ellauri001.html on line 2308:

Partitiiviobjektina tässä esiintyvä substantiivi on entuudestaan tuntematon eikä sitä löydy nykysuomen sanakirjasta, mutta silti se ja koko säefragmentti onnistuu koskettamaan poikakoululaista jostain hyvin hyvin syvältä.


ellauri002.html on line 1499: Asia hautautuu, projekti menee jäihin, tulee syksy. Jöns alkaa järjestellä pikkuveljen naima-asioita. Jöns on jostain syystä tykästynyt dona Caritan luokkatoveriin ja bestikseen, enemmän kuin vähän hömelöön mutta itsetietoiseen vessanpönttötehtailijan tyttäreen, vaimon lääkiskaveriin. Siinähän ois Miisulle oiva pari! Jöns kutsuu tyttökaverukset ja pikkuveljen Senttuun. Mutta toisin käy: hömelö kaveri on lätkässä yhteen aatelissuvun perijään, joka kaiketi yrittää jo tätä nousukasta karistaa. Juoksee koko ajan Sentun puhelimessa (niin, ei ollut kännyköitä) ritarilleen soittamassa. Sillä aikaa huomaa El Lauri vieressään jotain kiinnostavampaa. Aivan upean näköinen misu, blondi otsatukka, kireet farkut, suuret kauniit silmät, söpömpi kuin Pollyanna. Tutustutaan, asia johtaa toiseen, ja ennen pitkää El Lauri löytää itsensä Rehbinderintien portailta hyvää yötä sanomasta kaunottarelle ja --- nyt on toiset otteet kuin joskus ammoin --- uskaltautuu lupaa pyytämättä sitä pussaamaan! Hui.
ellauri002.html on line 2174: itseni jostain kaukaa vihdoin kotiin kutsun,

ellauri002.html on line 2198: Mun lisänimi on "professorn", vähän naureskelee pampaksen pojat ja eteläsuomen sivistyneet kielipuolta vanhaa hurtti ukkoa. Oli siellä liikkiksiä tyyppejä, yks hirmu korsto 57 numeron saappaissa ei mahdu riviin, joko on varpaat tai kantapäät poissa linjasta. Se tykkäs kaivaa poteroita. Sen korsu hiekkamäen kyljessä oli kuin asemasodan bunkkeri, ratapölkyillä tuettu, joita se siirteli kuin korsia. Sit oli se toinen heppu jostain takametsistä, jonka felo oli rikki, "Pedin min je ruku", joka halus koittaa mun kirjoituskonetta. Iso sormi paino varmaan viittä nappia yhtä aikaa, vasarat tarttu toisiinsa. Tulkki tarvittiin, kun etelän alikessu puhutteli pampuscheja. Sit oli jotain etelän herraspoikia, von Konow kuin Ruuneperistä. Därek Breitenstein Venezuelasta, sittemmin osti apelta Eiran yksiön, koppava Eevan mies, jonka lapsi hukkui kalliolta Nauvossa. Mä kirjoittelin muistiin hurrien inttislangia, se vihko on kai jossain vielä tallessa. Ja luin C.S. Whiten kirjaa The Once and Future King. Siinä on hyvä pätkä murkuista, ihan kuin armeija, tai ihmiskunta. Jag tar hommio på det. Myror är idioter.
ellauri002.html on line 2206: Ei se sotahomma kyllä sopinut hipiään. Kuten Nietzsche, inhoan komentamista. Ei tullut mun komentamisesta mitään armeijassa, kumminkaan päin. Kapun kanssa tuli kerran varsinainen High Noon, kieltäydyin jostain typerästä käskystä (mun historia) ja tuijotettiin toisiamme varmaan minuutteja, mä yläkerran portaissa, se alhaalla. Minä annoin periksi, olin kiltisti (mun historia taas). Tahtooko Miisu pihalle.
ellauri004.html on line 1767: mielikuvat aina jostain paremmasta,

ellauri004.html on line 1878: Valkoisen sprigin kai mulle jostain slumppaat

ellauri007.html on line 219: on usein. Kai se jostain todistaa, en tiedä.
ellauri008.html on line 1209: jostain netistä oon nähnyt niiden sammakoita,

ellauri011.html on line 165: katkenneesta timanttiporasta tai jostain

ellauri011.html on line 428: Pelastut jostain, vihdoin et ole yksin,

ellauri012.html on line 221: Sun kirjoittama lohdutuskirje jollekin ystävälle joutui pari päivää sitten käsiini; kun tunsin kirjoittajan ja käsialan, avasin sen uteliaisuuttani. Oikeuttaakseni ottamani vapauden uskottelin itselleni että mulla oli etuoikeus kaikkeen sulta tulevaan. Enkä välittänyt hyvistä tavoista kun oli tilaisuus kuulla uutisia Abelardista. Mutta kyllä maksoin uteliaisuuden kalliisti! Kyllä siitä tuli paha mieli, ja yllätyin, kun löysin koko kirjeen täynnä surullista tarinaa meidän onnettomuuksista; tapasin oman nimeni sieltä sata kertaa; kyllä hirvitti, joku iso onnettomuus seurasi sitä aina. Näin sunkin nimesi yhtä onnettomissa merkeissä. Nää surulliset mutta rakkaat muistot pani mun sydämen kovasti liikkeeseen, musta on kyllä liikaa tarjota lohtua jollekin ystävälle jostain sen pikku mokista niin rankalla tavalla kuin kertomalla meidän kärsimyksistä. Kyllä pani miettimään!
ellauri012.html on line 361: Ja sama paha henki teki Heloisesta Abelardin kuohitsimen. Ainoa lohtu mikä mulla on on että mä en tehnyt sitä tahalteen, mä en petkuttanut sua; mut mun uskollinen rakkaus koitui sun tuhoksi. Ehkä mä teinkin tyhmästi siinä että mä rakastin sua niin järkkymättä, mut en mä osaa sitä katua. Mä yritin miellyttää sua oman kunniani kustannuksella, sain siis mitä ansaitsin, tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Niinpian kuin olin varma sun rakkaudesta, en vitkastellut hetkeäkään ennenkuin annoin sulle; Abelardin rakkaus oli mun mielestä niin suuri kunnia, ja mä kaipasin sitä niin kärsimättömästi etten voinut olla uskomatta siihen heti. En käyttänyt kunniallisuuden ja väheksynnän puolustusaseita; nää keinot joilla me naiset vastustetaan miesten välitöntä tyydytystä ei mua paljon hidastanu. Mä yritin vaan vakuuttaa sut mun tunteista. Uhrasini kaikki mun rakkaudelle, ja annoin velvollisuuden antaa tietä pyrkimykselle tehdä onnelliseksi sen ajan kuuluisin ja sivistynein julkero. Jos mikään näkökohta saattoi mua hidastaa, se oli just mun rakkaus. Pelkäsin että jos mä annan heti kaiken, niin sä pitkästyt, ja etsin uutta jännitystä jostain muualta. Mutta sun oli helppo vakuuttaa mut ettei siitä ollut pelkoa, enkä mä sitä halunnutkaan. Mun oisi pitänyt ennakoida muita todennäköisempiä ikävyyksiä, ja ottaa huomioon että ilojemme menetyksestä voisi tulla mun loppuelämäni kurjistus.
ellauri014.html on line 34: nuorempi kuten Jean-Jacques kadonnutta isobroidiaan), entinen Andelin, Mikko Vilkastus Suomen Lahdesta, lehtineekeri, käänsi lisää romskuja, Richardsonin Pamelan edellisen vuosisadan alussa. Pienen paksun islamistijulkkiksen isoisä, sen jonka kuuluisampi vaimo kirjottaa rouva Hietamiestä huonompia lällyromaaneja. Pojanpoika käänsi jostain koraanin. Aikamoinen takinkääntäjä. Pyhiäpä kirjoja kääntelevät Andelinit.
ellauri014.html on line 477: Sankaritar on omaa luokkaansa, ainutlaatuinen, kaikista kaunein, kivoin, fiksuin ja varakas, ja sillon kivat vaatteet ja hieno tukka, silmät sädehtii. Jos jokin näistä puuttuu, se ei ole jostain syystä tärkeetä, tai se hankitaan myöhemmässä tuotantokaudessa.
ellauri014.html on line 523: Corinna oli kopioinut tenttivastauxeensa jostain Platonin filosofian kolme pääpointtia: Varma totuus on olemassa, Tieto lisää ymmärrystä, Valtion on edistettävä totuutta. Ei kuulosta yhtään Platonilta. Minne on idealismi unohtunut? Tämmöstä tää nykyään kai on.
ellauri014.html on line 572: Tuotantokausi 2 päättyy palohälytyxeen: joku on pöllinyt Jullen pinkan rakkauskirjeitä! The game is up! Kuinkas sitten kävikään. Tää on ilmettyjä Kauniita ja rohkeita: joka tuotantokausi päättyy niin että jengi seisoo jostain käänteestä ällistyneinä huuli pyöreenä. Älkää missään nimessä missatko seuraavaa jaxoa. Kyllä jännittää. Jaksan tuskin lukea.
ellauri014.html on line 685: Cato nuorempi, kuten ilmeni kai jostain näytelmästä jonka kerran lukaisin, (se oli varmaan Addisonin samanniminen vuohenmäkätys, tai size oli Shakea), teki aika kädettömän seppukun, kun ei antanut sen ylpeys myöten antautua Caesarille kun Tony hävisi. Tunaroi miekan kanssa niin että sukulaiset hankki lääkärin jo sitä paikkaamaan, mut sit se päättäväisesti repi omat suolet ulos haavasta. Se tepsi. Suht tyylitöntä, mut tehokasta. Ei tarttenu kuunnella Juliuksen naurua. Must toi oli tosi typerää.
ellauri014.html on line 968: Mut kyl on kurjaa promeneeratessa kartanolla käsi Wokun kainalossa, kun kaikki olis muuten hienosti, ihan sydän märkänee hämärästä kiitollisuuden velasta, tekis mieli pälähtää veisaamaan siitä edes jollekulle muulle glooriaa, ja toinen siinä kuivasti vaan laskeskelee rahantuloa. Julkku pelkää oikeesti ison maalivahdin ulostuloa, et jostain pilven raosta jahven korkee maila Wollen päähän kohta kumahtaa. Kun niin käy, se ei tahdo olla paikalla.
ellauri014.html on line 1319: Lopuxi opiskelijat korvataan ropoteilla. Asialliset hommat hoituu punaisilla muurahaisilla kuin Wellsin aikakoneessa. Sillä aikaa aikaa ja tuotevalikoimaa kuluttava karja, sekaisin kuin ellun kanat, märehtii haassa vegaaniapetta ja imee uneliaasti Netflix viihdettä jostain yläpilvestä.
ellauri015.html on line 95: Tän lauseen olin kirjoittanut ylös jostain naistenlehdestä opiskeluaikana, koska siinä yhdistyy hienosti rytmiikka ja symboliikka. Tääkin on aika kiva:
ellauri015.html on line 745: Rami on lyhyenläntä pyylevä pyknikko, vaimo Pia on ex-koripallisti, Korbballspielerin. Antoi Ramille pesää, eikä kosijalle ojentanut koria. Koivun latvassa korkealla Piukulla on pesä, Jouzan Koivuniemessä. Rami ulottuu Piaa juuri ja juuri isokainaloon. Pöntön oloinen on Rami, persumies, tykkää härkätaistelusta ja muusta joukkourheilusta. Muutenkin on tollo, kulttuurihistorian saralta tohtorixi väitellyt, vieläpä Bakhtinista. QED, I rest my case. Tykkääköhän se mezästyksestäkin? No ainaskin puhuuu kalastuxesta, ja ryhmäsexistä sekasaunassa, muistelee autuaana kuinka vaihto-opiskelijana nuoleskeli kaveriaan Sveniä saunanlauteilla jostain aukosta. Maistui savulta.
ellauri016.html on line 298: (Kyse ei kai ollut Digital Video Disk-formaatista, vaan jostain viihdeohjelmasta.)
ellauri018.html on line 1159: Pikku moraalidilemmat, noi MITn älykkään auton testit, luo jos luo tärkeysjärjestyxiä. Ne voi vaihdella. Hyvä fiilis jostain mamusta antaa niille lisää pojoja, lehdestä luettu ikävä tapaus miinustaa taas niitä. Tästä saa HS ja muut viihdetuottajat katetta, asenteiden eestaas huljutus kerää klikkauksia ja käyttää rahamyllyä.
ellauri019.html on line 560: Tuusulan käräjäoikeuden tuomari Kari Kangas julisti ensin avioeron voimaan, mutta sitten sydämeni pompsahti ilosta kun hän kysyi vain yhtä asiaa pelastussanoman sisällöstä. Tuomari kysyi että onko tämä sinun kirjoittamaasi tekstiä vai onko tämä kopio jostain:
ellauri019.html on line 667: Joulun sanoma, eli Jeesuksen syntymäjuhla on materiaalistettu kaikella mahdollisella tavalla, jotta Jeesuksen olemuksesta saataisiin mahdollisimman lähelle ihmiskäsin tehty legenda ja uskomus jostain vaan "ehkä joskus syntyneestä" erikoisesta poikalapsesta.
ellauri020.html on line 303: Pian kaikki alussa tavatut hyypiöt on tuolla laskettelemassa, tuubaa ja luikuria nekin ketä ei hiihtele. Ravintola Schlossiin ilmestyy myös Sabrina, sairaan hiiren näköinen muotitoimittaja, jota lytättiin jo alkupuolella. Se on varmaan joku oikee tyyppi joka sanoi joskus rumasti jostain Iivanan hökötyxestä. Kissamaisia vittuiluja sinkoilee hiirivainaan kustannuxella. Sabrinan mieskin on mitätön, sitä tyyppiä jota ei koskaan panna merkille.
ellauri020.html on line 921: - Vai miljardi puuttuu. Paljonko se on nykyrahassa? - Eikö se ole jotakuinkin tuhat miljoonaa? - No eihän se sitten paljoa ole. Eikö sen voisi säästää jostain menopuolen momentista, vaikka lapsiperheiltä? - Ei taida onnistua, kun vaalit ovat tulossa 4 vuoden perästä. - No, sitten pitää kexiä valtiolle jotain uutta tuloa . - Se tietää uusia tai isompia veroja. Pitää sitten olla tarkkana, ettei veroteta köyhiä, joilla ei ole rahaa. - No verotetaan sitten rikkaita. Joko voimme poistua? Karhupuku odottaa.
ellauri022.html on line 167: ei ollut ihan noin hienosta suvusta, jostain Germantownista.

ellauri023.html on line 588: Arska mystifioi estetiikkaa samoin kuin Eski Saarinen systeemiälliä. Ei se tee asioista irrationaalisia että ne eivät ole aivan yxinkertaisia. Kyllä niissäkin on vinha juoni takana, vaikkei niin simppeli kuin niiden olkiukoissa. Niitä pitäis vaan tutkia ilman ennakkoluuloja. Se että jostakusta esim 70-luvun talo on ruma laatikko, betonibrutalismia, toisesta taas hieno juttu, säilytettävä (esim makkaratalo, kaamee rumilus) osoittaa, ettei erimielisyydessä ole kyse vaan itse talosta, vaan monista muista asioista kuin jostain oudosta kauneudesta sinänsä, jostain ihme abstraktista muotokielestä. Ne on apinoista hyvän näköisiä.
ellauri023.html on line 614: Jos luonnonkaunis todistaa hyvistä geeneistä, niin taide vois sitten todistaa hyvistä meemeistä. Roopesta hrahahlaari täynnä lantteja on kaunis näky. Se on viesti jostain maallisesta hyvästä.
ellauri024.html on line 339: Arska kammoaa julkista esiintymistä, vaikka tykkääkin keekoilla kirjassa. On kuin avantoon pudonnut koira. Arska tykkäs jostain Charlie Chaplinin laulusta leffassa Nykyaika. Putoon kärryiltä, en tiedä mitä laulua se tarkoittaa. Oisko se, jonka sanoissa ei ole mitään järkeä. Mut en mä kyllä tykkää Chaplinista muutenkaan. Se oli aika huumoriton narsisti. Jaa, onkohan Arskakin narsisti? En ihmettelisi.
ellauri024.html on line 535: Mutta myös sitten kun arvostelemme komiikkaa (puhu vaan izestäsi Kinnusen akan poika) pidämme sitä objektiivisesti hyvänä ja huonona. Mitä vittua!? Tää on tämmönen hyvä-paha absolutisti. Niin yxiliitisellä arvomaailmalla varustettu tyyppi voi olla hyvä koomikko vaan luontojaan, oikeastaan vastoin parempaa tietoaan. Siltä ikäänkuin lipsahtelee hyviäkin vizejä. Kuten aiemminkin olen sanonut, se että tykkää Chaplinista voi olla oire jostain pahemmasta. Tuloxelle nauravat vain hyeenat.
ellauri024.html on line 698: Komedia on moraalisesti alempiarvoisten ihmisten jäljittelyä, Ei niin että ne olisivat kerrassaan pahoja, naurettava on enemmänkin eräs rumuuden laji. Se aiheutuu jostain puutoxesta, rumuudesta, joka ei aiheuta tuskaa eikä vahinkoa.
ellauri024.html on line 1358: Mestarillisexi aatehistoriallisexi esseexi kehuttu Tiedon puu vastustaa rationalistista optimismia ja antirationalistista pessimismiä. Muunlaista pessimismiä ei olekaan. von Wright huomauttaa, että tieto on yhtä lailla onnen ja onnettomuuden väline. Syvällistä. Kuin lukisi jostain sianhoito-oppaasta että sikaa voi rapsuttaa vasemmalla kädellä, oikealla kädellä tai molemmilla käsillä.
ellauri024.html on line 1378: von Wright muistuttaa kaikkien poliisivaltioiden kaikkia ylijohtajia myös kielenkäytöltään tuomitessaan ja leimatessaan "vieraantumisesta" tai jostain muista tsykologisista syistä johtuvia "irrationaalisia käyttäytymiskaavoja", jotka uhkaavat "lakiin perustuvaa järjestystä" (Law and Order): "kielteinen menettely, holtiton kielteisyys, kumouxellinen maanvieremä, romanttinen todellisuuspako, nihilismin purkauxet, sokea viha". Puuttuu vaan "menneisyyden ihannointi". Mut sekin tulee sanotux.
ellauri024.html on line 1392: Mikä sit tekee apinalle gutaa? Ja mitä von Wright siitä tietää? Sillä on jotain epämääräsiä selityxiä mix epikurolaisuus (hedonismi) ei toimi: six koska apina on utelias silloinkin kun se ei ole sille hyväxi. Mitä hemmettiä, johan Aristoteleskin sanoi että apina luonnostaan haluaa tietää, siis se on siitä kivaa. Mitä toi muka todistaa? Ei mitään. Ajatelkaamme analyyttistä filosofia, joka imettyään aikansa mautonta penixenmuotoista lakrizipötköä tuntee olonsa hyväxi ja sanoo: "It tastes good. It is the real thing." Olix tää nyt uteliaisuutta vai mielihyvän hakua? Vai molempia? Nautinnosta kirjoittavat filosofit imexivät useimmiten omenaa, jostain syystä, onkohan se se Eevan omena? Eeva antoi, minä sain.
ellauri024.html on line 1439: lapsille ostettiin tuliaisina Holstebrosta tai jostain muusta Tanskan

ellauri024.html on line 1447: Ei jaxettu edes kazoo loppuun. Pitäis jostain selvittää miten se päätty,

ellauri025.html on line 347: Hesiodoxen perhe oli muuttanut jostain idempää "Helikonin lähelle Askran kylään, joka on kehno talvella, kurja kesällä, ei koskaan hyvä". Hesiodos marisee kolkon arvokkaasti, sanoi joku. Hätäruokana se söi malvoja ja soihtuliljoja. Orpo Olli söi pettua ja suolaheinää. Jenkit syö suomalvoja suklaakexin välissä (marshmallows). Muumi söi liljoja ja muuttui ilmapalloxi. Nipsu kuljetteli sitä ympäriinsä narussa.
ellauri025.html on line 603: Emmy on jostain maalta, köyhä, Saga-Lillin hammaslääkäreillä oli sentään Grobboon ainut kivitalo. Saga-Lill kuulostaa ize asiassa enemmän Monikalta.
ellauri025.html on line 750: Mixe ellottava pikku Gusten apina meni heti lavertelemaan poliisille, vaikka Saschakaan ei sitä halunnut? Koska siitä tuntui pahalta. Omatunto kolkutti. Jag skiter i din rättvisa, Sascha sanoo tyynyn alta. Juutas Käkriäinen kostaa äkkirikkaille. Ei se Sascha ollut ekaa kertaa pappia kyydissä, sekin oli jostain julkkisperheestä, koko lapsikatras oli aineista takussa. Rikkaat vanhemmat oli keskenään jo sopineet hyvityxistä, ja eiköhän tän holierthanthou Gustenin pidä vasikoida jepeille. Ja koko tästä paskasta tehdään filmi tietysti, Cosmo Productioons. Plus kirja filmin pohjalta, Monika Fagerlund Productioons.
ellauri025.html on line 786: Nyt kilistellään taas avaimia, onkohan tää avainromaani? Vaikea sanoa kun ei ole seuraillut ankkalammikon räpistelyjä. Poikia jelppivä traumaterapeutti kuitenkin on kuuluisa kirjasta Kirahvi verannalla. No se on tietysti Virtahepo olohuoneessa. Sen kirjoittaja Tommy Hellsten lie jostain syystä jäänyt näpäsemään Monikaa. No onhan ne melkein aikalaisia, 10v erolla. Tommy Mauritz Hellsten Syntyi: 23. syyskuuta 1951 (ikä 68 vuotta), Loviisa .
ellauri026.html on line 72: Keskikoulussa kun siirryttiin matikasta aljaan ja jommaan, putosin täysin kärryiltä. Töröhampainen Kaukiainen ei osannut selittää funktiota, puhui vaan jostain koneista. Olis sanonut että se on joukko järjestettyjä pareja, niin olisin heti tajunnut. Erotetaan jyvät akaniin, se virnuili. Mä menin lyhyelle matikalle. Se ratkaisi mun tulevaisuuteni. Tykkään matikasta kuitenkin. Se on niin yxinkertaista.
ellauri026.html on line 384: Mut hei mähän oisin hölmöin kaikista, Demokritos osoittelis mua sormella, jos jatkaisin tätä tavisten luetteloa pitempään. Etenen siis korkeakoulutettuihin pelleihin, niihin jotka luulee olevansa fixuja mut on ihan yhtä pönttöjä. Niiden joukossa on paalupaikalla lingvistit, joita surkeampia ei ole kyllä kukaan, kaikki niitä vihaavat, besserwissereitä tuhnuja. Ne kukkoilevat tiedoillansa kouluissa - sanoinko kouluissa? Luostareissa paremminkin, tai teurastamoissa, koulukodeissa - vanhenevat siellä keltanokkain keskellä, metelissä ja homeen lemussa, silti luulee olevansa jengin parhaita, pelottelee opiskelijoita kelalla ja aikarajoilla, muilla virtuaalikepeillä ja porkkanoilla, lampaina hiiviskelee sutten pikkutakeissa. Viihtyy niin mainiosti ettei menis eläkkeelle ollenkaan, jatkavat vaan "tutkimusta" eläkkeellä muka "kiireisinä." Paukuttavat opiskelijoiden päähän jotain vanhentuneita nixejä, joilla raukat sitten turhaan ezii pestejä. Ihan onnesta puikeena jos saa selvillle, kuka oli Ankhiseen äidin kummin kaima, tai löytää jonkun ammoin kuolleen kielen sanavainaan jostain homeisesta kivestä: ahaa, mentula tarkoittaakin kullia.
ellauri026.html on line 392: Ja sit on nää tietokirjailijat hyötykirjoineen, karvaisine viittoineen ja naavapartoineen esim Klinge, Wahlroos, Enkvist ja Valtaoja, jotka ovat olevinaan ainoita viisaita miehiä, muut vaan statisteja. Esittelevät keximiään mahdottomia mahdollisia maailmoja ja historian käänteitä, selvittävät kaikki markkinoiden ilmiöiden syyt ja seurauxet, ihan kuin ne olis luonnon kirjanpitäjiä tai sihteerejä, tai jostain taivaasta pudonneita sanansaattajia. Luonto nauraa niille koko matkan geenipankkiin. Ne ei tiedä mitään, on keskenäänkin aivan eri mieltä. Esittelee ensimmäisiä syitä, mityyxiä ja tämyyxiä kuin S. Albert Kivis-vainaja. (KOO)
ellauri026.html on line 399: Alaviite: Mikähän se on toi matula putet? Tarkoittixe mentula putet, kikkeli hajahtaa? Saxalaisessa poliisisarjassa oli jepari nimeltä Matula. Aika kikkeli se olikin. Matu jostain itämatulasta.
ellauri026.html on line 477: Geertin iskä pakeni Roomaan kun sen ja Eran äidin Helmin salakihlat tuli ilmi. Sitä huijattiin et pikku Geert ja äiti Helmi oli muka kuolleet. Se rupes papix kuten sen ahneet veljet oli suunnitelleetkin. Sit oli jo myöhästä. Sekin on Jefan mielestä joteskin hämärästi Eran vika. Jotain hämärää onkin koko jutussa, kert Eralla oli isovelikin. Tulee mieleen JJ Rusoon hämärästi hävinnyt isobroidi. Ehkä se oli velipuoli jostain sen isän aikaisemmasta heilasta. (Molemmat vanhemmat elivät vielä Eran käydessä koulua, kuolivat nelikymppisinä.)
ellauri028.html on line 615: Kasku on ikävystyttävä luonteenomainen kertomus jostain julkkixesta. Se on vielä yx alajaji puujalasta.

ellauri029.html on line 707: jossa tekee jostain kivasta asiasta leipäpuun,

ellauri030.html on line 244: No siis jos olet julkkis kuten Aira Samulin tai taata Sillanpää, tai sit kirjoittelet paskaa viimeseen saakka niinkun Puovo Huovikko, niin sittenhän voi olla mukavaa. Onhan Eskillä vielä Pafos ja mullakin nyt nää runot ja paasauxet. Runoilija Ennius vertas izeään vanhaan eläkekaakkiin laitumella lerppahuulisena. (Sama hemmo jonka Cato jätti kärvistelemään köyhänä kotiopettajana rahdattuaan sen ensin jostain saarilta luoxensa.)
ellauri030.html on line 288: Kun arkaaiset ihmiset mietti mikä saa elukat (apinan mukaanlukien) tikittämään, oli 2 vaihtoehtoista analogiaa: 1) siellä on sisällä jokin otus, joka vetää naruista, mutta lakkaa vetämästä kun elukka on vainaja. Silloin voi hyvin kysyä, mitä se otus sitten teki. (Jätetään nyt syrjään se Bertrand Russellin vanha täti-paradoxi, että mikäs sitten sen otuxen lankoja veteli, etc.etc, turtles all the way down.) No joko sekin kuoli (heippa turtselitäti taas), hävis olemattomiin kuin pieru saharaan (mut silloin se oli aika tarpeeton hypoteesi alunperin), muuttui joxkin muux (ditto), tai se meni jonnekin muualle. Tästä analogiasta lähtee kaikki noi sieluhöpinät. 2) Ei täällä ketään ole, elävä elukka on pikemminkin kuin mekaaninen kana tai herätyskello, jonka vieteristä loppuu lopulta veto. Tää vaihtoehto mainitaan Faidonissakin (sielu on kuin soittimen viritys), mutta jostain syystä (mikähän se oli?), se jää tienoheen. Mun ymmärtääxeni tää on tieteellinen näkemys, siis yxinkertaisin oletus saatavilla olevan evidenssin valossa. Tän mä ostin jo ihan pienenä. Vanhoilta on veto käyt.kaz. jo lopussa. Tikketi-takketi tik tak tik - tak sanoi Impi Loiskeen kuhmuinen herätyskello viimeisen kerran, jousi katkesi ja kello vaikeni iäxi.Se on aikaa sitten romutettu, varmaan osina jossain Afrikassa tai Kiinassa. Näin tulee ihan kohta käymään minulle, siis just tälle mulle. Se on voi.
ellauri030.html on line 533: Sitku se oikeen makustelee tätä elämää, niin se huomaa että pelkkä tahtominen jakaantuu elämisen ja jälkipolven bylsimisen tahtomiseen. Siinä se ize jäi kyllä teoreetikoxi, tai bylsi kyllä muttei tullut lasta, paska saatto tulla kyllä. Tahtomista ei sen miälestä voi tahtoa, se vaan tulee, niinkun paska. No voi sitä vähän pidättää, jos viizii yrittää, mut Artturi ei viizinyt. Tahdon vapautta sen mielestä on esim. et jos tykkää jostain taulusta, niin voi olla tykkäämättäkin, tai jättää ostamatta ainakin. Se on melankoolista.
ellauri030.html on line 754: Ei toi nyt ihan hahhahhaa hauska ollut, sellanen pikkunokkela, suurin helpotus tuli siitä et ymmärsi mikä siinä oli pointtina. Tai miten Zape selviää nokkelasti jostain pälkähästä. Kävelee hassusti ja heiluttaa keppiä samalla. Se oli Arskankin mielestä tärkeää et se teki molempia samalla, ettei ole niinkuin Jerry Ford, joka ei pysty ajattelemaan ja syömään purkkaa pysähtelemättä välillä. No tommonenkaan ei ole musta järin huvittavaa.
ellauri030.html on line 884: Bertrand Russell oli tommonen standup koomikko. Filosofian pointti on lähteä jostain arkipäiväisyydestä ja päätyä johonkin niin päättömään ettei kukaan usko sitä. Samaa sdradegiaa noudattavat monet mytomaanit, kuten Aglaja Ivanova Jepantshin Doston Idiootissa ja Riitta Roth. Filosofi ei pelkää absurdia enempää kuin kemisti likaa, tai lingvisti rumia sanoja. Tässä vielä Russellin onelinereita:
ellauri031.html on line 831: Viime yönä heräsin pahaan painajaiseen joka oli takautuma depressioajoilta. Olin taas älyttömästi mustasukkainen Seijalle jostain joutavasta tyypistä. Halusin ryömiä lavizalle kuolemaan kuin Franz Kafkan torakka. Olin ihan ontto ja kitiininen, jalat kankeat, nivelikkäät, korkeat, ohuet ja hatarat. Hyi se oli hirveää. Pelottaa että tuleex musta nyt samanlainen alzheimer kuin isästä, joka hörhöpäisenä saattoi lyödä äitiä. Äiti oli ihan vitivalkoinen. Seijan korvat huusi yöllä, liekö sama liimakorva kuin Lealla. Sairaudetkin peritään esi-isiltä, kolmannessa ja neljännessä polvessa. Kyllä me ollaan vanhoja ja sairaita.
ellauri032.html on line 278: Ja onhan tästä monia muitakin tarinoita, mulla on jopa joku paasaus yhdestä filmistä jostain etelämeren saarelta. Mikäs sen nimi oli? Joo se oli Vanuatulla, Tanna. Niillä oli jumaluutena prinssi Philip, joka sopi siihen rooliin paremmin kuin moni muu, onhan se vieläkin elossa vaik on 98v (siis oli). Ja jyreen näköinen kuin mikä.
ellauri032.html on line 347: Musta vale ei ole mikään ongelma, ei toi kielen kuvateoria ole mikään teoria, kuviahan sanalliset kuvauxet tosiasiassa on, morfismin mielessä. Kuva jostain on joko osuva tai se valehtelee. Kuvasta tulee vale kun siinä on caption joka sanoo: ceci n´est pas une pipe. Eli tarvitaan toi indexi, jota vastaan kuva tulkitaan, plus tarvittaessa joku legenda, ellei kuva ole muuten ilmeinen. Plus moodi, josta näkee mihin tarkoituxeen kuvaa käytetään. That´s all.
ellauri033.html on line 437: Hra Bourget halus olla samalla kertaa moralistinen ja zygologinen kirjailija. Pellissierin miälestä tästä ei tule lasta eikä paskaakaan. Jos se kertoo jostain poikkeustapauxista, mitä niistä jää käteen moralistille? Ei käy, pitää kirjoittaa kunnollisia moraliteetteja tai ei sit ollenkaan. Jos moraalinen johtopäätös ei seuraa annetuista premisseistä loogisesti, mikäs oppitunti se nyt on. Tuumii Pellissier. Ja toistaa et Opetuslapsi on sentään Hra Bourgetin kirjoista väkevin.
ellauri033.html on line 512: Noniin siis tässon eka tää M. Adrian Sixte, professori joka on hirmu ateisti hyypiö, se pysähtyy puistossa joka päivä nauramaan apinahäkin eteen kuin Lassi vanhempineen: hyi ällöä! Mix mä en saa tehdä noin? Tule Lassi mennään kazomaan lintuja. Mut silti niin tuttua. Ja se menee pitemmälle kuin Kant, Spenser tai Taine, eikä jätä jumalalle edes pientä rakoa, tommosta käsittämättömyyden koloa, jossa se voisi vielä kyykkiä suojassa tieteeltä. Eikä siinä kaikki, se koittaa tehdä sosiobiologiaa ennen aikojaan ja johtaa "meidän" kaikista hienoimmat meemit jostain darwinistisista apinajutuista. Siis todella paha mies, nyt ei ole hyvä fiilis kellään. Sen emäntä ompelee salaa pyhäinnappeja sen liiveihin.
ellauri033.html on line 722: Kertoi jostain nolosta Muhammedin takaisinvedosta koraania kirjottaessa.

ellauri033.html on line 811: Kerran se lähti kävelylle, kaikki naapurit tervehti iloisesti. Kun se kääntyi hakemaan lompakkoaan, se yllätti ne anti-Alf mielenosoituxesta. Pastori näytti juuri anakondaa sen ulko-ovelle. Sen hokema on ´With my luck...´ ja skezin lopussa se sanoo masixena: , ´...oh, bugger.´ Se on jostain pohjoisesta. Ehkä Yorkista kuten Graham Wiltcock.
ellauri033.html on line 1073: Emile Laure oli II maailmansodan armeijankenraali Vauclusesta, Vichy-luopio, mitäs se puuhaa Lamartinen runossa? Sori my bad, puhe on jostain toisesta Lauresta. No Vauclusessa on myös ravintola Petrarque et Laure, josta jenkkivieraat sanovat: Good food but lousy service. Koska Vauclusessa on Mont Ventoux, jolle Petrarca kipusi jollain wanderungilla: For pleasure alone he climbed Mont Ventoux, which rises to more than six thousand feet, beyond Vaucluse. It was no great feat, of course; but he was the first recorded Alpinist of modern times, the first to climb a mountain merely for the delight of looking from its top. (Or almost the first; for in a high pasture he met an old shepherd, who said that fifty years before he had attained the summit, and had got nothing from it save toil and repentance and torn clothing.) Petrarch was dazed and stirred by the view of the Alps, the mountains around Lyons, the Rhone, the Bay of Marseilles. He took Augustine´s Confessions from his pocket and reflected that his climb was merely an allegory of aspiration toward a better life. Vanha paimen oli tyytyväinen kun joku oli vielä tyhmempi kuin se, niinkuin Roope ezimässä nelikulmaisia munia.
ellauri036.html on line 2056: Siinä suhteessa kommunismi ei yhtään poikkea jostain uskonnollisesta diktatuurista, niinkuin vaikka kalifaatista. Kaikki järjestelyt jotka poikkeaa apinoiden luonnonmukaisesta olotilasta, eli jenkkilän edustamasta darwinistisesta laissez faire toisten ryöstöstä, pakosta aiheuttaa samanlaisen kapinan. Luova tuho on oleva tän luovan luomakunnan herran loppukaneetti. Jouzenlaulu jouzenien haudalla.
ellauri037.html on line 952: jostain pikkujutusta.
ellauri038.html on line 69: Tää hassunhauska sananparsi löytyi jostain aiemminkin eri kielillä, se on vahva meemi. Milloin heilutetaan patonkia porttikonkissa, milloin nagaikaa. Viimexi se kuultiin partajehuilta filmatisaatiossa Kalifat. Yx ilkimys neuvo höperöä ruozimamua Husamia pryygelöimään laihaa vaimoa Pervitiiniä. Vittu puukottais vaan Pervin senkin ja lähtis vauvan kanssa kotiin. Se tarvii miestä kuin kala polkupyörää. Ihankun se et meemi on vanha tekis siitä paremman.
ellauri038.html on line 257: No tietysti kun se ei kirjoita liian pitkästi, ja on räväkkä. Se on hauska, ilkeä, törkeä, kaikkee tätä mikä trendaa nyt, on kuin lukis vihapuheita jostain netistä. Se puhuu vähän kaikesta maan ja taivaan välillä eikä puhu liian vaikeita. Ize asiassa koulufilosofit ei edes oikein tykkää siitä. (Eihän se saanut aikasex edes yhtään kunnon suffixi- ja puffixipaperia vaik oli 10v kielitieteen professorina.) Nietzsche oli amatöörifilosofi, mut klassikoita se oli sentään lukenut. Ja kärsijänä se ei ole mikään turisti, vaan aito maahanmuuttaja. Sen ja Sopen päällimmäinen ongelma on miten oikeuttaa elämä kun se on niin vituralla. Sope ottaa pessimistisen kannan asiaan: paska reissu mut tulipahan tehtyä. Nietzsche on enempi et tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen. Vastatuuleen pokaloizija kuin Vadimin taluttama vanha Kusti-koira Kallahden rannassa.
ellauri038.html on line 277: Varmaan hengailis, jos se pääsis sisään, mikä ei ole lainkaan sanottua. Nietzschen harrastamat heitot ja läpät ei ehkä menis läpi ilman kaxoissokkokokeita tai aivokuvannusta. Voishan se mennä harrastaa vaikka freudilaista zygoanalyysia. Freud lakkas lukemasta Nietzscheä kun se alkoi päästä vituttavan lähelle Freudin omia kekkauxia. Esim tämmönen ajatus et syyllisyys on sisäistettyä julmuutta. Höh. Kyl syyllisyys on sisäistettyä pelkoa siitä, että jää kiinni jostain konnankoukusta. Sitä tuntee koiratkin. Freudin pointti oli oikeesti et se rankaisija on tällä apinalla sisäistetty, se on se supermies, joka vahtii mun ja "sen" toilauxia. Just tää pääsiäisen sanoma, et jumala siinä potkii izeänsä perseeseen kun tuli toimittua tyhmästi.
ellauri038.html on line 367: sen puhuessa julkisuudessa jostain luonnonkatastrofista.

ellauri039.html on line 582: jostain tiimistä tai yleisöstä, sitä rakastaa

ellauri040.html on line 200: Nimpä suattaa olla, hyvinnii. Ala-arvoisen Sanoma Oyn ala-arvoinen tiedelehti ozikoi kesällä 2022 ihan varmana että kieli on kehittynyt jostain vitun peleistä. Eivät edes mainize Dialogue Gamesia. Haistakaa paska jenkkihölmöt, ette tiedä ettekä tajua yhtikäs mitään. "Lingvistikot", joo kai, jotain psyko- ja sosiologipöllöjä.
ellauri041.html on line 1972: Niinkuin esimerkixi tviittaileva Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, aivan kuolaavan lobotomin tasoa, tai Herlinin Sanomat, joka julkaisee puolen sivun haastattelun jostain MAGA-lippalakkisesta aivokääpiöstä Johns Hopkinsin yliopistosta. Samassa propagandasarjassa, jossa hiljan haastateltiin toista kärpässarjan ajattelijaa, ranskalaista suklaalevyä. Pietu Hein sanoi yhdessä gruukissa, että vaarallisimpia idiooteista on ne jotka on suhteellisen intelligenttejä. Siis eivät ihan lintulautaluokan goggledygookeja, niinkuin enemmistö amerikkalaisista, ja HS:n toimittajista. Sellaisia vaarallisia on Herlinin sanomien omistajat, jotka palkkaavat lehteen näitä hyödyllisiä idiootteja. Paavo Haavikkoa lainataxeni, ne on joko hulluja tai pahoja, tai molempia. Veikkaan molempia.
ellauri042.html on line 650: Hukkapätkä sai sittemmin uuden vihan kohteen jostain komeljanttarista, joka kehtas tehdä pilaa Popen surkeasta näytelmästä. Se kirjotti revision Dunciadista express tätä tarkoitusta varten:
ellauri043.html on line 651:

Siinä meinas mennä jeesuslapsi pesuveden mukana! Areioxen miälestä Kristus, tuo monoteistisen jumalan sivupersoona oli feikki. Se ei ollut samaa ainetta kuin Isä, geenit ei edes 50% samoja. Ei "Isästä iankaikkisuudessa siinnyt", vaan jostain kulkumiehestä, varmaan postiljoonista. Ei siis jumala, vaan vain ihminen niinkuin Spartacus. Jeesus ois siis vaan Jumalan ensimmäinen luomus, ennen Eevan viikuna-asua, matoja ja lintuja. (This is a cinch. Jumala loi miehen ja nai sen.) Iskä on kunnon jumala, jeesus on vaan logo.
ellauri043.html on line 1660: etääntyy. Mutta sen päälle ruiskahtaa vettä jostain tynnyristä.
ellauri045.html on line 501: Jeseninin runot olisivat ansainneet suomennoksen, jossa runojen musiikki pääsee esiin. Hyvärinen on poistanut Jesenin runomitat, loppusoinnut ja äännetoiston, mutta ei ole pannut mitään tilalle. Verrataan esimerkiksi Hyvärisen käännöstä Jeseninin yhdestä kuuluisimmasta runosta ”Kapakka-Moskova” aiempaan suomennokseen teoksessa Neuvostolyriikkaa 1 (1975). Hyvärinen ei jostain syystä ole nimennyt runoa, hän kääntää:
ellauri046.html on line 261: Kysymys siitä minkä luokan humoristi Sörkkä oli on voznikoinut näissä paasauxissa jo aiemmin. Mä olen aika vissi että kehnonlainen, kuten yleensäkin uskonnollisuuteen taipuvaiset kuikelot. Suhteellisuudentaju ei vaan sovi yhteen tiukkaan uskomiseen tarvittavan fundamentalismin kanssa. Onhan niitä tollasia isä Camilloja, mutta niiden usko onkin samaa maallistunutta sorttia kun sen virkaveljen kommarin, tai jonkun Rabelaisin pellen. Ei ne ole oikeasti pahoillaan jostain kyttyrästä, eikä ole valmiita hyppäämään alas puusta kun käsky käy.
ellauri048.html on line 145: Viisisatasnippumme! sua käsin vatvomme, konehin: sinun hinnasta tappaa ja naida saa kalumme korskehin. Kuole ite Vexi. No onnex oletkin jo kuollut, mutta et sentään punasten luodista, kuten olis ollut oikeus ja kohtuus. Tämmöset "nuorukaisten kuolla kuuluu" hemmot roikkuu henkikullassa ihan loppuun saakka. Goethe-niteen loppuvizit on kanssa tuubamusaa jostain hyvin syvältä:
ellauri048.html on line 394: yhtä hyviä ja moniäänisiä juttuja kuin jostain pitkän perinteen hiomasta

ellauri053.html on line 179: E.Saarinen kehu kukoistussyöttiplokissa Aarnen tutkielman Puovon lyriikasta ihan kuplixi. Säntäs kirjakauppaan ostamaan samat Puovon paxut kootut runot kuin oli Aarnella, kun se vanhuxena väsäs nää arvostelut. Olix Puovo edes enää elossa? 2018, ei kai. Puovo veti paukuttamansa henxelit 2008, 77 vuotiaana. AK syntyi vuotta aikasemmin ja kuolee myöhemmin, se vietti 90-vuotispäivää äskettäin. Ketkäs muut teki niin? Ainiin runoilija Metastaasi ja sitä ihaillen siteeraillut Jean-Jacques. Paizi osat ovat vaihtuneet! Ihailija eli lyhyemmin kuin ihailtu, söikin paremmin. Josmä jostain syystä jäisin henkiin Eskin jälkeen mä olisin sen Aarne Kinnunen, en sen Metastaasi, vanha etäpesäke. Eski olisi Jeesus, puukonhaava mahassa, mä sen veli Peeveli, ex-telttailija.
ellauri053.html on line 746: Rampe ei perustanut koulunkäynnistä. Sille hankittiin kotiopeja. Luki kyynelehtien jostain viikkolehdestä följetongina Paulin ja Virginian tarinan. Menettää kai nettiteeveen kazojatkin jotakin kun ne voi vetää koko tuotantokauden yhdeltä istumalta.
ellauri053.html on line 785: Tampuurimajurilla on samanlaisia höpähdyxiä kuin Bellowin Salella: et kaikkeus on niinko mun sisällä, tai et mä kurkin sitä jostain oxanreijästä, ja et mä varmaan loppupeleissä pääsen johkin ihme autuuteen. Se on kyl jonkin sortin hulluutta.
ellauri054.html on line 41: Ltn Boruvka oli kiinnittänyt laiskan tyttärensä läksypöydän ylle Komenskyn kuvan. Tyttö oli laittanut viereen kuvan jostain paljon nuoremmasta partasuusta banjoniekasta.Vuonna 66 oli Prahassa keväistä, Komenskyn pääteos painossa ja Matuska pinnalla. Boruvka kazoi mielellään telkkarista tyttäreltä salaa Yvetta Simonovaa. 2v myöhemmin ryssän tankit teki lopun ilostelusta.
ellauri055.html on line 481: Lähetin vuonna 1981 virren sanat useisiin lehtiin sekä joillekin yksityshenkilöille (jostain syystä myös ULF SUNDQVISTILLE, muistaakseni silloiselle opetusministerille). Toivoin silloin, että virsi olisi säilytetty uudessa tulevassa virsikirjassa. Mutta monien muidenkin suureksi pettymykseksi se jätettiin siis pois.
ellauri055.html on line 1258: Oikeuden mysteerio on vielä hölmömpi. Ainoa oikeus on voiman oikeus, tiesi Pentti Haanpääkin. Se et ihmisellä olis joku pettämätön oikeusvaisto on puppupuhetta. Jengi huutaa epistä kun niille käy huonommin tai ei käy paremmin kuin joillekuille toisille. Maurise sivuuttaa tän ongelman ja sählää loputtomiin jostain sisäänrakennetusta talonpoikaisesta oikeudentunnosta. Hemmetti se on erilainen talonpojilla, mezästäjä-keräilijöillä ja nomadeilla, työläisistä ja kapitalisteista puhumattakaan. Mezäpomot älähtää kun Marin kalauttaa niitä isänmaallisuudella. On nekin isänmaallisia, vaan eri lailla.
ellauri055.html on line 1373: - Minä olen sen lukenut jostain kirjasta ja sitäpaizi olen sen sangen hiljakkoin, kuinka sanoisin, mitä hiljakkoimmin kokenut, sanoi Eelis haukotellen.

ellauri055.html on line 1384: Ja millainen ihana johdanto tähän korkeaan poutakauteen hänellä, Eelixellä on ollut. Koko Lyyli-vaihe näkyy kuin jostain mezien takaa suunnattoman mielenkiintoisena ja alkuperäisenä, hän näkee sen jo muuttuneena paikakunnan tulevien ihmispolvien kansankertomuxexi. Kuinka Malkamäen kauniilla pojalla oli täällä Malkamäessä sen- ja sellaiset vaiheet. Mutta Korkeessa oli tytär tummasilmä, joka synnytti hänelle lapsen ... Eelis eli jo vallan siinä kaukaisessa tulevassa ajassa, ja sixi häntä ihanasti hurmasi ajatus siitä, että Kokeen tytär saa lapsen ... tragiikka on aina hienointa nautittavaa ...
ellauri058.html on line 476: Ne jotka eivät jostain Hotakaisesta pitäneet, hätääntyivät. Muut ovat pitäneet, miksi minä en pitänyt? Kysymys toki on kirjallisesta mausta, joka vaihtelee lukijasta toiseen. Kaikki eivät voi pitää kaikesta. Varmasti lukijassa saattaa syntyä hämmennystä ja huolestumista, kun poikkeaa massasta.
ellauri060.html on line 193: Kuulostaa pahalta setäilyltä. Hotakaiselta ja Airaxiselta yxissä kansissa. Lisää löytyi jostain kirjaplokista:
ellauri060.html on line 1112: Onko Yrjö Soini sukua Timo Soinille? Ei läheistä ainakaan, Soineja on koko lounais-Suomi täynnä. Yrjö on jotain raha-Soineja, vizi katoppa, se onkin Oulun Houruloita, eli Hopreeni! Se on mun sukulaisia, voi vittu! Melkein hävettää. Timo on rupusakkia jostain Raumalta. Yrjön isä oli Wilho (sattupa, sen niminen oli toi jefreitterikin), ja sekin kirjoitteli puskafarsseja.
ellauri061.html on line 598: And, if thou prate of mountains, let them throw Ja jos lässytät jostain vuorista, kaatakoot ne
ellauri062.html on line 398: Tää on taas jotain salaliittoteoriaa jostain typerästä filmistä.
ellauri062.html on line 518: Niklas Roth halusi pienenä aina etelään. Se tuli kai jostain lastenkirjasta tai todennäköisemmin piirretystä. Panama on unelmieni maa, sanoi Mikko Alapuro.
ellauri063.html on line 248: Ei ole vaaraa että nämä kirjat myisivät kirjailijan imagolla. Nää lätyt on kuin jostain vahakabinetin poistomyynnistä. Pelihahmokokoelma pojan taskunpohjalta. Tai Magic-korttipakka, aivan loppuun pelattu.
ellauri064.html on line 306: rottakonsilio, kerjäläisten syndikaatti, rahastot, velkavankiloitten saaristot ja Baal-kartelli. Valaistuneen mummon filosofiaa s. 268. Ei tässä lie mitään järkeä. Tää pätkä on jostain syystä nostona Jaakko Yli-Juonikkaan Siltala-katalogissa, kuvituxena ryhdittömän Jaakon ohessa vulgäärin näköinen sammakko, joka sanoo "Kaaos on puhunut. Pulinat pois." Kansa on puhunut ja pulinat pois on "puhkikulunut vaalimaneeri". Sekin lie jostain armeijayhteydestä nyysitty, ainakin toi pulinat pois kuulostaa komppanian puhuttelulta. Uudet uhkakuvat tuli sammakolta. Kansa on puhunut, Natoon tukka putkella.


ellauri065.html on line 560: Presidentin kynästä: Ongelmatonta yhteistyötä. Shorten Your Prick. The most recognized brands in the world love Bitly. So does the wily hippopotamus. Jake ei pidä Salesta. Se käy selväxi. Oiskohan se maalaismiehen kateutta.

Tämän työn varjopuolia on kun jostain sivulta tungetaan päähäni ajatuksia ja motiiveja, joita siellä ei ole. Olli Ainolan käsittämätön kirjoitus Iltalehdessä tänään on siitä esimerkki. Hänen mukaan vallitsee syviä ristiriitoja minun ja Erkki Tuomiojan ja oikeastaan koko eduskunnan välillä. Olen toiminut hyvässä yhteistyössä Erkki Tuomiojan kanssa hänen ulkoministeriaikanaan ja olemme myös sen jälkeen pitäneet tiivistä keskusteluyhteyttä, jota arvostan. Erimielisinä emme koskaan ole eronneet eikä sellaista ole nytkään ilmassa. Olen korostanut eduskunnan merkitystä viimeisen sanan sanojana myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä. Tiiviillä yhteydenpidolla valiokuntiin olen halunnut luoda eräänlaista planetaarista talvisuojakatetta myös omille toimilleni ja ymmärtääkseni myös valiokunnissa on arvostettu tätä, moni on sen julki sanonutkin. Noissakaan tapaamisissa ei ole tullut esiin mitään erimielisyyksiä. Yhteydenpitoa tulen myös jatkamaan. Ainolalle tarjottiin tilaisuutta keskustella kanssani asian tarkentamiseksi. Ikävä kyllä hän ei tarjoukseen tarttunut.

Pahoittelemme aiheuttamaamme häiriötä. Olemme hyvällä asialla. Rakennamme maailman parasta miljöötä.
ellauri067.html on line 46: Nyt alkaa selvitä! Pintti on jotain jota mänkkiin pitää sekoittaa. Sitä ei kaikki tiedäkään. Ollaan lasitehdasmiljöössä. Tommi tekee hyvin tarkkaa esiselvitystyötä jokaiseen kirjaansa. Ne on vähän kuin lähihistoriallisia romaaneja. Juu, pintti on lasinpuhalluxessa syntynyttä rikkinäistä jätelasia (s. 20). Runoilijasiskoa harmitti, että Tommi ehti julkaista lasitehdasmiljöökirjan ensixi. Muakin vitutti se Jiipekka Mäkelän turaus Hunanin lähetyssaarnaajista. Vaikka siinä oli vaan se ämmä vasta jostain 30-luvulta. Silti vittu. Noita Mäkeliä on satusetiä kuin salpausselällä.
ellauri069.html on line 509: Meidän huonekasvit on melkein yhtä vanhoja kuin lapset, muttei ihan. Vanhin oli traakkipuu, jonka Antti ja Auli Niemi lahjoitti uuteen kotiin, mutta se pääsi kuolemaan. Niiden koti hajosi myös sittemmin. Nyt vanhimpia on Matin ja Minnan lahjoittama vehka siltä ajalta, kun ne muutti Amerikkaan. Okki-vainajan antaman kiinanruusun sain ennenkuin täytin viisikymmentä. Nukkumatin ostin Kouvolasta sikäläiseen kämppään, joka mulla oli vaan jonkun vuoden ajan, se on lähes yhtä vanha. Iso viinikastanja salissa lie parikymppinen. Viuhkapalmu makuuhuoneen ikkunalla lähti jostain kirpputoritaimesta 2000-luvun taitteessa. Alakerran jukkapalmu on lastentarha Pellavasta ihan pikkuisena ostettu jo Pellervontien aikana. Se saattaa olla nyt vanhin kaikista. Anopinkieli Seijan huoneessa on sekin luultavasti kolmikymppinen.
ellauri071.html on line 237: Tää Geeli kohta (s. 930) on olevinaan jonkun mielestä ihan avainta. Niiku että Pynchon siinä haaveilee jostain viherpiiperryxen ajan paratiisista jossa ei ollut meitä termiittiapinoita vielä. Mut on typerä ajatus että termiittiapinan tarkoitus olis jotenkin estää kuolemista. Päinvastoin, se edistää muun luonnon tuhoa täyttämällä joka paikan kopioilla izestään.
ellauri071.html on line 590:

Merkabah on israelilainen tankki. Se on myös tämmönen jutkujen mystinen texti, Maaseh Merkabah ("kuinka vaunu toimii") jonka "löysi" joku Gershom Sholem. Se on hellenististä pre-kabbala mystiikkaa jostain Hesekielin reisuista.

ellauri071.html on line 608: Mixhän tää kullin purkautuminen siihen tai toiseen onkaloon on Nipsulle niin täynnä pyhiä merkityxiä? No kääntäen, ehkä se todistaa mihin asti pyhistelyllä pystyy pääsemään. Syvälle Anuxeen. (H.K.) En kyllä tajua miten kukaan voi kiihottua noin kovasti jostain roketista. Mut se on amerikkalaisilla ihan iholla. Mitä helvatin rakkautta se nyt on että lähettää katamiittinsa raketilla pelkälle menomatkalle kuin Laika-koiran? Nipsun pää vaatisi vakavaa remonttia. Mutta se lienee myöhäistä, äijä on jo 83. Joku roketti sais pudota se harvahapsiseen päähän.
ellauri073.html on line 229: Nyt sun pitää tarkata jotakin mikä ei näytä heti izestään selvältä. Suuri johtaja ja suuri myyntimies EI ole sama asia. (Onhan ne, turha kiemurrella ja halkoa hiuxia.) On toki samankaltaisuuxia. Suuri myyntimies on tavallisesti karismaattinen ja tykättävä, ja se saa meidät usein tekemään asioita (ostamaan, äänestämään) joita ei muuten tehtäisi, ja siitä jopa pitämään. Sitäpaizi monet myyntimiehet ovat pohjimmiltaan mukavia hemmoja joissa on paljon ihailtavaa (ja paskat, nyt Wallu kita kiinni jo). Mutta todella suurikaan myyntimies ei ole johtaja. Koska myyntimiehen viime käden motiivi on oma etu - jos ostat mitä se myy, se saa voittoa. (Noniin, mitä eroa? Ei mitään vieläkään.) Niin että vaikka myyntimies voi olla voimakas, karismaattinen ja ihailtava heppuli, ja pystyy vakuuttamaan sut että ostopäätös on sulle eduxi (todennäkösesti ei, tai enintään tollanen winwin tilanne, missä sä hyödyt sentin ja se satasen) – silti vittu, sä tiedät jossain takaraivossa että myyntimies ajaa vaan omaa etua. (Eli johtaja on sellanen myyntimies joka kusettaa sut niin perin pohjin ettezä edes enää huomaa kusetusta, tai et välitä.) Tää tietoisuus on kivulias - vaikka se on aika pieni nipistys, ja usein tiedoton. Mut jos sä joudut suurten myyntimiesten ja markkinoinnin pokaxi tarpeexi pitkäxi ajaxi - esim. lauantaisarjakuvista lähtien - ei kestä kauan niinsä tajuat että kaikki on pelkkää kaupantekoa, ja jos näyttäskin siltä että joku oikeasti välittää susta tai jostain "jaloista" ideoista tai aatteista, niin hemmo on oikeasti myyntimies eikä loppupeleissä välitä vitun vertaa susta, vaan haluu oikeasti jotain izelleen.
ellauri073.html on line 559: Nämä uudet ovat elämäniloisia tavallisia ihmisiä, jotka jostain syystä ovat lähteneet tähän, esimerkiksi keski-ikäisiä naisia.
ellauri077.html on line 546: Ja syystä kyllä. Vahva usko ja vakaumus on aivan perseestä. Tästä huomaa kyllä heti että Wallace on kaappifundamentalisti ja oikeistolainen rebublikaani. Ihan typerä väite Eerikiltä että tennisakatemian teinit kärsii jostain arvotyhjiöstä. Ne kärsii aivan hullusta kilpailuarvomaailmasta joka ajaa ne kasvamaan fyysisestikin ihan vinoixi jonkun vitun tennispelin takia, vaan ehkä päästäxeen jonnekkin "taalakentille" keräämään "taalaosastoa". Ei se ole arvotyhjiö mikä niitä rassaa, se on hirvee kasa tyhjänpäiväisiä arvoja.
ellauri077.html on line 619: Höpsis, tää voi pitää paikkansa jostain jenkkiteeveeviihdepaskasta, tollasesta 'draamasta'. Kunnon realistikirjailijat kyllä kommentoivat juonen käänteitä ja otti kantaa reippaasti. Flaubert, Tolstoi, Dostojevski, Tshehov, Ibsen, Strindberg, ei näistä kukaan ollut pelkkä spektaattori. Jos Wallu osais kirjoittaa puolixikaan niin hyvin, ei sen ois tarvinnut niin paljon keekoilla alaviitteillä. Toisaalta Elliskin ois voinut ottaa kantaa selvemmin niitä ilmiöitä vastaan joita se liioitellen kuvailee. Nyze on vain lisää samanlaista paskaa jota jenkit näkee joka päivä teeveeuutisissa tuutin täydeltä. Oishan se voinut vaikka koittaa kuvailla miltä tuntui siitä naisesta jota raiskattiin jollain power drillillä. Eise varmaan mitään kivaa ollut.
ellauri077.html on line 634: No niin! Mä muuten huomaan et mä suhtaudun tunteenomaisesti myös asiatexteihin. Just six mä haluun tietää mahd paljon romskun kirjoittajasta, koska se on kuiteskin kirjan tärkein henkilö. Se on se joka loppuviimein puhuu mulle. Se tykkäänxmä jostain kirjasta on sen funktio, tuntuuko sen kirjoittaja mukavalta tyypiltä. Ja usko pois, se näkyy kyllä kirjastakin, elämä-ja-teos on vaan lisäevidenssiä.
ellauri077.html on line 801: Toi essee on Jorin kommunistifoobista örwellystä. Kommunistipamflettia se ei voi edes lukea kun se on niin huonoa englantia, käännöstä jostain saxasta ranskasta tai venäjästä. Oikeistoveikko Örwell käyttää anglosaxonia lyömäaseena ajaaxeen kommunismin aaveen brexitmatkalle.
ellauri077.html on line 841: Orin potkii amerikkalaista jalkapalloa elmomaisesti. Wallussa ja Runkkujussissa on paljonkin samaa. Toisistaan tietämättä luultavasti. Narsismia ilmassa, Iso Numero. Ääretön on iso numero. Kai Wallun sanoma on että tennis on piipertelyä jostain briteistä, amer. jalkapallo on isänmaallista.
ellauri080.html on line 972: Toinen tapa miten voi eetisesti kehystää tilanteen on käyttää oppisanaa legalismi jokaiseen päätöxeen. Legalismin kriteerit ovat yhteensopivia perusvapauxien ja oikeuxien kanssa jotka on kuvattu lakiasiakirjoissa kuten Oikeuslipuke. Tämä standardi suojelee apinoita kuten pilliinviheltäjiä loukkaantumiselta kun ne paljastavat turmeltuneen firman epäeettiset käytännöt. Kuitenkin, kuten utilitarismilla, leglismilla on lankeemuxensa. Kuten havainnollistaa tehtävä "“George Williams Solmiomaassa”, laillinen päätös olla vastaanottamatta lahjusta ei ole aina tuotteliain tai tehokkain yhtiölle. Kolmas periaate jolla kehystämme päätöxemme eettisyyden on sisällyttää oikeudenmukaisuus joka tilanteeseen, varmistaen että sääntöjä noudatetaan tavalla joka on sekä reilu että puolueeton. Esimerkixi, ammattiliittotyöläinen tyypillisesti vetoaa tähän kriteeriin ratkaisevana syötteenä eettiseen päätöxeen joka oikeuttaa saman palkan maxamisen työläisille jostain työstä riippumatta taito ja suorituseroista. Tämä kohtio oikeuteen suojelee "pikkumiehen" etuja. Kuitenkin, keskitettäessä eettiset kriteerit reiluuteen, voi tulla vähentäneexi tiimin kexintöjä ja tuottavuutta. Jos jokainen t0v
ellauri082.html on line 368: Näin unta että Fix und Foxin piirtäjä Rudolf Kauka (jonka nimi unessa oli jostain syystä Fink) oli nuorena Rikhard Fick nimisenä perustanut autokorjaamon kuplafolkkariin. Asensi sinne kaikki laitteet ja alkoi eziä asiakkaita. Sitten ihan zägällä se pääsi jonkun porhon autolaivueen omamekaanikoxi ja rikastui ja kuten sanotaan loppu oli historiaa. Missä vaiheessa se alkoi piirtää susi Lupoa ja niitä nenäkkäitä pikkukettuja ei selvinnyt koska heräsin.
ellauri082.html on line 535: