Aina uutta juonta sahaa - Ankat! Joskus hyvää joskus pahaa - Ankat! Kertooko tämä kirja Ankoista? Onko Iines Iivana ja Aku Don? Kyllä - ei - en tiedä, vastaa Iivana:
ellauri022.html on line 859: Väänsi hampaat irvessä mitallista runoa kuin oisi ratkaissut ristikkoa. Mitan hyvä puoli on et se pakottaa runoilijan sanomaan asioita epätavallisella tavalla. Siinä tulee joskus sanottua hätäpäissään epätavallisia ajatuxia. Ei juuri toimi Claren kohdalla. Clarea siteeraa Siri, toinen keskinkertaisuus.
ellauri023.html on line 317: mukavasti pätäkkää. Niiden tontin paikalla oli joskus lankarullatehdas.

ellauri023.html on line 352: Ei myyty. Ties vaikka joskus kunnostettaisiin ne ja ajeltaisiin taas Majutvedellä.

ellauri023.html on line 400: Vielä nuorempi sisar oli Virpi, joka joskus tuurasi niitä molempia.

ellauri023.html on line 414: jos se olisi joskus kuzunut. Mutta siihen olivat ne taas liian hienoja.

ellauri023.html on line 471: joskus hyvin ilkeästi.
ellauri023.html on line 608: Jos kaunis = hyvännäköinen, kuten olen argumentoinut, mistä hyvästä on kyse taiteessa? Luonnossa se on suurinpiirtein selvää. Kaunis elukka ja paikka ovat päältä kazoen hyviä elukoita ja paikkoja. Näön perusteella on helppo valkata, ja aika usein osuu oikeaankin, vaikka joskus menee käsi kakkaan ja siihen saattaa jäädä sitruuna.
ellauri023.html on line 1138: Leevi oli vaatimaton, käytännöllinen, pakoileva, viileä, kokeileva ja joskus rajoittunut, hienostunut mutta maalainen. Se nai Lucia Malpurgon, joka oli sen omasta luokasta ja taustasta, ja kuoli samassa Torinon osakkeessa missä oli syntynyt. No mitä pahaa siinä on? Oisko pitänyt muuttaa Nykkiin ja tehdä izestänsä kauppatavara? Holokaustin uhreja tarjouxessa nyt. New Yorkereiden mielestä no hemmetissä tietysti.
ellauri023.html on line 1150: Leevi rakastaa laatusanoja, ihaili Joseph Conradia (ei ois kannattanut), ja joskus kuulostaakin Conradilta, paizi että käyttää sievempiä ja pienempiä laatusanoja.
ellauri023.html on line 1201: Mutta sanoja on vaikea käsitellä, kun alkaa kirjoittaa, ne saavat oman elämänsä ja tekevät taikoja omin päin. En minä tätä tarkoittanut, ajattelee jälkeenpäin lukiessaan kirjoittamaansa, joskus se on parempaa, joskus huonompaa. Sitä ei nyt voi paljon auttaa.
ellauri024.html on line 314: Arskan puolustuxexi: ei se niitä alas paina, se vaan kertoo tapauxia, joista ilmenee, millaisia kusipäitä ne on olleet sille joskus. Tai paskiaisia. Ja niitä se muistaa hyvällä jotka kiitti sitä. Ihan tavallista narsismia. Nää on muistelmat, ei mikään kirjallisuusarvostelu. Ylös ystävät ja alas vihulaiset, se on homman nimi. Ei tarvi teeskennellä mitään objektiivista. Näin se on paljon hauskempaa. Kun horiseva "v---a kosken, Niemi" kiitti Arskaa kirjeessä, se sai Kinnulta ikuisen kunnian. Poliittisestikin ne sopi yhteen. Haavikko taas erehtyi sanomaan että Arskan aforismit oli alisuoritus, ja sai siitä vastineexi muistelmiin: "hyviä kirjoja, mutta typerä ihminen". Älä hemmetissä tölvi Arskaa, se muistaa sen. Jonkun tovin vielä ainakin. Puovo kyllä olikin sietämätön besserwisseri, koleerinen kakka. Luuli olevansa jotakin.
ellauri024.html on line 366: Arska pohtii silloin tällöin #metoo kysymyxiä. Sen miälest rättipää miehet sortaa naisia koska ne pelkää niitä. Lännessä on paremmin koska naiset saavat oppia. Arska on samalla lailla kaxijakoinen kun eräät paremmatkin elämäkerturit: järki sanoo yhtä, tunne toista. Arskan ympäristön naisilla oli valtaa, ja he alistivat miehet pilkan ja naurun kohteexi. Ämmät perkele. Post coitum omne animal triste, exceptis muliere et gallo. Tämmösissä pikkujutuissa joskus alistetun miehen naiskauna paljastuu. Tai tämä:
ellauri024.html on line 502: Arska on eri puuronen. Se kritisoi Freudia, joka toteaa ettei Don Quijote ize ole mikään viziniekka. Niinkuin ei olekaan, vaikka joskus saattaa nauraa, lähinnä muille ja muiden vizeille. Izelleen ei kuiteskaan, eikä kexi ize läppiä. Mä kyllä, hehe.
ellauri024.html on line 503: Entä Arska? Ehkä joskus, esim toi enkun mongerrus. Pitkävihainen Arska muistaa vieläkin, et vt apul.prof. Anna Makkonen kerran nauroi tahattomasti Arskan enkun mongerruxelle. Vt apul.prof kaiken kukkurax!
ellauri024.html on line 533:

Tässä Aarne menee mezään niin että kuuluu arkiryskettä. Sen tekemä vastakohtaisuus on keinotekoinen. Moraali on elukoiden silmässä just yhtä paljon kuin komiikka, ihan samassa perssilmässä vieläpä, yhtä paljon/vähän mielivaltaista on molemmissa. Huvittavaa myös, et noi Aarnen katkismuxen lauseet puuttuu Lutherilta. Jeesuxen kärsimys oli mainio asia, tappaminen on joskus ihan paikallaan. Joosua esinahkakasoineen noudatti Jumalan lupausta ja käskyä. Armo, laupeus eli ilmaisexi saanti on tietty hieno juttu kermaperse Aarnen mielestä, mut parempi vielä on ilmaisexi ottaminen, sanois Marx, Robin Hood tai Harald Hirmuinen.
ellauri024.html on line 578: Rosvo mikä päällikkö. Joopa joo, vaikeeta on erottaa tyylirikkoja merkityxistä, huonoa viziä pahoista ajatuxista. Reilumpaa ois olla yrittämättäkään, sana 'mauton' on luokkasodan tylsä astalo. Antikommunisti Arska on pyhissä kysymyxissä ihan tosikko. Ryssäviha ei ole naurun asia. Vois sanoo suomalaista taistelijaa noin ehkä joskus niinku hyvässä mielessä rosvopäälliköx, esim Santeri Ivalo Juho Vesaista, mut et Rossi Talvelaa, se ei oo vaan tyylitöntä, se on rienausta, pyhäinhäväistys. Arskassa on persua, vaikkei sotiemme veteraanix ehtinyt. Arska ize voisi tolleen jollekin kenraalille silleen virkeästi mutta kunnioittavasti vizailla, mutta että luokkavihollinen Rossi, se on jo liian paxua.
ellauri024.html on line 714: Apinalle ominainen on Arskan kuningasajatus että pahisten tappiosta ilostelu ei oisikaan vahingoniloista eikä halpamaista. Totta kai se on. Sehän se vasta onkin. Ei komiikka kaunistu tekemällä omista arvoista absoluutteja. Sitäkin on yritety tuhannesti huonolla menestyxellä. Elämä vaan on tällästä rumankaunista. Aina samaa juonta sahaa Ankat. Joskus hyvää joskus pahaa Ankat.
ellauri024.html on line 776: Beckettin näytelmästä Voi miten ihana päivä tulee mieleen kamalien eläimien hirvi: näyttää että tulee kaunis päivä. Päähenkilö Winnie on hautautunut kuloruohoiseen kumpuun vyötäröään myöten. Lopux Winnie ja Willie hautautuu kokonaan. Ne on niinku vanhuxia jotka odottaa nahkurin orsia. Winnie siteeraa joskus uskonnollisia pätkiä joihin se ei usko. Ehkä näistä on vielä jotakin hyötyä, sanoi Lea seurakunnan tilaisuuxista. Winnien ajatuxissa kuultaa ikäänkuin ihmissuvun sammumaton optimismi. Winnie kiittää joka ainoata päivää, jonka on elänyt. Onhan sentään näitä pikku hupsuuxia. Rukoilkaamme.
ellauri024.html on line 778: Aarne Kinnusen loppupäätelmä: loppujen lopuxi huumorissa rulaa hyvä maku. Chaplinia monet pitävät julmana. Ja Aarne Kinnusta. Se vaikuttaa joskus vähän hemmolta, jonka elämässä äkkipikaisuus ja julmuus ryöpsähtivät arvaamattomasti.
ellauri024.html on line 914:
ellauri024.html on line 1443: me sentään joskus pestiinkin niitä meidän akryylipuseroita ja kellofarkkuja.

ellauri025.html on line 141: Kun Pirkko ja Calle kävivät meitä kazomassa Bostonissa 1981, Seija odotti Johnia. Calle sanoi Best Western hotellia Great Westernixi, ja sekotti Flagstaffin nimen Falstaffiin. Olikohan se jo dementian alkua? Mullakin tapahtuu nykyään sellasta. En muistanut tänään kyssäkaalin nimeä, ja tulee joskus sanotuxi vääriä sanoja.
ellauri025.html on line 639: Taitaa olla ylikypsän julkkupulun kujerrus jollekulle bändärille. Mitenhän tää nyt liittyy tähän turinaan? Lovecraft on toinen tuntematon suuruus mulle, paizi muistan joskus lukeneeni Wikipediasta jotain Cthulhuun liittyvää. Mut tollanen scifi kauhu on mennyt multa aika lailla ohize.
ellauri025.html on line 720: käynyt saman tyttökodin joskus maailmassa. Suurta yhteiskunnallista vääryyttä! Monika oikein osottaa sormella, että nyt tää tilanne on "ofrivilligt komisk". Ihan Jaakko Hintikan tasoista
ellauri026.html on line 98: Heinäkelkka löytyy Rauharannasta autotallin perältä. Vai onxe vesikelkka, joku agraariverme kuitenkin. Runsaslumisina talvina joskus raahattiin sillä vesitonkkaa saunalle hiihtolomalla. Se oli kova työ, raskasta. Nyt ei enää ole lunta, jossa kelkka luistaisi entisenkään vertaa. Mutta eipä käydä hiihtolomallakaan enää, kun lapset on hiihtäneet pois pesästä.
ellauri026.html on line 110: Petteri ja Kikka omistaa kaxi mökkiä Hangon varressa. Toinen, pienempi olis myytävänä, muttei kukaan osta. Tellu käyttää sitä kesämökkinä, samoin tytöt joskus. Se isompi ja hienompi, Söder, olisi valmis ja käyttökunnossa, mutta nyt on Petsku Meilahdessa teholla. Hangon mökit pyörii vajaateholla.
ellauri026.html on line 182: Tyhmyyden ylistys oli hyvin suosittu, Erasmuksen hämmästykseksi ja joskus jopa peloksi. Paavi Leo X piti sitä hauskana. Ennen Erasmuksen kuolemaa teoksesta oli jo otettu useita painoksia ja se oli käännetty ranskaksi ja saksaksi. Pian se ilmestyi myös englanniksi. Yksi vuoden 1511 painoksista sisälsi Hans Holbein nuoremman puupiirroksia. Kazelukirjaversio sohvapöydälle. Hansulla on myös kiva kuva Jessestä.
ellauri026.html on line 265: Joitain meidän yrttitarhan yrttejä vilistää tässä ohize, kuten ruuta, kurkkyrtti ja väinönputki. Kurkkuyrtti on englannixi bugloss, häränkieli kreikasta. Saxalainen nimi on borretsch. Sitä tulee grüne sosseen, jota on joskus tehty meidän yrttitarhan yrteistä.
ellauri026.html on line 366: Katotaan vaikka minkälaisia, muutamilla esimerkeillä, kaikkiahan ei tässä kerkiä. Alotetaan laahuxesta, ne on tunnetusti tyhmiä. Tuhat demokritosta ei ole tarpeexi nauramaan koko joukolle, vaikka sit olis vielä yx nauramaan niille tuhannellekkin. Jumalat on taivaassa ihan kippurassa, käy välillä jääkaapilla hakemassa nektaria ja palaa kotisohvalle. Mainiota, hupasaa! Kato nyt totakin tomppelia! Mäkin istun joskus siinä sohvalla kauko-ohjain kädessä. (KUU)
ellauri026.html on line 655: > Herakleitos kuvataan usein melankolikoksi, ja häneen viitataan joskus "itkevänä filosofina", vastakohtana Demokritokselle, joka tunnetaan "nauravana filosofina". Presokraatikkojen Esa Saariselle. Kukahan ois sit tää hämärään uuninnurkkaan jäänyt masis? Vaatimattomuuteni estää sanomasta.

ellauri028.html on line 60: Kävelit vaikka kadulla ja kaikki ovat pukeutuneet nuhruisesti. Takit, hameet, ulsterit, housut ovat käännetyt, kengät kuluneet, saappatkin jaloissa joskus aivan reikäiset. Vaan - vanhuxet näyttivät kotkilta, vaan - nuoriso pilailee. nauraa, tanssii fokstrottia "Inessa", sillä Moskovassa on ollut nuorison ja opiskelijoiden rauhanfestivaali, musiikki soi, saapui neekereitä.
ellauri028.html on line 488: Niinkuin Seppo Hyrkäs jonka muistan vaan nimenä, joka joskus esiinty Kristinan puheissa.

ellauri028.html on line 947: VIERAILIJA12: Meillä on suvussa hyvä esimerkki näistä eri uskonnoista, on ortodoksia, perus evankelisluterilaista, sitten on yhdessä haarassa juutalaista, jehovaa ja kaiken kruunaa miehen isä ja äiti, joisa isä on puoliksi intiaani ja äiti ameriikan suomalainen. Ja isänsä oli miehelle sitten opettanut hänen lapsuudessaan kaiken maailman manailuja, yrttejä ja suitsukkeita ja mietiskelyä. Ja täytyy myöntää kun ensimmäisen kerran miehen yllätin tapailujemme alussa istumasta keskellä pihaa pressu teltassa tätä mietiskelyä harrastamassa niin minä nauroin pitkään ja hartaasti. Ja tästä kun kaverilleni vielä puhuin niin täysin idioottinahan ne miestä pitivät. Mutta nyttemmin on sitten selvinnyt että nämä on vain jokaisen tapoja rentoutua. Siinä missä mies siis joskus tyyliin kerran-pari vuodessa vetäytyy jonkun päivän takia omaan rauhaansa, otan minä konjakkipullon ja istun kynttilän valossa ja tuijotan liekkiä. Sama asia, mutta kaksi eri "uskontoa". Kun itse kuulun näihin jotka eivät saa mitään voimaa uskonnosta. Mutta mies taas jotakin pelätessään ottaa kaulanaihonsa käteen ja pyörittelee sitä sormiensa välissä ja manailee jotain.
ellauri029.html on line 41: Koitin löytää mun vanhaa kappaletta Jan Blomstedtin ja E. Saarisen kirjasesta Runk-Akatemia, mutten löytänyt. Sen piti olla mun hörhökirjakokoelmassa, mutten löytänyt koko kokoelmaa, enkä muitakaan Eskin hörhökirjoja, vaikka mulla kyllä oli kaikki ne aikaisemmat, viime vuosituhannelta ennen Aallon aikoja. Ei ollut hyllyssä, ei vintillä (siellä oli kosteaa, kirjat oli koirankorvilla, ei kai katto sunkaan vuoda? Voi se olla noiden myrskyjenkin aikaansaannosta, vesi tulee seinän läpi kovalla tuulella.) Oiskohan ne maalla. Voi olla, täytyy kazoa kun joskus mennään sinne taas. Runk-akatemiasta on painos loppu, ja todennäkösesti paineetkin.
ellauri029.html on line 652: Mieluummiin siis taistelua elämästä ja kuolemasta, kuin haistelua ja maistelua ikävästä elämästä ja vielä tylsemmästä kuolemasta vanhuuteen tai ylipainoon. Tuula-Leena Varixen kirja obeesista vaimosta jäi laatikkoon, vaikka sekin takakannen mukaan menehtyi kirjan aikana. Mieluummin poliiseja ja rosvoja kuin pyhimyxiä ja vanhoja kunnon Patteja. Mieluummin sairaala- kuin perhe-elämää, vaikka molemmissa tulee joskus vainaita.
ellauri029.html on line 865: Vaikka ironia on huumorin alalaji, se ei ole yksinomaan hauskaa eikä ironian tarkoitus ole aina huvittaa tai viihdyttää. Ironia on joskus katkeraa ja ironinen huomautus voi olla tarkoitettu peitellyksi hyökkäykseksi tai loukkaukseksi.
ellauri029.html on line 875: Ironiassa viestin tarkoitettu merkitys on erilainen tai päinvastainen kuin sanojen tavanomainen merkitys. Sarkasmi on purevaksi ja teräväksi tarkoitettua sanallista ironiaa, ja se koetaan siksi loukkaavaksi ja joskus raivostuttavaksi. Toisin kuin ironia, sarkasmi on aina harkittua ja sillä on selkeä kohde, joka on yleensä antero mutta joskus myös esimerkiksi esine tai uskomus. Vain ihmiset voivat olla sarkastisia, mutta tilannekin voi olla ironinen.
ellauri030.html on line 316: Epiktetos oli orja joskus keisariajalla, yhden varakkaan roomalaisen heräteostos (sitä sen nimi merkizee: lisähankinta, kaupanpäällinen), jonka se orjan viisasteluun kyllästyttyään pani kierrätyxeen. Heppu perusti hengenpitimixi stoalaisen izehoito-opiston. Se oli kampurajalka eikä osannut käsilläkään kirjottaa, mut sen oppilas Arrianos koosti sen systeemifilosofisista puheista käsikirjasen (Enkheiridion).
ellauri030.html on line 477:

Ei ole tarpeen ottaa usein osaa julkisiin huvituksiin, mutta jos siihen on joskus sopiva tilaisuus, älä näytä huolehtivasi mistään muusta kuin itsestäsi: anna vain asioiden tapahtua omalla painollaan ja suo huomionosoituksia niille, jotka niitä saavat, sillä siten vältyt vaikeuksilta. Mutta pidättäydy osoittamasta liikaa suosiota, naurunremakasta ja mielenkuohusta. Poistuttuasi tilaisuudesta älä puhu paljon, mitä tapahtui, paitsi siitä mikä on sinusta kehittävää. Sillä muutoinhan näyttäisi siltä, että olet kiihdyksissä tilaisuuden takia.
ellauri030.html on line 794: Vizit on siitä miellyttäviä (jatkaa Artturi), että havainto voittaa, järki jää toisexi. Eläin sapajussa voittaa ihmisen. Vizailu on kevyttä puuhaa, siitä ei tule päänsärkyä, kuten kovasta ajattelusta. Ja on kiva nähdä joskus, että elukka pääsee joholle, tää ihmismäinen pohdinta on pitkän päällä ikävää. Tiedon lisäys on tuskan lisäystä. Kivempi edes joskus ilostella vaan. Six nauru vähän muistuttaa iloa. Köykästä ilonpitoa.
ellauri031.html on line 37: Yrhättan Dikken oli poikatyttö eikä mennyt naimisiin. Lepakkoja vintillä. Eno ei ollut se kuuluisampi Ludvig Daae, vaan samanniminen upseerismies, wiixiwallu, eikä partapozo niinkuin ensinmainittu. Dikke väänteli sen wiixiä. Oslosta tai siis Kristianiasta molemmat 1800-luvun alusta. Dikken tuli Risöörista, nätistä vanhasta kaupungista lännempänä, Skagerrakin rannalla jossa sen isä oli pormestari. Dikkenistä tuli naisasianainen isona. Aika jyreä. Ois kiva käydä joskus Risöörissä.
ellauri031.html on line 229: Miten puolue hankkii jäseniä? Ennen saattoi kuka tahansa tulla puolueen jäsenexi. Nyt vaaditaan erityisiä ansioita. Sillä on kunnia olla fasisti. Mutta pääasiallisesti uusia voimia virtaa nuorisojärjestöjen kautta. Näillä nuoriso-organisaatioilla on tiettya ulkonaista yhtäläisyytä kommunistien pioneerijärjestöjen kanssa. Nuoriso tulee aikaisin tekemisiin fasismin kanssa. Joka koulussa on fasistinen nuoriso-osasto. Näissä osastoissa, joihin lapset liittyvät 7-8 vuoden iässä, opetetaan fasismin perusteita ja vahvistetaan heidän ruuminkuntoaan urheilun ja sotilaallisten harjoitusten avulla. Lapsilla on kovin hauskaa näissä osastoissa ja he ovat valtavan ylpeitä univormuistaan, jotka ovat aikuisten univormujen kopioita. He ottavat osaa julkisiin kulkueisiin ja juhliin, heillä on kilpailunsa ja retkensä ja ehkä heillä on joskus onnea saada pääntaputus johtajalta.
ellauri031.html on line 231: Kesäisin lähetetään heidät suuriin leireihin rannikolle tai vuoristoon (kuin Aku ja pojat!). Lapsia ei pakoteta osastoihin. Mutta on sanottava, että koulupojat jotka eivät kuulu nuorisojärjestöihin saavat joskus kärsiä fasististen tovereittensa kiusaa. Järjestöissä pojat oppivat tottelemaan käskyjä, käsittelemään ylempiään ja alempiaan ja aseita, seisomaan vahdissa, sanalla sanoen sotilaan velvollisuuxia. Moraalisesti ja fyysisesti heitä valmistetaan tulevaan tehtäväänsä, jonka sisältö selvään käy ilmi nuorisojärjestön johtajan sanoista: "Ehkä tulee aika maallemme, jolloin kokonaisen sukupolven täytyy uhrata kaikkensa, toimintansa, omaisuutensa ja elämänsä kansakunnan tulevan suuruuden hyväxi. Silloin johtajalla on oleva uusi kansa, palavan uskon ja uhritahdon täyttämä, valmis valittamatta uhraaman kaiken suuren päämäärän vuoxi." Kuuliaista tykinruokaa, kiväärin- ja tykinkuulille maalitauluja. Niinkuin kävikin. Sääli ettei listitty kuin muutamia miljoonia, enemmänkin maalitauluja oisi ollut maailmanlaajuisesti tarjolla.
ellauri031.html on line 239: Puolueessa oli 1M miestä per 100K naista. Naisjärjestöjen tehtävät: 1) tee velvollisuutesi tyttärenä, sisarena, oppilaana ja ystävättärenä ja ole hyvä, kiitos, anteexi, ja tyytyväinen, vaikka velvollisuus on joskus raskas. 2) Palvele isänmaatasi kuin suurta äitiä, kaikkien italialaispoikien äitiä. 3) Rakasta johtajaaa, joka on tehnyt maastasi suuremman ja vahvemman. 4) Tottele ilolla ylempiäsi, ml miehiä ja poikia. 5) Tohdi vastustaa vääriä neuvonantajia ja niitä jotka ilkkuvat moitteetonta elämää. 6) Kasvata kehoasi kestämään fyysisiä rasituxia ja sieluasi kestämään tuskaa. 7) Kaihda naurettavaa turhamaisuutta mutta rakasta kaikkea kaunista. Italialaiset fasistimiehet ovat kauniita. 8) Rakasta työtä joka on elämä ja sopusointu.
ellauri031.html on line 249: Tietyt piirteet fasismissa muistuttavat sosialistista opeista, mutta mitään pitemmälle menevää yhtäläisyyttä tuskini on. Fasistinen hallinto tunnustaa ja suojaa yxityistä omistusoikeutta ja tekee parhaansa rohkaistaxeen yxityisyritteliäisyyttä sikäli kuin se on kansakunnan eduxi. Fasismi tunnustaa myös luokkajaon välttämättömyyden, ja yhteiskunnan jaon johtajiin ja johdettaviin. Mussolini toivoi aina joskus yhdistävänsä näennäiset sovittamattomat vastakohdat, pääoman ja työn, isänmaan ja köyhälistön. (Täh? outo mutta paljastava vastakkainasettelu. Kaikkien maiden proletaarit, älkää yhdistykö keskenänne vaan omiin työnantajiinne. Vähän sellasta paikallista sopimista.) Jo lapsuudessa Mussolinilla oli ajatus luoda uusi luokkajako, ei prolet vs. porvaristo, vaan urkuharmoninen kokonaisuus, joka liittää yhteen yhteiskuntaryhmät ja niiden vastakkaiset edut. Ja näistä eduista ei pidetä uolta minkään luokkataistelun myötä, joka repii kansakuntaa, vaan luokkien yhteistyön kautta.
ellauri031.html on line 278: Miten valtava onkaan ero fasismin suhtautumisessa kulttuuriin verrattuna kommunismiin ja sen marxilaiseen matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan! Voi tosin sanoa että fasismi on joskus syyllistynyt vähemmän miellyttäviin toimiin tiettyjä tieteen edustajia kohtaan, mitäs ize kaivoivat verta nenästään, mutta ize tieteelle, kulttuurile ja sivilisaatiolle ei Mussoliini mustapaitoineen ole ainoastaan osoittanut asiaankuuluva kunnioitusta vaan tehnyt kaiken voitavansa. (Voi voi Gummerusta, hyödyllistä idioottia. Tiede kunniassa, tieteen edustajat hirressä. Tieteen kunnioitusta käsi lipassa, ja missä kiitos? Esson katoxessa puhki ammuttuna roikkumassa jaloista.)
ellauri031.html on line 290: Ei voi kieltää, etteivätkö fasistit olisi syyllistyneet hylättäviin väkivallantekoihin. Mutta saattoi tuskin vaatia, että he istuisivat kädet ristissä ja alistuisivat kommunistien väkivaltaisuuxiin. Mussolini sanoi väkivallasta:
"Väkivalta ei ole hylättävää. Sitä voidaan joskus moraalisesti puolustaa. Väkivalta on nopeasti vaikuttava keino, sillä saavutimme 48t systemaattisilla ja sotaisilla väkivaltaisuuxilla enemmän kuin olisimme saavuttaneet 48v saarnoilla. Meidän väkivaltaisuutemme ovat moraalisesti oikeutettuja, ihailtavia ja välttämättömiä, koska ne tekevät lopun mädästä ja kestämättömästä tilanteesta. Mutta, ystävät fasistit, meidän väkivaltaisuuxillamme pitää olla erityinen fasistinen leima. Kun kymmenen on yhtä vastaan, se on hylättävää väkivaltaa, jota ei pidä sallia."
ellauri031.html on line 500: mutta ovat joskus ylittäneet putatiivisten

ellauri031.html on line 610: Olli Jalosen kiitetyimmät romaanit, Ilo ja häpeä sekä Hotelli eläville, kuuluvat teoxiin, jotka jokaisen lukihäiriöisen hasbeenin mielestä puhuvat tärkeistä asioista. Jalosen romaaneja onkin viisainta yrittää puolustella moraalisin perustein, vaikka se moraalikin on alkeellista ja rajottunutta. Se on mitä tyypillisin suomalaisen autistisen insinöörikirjallisuuden (Hyry, Tuuri) edustaja aina uskonnollista pohjavirettä ja arkielämän pahimpiin banaliteetteihin tarttumista myöten. Tiedättehän: "Vielä joskus imiessään äidin kaurapuurolla täyttämää villasukkaa hän muisti isänsä sanoneen, että ulkona on kylmä." Jalosen tekeleet on jonkinlaisia aikuisen kirjoittamia syyspörriäisiä, joissa ollaan peruskoulumaisen huolissaan maailman tilasta. Niissä pohditaan tutkimuxen ja tiedotusvälineiden moraalia ja kuvataan maailmanpolitiikan arkiryskettä: kidutuxia, kansanmurhia ja kiristyvää kontrollia. Jalonen jää kuvailun ja moraalisen tuomion asteelle, perinteiseen humanistiseen tapaan se ei analysoi pahaa vaan sanoo sille hyi. Viimeistään tällä tavalla käsiteltynä asiat lakkaavat olemasta tärkeitä ja muuttuvat säälittäväxi partiolaisproosaxi. Samoja ajatuxia ja julituxia kykenee jokainen kolmannen luokan poliitikko laskettelemaan ulkomuistista.

ellauri031.html on line 620: Sua kohti herrani, sua kohti vain. Kaarlo Syväntö jättää perheensä kuin nallin kalliolle 1947 ja matkaa koti-Suomesta sodanjälkeiseen Palestiinaan matti kukkarossa, maailman-mattina silti herran kukkarossa. Paljon rukouxia, paljon mahtavia rukousvastauxia. Herra tottelee mukisematta palvelijansa pienintäkin pyyntöä. Kysyy ehkä joskus izeltään, kumpi tässä oikestaan ohjaa kumpaakin.
ellauri031.html on line 656: Vielä ei olla niin pitkällä. Puute jatkuu, vaikka joulukalaa tulee ihan pietarin kalansaalis laittomalla katiskalla. Ei ovia ei ikkunoita, 5 astetta ja lunta. Pihalla on arabien uuni jossa lie joskus paistettu koltiaisia. Kaarlon ruokarukouxet lie kuultu huonosti sillä herra lähetti tonnin mätiä perunoita Suomesta. Lähetyssaarnaajilla on kovat piipussa, sekin jenkkipastori jonka komerossa oli perkele osoittautui tafsaajaxi ellei pahemmaxi. Eikä ollut ainoa, Kaarlo valittaen toteaa. Onnexi Kaarlolla on se Maire.
ellauri032.html on line 142: Vuoden 1648 aikana Jacqueline koki uskonnollisen heräämisen ja sai innoituksen ryhtyä nunnaksi Pariisin lähellä olevaan Port-Royalin luostariin. Pascalin isä ei suostunut hyväksymään tyttärensä päätöstä (kuoli kiukkuisena 1651) mutta veljeensä Jacqueline onnistui vaikuttamaan jatkuvan saarnaamisen myötä, vaikka veljeä vitutti, kun Jacqueline ei jäänyt kotiin sitä ruokkimaan. Perinnöstä tapeltiin ihan päät verissä. Tytöt vei Pascalilta niin paljon että siitä tuli KÖYYYHÄ. Clermontin aikaa isältä rauhassa kutsutaan joskus Pascalin ”välikaudeksi”, jolloin jotkin huhut ovat väittäneet Pascalin viettäneen poikamieselämää (nähdään myöhemmin rakas nyrkki-Kyllikki), mutta tästä ei ole olemassa todisteita.
ellauri032.html on line 419: Yx Aarne Kinnusen mieli vizikirjoista näytti olleen Kleistin huvinäytelmä Rikottu ruukku 1811. Lainasin sen kirjastosta. Kääntänyt Juhani Siljo. Ihankun mä olisin Siljostakin joskus jotain lukenut. Oliko se Ain-Elisabet Pennasen poikaystävä? Sillä oli tylsiä runoja. Joo niin se oli:
ellauri033.html on line 412: Ainoo mistä Hra Bourgetia voi syyttää on että se joskus osoittaa tiettyä ihailua eleganssille, joka jää porukoita joskus huomaamatta. Mutta sen romaanit siitä vaan voittaa uskollisuudessa. Jos, kuten sanoi eräs sen nuoruuden mestareista (varmaan Balzac), teosten arvo mitataan siiinä kuinka paljon ne välittävät jälkipolville, Hra Bourgetin romaaneilla on se ansio että ne kertovat uskonnollisella tarkkuudella mondeenin elämän pienimmät vivahduxet. Maailmanmies jättäisi pois monia yxityiskohtia, koska ne on sille niin tuttuja ettei se niitä edes huomaa. On hienoa että Hra Bourget huomaa ja huomauttaa. Ilman sitä tulevaisuus olis hukassa; sen pitäisi tyytyä selailemaan muotilehtiä ja kyselemään kreivitär Follebicheltä. Lukiessaan L´irreparable, tulevaisuuden lukija tietää että Rva de V***llä joka kertoo nuorelle kirjailijalle Noemie Hurtrelin traagisen tapauxen, oli sinä iltana silkkiset avokkaat jalassa.
ellauri033.html on line 426: Psykologia on viime aikoina kokenut vallankumouxen jota Hra Bourget ei vitkastele käyttää hyväxi. Ennen piti henkilöiden olla luonteelleen uskollisia, vaan eipä enää, nyt niitä saa muuttaa matkan aikana, ne "kehittyvät". Paremmin sanoen: jokaisella on kallossaan olentoja joita ne ei edes tunnekkaan. Ne voi jäädä tiedostamattomaan syövereihin; mutta kun tilaisuus tulee, ne voivat putkahtaa yllättäen esille, korvata entisen minän, ja siepata sielun panttivangixi. Ei se nyt niin uuttakaan ole. Kyl jo Descartesin aikana ymmärrettiin et persoonallisuus on monimutkainen olio. La Rochefoucauld sanoi että joskus sitä eroaa izestään yhtä paljon kuin muista. Sellaisia ollaan Polleja, maailman monimpia poneja. Ennen näitä hajanaisia persoonallisuuxia vähän liimailtiin kokoon romaaneissa, nyt se ei enää trenditä, vaan romaanikirjailijat ottaa mailizia just noista halkeamista ja säröistä.
ellauri036.html on line 91: Ei hitto kyllä tää Musse on herraskainen monellakin tavalla. Laahus on sen mielestä vastenmielistä, jengi ei enää tunne paikkaansa, vaan yrittää keulia, ei anna tietä herrasväen vaunuille. Säätytietoinen paskiainen kaiken romantiikan takana. Ja #metoo juttuja: naiset jotka bylsii omasta mielijohteesta on paaaaaljon pahempia kuin kurtisaanit jotka sentään rakastuvat pokiinsa, ja joskus sivuuttavat paremmin maxavan asiakkaan köyhän pojannulkin takia. Se on hienoa. "Te olette ikävä, menen miehen luo, jota rakastan. Tämä tyttö oli enemmän arvoinen kuin monet niistä, joille ei makseta." Tästähän on Ballsackillakin paljon omakohtaista kerrottavaa.
ellauri036.html on line 204: Musset oli aatelispoikia, pikkuveli, vanhemmat oli köyhiä. Isä pikkuvirkamies ei koskaan antanut sille rahaa. Äiti oli tärkeämpi, piti salonkia. Se oli hyvä lyseossa, ja ajatteli ensin pyrkiä oikixeen tai lääkixeen, mutta ne on tylsiä (ruumiiden leikkaaminen ällötti), se päätti ryhtyä kirjailijaxi joskus abi-iässä. Siitä tuli kirjastonhoitaja. 19-vuotiaana julkaisi Espanjan ja Italian satunsa. Sit se aloitti uran turmeltuneena dändinä, seukkaa George Sandin kaa, ja kirjoittaa näytelmäpiisejä. Samalla angstisia runoja, eri vuodenaikojen öitä. Omaelämäkerrallinen romaani Vuosisadan lapsen tunnustuxia 1836 löytyy suomennettuna, kiitos VA Koskenniemen. Tais kirjoittaa muistelmansa saman ikäsenä kuin E.S. Punk-Akatemian. Sekin kävi bordelleissa ja oli huono asiakas, pahoinpitelikin palvelushenkilökuntaa.
ellauri036.html on line 2175: Hietaniemen hautuumaalla on herrasväen puolella joskus syrjemmässä samalla tontilla tai herrasväen kiven kivijalassa jonkun palveluspiian tyynykivi tai pikku laatta: uskolliselle Mimmille tai Iitalle. Kiitos uskollisuudesta Wexi.
ellauri037.html on line 47: Mietin mix kaikk mun tuntemat julkkixet on joko kuolleita tai ihan kääkkiä (lukuunottamatta Nemiä, mut eihän sekään elä). Koska lakkasin joskus 2000-luvun alussa oppimasta uusia. No ei sentään kaikki: Sanna Marin mainitaan pienellä Voguen kannessa Rihannan isossa kuvassa. Kukas se Rihanna on? Mikon ikäinen iskelmälaulaja. Barbarisk låtskrivare, Barbadoxelta. Me oltiin siellä 1990, ennen Helmiä. Se oli jännä kokemus. Nähtiin aloeita, banaaneja, apinoita, pieniä brittienglantia puhuvia mustia koulutyttöjä koulupuvuissa. Ehkä me nähtiin Rihanna? Rihanna vaikuttaa mukavalta. Se on bi.
ellauri037.html on line 51: Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa. Joskus hämmästyttää samankaltaisuudet, joskus erot. Kaiken takana on sattuma ja suuret luvut. Kun apina puree koiraa, se on uutinen, kun koira puree takaisin, se ei ole. Siitä ei tehdä numeroa.
ellauri037.html on line 569: Arttu oli lääpällään kauniiseen Karoline Jagemanniin, herttua Karl Augustin kanaseen, ja kirjotti sille ainoan tunnetun rakkausrunonsa. (Atmalle kirjotetut on hävinneet, koira kai söi läxyvihon.) Vaikka Sope myöhemmin vähexyi sänkypainia, sillä oli kaikenlaista panoa alempiarvosten naisten seurassa, kuten palvelijoiden, näyttelijättärien ja joskus maxettujen naisten (näitä se vältteli, liian kallista). Nää hommat jatku vanhempanakin, ja sillä oli 2 aviotonta tytrtä (1819, 1836), jotka onnex onnex kuoli vauvana. Arthur jopa kehuskeli tällä, kai se tiesi ettei naiset pitäneet sitä minään löytönä, sehän oli ruma kuin perse, eikä se useinkaan päässyt viivalle.
ellauri038.html on line 129: Nietzsche väitti, että moraali on väline, jonka avulla ihmisyksilöt, ihmisryhmät tai kansat tavoittelevat miltei vaistonvaraisesti arvonantoa, henkistä tai poliittista ylemmyyttä ja vaikutusvaltaa, joskus jopa aineellista etua. Älähän! voisko tosiaankin olla noin? Täytyypä pohtia.
ellauri038.html on line 251: Tähän mun (L.C.) on kerrottava, et mäkin luin Sartrea &kumpp. Kristinan houkutuxesta joskus lukioaikana, ja vähän lämpeninkin, mutten kunnolla; kävi sama juttu kuin Kari Syreenin femmalaisten kanssa keskikoulussa. Ei nappaa pitkän päälle sittenkään joukkohysteria eikä siihen liittyvä omatuntotuuba. Paul Breellä oli darwinistinen tutkielma omantunnon synnystä. Se kiinnostas nyt enemmän. Muttei tarpeexi.
ellauri038.html on line 366: Humanistinen tragedia, lipsahti Paavo Lipposelta joskus

ellauri038.html on line 385: Fingerpori oli joskus hauska, nykyisin se on tekijänsä näköinen.

ellauri038.html on line 426: Mutta tuli joskus biletyxen jälkeen Piialle öizimään,

ellauri039.html on line 353: Nähtävästi Hatsipompponen on lyönyt omankin päänsä kovaa joskus, ja kokenut rasismia Kansasin ja Massachusettsin takamezissä. Elämä on vain väliaikaista, laulaa suomalainen kupletisti Tapsa Rautavaarakin.
ellauri040.html on line 70: Sitäpaizi nää mun omat paasauxetkin on kuin postmodernistin käsikirjasta, lainauxia ja viittauxia muualle on niin helvatisti, ettei mezää viitakosta erota. Samanlaista kaiken sikin sokin latelemista kiittelevät siantappajat mm. beatnikilta William S. Burroughs-vainajalta (1914, yhtä vainaan mainframe-tietokoneen lähisukulaiselta ja ikätoverilta, jonka konetta mäkin olen joskus opiskelijana käyttänyt), ja Kathy Ackerilta (1947), joka sai siltä vaikutteita, kuolivatkin vuonna 1997 kumpikin.
ellauri040.html on line 141: Rousseausta mulla on niin paljon sanottuna, että Jyrkin pointit mainizen vaan kontrastin vuoxi. Jyrkille naurettavinta siinä oli, että sillä oli nuorempana puuma Maman, ja vanhempana kouluttamaton Therese. (Jonka JJ opetti kirjoittamaan, muttei lukemaan, sanoo Jyrki. Onkos tämä elämäkertatieto Eskiltä? Pitää tarkistaa.) Musta nää naiset on pikemminkin JJ:n tuomiota lieventäviä asianhaaroja. Sentään se joskus kuunteli izeään fixumpiakin. Vaikkei kyllä mitään oppinut.
ellauri040.html on line 229: Mä luin 7 veljestä itexeni joskus kouluikana (Johansson ei luettanut sitä meillä pakkopullana) ja se nauratti kovasti.
ellauri041.html on line 288: Luen samaa kirjaa uudestaan saadaxeni joskus aikaisemmin koetun takaisin, mut saankin joka kerta uuden kokemuxen koska kirja on sama, mutta mä en ole enää sama mä. Tää on Seku, ja Kristina luemassa Ruttoa 3. kertaan. Nyt koleran aikaan se tuntuu erilaiselta. (Mäkin teen tätä varsinkin kun luen lasten ja nuorten kirjoja.)
ellauri041.html on line 292: Luen vaan yhtä kirjaa, se on mun unohtuneen lapsuuteni kirja, jonka tunnelmaa mä koitan tavoittaa, joskus paremmalla onnella joskus huonommalla. En pidä jännäreistä, trillereistä, en syrjäytyneistä, huumehemmoista, rikkinäisistä perheistä, ahdistuxesta, väkivallasta. Inhoon lääkärisarjoja, poliisisarjoja, dekkareita, supersankareita, rags to riches vaikeuxien kautta voittoon julkkistarinoita, ja sotafilmejä. Inhoon turhaa ja varsinkin feikki moralisoivaa amerikkalaista viihdettä. Inhoon Hyryä ja enemmän vielä Tuuria. Pidin Haanpäästä ja Veijo Merestä. Inhoon seikkailuja, yllättäviä käänteitä ja onnettomia loppuja. (Tää oon mä mitä suurimmassa määrin, ja on tässä Sekuakin vaikkei se ole näin ahas.)
ellauri041.html on line 665: joskus exyilee ja hoipertaa,

ellauri042.html on line 371: joskus vaihtoehtoisilla ainexilla. Kaikki on kokeiltu omenasta

ellauri043.html on line 171:

Niiden sepustuxet käy mulla aina joskus mielessä. Parempi olla miettimättä, se vaan sekottaa.
ellauri043.html on line 2317:

Teidän ois pitänyt tulla hätiin! Yhteisöt järkkää joskus niin että saadaan olla rauhassa. Monet teistä sai jopa näitä kirjeitä joissa valheellisesti väitetään että on uhrattu kuville.

ellauri043.html on line 2363: Ajattele nyt kaikkia näitä naisia jotka kazoo sua! Ja sit jumala, joskus tekee ihmeen. Pionius puudutti pyöveleiden käden, Polykarpoxen veri sammutti sen rovion.

ellauri043.html on line 2419:

Pian ne kirkastuvat, ja se erottaa kuivan ja nyppyläisen tasangon, kuten joskus näkee hylätyillä kärryteillä.

ellauri043.html on line 4138:

Mäkin oon kärsinyt noista joskus!
ellauri043.html on line 4865: Eikö susta tunnu että niillä on ... joskus ... vähän niinkuin aavistusta todesta?
ellauri043.html on line 5917: Paras pelitapa vaatii joskus jonkun nappulan suojaamista ja toisen uhraamista.
ellauri043.html on line 6516: Nää on ne kuvat jotka oli maalattu Babyloniin Beluxen temppelin seiniin, ja ne oli mosaiikissa Karthagon satamassa. Mäkin olen joskus nähnyt taivaalla ikäänkuin henkiolentoja. (Pilvet voi näyttää joskus hepoilta, joskus laivoilta.) Ne jotka kulkee autiomaan läpi tapaavat eläimiä joita ei voi edes kuvailla.
ellauri045.html on line 380: Mulle se on niin et naiseni on osa ruumistani, kun makaan sen kaa olen todella yhtä, mä ihan vaistoan sen, hei me lennetään. Mä en ole mikään fyysisesti vahva mies, pelkkä piipunrassi vaik puhun panohommista. Menetin neizyyteni vasta suht vanhana, puol vuotta sitten. Eukon ympärillä liehu aina joku tyyppi. Kuitenkin se sieti mua, kai kun saatoin joskus kymmenenkin kertaa illassa maata tuntematta väsymystä, vaikka pussit kuivina ja polvet ruvella.
ellauri045.html on line 707: Kauniimpi suomennos on Pentti Saarizan. Se oli Kristina-tädin miesystävä joskus 70-luvulla. Lisänimellä Riza. Sillä on aiheesta tekijäntietoa. Viimeisessä kokoelmassaan 80 vuotta täyttävä kirjailija puhuu jälleen paljon viinasta ja alkoholismista. Runokertoja kertoo ronskisti juoneensa pimeitä iltapäiviään matkojen päähän. Jo esikoiskokoelmassaan Pakenevat merkit (1965) Saaritsa sepitti viinapsalmeja, jotka saavat uutuuskokoelmassa jatkoa. Alkoholi tuottaa suuruudenhulluja kuvitelmia ja harhanäkyjä, kuten esimerkiksi runossa krysanteemista.
ellauri046.html on line 51: Olen TV-sarjojen Jukka Petäjä. Tällänen raukkamainen ammatti, ammun viattomia sarjanikkareita puun takaa käsijousella. Osun vähän paremmin kuin tikkapelissä, sentään tikka exyy joskus edes tauluun. Haluisin olla oiikea poiika, mutta ize asiassa olen vain puupää. Enkö koskaan oikeasti tykkää mistään? (Tämä oli muusan kuten aina taulun näpeimpään kohtaan osunutta kritiikkiä. Kuin tikkapelin tikka.)
ellauri046.html on line 323: Vaakku K. arveli et Maila Talvio ois voinut tykätä Söörenistä, jo se olis joskus lukenut muutakin kuin romskuja. Mä en siitä pidä, se on liian existentialistista. Mä oon essentialismin kannalla. Poikasena kyllä pidin Viettelijän käsikirjasta, otin siitä oppia.
ellauri046.html on line 974: joskus vielä syö sen naaman. Piirissä viinaa ja nappuloita syönyt mies

ellauri047.html on line 103: Samanlaista kuin Christiane saa moni kuulla puolisonsa nenäkkäiltä kolleegoilta, etenkin snobeilta. Samaa sano Conradin vaimosta Russell ja sen leipäsusi, samaa sanoi jotkut monomaani lindkvistit Seijasta ja musta MIT:issä. He olivat hyvin väärässä. Kielitieteilijät tuppas seukkaamaan vaan keskenään, eikä tajunneet kuinka joku voi olla jonkun kaa jota ei kiinnosta suffixit eikä puffixit. Yhtä kohtuudella voi ihmetellä, mitä kemisti voi nähdä sellaisessa, joka lukee vaan vihaisena semantiikkaa. Onnex se sentään näki jotakin, ainakin välähdyxenomaisesti joskus, vaikka saikin yhtä monta kertaa katua. Mä ize halaan izeäni etten tehnyt samaa erehdystä kuin opiskelukaverit. 40 vuodessa ois alkanut ne puffixit roikkua zum Hals heraus. Monikohan niistä samispareista on vielä naimisissa?
ellauri047.html on line 127: V.A. Koskenniemi oli Goethen famulus. famulus on kotiorja tai taikurin apupoika, luuta-akka mikki hiiri, igor, dobby. Kuten dobbylta, löytyy Anterolta joskus hyväntahtoista pientä vittuiluakin.
ellauri047.html on line 929: Voltaire oli pettynyt kun järjen temppeliä ei tullutkaan. Korjailtuaan kieli ruskeana Rauhan runomokia Voltaire sai lopulta potkut Rauhalta (kuin mä) ja kirjoitti siitä kotiin päästyään ilkeitä lällätyxiä (kuin mä). Jos lähtee leikkiin apinoiden kanssa täytyy tottua et ne joskus purevat, sanoi Rauha tyynenä.
ellauri047.html on line 976: Nykyisen Saksan alueen valtiot yhdistyivät Preussin johdolla Saksan keisarikunta -nimiseksi valtioksi 18. tammikuuta 1871 Ranskassa Versailles’n palatsin Peilisalissa, johon Saksan ruhtinaat olivat kokoontuneet julistamaan Preussin kuningas Vilhelm I:n Saksan keisariksi. Tää seuras toista sotamenestystä, ranskalaiset lopulisesti nöyryyttänyttä sotaa. Joskus sitä voittaa, joskus häviää. Vitun Versailles,se pitäis räjäyttää kuin WTC:n tornit, ja HS:n lasilaatikko.
ellauri047.html on line 1015: Seppo Kivinen ja Kalle Sorainen. Kivikautiset takkutukkaiset huonosti ajellut kaverit mustavalkoisessa piirretyssä riepukattoisilla maasta paljain jaloin vauhtiin potkittavilla kaaroillaan. Filosofian hyrskyisissä rantavesissä on aina ollut näitä hylkyjä. Kuin kalanmunia jotka joutuvat saalistajain kitoihin. Nekin oli joskus toiveikkaita, nuoria ja lupaavia, joista tuli vähitellen keski-ikäisiä ja lupailevia, lopuxi vanhoja ja hupaisia. Lande Lindfors. Mårten Ringbom. Tofe Gefvert. Esa Saarinen.
ellauri048.html on line 96: Järkihommat tuli sitten takasin 1900-luvulla joskus modernismin mukana, sodat autto kai.

ellauri048.html on line 170: Viimeisenä syntymäpäivänään Goethe kapuaa pojanpoikien työntämänä epämukavia portaita lautaisen mezästysmajan ylempään kerroxeen Kickelhahnin huipulle lukeaxeen sen seinästä vielä kerran sinne raapustamansa runon (sen Gipfel-Wipfel jutun) ja kirkkoveneen kuvan. Goethe luki runonsa ja kyynelten kohotessa hänen silmiinsä hän kertasi sen loppusanat. Liikuttui kyyneliin omasta runostaan. Niin mäkin joskus teen. On ne niin hienoja. (Siis mun runot.) Ajattelikohan aika pöllönnnäköinen Antero izeään kun se herutti Goethen viimeisen muotokuvan äärellä? Liikuttuikohan sekin kyyneliin? Luultavasti. Aika tädin näköinen on jöötti potretissa. Antero izekin on vähän siivojan näköinen tossa riemumaisterikuvassa. Ketähän on noi sen superhömelöt pöytäkumppanit?
ellauri048.html on line 265: Haaveilin joskus lapsena kirjailijan ammatista ja kirjoitin paljon kaikenlaista enemmän tai vähemmän luovaa, mutta mikä lie aikuisuuden kyynisyys iskenyt, kun en enää koe löytäväni itsestäni samanlaista varmuutta, intohimoa ja heittäytymiskykyä, jota kaunokirjallisten tekstien kirjoittamiseen vaadittaisiin... Lukemisen ohella käyn kuntosalilla ja lenkkeilemässä. Outona kuriositeettina mainittakoon, että olen hurahtanut keräilemään teepussien lappuja - siis niitä pieniä, neliönmuotoisia lappusia teepussinarun päässä.
ellauri048.html on line 815: Thus on its sounding anvil shaped jos joskus lentää nurkkaan viltti,
ellauri048.html on line 1274: I sometimes hold it half a sin Musta on joskus semisyntiä
ellauri048.html on line 1291: That `Loss is common to the race'— Et 'Joskus voittaa joskus häviää' -
ellauri049.html on line 251: Kaarlo Sarkia imi voimakkaasti vaikutteita muun muassa asuinpaikkakunnasta (lähde?). Vielä aikuisenakin Sarkia saattoi pohtia vaikutuksia näkemyksiinsä: ”…näkemyksen laajuus ja suuripiirteisyys - runoilun kannalta välttämättömiä seikkoja - puuttuvat minulta. Tunnen ahtaitten rajojen puristavan itseäni, en uskalla, en jaksa lähteä lentoon. Pieni elämä, pienet itsekkäät tunteet ja tunnelmat ovat minun piiriini kuuluvaa hyvää.” Runoilijaksi heittäytyminen ei aina ollut helppoa. Taloudelliset vaikeudet ja velkojen maksu vaivasivat. Nuorella ja komealla Sarkialla oli taipumus elää suurellisesti ja näyttävästi. Hän oli aikansa dandy, sillä hänen kirjeissään ja joskus tuotannossaan tulee esiin narsistisia piirteitä (lähde?). "Sillä"? Onko kaikki narsistit dandyja? Ikävä kyllä ei, voin kertoa. Toisin päin hyvinkin. Kalle ei kuitenkaan ollut snobi, pelkästään dandy. Charlottella on danduja, sellaisia uniräsyjä. On lehmädandu, kettudandu ja vielä muita. Isä-Johnilla oli vain 1, nimeltänsä remmus.
ellauri049.html on line 287: Saarlokin oli egosentrinen narsisti, sanoo Vaakku, joka tietää mistä puhuu. Makaaberi tunnelma. Peikkomaisia olentoja (Unski) ja kalmanhajuisia kukkia. Pyllynhajuisia pukkia. Synti lyö leiman ozaan ja vähän muuallekin. Izerakkautta ja izeinhoa. Kazos nyt joskus jotain muutakin kuin omaa napanöyhtää. Unski oli sentään sosiaalisempi kun Saarlo. Vaakusta Unski oli tönkömpi, Saarlo sukkelampi. Suomessa oltiin Pariisista 100v myöhässä. Modernismin aikaan etumatka oli kurottu puoleen vuosisataan. Suomalaiset runosepot parantaa kuin sika juoxuaan. Sikamessiaat oli enää 25v jäljessä. Entä mä? huimasti aikaani edellä.
ellauri049.html on line 436: Et ravie, un noyé pensif parfois descend ; mädäntynyt joskus hukkunut merimies;
ellauri050.html on line 505: Ei ihan oikeita elegioita, daktyyleitä kyllä mutta hexametrit jää joskus lyhkäsixi joskus pitkixi ja kaxirivisyys on vähän juosten kustua. Pikemminkin virsiä. Koskenniemi heristäisi sormea.
ellauri050.html on line 863: Yhteiskunnallakaan ei ollut vielä 1970-luvulla tarjota apua. Seurakunnasta kävi joskus pappi pyydettäessä.
ellauri050.html on line 894: ”Olen kuin kahden maailman kansalainen, tuolla toisella puolen on jo niin paljon rakkaita. Toivon, että joskus kohtaamme”, Ritva Ylönen sanoo. "Toivon että päästään samaan kerroxeen."
ellauri053.html on line 172: Realistinen tuherrus luonnossa raamatullisista aiheista, sitä suositteli Ruskinkin. Kukas se höpisi joskus paljon Ruskinista, Proustko? Ympyräsuu. Holman Hunt, Rossetti, Swinburne. Aika tuhertajia koko poppoo. Auringonkukka, lilja, pioni. Uskollisuus, puhtaus, kauneus. Repikää siitä tytöt. Esteetit oli prerafaeliittien dekandentti siipi. Tästäkös se Entten otti mallia? Ranskixista varmasti.
ellauri054.html on line 542: Sordello saa kuulla eze on jonkun jousimiehen poika joka oli joskus pelastanut leidi Palman. Pettyneenä Sordello luopuu mezähommista ja rupeaa bardixi. Kukaan ei enää ymmärrä sen sekavia lauluja. Browning eiku Sordello on ymmällään ja loukkaantunut, eikä laula vaikka pyydetään.
ellauri055.html on line 60: Kazokaahan, ei tarvize rakastaa vanhaa eukkoansa, mutta kun on saanut olla rähjättävänä 25 vuotta yötä päivää, niin sinä päivänä kun viikatemies on tullut noutamaan tuota kumppania, joka on maannut kanssanne kylki kyljessä liian kapeassa vuoteessa, jonka hiki on niin monet vuodet sekoittunut teidän hikeenne ja joka laihoissa kupeissaan on kypsyttänyt sen kylvöxen, jonka te olitte sinne istuttanut, silloin tuntee kurkkuaan kuristavan; on kuin pala izeään lähtisi; ja vaikka se pala ei olisi kaunis, vaikka se olisi joskus kovastikin kiusannut, tuntee sääliä sitä kohtaan, ja izeään kohtaan; silloin valittaa izensä ja tuon toisen puolesta... Jumala suokoon minulle anteexi: silloin rakastetaan.
ellauri055.html on line 186: Kazokaahan, ei tarvize rakastaa vanhaa eukkoansa, mutta kun on saanut olla rähjättävänä 25 vuotta yötä päivää, niin sinä päivänä kun viikatemies on tullut noutamaan tuota kumppania, joka on maannut kanssanne kylki kyljessä liian kapeassa vuoteessa, jonka hiki on niin monet vuodet sekoittunut teidän hikeenne ja joka laihoissa kupeissaan on kypsyttänyt sen kylvöxen, jonka te olitte sinne istuttanut, silloin tuntee kurkkuaan kuristavan; on kuin pala izeään lähtisi; ja vaikka se pala ei olisi kaunis, vaikka se olisi joskus kovastikin kiusannut, tuntee sääliä sitä kohtaan, ja izeään kohtaan; silloin valittaa izensä ja tuon toisen puolesta... Jumala suokoon minulle anteexi: silloin rakastetaan.
ellauri055.html on line 254: Olen joskus kysynyt oppineilta ikävystyvätkö he samoin kuin minä lukiessään Homerosta, ja kaikki rehelliset henkilöt ovat tunnustaneet, että kirja on liukunut heidän käsistään.
ellauri055.html on line 479: Olin taannoin mukana Helsingissä Raamattu- ja rukouspiirissä, joka kokoontui keskiviikkoisin lähes viidentoista vuoden ajan. Kerran, joskus 80-luvun alussa, piirimme vetäjä jo edeltävänä lauantaina mietti aihetta tulevalle kokoontumisellemme. Heti seuraavana yönä tuli vastaus unessa. Siinä kehoitettiin aloittamaan piiri virrellä 440 ja näytettiin mukana olevat henkilöt. Illan Raamatun tutkistelun aiheena oli Lk.18:1-17, jossa kerrotaan väärästä tuomarista ja leskestä, sekä fariseuksista ja publikaaneista.
ellauri055.html on line 564: Joku maalaispoika joka palaa yöjalasta ja siinä hiukan hetvahtaneessa mielessään ja hiukan haluttomasti ehkä aprikoi, kuinka on lopulta käyvä sen tytön, jonka luota hän jo niin monennen kerran palaa - ei sen vielä ole, mutta täytyyhän sen joskus ... jos ajattelisi ottavansa sen - ei, ei se käy...
ellauri055.html on line 873: ystävän Eero Koskimiehen isännöimään Laitilan virkataloon. (Kyrön Forsmaneja sekin varmaan. Taatan syntymäsukunimi oli Koskinen, luki Genissä. Sen isä oli joskus Kauppila, joskus Koskinen. Mistäs se Sillinpää nimi sitten tuli? Talonpaikasta. Oliko Sillinpää kenties Forsmanien äpäre? Entäs Rafael Koskimies, Taatan aseenkantaja? Joo sekin on 18.vuosisadan Kyrön papin Zachris Forsmanin jälkeläisiä, kuin myös Aarne Vindician Koskimies, mun setä.)
ellauri055.html on line 886: Kun siis vaimo oli ehtinyt neljänteen kuukauteensa, muutti Vihtori makuunsa vaimonsa vierestä pirtin toiseen nurkkaan, nuoremman tytön viereen. Isoa tyttöä hän saattoi hyväillä kädellä sieltä, jommoinen ei juuri kuulunut yleisiin tapoihin senlaatuisen väen kesken. Toini oli jo kohta viidentoista vanha, tuollainen isän hyväily saattoi värähtää hyvin omituisesti tytön koko olemuxessa. Sen isä izekin joskus tunsi housuissaan... (Onkohan tää takautuma Myllykolusta vai omia muistoja?)
ellauri055.html on line 1045: Toinen joskus silmää siristää.
ellauri055.html on line 1380: Likka on lonkilta leviä, mutta poian varsi on hoikka, halitulitei, sen silivilivei, ja kullin varsi on hoikka. Kelpaa joskus röökynälleki renkipoian kanki, halitulitei, sen silivilivei, ja renkipoian ranki.
ellauri058.html on line 31: Kuvassa on Helluntaiystävät joskus 20-luvulla. Seuraavassa kuvassa on Suomen rauhanneuvottelijat Tartossa. Kumman poppoon huomaan uskaltaisit panna toivosi? Vai onko väliä?
ellauri061.html on line 807: Tää loppulöpinä on kuin suoraan Käsiapulaisesta. Jumala tahtoo sitä ja vaatii tätä, on vähän julma joskus mutta silti tosi mukava. Rakastaa paizi nirhausta niin suakin vähän. An mennä vaan Jehova, viekööt vaan kaikki, viekööt huut helkkariin! Vaikka tuhkatkin pesästä, minen välitä.
ellauri061.html on line 1074: Kati tähdentää, että keskusteleminen ei tarkoita välttämättä tuntikausien jauhamista.”Joskus nalkutetaan enemmän, joskus vähemmän, sen verran kuin Jarille sopii.”
ellauri061.html on line 1422: Jos ajattelee kymmenen tai kaksikymmentä vuotta taaksepäin, niin sehän olisi ollut ihan käsittämätöntä, että jotkut mulkut, kuten mä, kirjoittavat törkeyksiä jossain vekottimissa, kuten teeveessä. Se on tilaisuus, jota ei voi ohittaa. Oon miettinyt, että onko rasistisia, naisvihamielisiä ja homofoobisia porukoita paljon, onko niitä nyt enemmän kuin niitä joskus aikaisemmin on ollut, eli yleisö on isompi. Mutta se on loppujen lopuksi huono kysymys, sillä heidän laatuviihteeseen käytettävät tulonsa ovat aika vaatimattomia.
ellauri061.html on line 1472: Kun äitini katosi puolukkareissulla Perunkajärvellä, helpotuin. Mieleeni palasivat tilanteet, joissa hän katseli pää ivallisesti kallellaan minua ja påivitteli, miten hänen pojastaan oli tullut niin kuuluisa, etta sita haastateltiin Annaan. Hän olisi kyllä pitänyt parempana, että minusta ei olisi otettu kuvaa siinä vanhassa poplarissa, koska minä näytin siinä niin lihavalta. Mutta niinhän sie năytät kaikissa takeissa, hän keksi ja kaakatti lakähtymäisillään. Vitsi, vitsi, hän tökki minua ja hymyili ymmärtäväisesti kulloisellekin kahvivieraalle, joka hämmentyneenä yritti katsoa kaikkialle paitsi minuun. Aiti oli mielestään taiteellinen. Hän ei osannut laulaa, maalata, säveltää, näytellä näyttämömielessä, soittaa instrumenttia eikä kirjoittaa, mutta hän oli sielultaan taiteellinen. Se ilmeni siten, että hän saattoi mină hetkenä hyvänsä ponnahtaa sohvalta ja kiljaista, että keitetäänpä kahvit. Tunnin päästä hän meni uudestaan keittiöön ja palasi sieltä ilmoittamaan että hän oli keittänyt kahvit ja aivan unohtanut sen. Se osoitti että hän on taiteellinen luonne. Kun hän huomautti, että televisiossa esiintyvä laulaja oli vanha ja lihava, mauttomassa meikissä, naimisissa itseään kaksikymmentä vuotta nuoremman miehen kanssa ja nuottikorvaton, niin hän tarkoiti, ettl hän ihailee laulajaa. joka tästä kaikesta huolimatta urheasti esiintyy televisiossa. Kyllä täytyy kunnioittaa. Näita laulajia oli paljon. Jokainen nainen oli hänen kilpailijansa, fiktiiviset hahmot myös. Aidin elämän täytti ihmisten painon tarkkailu ja kahvi. Hän huomautti pankin kassanaiselle tämän kaljuuntunmisesta vai siksi, että hän oli rehellinen. Kaikkihan näkivät sen. Hän ei koskaan pyytänyt anteeksi. Luultavasti hän olisi pyytänyt, jos hän olisi joskus ollut väärssä. Han oli kateellinen minulle niinsanotusta menestyksestäni ja julkisuudestani. Luulin äitien olevan kyvyttömiä niin tuntemaan. Kun hän kuoli, hän pääsi ensimmäisen kerran elämässään lehtiin. Sitten pimeys.
ellauri062.html on line 82: Töissä ja arkiaskareissa sairaus saattaa ilmentyä hidastumisena ja epävarmuutena tutuissa tehtävissä. Tämän vuoksi potilaan uupumus lisääntyy ja potilas vähentää usein esimerkiksi vanhoja harrastuksia. Potilas saattaa lisäksi olla ahdistunut, masentunut ja ärtynyt. Eikä siinä kaikki! Tutkijat ovat havainneet, että lievä käytöshäiriö voi edeltää lievää muistihäiriötä Alzheimerissa, ja se voidaan joskus havaita ensixi.
ellauri062.html on line 303: Tää Superjuonikas on se pikku Markun kaveri Mahdollisen kirjallisuuden seurassa. Se on sentään maisteri vaikka Turusta. Suunnilleen Mikko Alapuron ikänen mutta lyhyttukkanen ja nappisuinen. Jatkosota-extra on vuoden kauneimman kirjan Neuromaanin rumempi jatko-osa. Neuromaania, sitä talvisotaa, joskus aloitin mutta väsähdin. Sekin oli pitkä kuin Elvixen muna vaikka talvisota oli lyhyt. Nyt pitää purra hammasta ja yrittää oikein kovasti.
ellauri062.html on line 569: Niiku se tylsä kokeellinen elokuva Lola rennt 1998. Ompa siitäkin jo aikaa vierähtänyt. On tääkin ollut joskus uutta hienoa ja kiiltävää.
ellauri062.html on line 900: Jos kirjaesittely vaikutti hajanaiselta syitä on niin sysissä kuin sepissä. Jaken kirjasta aukeaa ennestään tuntematon aivomaailma: vuosikymmenten takaista päivänpolitiikkaa, nuoriso- nazi- ja nazinuorisolinkkejä, raskasmetallimusiikkia. Vähän vanhahtavaa tämäkin jo on, mutta meni multa täysin ohi aikanaan. Ajankuvana tätä tullaan joskus varmaan lukemaan, niinkuin yhtä hörhön Irmari Rantamalan yhtä tiiliskivimäistä Harhamaa. En mä sitäkään jaxanut ihan kannesta kanteen lukea. Olikohan Arnkil ihan tehtävänsä tasalla.

ellauri064.html on line 224: Kalm on tunnekylmä paskiainen joka rääkkää vihollista nazimaisesti. Onko pääteltävä ettei Jaakko sittenkään pidä Kalmista? Mites sitten käy Kalmin hyvän analyysin sodan syistä ja kapitalismista? Onko Kalm kuin Ankat, joka sahaa joskus hyvää joskus pahaa? Vai oisko jopa niin että Kalm sai jo 2 oikein Jaakon kirjanpidossa?
ellauri067.html on line 42: Mänkki on tiernapojissa se tähdenpyörittäjä. Kirjailijasisareni mielestä Tommi Kinnunen on tylsimys, siis pikemminkin mäntti. Mänki on hienojakeista lasin raaka-ainetta, jonka pääainexia ovat kvarzihiekka, sooda, kalkkikivi, arsenikki sekä väriä antavat metallioxidit. (Tommi Kinnunen, p.c.) Mänkiä on Loimaan murteen sana leikille. Olkaas mänkimättä kersat! Myös sinä Jaakko! Mänkki-hahmon alkuperä ei ole selvä. Se voi tulla nahkojen käsittelyssä käytetystä polvilaudasta eli mänkistä, jota on joskus pidetty tähden jalustana, tai ruotsin sanasta mannekäng ’mannekiini’, joka oli keskiaikaisissa näytelmissä vuorosanoja vailla oleva näyttelijä, jonka tehtävänä oli kantaa kulisseja. Manakin on pieni eteläamerikan lintu jolla on hauskat soidintavat, se harrastaa lekkingiä. Mänkimistä sekin. Ja mannekiini se on manakin(kin).
ellauri069.html on line 414: Tärkeämpi jarru lukijalle kuin tämmöinen rähmäinen psykopolitiikka on Nipsun izekeskeinen kerronta, missä on vaan yxi ääni: terveellä mies-ja-ääniperiaatteella ainut puhuja on Tomppa ize, joskus ekassa joskus toisessa joskus tuskin missään persoonassa. Se ois voinut laittaa viime viikon ostoslistan textin sekaan eikä kukaan olis ollut hurskaampi hullua. (Mihis Tomppa-raukalta jäi puolipisteet, kysyy arvostelija. No mihis niitä tarvitaan?)
ellauri070.html on line 394: Se on anaalista. Menkää viiden metrin päähän tai ruuvaan teiltä irti viiden sentin kikkelit! Mullakin on ollut joskus peräaukkovaivoja. Varsinkin Fred Karlssonin sijaisena 90-luvun alussa.
ellauri071.html on line 527: Kabbala on joskus varhaiskeskiajalla kehitetty jutkumystiikka. Filosofisista koulukunnista eniten kabbalaan on vaikuttanut uusplatonismi. Näiden kahden opin kirjoituksia vertailtaessa ei voi olla huomaamatta niitä samankaltaisuuksia, jotka vallitsevat kummankin opin käsityksissä alkuykseydestä (Εν / כתר), siitä emanoituvasta ideoiden maailmasta (Νους / חכמה), joka toimii kaiken olevan pohjapiirustuksena ja kabbalassa varsinkin 'kirjoittamattomana Toorana', jolta Jumala kysyi neuvoa maailmaa luodessaan, sekä ideoiden maailmasta emanoituvasta sielujen tyyssijasta (Ψυχή / בינה). Juutalaisista neoplatonisteista varhaisiin kabbalisteihin ovat vaikuttaneet ainakin Šalomo Ibn Gabirol (n. 1021–1058) sekä Barcelonassa syntynyt ja Narbonnessa kuollut Abraham bar Ḥijja (1070-1136/45), jonka ajatuksia on lainattu jopa sanatarkasti Bahirissa — vanhimmassa kabbalistisessa teoksessa (Gershom Scholem: Origins of the Kabbalah). Kabbalasta voimakkaasti vaikutteita saaneista suuntauksista mainittakoon šabbateismi sekä itä-eurooppalainen hasidismi.
ellauri072.html on line 338: Wallabyn(kin) tavaramerkki on jauhaminen. Se ottaa jonkun huolenaiheen ja sahaa sitä yhä tarkemmin yhä monisanaisemmmin ja yxityiskohtaisemmin samankeskisin kiekuroin. Siitä on tullut sille suorastaan maneeri. ÄLÄ JAUHA! tekee joskus tekee mieli kirjoittaa sivun reunaan kuten CEC Jammun iänikuiseen vapaussotapuheeseen Suomalaisella klubilla. No lakkasihan jauhamasta lopulta.
ellauri073.html on line 161: Suoraan sanottuna: Voimmeko yhä harrastaa joskus seksiä?
ellauri073.html on line 290: Ei helvatti! Joko (siis joskus 00-luvun lopulla, Nyt-liitteen turina on vlta 2019) tää monkey business on levinnyt Perä-Varkauteen saakka!? Perhanan punapyllypaviaani loikkii Ahlströmin savupiipun alla, aivan erehdyttävästi Korkeasaaren apinalinnan takavuosien asukkien näköinenkin. Ja poinzit on ne samat talousliberaalipupinat kuin sen apinoimilla matkasaarnaajilla.
ellauri074.html on line 330: Suuren yleisön mielestä Cioranin ajattelu on pessimististä ja jopa sairaalloista. Cioranin äärimmäistä tyylittelyä ja pyrkimystä klassistiseen ilmaisuun on joskus arvosteltu, koska tyylin on katsottu hämärtävän tekstin varsinaista sanomaa. Toisaalta Cioranin filosofista ajattelua on arvosteltu myös siksi, että siitä puuttuu syvällisyys esimerkiksi silloin, kun hän käyttää Nietzschen ajatuksia vain antamalla niistä esimerkkejä.
ellauri077.html on line 760: Niebuhr ei aina ollut samaa mieltä veljensä kanssa. Amerikan interventiosta Japanin imperialismia vastaan ​​ja laajemmin kristittyjen osallistumisesta politiikkaan. H. Richard väitti "Emme jaxa tehdä mitään", mutta Reinhold vastasi: "Eikö meidän tarvitse tehdä mitään?" Reinholdista tuli varhainen, äänekäs Yhdysvaltain osallistumisen puolestapuhuja toiseen maailmansotaan. Molemmat veljet olivat aikanaan tärkeitä hahmoja amerikkalaisen protestantismin uusortodoksisessa teologisessa koulukunnassa. Hänen teologiansa (yhdessä hänen Yalen kollegansa Hans Wilhelm Frein teologian kanssa) on ollut yksi postliberaalisen teologian päälähteistä, jota joskus kutsutaan "Yalen koulukunnaksi". Hän vaikutti sellaisiin mitättömämpiin hahmoihin kuin James Gustafson, Stanley Hauerwas ja Gordon Kaufman. Pojat toivat synnin takas teologian keskiöön. Niebuhrin veli H. Richard Niebuhr karikatuuristi tunnetusti lauseessa: "Jumala ilman vihaa toi ihmiset ilman syntiä valtakuntaan ilman tuomiota Kristuksen ilman ristiä palvelemalla. ” Reinhold yhtyi veljensä kanssa halveksimaan tätä löyhkeää evankeliumia, erityisesti ensimmäisen ja toisen maailmansodan kauhujen valossa. Pääasia oli kuitenkin hänen rikas ironian tajunsa, joka selvisi erityisesti teoksessa The Irony of American History (1952). Juuri kun Yhdysvallat siveli itseään vanhurskaudessa eeppiseen taisteluun jumalatonta kommunismia vastaan, Niebuhr varoitti, kuinka helposti Amerikan hyveistä voi tulla paheita, kuinka usein kansakunta julisti rikan toisen silmissä jättäen huomioimatta lankun omassaan. Parhaat suunnitelmat tosiaankin johtivat katastrofiin.
ellauri080.html on line 48: Teofrastos toimi lyseon rehtorina 35 vuotta, ja kuoli vuonna 287 eaa. Koulu eli hänen johdossaan kukoistuskauttaan, sillä oli parhaimmillaan yli 2000 opiskelijaa. 2x enemmän kuin Tylypahkassa, enemmän kuin Kouvolassa, melkein yhtä paljon kuin Hankenilla. Kuoltuaan hän testamenttasi talonsa pylväikköineen ja puutarhoineen vakituiseksi opetuspaikaksi koululle. Lahjoittaakohan Nalle Wahlroos Joensuun kartanon Hankenille, jos se ylipäänsä kuolee joskus. Ei kai, kun se on siirtänyt kartanon jo Nalle juniorin nimiin.
ellauri080.html on line 832: Meidän amerikkalaisten onni oli kun joku joskus Amerikan historiassa ymmärsi, että kun jokainen amerikkalainen tavoittelee omaa henkilökohtaista hyväänsä, niin lopputulos on kaikille mahdollisimman hyvä. Tämän me opimme peruskoulussa jo lapsina.
ellauri080.html on line 901: Ariel on merenneito jota lumoaa oppiminen apinoiden maailmasta ja kaikesta mitä sillä on tarjota. Vedenalaisen kuningaskuntansa prinsessana Ariel on rajattoman mahtava. Vaikka sillä on laaja kokoelma artifakteja ryöstämistään hylyistä, Ariel on tuskin tyytyväinen siihen mitä sillä jo on. Kutenkin sen uteliaisuus ja seikkailunhalu joskus saattaa Arielin pulaan. Arielilla on korkea avoimuuden taso kokemuxelle, johtuen pakkomielteestä tavaroihin jotka ovat uusia ja sille tuntemattomia, ja sen valtava mielikuvitus ja kaipuu tutkimusmatkailla.
ellauri080.html on line 1038: Vaikka apinat usein mieluummin työskentelee niiden kaa joilla on samanlaisia luonteenpiirteitä ja ihanteita, biodiversiteetti tarjoaa mahdollisuuxia talentin lisäyxeen, ymmärryxeen ja luovuuteen, ja voi olla kriittistä ryhmän tai yhtiön menestyxelle. (Tää on muuten hyvin totalitäärinen ajatus, puhdasta fasismia! Tää ei ihan ole vanhan koulun villin lännen freedom-ajattelua! Sixkai Disneyn pitää sitä näin paljon termentää.) Biodiversiteetti jakautuu tavallisesti kahdelle tasolle (the haves and the havenots? Väärin arvattu - ) syvärakenteen diversiteettiin ja syvärakenteen diversiteettiin, kuin Chomskyn kieliopissa. (Kompetenssiin ja performanssiinko, missä ylärakenteella on se kompetenssi ja alarakenteelta odotetaan performanssia? taas väärin!) Pintatason diversiteetti heijastaa eroja apinoiden välillä jotka on helposti havaittavissa, kuten sukupuoli, ikä, rotu, entisyys, uskonto ja vammaisuus. Syvätason diversiteetti tarkoittaa niitä eroja joita on vaikeampi erottaa ja mitata, kuten luonne, uskomuxet, asenteet, arvot ja työskentely- sekä ajattelutavat. Biodiversiteetin tarkoitus on synnyttää kilpailua, ja tää kilpailu voi olla joko tuottoisaa tai luovaa tuhoa. Kielteiset kärhämät joita joskus nousee biodiversiteetin vuoxi... (Höpsis, tää on nyt ihan epäekologista! Useimmat kiistat on reviirikiistoja, joita tulee nimenomaan epädiversiteetistä, samassa ekolokerossa hääräävien rajakahakoista rajallisten resurssien äärellä.) ... niin että apinat ei tahdo työskennellä sekarotuisissa ryhmissä, sekä pinta- että syvätasolla. (Toisenrotuiset yleensä ajattelee myös hölmösti, vammasista puhumattakaan.) Kuiteskin, kun niitä hyvin höykytetään, kummallakin lailla diverssit tiimit on avain tuottavuuden lisäyxeen, kikyloikkaan, ja tiimin ongelmien ratkaisuun.
ellauri080.html on line 1056: Kaikista Bylsimän kämmeistä huolimatta täytyy vähän haukuskella myös pelaajia. Kuten sanottua Zach oli aivan paska, ei saanut mitään aikaan kentällä ja oli täys märkä pyyhe pukuhuoneessa. Ei siitä ollut minkään maakunnan palvelujohtajaxi. Tiimipotenssi oli ihan hakusessa, hännät roikkuivat syndeistä jalkovälissä kuin aukipäässeet luikannauhat. Tiimi lähti Sochista äärimmäisen pettyneinä tuloxeen. Taas kerran saatiin turpaan mailta joista niin toivorikkaina joskus lähdettiin kultaa vuolemaan. Kulta meni Kanadaan ja muut metallit jäi vanhaan Eurooppaan. Oh fuck it all.
ellauri082.html on line 333: Heppahullun kannessa lukee joskus jopa 16 sivua Pollea! Se on hienoa, jos ne on Lena Furbergin piirtämiä. Lena nillitti pienenä jotakin jollekin heppalehdelle ja piirsi kirjeen syrjään vihaisia poneja. Lehden toimitus kysyi voisiko se piirtää niitä lehteen lisääkin. Nyze on jäämässä eläkkeelle omasta heppalehdestä. Muumipeikko oli alkuaan Tove Janssonin vihaisena klippdassin seinään piirtämä Immanuel Kant. Toven veljentytär on tienannut sillä miljoonia. Vihasta voi syntyä paljon hyvää.
ellauri082.html on line 372: Sagan äiti oli väkäleuka noita huulet imettynä hampaattoman suun sisään ja se päästi piippauxia kuin peruuttava rekka: kazo tännepäin kun puhuttelen sinua. Mixei Saga vaan hotassut sitä lättyyn? Mixi? Sen se olis ansainnut. Israeliin Lahdesta muuttanut syvästi uskovainen kristitty Anna Bardawi jonka mies on messiaaninen juutalainen on samanlainen viivasuu kuin Sagan äiti nuorena. Ne elää jeesusturismista kuten se tienravaaja. Ne on saaneet koronarokotuxet muttei anna niitä filistiineille. Meille enste ja ehkä joskus sitte niille jahka jahka. Tää on meidän maa kerta Jehova on luvannut sen meille. Ympäröivät juutalaiset kysyy ketkä me.
ellauri082.html on line 444: j) Bloody Mary on vodka tomaattimehulla. Tai Mary Queen of Scots. Niitä tuli juotua joskus Bottalla. Ellen ihan väärin muista.
ellauri082.html on line 609: Onko sinulla muidenkin asioiden suhteen samanlainen kyky samaistua? Luet jonkin uutisen ja sitten se tulee sinulle välittömästi totuudeksi? Kokeileppa joskus miettiä itse äläkä käytä wikipediaa välikätenä ;)
ellauri082.html on line 815: Kun Orin matkii Avrilia, niin hän ottaa kasvoilleen lämpimän rakastavan jättihymyn ja tulee hitaasti kohti, kunnes on niin lähellä että hänen kasvonsa painautuvat vasten toisen kasvoja ja hengityxet sekoittuvat. Jos saat joskus kokea sen niin kumpikohan mahtaa olla pahempaa: tukahduttava läheisyys vai ehdoton lämpö ja rakkaus joka siihen yhdistyy?
ellauri082.html on line 817: Juuri tolla lailla Pezku joskus matkii Pirkkoa. Myös isässä joka neuvoo algebrassa tekemällä lapsen laskut ize tai askartelussa antamatta lapsen koskaan käyttää työkaluja on jotain tuttua. Enkä tarkoita nyt ainoastaan Callea. Saprogeeninen tarkoittaa mädännyttävä.
ellauri088.html on line 73: Lindkvistin tehtävä on ajatella kieliä ja miten ne toimivat. Lindkvistit rakastavat puhua kaikille pyllykielitieteestä ja omista idiolekteistä, ja joskus ne kirjoittavat kokonaisia tutkimusartikkeleista jostain jota ne kuuli bussissa tai näki telkasta. Tämmöstä me puuhataan. Kaikki ei sunkaan ajattele miten kieli toimii tai ole edes yhtään kiinnostuneita siitä. Se on ikävää. Sixi ei ole yllättävää että Max Weber on turhautunut koska se luulee ettei mitään edistystä tapahdu, vaikka Tri Banxin mielestä se etenee hyvää vauhtia. Tulee mieleen se yxi tiedonhakuguru joka sanoi että joka kerta kun se potkii ulos tiimistä lingvistin tuloxet paranevat.
ellauri088.html on line 253: Jumala ei rankaise limbolla kun sitä ei ole. Isä sanoi. Jumalaa ei ole olemassa sanoi Ida. Eikä syntiä, Ida täsmensi. Eikä paratiisia, kiirastulta eikä helvettiä. Mitä helvettiä! Isänne on kusipää huutaa Vittoria (murteella) autonrämän melun ylize. Tätisi on tympeä ja ruma. Sinä et ole kuin joskus välillä.
ellauri088.html on line 373: Arvonen ei kuitenkaan turvaudu toiminnan kehittämisessä pelkästään kansien välistä löytyvään informaatioon, vaan hän myös kysyy vinkkejä muilta sijoittajilta. ”Kysyn neuvoa nimenomaan niiltä, jotka tekevät asioita sillä tasolla, jolla itsekin haluan joskus tehdä. Enimmäxeen miljonääreiltä.” Arvonen kokeekin, että nimenomaan kysymysten esittäminen menestyneille ammattisijoittajille on yksi hänen suurimmista onnistumisistaan asuntosijoittajana. ”Olen onnistunut hyvin, sillä tiedän, että verennimijät ovat tehneet tätä ennenkin, eikä minun tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Olen rohkeasti uskaltanut kysyä ja kopioida muilta, luvalla tietenkin.”
ellauri092.html on line 357: Granted. Täytyy vaan panna verhot kiinni jos tulee suoraa ilmoitusta tähtisateena. Tuomas akvinolaisen mukaan sekin on tän järkikullan lisäksi välttämätöntä, mutta voi joskus mennä ihmisen valta ja väkivalta yhteen ja kadota yleisen ilmoituksen välttämättömyyden tuolle puolen erityinen ilmoitus, että turpa kiinni nyt lennetään, ja myöhemmin ilmenee että erityisen ilmoituksen takana on sama taho, joka sekoitti yleisen edun ja yleisen ilmoituksen jotenkin toisiinsa. Niinkuin esim. Pierre Abelardin tapauksessa.
ellauri095.html on line 131: Manley ei ollut kovin manly pikemminkin outo väpelö. Mä lyön vaikka vetoa että se tykkäs pojista, siis muistakin kuin Krisun Jessestä. Se oli Draco Malfoyn näkönen. Söpöt pojat on usein (usein? no joskus) sellaisia, naisten pettymyxexi, kuten vaikka filmissä Frantz. Kazotaanpas tätä. Paino alkutahdilla sprungisti:
ellauri095.html on line 201: Jotain tollasta kaoottista toistuvuutta ehkä, oudon attraktiivisesti vetkuvia keskeltä nivellettyjä kikkeleitä. Deterministisiä mutta ennustamattomia, paizi jossain karkeammissa rajoissa. Säännöllisen säännötöntä, säännöttömän säännöllistä ketkumista. Samaa rataa muttei kuitenkaan koskaan ihan samaa. Se saa tyypit kuvittelemaan että joku luojan sormi on hämmentämässä keitosta. Sit kun se rata joskus deterministisesti mutta arvaamatta singahtaa ulos tavanomaisesta, niin siinä on sitten ihmeen paikka.
ellauri095.html on line 230: Se ei ollut kovin manly pikemminkin outo väpelö. Se oli hukkapätkä, vaan 157 sm sukat jalassa. Lyön vaikka vetoa että se tykkäs pojista, siis muistakin kuin Krisun Jessestä. Se oli Draco Malfoyn näkönen. Söpöt pojat on usein (usein? no joskus) sellaisia, naisten pettymyxexi, kuten vaikka filmissä Frantz.
ellauri095.html on line 447: Vesikives voi kehittyä myös aikuisiällä, mutta nestepussi ei silloin yleensä ole yhteydessä vatsaonteloon. Vesikiveksen oireena on kivespussiin ilmaantuva joskus kookaskin patti, joka tunnustellessa on pehmeä ja vaikuttaa nesteen täyttämältä. Kookas vesipussi voi aiheuttaa kipua tai haitata kävelyä. Jos hämärässä huoneessa kivespussin taakse vie valolähteen, pussi näyttää läpikuultavalta.
ellauri096.html on line 621: Uuskeynesiläinen taloustiede on makrotaloudellisen ajattelun koulu, joka kehitettiin sodanjälkeisenä aikana John Maynard Keynesin kirjoituksista . Ryhmä taloustieteilijöitä (erityisesti John Hicks , Amedeo Modigliani ja Paul Samuelson ) yritti tulkita ja virallistaa Keynesin kirjoituksia ja syntetisoida neoklassisten taloustieteen mallien kanssa . Heidän työstään on tullut tunnetuksi uusklassinen synteesi ja luotu mallit, jotka muodostivat uuskeynesiläisen taloustieteen perusajatukset. Nämä ideat hallitsivat valtavirran taloutta sodanjälkeisenä aikana ja muodostivat makrotaloudellisen ajattelun valtavirran 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla. Tapahtui joukko tapahtumia, jotka ravistelivat uuskeynesiläistä teoriaa 1970-luvulla, kun stagflaatio ja Milton Friedmanin kaltaisten monetaristien työ kyseenalaistivat uuskeynesiläisiä teorioita. Tuloksena olisi joukko uusia ideoita tuomaan keynesiläiseen analyysiin työkaluja, jotka kykenevät selittämään 1970-luvun taloudelliset tapahtumat. Seuraava suuri keynesiläisen ajattelun aalto alkoi yrittämällä antaa keynesiläiselle makrotaloudelliselle päättelylle mikrotaloudellinen perusta. (Objektivirhe) Nämä uudet keynesiläiset auttoivat luomaan " uuden uusklassisen synteesin ", joka muodostaa tällä hetkellä makrotaloudellisen teorian valtavirran. Uuden keynesiläisen koulun syntymisen jälkeen uuskeynesiläisiä on joskus kutsuttu "vanhoihin keynesiläisiin". Uuskeynesiläinen taloustiede - https://fi.qaz.wiki/wiki/Neo-Keynesian_economics
ellauri096.html on line 875: Koska menstruaatiomeikkailun keskeinen ajatus oli kuukausittainen kunnaan suomustaminen, kaxintaistelua piti edeltää loukkaus. Mikä tahansa tölväisy ei kuitenkaan kelvannut syyksi. Esimerkiksi läimäystä persauxiin pidettiin pätevänä syynä kaksintaisteluun, ja myös toisen älyn vähättely oli oiva keino saada kutsu osakunnan meikkailusaliin. ”Dummkopf” oli yleinen solvaus, ja myös toisen nimittäminen aasiksi ("Esel") johti yleensä toivottuun lopputulokseen. Ennen taistelua loukkaus piti kuitenkin hyväksyttää osakunnan kunniakomiteassa. Vaatimus loukkauksesta aiheutti joskus ongelmia. Monien osakuntien säännöt vaativat, että niiden jäsenten piti osallistua vähintään kahteen otteluun lukukaudessa. Rauhallisten opiskelijoiden oli kuitenkin usein vaikea haalia riittävästi loukkauksia, ja vuonna 1850 osakunnat alkoivatkin loukata väpelöitä ihan tarkoituxella: "Weiblicher! Virilisierter Mannling! Rotzlöffel! Nichtssagender Furz!!" Meikkailuotteluita järjestettiin sunnuntaisin aamukuudesta iltamyöhään sovitussa ­paikassa kaupungin laidalla. Puuttuvista loukkauksista aiheuvat ongelmat ratkaisiin potkuilla persauxiin, mutta miekkailijoiden pelkoja ne eivät lievittäneet, päinvastoin pahensivat. Paukantit rauhoittivatkin usein hermojaan konjakilla ja pervitiinillä. Ottelun jälkeen pelko ja jännitys palkittiin: nuorukaiset, joilla oli jossain komeita mensisarpia, herättivät muissa miehissä kiinnostusta ja saivat niiden sydämen pamppailemaan. Veri virtasi paisuvaisissa, kun saksalaiset opiskelijat mittelivät pippeleitään.
ellauri097.html on line 659: Ja ken tietää, joskus saattaa myös koodeksi-tyyppinen nide tulla kysymykseen! Esim kolleegani Jaakko Yli-Juotikas on sazannut siihen, ja häneltä on myös mainio idea täyttää paasauxella kannetkin.
ellauri097.html on line 794: I shall be telling this with a sigh Kerron tästä varmaan joskus huokaisten
ellauri098.html on line 269: LUOVUTTAJA — hahmo joka on heron peetee tai antaa sille jonkun maagisen esineen, joskus testattuaan sitä enste. (Sankari ei saa olla luovuttaja.)
ellauri098.html on line 275: Nää roolit jaetaan joskus useampiin henkilöihin, esim lohikäärme ja sen sukulaiset, nilkki ja sen rääpät. Kääntäen hahmoja voi myös yhdistellä, esim. prinssin isä voi olla sekä lähettäjä että jonkun miekan luovuttaja. Pahis ja hero yhdistyvät harvemmin, paizi postⁿmodernistisissa saduissa. Prinsessa ja hero voi olla samixet nykyaikana. Silloin prinssinnakkia ei ehkä tarvita, kuten esim. Frozenissa tai uudessa Mulanissa.
ellauri100.html on line 654: But occasionally, let it get clotted Mut saa se joskus klottaantua
ellauri100.html on line 656: May your birthday be full of Old Git Wit. ja joskus vetinenkin kai,
ellauri102.html on line 119: Teinien on joskus noustava vastustamaan perinteistä kiinni pitäviä vanhempia jotka eivät
ellauri105.html on line 37: Seija ihmettelee mixi näissä paasauxissa on niin paljon kerrassaan naurettavia juttuja. Sitä pelottaa, eikai tuo ole jo hullun naurua. They're going to take me away, hahaa, hiihii, hahaa. No Koska se on koko poinzi. Sanon kuin Elizabeth Bennetin isä: mitä varten me apinat olemme täällä murheen laaxossa ellemme nauramassa toisille ja joskus (tosin harvemmin) jopa vähän izelle. Naura sinäkin.
ellauri105.html on line 166: Ei kai se mikään masis ollut, vaikka angstasi kalkkiviivoilla. Minkähänlaiset vizit sitä naurattivat? Tokkopa Youtuben "Funny Joket". Ne ei nyt naurata juuri ketään, paizi nauhoitettuja valmiixinaurajia. Tekiköhän apostolit hassuja ilmeitä, matki vaikka fariseuxia? Toisaalla on jo tutkittu että raamatussa ei juuri naureta paizi joskus vahingoniloista tai voitonriemuista naurua. Kuten esim: psalmeissa:
ellauri105.html on line 507: Unknown 13. elokuuta 2013 klo 14.46 Älä ihmeessä lopeta. Pappismunkki Mefodin elämä on ollut todella mielenkiintoinen. Olisi mukava kuulla joskus myös jonkun venäläisen (ortodoksi) emigrantin tarina. Vastaa
ellauri105.html on line 509: Unknown 2. kesäkuuta 2019 klo 22.04 Mielenkiintoinen tarina isä Mefodista! Tuli mieleen, että joskus 1980-luvulla toimiessani pappisseminaarin opettajana olin oman työn ohessa Rautalammin vt.kirkkoherrana ja tapasin myös Isä Mefodin ensimmäisen ja - viimeisen -kerran. Muistoksi tuosta tapaamisesta hän lähetti slaavinkielisen sluzebnikin, joka on vieläkin minulla käysössä. Iankaikkinenm muisto hänelle! Vastaa
ellauri106.html on line 134: Phillu rakastui äitiinsä jo kouluiässä, se näytti siitä Mrs. Chiang kai-shekiltä, tarkoitaen siis Soong Mei-lingiä (alla). Sen omat vaimot oli kaikki Mrs. Philip Rotheja, paizi milloin unohtivat kävelypuvun ja lähtivät ilman lupaa sooloilemaan. Siinä vaiheessa Phillu karisti ne äkäseen. 1947 pikku turbojalka oli mustasukkainen Sandy-veljelle intissä, kun äiti itkeskeli sitä eikä turboa kun Frank Sinatra veisasi Mamselleä (alla). Sandy/Sherman oli muusikko ja klovni joka matki mainiosti Luther "Bojangles" Robinsonia, tapdancing ihmettä joka pääsi esiintymään eka kerran soolona, ilman valkoista esiliinaa Shirley Templen leffasssa. Muut mustat sanoi sitä setä Tomixi. Se kuoli pennittömänä ja sen hautajaiset maxoi Ed Sullivan. (Kekähän sekin oli, täytyy joskus kazoa.) Oli Lvovin juutalaiset meinootten aika hyvin integroituneet jenkkimeininkiin. Bojangles tarkoittaa riitapukari. Oikea Sandy oli piirtäjä ja mainosmies.
ellauri106.html on line 197: Dilsey oli mutiainen Faulknerin Sound and Furyssä. Lukaisin sen joskus mutten enää muista siitä mitään.
ellauri107.html on line 332: Heinrich Heinen kerrotaan sanoneen joskus, että Jumala on olemassa ja hänen nimensä on Aristofanes. Kopsiko se siltäkin?
ellauri110.html on line 108: Haluatko kirjoittaa ikävämpää aihetta käsittelevän novellin? Jokainen razastaja kohtaa pelkoja joskus (vrt. Poku-runo). Mieti mikä olisi pahinta, mikä voisi tapahtua ja kirjoita siitä. Tarinalle kannattaa kexiä onnellinen loppu. Ehkä putoat satulasta ja silmänpohja halkeaa, mutta uskallat lopulta jälleen hypätä esteitä.
ellauri110.html on line 167: Lennart Merta harmittaa kun Hannu nuolee neuvostolaisia. Lennart on äänittänyt joskus jossain shamaanien loizuja. Niitä kuunneltiin Lauttasaaressa Hannun kalliissa rivitalossa.
ellauri110.html on line 679: Joskus hyvään joskus pahaan, Ankat! Usko kannustaa laahusta jatkamaan hankalissa oloissa. Lopussa luojan kiitos seisoo. Uskossa izessään ei ole mitään vikaa vaan keljuissa johtajissa. Nää on taas niin lattapäisiä typeryyxiä että niihen pyllistyy vain Mäkelöitä. Kaima Matti Mäkelä murskaa Hesarissa Hannu Mäkelän postillan kuin nyrkki taivaasta joka kunnottoman päähän kumahtaa. Hannu kumartaa ja nilkuttaa taas kerran pois takaposket hehkuen.
ellauri110.html on line 985: Hande alkoi suunnitella muistelmia joskus elonsa vaelluxen geometrisessa puolitiessä. Niiden nimi piti olla "Näin muistan", mutta "Näin" putosi jossain vaiheessa kyydistä. Vaihtoehtoinen nimi oli "Vaihtoehtoisia totuuxia", mutta se putosi tienoheen kokonaan. Vai oliko se näin? Näin muistan.
ellauri110.html on line 993: Xavier de Maistren mikromuistelma omasta huoneesta kai pitää joskus tshekata, kun Kristiina-tätikin on sen lukenut. Panen sen tähän vaan muistilapuxi.
ellauri110.html on line 999: "Vapaus on illuusio, mutta totta." Puhunko ristiin? Hyvä, puhun ristiin, olen ristihuuli jänö. Toinen suupieli pessimistisesti alaspäin ja toinen optimistisesti ylöspäin. Tunnen vapautta eniten kun kökötän Siikarlassa. No niinhän Ari sanoi, apina on vapaa kun se voi tehdä mitä se haluaa. Mitä vähemmän haluaa, sitä vapaampi saa olla. (Handen mökki olikin Sitarla. Anna Siikarla oli sykkiläisiä, sen serkku Vähäkallio nitisti mailleen tunkeutuneet telttailijat Kytäjällä. Me oltiin joskus teinihipoissa Kytäjän kartanolla. Se oli aika ruma (se kartano), ja Anna parka yritti vähän liikaa olla cool. Kai se oli vain ujo sillä tavalla.)
ellauri112.html on line 41: Eno Kala oli kova sepustaja nuorena, senttasi aikakauslehti Aikaan ajankohtaisia ajatuxia ja Uuteen Suomettareen perinteisempiä taantumuxellisia. Niitä on tänäpänä hauska tavata. Vuonna 1913 suursota oli tulossa, vaikkei sitä varmaxi vielä arvattu, ja Pauli Pylkkänen vasta syntynyt. Ajatteleekohan harvat jälkeenjääneet joskus myöhemmin, ettei noikaan 2020-luvun heput arvanneet mitä oli luvassa... Sitä ei moni tiedä, ja harva arvaa.
ellauri115.html on line 510: Kun me tajutaan 2 sensaatiota jota pitää verrata, niiden vaikutelma syntyy, kumpikin esine havaitaan, molemmatkin havaitaan, mutta ei niiden suhdetta voi havaita. JOs tän suhteen tuomio olis pelkkä aistimus, ja tulis vaan esineestä izestään, mun tuomio ei olis koskaan väärä, sillä se ei koskaan petä etmä tunnen mitä tunnen. [Nojaa, joskus voi surullinen tunne masussa olla vaan pieru exyxissä.]
ellauri115.html on line 520: Kaikki mitä mä havaizen asteilla on ainetta, ja mä päättelen kaikki aineen oleelliset ominaisuudet aistittavista laaduista jotka saa mut havaizemaan sen, laaduista jotka on siinä kiinni kuin laastari. Mä nään sen joskus liikkeessä, joskus levossa, [Jalkanuotti: tää lepo on, jos haluat, vaan suhteellista; mutta kun me havaitaan enemmän tai vähemän liikettä, voidaan selvästi ajatella toista ääripäätä, joka on lepo; ja me tajutaan se niin selvästi että me voidaan pitää absoluuttisena lepona sellasta joka on vain suhteellista. Muttei ole totta että liike on aineen olemus, kerta ainetta voi ajatella levossa.] Siitä mä päättelen ettei liike eikä lepo ole sille oleelllista, vaan liike, ollen toimintaa, johtuu jostain syystä ja lepo sen puutteesta. Six jos mikään ei vaikuta aineeseen, se ei liiku [lällällää Newton] ja just six että lepo ja liike on sille yhdentekevää, lepo on sen luonnollinen tila. [Tää oli tähän asti ehkä Jannen heikoin kiskasu.]
ellauri115.html on line 553: Mä uskon siis että maailmaa johtaa viisas ja vahva tahto; mä nään! mä sanon niinkuin Riku, tai paremminkin mä tunnen sen, ja on hienoa tietää se. Mutt onxtää sama maailma aina ollut, vai onxe luotu? Onko tällä kaikella joku alkupää? Onko niitä 2 vai monta? Millaisia ne on? Mä en tiedä, ja mitä se mulle kuuluu sitäpaizi? Jos niistä tulee joskus mulle tärkeitä, mä koitan ne oppia; siihen asti mä jätän tollaset spekulaatiot, jotka voi vaan tehdä levottomaxi [ketkä kaxi? Mitä ne puuhasi? Näkikö kukaan?] voimatta vaikuttaa mun käytöxeen tai ymmärryxeen.
ellauri115.html on line 659: Ei mikään aineellinen luomus ole izessään aktiivinen, ja mä oon tosi aktiivinen. Turhaan sä yrität tästä jankata; mä tunnen sen, ja tää tunne puhuu mulle niin kovalla äänellä että järjen ääni hukkuu siihen. Mulla on ruumis johon muut ruumiit joskus tunkeutuvat, ja se puolestaan tunkeutuu niihin; ei ole mitään epäilystä tästä edestakaisesta liikkeestä; mut mun halu on riippumaton mun aisteista; mä suostun tai mä panen vastaan; mä annan perixi tai pääsen päälleppäin; ja mä tiedän mainiosti izessäni milloin mä oon saanut mitä mä tahdoin ja millon mä vaan annoin perixi mun passiohedelmälle. Mulla on aina tahdonvoimaa, muttei aina voimaa tehdä mitä mä tahdon. Kun mä annan perään kiusaajalle mä antaudun ulkoisen kalun ohjattavaxi. Kun mä syytän izeäni tästä heikkoudesta, mä kuuntelen vaan mun tahtoa; mä oon mun paheideni orja, mutta vapaa mies katumaan niitä uudestaan ja uudestaan; tää vapauden tunne ei koskaan häviä musta, paizi kunmä teen ize väärin ja kun mä pitkän päälle estän sielunääntä protestoimasta ruumiin arvovallalle.
ellauri115.html on line 703: Niinpä siis Jumalan silmäilyssä kotipuuhissa, ja sellaisten sen attribuuttien tutkimisessa joihin mua kiinnosti tutustua, mä olen vähitellen älynnyt ja kehittänyt ajatuxen, aluxi osittaisen ja epätäydellisen, jonka mä olen muodostanut tästä Äärettömästä Olennosta. Mut jos siitä on tullut jalompi ja isompi on siitä tullut myös paremmin ihmisjärkeen sopiva. Kun mä lähestyn hengessä ikuista valoa, mä sekaannun ja häikäistyn sen kunniasta, ja mun on pakko ottaa aurinkolasit ja hylätä kaikki maiset käsityxet jotka mä olin siitä muodostanut, niinkuin se valkoinen takatukka ja parta ja mekko ja sandaalit. Tää puhistettu jumala ei enää ole ruumiillinen eikä aistittava; superäly joka hallizee maailmaa ei ole enää ize pelilaudalla; turhaan mä koitan tarrautua sen käsittämättömään vaipanväliin. Kun mä ajattelen että sehän se antaa elämän ja liikkeen elävälle ja liikkuvalle substanssille joka kontrolloi kaikkia eläviä ruumiita; kun mä kuulen sanottavan että mun sielu on spriritististä ja et Jumalakin on sprite, mä kapinoin tollasta jumalallisen esanssin alennusmyyntiä; ikäänkuin Jumala ja mä oltas sukulaisia! Ikäänkuin Jumala ei oliskaan one and only pullollinen Absolute vodkaa, ainoa oikein aktiivinen, tunteva, ajatteleva, tahtova olento, josta me johdetaan omat aatoxemme tunteemme, horisontaaliset liikkeemme, halumme, vapautemme ja suorastaan olemassaolomme! Me ollaan vapaita koska se tahtoo niin, ja tää selittämätön substanssi on meidän sieluille se mitä meidän sielut on meidän ruumiille, eli käynnistysmoottoreita tai dynamoja. Mä en tiedä onxe luonut aineen, ruumiin, sielun ja maailman izensä. Luomisen ajatus sekottaa mun pään ja karkaa mun näpeistä; senverran kun mä pystyn sitä käsittämään mä voin sen uskoakin; mut mä tiedän eze on muotoillut miss universumin ja kaiken mitä sillä on (eikä se olekaan aivan vähän), ja eze on tehnyt kaikki kalut ja järjestyssäännöt niille. Epäilemättä Jumala on ikuinen; mut voix mun mieli kääriytyä ikuisuuden ympärille? [Ei se voi.] Mixmä pettäisin izeäni merkityxettömillä sanoilla? Tävverran mä tajuan; ennenkuin oli kaluja, oli Jumala; se jää olemaan kun kalut loppuvat, ja jos kaikki joskus loppuu niin se kumminkin jää sammuttamaan valoja. Et joku mun käsityskyvyn ylittävä otus panisi alkuun muita otuxia, se on vain vaikeaa kuvitella [eli millä lihaxilla?], mut jos Oleminen ja Eimitään ovat vastakohtia, niin se kuulostaa kyllä ristiriidalta, ihan absurdiahan se on.
ellauri115.html on line 711: Kun nyt on päätelty aistiesineiden havainnosta ja mun sisäisestä tietoisuudedsta, joka johtaa mut päätellä syistä ja synnyistä syvistä diginatiivijärjellä päätotuudet jotka on mulle ihan need to know tietoa, mun täytyy nyt eziä sellasia käyttäytymisperiaatteita kuin niistä voi vetää, ja sellissiä sääntöjä jotka mun täytyy asettaa oppaaxeni tämän maailman kohtaloni täyttämisexi, mitkä oli mun money makerin meisinki. Käytän yhä samaa mefodia, en johda näitä sääntöjä korkekoulufilosofiasta, vaan löydän ne mun syömmin syvyyxistä, mihin ne on kirjoitettu tulipunaisilla kirjaimilla mitä mikään ei voi kumittaa. Mun tarvii vaan konsultoida izeäni sen suhteen mitä mä haluun tehä; se mikä musta tuntuu oikealta on oikein, mikä mun mielestä on väärin on väärin; omatunto on paras kasvomuisti; ja se on vaan kun tinkaamme omastatunnosta kun meillä on tarve sofistikoituihin argumentteihin. Meidän eka velvollisuus on mua izeäni kohtaan; kuitenkin miten usein toisen äänet kertoo että kun me haetaan omaa hyvää toisten kustannuxella me tehdään pahaa? Me luullaan seuraavamme luonnon opasteita, ja me vastustetaan sitä; me kuunnellaan mitä se sanoo meidän aisteille, ja me haistatetaan huilu sillä mitä se sanoo meidän sydämmelle; aktiiviolento tottelee, passiivi komentaa. Omatunto on sielun puheääni, passiohedelmät on ruumiin ääntelyä. Onko kumma että nää äänet usein kiistelevät kuin Aku Ankan korviin kuiskuttelevat kaxi pikku avataria? Ja kumpaahan meidän olis kuultava? Saat 2 arvausta. Liian usein järki pettää meitä; meillä on erinomainen syy epäillä sitä [jos se nimittäin sattuu olemaan aika heikko]; mutta superego ei koskaan petä meitä; se on miehen ainut tosi opaste; se on sielulle mitä vaisto on ruumiille, [Alahuomio: Moderni filosofia, joka myöntää vaan mitä se voi ymmärtää, varoo myöntämästä tätä hämärää kykyä jota sanotaan vaistoxi joka näyttää opastavan muita elukoita kuin tikanpoikaa puuhun ilman hankittua kokemusta. [No on se meilläkin, lue vaikka Paul et Virginie, tai jos et jaxa kazo sitten leffa Blue Lagoon.] Vaisto, joittenkin meidän viisaiden viisaustieteilijöiden mielestä, on vaan salainen ajattelutottumus, joka on hankittu ajattelemalla; ja siitä miten ne tän kehityxen selittää voisi päätellä että lapset miettii enemmän kuin isot ihmiset: tää on outo paradoxi jota pitäis tutkia. Mut ei mennä tähän nyt, vaikka mun pitää kysyä mikä nimii pitää antaa sille innolle jolla mun koira jahtaa myyriä jota se ei edes syö, tai kärsivällisyydelle jolla se joskus kazoo niitä tuntikausia ja taitoa millä se nappaa ne, heittää ne jonkun matkan päähän kolosta kun ne tulee esille, ja sit tappaa ne ja jättää ne lojumaan. Kuitenkaan kukaan ei opettanut sille tätä urheilulajia, eikä kukaan edes kertonut sille että on sellaisia otuxia kuin myyriä. Taas kysyn, ja tää on tärkeämpi kysymys, mix kun mä uhkailin tätä koiraa ekan kerran, mixe heittäytyi maahan tassut ristissä kuin armonanoja .....ihankuin laskelmoidusti muhun vedoten, asento jonka se olis ottanut, jos mä olisin pitänyt pintani ja jatkanut sen mätkimistä siinä asennossa? Mitä hä! Oliko mun koira, tuskin pentu, omaxunut moraali-ideoita? Tiesikö jo armon ja avokämmenen merkityxen? Millä hankitulla tiedolla se yritti hillitä mun vihaa heittäytymällä mun armoille? [Nojaa, tää vaan osottaa että sellainen käytös on luontaisesti koiramaista.] Jokainen koira maailmassa menettelee melkein samalla tavall samoissa olosuhteissa, enkä mä väitä mitään mitä jokainen ei voi ize kokeilla, hankkia vaan koiran ja jonkun astalon. Voisko filosooferit, jotka niin ivallisestri hylkää vaiston, ystävällisesti selittää tän vaan aistimusten leikkinä ja kokemuxen jonka ne olettaa että me ollaan hankittu? Antaa niiden antaa selitys joka kelpaa joka tolkun äijälle; siinä tapauxessa mulla ei ole enempää sanottavaa, enkä sanokaan enempää vaistosta.] Se joka tottelee omaatuntoa noudattaa luontoa eikä sen tarvi pelätä menevänsä harhaan. Tää on hyvinkin tärkeä asia, jatkoi mun hyväntekijä, nähdessään että mä meinasin keskeyttää sen; anna mun pysähtyä hetkexi selittämään tää paremmin, se sanoi kovempaa ja kiireemmin.
ellauri115.html on line 730: Oman edun tavoittelu, niin sanotaan, saa kaikki sopimaan yhteisestä hyvästä. Mutta miten sitten hyvä mies suostuu tekemään sen omaxi vahingoxeen? [Onx tää oikea kysymys? No ei kai, se on vaan retorinen.] Meneex joku kuolemaan oman edun edestä? Tietysi jokainen ajaa omaa etuaan, mutta ellei ole sellasta asiaa kuin moraalinen hyvä mukana geimeissä, oma etu voi vaan selittää pahojen tekemisiä; ehket sä välitäkään meistä muista. Filosofia joka ei löydä paikkaa hyville teoille olis liian ällöttävä; sä humaisit että pitää aina löytää joku ikävä tarkoitusperä, joku paha motiivi, haukkua Sokratesta ja mustamaalata Regulus [kekäs se nyt oli? Ei sunkaan hippiäinen? ei eikä samanniminen tähtikuvio, vaan joku kenraali, kts. alla.] Jos sellaiset sotilasopit joskus juurtuisi tänne meille, luonnonääni, järjenäänen lisäxi, aina napisisi niitä vastaan, kunnes kukaan sellasen opin kannattaja ei voisi enää löytää verukkeita sen peukutuxelle.
ellauri115.html on line 783: Lukemattomien loukkausten ja pohjattoman halpamaisuuden ahdistellessa joka puolelta epäilyt joskus horjuttivat uskoani ja häirizivät rauhaani. Mitä iloa on illuusiosta johon ei usko kukaan muu kuin minä ize? Tarvittaisiin illuusio joka saisi noi pirulaiset nöyrixi!
ellauri115.html on line 821: Janne ja Mika miettii tahoillansa valehtelua. Narsu Rusoolle izekunnioitus on kallein omaisuus. Hän voi siis joskus arkailematta valehdella säilyttääxeen sen. Valhe ei ole valhe jos se ei muuta omistussuhteita. Tällä moraalilla mennään, ei tarvi paljon miettiä. Montaigne ei voi valehdella kunnolla kun sillä on niin huono muisti. Se sanoo kuin kolleegansa Fenelon että lapsia ei saa liikaa rankaista, se tekee niistä pieniä valhepusseja. Otitko manteleita pussista? Tunnusta! Tällä lailla Petteristä tuli paroni Petkunterä.
ellauri115.html on line 827: Tunnustuxissa kerroin kyllä koko totuuden ja joskus enemmänkin :D. Huono muisti vaan auttoi Rusoota valehtelussa, aukkokohtiin se saattoi satuilla aivan vapaasti. Se saattoi kertoa asioita sellaisina kuin niiden olisi pitänyt olla.
ellauri117.html on line 82: Olen joskus nähnyt sellaisten nuorten vaimojen pikkutemput, jotka teeskentelevät tahtovansa imettää lapsiaan. He osaavat järjestää asiat niin, että heidän muka on pakko luopua tästä mielijohteesta; taitavasti he osaavat asettaa niin, että puoliso, lääkäri ja etenkin äiti kieltää heiltä tuon velvollisuuden täyttämisen. Aviomies, joka uskaltaisi suostua siihen, että hänen vaimonsa imettäisi lastansa, olisi huutavassa hukassa. Hänestä tehtäisiin murhaaja, joka muka tahtoo päästä irti vaimostaan. Olkaa siis varovaiset, hyvät aviomiehet ja uhratkaa kotirauhanne hyväksi isänrakkautenne! Ja isänvaistonne! Jos vaimo ei anna ehkä vauva voisi imuttaa.
ellauri117.html on line 99: On kuitenkin joskus olemassa hyvänluontoisia nuoria naisia, jotka tässä suhteessa rohkenevat vastustaa muodin valtaa ja sukupuolensa parjaushuutoja, täyttäen hyveisellä pelottomuudella tämän luonnon heille määräämän suloisen velvollisuuden. Oi jospa heidän lukunsa lisääntyisi sen siunauksen viehätyksestä, joka on suotu tuota jaloa menettelytapaa noudattaville! Perustuen mitä yksinkertaisimman järkitoiminnan päätelmiin sekä tekemiini havaintoihin, joita en koskaan ole vääriksi huomannut, rohkenen luvata tällaisille äideille vahvaa ja pysyvää kiintymystä heidän miestensä puolelta, vilpitöntä ja todellista rakkautta heidän lastensa puolelta, kanssaihmisten kunnioitusta ja arvossapitoa, onnellisia synnytyksiä ilman pahoja seurauksia, lujaa ja jäntevää terveyttä ja lopuksi tuon ilon, että kerran näkevät omien tyttäriensä noudattavan heidän esimerkkiään ja että heitä mainitaan muille esikuvana.
ellauri117.html on line 122: Huomautan ainoastaan seikasta, joka on yleiselle mielipiteelle vastainen, nimittäin että lapsen kasvattajan tulee olla nuori, jopa niinkin nuori kuin järkevä ihminen suinkin saattaa olla. Soisin että hän olisi itse lapsi, jos se olisi mahdollista, jotta hän voisi olla oppilaansa toveri ja saavuttaa hänen luottamuksensa ottamalla osaa hänen leikkeihinsä. Ei näet ole tarpeeksi yhdyntäsiteitä lapsuuden ja varttuneen iän välillä, jotta näin suuren ikäeron vallitessa voisi syntyä lujaa kiintymystä. Lapset hyväilevät joskus vanhuksia, mutta eivät heitä koskaan rakasta. Se on surullista, me vanhuxet niin mielellämme antaisimme niiden imuttaa.
ellauri117.html on line 128: Köyhä ei tarvitse kasvatusta. Hänen säätynsä pakottaa hänet itsetyydytyxeen; muunlaista kasvatusta hän ei kykenisi itselleen hankkimaan. Se kasvatus taas, jonka rikas säädyltänsä saa, on sitä laatua ettei se ollenkaan hyödytä häntä eikä yhteiskuntaa. Luonnollisen kasvatuksen tulee muuten saattaa ihminen soveliaaksi tulemaan toimeen kaikissa elämänoloissa. Niinpä on vähemmin järkevää kasvattaa köyhää sen mahdollisuuden varalle, että hänestä joskus tulisi rikas, kuin rikasta sen varalle, että hän voisi köyhtyä; on näet verrattain enemmän köyhtyneitä kuin nousukkaita. Valitkaamme siis kasvatiksi rikkaan lapsi; silloin on meillä ainakin se varmuus, että kasvatuksellamme olemme ihmiskunnalle lahjoittaneet yhden ihmisen lisää; köyhä näet voi itsestään kehittyä ihmiseksi. (Täh? )
ellauri118.html on line 172: # 2 Mutta joskus tunnet kiihottumisen. Voit kuitenkin tuntea sexuaalista kiihottumista toisinaan. Voi tuntua siltä, ​​että kytkin on käännetty päälle vain tiettyinä päivinä. Sille ei todellakaan ole mitään riimejä tai syytä.
ellauri118.html on line 182: # 6 Sinun on vaikea tunnistaa sexuaalisia halujasi. Tuntuuko sinusta joskus sexuaalisesti kiihottunut, mutta sinulla ei ole aavistustakaan miksi? Jos sinun on todella vaikea määritellä, mikä kääntää sinut päälle ja mikä saa sinut haluamaan sexiä, voit olla harmaasexuaalinen.
ellauri131.html on line 134: Taistelussa eloonjääneet ja saksalaisten vangiksi joutuneet ammuttiin, joskus heidät hirtettiin näkyvillä paikoilla. Lisäksi kokonaisia kyliä poltettiin. Tässä muutamia esimerkkejä:
ellauri131.html on line 250: Jussi Tenkku oli Nivalasta ja körttisukua. Hän jaksoi vitsailla aiheesta, ja nimitti vaimoaan aina "sukuunnaiduksi", ei "oikeaksi ihmiseksi". Sama leppoisa suhtautuminen hänellä oli nuoruuden virkaansa ja kirkollisiin asioihin yleensä. Uskallan nyt kertoa tarinan, joka joskus olisi herättänyt monellakin suunnalla pahennusta.
ellauri131.html on line 976: Sähköposti ja työpaikan ongelmat häiritsevät joskus
ellauri131.html on line 1007: Mietin joskus että ainoa tapa päästä tästä kurjuudesta oisi olla kuollut.
ellauri131.html on line 1009: Mut joskus tuntui et ainoo keino katkaista jatkuvan kärsimyxen kierre on, noh, olla kuollut.
ellauri132.html on line 266: …vaikka kuinka pippaisi. Kuten Coats sanoo, “susta tuntuu ezä hukkaat arvokasta stuffia, muze vapauttaa sut siitä.” Kynäilijöinä meidän luomuxet on meidän vauvoja. Jotain jota me "synnytettiin" nin sanoen, ja kasvatettiin sivuilla miten parhaiten osattiin. On vaikea mennä takasin ja leikata noi pätkät pois meidän työstä, meidän elämästä. Mutta, niin pitää käydä. Enemmistö kirjailijoista ehdotti että jatkat duunia millä hinnalla hyvänsä; sitten kun sä loppuviimexi saazen valmiixi hylättyäsi ajatuxen että se joskus tulee valmiixi” (John Steinbeck), mänet takasin ja leikkaat kaiken mitä et tarvi. Just niinkö meidän elamassamme, miten paljon me siitä tykätään tai halutaan, kun kova tulee kovaaa vastaan, kun sun tarvii tehdä päätöxiä kun asiat on päin persettä, sun vaan täytyy tehdä se. Kuten Joss Whedon kimitti: Leikkaa mitä rakastat.
ellauri132.html on line 270: …koska se on ainut tapa päästä sinne. Loput on joskus vaikeimpia kohtia. Jotkut tyypit ei tiedä mihin ne haluu lopettaa, toiset ei tiedä onko ne jo lopussa vai e. Tässä sulle tulee onkelma. Jos sä tiedät mihin sä haluut lopettaa, mun miälestä, on helpointa vaan sit kirjoittaa sitä kohti. Se on vähän kuin yhdistäisi pisteitä. Tästä se alkaa, tähän se loppuu, tää tulee siihen keskelle, nää pikku jutut välissä. Emma Coats sanoo on parasta:
ellauri132.html on line 418: Tiezä niinkö sängyssä joskus pyörii yxinäänkin ezimässä hyvää asentoa? Sama juttu sexissä. Jotkuu asennot on mukavempia ja/tai piristävämpiä kuin toiset. Monissa tarinoissa pari lopettaa samoin päin kuin alottaa (lähetyssaarnajat nyt ainaskin), kun taas yli 2-3 minuutin panoissa (hehe, meillä siipan kanssa aika harvinaista) voi olla enemmän kuin 1 asento. Tarinan pituudesta riippuen ota tää huomioon.
ellauri132.html on line 656: Meno-paluu. Tää juoni on yxinkertaisesti matka pisteestä A pisteeseen A. Päähenkilö lähtee matkalle, vaan palataxeen lopussa lähtöruutuun voitettuaan viisautta ja kokemusta (ja joskus jonkun aarteen myäs). Paulo Coelhon Alkemisti on rakastettu havainnollistus tästä juonesta.
ellauri132.html on line 774: Oikeet apinat tykkää joskus rivoista ja säädyttömistä jutuista: pornosta tai pössystä tai orgioista - tiedäthän. Exun hahmot vois tehdä jotain tällästä?
ellauri133.html on line 149: No joskus voit vähän rikkoo sääntöjä jos kielipoliisi ei kazo sinnepäin. Voit. Jopa Tehä. Yhen. Sanan. Lauseita. Tällästä mainostyyliä.
ellauri133.html on line 306: Ja silti, on alue missä tän äijän kynäily on johdomukaisen sairasta ja kieroa, jopa tyypille joka kexi Crusty the Clownin, ja se on se miten se lähestyy "sitä yhtä paikkaa". Voi se joskus heittää jonkun hellän kohtauxen, esim kun (kexeliäästy nimetyt) Johnny Smith ja Sarah lopulta hit the sack kirjassa Dead Zone, tai (yhtä kexeliäät) Tommy ja Sue bylsii auton takapenkillä elokuvan Carrie (sekin tietysti by Stephen King) aikana. On se jopa kynäillyt hienoa smuttia kuten se missä Nadine imaisee Haroldin seisokin, tai Rachel lohduttamassa Louta kylpyammeessa käsipelillä verisen potilaan kuoltua Lemmikkihautuumaalla.
ellauri133.html on line 700: Joseph ”Joss” Hill Whedon (s. 23. heinäkuuta 1964, New York, New York) on yhdysvaltalainen käsikirjoittaja, ohjaaja, tuottaja, sarjakuvakäsikirjoittaja ja joskus myös säveltäjä ja näyttelijä. Hänet tunnetaan luomistaan televisiosarjoista Buffy, vampyyrintappaja (1997–2003), Angel (1999–2004), Buttfly (2002), Doghouse (2009–2010) ja P.A.N.T.Y.S.H.I.E.L.D. Agentit (2013–2020). Lisäksi Whedon on käsikirjoittanut elokuvan Toy Story – iankaikkista elämää (1995), ohjannut ja käsikirjoittanut elokuvan Serendipity (2005), käsikirjoittanut ja tuottanut elokuvan Uncle Tom's Cabin in the Woods (2012) sekä ohjannut ja käsikirjoittanut elokuvat The Averagers (2012) ja Averagers: This is the Age of Aquarius (2015). Näistä olen nähnyt Toy Storyn.
ellauri135.html on line 887: Joskus katkeamaton jäljitelmä teki hiänestä melkein kodikkaan, ja joskus - melkein kauniin. Huomattuaan tän myös rakkaudesta suli Mihail Lermontov, ja Barbara Lopuchina esiintyi myös Faithin kuvana romaanissa "aikamme uros" lukija - kiinteä, syvä, viehättävä ja yksinkertainen, jossa tarjouksena valoisa hymy, ja jopa saman syntymämerkki hiänen kasvonsa. Aikalaiset kutsuivat tyttö "täydessä merkityksessä ihana" nuori, söpö ja älykäs. Monet mainitsevat, että läheiset ystävät ja tyttöystäviä kiusoitteli tätä syntymämerkistä, ja Varvara Lopuchin nauroi mukana.
ellauri135.html on line 888:

ellauri276.html on line 61: Maapallo ei ole tasa-arvoinen: joskus se on kovaa, joskus kuivaa,
ellauri276.html on line 62: joskus savi tai suo huuhtelee ympäristön pois.
ellauri276.html on line 156: Tunnettu ja suosittu on Grekovin runoihin perustuva romanssi "Treffi" (musiikki P. Bulakhov ), P. I. Tšaikovski kirjoitti teoksensa runoihinsa ("Emme kävele kauan ...", "Katso: siellä on pilvi ...", "Odota hetki" ), A. Aljabjev ("En koske mykkä suruun..."), A. Varlamov ("Tähti"), A. Dargomyzhsky ("Olemme helvetissä...", "Peltojen kukat"), A. Gurilev ("Syksypäivä"," Kyynel"," Sydän"," Serenadi", "Merimiehen laulu "), S. Donaurov ("Juon terveydellesi ...", "Tapasimme joskus yöllä ..."), M. P. Mussorgsky ("Missä sinä, tähti ..."), sekä P. P. Bulakhov ("Unettomuus").
ellauri276.html on line 929: Augustilainen kirjallisuus (jota kutsutaan joskus harhaanjohtavasti Georgian kirjallisuudeksi) on brittiläisen kirjallisuuden tyyli, joka tuotettiin kuningatar Annen, kuningas Yrjö I:n ja Yrjö II:n hallituskaudella 1700-luvun alkupuoliskolla ja päättyi 1740-luvulle, jolloin Alexander Pope ja Jonathan Swift kellistyivät vuonna 1744 ja 1745. Se oli kirjallinen aikakausi, johon kuului romaanin nopea kehitys, satiirin räjähdys, draaman mutaatio poliittisesta satiirista melodraamaa ja kehitys kohti henkilökohtaisen tutkimisen runoutta. Filosofiassa se oli aika, jota yhä enemmän hallitsi empirismi, kun taas poliittisen taloustieteen kirjoituksissa se merkitsi merkantilismin kehittymistä muodollisena filosofiana, kapitalismin kehitystä ja kaupan voittoa.
ellauri278.html on line 87: Kerran Stalin sanoi minulle: - Jokaisella on puutteita ja virheitä työssään, ei ole pyhiä ihmisiä. Siksi jokaisen työn pienet puutteet on siedettävä. On tärkeää, että saldo on positiivinen. Luuletko, että sinulla ei ole vikoja? Hän kosketti olkapäätäni kädellään. - Da, sinulla on. Ja minulla on myös puutteita, vaikka olen "suuri johtaja ja opettaja". Teen joskus erehdyxiä, mutta saldo on silti positiivinen. Tiedän tämän sanomalehdistä, Stalin vitsaili.
ellauri278.html on line 144: Laulun suosio Neuvostoliitossa alkoi Georgian kulttuurin vuosikymmenen pitämisestä Moskovassa tammikuussa 1937, jolloin Avksentiy Megrelidzen johtama naisyhtye esitti "Georgian folk" -laulun "Suliko". Stalin piti kappaleesta kovasti, ja pian ensimmäiset gramofonilevyt kappaleen kanssa julkaistiin. Useimmissa tapauksissa laulu esitettiin kansanlauluna, joskus mainittiin runojen kirjoittaja A. L-seteli. Säveltäjä Varinka Tseretelin maininta alkoi ilmestyä 1980-luvulla.
ellauri279.html on line 233: Stalin uskoi, että Venäjällä oli huono olo. Neuvostoliiton kansalaiset pysähtyivät. Venäjän kansa oli vallannut "ajattomuuden", "hävittäjien" kadottamisen ja epäonnistumisen "paljastaa keskuudessaan asuvien ihmisten vihollisia". Jopa politbyroon jäsenet, hänen lähipiirinsä, "eivät voineet enää nähdä vihollista nenänsä edessä". Vjatšeslav Molotov, Lavrenti Beria, Georgi Malenkov, Nikita Hruštšov ja Anastas Mikojan – kaikki olivat joskus pukeutuneet. Stalin jopa kysyi retorisesti heiltä, ​​oletetuilta "kollektiivijohtajilta": "Kun olen poissa, kapitalistit hukuttavat teidät kuin sokeat kissanpennut... mitä tekisit ilman minua? Maa tuhoutuu, koska et tiedä kuinka tunnistaa vihollisia." Niinpä.
ellauri281.html on line 86: Kerran Stalin sanoi minulle: - Jokaisella on puutteita ja virheitä työssään, ei ole pyhiä ihmisiä. Siksi jokaisen työn pienet puutteet on siedettävä. On tärkeää, että saldo on positiivinen. Luuletko, että sinulla ei ole vikoja? Hän kosketti olkapäätäni kädellään. - Da, sinulla on. Ja minulla on myös puutteita, vaikka olen "suuri johtaja ja opettaja". Teen joskus erehdyxiä, mutta saldo on silti positiivinen. Tiedän tämän sanomalehdistä, Stalin vitsaili.
ellauri281.html on line 143: Laulun suosio Neuvostoliitossa alkoi Georgian kulttuurin vuosikymmenen pitämisestä Moskovassa tammikuussa 1937, jolloin Avksentiy Megrelidzen johtama naisyhtye esitti "Georgian folk" -laulun "Suliko". Stalin piti kappaleesta kovasti, ja pian ensimmäiset gramofonilevyt kappaleen kanssa julkaistiin. Useimmissa tapauksissa laulu esitettiin kansanlauluna, joskus mainittiin runojen kirjoittaja A. L-seteli. Säveltäjä Varinka Tseretelin maininta alkoi ilmestyä 1980-luvulla.
ellauri283.html on line 267: Sudanin historia viittaa Sudanin tasavallan alueeseen, mukaan lukien se, josta vuonna 2011 tuli itsenäinen Etelä-Sudanin valtio Niilin latvoilla. Sudanin alue on maantieteellisesti osa suurempaa Afrikan aluetta, joka tunnetaan myös nimellä "Sudan ". Termi on johdettu arabiasta : بلاد السودان bilād as-sūdān eli "mustan miehen maa", ja sitä on joskus käytetty laajemmin viitaten Länsi- ja Keski-Afrikan Sahelin vyöhykkeeseen. Musta mies!
ellauri284.html on line 107: Saksalaisessa mediassa hänen kirjansa on nähty elämäkertana kadonneesta sukupolvesta, joka haaveili paremmasta tulevaisuudesta huomaamatta nykyisyyttä. Johtava saksalainen sanomalehti Sueddeutsche Zeitung kutsuu sitä kirjaksi, "joka joskus saa nauramaan ja joskus saa sinut surulliseksi".
ellauri284.html on line 181: Puola on miehitetty enemmän kertoja kuin kukaan muistaa. Joskus se on länkkäreistä hyvä asia, joskus paha. Venäläisten joukkojen tulo pieneen puolalaiseen kaupunkiin 1914 sai britit niin iloisixi että pk-miehet lohkaisivat siitä tsoukin: "Valokuvamme esittää venäläisen miehitysvoiman erään etujoukon erään puolalaisen kaupungin pääkadulla. Huomaattehan että 1 sotilaista kantaa valkoista ankkaa, joka protestoi voimakkaasti. Mahdollisesti ankka oli puolalainen sotavanki, ei rykmentin maskotti." HAHA. Seuraavaxi venäläiset miehittivät Puolan Saxan kanssa sovussa 1939. Joku zoukki näyttää siinäkin miehittäjiä naurattavan. Ehkä venäläinen kertoo sakulle viime sodan sotavankiankkakaskun. Sitten venäläiset vielä vapauttivat Puolan Saxan miehityxestä 1945. Lopullinen sopu minkä palan kukin saa tehtiin sitten Jaltan konferenssissa (kz. albumia 65). Tai lopullinen ja lopullinen, ehkä Puolan historia ei ole vielä ihan tapissa...
ellauri284.html on line 436: Eastwood on entinen republikaani, joka on joskus tukenut jopa demokraatteja ja on pitkään osoittanut kiinnostusta Kalifornian politiikkaan. Hän on tällä hetkellä sertifioitu libertaari.
ellauri288.html on line 112: Olen into­himoinen, ja se näkyy kaikessa, mitä teen. Olen joko todella kiinnostunut tai en yhtään. Se on tyypillistä rajatilaisille. Ukrainaan, Tallinnaan ja Helsinkiin sijoittuva Koirapuisto on romaani naisista, jotka myyvät munasolujaan ja vuokraavat kohtujaan heille (p.o. niille), jotka ovat valmiita tekemään mitä tahansa saadakseen lapsia. Sofi ei ole sellainen. Sofilla ei ole lapsia, eikä hän ole kokenut kaipuuta omaan lapseen. Mies joskus ruinaa niitä, mutta kyllä naisella on oikeus vihata omaa lastaan. Perhe: Naimisissa Juha Korhosen kanssa, joka asuu Helsingissä.
ellauri288.html on line 449: Kuten selitin, minulla on läheinen, lähes intiimi suhde venäjän kieleen ja venakoihin. ja on luonnollista, että joskus kirjoitan venäjäksi. Tietysti minua tässä auttoivat ja rohkaisivat ystäväni ja kollegani, joiden välinpitämätöntä apua monet tämän kokoelman runot eivät olisi olleet julkaisukelpoisia. Olen vilpittömästi ja syvästi kiitollinen Sergei Zavjaloville, joka toimitti runojani huolellisesti; Mikhail Meilakh, joka luki kirjan ensimmäisen version ja antoi monia arvokkaita kommentteja; Anatoli Kudrjavitski, joka muokkasi joitain tekstejä täällä ja julkaisi ne Okno Internet -lehden 10. numerossa.
ellauri290.html on line 45: Israelin poikien sukukunnat ovat nuijineet naapureitaan Vanhan testamentin malliin aina siionismin maahanmuuton voimistuttua 1. maailmansodan jälkeen, listien mielin määrin filistealaisia ja muita tienoilla pyöriskelleitä laiskoja pakanoita. Reviiristä on nahisteltu abrahamilaisten apinaserkkujen kanssa suunnilleen 10 vuoden väliajoin ja rättipäitä heitetty ulos maasta tai kuopattu isänmaansa poveen joka kerta. Esinahkakukkulat on alkaneet yletä taas kuin Joosuan aikoina. Vittu niinhän Jehova (Moosexelle joskus 1446 BC-1225 BC) ja länsivallat (1917 Balfour declaration) oli niille luvanneet, ja lupauxensa pettäjä on kanankakan kantaja. (Tosin McMahon oli 1916 luvannut Husseinille brittien antavan Arabian arabeille, jos ne uhmaisivat ottomaaneja. Mutta se oli silloin ja nyt on nyt.)
ellauri290.html on line 309: Voidaan turvallisesti sanoa, että lukuun ottamatta Kuolleenmeren suolaisia ​​kukkuloita ja maita, Palestiinassa ei ole juurikaan maata, jota ei voitaisi käyttää tavalla tai toisella oliivitarhoina tai metsittämiseen. Valtavat oliivitarhojen ja viinitarhojen alueet, joita voidaan nähdä peittävän rinteitä ja jotka joskus seisovat paikkakunnilla, joilla ei ole juuri lainkaan maaperää, ovat todiste ja kunnia Palestiinan arabiviljelijän sitkeydelle ja taidolle. On merkittävää, että arabien osuus oliivitarhoista Palestiinassa oli 99 prosenttia.
ellauri294.html on line 533: Vincent Canby The New York Timesista väitti, että elokuva "ei riko mitään uutta, paizi tietysti toi interraciaalinen homostelu", mutta kuvaili sitä "kauniksi, hellittämättömän pirteäksi, vanhanaikaiseksi Disney-sarjakuvaksi, joka on täynnä pomppivia kappaleita, jotka ovat positiivisia. tahmeampi kuin Krazy Glue, ja sitä soittavat eläimet, jotka ovat antropomorfisempia kuin ihmiset, jotka joskus esiintyvät." Hän kommentoi edelleen, että elokuva "on täynnä omituista ja kansanomaista dialogia. Siinä on myös huipentuma, joka voi hyvinkin pelotella päivänvalot pois yleisön pienemmiltä tytöiltä, vaikka kaikki päättyy hyvin. Vanhemmat, jotka eivät pidä imelästä Disney-ohjauksesta tuskin tykkeevät nähdä elokuvan, mutta jos huomaavat, että heidän on joka tapauksessa pakko olla, voivat rohkaista toisiaan tietäessään, että esitysaika on 83 minuuttia."
ellauri297.html on line 69: Lygia Fazion seksikkäät kuvat ovat melko erilaisia. Fetissit ovat erilaisia. Vuotaneet alastonkuvat ovat myös joskus uskomattoman kuumia ja voivat myös olla viattomia. Mielemme voi olla erittäin kieroutunut. Korkokengät ja pikkuhousut voivat olla houkuttelevia samalla tasolla kuin tissit. Tilastomme eivät valehtele: joskus ihmiset ovat kyllästyneitä vanhojen ja perinteisten seksisisältöjen huijaamiseen. Ja yritämme tyydyttää heidän libidonsa nopeasti.
ellauri297.html on line 382: Tefilliini, metallista valmistettu kuutio, jossa on nahkahihna. Tefilliinit (joskus kutsutaan fylakteriksi) ovat kuutioisia mustia nahkalaatikoita, joissa on nahkahihnat, joita ortodoksiset juutalaiset miehet käyttävät päässään ja käsivarressaan arkipäivän aamurukouksessa. Tarkkailevat juutalaiset pitävät tefilliinin käyttöä erittäin suurena mitsvana (käskynä).
ellauri297.html on line 481: Hän luopui omasta ja lähimpiensä kukoistamisesta luodakseen uudelleen ensisijaisen rajapinnan Isän ja Hänen lastensa välille. Palauttaessaan tätä yhteyttä Jeesus osoitti, kuinka ensisijainen rajapinta muodostetaan uudelleen toistensa kanssa, mikä johtaisi joskus vielä ihmisten kukoistukseen. Uskonsa kautta he kävelivät ja näkivät ja puhuivat ja paranivat ja söivät. Jeesus ei perustanut toissijaista organisaatiota tekemään tätä hänelle tai haulikolla parantamaan tai ruokkimaan koko joukkoa – hän teki sen henkilökohtaisesti, yksitellen kommunikoidakseen ensisijaisen käyttöliittymän kautta ja korjatakseen sitä. Kun Hän oli parantanut opetuslapsiaan riittävästi, Hän antoi heille Pyhän Hengen tekemään samoja asioita, ja he menivät ja tekivät henkilökohtaisesti sen työn, jota Jeesuskin omalta vähäiseltä osaltaan teki. Uskon, että Jeesus tarkoitti tätä, kun hän juuri ennen kuolemaansa ennusti,
ellauri297.html on line 528: Njassa (joskus myös General Njassa tai Dj Njassa, oik. Jyrki Leo Jantunen, s. 2. marraskuuta 1962 Helsinki) on helsinkiläinen radiotoimittaja, DJ ja muusikko. Hän työskentelee toimittajana Radio Helsingissä. Valtakunnalliseen julkisuuteen hän tuli Levyraati-ohjelman vakiojäsenenä. Jyrki Jantusen isä työskenteli poliisina ja ravintolan portsarina, äiti tehtaassa ja siivoojana. Jantunen otti kutsumanimensä vanhasta maantiedon kirjasta. Njassamaa oli Malawin entinen nimi. Vuonna 2015 Njassa sairastui paksusuolen syöpään. Hän kertoo selviytymistarinansa Elina Järven ja Olga Poppiuksen kirjassa Elämäni ennen kuolemaa (2017). Hänellä on siitä huolimatta vuonna 1996 syntynyt tytär.
ellauri299.html on line 120: Michael Brock on saattanut kehittää omantunnon vahingossa, mutta hän ei onnistunut kehittämään persoonallisuutta. Hän oli tasainen ja tylsä hahmo, joka nyökkäsi ja vinkutti lakkaamatta. Pitikö minun olla sääli häntä kohtaan? En tehnyt. Ei hetkeäkään. Olen Grisham-fani - tai ainakin olin joskus - mutta en suosittelisi tätä kirjaa ihmisille, jotka etsivät trilleriä. Faktat kodittomuudesta ovat sydäntäsärkeviä, ja 14th Street Legal Clinicin kamppailut herättävät myötätuntoa, mutta muuten se ei ole lukemisen arvoinen.
ellauri299.html on line 140: Marsha: Säästä 30 dollaria ja lahjoita se kodittomien turvakodille tai kodittomien oikeusklinikalle, koska näyttää siltä, että siksi hän kirjoitti tämän kirjan. Kirjassa ei ole juoni, ei mysteeri, itse asiassa ei paljon muuta kuin yritys saada lukija syyllisyyteen. Olisin antanut sille vähemmän kuin yhden tähden, jos olisin voinut. Luen paljon Grishamin kirjoja ja joskus hän saarnaa ahmimaan joskus olemaan ahmimatta, eikä kerro tarinaa ollenkaan. Tämä on yksi niistä. En edes tiedä miksi lopetin sen, koska tiesit alusta asti, kuinka se päättyy. Ei jännitystä, koska rikosta ei todellakaan ollut.
ellauri300.html on line 856: Meidän on kuitenkin muistettava, että Jumalan Sana, joka on elävä ja toimiva, on myös voimakas kanava, jota Jumalan Henki käyttää tuodakseen ihmiset pimeydestä uskoon Jeesukseen Kristukseen ja muuttaakseen heidät tekemällä heistä Poikansa kaltaisia. Valona, joka loistaa tämän maailman pimeydessä, se paljastaa ihmisen synnin, mutta ihminen rakastaa pimeyttä, koska se kätkee hänen pahat tekonsa. Hän vihaa valoa juuri tästä syystä; se paljastaa hänen pahat tekonsa (vrt.Johannes 3:19-21). Nämä voivat olla tietämättömyyden, välinpitämättömyyden tai kapinan tekoja tai niiden yhdistelmää, mutta siitä huolimatta se usein johtaa vihaan valoa kohtaan, joka ilmenee muodossa tai toisessa. Tämä viha on nitistettävä joskus kovillakin otteilla, vähänkuin lasertykillä.
ellauri300.html on line 866: Betel tarvitsi Elishalta kovat sanat näyttääkseen heille heidän syntinsä ja tuodakseen heidät takaisin Herran luo. Tämä oli heidän ainoa toivonsa, ja Saatana oli aktiivinen pysäyttääkseen sen. Elisa kykeni epäilemättä palvelemaan tiettyjen siellä olevien (jäännöksen) tarpeita, mutta kaupunki kokonaisuudessaan ei koskaan todella kääntynyt Herran ja Hänen Sanansa puoleen. Saatana oli juurtunut siellä hyvin, nehän olivat maajusseja ja palvoivat naisjumalaa. Tämä on toinen tosiasia, joka meidän on joskus kohdattava. Ja kun näin on, meidän on ehkä yksinkertaisesti edettävä kuten Elisa teki ja kuten Paavali ja muut tekivät. Eli good riddance for bad rubbish.
ellauri300.html on line 911: Tarvitsemme lisää Elisaa, tässä ei riitä joku aliluokin DNA tai Telia. Tarttetaan niitä, jotka pysyvät lujina ja toimivat raamatullisilla tavoilla jättäen tulokset (revityt poikaraukat) Herralle. Juuri näin Paavali teki joidenkin korinttilaisten häntä kohtaan usein osoittaman voimakkaan kritiikin yhteydessä (vrt.1 Kor. 4:1f). Kuten Elisan ja Paavalin kohdalla, meidän on edettävä palvelutyössämme luottaen aina siihen, että Jumala tekee tien ja poistaa esteet joskus rumiltakin näyttävillä tavoilla. But it is all for the greater glory of Cod.
ellauri301.html on line 498: Grein haaveilee rutiköyhästä elämästä jeshivaopiskelijana: 1 paita, 1 housut, 2 kenkää, 2 hattua, kirjastokortti, 2000 kcal leipää maitoa ja perunaa päivässä, joskus vihannexia. Saa lueskella mitä huvittaa ilman paineita. Täähän on kuin meillä vanhuxina!
ellauri308.html on line 520: Sanopa mixi Njeuvostolassa kaikkia piti kyylätä noin tiukasti? Koska apina ei luonnostaan ole taipuvainen jakamaan, se vetää kotiinpäin missä kykenee, joten järjestelmä joka perustuu altruismiin on tuomittu muuttumaan välistävetäjien diktatuurixi. Vaihtoehtona on vain rikkaiden oligarkia, johon omanvoitonpyyntiset köyhimyxet yllärinä alistuu ihan mielellään niin kauan kuin niiden silmissä siintää amerikkalainen unelma, päästä joskus kalifixi kalifin paikalle, tai ainakin vaurastua naapurinsa kustannuxella. Pursuit of happiness, se se on vasta demokratiaa.
ellauri308.html on line 659: termi " venäläiselle ", joka on joskus halventava, kun ulkomaalaiset käyttävät sitä. Venäjän kielessä se on kuitenkin neutraali termi, joka tarkoittaa yksinkertaisesti etnistä venäläistä, toisin kuin Venäjän federaation kansalainen.
ellauri309.html on line 376: Hyvinvointiteologia (kutsutaan joskus hyvinvoinnin evankeliumiksi,
ellauri310.html on line 834: Vuonna 1938 perustettu järjestö on linjassa konservatismin ja uuskonservatismin kanssa, mutta se ei tue poliittisia ehdokkaita. AEI kannattaa yksityistä yritystoimintaa, rajoitettua hallintoa ja demokraattista kapitalismia. Jotkut heidän kannoistaan ovat herättäneet kiistaa, mukaan lukien heidän puolustuspoliittiset suosituksensa Irakin sodan puolesta, heidän perseelleen menneet analyysinsä vuosien 2007–2008 finanssikriisistä sekä heidän energia- ja ympäristöpolitiikkansa, joka perustuu heidän yli kaksi vuosikymmentä kestäneeseen vastustukseensa vallitsevalle tieteelliselle mielipiteelle ilmastonmuutoksesta. Ilmasto on aina muuttunut! Talvi, syxy, kevät, kesä, joskus sadetta joskus paistetta. Noin!
ellauri311.html on line 475: esikuntapäällikkö sanoi. Ja voidaanhan ne maat sitte hankkia takaisin joskus
ellauri313.html on line 64: – Olen noista teksteistä ihan vieraantunut, minulla ei ole niihin mitään tunnesidettä. Jos joku emootio joskus oli, se on kadonnut pitkän työstämisen aikana.
ellauri313.html on line 268: katsetta, ja monet naiset pyrkivät saamaan siitä kaiken irti – joskus omaksi,
ellauri313.html on line 269: joskus asiakkaan vahingoksi.
ellauri313.html on line 420: Mutta yxityisyrittävää kansalaista kuten Nooraa ei pidä syyllistää siitä, minkä vasemmistopoliitikot ovat ihan pelkkää piruuttaan joskus luoneet.
ellauri315.html on line 308: Jäämarssi (venäjäksi: Ледяной походъ), jota kutsutaan myös ensimmäiseksi Kuuban-kampanjaksi (venäjäksi: Первый кубанскій походъ), sotilaallinen vetäytyminen kesti helmikuusta toukokuuhun 1918, oli yksi Venäjän sisällissodan 1921-1917 huippuhetkistä. Pohjoisesta etenevän puna-armeijan hyökkäyksen alaisena vapaaehtoisarmeijan, jota joskus kutsutaan myös valkoiseksi kaartiksi, joukot alkoivat vetäytyä Rostovin kaupungista etelään kohti Kubania, toivoen saavansa Stepan Razinin Donin kasakkojen tuen Moskovan bolshevikkisakkia vastaan. Kyseinen Rostov (ven. Росто́в) on noin 32 000 asukkaan kaupunki Venäjän Jaroslavlin alueella, Nerojärven rannalla. Rostov on kaupungin virallinen nimi, mutta siitä käytetään yleensä nimeä Rostov Veliki (ven. Росто́в Вели́кий), Mahtava Rostov, erotuksena Donin Rostovista, joka on nykyään suurempi kaupunki, vähän niinkuin Kuopio ja Lahti.
ellauri316.html on line 366: Isäni kirjoitti epämiellyttävästi, joskus 12h putkeen. Aamulla juotuaan kupin teetä hän sanoi "menen koneelle" ja pani oven kiinni. Vasili Katajev oli toista maata, hän kuuli ääniä. Kornei Zhukovski oli tavallinen koppakuoriainen. [Hei mullahan on jossain Katajevin tarina "Yksinäinen purje valkaisee"!?]
ellauri316.html on line 488: Andrein ykkösvaimo Klamydia oli laborantti tutkimusinsinööri Sakharovin labrassa. Klamydia omistautui kokonaan perheelle ja seurasi miehensä perässä kaikkialla, missä tämä myöhemmin sattui asumaan. "Meidän piti asua yhdessä melkein kaksikymmentäkuusi vuotta, Klaavan kuolemaan asti 8. maaliskuuta 1969. Elämässämme oli onnellisia jaksoja, jotka joskus kestivät vuosia, ja olen Klaavalle niistä sentään kiitollinen", kirjoitti Saharov. Mutta vaivan kruunasi kuitenkin Merrill-tyyppinen kotkamainen Bonnier.
ellauri317.html on line 617: Kaplanin taustasta tiedetään suhteellisen vähän. Hän syntyi juutalaiseen perheeseen. Hänen isänsä oli opettaja, ja hänellä oli seitsemän sisarusta. Hänen koko nimensä on ollut hämmentynyt. Vera Figner (muistelmissaan, At Women´s Katorga) totesi, että Kaplanin alkuperäinen nimi oli Feiga Khaimovna Roytblat-Kaplan (Фейга Хаимовна Ройтблат-Каплан). Muut lähteet ovat kuitenkin ilmoittaneet, että hänen alkuperäinen sukunimensä oli Roytman (Ройтман), joka vastaa yleistä saksan ja jiddisin sukunimeä Reutemann (רויטמאן ‎). Hänet tunnettiin joskus myös etunimellä Dora.
ellauri322.html on line 138: Konservatiivisessa reaktiossa brittiläistä radikalismia vastaan Godwinia vastaan hyökättiin, osittain hänen avioliittonsa vuoksi feministisen kirjailijan Mary Wollstonecraftin kanssa vuonna 1797 ja hänen rehellisen elämäkertansa vuoksi, kun tämä kuoli synnytyksen seurauksena. Heidän tyttärensä, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Mary Shelley, jatkoi Frankensteinin kirjoittamista ja meni naimisiin runoilija Percy Bysshe Shelleyn kanssa. Godwin perusti toisen vaimonsa Mary Jane Clairmontin kanssa The Juvenile Libraryn, joka antoi perheen kirjoittaa omia teoksiaan lapsille (joskus käyttämällä noms de plume) sekä kääntää ja julkaista monia muita kirjoja, joista osa on pysyvästi merkittäviä. Godwinilla on ollut huomattava vaikutus brittiläiseen huumorikirjallisuuteen (Eric Linklater) ja muuhunkin kirjalliseen kulttuuriin.
ellauri322.html on line 394: Vähän harmitti lähteä Göteborgista matkustamatta pitemmälle Ruotsiin, mutta silti näyttää siltä, ​​että se on romanttinen maa, jossa on vähän asutusta, ja nämä köyhyydessä kamppailevat asukkaat. Norjan talonpoikaisväestö, enimmäkseen itsenäinen, on karkea määrätynlaisella suoralla tavalla; mutta Ruotsin renderöity kurjuus on jossain määrin kohteliaisuuden peitossa joka, vaikka se voi joskus lähestyä vilpillisyyttä, vaikuttaa enemmän murretulta selältä jota kurjuus pikemminkin pehmentää kuin alentaa.
ellauri323.html on line 254: sydän ja joskus se saatetaan tuntemaan.
ellauri324.html on line 89: DC:ssä on sotkuisia Little Salvador nimisiä lationslummeja joissa piileskelee paperittomia märkäselkiä, joita bossaavat oikeistohenkiset tatuoidut jengikingit. FBIn ja muiden vapaiden valkoisten amerikkalaisten vastaus niiden aiheuttamaan uhkaan on oman käden oikeus. FBI-agentti kovistelee latinoketkua työntäen sen kitaan pyssyä. Kaverit erottaa vaan siitä kellä on sileämpi solmio. Poikkeustapauksissa maxetaan toki ökypalkoista märkäselkien hautajaisia. Mutta laputtakaa takas Salvadoriin paperittomat, ehkä teidän USAssa syntynyt poika joskus pääsee tänne ihmemaahan oikein passilla. Senaattori ja niiden pojat ei koskaan ole syyllisiä. Voi helvetti Bones, nyt meni taas syyllistäminen aivan vituille.
ellauri325.html on line 218: Meistä jokainen on joskus nähnyt tyypin, jota ilolla nyrkki-inhoaisi vähän. (Fig. 1)
ellauri325.html on line 240: kolme neljäsosaa valkonaamoja. Tuon ajan hallitukset sisällyttivät joskus kantakirjat lakeihin, jotka määrittelivät oikeudet ja rajoitukset. Tällaisen terminologian käyttö on tyypillistä hypodescentille, joka on yhteiskunnan käytäntö, jossa sekaliittojen lapset luokitellaan etniseen ryhmään, jonka hallitseva ryhmä
ellauri325.html on line 325: Seppänen aloitti tulenkantajanovellistina, mutta kehittyi ja oli karjalaisena omimmillaan kannakselaisen ympäristön usein humoristisenakin kuvaajana. Iloisten ukkojen kylä on tästä esimerkki, tai torpanukko Aatami Kurppa. Todella hulvatonta tekstiä! Varsinainen naurupommi on romaani Pyörivä seurakunta eli multaa taivaan alla. Siinä on kohta, jossa kasakkahevonen Latimiri ja vanha kylävaris ruotivat ihmisen olemusta. Tulevat loppupäätelmään, että ei ole yhtä mitättömiä olioita taivaan alla kuin ihminen ja hännänaluskärpänen. Ei kovin mairittelevaa osaltamme! Toivon kuitenkin, että joskus saamme palata omalle maalle Karjalaan. Karjalaan paluun toivetta kannattaa pitää yllä vaikka se ei meidän sukupolvellemme toteutuisikaan. Maailma saattaa muuttua nopeastikin, Suomesta voi taas tulla osa Venäjää. Ilman Karjalaa ei Unto Seppänenkään jaksanut elää. Iloisesta velikullasta tuli ennen aikojaan vanhus. Hän kuoli Helsingissä korvaklinikalla 22.maaliskuuta 1955 vain 50-vuotiaana. Kouvolan Teatterin edessä sijaitsee Viljo Nälkäkurjen suunnittelema Unto Seppäsen näköispatsas.
ellauri326.html on line 329: Natossa kaikkea ei tarvitse tehdä itse, esimerkiksi Suomen ilmatilaa voisivat partioida joskus myös muiden Pohjoismaiden koneet. Tiukassa tilanteessa Nato voi turvata Itämeren merireittejä tai tarjota sellaista sotilaallista tukea, joita Suomella ei ole, kuten ydinohjuxia. (Kotimaa-lehden haastattelusta)
ellauri330.html on line 185: Kyllä näin on. Itse olin naimisissa 31 vuotta josta käytännössä yksin 20 vuotta. Nyt leskenä toista kymmentä vuotta. Eli yksin oloon olen tottunut. Viihdyn näin. Tosin joskus mietin tulevaa kun ikääkin alkaa karttua ja vaivojakin tulee lisää. Yritän pitää mielen virkeänä liikkumalla ja lukemalla kirjoja. Elokuvissakin käynti välistä on mukavaa vaikka ihmispaljoudessa en viihdykkään. Laadukkaat brittisarjat ovat aivan perseestä. Kenenkään kanssa en voi ajatella yhdessä asua. Se homma on niin nähty ja koettu.
ellauri330.html on line 189: Eikä nuo työkavereiden uinti, zumba, tanssireissut tai saunaillat kiinosta, koska en pidä kyseisistä harrastuksista. Nuotioretkelle lähtisin lähimetsään, mutta se ei naisia kiinnosta edes metsälenkki porukalla. En mene sellaiseen harrastukseen jossa tuntisin itseni vain kiusaantuneeksi ja ulkopuoliseksi. Jotakin mukavaakin nykytysharjatoimintaa on joskus ollut työnantajan puolesta. Työkaverit mukavia mutta kiinnostuksen kohteet tyystin erilaisia kuin minulla.
ellauri330.html on line 401: Lontoossa asuessaan Kropotkinalla oli suhde ja lyhyt suhde kirjailija W. Somerset Maughamiin. Monet Maughamin hahmoista perustuvat häneen. He tapasivat myöhemmin Venäjällä, kun Maugham oli siellä vakoilutehtävässä ja Kropotkin ilmoittautui vapaaehtoiseksi hänen kääntäjäkseen. Hän esitteli Maughamin Ai-Ai Kerenskylle, osallistui heidän viikoittaisille illallisilleen ja joskus ilakoi hänen asunnossaan ilkialasti.
ellauri330.html on line 424: Marxista tuli sosialisti tai kommunisti, kuten se silloin tunnettiin ja kuten Marx yleisesti kuvaili itseään, joskus vuonna 1843. Sitä ennen hän oli ollut yksinkertainen demokraatti ja aktiivinen Kölnin sanomalehden toimittaja, jota rahoitti Reininmaan kapitalistien radikaaliosasto ja joka puolusti poliittista demokratiaa Preussissa (joka hallitsi Reinmaata) ja Saksassa yleensä.
ellauri330.html on line 510: Vaakun tiimiin kuuluivat Erik Ahlman, Edwin Flinck (Linkomies), Gunnar Ekman, O. K. Kilpi, Ilmari Räsänen, Niilo Lehmuskoski, J. E. Salomaa, Uno Holmberg (Harva). Kirjallisia ystäviä oli vähemmän, eikä heitä toimituksessa nähnyt. Maila Talvio, Huugo Jalkanen (sekö espanjalaisen pukusaippuan jalkapuoli fasisti?) F. E. Sillinpää-setä, Kyösti Wilkuna ja Aaro Hellaakoski kuuluivat lehden avustajiin. Mutta muistan hyvin, kuinka V. A. K. kertoili istujaisistaan Eino Leinon kanssa; luullakseni he pelasivat joskus šakkiakin eivätkä yxinomaan ryypänneet.
ellauri331.html on line 495: RIA Novosti ( venäjäksi : РИА Новости ), jota joskus kutsutaan nimellä RIAN ( РИАН ) tai RIA ( РИА ), on Venäjän valtion omistama kotimainen uutistoimisto. 9. joulukuuta 2013 se likvidoitiin Vladimir Putinin asetuksella ja sen varat ja työvoima siirrettiin vastikään perustetulle Rossija Segodnya -virastolle. 8. huhtikuuta 2014 RIA Novosti rekisteröitiin osaksi uutta virastoa. RIA Novostin pääkonttori on Moskovassa. Päätoimittaja on Anna Gavrilova.
ellauri332.html on line 37: "On todellakin ihan ok olla kylästynyt ja väsynyt." Sanoisipa joku edes joskus niin. Mutta ei. Aina vaan syyllistetään ja haukutaan tosi rumasti.
ellauri335.html on line 425: Zhukov erotettiin asevoimista. Täysin. Kirjan "Muistoja ja heijastuksia" kirjoittaminen kesti kymmenen vuotta. Se joutui ankaran sensuurin kohteeksi: ensimmäisen painoksen (1969) käsikirjoituksesta leikattiin yli 100 koneella kirjoitettua sivua. Kappaleet ja lauseet pyyhittiin pois niin, että niiden merkitystä oli joskus vaikea ymmärtää. Vasta vuonna 1989, 15 vuotta Žukovin kuoleman jälkeen vuonna 1974, teksti julkaistiin kokonaisuudessaan. Yhdessä kyselylomakkeessa Georgi Konstantinovich Zhukov vastasi kysymykseen, mitä hän pitää tärkeimpänä ihmisen elämässä: "Tietoisuus suoritetusta velvollisuudesta."
ellauri336.html on line 77: Yleisin tapa, jolla naiset peittävät hiuksensa, on peruukki tai huivi ja joskus hattu. Heidän käyttämänsä peruukki kutsutaan jiddishin kielellä "sheiteliksi" eli kalloxi. Se voi olla valmistettu synteettisestä materiaalista tai aidosta hiuksista. Nämä peruukit ovat melko kalliita, maksavat jopa 500-1500 dollaria. Peruukit ostetaan usein kauppiaalta nimeltä "Sheitel macher", joka ihan pohjimmiltaan tarkoittaa "kallontekijää" jiddishiksi. Jotkut näistä peruukkisalongeista ovat vähittäiskaupan liikkeessä, kun taas toiset ovat omistajan kotona. Peruukin haltija on yleensä nainen, koska kalloa pidetään intiimialueena ja sen vuoksi olisi sopimatonta käyttäytyä sopimattomasti miehen kanssa. On yleistä, että hasidinaiset omistavat 2 tai useampia peruukkeja: yksi jokapäiväiseen käyttöön ja toinen sapattina, juhlapäivinä ja virallisissa tilaisuuksissa, kuten häissä.
ellauri336.html on line 97: Näiden uskonnollisten määräysten tarkoituksena on, että miehet eivät joutuisi kiusauxeen houkuttelemaan ketään naista, joka ei ole heidän vaimonsa. Seksuaalinen uskollisuus on tärkeä asia, jonka ultraortodoksiset juutalaiset miehet ottavat vakavasti. Sukupuolet pidetään erillään kouluissa, synagogissa ja joskus jopa liikennebusseissa tai kaduilla. Ei mitään tafsausta tai tökkimistä seisovalla penixellä takapuoleen linjurissa (Italia) puhumattakaan imutuxesta tai pystypainista metrossa (Japani).
ellauri336.html on line 160: Toinen hyvä tapa on kuvitella, että huoneessa on toinen aikuinen. Menettäisitkö malttisi ja ilmaiset vihaa kovalla äänellä naapurin läsnäollessa? Kun näemme vanhempien menettävän itsensä moittessaan lasta, ajattelemme joskus, että jos he vain tietäisivät miltä he näyttävät, he lopettaisivat välittömästi. Samoin, jos seisoisimme peilin edessä tai teippaamme itsemme suuttuessamme, näkisimme kuinka typerältä näytämme ja kuulostamme.
ellauri336.html on line 233: Kun vanhemmat ovat antaneet lapselleen tietyn rangaistuksen, on tärkeää, että he panevat sen täytäntöön. Lapset haluavat testata vanhempiensa rajoja. Kun vanhempi sanoo "Ei", lapset alkavat vinkua, itkeä ja raivoaa saadakseen tahtonsa. Tavallinen esimerkki tästä tapahtuu supermarketissa, kun äiti kävelee käytävällä taaperonsa kanssa, joka yhtäkkiä huomaa herkkua hyllyllä. Lapsi alkaa nalkuttamaan ja valittamaan herkkua. Jos äiti kieltäytyy, hän ei anna periksi niin helposti, vaan vahvistaa päättäväisyyttään kovemmilla itkuilla, joita seuraa äitinsä hameesta nypiminen. Vaikka äiti saattaa tuntea hämmennystä lapsen julkisessa kohtauksessa, hänen tulee kuitenkin ymmärtää, että jos hän suostuu lapsen vaatimuksiin, lapsi on juuri saavuttanut "voiton". (Mahdollinen ratkaisu tähän ongelmaan on joko antaa lapselle pieni herkku ennen ostoksia tai kertoa hänelle, että jos hän käyttäytyy, annat hänelle herkkua ostosten aikana. Naxutin voi joskus tehota.)
ellauri336.html on line 237: Lapsilla on valtavasti energiaa ja kestävyyttä, ja kun he ajattelevat voivansa käyttää sitä hyödykseen, he tekevät kaikkensa. Vanhempien on siksi koulutettava lapsilleen (ja joskus myös itselleen), että "loo" tarkoittaa "ei!" Vanhemman on pysyttävä lujana, vaikka lapsi jatkaa nalkuttamista ja kiukuttelua. Jos lapsi havaitsee, että vanhempi alkaa heikentyä, hän tulkitsee vanhemman "ei" tarkoittavan: "Itke vain pisara lisää, niin saat tahtosi." Kun on mahdollista, että hän saa tahtonsa, hän yrittää kaikkensa, kunnes romahtaa uupumuksesta tai hänen äänensä muuttuu käheäksi.
ellauri339.html on line 107: Zhukov erotettiin asevoimista. Täysin. Kirjan "Muistoja ja heijastuksia" kirjoittaminen kesti kymmenen vuotta. Se joutui ankaran sensuurin kohteeksi: ensimmäisen painoksen (1969) käsikirjoituksesta leikattiin yli 100 koneella kirjoitettua sivua. Kappaleet ja lauseet pyyhittiin pois niin, että niiden merkitystä oli joskus vaikea ymmärtää. Vasta vuonna 1989, 15 vuotta Žukovin kuoleman jälkeen vuonna 1974, teksti julkaistiin kokonaisuudessaan. Yhdessä kyselylomakkeessa Georgi Konstantinovich Zhukov vastasi kysymykseen, mitä hän pitää tärkeimpänä ihmisen elämässä: "Tietoisuus suoritetusta velvollisuudesta."
ellauri339.html on line 523: Yuliia "Taira" Paievska ( ukraina : Ю‌лія Гео‌ргіївна Пає‌вська, latinoitu : Yuliia Heorhiivna Paievska ; ​​joskus kirjoitettu nimellä "Yulia Paevska") on ukrainalainen lääkintämies, joka perusti enkelijoukkokunnan " Ura's Warns vapaaehtoisen" am. Hänet pidätettiin ja vangittiin venäläisten sotilaiden toimesta 16. maaliskuuta 2022 ja vapautettiin 17. kesäkuuta 2022. New York Timesin mukaan hänestä tuli rohkeuden ja uhrauksen symboli.
ellauri339.html on line 643: Mitä tapahtui, kun tavalliset kansalaiset käyvät sotaa? Vapaaehtoiset ryntäsivät aukkoon. Yli 15 000 miestä ja naista, joista monet olivat Euromaidanin mielenosoitusten veteraaneja, virtasi rintamalle. He kokoontuivat pataljooniin, joilla oli joskus siteitä ultranationalistisiin ryhmiin, joita yhdisti russofobia ja pakkomielle ukrainalaiseen identiteettiin – joissakin tapauksissa rasismiin asti.
ellauri340.html on line 314:

↑ Toisen maailmansodan jälkeen oikeudellisessa mielessä on käyty vain neljä sotaa: Israelin itsenäisyyssota, Kuuden päivän sota, Irakin–Iranin sota, Falklandin sota. (joskus mukaan luetaan myös Toinen Intian–Pakistanin sota) Oikeudellisessa mielessä kaikki muut sodat ovat olleet aseellisia selkkauksia. Tästä syystä Kansainvälinen gumanitaarinen oikeus käsittelee "valtioiden välisiä aseellisia selkkauksia" ja "valtioiden sisäisiä aseellisia selkkauksia". Tässä artikkelissa käytetään kuitenkin aseellisen selkkauksen sijasta termiä sota (ja sisällissota) historiallisen vakiintuneisuuden, lyhyyden ja vakiintuneiden mielikuvien vuoksi. EEEHHHEHHHEHHHEH! Lopettakaa! Mä repeen!
ellauri340.html on line 398: Säännöstöä tarkistettiin useita kertoja vuoden 1971 aikana, alun perin 28. tammikuuta, jotta se sallisi muun muassa joskus "sympaattisen kuvauksen rikollisesta käyttäytymisestä... [ja] virkamiesten korruptiosta" ("niin kauan kuin se on kuvattu poikkeuksellisena ja syyllinen rangaistaan") sekä joidenkin rikollisten toimintojen salliminen tappaa lainvalvontaviranomaisia ​​ja "vihottelun ehdottaminen, mutta ei esittäminen". Lause "Viehaava asento ei ole hyväksyttävä" poistettiin. Myös äskettäin sallittuja olivat "vampyyrit, haamut ja ihmissudet... kun niitä käsitellään klassisen perinteen mukaisesti, kuten Frankenstein, Dracula ja muut korkealuokkaiset kirjalliset teokset, jotka ovat kirjoittaneet Edgar Allan Poe, Saki, Conan Doyle ja muut arvostetut kirjailijat, joiden teoksia luetaan kouluja ympäri maailmaa". Zombit, joilla ei ollut tarvittavaa "kirjallista" taustaa, pysyivät tabuina. Kiertääkseen tämän rajoituksen Marvel kutsui 1970-luvun puolivälissä eri haitilaisten superroistojen näennäisesti kuolleita, mielenhallinnassa olevia seuraajia revenanteixi (zuvembies). Tämä käytäntö siirtyi Marvelin supersankarilinjalle: The Avengers -elokuvassa, kun reanimoitu supersankari Wonder Man palaa kuolleista, häntä kutsutaan "zuvembieksi". DC-sarjakuvat julkaisivat oman zombitarinansa Swamp Thing #16:ssa (toukokuu 1975), jossa vainajat nousevat haudoistaan, kun taas sielua syövä demoni esiintyy Swamp Thing #15:ssä (huhtikuu 1975).
ellauri340.html on line 504: Peter Handken uusin romaani, Krishna Winstonin kääntämä hedelmävaras, alkaa miehen lähtemisestä kävelylle. Hän on umpikujassa ensimmäisestä askeleesta lähtien: Paljain jaloin ruohikolla kävellessä mehiläinen pistää hänet. Pistos avaa ajatusten tulvan – säästä, katkenneesta kengännauhasta, mehiläisten anatomiasta ja siitä, ovatko mehiläisen pistot kosminen merkki. Hän julistaa: "Yhtäkkiä minusta tuntui hyvältä lähteä liikkeelle ilman mitään karttaa." Sieltä kertoja aloittaa oudon, joskus käsittämättömän matkan maakuntakaupunkien ja peltojen halki, jokien yli ja pimeneisiin metsiin. Hän näennäisesti jahtaa salaperäistä naista (hedelmävarasta), mutta koko ajan kertojamme pohtii, kuvailee, tarkentelee – vaikka onkin epäselvää, haluaako hän (tai välittääkö), jos hänen tarkoituksensa ymmärretään.
ellauri340.html on line 506: Monet itävaltalaisen kirjailijan päähenkilöistä ovat vaeltajia, ja kirjailijalle havaitsemistyö on yksinäistä kamppailua eristäytyneen itsensä ja hämärän ulkomaailman välillä. Kieli on silta: välttämätön havaitsemamme ja tuntemamme artikulaatiossa, mutta myös pohjimmiltaan haavoittuvainen romahdukselle. Handke kohdistaa käyttämänsä sanat mikroskooppiseen tarkasteluun: Usein on hämmästyttävä kyky siirtyä abstraktien (esimerkiksi miltä tuntuu olla "onnistunut päivä") ja täsmälleen aistinvaraisten (esimerkiksi askeleiden äänen meditaatio) välillä kaivon kannessa). Vaikka ne ovat usein irrallisia sävyltään, tämä tasainen vaikutelmien kertyminen saa lukijat kyseenalaistamaan, kuinka sopusoinnussa he ovat ympäristöönsä ja lauseisiinsa. Yksityiskohtaisuus, jonka Hedelmävarkaan kertoja yrittää pukea ympärillään oleva maailma sanoiksi, luo ristiriidan: yksittäiset hetket vaativat yksityiskohtiaan, mutta maailma itsessään on epämääräinen, ikään kuin kamppailee oman painonsa alla. [tarkenna] Se voi saada skeptisen lukijan pohtimaan, puuttuuko kertojalta – ja laajemmin myös Handkelta – joskus metsää kaikille huolellisesti kuvatuille puille.
ellauri340.html on line 547: Handken Balkanin kiistoja seuranneissa romaaneissa on joskus lähestytty aihetta vinosti, vaikka kirjailijana Handke pitää korttejaan liian lähellä rintaansa ilmaistakseen mielipiteitään suoraan. Ajan mittaan hänen työssään on kuitenkin mahdollista havaita ajautumista kohti fantastisuutta, ja pohdiskelut ovat peräisin enemmän mielikuvituksesta kuin minkäänlaisesta suorasta havainnoinnista. Hedelmävaras kuuluu tähän Handken "myöhäistä tyyliä" heijastaviin romaaneihin – ei nimenomaisesti puutu Serbian kysymykseen, mutta tarjoaa tarpeeksi puolivihjeitä, jotta se saa ajattelemaan sitä.
ellauri341.html on line 222: Suomalainen yleisradioyhtiö Yle julkaisi MOT-sarjan alla ohjelman MISAsta ja Gregorian Bivolarusta. Ohjelmassa haastateltiin entisiä Nathan jäseniä. Nathan kerrotaan juurtuneen romanialaiseen MISA-liikkeeseen. Haastateltavat kuvailivat kiistanalaisia ​​toimia, kuten oksentamista, puhdistautumiskeinona. Myös seksuaalisia taipumuksia, kuten pornografiaa ja seksuaalisia suhteita opettajien ja oppilaiden kanssa raportoitiin. Suomalaisen Nathan edustaja kommentoi, että seksi on aina -- no, melkein aina, kahden ihmisen välinen asia. Voi siinä joskus olla vain yksikin tai paljon useampia.
ellauri341.html on line 449: 3. helmikuuta 2021 Harareet kuoli kotonaan Marlowissa Buckinghamshiressä, Englannissa, 89-vuotiaana luonnollisista syistä. Kuollessaan hän oli viimeinen elossa oleva Ben Hurin näyttelijä. Harareetin ensimmäinen aviomies oli Nachman Zerwanitzer, israelilainen kasteluinsinööri. He asuivat ahtaassa asunnossa Tel Avivissa ja erosivat joskus ennen vuotta 1961.
ellauri342.html on line 204: Kun Védène ilmestyi keskelle konventtia, hänen läsnäolonsa ja hänen kaunis ulkonäkönsä saivat heidän keskuuteensa leviämään ihailun huminaa. Hän oli upea provencelainen, mutta vaalea, pitkät kiharat hiukset päistään ja pieni villiparta, joka näytti juuttuneen hienon metallin lastuihin, jotka olivat pudonneet hänen isänsä, kultakuvanveistäjänsä taltasta. Huhuttiin, että kuningatar Jeannen sormet olivat joskus leikkineet tässä vaaleassa parrassa; ja Védènen herralla oli itse asiassa niiden miesten loistava ilma ja hajamielinen ilme, joita kuningattaret rakastivat... Sinä päivänä tehdäkseen kunniaa kansalleen hän oli korvannut napolilaiset vaatteensa provencelaisella ruusulla vuoratulla takilla , ja sen hupussa tärisi suuri Camargue ibis -sulka.

ellauri342.html on line 205: Kun Vedene ilmestyi kokoonpanon keskelle, hänen laakerinsa ja komea ulkonäkö sai aikaan melkoisen hyväksynnän murinan. Hän oli upea Provencesta kotoisin oleva mies, vaaleapäästä kiharat hiukset ja pieni ohut parta, joka olisi voitu tehdä siitä hienoja metallilastuja, jotka ovat pudonneet hänen kultaseppäisänsä taltasta. Huhu onko kuningatar Jeannen sormet joskus leikkinyt sillä vaalea parta. Vedenen majesteettiudella oli todellakin loistava puoli; hänellä oli kuningattareiden rakastamien miesten turha, hajamielinen katse. Siinä päivänä, kohteliaisuutena kotimaataan kohtaan, hän oli vaihtanut omansa Napolilaiset vaatteet vaaleanpunaiseen, punottuun takkiin Provencen tyyliin, ja Camarguen valtava ibis-pilvi leimahti hänen hupussaan.
ellauri343.html on line 161: PPSh:ta on joskus virheellisesti väitetty Suomi-konepistoolin kopioksi. Aseiden rakenteessa on paljon eroja, vaikka niiden toimintaperiaate eli massasulku on samanlainen. PSh-41 historia Suomessa: Ensimmäiset aseet saatiin vuoden 1942 alussa neuvostoliittolaisia sotavankeja "kuulustelemalla". Pian tämän jälkeen konepistooleja saatiin sotasaaliiksi, niiden määrän noustua neuvostojoukkojen aseistuksessa. Jatkosodan päätyttyä vuonna 1944 suomalaisilla oli näitä konepistooleja noin 2 500 kappaletta. SA-kuvissa PPSh-konepistooleita näkyy niin ruumiskasoissa kuin rintamamiesten käsissä. Ilmeisesti suomalaiset sotilaat ottivat sinänsä toimivan aseen omakseen, vaikka patruunahuoltoa ei valtion puolesta tiettävästi järjestetty valtion toimesta. Pateja ostettiin sittemmin Saxasta.
ellauri344.html on line 53: Suomen järkevin ratkaisu tulevaisuudessa voi hyvin olla pyytää Yhdysvalloilta tai muilta liittolaisilta niin lujaa läsnäoloa maassamme kuin on mahdollista – ja pysyvää sellaista. Eli pysyvä natomiehitys Suomen rajoille. Silloin luottamuksemme olisi hirtehisesti puolustusliitossa, joka ei Ukrainan sodassa tehnyt mitään oikein. Mutta anglosaxit! Niitä rakastamme myötä- ja vastoinkäymisissä. Ennätyksellisen läheiset, maiden väliset puolustussopimukset – DCA Yhdysvaltojen kanssa ja JEF-yhteistyö Britannian kanssa – voivat joskus olla arvokkaampia kuin niitä allekirjoitettaessa edes uskallettiin ennakoida. Joskus joo takusti, kun lipputangot kukkivat. Nupulla ovat jo.
ellauri345.html on line 159: Hiän muuten kulkee vain silloin tällöin ja polkuja, joilla hiän uskoo olevansa turvassa, hiän ei puhu kaikille, vain varakkaan kunniamiehen näköisille, ja hiän oleskelee joskus kunnollisissakin paikoissa, joissa hiän voi ansaita elantonsa palvelemalla tavalla, jolla hiänet kasvatettiin. Täällä hiänen äänensä vajosi, hiänen silmäluomet roikkuivat ja näin kyyneleiden valuvan hiänen poskilleen.
ellauri345.html on line 545: Henki on selkeästi jotain jota saadaan yläkerrasta. Yllättävää kyllä sielu on osa henkeä, mutta samaan aikaan kuitenkin se sisältää myös ruumiin, ml. luut, sisuskalut, muskelit ja sukupuolielimet. Se on suunnilleen sama asia kuin elämä tai ize asiassa koko apina. Sielu on sitä myötä myöskin oikeastaan paha. Aina uutta juonta sahaa, ankat. Joskus hyvää, joskus pahaa, ankat. Sielu on apina horisontaalisesti tarkasteltuna, henki sen vertikaalinen ateriahissi taivaaseen. Jotain tällästä.
ellauri345.html on line 602: Ja kuten kaikki lapset, kehomme on joskus hyvin itsepäinen, itsepäinen ja pikkuveikalla on ikäänkuin oma tahtonsa. Pystyäksemme hallitsemaan kehoamme, tarvitsemme egomme. Egomme on "kehomme henki". Egomme on kuin sähköasema (kuten muuntajatalo). Ego muuttaa sielumme ja henkemme hienovaraiset, muodottomat signaalit kehon signaaleiksi, liikeimpulsseiksi, käytökseksi ja teoiksi. Toimimme ihmisinä (tai apinoina, mixei myös täinä tai perskurkkanoina).
ellauri345.html on line 604: Itse asiassa egomme saa käskynsä ja työohjeensa suoraan rakkauden kentältä: sielulta ja hengeltä. Mutta koska tämä on joskus johtanut egon kannalta epämiellyttäviin, tuskallisiin ja fyysisesti/henkisesti huonoihin tunteisiin (jotka olivat kuitenkin tarpeellisia ja tärkeitä sielumme kasvuprosessille: Auts tekee viisaammaksi, välttämättömyys on keksinnän äiti, virheistä oppii) - ja koska meillä on vapaa tahto - egomme saa myös sanoa EI. Ja se käyttää sitä hyväkseen. Silloin egomme tekee jotain erilaista, nimittäin sitä, mitä SE pitää oikeana. Ja egomme pitää kaikkea ulkopuolista paljon tärkeämpänä kuin sielun ja hengen impulsseja. Ja koska egomme ei enää kuuntele rakkautta, monet asiat menevät pieleen ja lisää kipua syntyy, varsinkin toisille.
ellauri347.html on line 431: Tarve on niin voimakas, että joskus etsimme sitä epäterveenä tavoilla. Jotkut esimerkiksi yrittävät eliminoida eristyneisyytensä alistuessaan pylly edellä toiselle henkilölle, ryhmälle tai omalle käsityxelle jumalasta. (Jumalaahan sinänsä ei ole, on vaan mystikoita.) Toiset pyrkivät poistamaan eristyneisyytensä hallitsemalla muita. Joka tapauksessa nämä eivät ole tyydyttäviä: Erillisyyttäsi ei voi voittaa näillä vermeillä.
ellauri347.html on line 454: Tämä tarve on niin voimakas, että meidän on joskus pakko löytää se esimerkiksi tekemällä mitä tahansa tilan merkkien saamiseksi (esim. peittää rumilla graffiteilla yhtenäiskoulun lasten söpöt piirroxet) tai yrittämällä epätoivoisesti mukaan. "Kaikki mukaan!" huusi Wolframkin karvalakin lipat alhaalla. Jos yhdellä on karvalakin lipat alhaalla, ne pitää olla lerppumassa kaikilla. Joskus jopa luovumme elämästämme pysyäksemme osana ryhmäämme. Mutta tämä on vain identiteetin teeskentelyä, identiteettiä, jonka otamme muilta, sen sijaan, että kehitämme itseämme, eikä se tyydytä tarpeitamme.
ellauri347.html on line 460: Fromm sanoo, että tässä on oikeastaan ​​kaksi tarvetta:  Ensinnäkin, tarvitsemme kehyksen suuntautuminen - melkein mikä tahansa käy. Huonokin on parempi kuin ei yhtään! Ja siksi ihmiset ovat yleensä melko herkkäuskoisia. Me haluan uskoa, joskus jopa epätoivoisesti. Jos meillä ei ole sitä, selityskin on kätevä, keksimme sellaisen rationalisoinnilla. Toivoakin haluamme, mutta siitä lisää Säisäin kohdalla.
ellauri350.html on line 89: Kohut syntyi 3. toukokuuta 1913 Wienissä, Itävallassa , Felix Kohutin ja Else Kohutin (os. Lampl) perheeseen. Hän oli perheen ainoa lapsi. Kohutin vanhemmat olivat Alsergrundissa eli yhdeksännessä piirissä asuvia assimiloituja juutalaisia, jotka olivat menneet naimisiin kaksi vuotta aikaisemmin. Hänen isänsä oli innokas konserttipianisti, mutta hylkäsi unelmansa ensimmäisen maailmansodan kokemusten traumatisoimiseksi ja muutti liiketoimintaan Paul Bellakin kanssa. Hänen äitinsä avasi oman myymälänsä joskus sodan jälkeen, mitä vain harvat naiset tekivät tuolloin Wienissä. Elsen suhdetta poikaansa on kuvattu "narsistiseksi kietoutumiseksi".
ellauri351.html on line 45: Vihaa tutkinut psykologi: "Viha tuntuu joskus niin mukavalta" - Yle.fi.
ellauri351.html on line 241: Koko viikon mittaisen retriitin aikana näytti joskus siltä, ettei mikään tapahtuma ollut geopoliittisesti liian laaja tai historiallisesti monimutkainen trauman kautta. Ensimmäisenä iltana van der Kolkin henkilökunta kokoontui hänen kanssaan sviittiinsä. Siellä oli nainen, joka johti TRF:n kansainvälistä haaraa, joka keskittyi traumatyöpajojen kehittämiseen globaalissa etelässä, ja psykoterapeutti, joka kertoi minulle keksineensä "seksuaalisen surun" käsitteen. Yö oli sujunut loistavasti, he olivat yhtä mieltä, kun keskustelu pyörähti Trauma-säätiön maailmanlaajuiseen elintärkeään työhön ja jäljellä olevaan työhön: Ukrainan sotaan, ilmaston lämpenemiseen, pakolaiskriisiin, nälänhätään, sissien väkivaltaan, suureen murrospyörään. historia huutaa lisää traumainterventiota. Oli vaikea ajatella ongelmaa, johon traumaterapia ei olisi vastaus.
ellauri351.html on line 301: Westfall ja Hilbe vuonna 2007 valittivat, että Talebin kritiikki on "usein perusteetonta ja joskus törkeää". Taleb, kirjoittaa John Kay, "kuvailee kirjailijoita ja ammattilaisia ​​sekopäixi tai tyhmiksi, enimmäkseen tyhmiksi. Hänen kirjoituksensa on täynnä epäolennaisuutta, sivukieltä ja puhekieltä, lukeminen kuin kirjailijan keskustelua eikä tiukasti argumentoitua teesiä. Mutta se on äärimmäisen nautinnollinen – houkutteleva, mutta helppo sukeltaa. Silti hänen raivonsa ja pilkkansa alla piilee vakavia asioita. Nykyään käytössä olevat riskinhallintamallit sulkevat pois juuri ne tapahtumat, joilta ne väittävät suojelevan niitä työllistäviä yrityksiä. Nämä mallit tuovat sisäänsä vi-...-lun teknisen hienostuneisuuden... Kvantitatiiviset psykoanalyytikot ovat tuudittaneet yritysten johtajat ja sääntelyviranomaiset illusoriseen turvallisuuden tunteeseen." Berkeleyn tilastotieteilijä David Freedman sanoi, että tilastotieteilijöiden yritykset kumota Talebin kanta eivät ole olleet vakuuttavia. Kuha vekuttavat housut nilkoissa, mulkut heilahdellen tuulessa.
ellauri351.html on line 319: Tehokas altruismi (usein lyhennettynä EA ) on 2000-luvun filosofinen ja sosiaalinen liike, joka kannattaa "todisteiden ja syyn käyttämistä selvittääkseen, kuinka hyödyttää muita mahdollisimman paljon mahdollisimman halvalla, ja toimia sen perusteella". Ihmiset, jotka tavoittelevat tehokkaan altruismin tavoitteita, joita joskus kutsutaan tehokkaiksi altruisteiksi, voivat valita uransa sen perusteella, kuinka paljon massia he odottavat urallaan saavuttavansa, ja sitten näkyvästi lahjoittaa murusia hyväntekeväisyyteen positiivisen maksimoimisen tavoitteen perusteella. He voivat työskennellä priorisoimalla tieteellisiä hankkeita, yrityshankkeita ja poliittisia aloitteita, joiden arvioidaan pelastavan eniten ihmishenkiä tai vähentävän eniten kärsimisen kustannuxia.
ellauri351.html on line 350: Aina samaa juonta sahaa, ankat! Joskus hyvää joskus pahaa, ankat!
ellauri351.html on line 394: Mielenterveystalo kusettaa: Aggressio on tunne. Se ei ole teko, vaan pelkästään tunne. Kaikki ihmiset hermostuvat joskus niin, etteivät hallitse itseään.
ellauri351.html on line 461: Sodat eivät ehkä ole aina välttämättömiä, mutta todennäköisiä ne ovat. Apinoiden ei tarvi aina sotia, mutta sotivat ne silti aina joskus, vähän väliä. Sekin voi olla eräänlainen välttämättömyys.Vahvin terroristimotiivi on yhteenkuuluvuuden tarve ja tarkoituxen saaminen elämälle. Siis juuri niitä juttuja mitä motivaattorit pitävät onnen eväinä. Jotain mätää tässä täytyy olla. Paavosta pahoja terroristitekoja kuten kaxoistornin kaato tehdään näennäisen epäizekkäästi oma taivasosa mieleesä, kuntaas isänmaallis-agressiivista oman pesän puolustusta aidon epäizekkäästi toisten hyvä mielessä. Ei tääkään ihan komputoi. Taitaa olla mahdotonta leikata hyvää pyhää vihaa pahan kyljestä jollain jesuiitan partaveizellä. Se jää lopultakin siihen että meidän tiimin viha on muita parempaa. Syy löytyy kun jaxaa pöyhiä.
ellauri352.html on line 325: Durkheimille kategoriat eivät ole epämääräisiä ja epämääräisiä, kuten Kant kuvitteli. Lisäksi kategoriat vaihtelevat, joskus suurestikin, kulttuurista toiseen, mikä saa Durkheimin uskomaan, että ne ovat sosiaalista alkuperää. Esim juutalainen kyynärä on eri pituinen kuin roomalainen. These lengths typically ranged from 44.4 to 52.92 cm (1 ft 5+1⁄2 in to 1 ft 8+13⁄16 in), with an ancient Roman cubit being as long as 120 cm. Durkheim sanoo pohjimmiltaan, että uskonto on kaiken ihmistiedon alkuperä. Tässä Durkheimin teorian osassa on kuitenkin virhe [riittämätön lähde].
ellauri353.html on line 364: Pirozhkovan mukaan "Ennen kuin tapasin Baabelin, luin paljon, tosin ilman erityistä ohjausta. Luin kaiken, minkä sain käsiini. Babel huomasi tämän ja sanoi minulle: "Sillä tavalla lukeminen ei johda mihinkään. on aikaa lukea kirjoja, jotka ovat todella arvokkaita. Jokaisen koulutetun ihmisen on luettava noin sata kirjaa. Yritän joskus tehdä niistä luettelon." Ja muutama päivä myöhemmin hän toi minulle luettelon, jossa oli antiikin kirjailijoita, kreikkalaisia ja roomalaisia - Homeros, Herodotos, Lucretius, Suetonius - ja myös kaikki myöhemmän eurooppalaisen kirjallisuuden klassikot, alkaen Erasmuksesta, Rabelais´sta, Cervantesista, Swiftistä, ja Coster (n.h.), ja jatkuu 1800-luvun kirjailijoihin, kuten Stendhaliin, Mériméeen ja Flaubertiin." Punaisen ratsuväen kauhistuttavaan väkivaltaan näytti jyrkästi vastakohtaiselta itse Baabelin lempeä luonne.
ellauri353.html on line 372: Moisey Volfovich Vinnitsky syntyi juutalaisen vaununrakentajan Meyer-Volf Mordkovich Vinnitskyn perheeseen, joidenkin stanitsa Goltassa (nykyisin osa Pervomaiskista) olevien tietojen mukaan. Vinnitsky oli noin 4-vuotias, kun hänen perheensä muutti Odesaan (Moldavanka). Muissa tiedoissa kerrotaan, että hän syntyi satamapalvelumiehen (bindyuzhnik) perheeseen osoitteessa 23 Hospital Street (nykyisin Bohdan Khmelnytsky Street) Odesassa (Moldavanka). Vinnitskyn äiti Doba Zelmanovna synnytti viisi poikaa ja tyttären. Syntyessään hän sai kaksoisnimen, Moisey-Jakov (Mooses-Jakob), samanlaisen kuin hänen isänsä. Koska tällainen kaksoisnimi oli epätavallinen venäläisessä kulttuurissa, Vinnitskyn toinen nimi kirjattiin joskus isän nimeksi - Moisey Yakovlevich.
ellauri362.html on line 166: Thomas Jefferson Hogg (24. toukokuuta 1792 – 27. elokuuta 1862) oli brittiläinen asianajaja ja kirjailija, joka tunnetaan parhaiten romanttisesta ystävyydestään romanttisen runoilijan Percy Bysshe Shelleyn kanssa. Hogg kasvoi Durhamin kreivikunnassa, mutta vietti suurimman osan elämästään Lontoossa. Hän ja Shelley ystävystyivät opiskellessaan University Collegessa Oxfordissa ja pysyivät läheisinä Shelleyn kuolemaan asti. Oxfordissa ollessaan he tekivät yhteistyötä useissa kirjallisissa projekteissa, jotka huipentuivat heidän yhteiseen karkotukseensa "The Necessity of Atheism" -nimisen esseen julkaisemisen jälkeen. He pysyivät hyvinä ystävinä, mutta heidän suhteensa oli joskus kireä, koska Hogg oli romanttisesti kiinnostunut lörppävittuisista naisista, jotka olivat romanttisessa suhteessa Shelleyn kanssa. Suurin osa hänen kirjoittamistaan ​​fiktioista oli huonoxi arvioitua. Hänen tunnetuin kirjallinen teoksensa oli Percy Bysshe Shelleyn elämä, runoilijan keskeneräinen elämäkerta. Vaikka kirja oli hyvin tutkittu ja maalasi selkeän kuvan Shelleystä nuorena miehenä, sitä kritisoitiin Percyn esittämisestä negatiivisesti. Kärsittyään kihdistä Hogg kuoli unissaan. Uni jäi kesken viimeinen.
ellauri362.html on line 410: Myöhemmin asiaan sekaantui vielä 1 juutalainen kallonkutistaja, Zvi Lothane (syntynyt 21. toukokuuta 1934 Lublinissa , Puolassa, nimellä Hersz Szuldyner), myös Henry Lothane, joskus Henry Zvi Lothane , on israelilais-amerikkalainen psykoanalyytikko, psykiatri ja yliopistoprofessori. Hänen vanhempansa kutsuivat häntä "Henioksi" tai "Henrykiksi". Israelissa etunimi "Hersz" muutettiin muotoon "Zvi" ja nimi oli nyt "Zvi Szuldiner".
ellauri364.html on line 54: Konversiohäiriön olennainen piirre on vähintään yksi tahdonalaisen lihaksen tai aistien toimintaan liittyvä oire tai vajaus, joka muistuttaa neurologista tai muuta ruumiillista häiriötä. Oireen tai toiminnan vajauksen syntyyn liittyy psykologisia tekijöitä, ja oireen ilmenemistä tai pahentumista edeltää erilaisia psyykkisiä ristiriitoja, stressitekijöitä tai traumaattiseen tunnemuistoon liittyviä tapahtumia. Oiretta tai vajavuutta ei voida selittää millään ruumiillisella häiriöllä tai kemiallisen aineen vaikutuksella. Oire tai vajavuus ei myöskään ole tarkoituksellisesti tuotettu tai teeskennelty. Konversiohäiriö on nykyisin suhteellisen harvinainen oltuaan aikaisempina vuosikymmeninä ilmeisesti selvästikin nykyistä yleisempi. Häiriö on yleisempi naisilla. Konversio-oireet ilmenevät yleensä ensi kertaa 10–35 vuoden iässä, joskus kuitenkin myöhemmällä iällä.
ellauri364.html on line 157: Mainio saksalainen lääkäri ja kulttuurifilosofi P. J. MOEBIUS kirjoitti joskus vuosisadan vaihteessa, että jo useimpien ihmisten sanomaton rumuus todistaa ihmissuvun huonontuneen. Älykkäässä ja liikuttavassa Goethe-teoksessaan hän kuvaa suvun vähittäistä rappeutumista, joka jo runoilijan omassa jälkeläisessä saavutti speloittavan mitan ja johti lopulta perikatoon. Suvun viimeiset jäsenet, pojanpojat, olivat elämään kykenemättömiä asteenikkoja. Und mitten in all dem Jammer steht der Genius. Suuri nero näyttää välistä puuttuvalta renkaalta.
ellauri364.html on line 310: Iloinen merimies on ilmeinen hypertyymikko eli hypomaanikko. Depressiivikot ovat yleensä hiljaisia ja vaarattomia, joskus sosiaalisesti hyvin arvokkaita koska auttavaisia. Erikoisherkät järjestävät kepposia, lähtevät merille tai matkustavat itämaille, paizi jos ovat sieltä kotoisin. Suurin osa juopoista on miehiä. Huonotuulisuus ja alkoholi vetävät toisiaan puoleensa. Mytomaanin apuna on ehtymätön kexeliäisyys ja vuolas sanatulva. Asteenikkokin voi olla ärsyttävän ärtynyt.
ellauri364.html on line 438: Harmittavasti Indonesiassa tappamatta jäänyt Atte Kaleva kehtaa haukkua Suomen edellistä homopresidenttiä Tarja Halosta Aku Ankan koiraxi. Viuhahtelu on siivotonta, mutta viatonta tähän verrattuna. Gerontofiili antaa etusijan vanhuxelle, nekrofiili ruumiille. Nekin voivat tuntua joskus kiihottavalta. Sama koskee insestiä ja elukoihin sekaantumista.
ellauri364.html on line 449: Tuskakohtauxien aikana muodostuu joskus runsaasti laimeata virzaa. Vanhat kliinikot kuzuivat sitä nimellä urina spastica. Siitin voi kangistua, mutta se veltostuu liian pian, tai siemensyöxy tulee liian aikaisin. Tämä on kauheimpia kärsimyxiä, mitä kohtalo voi miehen kannettavaxi sälyttää. Näillä potilailla on kaikenlaisia epämiellyttäviä tapoja: ilmavaivoja, röyhtäyxiä ja etenkin ummetusta. Joillakin menee vaza löysäxi juuri kun he ovat menossa jonnekin. Tämäkin riittää tekemään ihmisen katkeraxi.
ellauri364.html on line 457: Harva ihminen on voinut elää eläkeläisemmin kuin me. Lyhyiden sukulaisvierailujen lisäksi, joskus merenrannalla tai muualla, emme ole menneet mihinkään. Asuinpaikkamme ensimmäisen osan aikana menimme hieman yhteiskuntaan ja saimme tänne muutaman ystävän; mutta terveyteni kärsi melkein aina tästä aiheutuneesta jännityksestä, väkivaltaisista vapina- ja oksentelukohtauksista. Olen sen vuoksi joutunut useiden vuosien ajan luopumaan kaikista illallisjuhlista; ja tämä on ollut minulle jonkin verran puutetta, sillä tällaiset juhlat saavat minut aina hyvälle tuulelle. Samasta syystä olen voinut kutsua tänne hyvin vähän tieteellisiä tuttavia. Päähuvinani ja ainoa työpaikkani koko elämäni on ollut tieteellinen työ; ja innostus sellaisesta työstä saa minut hetkeksi unohtamaan päivittäisen epämukavuuden tai karkottaa sen pois. Minulla ei siis ole muuta nauhoitettavaa loppuelämäni aikana, paitsi useiden kirjojeni julkaiseminen.
ellauri365.html on line 126: joskus pystyimme erottamaan suudelman äänen. On distinguait parfois comme un son de baiser.
ellauri365.html on line 154: heittivät joskus varjoihin epäilyttävää valkoisuutta. Mettaient parfois dans l’ombre une blancheur douteuse.
ellauri365.html on line 349:

ellauri365.html on line 369:
ellauri365.html on line 678: Men skymtar det stundom bland flickornas flockar Paizi joskus tyttöin joukossa
ellauri367.html on line 143: Charles Montgomery Plantagenet Schicklgruber "Monty" Burns, jota yleensä kutsutaan Mr. Burnsiksi tai C. Montgomery Burnsiksi, on toistuva hahmo animaatiotelevisiosarjassa Simpsonit, jonka ääninä on alun perin Christopher Collins ja tällä hetkellä Harry Shearer. Hän on enimmäkseen ilkeä, kiero, ahne ja varakas Springfieldin ydinvoimalan omistaja ja siten Homer Simpsonin pomo. Häntä avustaa lähes kaikkina aikoina Smithers, hänen uskollinen ja hurskas avustaja, neuvonantaja, uskottu henkilö ja salainen katamiitti. Hän on 81-120-vuotias, vaikka joskus vihjataan, että hän on paljon vanhempi.
ellauri370.html on line 46: Babylonialaiset kuskas häsläävien juutalaisten yläluokan vankilaan Joakim von Ankan aikana joskus 500 ekr tienoilla (kz. albumit 19 ja 94). Jos juutalaisilla edes oli silloin Salomonin rakentama temppeli (mistä ei juuri ole takuita) se pantiin päreixi samassa yhteydessä.
ellauri370.html on line 243: On olemassa saksalainen legenda, jossa "vaeltava juutalainen" yhdistetään John Buttadaeukseen. Hänet nähtiin Antwerpenissä 1300-luvulla, jälleen 1400-luvulla ja jälleen 1500-luvulla. Hänen viimeinen esiintymisensä oli Brysselissä vuonna 1774. Leonard Doldius Nünbergistä kirjoittaa, että Ahasverusta kutsutaan joskus Buttadaeukseksi. Kiss my butt.
ellauri370.html on line 625: Vuonna 1869, Rio de Janeirossa oleskelunsa ikävystyessä, Gobineau palasi romanttiseen proosaan. Hänen yhdessä päivässä kirjoitettua novelliaan Adelaide pidetään joskus hänen mestariteoksenaan, vaikka se ilmestyi vasta postuumisti. Kahden naisen väliseen mustasukkaisuuteen keskittyvä tapaus, on täynnä julmuutta, röyhkeyttä ja huumoria.
ellauri371.html on line 362: Maakunnan "sosiaaliset" jännitysvaatimukset. Laskelmamme ulottuvat erityisesti maakuntiin. Siinä meidän täytyy herättää niitä toiveita ja pyrkimyksiä, joilla voimme aina joutua pääkaupungin päälle, kukapa luovuttaisi pääkaupungeille maakunnan itsenäiset toiveet ja pyrkimykset. Asia selvä, että niiden lähde on sama - meidän. Meille on välttämätöntä, että joskus, kun emme ole vielä täydessä vallassa, pääkaupungit osoittautuvat jäävän provinssin aliminun peittoon - ei ole olemassa ihmisiä, eli enemmistöä, ainoastaan meidän perustamamme agentit. Tarvitsemme pääkaupungit psykologisesti, vaikka loogisesti ei olisi tarvetta keskustella tapahtuneesta tosiasiasta, pelkästään sillä tosiasialla, että hän hyväksyi minut, maakuntaenemmistöä ei ole.
ellauri372.html on line 314: Leonhard Rost kirjoittaa: "Varhaiskristilliset kanonisten kirjojen luettelot sisälsivät joskus kahdeksantoista psalmia, jotka Salomolle lueteltiin apokryfien joukossa, ja toisinaan ne sisälsivät ne Antilegomena-kirjoihin. 1600-luvulle asti niitä pidettiin kuitenkin kadoneina. Augsburgin kirjastonhoitaja David löysi ne siivotessaan kirjaston ullakolta uudelleen. Hän pani Hoeschelixi, ja ne julkaisi ensimmäisen kerran jesuiitta John Louis de la Cerda vuonna 1626. Nykyään tiedämme kahdeksan kreikkalaista käsikirjoitusta 1100-1500-luvuilta ja kolme syyrialaista käsikirjoitusta, joista yksikään ei ole täysin täydellinen. Kreikankielinen versio on suora käännös; syyrialainen, kuten KG Kuhn on osoittanut, pohjautui kreikkalaiseen versioon, joka puolestaan ​​on peräisin heprealaisesta tekstistä." ( Judaism Outside the Hebrew Canon , s. 118)
ellauri372.html on line 488: Tarina osoittaa, että Hudibras, ritari ja parlamentin armeijan eversti, kukistuu säännöllisesti, joskus naisten taitojen ja rohkeuden vuoksi, ja päättyy nokkelaan ja yksityiskohtaiseen julistukseen, että naiset ovat miehiä parempia.
ellauri373.html on line 548: keisari Wilhelm II:n ("Äiti"), joskus Britannian hallituksen kanssa, joskus hänmiehen kanssa. Egyptin ihme, joka pyrkii
ellauri375.html on line 131: Aloita keskustelemalla päivien pituudesta 1. Mooseksen kirjan ensimmäisessä luvussa. Vartiotorniseuran julkaisu Life--How Did It Get Here? [suom. Elämän alkuperä – Viisi tärkeää kysymystä] huomauttaa totuudenmukaisesti, että heprean sana yom, käännettynä ”päivä”, voi tarkoittaa eri pituisia aikoja.2 Koska yom joskus sallii 24 tuntia pidemmän ajanjakson, Vartiotorniseura on päättänyt ”päivän” tarkoittavan sellaista läpi koko 1. Mooseksen kirjan ensimmäisen luvun.
ellauri375.html on line 158: Jotkut kädellislajit yrittävät välttää petoeläimiä pakenemalla, piiloutumalla tai antamalla hälytyskutsuja, kun taas toiset itse asiassa lähestyvät, häiritsevät ja joskus hyökkäävät mahdollisia uhkia vastaan. Tämä käyttäytyminen tunnetaan nimellä "mobbing". Miksi yksilöt vaarantavat turvallisuutensa mahdollisten petoeläinten houkuttelemiseksi, on edelleen huonosti ymmärretty. Tässä käyn läpi raportteja kädellisten petoeläinten häirinnästä, määrittääkseni tämän käyttäytymisen jakautumisen taksonien välillä, arvioidakseni, mitä tiedetään väkivallan kustannuksista, ja arvioidakseni sen toimintaa koskevia hypoteeseja. Mobbing on taksonomisesti laajalle levinnyt, ja sitä käytetään monenlaisia ​​petoeläinlajeja vastaan. Kuitenkin käsitteen 'kiusaaminen' epäjohdonmukainen käyttö kädellisten kirjallisuudessa, kädellisten väkivaltaa koskevien systemaattisten tutkimusten puute ja olemassa olevien tietojen systemaattisten harhojen todennäköisyys muodostavat merkittäviä esteitä tämän hämmentävän käyttäytymisen ymmärtämiselle. Vaikka petoeläinten häiritsemiseen liittyvät kustannukset ovat vaikeasti määritettävissä, ne näyttävät ei-triviaaleilta. Monet hyödyt, joita on ehdotettu selittämään lintujen väkivaltaa, voivat olla tärkeitä myös kädellisissä. Kädellisten mobbingissa on kuitenkin hämmentäviä puolia, joita olemassa olevat hypoteesit eivät voi selittää. Tulevassa tutkimuksessa tulisi ottaa huomioon tämän kalliin käyttäytymisen ryhmän sisäinen signalointipotentiaali sekä käyttäytymisoireyhtymien kyky selittää kädellisten väkivallan jakautumista.
ellauri377.html on line 72: Gnostilainen kosmogonia tekee yleensä eron korkeimman, piilotetun Jumalan ja pahantahtoisen tunaroivan pienemmän jumaluuden välillä (joka joskus yhdistetään raamatulliseen jumaluuteen Jahveen), joka on vastuussa aineellisen maailmankaikkeuden luomisesta. Tästä johtuen gnostikot pitivät aineellista olemassaoloa virheellisenä tai pahana ja pitivät pelastuksen pääelementtinä suoraa tietoa piilotetusta jumaluudesta, joka saavutettiin mystisen tai esoteerisen näkemyksen kautta. Monet gnostilaiset tekstit eivät käsittele synnin ja parannuksen käsitteitä, vaan illuusiota ja siitä valaistumista.
ellauri377.html on line 126: Hermesetaksen paimen ( kreikaksi: Ποιμὴν τοῦ Ἑρμᾶ, Poimén tou Herma; latinaksi: Pastori Hermae), joskus vain nimellä Paimen, on kristillinen kirjallinen teos 200-luvun ensimmäisen puoliskon lopulla, ja monet kristityt pitivät sitä arvokkaana kirjana ja jotkut varhaiskirkon isät, kuten Irenaeus, pitivät sitä kanonisena kirjoituksena. Paimen oli suosittu kristittyjen keskuudessa 2., 3. ja 4. vuosisadalla. Se löytyy Codex Sinaiticuksesta, jota kutsutaan myös Siinain raamatuksi, neljännen vuosisadan kristillinen kreikkalaisen Raamatun käsikirjoitus, joka sisältää suurimman osan kreikkalaisesta Vanhasta testamentista, mukaan lukien deuterokanoniset kirjat, ja kreikkalaisen Uuden testamentin sekä Barnabaan kirjeen ja Paimenen, eli Hermesetas on mukana. Se on kirjoitettu uncial eli pukkikirjaimin pergamentille.
ellauri377.html on line 196: Kirjoitus on nimetty Marian evankeliumiksi. Monesti on esitetty, että evankeliumi olisi Magdalan Marian nimiin laitettu evankeliumi, ja siksi se tunnetaan joskus tällä nimellä. Kirjoitus ei kuitenkaan mainitse hänen toista nimeään, ja periaatteessa kyseessä voisi olla kuka tahansa Uuden testamentin kuudesta muusta Mariasta. Kirkkoisiltä on säilynyt viittauksia Marian evankeliumin nimellä kulkeneeseen teokseen 200-luvulta.
ellauri378.html on line 66: Tiukkana konstruktionistisena juristina Burt Lancaster kieltäytyy todistamasta tai osallistumasta oikeudenkäyntiin, joka hänen mielestään ei ole parempi kuin muut toisen maailmansodan jälkeiset länsimaiset ja israelilaiset kengurutuomioistuimet. Hän myöntää olevansa syyllinen juutalaisen miehen tuomitsemiseen kuolemaan "veren saastuttamisesta" - nimittäin siitä, että mies harrasti seksiä 16-vuotiaan shixan kanssa. Seiler, jonka väitetään joutuneen riippuvaiseen asemaan ottamalla vastaan ​​rahalahjoja vastaajalta Katzenbergeriltä ja antamalla viivyttää vuokransa maksamista, oli Katzenbergerille seksuaalisesti myötämielinen. Niinpä heidän tuttavuudestaan ​​on kerrottu syntyneen seksuaalista hääräämistä, ja erityisesti sukupuoliyhdyntää tapahtui. Molempien kerrotaan vaihtaneen suudelmia, joskus Seilerin asunnossa ja joskus Katzenbergerin toimistossa. Seilerin väitetään istuneen usein Katzenbergerin sylissä. Näissä yhteyksissä Katzenbergerin sanotaan seksuaalisen tyydytyksen saavuttamiseksi hyväilleen ja taputtaneen Seileria hänen reisiinsä tämän vaatteiden läpi, pitäen kiinni Seileristä ja koittaneen nostaa nahatonta kyrpäänsä hänen rinnalleen.
ellauri378.html on line 514: Joka olisi joskus voinut pelata
ellauri382.html on line 222: Amerikkalaisten oletetaan olevan mukavampia kuin me, ja joskus ovatkin.
ellauri386.html on line 137: Mutta heidän ensimmäiset vuodet yhdessä olivat kaukana paratiisista. Anna, kaksikymmentäneljä vuotta miestään nuorempi, joutui kamppailemaan hänen masentuneen, joskus dominoivan, mutta kuitenkin hellästi omistavan luonteensa kanssa. Vaikka Dosto oli tuolloin yksi ainoista konservatiiveista, jotka tukivat aktiivisesti naisten nousua venäläisessä yhteiskunnassa, hän halveksi radikaaleja feministejä ja osoitti toisinaan ristiriitaista naisvihaa. Heidän ensimmäisenä työpäivänä yhdessä Dostojevski myönsi Annalle, että naiset eivät olleet "kelpoisia työhön". Anna ei kyllä ollut "tähtien lyömä viaton nuori nainen, joka antoi ukon sanoa ja tehdä mitä halusi", vaan pani sille lujaa turpaan tarvittaessa. Mikä oli aika usein.
ellauri386.html on line 180: Suurinkvisiittorisepustuxeen asti taisin joskus lukea Karamazoveja. En kyllä oikein muista juonta. Karamazoveistä piti tulla osa trilogiaa "Suuren syntisen elämä", mutta suuri syntinen ehti kuolla verensyöxyyn ekana.
ellauri386.html on line 564: Hänen tavaransa ja kirjansa, hänen läheisesti tunteneen henkilön mukaan (L. Z. Slonimsky kirjassa Vestnik Evropy, 1900, nro 9), ”sijoittuivat yleensä eri paikkoihin; joskus kylmällä syksyllä, hän meni ulos kesämekossa, kun talvipaltto oli jäänyt jonnekin heille tai unohtunut.
ellauri389.html on line 207: Käytäntöä leimata whataboutismi tyypillisesti venäläiseksi tai neuvostoliittolaiseksi moititaan joskus russofobisexi. As early as 1985, Ronald Reagan had introduced the construct of "false ethical balance" to denounce any attempt at comparison between the US and other countries.
ellauri389.html on line 214: Ruåzalainen vässykkä Christensen näkee jopa hyödyllisyyttä argumentin käytössä: "Niin sanotut 'mitäboutistit' kyseenalaistavat sen, mitä ei ole aiemmin kyseenalaistettu, ja tuovat esiin ristiriitoja, kaksoisstandardeja ja tekopyhyyttä. Tämä ei ole naiivia oikeuttamista tai järkeistämistä, se on haaste ajatella kriittisesti (joskus tuskallista) totuutta asemastamme maailmassa." Turpa kiinni Christian sä et tajua nyt mitään.
ellauri389.html on line 225: Paizi Nigel Warburtonin mielestä niitä ei voi lainkaan verrata. Hän näkee eron siinä, että Raamatun ja Sananlaskujen näkökulma on erilainen kuin politiikan. Jeesuksella (kuten USAlla) on oikeus muistuttaa syntistä hänen omasta syyllisyydestään, koska hänellä itsellään ei ole syyllisyyttä, hän on hyvän puolella. Vaikka väärintekijä voi joskus olla oikeassa osoittamalla todellisen puutteen, tämä ei muuta eroa periaatteessa.
ellauri389.html on line 606: Onko olemassa, kuten te joskus sanotte meille,
ellauri390.html on line 166: Iloxeni luin viimeisestä Tiedelehdestä (olisikin viimeinen, lakkaisi toi maailmanlopun kexinnöillä hehkutus) että apinoiden planeetan valtiaiden kasvukäyrän ennustellaan kääntyvän negatiivisexi joskus 50-luvulla niiden saavutettua kaikkien aikojen 10 miljardin huippulukeman. Sitä me ei olla enää kazomassa, ei nähdä enää 10G rollaattoria työntämässä aivan käsittämätöntä määrää käppänöitä. Siinä Ogelin kauppakeskuskin kalpenee. Ne saavat varmaan sääskishokin kuin etelä-Ruozin itikat kun eivät pääse huiskimaan hyttysiä edes hännällä molempien handujen ollessa rollaattorin kahvoissa.
ellauri390.html on line 289: Balladista tunnetaan kaksi painosta: vanha kansanlaulu ruhtinas Volkonskysta ja Vanka Klyuchnikista (vanhempi balladi) ja laulusovitukset kynäilijä V.V.:n Krestovskyn runosta "Vanka avaimenperä" ("Kuin metsämarja...", 1861). Ensimmäinen painos, D.M. Balashov, rakennettiin aikaisintaan 1600-luvun lopulla. Sen varhaisin muistiinpano on 1700-luvun lopulla, ja se on käsinkirjoitettu arkki Kiovan teologisen akatemian kirkon arkeologisesta museosta. Muinaisen balladin säe on tonisoiva, usein eeppinen. Ihmisten keskuudessa tällaisia balladeja kutsutaan yleensä lauluiksi, ja pohjoisessa niitä kutsutaan joskus "vanhoiksi ajoiksi", kuten eeposiksi.
ellauri391.html on line 115: Sana teologia tulee kreikankielisistä sanoista theos (= Jumala) ja logos (= sana, oppi). Teologialla voidaan tarkoittaa kahta ihan vastakkaista asiaa. Toisaalta se on tunnustuksellista ja kirkollista teologiaa, jossa levitetään kristillisen uskon sanomaa. Kristinuskon synnystä keskiajalle asti teologia tarkoitti katolista Jumalaa. Myöhemmin teologia laajeni tarkoittamaan  protestanttista Jehovaa. Sanaa voidaan joskus käyttää kieli poskessa myös juutalaisen tai islamilaisen uskonnon tutkimuksen yhteydessä, vaikka eihän niillä ole oikeasti jumalaa, vaan ovat jumalattomia.
ellauri391.html on line 674: 1§ Lenappimiehet olivat metsästäjiä ja aloittivat joskus hyökkäyssodan suojellakseen perheitään. 2§ Lenappinaiset olivat maanviljelijöitä ja tekivät myös suurimman osan lastenhoidosta ja ruoanlaitosta.
ellauri392.html on line 677: Hartmannista (n.h.) Harry sanoo ilkeästi että se muistuttaa klovnia joka uhkaa yleisöä pyssyllä. Kun se painaa liipasinta piipusta tulee lippu jossa lukee BANG! Kriitikot on huonoja filosofeja ja runoilijoita, ja sama pätee kaikin päin kääntäen. Geoffrey H. Hartman (11. elokuuta 1929 – 14. maaliskuuta 2016) oli saksanjuutalaissyntyinen amerikkalainen kirjallisuuden teoreetikko, joka joskus tunnistettiin Yalen dekonstruktioon, vaikka häntä ei voida luokitella yhden koulukunnan tai menetelmän mukaan. Hartman vietti suurimman osan urastaan ​​Yalen yliopiston vertailevan kirjaston porno-osastossa, missä hän myös perusti Fortunoffin videoarkiston holokaustitodistuksia varten.
ellauri393.html on line 258: Kaikilla ihmisillä oli ruskeat silmät, kunnes joskus 6 000–10 000 vuotta sitten geneettinen mutaatio synnytti täysin uuden silmien värin. Mitään selkeää evoluutionääristä hyötyä sinisistä silmistä ei ole, mutta ne ovat silti pysyneet. Noin yhdellä kuudesta amerikkalaisesta on siniset silmät. Se on pudonnut siihen noin puolesta, jotka syntyivät 1900-luvun vaihteessa ja joilla oli siniset silmät. Tutkijat ehdottavat, että yhtä moni ihminen ei enää nai sukulaisia, kuten he tekivät 100 vuotta sitten, sallien resessiivisten sinisten silmien siirtymisen eteenpäin.
ellauri393.html on line 432: Alrunat (saksaksi Alraune) - Euroopan kansojen keskluokkaisessa kansanperinteessä alemman luokan henkiä, mandragoran eli mandraken (Taika-Jim!) juurissa eläviä pieniä olentoja, joiden ääriviivat muistuttavat ihmishahmoja. Alrunat ovat ystävällisiä ihmisille, mutta eivät vastusta leikkiä heille temppuja, joskus jopa julmasti. Ne ovat ihmissusia, jotka voivat muuttua kissoiksi, madoiksi ja pieniksi lapsiksi. He ovat koboldien kaukaisia sukulaisia. Rakelin Lealle antamat lemmenjuurexet olivat alrunoita. Ne ovat huumejuurexia. Koska mandragorat sisältävät harhaanjohtavia hallusinogeenisia tropaanialkaloideja ja niiden juurten muoto muistuttaa usein ihmishahmoja, ne on liitetty maagisiin rituaaleihin kautta historian, mukaan lukien nykyajan pakanalliset perinteet. Sorsamiehet (mandraket) on muuten mainittu jo albumeissa 170 ja 206. Izevihaisella Susannalla on niistä kuva seinällä.
ellauri395.html on line 243: Esikuvia siunauksista ja kirouksista: Garisimin ja Ebalin vuoret, Sikem, Sykar jne. Saamme joitain siunauksia ilman omaa osuuttamme, mutta toisia vain määrätietoisen toiminnan kautta. Joskus Jumala itse koettelee meitä, joskus olosuhteet, joskus S...
ellauri395.html on line 414: Miten Jeesus voi olla täysin ihminen, jos se ei koskaan tehnyt mitään väärin? Kaikki kiltitkin ihmiset tekee joskus väärin. – Niila, 6 v. Vastaus on valitettavasti maxumuurin takana.
ellauri395.html on line 417: Jokainen meistä on joskus kokenut häpeän sietämättömän tuskan: posket punoittavat ja koko keho valahtaa lyijynraskaaksi häpeän painosta.
ellauri395.html on line 604: Uskovat alkavat kohtaamaan Kirkkauden valtakuntaa niin intensiivisesti, että heitä viedään Hengessä viikkoja kerrallaan kuin litran mittaa – joskus he eivät pysty syö
ellauri395.html on line 651: Hyvinvointiteologia (kutsutaan joskus hyvinvoinnin evankeliumiksi , terveyden ja vaurauden evankeliumiksi , menestyksen evankeliumiksi , siemen-uskon evankeliumiksi , uskoliikkeeksi tai sana-uskoliikkeeksi ) on uskonnollinen vakaumus joidenkin karismaattisten kristittyjen keskuudessa. että taloudellinen siunaus ja fyysinen hyvinvointi ovat aina Jumalan tahto heille ja että usko, myönteinen puhe ja lahjoitukset uskonnollisiin tarkoituksiin lisäävät lahjoituxia vastaanottavan ihmisen aineellista vaurautta. Aineellinen ja erityisesti taloudellinen menestys nähdään merkkinä jumalallisesta suosiosta. Sekulaarit tarkkailijat ovat myös kritisoineet hyvinvointiteologiaa köyhien riistona. Joidenkin saarnaajien käytännöt ovat herättäneet skandaalin ja joitain on syytetty talouspetoksista.
ellauri396.html on line 230: Yhdessä vaiheessa Nathan Rambukkanan haistattelua Shepherd purskahtaa itkuun (Well). Kovakätinen keskustelu muodostui eri tiedotusvälineiden tarttumispisteeksi. Shepherdin tallenne tapaamisesta nousi nopeasti kansainvälisiin otsikoihin. Monet näistä samoista spedeistä syyttivät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ajattelun ja identiteettipolitiikan kasvua siitä, että opiskelijat ovat muuttaneet kritiikittömäksi ja hellitetyksi raivokoneistoksi (ibid.). Shepherd puolestaan ​​loi Twitter-tilin, jota hän käytti toistaakseen sananvapauden puolestapuhujia ja puolustaakseen itseään kritiikiltä. Hänen nopea lähentymisensä Jonathan Kayn kaltaisten kusipäiden ja heidän tukensa kanssa on lisännyt kritiikkiä siitä, kuinka hän on esittänyt itsensä sortavien voimien uhrina. Jonathan Kay syntyi ja kasvoi Montrealissa, Quebecissä, englanninkieliseen juutalaiseen perheeseen. Hänen äitinsä on sosiaalisesti konservatiivinen sanomalehden kolumnisti Barbara Kay. Hänen isänsä työskenteli rahoitusalalla ja oli perheen elättäjä. Kay kuvailee itseään innokkaaksi tenniksen ja lautapelien harrastajaksi, ja joskus hän on sisällyttänyt intohimonsa molempiin harrastuksiinsa journalismiinsa.
ellauri398.html on line 497: niin kalathan karkaavat heti. Tunteensa mies näyttää teoillaan. Panomies ei puhu eikä pussaa. - Naiset ovat joskus katkeria esimerkiksi siitä, että mies saattaa
ellauri398.html on line 611: ja myös viimeinen King of Kinda. Häntä pidetään joskus arabialaisen runouden
ellauri398.html on line 615: Al-Qassimin alueella Pohjois-Arabiassa joskus 600-luvun alussa. Hänen isänsä
ellauri398.html on line 1033: tämä Jeesuksen taivaaseenottamisen yhteydessä vai joskus
ellauri398.html on line 1171: Elämä on kärsimystä. Se on yleisinhimillinen ja -uskonnollinen totuus. Nihilistinen elämänkielteisyys, katkeruus, kostonhimo ja uhriutuminen ovat kaikki houkuttelevia – joskus ymmärrettäviäkin – vaihtoehtoja, mutta eivät johda koskaan mihinkään hyvään. Kärsimyxestä on vaan opittava nauttimaan. Toisten kärsimyshän on jo sinällään ilahduttavaa. Kas kanssaihmisien tuska, turma on lurjuxille huvitus ja hurma.
ellauri401.html on line 408: Ervast korosti, että päämaja tulee omillaan toimeen ja avustukset käytettiin yksinomaan päämajan päälaen hyväksi. Hänelle oli ikävä kokemus, kun hän tuli huomaamaan, että jotkut epäilivät häntä kunnianhimosta ja vallanhalusta. Ja joskushan se saattoi myös siltä näyttää. Fredrika Riipinen, joka toimi Tonttulassa sisäkkönä sanoi, että ”Ervast tahtoi määrätä kaiken itse ja toiset eivät tyytyneet siihen. He olisivat muuten tunteneet itsensä epäitsenäisiksi. Heidänkin täytyi kasvaa, Ervastinkin täytyi kasvaa, täydellinen määräysvalta oli vaikut- tanut häneenkin pahasti.
ellauri402.html on line 120: Pieni arkaani, joka tunnetaan joskus
ellauri402.html on line 256: nuoren? Häntä, jota joskus kutsutaan sydämen halujen maan
ellauri402.html on line 257: herraksi joskus pihvikarjaxi? Niitä on Herlineillä Jorvaxessa." Angus pelasti Etainin, Kuun, joka oli muutettu
ellauri402.html on line 360: ainoa numeroimaton kortti, joka joskus sijoitetaan pakan
ellauri402.html on line 379: joskus vain 22 Major Arcanaa. Kolme yleisintä
ellauri402.html on line 445: Waite halusi nähdä Tarot-pakan, jossa jokainen kortti oli kuvitettu – mikä oli jotain täysin uutta. Tähän asti Tarotin historian ajan kansilla oli pääasiassa kuvituksia vain pääarkaanista ja joskus kenttäkorteista. Ainoa tunnettu esimerkki täysin kuvitetusta kannesta tähän asti oli Sola Busca -kansi, jonka varakas milanolainen perhe tilasi 1490-luvulla. Waite ehdotti, että Smith käyttäisi omaa puskaa inspiraationa, ja näiden kahden kannen symboliikassa onkin monia yhtäläisyyksiä.
ellauri403.html on line 191: Romaanin Leppäkuningas katsotaan sisältävän pedofiilistä sisältöä. Hubert Prolongeau lainaa romaania artikkelissa ja osoittaa, että se on vain "yksi lause muiden joukossa" : "Toisin kuin aikuisten pakarat, kuolleen lihan kimppuja, rasvavarantoja, surullisia kuin kamelin kyhmyt, lasten pakarat elävät, vapisevat, aina valppaana, joskus heikkoja ja onttoja, seuraavalla hetkellä hymyileviä ja naiivista optimistisia, ilmeikkäitä kuin kasvot”. 
ellauri403.html on line 347: Hänen jatkuva työnsä keskittyy väärän tiedon, disinformaation ja vahvistamattomien salaliittoteorioiden monialustaiseen levittämiseen demokratioissa, mukaan lukien uutismedian ja poliittisten toimijoiden tällaisten viestien (joskus tahattomasti) vahvistaminen. Hänen väitöskirjansa keskittyi uutisointiin ja yleiseen mielipiteeen Yhdysvaltain ja Kiinan kaupasta, mikä paljastaa, miten hirveän väärää tietoa voi syntyä China Shockin kansallisesta uutisoinnista.
ellauri405.html on line 250: Sen jälkeen kun Venäjä käynnisti hyökkäyksensä Ukrainaan vuonna 2022, Telegramista on tullut pääasiallinen länsisuodattamattoman - ja joskus graafisen ja muutenkin harhaanjohtavan - sisällön lähde molemmilta osapuolilta sodasta ja konfliktia ympäröivästä politiikasta. Alustasta on tullut se, mitä jotkut analyytikot kutsuvat "virtuaalisiksi taistelukentiksi" sodalle, jota Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenski ja hänen virkailijansa sekä Venäjän hallitus käyvät voimakkaasti.
ellauri409.html on line 194: Sellaiset harhaopit eivät ole koskaan vanhentuneita, koska ne ottavat ikuisesti uusia muotoja. Esimerkiksi hyvien töiden ja "palveluksen" vaatiminen, jota saarnataan monilta tahoilta, tai pelkkä usko siihen, että kenelläkään hyvää ja hyödyllistä elämää elävällä ei tarvitse olla "sairaita" pelkoja pelastuksesta, on belgialaisuuden muoto. Toisaalta joskus kuulee lausuttavan näkemystä, että sillä ei ole todellista merkitystä, jos kaikki perinteiset uskonnolliset sanktiot moraalista käyttäytymistä rikkuvat, koska mukaviksi ihmisiksi syntyneet ja kasvatetut käyttäytyvät aina mieluummin kauniisti, ja jotka eivät ole, käyttäytyvät joka tapauksessa toisin: ja tämä on varmasti ennaltamääräyksen muoto - sillä vaara syntyä mukavaksi ihmiseksi vai ei on yhtä epävarma kuin armon lahja.
ellauri409.html on line 539: Häkellyttävän omituinen mies. Tollaselta saattoi joskus tuntua nuorena.
ellauri411.html on line 486: Hän mainitsee Mooseksen lain jatkuvasti melkein kaikissa kirjeissään ja yrittää sovittaa sen uuden juutalaisuuden lahkoon, jonka hän itse vihkii paavalin kristinuskoon . Meidän on mainittava tässä, että Apostolien teot ix : 22, ix: 26, cc: 1-14, cc: 5, ki': 22-25 tekevät selväksi, että Paavalin opetus on ennennäkemätön juutalainen harhaoppi. Paavalin viittaukset Vanhaan testamenttiin ovat usein ja tiheitä. Galatalaiskirjeessä 3:24 juutalainen Paavali kutsuu Mooseksen lakia " opettajaksi Kristuksessa " ! (Tutki koko Galatalaiskirjeen lukua 3. . ) Hänen yrityksensä mukauttaa Mooseksen laki tämän uuden harhaopin kanssa on ristiriitaista ja säälittävää. Toisaalta hän yrittää saada kaikki vakuuttuneiksi siitä, että tämä laki on Jumalan pyhä laki ( Room. 7:12), jonka pakanatkin tietävät ikään kuin taikuuden avulla ( Room. 2 : 14-16) ja että se on oikeudenmukainen ja hyvä. laki, joka annettiin enkelien välityksellä ( Gal . 3 : 17-19, kuten diakoni Stefanos oli korostanut anteeksipyynnössään, Apt. 7:53). Toisaalta liian monta kertaa hän suosittelee asioita, joskus täysin ja joskus osittain, ellei täysin lain vastaisia. Toisinaan hän kumoaa lain "lain mukaan", kuten ympärileikkauksen ja tiettyjen ruokavaliosäännösten tapauksessa Paavali kumosi lain kokonaan. Tarkastele koko luetteloa ristiriitaisuuksista, erityisesti ristiriidoista {1), 2)} ja muualla, esim. Room. 3: 20-21. Tämä on normaalia touhua, joka ei kutistu! Nähdäksesi tämän häikäilemättömän epäjohdonmukaisuuden ja alliteratiivisuuden tutkimalla seuraavia jakeita siinä järjestyksessä, jossa lainaamme niitä:
ellauri411.html on line 523: Myös erilaiset kylmäveriset verilöylyt ja naisten, lasten, imettävien vauvojen ja äitinsä kohdussa syntymättömien ryhmäteloitukset keihäämällä raskaana olevaa äitiä kohdussa... ( eläköön kauhu!) ja neitsyiden, joskus vankien raiskaukset sodasta joskus ei (tapahtumat Moabin 4. Moos. 1 :1-18:ssa, Midianin maan sananlaskutapahtumat, "He tekivät sen Midianin maalle", sanoo sananlasku!, 4. Moos. 11 , 5. Moos. 2:26-37, 3:6-7, k', 1 Kings tai 1 Samuel 5: 1-9, 2 Kings tai 2 Samuel 15: 26-31, 4 Kings 8: 12, 1: 16 ja monet muut vastaavat jaksot ja lailliset määräykset Jumalan antama Mooseksen laki). Jumalan inspiroimassa Vanhassa testamentissa on monia muitakin jaksoja, joissa nainen oli selvästi miehen mielivallan alainen. Mainitsekaamme kaksi esimerkkiä: Mooses, ensimmäinen, joka opetti "joka tekee aviorikoksen", syyllistyi ainakin kaksimielisyyteen, sillä vaikka hän alun perin otti vaimokseen Sepphoran, midianilaisen ylipapin Jetron tyttären ( 2. Moos . 21-22), sen jälkeen kun me olemme nähdä hänen vaimokseen ulkomaalaisen etiopialaisen naisen. Mooseksen laki itse kieltää juutalaiselle mennä naimisiin ulkomaalaisen kanssa tai harjoittaa moniavioisuutta, ja Jehova oli antanut nimenomaiset käskyt, Genesis kd΄ : 3, ki΄:1, Exodus ld΄ : 16, Leviticus ii΄: 18 , ke ΄, Mooseksen kirja g΄ : 3-5 ja muualla, esim. Tuomarit 9: 3-4. (Esran ja Nehemian kirjat kertovat meille, että Esra hajotti seka-avioliitot palattuaan Israeliin, noin vuonna 450 eaa., Babylonista palauttamaan järjestystä Persian kuninkaan Artakserksen käskystä.) Lisäksi Mooses rankaisee ankarasti veljiään Mirjamia ja Aaronia, koska he arvostelivat häntä hänen itsensä luomasta aiheesta ( 4. Moos. 15 :1-15)
ellauri412.html on line 78: "Kärsivän palvelijan laulut" -nimisessä runosarjassa Deutero-Jesaiah esittää suurimman panoksensa Israelin uskonnollisiin ihanteisiin. Hän tuo esiin tarkoituksen ja mahdollisuuden, joka piilee verrattain viattomien ihmisten ansaitsemattoman kärsimyksen takana. Habakukia vaivanneesta ongelmasta – miksi vanhurskaat kärsivät ja jumalattomat menestyvät (l. teodikea) – oli tullut yksi Babylonin pakkosiirtolaisten tärkeimmistä ongelmista. Myönnettäköön, että pakkosiirtolaiset tekivät monia virheitä, mutta he eivät olleet yhtä epäoikeudenmukaisia ​​tai pahoja kuin kansakunnat, joille heidät vangittiin. Jos kärsimys on tulkittava syntien rangaistukseksi, se tulisi jakaa eri perustein kuin mitä maanpakolaiset kokivat ja havaitsivat. Deutero-Jesaiah ei kiellä, että joskus kärsimys voi olla oikeudenmukainen rangaistus synneistä, mutta hän korostaa, ettei kaikkea kärsimystä pidä tulkita tällä tavalla. Ottaen huomioon israelilaisten vankeuden hän pystyy näkemään heidän vankeudessaan jotain muutakin kuin rangaistusta heidän tekemistään virheistä. Hän näkee vankeuden mahdollisuutena tehdä jotain anteliasta ja jaloa niiden hyväksi, jotka pitivät heitä orjuudessa. Sen sijaan, että israelilaiset kärsivät omien syntiensä vuoksi, hän näkee kokemuksessa mahdollisuuden vapaaehtoiseen kärsimykseen toisten syntien takia. Sellainen kärsimys voisi olla keino voittaa israelilaisten viholliset uuteen elämäntapaan, joka olisi sopusoinnussa oikeudenmukaisuuden ja vanhurskauden periaatteiden kanssa.
ellauri412.html on line 534: Milloin Jeesus oli sairas? 53:3 lukee "ish makavot", joka viittaa hemmoon, joka on tavallisesti tai kroonisesti sairas. Mikään Uudessa testamentissa ei ole, että Jeesus on koskaan ollut koskaan sairas edes joskus.
ellauri412.html on line 698: Voiko ateaistin olla järkevää sanoa, että Ezekiel 38-39 opettaa, että Jumala on joskus valmis pakottamaan ihmiset syntiin?
ellauri413.html on line 52: Yksi syy on myös taloudellinen. Kun Volkswagen sulkee tehtaansa Saksassa, ihmisten on vaikea ajatella, että koska Venäjä saattaa olla heille ongelma kymmenessä vuodessa, täytyy heidän lisätä tukea Ukrainalle. On hyvin vaikeaa mobilisoida ja saada demokratiat ymmärtämään, että sotilaallisella voimalla on joskus enemmän merkitystä kuin taloudellisella voimalla. Sen ymmärsivät Hitler ja Mussolini mainiosti.
ellauri418.html on line 106: Malttakaa nyt olla heivaamatta niitä kaulan alapuolisia, karvoja. Ne ovat oikealla asialla siellä, terveellisiä ja hotin näköisiä. Näyttää ja tuntuu paremmalta miehistännekin tavan normaali kynimätön olemus kuin näppyläinen raastava sänki, kysykää vaikka edes joskus.
ellauri418.html on line 109: Sais edes joskus jotain liukkaampaa kuin omaa karvaista kämmentä. Karl-Ove suositteli laittaa sukkaan kaurapuuroa.
ellauri418.html on line 115: Eikun kaikki pois vaan. Se on siistiä ja hygienistä. Sokeroinnissa käyn. Tykkään itse eikä mieskään valita, sokeroitu torttu näyttää maistuvan. Luomuna mennään ja mulla kasvaa karvat jopa reisissä. Jos ajan niitä niin tuloksena isot tulehtuneet paukurat ja taattu antibioottikuuri. Ei kiitos. Saa rehottaa. Siistin joskus bikinirajoja, mutta harvoin sitäkään.
ellauri419.html on line 346: Vuonna 1684 hän pääsi Jacques Bénigne Bossuet'n välityksellä Bourbonin herttuan kotiopettajaksi. Tehtävä on kiittämätön ja opiskelija epileptinen ja toimeton, käy joskus läpi kauheita kriisejä. Herttuan isoisän Louis II Condén kuoltua vuonna 1685 La Bruyèren opetustoiminta lakkasi, mutta hän jäi edelleen oppilaansa isän taloon ja toimitti muun muassa jossain määrin kirjastonhoitajan ja sihteerin tehtäviä.
ellauri419.html on line 370: Simenonista hammaslääkäriin tulevien naisten nukuttaminen ja bylsintä hoitotuolissa oli aivan anteexiannettava hairahdus. Miesparka oli nähnyt 2 nazin iloisena raiskaavan hänen siskonsa peräjälkeen penkereellä ja tahtoi luonnollisesti kokeilla samaa. Ei hän ollut paha, vihannut ketään, joskus vain tuli annetuxi alahuulipotilaalle liikaa ilokaasua... Spermaiset kalmot haudattiin sisäpihalle. Dentistiressukka. Simenonin naiset on rumia tai tyhmiä, elleivät kumpaakin kerralla. Mixi Simenon joka oli nainut tuhansia naisia ja kohdellut omiaankin persemäisesti kirjoittaa naisista aina negatiivisesti ja säälii törkeitä miehiä? No sixi että Georges oli ize aivan PASKA miehexeen.
ellauri421.html on line 445: Kuten joskus 20-luvulla

xxx/ellauri010.html on line 1676: Erittäinkin naisille, mutta myös kiesimiesille ja mersupersuille on ominaista ottaa nokitteluun mukaan koko tiimi. Jos yxi, olkoon sen työnimi vaikka Seija (nimet muutettu omaisten pyynnöstä), sanoo että sen poika, esim. John on julkaissut artikkelin tai tehnyt robotin, saattaa vastapelaaja, vaikka Riitta, kaivaa sisäisestä kartoteekistaan jonkun vastaavan tai vähän etevämmän keisin: joo mun (sanokaamme) Woku on tehnyt sellaisen, paitsi paxumman ja paremman. Tai on käyty matkalla vaikka Pietarissa --- Rolodex pyörähtää, löytyy kortti: Eepan sisko on joskus käynyt Moskovassa vielä paremmin ja pitempään.
xxx/ellauri013.html on line 278: Isä-Jussi tarvitsee hymyänsä vaan joskus vanhalta muistilta,

xxx/ellauri013.html on line 329: Russell oli aatelinen kermaperse joka peukutti Amerikan hegemoniaa, britit siinä pyllynnuolijoina. Se olis varmaan kannattanut brexittiä. Pääasia sille oli et se saa ite vapaasti filosofoida, sama se jos laahusta vähän kyykytetään. Aatelisnaista mekkoon, joskus sen mieheltäkin melaa, tää pitää Bertin tyytyväisenä. Muummuassa Wittgenstein ja Conrad olivat sen flammoja.
xxx/ellauri013.html on line 684: joskus päästellään jopa kuorossa.
xxx/ellauri013.html on line 757: Yöllä sattuu joskus niin maan perkeleesti

xxx/ellauri027.html on line 645: Teollisen aikakauden johtamisparadigma on ollut management. Johtajien tärkein kasvualusta ovat olleet taloudelliset, kaupalliset ja tekniset tiedot sekä tuloksentekoon vaadittavat taidot. Nää viimeximainitut ne epäilyttävät: ne tarkottaa, et johtaja kazoo ensixi ja viimexi mitä jää viivan alle, muu on toisarvoista. Ihmisten johtaminen on joskus valkkaamista ja palkkaamista, enimmäkseen saneeraamista. Ei voi sijoittaa, kuten sanoi Masinon omistaja-johtaja surullisena.
xxx/ellauri027.html on line 800: Ihan kuin Mikon peli. Merkkipohjainen laivanupotuspeli basicilla, jota se ei pelannut varmaan kertaakaan. Painoin sitä yhden joulun monomaanisesti, jotain surutyötä sekin. Seija sai tehä kaiken, tuoda 5kg kinkun kassilla kaupasta. Mun termiitit ei pahemmin lennä, jos ryömiikään. Nyt on vuorossa runoelma, jota ei lue kukaan muu kuin mä. Enkä mäkään enää kauaa, tuskin sitä kymmentäkään vuotta. Seija on jo huolissaan, mulla on muka joskus samanlainen exynyt kaze kuin isillä alzheimerina. JAAA-HA.
xxx/ellauri027.html on line 827: niinkun oisko siellä jollekulle joskus sattunut jotain samantapaista. Sitten se on mahdollista. Esim Hoosean, Hiskian tai Hesekielin kohdalla. Onnexi raamattu on suht paxu kirja. Ja jos sitä vielä on lehteillyt ahkerasti, nehän tulee sit uniinkin, ja sittenpä näyt nazaa aika hyvin.
xxx/ellauri027.html on line 863: - Mutta mehän olemme matkalla, meidän kotimme on hajotettu, kaikki tavarat matkalaukuissa... Silloin enkeli keskeytti minut ja sanoi: - Mutta onhan teillä se Mirjan patja! Nuorimman lapsemme erikoispatja, jota joskus jouduimme käyttämään. Sen me sitten sulloimme siihen kannen paikalle, ja jotenkuten se sen sitten täyttikin.
xxx/ellauri027.html on line 895: Petrus Leevi Johansson toi helluntaiherätyxen Ruoziin, suomeen sen toi Wilho Pylkkänen. Wilholla oli saarnaajana Johansson, joka joskus yöpyi Eiran yläkerrassa. Vuoroin käydään vieraissa. Wilho oli Petrusta vuotta vanhempi.
xxx/ellauri027.html on line 974: Erikoisen mukavaa potilaille on paistatella toistensa hyväxyvissä kazeissa. On ihanaa olla edes joskus edes pienen hyväxyvän yleisön kexipisteenä, Eskin virnistellessä siinä vieressä jeesuxen oloisena. Sellaisessa peilissä on hyvä lillua. Muumin näkymättömät lapset alkaa häämöttää peilistä. Tästä on vaikea löytää mitään pahaa, vaikka onhan se vähän lapsellista. Mutta lapset ja lapsen kaltaisethan on apinoista kivimmät. Eski rakastaa yleisöä kuin izeään, sellainen jesukka se on.
xxx/ellauri027.html on line 1039: En mä näitä mene kiistämään, Eski ON luonteeltaan tollanen. Se on älynnyt omat vahvuutensa ja tekee niillä bisnestä. Jonkinlainen lommo sen uskottavuuteen tuppaa ajan kanssa tulemaan niiden jatkuvasta toitotuxesta. Sen repertuaari kuulostaa joskus pikku riikkisen falskilta, tai vähintään leipääntyneeltä. Kai kätilöitäkin voi joskus tympästä, niin ihanaa kuin lapsia onkin maailmaan saatella.
xxx/ellauri044.html on line 154: Sairaalloista se on enintään joskus oman tiimin sisällä,

xxx/ellauri044.html on line 800: Seija luuli pienenä että Wexellintiessä kyse oli vexeleistä, joita isä Pauli oli tiukasti vannottanut ottamasta, ja varsinkin takaamasta. Jöns, jonka elämässä on monia klassillisia runoilijan käänteitä, otti joskus vexelin. Kukahan oli takaaja. Norssissa opetettiin varuixi wexelien diskonttaus.
xxx/ellauri056.html on line 508: Tämä tapahtui joskus vuonna 1770. Seuraavan yhdentoista vuoden aikana Kant ei julkaissut mitään filosofiaa käsittelevää. Hyvä Manu! Jatka samaan tahtiin!
xxx/ellauri056.html on line 555: Johann Gottlieb Fichte (19. toukokuuta 1762 Rammenau – 29. tammikuuta 1814 Berliini) oli saksalainen filosofi. Hän kuuluu merkittävimpiin saksalaisen idealismin edustajiin. Häntä pidetään joskus saksalaisen nationalismin ja antisemitismin isänä, vaikkakin tahtomattaan. Moni muukin tulee jonkun nolon lapsen isäxi ihan tahtomattaan.
xxx/ellauri056.html on line 623: Schellingin tapaiset idiootit tunki koko luonnon pään sisään, tai teki luonnosta ison pään, panteistisesti. Mixei ne tyydy vaan sanomaan niinkuin Marx että izensä heijastelu on korkeasti kehittyneen materian ominaisuus luonnostaan, jotain vitun peilisoluja siihen vaan tarvitaan. Eihän ole vaikee kirjottaa vaikka tietokoneohjelmaa joka on selvillä omasta toiminnastaan. Mix sitä pitää niin hirvesti mystifioida? Size tietokone hajoaa ja sielu katoaa kuin pieru saharaan. No voishan sen tietty nauhottaa tai ladata vaikka pilveen, ehkä niin vielä joskus tehdäänkin. Ellei pelimarkat lopu apinalta sitä ennen.
xxx/ellauri057.html on line 1409: No mähän oon just tollanen matala kireästi asennoitunut vajaamittainen sielu. Six mä en havaize näiden piipunrassienkaan suuruutta. Söpöjä joskus, joskus kusipäitä, mutta suuruudesta on tuskin puhetta.
xxx/ellauri057.html on line 1425: Vaasikivi keräilee kasveja kuin J-J Rousseau mamanin kaa. Ja kazelee pöppiäisiä kuin Maurise Maeterlinck. Kirjoittelee niistä "maman" Elinalle: "Oravat ovat olleet herttaisia. Niillä on sievänsievät pienet kädet. Suuret mustat oravansilmät kimmeltävät." Pieni oravansuu muodostelee söpösiä sanoja. Näkiköhän Elina joskus unta Yrjö Jylhästä.
xxx/ellauri068.html on line 267: Jotenkin Nakambale voisi liittyä Tompan namibiateemoihin, muttei liitykään. Helluntaiystävilläkin taisi olla joskus lähetti Lounais-Afrikassa, mutta myöhemmin niillä oli vain ne leveästi elelevät Haloset Itä-Intiassa. Namibia on vieläkin täynnä Martti-nimisiä hemmoja. Yxi niistä on Martti Ahtishaari.
xxx/ellauri068.html on line 322: Legendan mukaan incubus saattoi joskus saattaa naisen raskaaksi ja syntynyttä jälkeläistä kutsuttiin cambioniksi. Ehkä kuuluisin demonin ja ihmisen yhdynnästä alkunsa saanut oli Kuningas Arthurin tarinoissa esiintyvä velho Merlin.
xxx/ellauri076.html on line 620: Aina joskus pizzaan lentelee
xxx/ellauri084.html on line 618: Kyssäselkä-approach voi napata jälkimmäiseen ryhmään – niihin jotka ei vaan välitä ja niihin joista uskonto on järjetöntä. Kierkegaard tyrkkii ihmisiä pois välinpitämättömyydestä ja ottamaan elämänsä vähän vakavammin. Se haastaa niitä jotka ei lähe mukavuusalueelta avannolle näyttämällä että niilläkin on joku angsti näistä uskonasioista, eli ne on vaan laiskoja tai pelkää kylmää vettä. Tavallaan Kierkegaard vapauttaa meidät pastorit toimimasta vaan puolustusvoimissa, ja päästää meidät hyökkäämään pahaa-aavistamattomien vetelysten kimppuun. Vaarana on, että vauva tulee heitetyxi ulos pesuveden kanssa. Järki on kuiteskin meidän kristittyjen puolella, eikä sitä pitäis ihan kokonaankaan hyljätä. Mut Kierkegaardilla on kuiteskin pointti siellä, eliskä sen pilkki- ja jäätuurametodeja kanzii joskus käytellä.
xxx/ellauri086.html on line 363: Kaikki noi asiat joita se on joskus osannut, kaiken ton filosofian lukenut

xxx/ellauri086.html on line 799: Let my heart be still a moment and this mystery explore;— kestäös vaan sydämmeni, joskus huonomminkin sulla meni!
xxx/ellauri091.html on line 113: Seija tyttönen oli Hilja Haahden tyttöaikojen autofiktiivinen edustuma. Nimestä tuli mahdoton hitti neljännesvuosisata myöhemmin babyboomeriaikoina, kun boomerien äidit jotka oli sitä tyttösinä lukeneet ezi lapsennimiä. Nykyään "Seija" on samaa luokkaa kuin "Raija" boomer-nimikkeenä. Se herättää mahtavia tukisukkamielikuvia. 50-luvulla se oli suloinen tyttösen nimi. Seija Pylkkänen oli juuri sellainen suloinen tyttönen. Suloinen se on vieläkin, vaikka joskus mulle pää punasena huutaakin. Ansaizen sen. Tämä paasaus ei koske kuitenkaan Seijaa, vaan Hilja Haahtea.
xxx/ellauri103.html on line 79: niitä (kiitos suomentaja, ei "heitä"), joiden kiinnostus mainontaan ei kytkeydy niinkään brändien vastaiseen eetokseen kuin poliittisen korrektiuden vuosien moraalisuusintoiluun. Adbusters-lehti tuntuu ajoittain vain hieman ajanmukaisemmalta kuin viranomaisten ohjeet säästäväisen kulutuksen, jätteiden lajittelun ja kierrätyksen tarpeellisuudesta. Lehdessä on toisinaan varsin teräviä havaintoja, mutta sen hyökkäykset nikotiinia, alkoholia ja pikaruokaravintoloita kohtaan ovat joskus alkeellisia ja yksioikoisia. Antimainokset, joihin
xxx/ellauri104.html on line 195: Narsismi ei näy päältä, mutta monet niistä ottaa mömmöjä. Populasta niitä on alle prosentti, mutta hoidonalaisista 2-16 prosenttia. Lähinnä samanlaisia ovat antisosiaaliset, rajatilaiset ja näyttelijäpersoonallisuudet. Narsistille ei ole labratestiä. Jos terapeutti ei tykkää potilaasta, se saattaa hyvinkin olla narsisti. Se potilas. Narsisteista noin puolet on depressiivisiä ja vähintään yhtä monet vetää aineita. Kaikenlaisia terapioita voi kokeilla mutta ei pidä odottaa ihmeitä. Pöpilässä ne harvoin paranee. Toiset terapeutit koittaa olla pahoja poliiseja, toiset kilttejä; molemmista on suunnilleen yhtä vähän apua. Varsinkaan ryhmäterapia ei toimi ollenkaan. Lääkkeitä narsismiin ei ole. Depressiiviset epäonnistuneet narsistit tekee joskus izemurhia.
xxx/ellauri104.html on line 362: Kun tultiin joskus perheen kanssa autolla Kellokosken ohi me laulahdettiin takapenkillä Juise Leskisen sävelellä (tai no, sinnepäin) "Kellokoski here I come". Se nauratti Pirkkoa. Kun se selitti mixi, meitä nolotti. No sen jälkeen on meillä nähty näitä suljetuita osastoja: Lapinlahti, Hesperia, Harjavalta... Mä oon meidän pesueesta ainoa jota ei ole pantu vielä lepositeisiin, tai viety M3-sulkeisiin. Mun suuri hetki saattaa tulla Alzheimer-vaiheessa. Nää paasauxet ei kyllä lupaa hyvää...
xxx/ellauri104.html on line 376: -minä säestän kitaralla ja Taru laulaa...joskus laulamme myös duetossa tai sit mä karjahtelen eläimellisesti polkien jalalla rytmiä. Kerran viikossa
xxx/ellauri104.html on line 389: - saa joskus raivokohtauksia tai purskahtaa itkuun. Hänellä on ranteet täynnä viiltoja....sääliventeiksihän me niitä kutsutaan. Punainen euforia
xxx/ellauri104.html on line 416: Mä pidän aivojani kaatopaikkana jonne tuodaan kaikki turha; millä ei enään tee mitään. Mut joskus sieltä löytyy todellinen helmi; vanha putkiradio tai telkkari jonka voi korjata.. Turhaa informaatiota tulee joka tuutista -niin et sekoo...no mä työstän sekavia filmin repliikkejä kynän ja paperin kanssa.
xxx/ellauri104.html on line 463: Taru kertasi hermostuneesti biisien sanoja ja poltti röökiä ketjussa. Meillä piti olla keikka vartin päästä, ja Tupakkahuoneen istumapaikat oli jo aikoja sitten täyttyneet. Mä laskin neljään ja aloimme vetää biisejä semmoisella intesiteetillä, että pari hoitsua alkoi kyynelehtiin. Keikka oli menestys ja suunnittelimme jo seuraavaa, mutta minä olin enään viikon Niemessä, joten se meidän bändi jäi sit siihen keikkaan. Mutta mulla on se keikka nauhalla, ja joskus mä kuuntelen niitä meidän juttuja -niissä oli munaa. Tarun ansiosta mä aloin oikeestaan kirjoitella kaikenlaisia juttuja. Mä kaipaan Tarua, ize asiassa mä kaipaan Niemeen takasin.
xxx/ellauri113.html on line 253: Alkuräjähdyxen mikroaaltouuni, johon pantiin Schrödingerin kissa, lämmittää vieläkin heikosti kuin Rauhixen 50-luvun sähköhella. Se ei hevin jäähdy. Joskus pitää ottaa pois koko sulake. Ne jotka muistavat analogiset televisiot ovat nähneet sen. Pikku jääkarhu exyneenä lumisateeseen. Siihen heräsi joskus nukahdettuaan teeveen ääreen. Jouzenet oli lentäneet etelänavasta vielä etelään ja pöllö räpsäyttänyt toisenkin silmän kiinni.
xxx/ellauri113.html on line 486: Leffan edetessä Pekan argumentit muuttuu yhä naivimmixi. Behemotin "häntä" eli kikkeli oli homo sapiensin kokoinen. Kyllä sellaisella kelpais survasta (toista valasta tai Estoniaa, jolla oli luukku auki edessä ja reikä kyljessä). Silinteripäillä on kaloilta peritty sixpäkki ja ne nikottelevat kuin kalat. Satusetä Andersenkin vihertyisi. Pekallakin oli joskus sixpäkki, joskus meni useampia. Silloin tuli kyllä nikoteltua. Tää on aika hyvä vizi Pekan mielestä, pikku nauru pääsee tässä vaiheessa. Vielä puolet leffasta on jälellä. Mixhän saarnaajilla on puku, tollaset siniset kauluspaidat ja leveä solmio? Terveisiä 70-luvulta. Se on varmaan otollista herralle. Pekalla on niin iso läskipäkki että housutkaan ei pysy kuin nippe napittomilla.
xxx/ellauri114.html on line 148: Rikas kokemus. Nykyään (1996) retriittejä löytyy joka puolelta Suomea. Toimintaa vaalii kaikessa hiljaisuudessa Hiljaisuuden Ystävät ry. Monet käyvät niissä vähintään kerran vuodessa. Kirkon perinteeseen retriitit ovat kuuluneet jo vuosisatoja. Moosexen se vetäytyi Siinainvuorella ihan vaan kylmyydestä, Jeesuxen Negevissä 40vrk paaston takia. Luostareissa oli mahdollista yöpyä seuraamassa munkkien jokaöistä toimintaa. Taimi Mäki Helsingistä palaa retriitistä kotiin silminnähden rauhoittuneena. Retriittiin tullaan saamaan, suorittamaan ja antamaan, hän korostaa. Potilaat vetävät huoneissansa parin tunnin ajaxi sen sisään lepäämään. Joskus on järjestetty vain naisille tarkoitettuja retriittejä joissa on vähän eri ohjelma. Osallistujat saavat herkutella ja helliäkin toisiaan. Osallistujat ovat kuin yhtä persettä. Ujona saapuneet ihmiset ovat loppupeleissä ihmeen avoinna. He ovat juoneet suuresta yhteisestä kuukupista. Aina ei ole ainoastaan mietiskelyä kuten E.Saarisella vaan on muuta liikuntaa. Ensin opetetaan hengittämistä lyhyt jaxo kerrallaan. Joskus sivakoidaan tuntureilla kilometrikaupalla. Välillä levähdetään laavuilla ja pidetään hartaushetkiä, joskus kaxikin. Joillakin se onnistuu jopa monta kertaa peräjälkeen. Ohjaaja Jouni Hilke hiihteli joukon perällä. Minulle izelleni tuli hyvä olo, Jouni raportoi. Ruokailimme yhdessä, saunoimme ja kävimme riu'ulla. Tilalle tuli iloa ja rohkeutta. Sisätilassa soi rauhoittava musiikki, kun potilaat samoilevat ulkona. Hiljaisuus on voimakas elementti, se herkistää aisteja, varsinkin kun avaa ikkunoita, sanoo kappalainen Esko Aho. Puun lumivaippa koskettaa syvältä.
xxx/ellauri114.html on line 414: Väänänen vakuuttaa, että voi. Hän on sama toisten hauskuttaja kuin ennenkin, eikä tuomitse muita vaikka he joisivat enemmän kuin hän. Tasavuosiaan hänkin aikoo juhlia päissään, eikä muutenkaan palanne etnisiin tapoihin. – Veikkaan, että jos joskus jatkossa otan alkoholia, niin sitä menee vain annos tai kaksi. Tai viisi tai seitsemän.
xxx/ellauri114.html on line 555: Clint Westwood villissä idässä. Enimmäxeen vakava, mutta joskus höröttelee pahan ja ruman jutuille. Oljenkorsi suussa, viimeisten aikojen Lucky Luken tavoin se ei polta tupakkaa. Ville Itälä, Juhana Idänpään- Heikkilä. Reijo Purasmaa järjesti lääkintöhallituxelle rapujuhlia. Villissä pohjolassa, jossa aurinko ei koskaan laske juhannuksena. Juhana E. Idänpää-Heikkilän ex-vaimo oli se Turpeinen, joka nai Maukka Saaren ja ahdisteli sen kanssa dementoitunutta Puovo Huovikkoa ja esiintyi kansandemokraattisena vaihtoehtona. Seija otti osaa juhliin vaan ei lahjontaan.
xxx/ellauri114.html on line 706: Seuraavien ukkeleiden väri vaihtelee eri haudoissa, mutta kaikki ovat vaaleampia, sinisilmäisiä ja blondeja, joskus mustatukkia. Ne olis sitten Kanaanin asukkaita, ja siitä itään. Niiden nimi on ϣⲙⲟⲩⲉ, mistä heti tunnistaa sheemiläiset, patriarkka Shomin jälkeläiset, jotka asui Kanaanista itään ja jotka ebyktiläiset ymmärrettävästi sotki keskenään, kun kaikki puhui seemiläisiä kieliä. Texti kuuluu: Aurinko ajaa teidät pois, te kirotut kakkiaiset!
xxx/ellauri116.html on line 227: Ulla Hubara, 42 Rakastaa hiljaisuutta ja puutarhatöitä. Otti joskus Arnonin mustikkametsään - ei ota enää. (Liikaa hyttysiä.) Shirley Hubara, 20 Aikoo englannin opettajaksi, asuu Helsingin keskustassa. Läheiset välit kotiin. Sarah Hubara, 15 Shirleylle läheinen sisko. Menossa syksyllä ammattikouluun. Eden Hubara, 7 Hartaasti odotettu kuopus.
xxx/ellauri121.html on line 89: On joskus surullista katsoa pienten lasten pihaleikkejä. Olen itse kummastellut sitä, että lapset puhuvat nykyään huutamalla, vaikka mitään tarvetta ei siihen olisi. Karjutaan, hakataan tavaroita ja kaikesta näkee, että lapsi on rauhaton ja vihainen.
xxx/ellauri121.html on line 100: Tällä hetkellä noin 2/3 kuuluu luterilaiseen kirkkoon, mutta uskonnottomien määrä kasvaa jatkuvasti. Uskonnollinen kotikasvatus katoaa kuin pieru Saharaan. Tämä asettaa suuria haasteita kazomuskasvatuxelle. Kazomuskasvatuxella voi lasta muokata, niin että se joskus vanhempana hurahtaa, vaikkei saakaan enää sanoa nimenomaan mihin.
xxx/ellauri123.html on line 657: Showpainilla on tiettyjä yhtymäkohtia 1500–1700-luvuilla suosittuun Commedia dell'arteen. Klovni mätkii pampulla olkiukkoa, dominot kaatuu pajazo tyhjenee. Nykyaikaisessa, viihteellisessä ammattipainissa, tällaisia ovat muun muassa tarinankerronnalliset elementit, karakteerien rakentaminen, juonikuviot, haastattelut, sekä ottelijoiden erikois- ja lopetusliikkeet. Suunnitellut tarinan kaaret saattavat kestää joskus vuosiakin. Maailman suurin showpainiyritys, WWE, kutsuukin omaa tuotettaan urheiluviihteeksi (engl. sports entertainment).
xxx/ellauri123.html on line 658: Painijat jaetaan tavallisesti ns. hyviksiin ja pahiksiin, eli faceihin (babyface) ja heeleihin. Facet pyrkivät olemaan oikeudenmukaisia, hyväntahtoisia ja inspiroivia. Heelit sen sijaan ovat halveksuttavia karakteereja, he vihastuttavat yleisöä ja tekevät koiruuksia. Facejen ja heelien välille tulee usein riidallisia juonikuviota eli feudeja. Face saattaa tarinankerronnallisesti joskus kääntyä heeliksi (heel-turn). Joidenkin painijoiden karakteeri voi olla myös selkeästi ja tarkoituksenmukaisesti facen ja heelin välimaastossa (tweener).
xxx/ellauri126.html on line 580: Izellänikin on ollut tapana käydä makuulle, hengittää syvään ja rauhallisesti ja suunnata huomio kehon sisäisiin osiin. Koen tämän ja seuraavan vaiheen paizi rentoutuxena myös kehoni huomioimisena ja kunnioittamisena. Kun olen suunnannut tarkkaavaisuuteni yxitellen jokaiseen kehoni osaan, kiinnitän sisäisen kazeeni mielikuvaan sinipunaisesta avoimessa ikkunassa kevyesti heiluvasta kivikovasta kyrvästä. Annan olemassaolon tunteeni tulvia energisinä aaltoina ympäri kehoani. Tarvittaessa teen kädellä. En tarvize enää muita ihmisiä minuuteni ylläpitäjäxi. Joskus rengaslihaxeni kiristyvät, joskus tunnen viillon rinnassani, ja kuitenkin niin onnellinen oon. Kysyn izeltäni: "Mistä tässä kaikessa onkaan kysymys?"
xxx/ellauri127.html on line 358: Lukuisesti lukema ja suosittu romaani toi mainetta Stratton-Porterille. Kirjan koko teksti on saatavilla verkossa monissa paikoissa, kuten osoitteessa ClassicReader.com. New York Times kutsui romaania "merkittäväksi". Patricia Raub kertoi romaanin naisista tuon vuosikymmenen aikana, "Stratton-Porter vakiinnutti sankaritarinsa kuvaamalla Elorna Cumstickin vuonna 1909 julkaistussa A tyttö Limberlostissa, ja hänen päähenkilöidensä kuvaus pysyi käytännössä muuttumattomana sen jälkeen. Terve, järkevä ja kaunis Elorna on myös myötätuntoinen, itsevarma ja älykäs: 'Ei ollut minkäänlaista kärsimystä, jota tyttö ei voinut myötätuntoa, ei työtä, jota hän pelkäsi yrittää, eikä yhtään tutkittavaa aihetta, jota hän ei ymmärtänyt.' Kun komea nuori sankari saapuu paikalle, Elorna vangitsee hänet välittömästi, vaikka fyysisesti houkutteleva, mutta itsekäs yhteiskuntatyttö väittää jo hänen. Elornan hyve voittaa hänet sankarin. Yhdistys Elornan kanssa kehottaa yhteiskuntatyttöä uudistumaan: hän lupaa olla tulevaisuudessa enemmän kuin Elorna. " Toinen arvostelija kirjoitti sen "tämän kirjan sankaritar on virkistävä esimerkki nuoresta naisesta, jonka todellinen houkuttelevuus on hänen rohkeudessaan ja älykkyydessään, erityisesti kärsimysten edessä, vaikka hänellä on edelleen terveellinen huolenaihe siitä, kuinka hänet" puusepäksi ". Hän omaksuu myös syvän rakkauden Jumalan luomakuntaan olematta raivostunut ympäristönsuojelija. - - Elornan ainoa kiintymys on naapuriparista, jolla ei ole omia lapsia. Tässä kylmässä ilmapiirissä Elorna kukoistaa ihmisen harvinaiseksi jalokiveksi; Sen sijaan että hän katkeroituu äitinsä tavoin, hän palaa rakkauteen äitinsä huolimattomuudesta ja osoittaa huomattavaa kekseliäisyyttä vastaamaan haaveisiin, joita hänen unelmansa tavoittavat, kun hän yrittää selvittää uudelleen uskollisesti äitinsä käskyille. - - Elorna on huomattavan kärsivällinen ja rakastava tehdessään läpi. vaikeissa koettelemuksissa, mutta sen sijaan, että hän olisi uskomaton, sairaanherkullinen hahmo, hän osoittaa malttia, ahdistusta ja kulkee joskus hienolla rajalla äitinsä tottelevaisuuden ja tiettyjen asioiden piilottamisen oikeuttamisen välillä. Esseen, Joan Aiken mainitsi kuvauksen Elorna n Lunchbox hyvänä esimerkkinä yksityiskohtia kirjallisesti.
xxx/ellauri127.html on line 728: %This poem is quoted by Monsieur Verdoux in Charlie Chaplin's homo film, before committing a loony murder. "Our feet were soft in flowers...". Hänen viimeisiksi sanoikseen jäävät: ”En olekaan koskaan maistanut rommia!”, kun vankilanjohtaja tarjoaa hänelle viimeistä lasillista ennen giljotiiniin vientiä. Loppukuvaksi jää mielikuva kyynisestä ja mitään katumattomasta miehestä, joka menee kuolemaan koska kaikkien on kuoltava joskus. Se että kuolema tulee mestaamalla ja tuomiona murhista, näyttää olevan hänelle aivan samantekevää.
xxx/ellauri127.html on line 905: And sometimes like a gleaner thou dost keep Tai joskus heinänteossa sä pidät heinäkasaa
xxx/ellauri129.html on line 267: – Mä hankin tällaisen. Pääsen joskus perhettä pakoon.
xxx/ellauri129.html on line 383: Ehkä joskus tulee jotain muuta tilalle.
xxx/ellauri136.html on line 60: Forbesin toimittaja Alex Konrad pohti rahoittajan Tiger Globalin motiiveja. Oliko sen hyvin pitkään tuottamattomassa investoinnissa altruistisia tarkoitusperiä, vai luottiko sijoitusyhtiö joskus kaukana tulevaisuudessa tuleviin voittoihin? Bodnickin mukaan Quora pyrki pääsemään rahastamaan palvelusta keskipitkällä aikavälillä, mutta ei ollut menemässä pörssiin useisiin vuosiin.
xxx/ellauri136.html on line 84: Carl Jung on sveiziläinen törkimys ja huijari. Odysseian olen lukenut suomennoxena. Se ei ole hullumpi. Raamatusta osia. Lolitaa en loppuun asti jaxanut. Animal Farmin luin joskus poikasena. Ei näillä vielä kuuhun mennä.
xxx/ellauri136.html on line 287: Runon analyysi on ehkä yksi eniten mutkaisia kirjallisuuden opintoja. Tämä johtuu runon yksityiskohdista kirjallisena teoksena, koska se joskus heijastaa kirjoittajan erittäin hienovaraisia ja intiimejä tunteita ja kokemuksia, jotka ovat melko vaikeita kylmän rakenneanalyysin kohteeksi. Kirjallisissa ja kasvatuksellisissa toimissa on kuitenkin tiettyjä sääntöjä, jotka kuvaavat yksityiskohtaisesti, miten runun analyysi tehdään. Näiden sääntöjen huomioon ottamalla voit tehdä suunnitelma-ohjelman, jossa pisteissä tietyssä järjestyksessä ilmoitetaan tärkeimmät analyysimenetelmät. Joten teemme järjestelmää, joka vastaa tarkasti kysymykseen siitä, kuinka tehdä runouden analyysi?
xxx/ellauri136.html on line 370: Mihail Jurjevitš Lermontov ( Михаил Юрьевич Лермонтов ), venäläinen romanttinen kirjailija, runoilija ja taidemaalari, jota joskus kutsutaan "Kaukasuksen runoilijaksi", oli tärkein venäläinen runoilija Aleksanteri Puškinin kuoleman jälkeen. Hänen vaikutuksensa myöhempään venäläiseen kirjallisuuteen tuntuu edelleen nykyaikana, ei vain hänen runoutensa, vaan myös hänen proosansa kautta.
xxx/ellauri137.html on line 697: Tartuin vaihtelunhaluisena Sujata Masseyn rikosromaaniin (tai dekkariin) nimeltä Rei Shimuran ensimmäinen tapaus. Jonkun Rein olen joskus lukenut, vaikka tämän, en muista. Tämä on, usko tai älä, Rein ensimmäinen tapaus. Viimeinen tapaus käsitellään albumissa 176.
xxx/ellauri138.html on line 200: Ja täällä ollaan sotapolulla Pilin homosuojattien takia. Amerikassa on tärkeää vain peppufauni tai Monica Lewinsky! Clintonin ja Philin sopimaton käytös on häirinnyt ihmisten luksuselämää! Se on pahuus jota heidän on siedettävä vuonna 1998. Se on vuonna 1998 heidän kidutuksensa, heidän piinansa ja heidän henkinen kuolemansa. Heidän suurimman moraalisen epätoivonsa aihe, panopoika ottamassa multa suihin ja minä nussimassa perseeseen jotain faunia. Minä en ole turmeltunut vain siksi että lausuin kerran sanat "nekru" "jutku" "kommunisti" tai "maxapihvi" valkoisten opiskelijoiden kuullen. Minä en ole turmeltunut vain siksi... Kaikki tuo vyöryi Colemanin mieleen vajaassa viidessä minuutissa kun hän istui penkillä katselemassa kaunista rakennusta jossa hän oli joskus vaikuttanut lähes normaalilta.
xxx/ellauri138.html on line 335: "Päähineistä" puhumattakaan. Päähineet ovat "resitentit kynäilijät", jotka amerikkalaisyliopistojen uskomattoman omahyväisen tavan mukaan asuvat ilmaiseksi yliopistoalueella. Kenties hiän ei pikku Athenassa ollut nähnyt heistä pahimpia, mutta nämäkin kaksi ovat kyllin kamalia. He ilmaantuvat opettamaan kerran viikossa ja he ovat naimisissa ja he tulevat hiänen tykönsä ja ovat mahdottomia. Milloin me menemme lounaalle, Delphine? Anteeksi vaan, hiän ajattelee, mutta ei tehoa. Hiän oli niin kovasti pitänyt Kunderan luennoista siksi että tämä oli ollut aina vähän epämääräinen, joskus jopa vähän nuhjuinen, suuri kirjailija malgré jamais lu vai mikä se oli. Niin hiän ainakin oli kokenut ja siitä hiän oli pitänyt. Mutta tästä amerikkalaisesta minä-olen-kirjailija -tyypistä hiän ei pidä, hiän ei voi sietää sitä, sillä aina kun se katsoo hiäntä, hiän tietää sen ajattelevan: Voithan sinä olla ranskalaisittain itsevarma ja muodikas sivistynyt ja olethan sinä tietysti hyvin ranskalainen, mutta silti sinä olet yliopistoihminen ja minä olen moukka kirjailija-me emme ole tasavertaisia. Nämä elättikirjailijat omistavat kaikesta päätellen suunnattoman paljon aikaa sukupuoliasioille. Niin, sekä runoilijalla että proosakirjailijalla on pääfetissi, ja siksi Delphine puhuu heistä kirjeissään päähineinä. Runoilijalla on Ressu-mallinen antiikkinen lentäjänlakki joka ei sovi kampuxelle ja proosakirjailija on kalju sekä vähän nuhjuinen. Ne ovat olleet 2x naimisissa keskenään ja ovat uskomattoman izerakkaita. Nuorempi se ressukypäräinen on lukenut vähän Bataillea ja vielä vähemmän Hegeliä. Se on ihan sexitön. Vanhat humanistisedät ovat vielä pahempia. Ne vasta izetyytyväisiä ovatkin. Näin kertaa ikääntynyt Peppu vanhoja kaunoja.
xxx/ellauri139.html on line 231: Jo Dostojevskin varhaisimmissa luonnoksissa ja sunnitelmissa esiintyy "idiootiksi" nimitetty sankari. Tämän kuva kuitenkin selvästi eroaa siitä ruhtinas Myshkinin kuvasta, joka on "meille" tuttu teoksen lopullisesta versiosta. Alkuperäisessä laitoksessa "idiootti" on loukattu olento, ylpeä ja kostonhimoinen, yhtälailla hillitön hyvässä ja pahassa, kykenevä mitä hillittömimpiin temppuihin lahjakkaan, mutta villin ja hillittömän luonteensa mukaisesti. "Vihonviimeinen esimerkki ylpeydestä ja egoismista", "tekee roistomaisia temppuja pahuuttaan ja ajattelee, että niin pitääkin", "Ylpeydestä etsii ulospääsyä ja pelastusta"; "Rajaton ylpeys ja rajaton viha" - sellaisia luonnehdintoja sisältyy romaanin "Idiootti" ensimmäisen laitoksen muistiinpanoihin ja suunnitelmiin. "Romaanin perusajatus: niin paljon voimaa, niin paljon pelkoa oman ajan sukupolvea kohtaan - eikä uskoa mihinkään. Rajatonta idealismia ja rajatonta sensualismia", lukee Dostojevskin muistiinpanoissa, kun hän luonnehtii sankarinsa tragediaa, kuten se näyttäytyy kirjailijalle alun perin. Vasta ensimmäisen laitoksen työstämisen seuraavassa vaihessa Dostojevski keksi toisen "idiootin" kuvan, josta voidaan jo tunnistaa tulevan Myshkinin piirteitä. Tässä vaiheessa ilmestyy sankarille myös muita piirteitä; "outo", "hiljainen", "hiirulainen", "hän alkaa joskus äkkiä lukea kaikille tulevan siunauksellisen olotilan piirteitä". Pannaan merkille "hänen ("idiootin") luonteensa ja suhteensa lapsiin", "hyvin heikko terveys", muiden henkilöiden ihmettely "hänen yksinkertaisuutensa ja nöyryytensä".
xxx/ellauri149.html on line 526: Ben "Hur skandalöst!" Zyskovicz on aika samoilla linjoilla kuin neonazit, paizi sen vainon kohteena on pahat paperittomat räsypäät. Onkohan se huomannut, että nekin ovat semiittejä. Aaprahammin poikia, kuten kiltimpi Iisak Springer huomauttaa. "Zyskowiczin vaimo saa joskus tarpeekseen Benistä." (Zysko-vitsi)
xxx/ellauri154.html on line 270: Särkynyt ruukku muisti, että se oli joskus ollut suurenmoinen ruukku, ja todella hyödyllinen. Aikaa sitten tässä ruukussa ei ollut mitään vikaa. Se oli yksi parhaista ruukuista tätä päivittäistä matkaa varten. Mutta eräänä päivänä mies kuitenkin kompastui. Tämä ruukku sirpaloitui silloin, tai ize asiassa se vaan vähän halkesi, ja siitä tuli osittain vammautunut. Tästä tapahtumasta oli jo paljon aikaa, eikä mies siltikään ollut hankkiutunut ruukusta eroon.
xxx/ellauri157.html on line 483: Buberin dialogifilosofiaan sisältyy ajatus, jonka mukaan Minä-Sinä-suhde on Minä-Se-suhdetta ja jopa minuuttakin perustavampi. Tullaxeen Minäksi ihminen tarvitsee Sinää. Tai paremminkin, Sini ja Mini tarvitaan että saadaan Se. Minän kehittymisen lähtökohtana on tietynlainen alkuyhteys, ”luonnonmukainen liittyneisyys”, äidin yhteys isään, lapsen yhteys äitiinsä tai ”primitiivin” yhteys luontoon. Lapsen minuus syntyy yhteystapahtumien kadotessa ja syntyessä uudelleen: tapahtuman vakioina pysyvä osa abstrahoituu minäksi. Minän irrottautuminen alkuperäisestä yhteydestä mahdollistaa Minä-Se-suhteen synnyn. Joo tätähän virttä oli sillä yhdellä sakemannilla, annas nyt... joo Martin Altmeyerilla, joka sai sen Winnicottilta, joka sai sen Melanie Kleinilta, joka oli Freudin tyttären pahin competition Lontoossa. Mutta "they did not know about each other. Mrs. Winnicott wrote me that Don never, as far as she knew, read Buber. Buber may not even have heard of Winnicott." Mutta molemmat ovat rapsodisia ja aforistisia, varoo seskvipedaalisia sanoja ja silti hurjan innostavia (joillekuille ainakin). Ei ne olleet anarkisteja vaikka joskus siltä näytti. (Nää on yhden Ernst Tichon paperista löytyneitä mututuntumia.) No Rogersista Buber oli kyllä kuullut, ne oli jopa ottaneet keskenään jotain murteellista dialogia Mordechain USA:n reissuilla.
xxx/ellauri166.html on line 178: Elmo toi helpotusta mahavaivoihin, koska hänet suolistettiin loppupeleissä. Elmon tuleksi nimitetään laivojen mastoihin ja lentokoneisiin joskus ukkosella syntyvää koronapurkausta, joka ilmenee sinivalkeana hohteena maston tai siiven kärjen ympärillä.
xxx/ellauri167.html on line 319: Käyt rullaluistelemassa. No en käy, mutten käynyt ennenkään. Se hullutus alkoi vasta joskus kasarilla eikä napannut. Poikasena meillä oli kenkiin sidottavat rullaluikkarit.
xxx/ellauri167.html on line 387: Mikään ei ole järjettömämpää, kuin joskus ilmaistu mielipide, että luonamme asuvat juutalaiset ovat rauhaan suuntautuneita, että kun he lähtevät Euroopasta Amerikkaan, he jättävät ennakkoluulonsa taakseen, ja yrittävät omaksua amerikkalaiset käsityksemme. Juutalainen ei koskaan vapaudu ilkeämielisyydestään. Käärme on aina käärme, olipa se sitten vanhassa tai uudessa maailmassa.
xxx/ellauri168.html on line 347: Se, mitä hiän kertoi näissä hypnoottisissa istunnoissa, alkoi sinä aikana, kun hiänen toimistoaan käytettiin postipudotuksena valtion virastolle. Ilmeisesti hiäntä pyydettiin kuljettamaan kirje CIA:lle miehelle San Franciscoon. Tämä mies oli Douglas McArthur, jonka hän muisti maissipiippuisena upseerina Filippiineiltä, lempinimeltä "Ranu". Ranu pyysi hiäntä sitten menemään toimistoonsa Oaklandiin keskustelemaan izexeen kirjeestä ja muusta mielenkiintoisesta ja tuottoisasta työstä, jota hiän voisi tehdä CIA:lle. Hän kertoi hiänelle, että hän kuljettaisi silloin tällöin hiänelle viestejä, ja sanoi, että hän tarvitsee passin oletetun nimen alla, koska hänen täytyisi joskus matkustaa ulkomaille. Hänen valitsemansa nimi oli "Ranu". Toistaiseksi mikään McArthurn tekemisistä ei ollut erityisen epätavallista kylmän sodan aikana, itse asiassa hän liittyi tuhansien aikalaisten amerikkalaisten joukkoon, jotka työskentelivät samalla lailla lukemattomissa yksiköissä, kuten Kennedyn johtamassa CIA:n perustamassa ja johtamassa Microsoftissa. Kuten muutkin osa-aikaisesti "The Companylle" työskentelevät kansalaiset, kuten CIA tunnettiin, Ranun osa pidettiin salassa, niin salassa, että jopa CIA:n päämajan arkistointitoimisto Langleyssa, Virginiassa, ei tiennyt hänestä mitään. Arietty, hänen ikioma "sieniagenttinsa", oli hänen ainoa yhdyntähenkilönsä.
xxx/ellauri168.html on line 353: Hypnoosi, mielenhallinta! Voi jumpe! (Kansi Donald Bainin kirjasta Candy Jonesista.) On selvä mahdollisuus, että Jensenin mielenhallintakokeet suunniteltiin selvittääkseen, mitä tälle "täydelliselle vakoojalle" voitaisiin tehdä, ja että Ariettyn välittämät viestit olivat hyvin pieniä. Se oli menetelmä, joka oli olennainen asia. Ei myöskään ole mahdollista tietää, mihin CIA:n yhteistyö hänen kanssaan päättyi, ja McArthur ja hänen omat ideansa projektia (tai hän itse) ottivat vallan. Tämän oudon tarinan hypnoottisesta agressiosta on todisteita sen ulkopuolella. Karkki kertoi Harper Magazinen toimittajalle Eka Vekaralle (jota Bain haastatteli), että hän työskenteli joskus valtion virastossa koekaniinina ja saattaa kadota silloin tällöin. Hän mainitsi myös matkustavansa Aasiaan. Siellä oli myös kirje, jonka hiän kirjoitti asianajajalleen William Williamsille (vai oliko se Charlie Brown) suojatakseen itsensä siltä varalta, että hiän kuolisi tai katoaisi äkillisesti tai epätavallisissa olosuhteissa; hiän kertoi hänelle, ettei hänellä ollut oikeutta paljastaa tarkalleen, mihin hän oli osallisena. Bain kirjoitti Brownille, joka vahvisti tämän tosiasian. Joten on selvää, että Karkki oli sekaantunut johonkin, josta hänellä ei ollut oikeutta keskustella edes läheisten ihmisten kanssa. Tällainen pyyntö mille tahansa lakimiehelle, olipa kyseessä rikosoikeudellinen puolustaja tai henkilö-/liikelakimies, on epätavallinen ja antaa hyvän todisteen siitä, että Karkki oli sekaantunut salaisen valtion viraston toimintaan Arietty-nimisenä afroamerikkalaisena kimittävänä kääpiönä.
xxx/ellauri168.html on line 509: Kognitiiviset demoni-prosessit elävät lähellä muita demoneja, ja kun joku demoni on kiihtyneessä tilassa, muut tällä alueella ovat myös, vaikkakin niiden kiihtymys on paljon vähäisempää. Jos kognitiivisia demoneja käytetään suuressa määrin, ne ovat koko ajan varuillaan, mutta vähän käytetyt demonit vaipuvat uneen, ja joskus niille täytyy huutaa kovaa että ne heräävät.
xxx/ellauri169.html on line 175: Walt vietti monia öitä Disney-studioilla ja myöhemmin hänellä oli oma yksityinen kortteli Disneylandin keskellä. Hän kärsi toistuvasti unettomuudesta. Hermojen ja unettomuuden vuoksi hän otti alkoholia ja rauhoittavia lääkkeitä. Hän vietti joskus viikkokausia Holmby Hillsin asunnossaan. Suurin keskustelunaihe studion henkilökunnan keskuudessa oli Waltin outo käytös -- hän ei ollut käytettävissä kuin vasta myöhään iltapäivällä, jolloin hän tuli esiin studion maanalaisesta tunneliverkostosta jossa hän niinsanotusti "jutteli ylläpito-insinöörien kanssa" joka päivä. Hänen kiinteistönsä arvo hänen kuollessaan oli 35 miljoonaa dollaria, josta hänen vaimonsa peri puolet.
xxx/ellauri173.html on line 231: Christoph Martin Wielands gleichnamiger Vater Thomas Adam Wieland d. J. (* 3. Januar 1704; † 27. September 1772 in Biberach) ergriff ebenfalls den Beruf eines Theologen. Se vanhempi kirkonmieskaima runoili joskus 1600-luvulla.
xxx/ellauri173.html on line 727: Hämmästyttävintä on, että he tekevät huijauksia, että he joskus onnistuvat luopumaan hallitusvallasta eri osavaltioissa, kun taas heidän hymyilevä, omahyväinen ja hiljainen tyhjättömyys ansaitsee vain saattohoidon. No, tämän naisen sielu, jota rakastan, valitettavasti! on sisar näille: Miss Alicia, jokapäiväisessä elämässä, - hän on jumalatar Reason.
xxx/ellauri174.html on line 144: Sähköä, herra! Saako olla pikkuleipiä! Se ottaa elegantissa maailmassa huomaamattomia ja kaikkivoipaisia ​​askeleita joka päivä. Joten kelaa! Pian hänen ansiostaan ​​ei enää ole itsevaltiutta, aseita, monitoreja, dynamiittejä tai armeijoita! LOL HAHHAHHAHHAA. Uskokoon ken haluaa. Gäsp. tällänen positivismi ei paljon päräytä näinä lopun aikoina. Mennäs eteenpäin että päästään joskus pukille.
xxx/ellauri174.html on line 434: "Vapaan tahdon ongelmaa" vähän sivutaan, eikä pojat pääse oikein yximielisyyteen siitä. Mä olen Edisonin kannalla ettei sellaista oikeasti olekaan, muuten kuin joskus hyvänä päivänä Aristoteleen määritelmän mielessä.
xxx/ellauri174.html on line 607: - Vai niin! Ymmärrän ja jaan vaikutelman! vastasi Edison haikeasti; mutta kelaa, mitkä pikkujutut toisiinsa lisättyinä joskus tuottavat vastustamattoman kokonaisuuden! Ajattele, mistä rakkaus itsessään riippuu! Hatusta ja sen viisusta!
xxx/ellauri175.html on line 157: "Se ei ole kovin runollista, herrat; mutta sinun on joskus oltava maan päällä.
xxx/ellauri175.html on line 517: Joten se oli kuin varjot tai muodot, jotka ilmestyivät sinulle; erosit joskus kasvot; hän katsoi sinua vakavasti. Yritit heti vastustaa silmiesi todistusta ja halusit selittää sinulle, mitä näit.
xxx/ellauri175.html on line 671: - Jäähyväiset ! Neiti Hadaly!… sanoi Edison. Muistatko siellä maanalaisen huoneesi - jossa puhuimme joskus hänestä, jonka oli määrä herättää sinut kalpeaan olemassaoloomme elävinä?
xxx/ellauri175.html on line 763: Tällä näkemyksellä Sowana - ikään kuin en tiedä minkä keskittyneen korotuksen otteessa - pyysi minua selittämään hänelle sen salaisimmat mysteerit - voidakseen tutkittuaan sen kokonaisuudessaan, joskus sisällyttää itsensä siihen, itseensä ja elävöittää sitä sen "yliluonnollisella" tilallaan.
xxx/ellauri175.html on line 810: Ainoastaan ​​tämän vaikutuksen ylivoiman alainen näyttelijä lausui kärsivällisesti tällä lavalla, näkymättömien linssieni ympäröimänä, kokonaisten päivien ajan jokaisen Hadalyn hallussa olevan kohtauksen lauseen, joka persoonallistaa hänet. Ja tämä alas haluttuihin intonaatioihin, liikkeisiin ja katseisiin, joita Sowana kutsui, inspiroi tässä kauniissa viattomassa. Hadalyn uskolliset kultaiset keuhkot tallensivat inspiraation sormen alla vain täydellisen laulun vivahteen, joka lopulta lausuttiin kahdenkymmenen muun joukossa, joskus. ― Minä, mikrometri kädessä ja vahvin suurennuslasini silmäluomen alla, viittasin, vain heidän hetkellistä valokuvaansa vastaavassa määrin, Andréiden moottorisylinterin jäykkyyteen, ainoaan täydelliseen liikesarjaan, joka yhdistyi katseet ja Alician säteilevät tai vakavat ilmeet. Niiden yhdentoista päivän aikana, jotka tämä työ vaati, haamujen fyysiset jäännökset saatiin valmiiksi – lopuksi rintakehä vähennettynä – tarkkojen ohjeideni mukaan. ― Haluatko nähdä ne muutamat tusinaa erityistä fotokromaattista tulostetta, joihin pisteet on ommeltu (millimetrin tuhannesosien tarkkuudella), joissa metallijauheen rakeita on levinnyt ihonväriin, jotta ne magnetisoivat tarkasti viisi tai kuusi Alicia Claryn perushymyä? Minulla on ne täällä, näissä laatikoissa. Näiden kasvopelien ilmaisua vivahdellaan aivan itsestään sanojen arvolla – aivan kuten vain viisi sarjaa kulmakarvoja muokkaa tämän niin mielenkiintoisen nuoren naisen tavallista ulkonäköä.
xxx/ellauri175.html on line 814: Mutta tänään, koko päivän, joskus täällä, joskus puistossa, lopullinen toisto - jota mietin hänen, hänen mallikseen pukeutuneen ja Sowanan välillä, hämmensi minut!
xxx/ellauri176.html on line 713: 46. Rva Haneda polski käsivarsilllaan ja sanoi suorapuheinen tyyliinsä: voi Voi on takuulla hukkunut. Rei miettii: Jos saan joskus lapsia toivon ettei minun tarvize valehdella niille noin sikana.
xxx/ellauri177.html on line 240: Onx tässä juonessa mitään järkeä? Miten tää hyppelehtii näin epäjohdonmukaisesti? Missä kaikki on? Mixnoi tyypit on retardoituneet lapsen asteelle? Ne käyttäytyy kuin viisivuotiaat. Milloinka ne alkaa käyttäytyä kuin kunnon viisitoistavuotiaat? Taitaa olla taas tällänen Dafnis et Chloe coveri. Se oli 1 mun märkä uni joskus koululaisena. Lucy on The Sky With Diamond. 12-vuotiaana ruozinlaivalla leikin laivan lastenhuoneessa paljon pienempien mutta sievien pikku tyttöjen johdolla. Ne kyllä vähän ihmetteli.
xxx/ellauri177.html on line 619: Synti pyhäinhäväistyksenä, jonka kauhu tuhosi hänet, käytti häntä kiusatakseen häntä. Kun hän vielä joskus kutsui Maariaa, tiettyinä voittamattoman hellyyden tunteina, se oli Albine, joka esitteli itseänsä valkoisessa hunnussa, sininen huivi vyötärölle sidottuna, kultaiset ruusut paljain jaloin. Kaikki neitsyet, Neitsyt kuninkaallisessa kultavaipassa, tähdillä kruunattu Neitsyt, Marian ilmestyksen enkelin vieraileva Neitsyt, rauhallinen Neitsyt liljan ja pätkän välissä, toivat hänelle muiston Albinasta, hymyilevät silmät tai herkkä suu tai poskien pehmeä kaari.
xxx/ellauri177.html on line 621: Hänen toosansa oli tappanut Marian neitsyyden. Sitten hän suurella ponnistelulla ajoi naiset kokonaan pois uskonnosta, hän turvautui Jeesukseen, jonka hinttimäinen lempeys joskus jopa huolestutti häntä. Hän tarvitsi kunnon mustasukkaisen Jumalan, hellittämättömän Jumalan, Raamatun Jumalan, ukkosen ympäröimänä ja joka näyttäytyi vain kurittaakseen kauhuissaan olevaa maailmaa. Ei ollut enää pyhiä, ei enkeleitä, ei enää Jumalan äitiä; oli vain tää 1 Jumala, kaikkivoipa mestari, Allah joka vaati häneltä kaiken hengityksen. Hän tunsi tämän Jumalan "käden" murskaavan hänen kupeensa, pitäen häntä armossaan avaruudessa ja ajassa, kuin syyllinen atomi.
xxx/ellauri177.html on line 737: -- Kävitkö kirkoissa joskus pienenä? hän kysyi häneltä matalalla äänellä, ikään kuin hän olisi jatkanut ääneen itsestään huolimatta unelmista, joka esti häntä kuulemasta sitä. En voinut kulkea kirkon edestä menemättä sinne. Heti kun ovi putosi hiljaa taakseni, minusta tuntui, että olin itse paratiisissa, enkelien äänet kertomassa tarinoita suloisuudesta korvassani, pyhien ja pyhien henkäys. joiden hyväilyn tunsin koko kehossani. Kyllä, olisin halunnut asua siellä aina, eksyneenä tämän autuuden syvyyksiin.
xxx/ellauri179.html on line 848: There’s times when you’ll think that you mightn’t, joskus tekis toisinaan, joskus taas ei.
xxx/ellauri179.html on line 849: There’s times when you’ll know that you might; joskus tietää että tolta kyllä saa;
xxx/ellauri186.html on line 521: Muukalaislegioonaan on ollut vaikeuksia löytää sopivia taistelijoita. Ihmiset saattavat liioitella kokemustaan ja tarinaansa. Tai jopa valehdella asiasta. Asioiden vahvistaminen voi olla joskus hankalaa tai ainakin se vie kantapeikkojen aikaa ja kärsivällisyyttä. – Monet luulevat, että he voivat vain tulla ja lähteä ampumaan ihmisiä, Iltalehdelle kerrotaan.
xxx/ellauri186.html on line 621: Jeesus sanoi, Minä odotan, Mitä, Jumala kysyi, ikään kuin olisi hajamielinen, Että sinä kerrot, paljonko kuolemaa ja kärsimystä sinun voittosi muista jumalista vaatii, paljollako kärsimyksellä ja kuolemalla maksetaan ne taistelut, joita meihin uskovat ihmiset sinun ja minun nimissä keskenään käyvät, Tahdotko sinä välttämättä tietää, Tahdon, No hyvä on, se mainitsemanı yhteisö rakennetaan, mutta jotta sen perustasta tulisi luja, se täytyy kaivaa ihmislihaan ja sen pohja on muurattava kieltäymyksistä, kyynelistä, tuskista, kidutuksista ja kaikenlaisista nykyisin kuviteltavista sekä vasta joskus tulevaisuudessa tunnetuista kuolintavoista,
xxx/ellauri186.html on line 660: Jeesus sanoi, Jatka, Sitten on sellaisia, Jumala rupesi hidastellen jatkamaan, jotka hakeutuvat asumattomiin erämaihin ja viettävät erakkoelämää luolissa ja onkaloissa eläinten seurana, (kz pyhä Antonius), jotkut antavat muurata itsensä seinien sisään, jotkut nousevat korkean pylvään päähän ja elävät siellä vuosikausia yhteen menoon, jotkut, mutta silloin ääni oheni ja voipui, Jumala seurasi nyt mielessään loputonta ihmisjonoa, niitä tuhansia ja tuhansia, tuhansia ja taas tuhansia miehiä ja naisia jotka kaikkialla maanpiirissä menevät luostareihin, joskus aivan vaatimattomiin rakennuksiin, usein taas komeisiin palatseihin, Niissä he sitten asuvat palvellakseen minua ja sinua aamusta yöhön vigilioin ja rukouksin, ja kaikilla on sama pyrkimys ja sama päämäärå, he haluavat ainoastaan palvoa meitä ja kuolla meidän nimemme huulillaan, ja he käyttävät itsestään erilaisia nimityksiä, he ovat benediktiinejä, sisterssiläisiä, kartusiaaneja, augustinolaisia, gilbertiinejä, trinitaareja, fransiskaaneja, dominikaaneja, kapusiineja, karmeliittoja, jesuiittoja, heitä on paljon, paljon, hyvin paljon, voi kuinka minun ihan tekisi mieli voida huudahtaa että Hyvä jumala kun heitä on paljon.
xxx/ellauri186.html on line 672: Nämä sotaretketkö ovat niitä ristiretkiä, Nun juuri, Saavatko ne joukot vallatuksi sen mitä tahtovat, Eivät, mutta surmaavat täällä paljon ihmisiä, Entä ristiretkeläiset itse, Heitä kuolee saman verran, jollei enemmänkin, Ja se kaikkiko tapahtuu meidän nimeen, He lähtevät sotaan huutaen että Tämä on Jumalan tahto, Ja ilmeisesti kuolevat sanoen että Tämä oli Jumalan tahto. Olisihan se kaunis kuolema, Siis jälleen kerran uhri oli turha, Poikani, jotta sielu pelastuisi, täytyy uhrata ruumis, Minä olen kuullut tuon sinulta jo ennenkin joko noilla samoilla tai muilla sanoilla, mutta mitä sinä Paimen sanot näistä kammottavista tulevista tapahtumista, Sen vain että kukaan täysijärkinen ei voi ruveta väittämään, että Paholainen olisi joskus ollut tai olisi yhä ja vastedeskin syyllinen tuollaiseen verilöylyyn ja tuollaisiin ruumisröykkiöihin, ellei sitten joku parjaamis mielessä keksi silkkaa ilkeyttään syyttää minua siitä että syntyy se jumala josta tulee tämän vihollinen,
xxx/ellauri186.html on line 676: Aika kului eikä sumu puhunut enää ja Jeesus kysy tällä kertaa sävyyn joka tuntui edellyttävän vain myönteistä vastausta. Eikö mitään muuta. Jumala epäröi mutta sanoi sitten väsyneesti. Sitten tulee vielä Inkvisitio mutta jollet pane pahaksesi, siitä voisimme puhua joskus toiste, Mikä on Inkvisitio. Se on taas yksi loputon tarina, Minä haluan tietää, Parempi olisi ettet tietäisi Mina haluan, Sinulle vain tulee nykyisessä elämässäsi tunnonvaivoja jotka kuuluvat vasta tulevaisuuteen. Eikö itsellesi tule, Jumala on Jumala, hänellä ei ole tunnon vaivoja, Jos minun kerran pitää kestää se että joudun kuolemaan sinun takiası, kyllä minä silloin voin kestää ne tunnonvaivatkin jotka kuuluisivat sinulle, Olisin mieluummin säästänyt sinut niiltä. Et sinä totta puhuen ole muuta tehnytkään siitä asti kun minä synnyin, Sinä olet kuittämätön, aivan kuin kaikki lapset, Jätetään nyt teeskentelyt ja kerro minulle, mika se Inkvisitio on.
xxx/ellauri186.html on line 678: Inkvisitio, joka tunnetaan myös nimellä Pyhän viraston tuomioistuin, on välttämätön paha, äärimmäisen julma laitos, jonka avulla teemme lopun saastasta, sillä sellaista sinun Kirkkoosi joskus pesiytyy pitkiksi ajoiksi yleensä kaikenlaisista iljettävistä harhaopeista sekä niiden vähäisemmistä haaraumista ja seurauksista, joihin lisäksi lasketaan erinäisiä ruumiillisia ja henkisiä luonnottomuuksia, ja nämä kaikki niputetaan sen kummemmin järjestystä ja merkitystä miettimättä samaan kauhujen karsinaan, sinne kuuluvat luterilaiset ja kalvinistit, molinistit ja juutalaisuuteen kääntyneet, sodomian ja noituuden harjoittajat, toiset näistä tahroista kuuluvat tulevaisuuteen, toiset taas ovat ominaisia kaikille ajoille. Kun sanoit ettă Inkvisitio on välttämätön, miten se sitten toimi niiden pahuuksien torjumiseksi, Inkvisitio on sekä poliisi että tuomioistuin, ja siten se pidättää, tutkii, tuomizee ja rankaisee niin kuin tuomioistuimet ja poliisit,
xxx/ellauri187.html on line 281: Yksi selitys hänen Jeesuxen kannalta ennenaikaiseen kuolemaansa annetaan Jaakobin apokryfisessä evankeliumissa (kirjoitettu ~ 145AD), jonka oletetaan olevan Jaakobin – Jeesuksen veljen – protoevangeliumi, joka väittää, että Jaakob oli itse asiassa Joosefin poika aiemmasta avioliitosta. Kaanonin evankeliumit eivät koskaan mainitse Joosefin ikää, mutta tämä Kertomus Jaakobista esittää Josephin vanhana miehenä, joka kutsuttiin jumalauta vaan huolehtimaan neitsyt Mariasta. Jos tämä kertomus pitää paikkansa, selitys Josephin poissaololle myöhemmin Kristuksen elämässä johtuisi siitä, että hän siirtyi ihan vain vanhuuttaan ajasta ikuisuuteen joskus äpäräpoika Jeesuxen 12 ja 19 ikävuoden välillä.
xxx/ellauri195.html on line 337: Nallen menneisyydessäkin on jotain noloja kolonialistitahroja. Sen seurassa kiltistynyt Vargen joskus vielä lankeaa rikoxen polulle, mutta yhä harvemmin. Sarjassa on nyttemmin nähty jopa homopareja. Juoniin tarvittavat konnat ovat satunnaisia, vain harvat ovat taparikollisia, joihin ei löydy muuta lääkettä kuin turpiin vain ja onnea. Sentään Nallea koko lapsuutensa seuranneet ruozalaiset ovat oppineet läxynsä: älä tee niinkun Nalle sanoo, vaan tee niinkuin se tekee. Lars taitaa olla tällä haavaa Höblän kukkahattutätimäisin toimittaja.
xxx/ellauri200.html on line 458: Tiistairistikossa tuli vastaan vuoden 1906 nobelisti, joka vaikutti tuiki tuntemattomalta, aivan never heardilta, vaikka onhan mun ollut pakko joskus lukea siltä ainaskin 3 runoa, ne mitkä Aale Tynni on väkertänyt tiiliskiveen 1000 laulujen vuotta. Kysesssä on siis italialainen Carducci, joka tunnetaan mm. siitä, että "hänen poliittiset mielipiteensä olivat ailahtelevaisia, ja hän on kirjoittanut yhtä tulisieluisia tekstejä tasavallan puolesta kuin sitä vastaan." Siitä huolimatta tai ehkä sixi hänet äänestettiin senaattiin vuonna 1890.
xxx/ellauri200.html on line 713: if by God's mercy progress ever ends, Jos siihen edes joskus tulee loppua,
xxx/ellauri201.html on line 74: Pesin Isokukko-Uljaksen leveän selän, oli silläkin mittaa ja vahva se oli kuin talonovi. Jo kääntyi mies ympäri ja pesin karvaisen rinnankin, oikein kunnolla hankasin. Miestä vaan nauratti. Isokukko-Uljas nousi seisomaan ja muut näköjään tiesivät, että ei minun koitokseni vielä ohitse ollut, kun kiilusilmin ovella viipyivät. Eino se yhä ärisi kiukkuaan lauteella. Isokukko-Uljas kysyi, että eikös tässä talossa sitä viimeistä soppea puhtaaksi pestäkään. Ei sitä passannut työmiehen antaa ikätoverinsa taliseksi tulla. Miehet nauraa hekottivat ja seurasivat minua silmä kovana, liekö jokin muukin ollut niillä kovana. Kyllä minä tiesin, mitä Isokukko-Uljas tarkoitti. Olin minä joskus arkana nuorikkona Kustin-rutaleen nahanaluksen joutunut huuhtomaan, siellä sitä haisevaa talia oli ollut. Siinä minä hetken aattelin, mitä pirskattia minä nyt tekisin, mutta niin minä vaan otin kädellä kiinni siitä isosta murikasta, vedin löysän nahkan terskan taakse ja aloin pestä. Puhdashan se oli, mutta puhtaana piti pysyäkin. Miehet nauroivat kuin viimeistä päivää, Isokukko-Uljas hörähteli tyytyväisenä. Silloin loikkasi Eino alas lauteelta kuin riivattu, seisahtui ja hyökätä aikoi Uljaksen päälle. Mutta kun oli vastassa niin iso mies, niin eipä uskaltanut ei, vaan paineli muita sivuun tyrkkien ovesta ulos. Miehet siitä vielä enemmän yltyivät nauramaan, sanoivat, että nyt vietiin Einoltakin vittu.
xxx/ellauri202.html on line 151: Antoine tutustuu isänsä kirjeenvaihtoon ja muistiinpanoihin. Isä on saanut vangeilta ja kasvateilta ylistäviä kirjeitä. Oscar Thibault on oivaltanut, että proletariaatti taistelee Jumalan luomaa vaihtelevaisuutta vastaan. Herra Kunnianarvoisuus on minusta tekopyhä ja epäilen, että ylistävät kirjeet on kirjoitettu vilpillisessä mielessä tai jonkun pakottamana. Jacques kohtaa isän kasvatuslaitoksen ja mielessään polttaa sen. Hän kuitenkin karkaa Pariisiin. Pariisiin tulee junalla myös Antoine, joka puhuu abbe Vecardin kanssa uskosta. Pitkän keskustelun lopussa abbe uskoo Antoinessa oleva uskon siemenen, joka joskus vielä kasvaa ja kannustaa Antoinea rukoilemaan.
xxx/ellauri208.html on line 890: Pikku Antti on ällö narsisti. Beska lakritsstånger. Milloinkahan viimexi ne on mulle maistuneet. Vaikka muna seisoo joskus aamutunteina se on silti oudon tunnoton. Viime yönä seisoi kun näin unta polkkatukkaisesta hoikasta pieni- mutta pyöreärintaisesta naisesta joka antoi mun mielellään vähän sieltä täältä hypistellä. Mutta sellaista ei voi pitkään jatkaa ilman aikojaan, on pakko edetä reippahasti nussimaan, muuten menee näpein hetki ohi. Ilman kasvua ei ole onnea.
xxx/ellauri208.html on line 1066: No se vanha perse tulee muka "antamaan anteexi" kiusaamilleen siiroille. Armona on se on että vätys Aatamin jälkeläiset perii Lago del Marin joskus tulevaisuudessa. No oikeastaan Idrixen, sillä Kadri bylsii Idrixen tyttärestä Hindistä koko liudan serkkusisaruxia. Mikäs se saatanan tyttären nimi olikaan Miltonin ruonoelmassa? Sehän oli synti! Ja niiden lapset oli jotain käärmeitä. Kuten Pugh Rogefelt lauleli:
xxx/ellauri215.html on line 329: Mutta uhriutuvat narsistit saattavat puhua usein aiheesta, sillä he haluavat saada tukea, ymmärrystä siihen, missä asemassa ovat olleet ja miten traumaattista tämä on ollut. Monet meistä täällä ovat altruistisista syistä auttamassa henkisesti, sosiaalisesti ja joskus fyysisesti kaltoin kohdeltua uhria.
xxx/ellauri218.html on line 275: Tää on kyllä paikoitellen hyvää ajankuvaa, suht tuoreita klisheitä. Kun Matty oli hyvin pieni, hänen veljellään oli tapana istua pytyllä ja lukea sarjakuvia tenavayleisölleen, naapurin neljä ja viisivuotiaille lapsille, joita jonkun lähistöllä olevan aikuisen olisi kuulunut pitää silmällä, ja Matty seisoi ovensuussa valmiina huutamaan varoitussanan tulee, ja Nick istuu pytyllä ja lukee Captain Marvelia tai Targeteersia housut polvien varassa roikkuen, ja hän esitti vuoropuhelun elävästi, paasaten ja elehtien, matkien uskottavasti rosvojen ja naisten ääntä ja päästäen lyhyen vihlovan kiljaisun kuvatessaan, miten gangsteriautot vetivät kaarteet tiukasti öisillä ajomatkoillaan, säikäytti joskus lapset eläytyvällä tyylillään, vaikeni päästääkseen paskapökäleen joka putosi loiskahtaen, molskahti veteen, se oli maailman hulluin ääni ja nostatti hänen kuulijoidensa kasvoille onnellisen kunnioittavan ilmeen - se oli kaikkein värisyttävin ilonaihe, parempi kuin mikään mitä hän sai sarjakuvasivuilta irti. Jepjep italialaiskortteleita Bronxissa 50-luvulla. Tiina ja Jössi kasteli maalla pakettinappuloita posliiniseen pissapottaan ja käskivät mun maistella ja imuskella, tämo hyvvee!
xxx/ellauri218.html on line 401: Lillon mantra oli joltain epsanjalaiselta mustikolta, se oli ikäänkuin sen lovipäinen tero tiellä pimeyteen: Todo o Nada, kaikki tai ei mitään, atominen transaktio. Kamat on ladattava kaikki pussiin kerralla tai ei ollenkaan. Sexi on yxi meidän pikku salaisuuxistamme. Kiimaiset kirjoittajat sepittävät sexikohtauxia. "Kaipaavan rakkauden terävä nuoli", se kuulostaa Akun hoidosta pornolta. Vaikka tylppä päähän siittimellä on ja yllättävän pehmeä, vaikka varsi vaikuttaisi kovalta. Ei se haavaa tee vaikka kovaakin rynkyttäisi. Paizi immenkalvon se voi kyllä puhkaista. Noniin, eka varsinainen panokohtaus sivulla 331. (Marianin ja Brianin aiempia toilailuja ei voi laskea.) Löllö vetää varsinaisen aktin läpi aika skezimäisesti. Ei tosta kyllä juuri lämmennyt. "Kyllä teki hyvää käydä paljain jaloin kusella rankan ja kunnollisen panon jälkeen." Höh, röörit ovat niin täynnä siemennestettä ettei kusi edes tahdo tulla. Eikä se ole kirkkaan keltaista vaan saippuaista vaahtoa. Puhukaa sonogrammilaitteseen. Uskotko sinä jumalaan? Uskon kai. Mennään joskus kazomaan sen ottelua.
xxx/ellauri224.html on line 293: 4. "Myönnän, että kahdesti kaksi tekee neljä on erinomainen asia, mutta jos haluamme antaa kaikkensa, kaksi kertaa kaksi tekee viisi on joskus myös erittäin viehättävä asia."
xxx/ellauri224.html on line 301: Dostojevskin kokemuksen mukaan ihmiset eivät toimineet ollenkaan niin. Kuten yllä oleva lainaus osoittaa, joskus emme voi olla sanomatta, että kaksi ja kaksi ovat viisi, vain todistaaksemme, että voimme.
xxx/ellauri225.html on line 114: Aineellisen vaurauden ja hengellisen kuivumisen aikakaudella kirjoitettiin kauniita runoja Tekemisestä ja Tehdystä ("tehty mikä tehty / joskus mä teen toisinaan ja sitten taas en") ja vaikeita metafyysisiä runoja kuten Hart Cranella miten 2sta tulee 1 ja 1stä vahingossa 2 (no mitä vaikeaa siinä muka on, huis hais keskijalka sinne ja se on siinä eikä anopin siinä).
xxx/ellauri227.html on line 226: Ryssäviha on nykytilanteessa aivan väistämätöntä. Asenteet lieventyvät joskus aikanaan kun ryssä on lyöty ja pax americana saatu ulotetuxi Ukrainaan. Venäläisten täytyy ansaita lännen luottamus nöyrillä teoilla, venäläisten sanaan luottaminen on tällä hetkellä täällä valtameediassa ihan nollissa. Suomalaisten teilaaminen sivistymättömiksi ja riitaa haastaviksi autoihin laitettujen lappujen perusteella on täysin kohtuutonta tässä maailman tilanteessa. Eiköhän tuosta sivistyksestä ole puutetta enemmän siellä naapurin puolella? Nekulturnyje ovat Putinin porukat meihin nurjiin persuihin verrattuna. Vihapuheen liimaaminen vaikka autoon laitetulla lapulla on meillä demokratioissa ihan sallittua, ize asiassa suotavaa.
xxx/ellauri228.html on line 371: And some time this I will dream again, Ja joskus nään tätä unta taas,
xxx/ellauri229.html on line 830: Ah! Mutta tietenkin! Tämän täytyy olla seurausta ajatussiirtymistä, joskus kohti ultraviolettia ja joskus-keltaisten vyöhykkeiden kautta-infrapunan suuntaan, toisin sanoen psykologinen Doppler-efekti! Hyvin tärkeää! Sillä se voisi olla todiste siitä, että lensin! Todistus liikkeen nojalla, demonstratio ex motu, kuten skolastikot sanoivat! Joten sitten todella lennän. Kyllä. Mutta kuka tahansa voi ajatella munia, jalkoja ja piispoja. Se ei ole mikään todiste, se on vain olettamus. Mitä sitten jää jäljelle? Solipsismi? Olen olemassa yksin, enkä lennä minnekään...
xxx/ellauri230.html on line 376: Ensinnäkin Japanin ja Venäjän [valkokaartin] joukkoja vastustavat vihollisen äärisolut ovat hajallaan eri alueilla, toisinaan venäläiset uskaltavat hyökätä meidän kimppuun, ja joskus päinvastoin he käyttäytyvät kuin siviilejä, mikä tekee mahdottomaksi ulkoisesti määrittää, kuka on kenen kanssa ja onko sillä väliä. Tästä lähtien, jos venäläis-japanilaisille joukoille tapahtuu jotain ja kyläläiset voivat osallistua ääriliikkeiden toimintaan, jokainen tällainen kylä on tuhottava ja poltettava.
xxx/ellauri234.html on line 354: 1:n ratikka oli joskus maailmassa viihtyisä, nyt se on pyllystä. Täynnä pahanhajuisia vanhuxia jotka köhivät ja räkivät sekä kovaäänisiä hölmöjä puhumassa kännykkään. Ihan pakko kuunnella niiden pitkästyttäviä juttuja.
xxx/ellauri235.html on line 361: "Oodi keväällä" tai pikemminkin Leucocholy eli mania, mutta on myös joskus isäntänä "toinen laji, todellakin musta, jonka olen silloin tällöin tuntenut, jossa on jonkin verran Tertullianuksen uskon sääntöä Credo quia lehetetlen est [uskon, koska se on mahdotonta]; sillä se uskoo, ei, on varma kaikesta, mikä on epätodennäköistä, joten se on vain pelottavaa; ja toisaalta sulkee pois ja sulkee silmänsä mahdollisimmilta toiveilta." Graylle on jo ominaista näkemys, jota "Oodissa keväällä" puoltaa eräs suojelijahahmo:
xxx/ellauri235.html on line 495: Historiankirjat olivat osoittaneet, että Ranskan raunioille oli tehty monia tällaisia pieniä retkiä monissa sodissa; ja vaikka hän tiesikin erään opposition valtiomiehen joskus kutsuneen niitä ikkunan särkemiseksi kultarahoilla, hän oli ollut taipuvainen hyväksymään ne periaatteessa, koska katsoi niiden hajoittavan ranskalaisten voimia - paitsi nyt, kun hän oli itse joutunut sellaiseen mukaan.
xxx/ellauri237.html on line 109: Opettaja korjaili Marken käden asentoa ja soitti sille joskus pyynnöstä. Lähtisitkö kanssani konserttiin? Opettaja oli kovin kiltti hänelle. Entä jos sattuisi, että opettaja juuri tänään... Hauskuus odotti oven takana.
xxx/ellauri237.html on line 277: Mutta kun Paula ei tahdokaan armonpullaa, Marke on tosi pettynyt. Kaikenhan pitäisi mennä Marken mielen mukaan. Vitun millimolli. Izepäinen simppu. Eno on hieman lihava, se tulee sanotuxi sivulauseessa. Saima ojentaa: Ei Annelin tarvize luulla että sellainen joka on vajonnut kotiapulaisexi ei voisi olla kotoisin hyvästä ja arvokkaasta perheestä. Saiman pitää joskus kertoa, Anneli vastasi siihen. Paremmalla ajalla. Kiinnos. Teuvo on selvinnyt Anglian romusta ja jakaa Paula-tytölle komplimangia. Paula punastuu korvannipukoita myöden. Adonaasi solanaat! Rakkautta multa saat!
xxx/ellauri237.html on line 376: Puistoja haravoinut Hilma-täti tuli Suopeltoon auttamaan ihan pikkurahalla, ei tarvinnut sen tautta säästeliään ex-rikkaan isoisän pyöriä Kurjalassa lautapalttoossa kuin väkkärä. Kaikki oli tän Karjalan Pollyannan ansiota, tuumi Paula, vaikka Marke ize syytti johtoportaan väkeä. Mutta eihän sitä koskaan voinut tietää, ehkä Jumala tolleen heittää noppaa ja joskus puuttuu asiaan, joskus ei! Se on korkeemmassa kädessä. Ei tää ole mitään luonnontiedettä, vaan transhumanismia.
xxx/ellauri237.html on line 393: Elämä pyörii edelleen, mutta sinä et ole enää se, jota se toinen joskus niin ihaillen katsoi, lumoutuneena kuunteli ja rakastavasti suuteli. Sinä olet edelleen siinä, mutta sinua ei enää ole. Puf! Hoo-puh! Kuin sinut olisi taiottu näkymättömäksi!
xxx/ellauri237.html on line 732: (Eli joskus löydät sen henkilön, joka antaa sinulle sydänkohtauxen, joka tuo esiin tunteita, joita luulit mahdottomaksi tuntea. Elämäsi muuttuu täysin, ja elämästäsi tulee sen henkilön elämä, jota rakastat hullusti, todellisella hulluudella. Tiedät, että jos kyseinen henkilö kylästyy ja lähtee vetämään, tunnet samoin, ja sinun on hyväksyttävä se. Narsistista touhua.)
xxx/ellauri239.html on line 677: Vielä jos ei kotona ole tasapainoista, niin voi omakin mieli hajota. Jokaisella tulee joskus kuppi täyteen. 1% ihmisistä sairastuu psykoosiin. Siinä ei auta mikä on sosioekonominen asema. Tämäkin on mahdollinen. Silloin psykiatri on viety tarkkailulähetteellä mielisairaalaan. Tällöin kuulustelua ei ole luonnollisesti vielä aloitettu. Yleensähän poliisi kuulustelee alustavasti hyvinkin nopeasti.
xxx/ellauri250.html on line 333: Kumpi on pahempi vihulainen, saalis vai kilpailija? Helppo, sanoi hirvi, tietysti kilpailija. Peto ei vihaa saaliseläintä, päinvastoin, se pitää siitä. Viha kohdistuu kilpailijoihin (tai joskus petoihin, tosin niitä kyllä pelätään enemmän kuin vihataan.) Oderint dum metuant. Aslaktyyppisille äijämiehille on hiehot saaliseläimiä.
xxx/ellauri250.html on line 526: toweling, sometimes singing while I stay in Pyyhkeilee, joskus laulaa kun mä jatkan,
xxx/ellauri252.html on line 191: Handen kotiporukoilla oli joskus ollut talo jonka se ostaisi takaisin jos rahat piisaisivat. Sen asenteet on tosiaan täysporvarillisia. Ja vanhaa tuttua narsismia ihan kotivaroixi. Ammattikynäilijät vääntää textiä kuin lihamyllyä ja sen kyllä huomaa. Oli asiaa tai ei.
xxx/ellauri259.html on line 195: "Humanismi on rikas, monipolvinen ja joskus riitaisakin ajatteluperinne, jonka keskeiset arvot murtoluvuixi jakamattomasta ihmisarvosta, ylimääräisen sorron ja turhan kärsimyksen vastustamisesta, sivistyksen ja valistuksen tärkeydestä, vapaudesta (no tulihan se sieltä) ja uskosta (tämä vielä) ihmisen täydellistymiseen muun luomakunnan kustannuxella toivottavasti patistavat ihmiskuntaa jatkossakin kohti parempia aikoja, uusia nousukausia." Rukoilkaamme. Haluatteko päivän lehden? Herlinin Sanomat? Ai mixi ette? Tää olis ilmanen.
xxx/ellauri259.html on line 651: Kun löytää kirjan, joka todella koskettaa sydäntä, on se kuin harvinaisen ja arvokkaan aarteen löytäminen. Olet kenties joskus aiemmin törmännyt sattumalta kerrassaan loistavaan kirjaan sattumanvaraisesti lempikirjakauppasi valikoimaa tutkiessasi, tai ehkä joku ystävistäsi on osannut suositella juuri sinun makusi mukaista teosta. Tänään sinun ei enää tarvitse pohtia seuraavaa lukuprojektiasi, sillä olemme laatineet aivan erityisen listan, josta löydät toinen toistaan huikeampia lukuelämyksiä. Mainonta.
xxx/ellauri265.html on line 91: Epäilyni osoittautui kuitenkin aiheettomaksi. Nina pystyi uskottavasti perustelemaan metodin järkevyyden. On ize asiassa ihan samantekevää onko se totta ollenkaan (sori siitä Niini). Oikeastaan tyypittelyn perustavoitteena on saada ihmiset tajuamaan, kuinka erilaisia olemme. Enneagrammissa on kuitenkin 4 enemmän vaihtoehtoja kuin pentagrammissa. Kolminaisuudessa on vielä vähemmän. Tämä havainto puolestaan ohjaa meitä, kun tapaamme muita ihmisiä. Omassa ajattelussani kommunikaation onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä on puhujan kyky mukauttaa puhettaan kuulijan mukaan ja juuri tässä ihmistuntemus on tarpeen. Nina antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tämä tapahtuu. Melkein kaiken ymmärsinkin mitä Nina koitti sanoa, vaikka joskus vasta kolmannella kerralla saatoin nauraa mukana.
xxx/ellauri273.html on line 235: Edustaja John Culberson esitti tarkistuksen, jolla muutettiin artiklaa V rajoittaakseen kaikki osavaltioiden koolle kutsumat kansankokoukset perustuslain muuttamiseksi yhteen muutokseen ja vaatien kongressin valtuuttamaan tällaisen kansankokouxen Tämä muutos, jota joskus kutsutaan "Madison-muutokseksi", estäisi "karkaavaa kansankokousta" muuttamasta tai korvaamasta Yhdysvaltain perustuslakia radikaalisti.
xxx/ellauri286.html on line 386: The Guardian vielä kirjoitti: "Molemmat romaanit yrittävät edustaa monitahoista todellisuutta, ja joskus on sietämätöntä intensiteettiä, kun metaforat versovat ja vääntelevät. niissä on selkeästi venäläinen sävy, Neitsythiiren hengästyminen muuttuu valossa ja pimeässä mitatummaksi loistoksi; Shishkinin tehtävän kiireellisyyttä ei himmennetä. Tšehov välitti inhimillisyyttään - ettei tekstissäsi voi olla täysin negatiivisia hahmoja. Ja Tolstoilta opin, että ei pelätä olla naiivi.
xxx/ellauri286.html on line 475: Minna Hjort kertoo, että hänen suosikkinsa on perkele, mutta joskus livahtaa myös fuck. Samperia ja perhanaa käyttävät vain vässykät.
xxx/ellauri286.html on line 586: Ihmiset, joilla on BPD, voivat olla hyvin herkkiä tavalle, jolla muut kohtelevat heitä, he voivat tuntea suurta iloa ja kiitollisuutta hyvistä arvosteluista ym havaituista ystävällisyyden ilmauksista ja voimakasta surua tai vihaa koetun kritiikin tai loukkauksen johdosta. Ihmiset, joilla on BPD, harjoittavat usein toisten (länkkärien) idealisointia ja toisten (kommarien) devalvointia vuorotellen korkean positiivisen kunnioituksen ja suuren pettymyksen välillä. Heidän tunteensa muita kohtaan muuttuvat usein ihailusta tai rakkaudesta vihaksi tai vastenmielisyydeksi pettymyksen, jonkun menetyksen uhan tai arvostuksen menettämisen jälkeen jonkun, jota he arvostavat, silmissä. Tätä ilmiötä kutsutaan joskus halkeamiseksi. Yhdessä mielialahäiriöiden kanssa eesti markan idealisointi ja ruplan devalvaatio voivat heikentää suhteita perheeseen, ystäviin ja työtovereihin.
xxx/ellauri286.html on line 598: Toiset voivat joskus kertoa, kun joku, jolla on BPD, dissosioituu, koska hänen kasvojensa tai äänensä voivat muuttua litteiksi tai ilmeisiksi tai he voivat näyttää hajamielliseltä ja "tunnottomalta" tunneärsykkeille. Sofi ilman juhlameikkiä näyttää aika luteelta.
xxx/ellauri291.html on line 165: Kolme päähenkilöä olivat Kirk, Spock ja McCoy, ja kirjailijat leikittelivät usein eri persoonallisuuksia toisistaan: Kirk oli intohimoinen ja usein aggressiivinen, mutta hänellä oli viekas huumorintaju; Spock oli viileän looginen; ja McCoy oli sarkastinen, tunteellinen ja epälooginen, mutta aina myötätuntoinen. Monissa tarinoissa nämä kolme törmäsivät, jolloin Kirk joutui tekemään vaikean päätöksen, kun taas Spock kannatti loogista, mutta joskus jämäkkää polkua ja McCoy (tai "Bones", kuten Kirk kutsui häntä) vaati tekemään sen, mikä aiheuttaisi vähiten haittaa. McCoylla ja Spockilla oli sparraussuhde, joka peitti heidän todellisen kiintymyksensä ja kunnioituksensa toisiaan kohtaan, ja heidän jatkuvasta riitansa tuli suosittuja katsojien keskuudessa. Esitys korosti dialogia niin paljon, että käsikirjoittaja ja ohjaaja Nicholas Meyer kutsui sitä radiodraamaksi.
xxx/ellauri291.html on line 515: – Joulukuun puolella viime vuonna alkoi Jarnolla esiintymään mustelmia eri puolilla kehoa ja kysyessä niiden alkuperästä selitti hoitotäti joskus ne kaatumisen syyksi ja joskus hänen omat lapsensa (3- ja 5-vuotiaat tytöt) olivat nipistelleet niitä mustasukkaisina, äiti kertoi.
xxx/ellauri291.html on line 528: – Olen kärsinyt noin kuuden vuoden ajan kovasta oikeanpuoleisesta päänsärystä, mihin olen saanut lääkäreiltä särkylääkkeitä. Lisäksi olen syönyt erilaisia rauhoittavia lääkkeitä. Särkykohtausten aikana olen ollut hyvin hermostunut ja raivoissani omille lapsillenikin ja olen heitä lyönyt joskus pienestäkin asiasta. Joulun aikoihin -86 loppuivat minulta särky- ja rauhoittavat lääkkeet, ja rahapulasta johtuen en pystynyt uusia hankkimaan, hoitaja kertoi poliisille.
xxx/ellauri291.html on line 537: ”Särkykohtausten aikana olen ollut hyvin hermostunut ja raivoissani omille lapsillenikin ja olen heitä lyönyt joskus pienestäkin asiasta."
xxx/ellauri292.html on line 275: Akkokin oli joskus Antiokia, muttei se oikea, olipahan vaan Akka, Akko eli Acre. Akkoinsaari oli saari Suvasvedessä Leppävirralla, jossa meillä oli mökki jossa John pelkäsi apilaisia. Ja ukkosta, isän piti laittaa perse äkkiä polkupyörän pieneen tuoliin ja jatkaa polkemista. Siellä oli paljon mansikoita ja mesimarjoja. Talon pihalla lojui koirien puoliksi kaluama lehmänsorkka. Kyläkaupassa ei ollut mitään vihannexia.
xxx/ellauri292.html on line 578: Paavalin vasta päästyä saarnassa hyvään vauhtiin ja alkaessa keinua kantapäiltä varpaille ehdittyään lunastusteemaan ateenalaiset katkaisivat puheen lyhyeen sanoen: jatka kernaasti joskus toiste. Patu lähti hotelliin kallella kypärin.
xxx/ellauri293.html on line 71: Paavali lähti ystävänsä kanssa Antiokiaan. Teklan mukaan Patu oli varreltaan pieni mies, tukka oli harva, sääret väärät, kulmakarvat yhteenkasvaneet, nenä jonkinverran koukkuinen, ruumiin terveys muuten hyvä, mies täynnä armoa ja tarmoa, joskus jopa ihmisen näköinen, mutta joskus hänen kasvonsa olivat kuin Hesekielin kuvailemalla enkelillä. Kuvaus ei ole imarteleva ja niin toisenlainen kuin meidän näin pitkien aikojen takaa toivomamme ihanne, että se voi hyvinkin olla apostolin oikea kuva, joka on lähtenyt hänet nähneiden ihmisten kädestä.
xxx/ellauri293.html on line 130: Paavalin kirje roomalaisille kirjoitettiin Korintissa joskus vuosien 56 ja 58 välillä, jotta hän saisi rahallista tukea lupailemalleen lähetysmatkalle Espanjaan. Vaikka Paavali ei ollut vielä käynyt Roomassa, hän olisi tuntenut yhteisön ja sen olosuhteet Korintissa asuneiden Priscillan ja Akvilan kautta, koska hiän oli aiemmin asunut Roomassa.
xxx/ellauri293.html on line 191: Mitä vittua? Onko toivomme rakennettu kivelle? Poikamme Nikkalassa aikoo rakentaa valmistalon hiekalle. Pietari on kallio, hänelle on suotu käteen valmistalon avaimet. Jumala varjelkoon. Barnabas on harras ja ajattelevainen, ja vaikka hänen tulkinnansa saattavat joskus tuntua venyviltä, hänen asenteensa Vanhaa testamenttia kohtaan on tyypillistä myös muille varhaisille kirkon isille.
xxx/ellauri293.html on line 245: Älä myöskään saa syödä hyeenaa: älä siis ole avionrikkoja tai muiden turmeltaja, äläkä ole sellaisen kaltainen. Ja miksi niin? Koska tuo olento vaihtaa joka vuosi lajiaan ja on joskus uros ja joskus nainen. Tämä on puhdasta fantasiaa tai kansanperinnettä; hyeenaa ei mainita missään Raamatussa. Mutta allapa muutama myytti ja totuus hyeenasta!
xxx/ellauri293.html on line 471: Täällä työskentelee oikeita ihmisiäkin (minä) eikä vain tekoälyä, ja olemme tosi innokkaita auttamaan. Tiedämme, että Internet voi joskus olla turhauttavaa ja persoonatonta, joten teemme kaikkemme auttaaksemme poistamaan sen mysteerin ja tekemään siitä helpommin lähestyttävän.
xxx/ellauri293.html on line 693: Tönäys on mikrokohdistettu malli, joka on suunnattu tietylle ihmisryhmälle, riippumatta aiotun toimenpiteen laajuudesta. Brunein yliopiston akateeminen DJ Stewart kuvaili sitä "rakon tyhjennyksen taiteeksi" (kutsutaan joskus mikronukeiksi.) Kirjoittajat viittaavat käyttäytymiseen ilman pakottamista vaikuttamiseen libertaariseksi paternalismiksi ja vaikuttajia valintaarkkitehdeiksi.
xxx/ellauri295.html on line 77: Caesarea (lat., myös Caesareia, Caesaria; m.kreik. Καισάρεια, Kaisareia; suomalaisittain Kesarea), usein Caesarea Maritima ja joskus Caesarea Palestinae, oli antiikin aikainen kaupunki Palestiinassa nykyisen Israelin alueella. Se oli roomalaisen Judaean eli Juudean provinssin hallintokeskus ja tärkein satamakaupunki, ja sijaitsi Välimeren rannalla nykyisen Caesarean kaupungin lähellä.
xxx/ellauri295.html on line 155: Berenice of Kilicia, joka tunnetaan myös nimellä Julia Berenice ja joskus kirjoitettu Bernice, oli Rooman valtakunnan juutalainen asiakaskuningatar 1. vuosisadan jälkipuoliskolla. Berenice kuului Herodian-dynastiaan, joka hallitsi Rooman Juudean maakuntaa vuosina 39 eaa.–92 jKr.
xxx/ellauri296.html on line 45: Mulle tehtiin frenuloplastia kielijänteeseen joskus esimulkkuna. Sitä tehdään myös alapään eri kiinnikkeille. Sillä hoidetaan myös fimoosia, josta on mainintoja albumissa 114 et passim.
xxx/ellauri296.html on line 54:

Suun kudos:

Suun frenuloita ovat frenulum linguae kielen alla, frenulum labii superioris ylähuulen sisällä, frenulum labii inferioris alahuulen sisällä ja posket ikeniin yhdistävä posken frena . Nämä voivat helposti repeytyä voimakkailla iskuilla kasvoihin tai suuhun, joten repeytynyt frenulum on joskus varoitusmerkki fyysisestä pahoinpitelystä.

xxx/ellauri296.html on line 387: nuoruuden vimmalla ja peli oli kovana, myös oman puolueen sisällä. Aina tärkeintä ei ollut omien asioiden ajaminen, vaan joskus myös taistelu kommunismia vastaan. Vuosikymmentä kuvaavat suomettuminen ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin kasvu.
xxx/ellauri296.html on line 560: silläkin ollut joskus tukka blondattu ennen tazkoja.
xxx/ellauri296.html on line 639: Rabbi Isaac Elchananin teologisen seminaarin rosh yeshivana Yeshiva -yliopistossa New Yorkissa, The Rav, kuten hänestä tuli tunnetuksi, vihki lähes 2000 rabbiinia lähes puolen vuosisadan aikana. Melkoinen esinahkakukkula. Rabbiinikirjallisuudessa häntä joskus kutsutaan nimellä הגרי"ד, lyhenne sanoista "suuri rabbi Yosef Dov".
xxx/ellauri298.html on line 56: Mortonin virkaveljen matkakirjailija Paul Theroux'n kirjassa "Sir Vidian varjossa", Shivan vanhemman veljen, VS Naipaulin muistelmissa, Theroux kuvaili Shivaa "juopoxi", jonka hänen menestyneen veljensä kohoava hahmo on kutistanut ja jolla oli "taipumus humalassa juhlimiseen ja tarve saada ilmaisia lounaita." Theroux teki joskus etnisiä yleistyxiä.
xxx/ellauri298.html on line 125: vaiheessa, mutta kenties joskus myöhemmin paremmalla ajalla pääsisimme hypistelemään toistemme
xxx/ellauri298.html on line 501: Tätä kirjaa Patti kadehtii. Patin saavutettuja etuja oli saada joskus nimi lehteen. Moni tervehtii kadulla. Jo on etuja. Kommunisti ei saavutetuista eduista voi luopua. Nevvostoliiton arvo Patille on viholliskuva. Se piristää, panee yrittämään kovemmin. Läski ihrratynnörri, miespiika, hiihtelee huoneiden ja puistonpenkin väliä, ajattelee passiivis-aggressiivisia misogyynisiä ajatuxia. Millä kuoleman voi voittaa ellei sodalla? Jähmetin izeni kun äiti kosketti Setäläisen lyhkäsessä sivustavedettävässä. Palanut lapsi ei huoli tissiä. Setämiehiltä imuttaa Patti mieluummin piipunkoppaa, se on koskettavampaa, ja jähmettää kovemmin.
xxx/ellauri298.html on line 684: normien ja joskus jopa moraalin ylittämistä! Parhaan kaverin vaimon köyrimistä blissin nimessä...
xxx/ellauri303.html on line 497: Juutalaisuus keskittyy enemmän siihen, miten Jumala määrittelee ihmisen, kuin siinä, joka yrittää määritellä Jumalan. Siksi keskitytään siihen, mitä ihmisten odotetaan olevan tai tekevän paljon enemmän kuin teologisten uskomusten ilmaisemiseen. Ihmisillä on syntyessään taipumus tehdä joskus hyvää joskus pahaa kuin ankat
xxx/ellauri304.html on line 65: Narsistiset piirteet voivat olla valkoisia tai tummia. Valkea narsismi on iloa ja ylpeyttä omasta itsestä. Tumma narsismi on liioittelua, joskus suoraa valehtelua, ylimielisyyttä ja kostoajatuksia. Tämäkin kaikki on vielä normaalin rajoissa, jos käyttäytymisellä ei täysin tuhota toisten ihmisten elämää ja itsetuntoa. Valkoiset ovat yleensä iloisia, mustat enemmän noita kateita. Punaiset ja keltaiset ovat valkoisille ihan vihreitä. Tai olivat, nyt taitaa crosstraineri olla toisessa jalassa.
xxx/ellauri304.html on line 176: -Jos merellä kuolen, armas niin ehkäpä joskus taas illalla valkea kyyhky lentää sun ikkunaas. Se on sieluni, tai size on vaan lokinkakka joka ruutuun läiskähtää.
xxx/ellauri304.html on line 378: Tässä on Murphyn ajatuksia - (oppinut joskus tuskallisen kokemuksen kautta) - kirjasi suunnittelusta, kirjoittamisesta ja viimeistelystä.
xxx/ellauri305.html on line 121: Lupiinit ovat tavallisesti monivuotisia ja yleensä keskikokoisia tai suurikokoisia ruohovartisia ja karvaisia kasveja. Niiden lehdet ovat sormilehdykkäisiä ja lehdykät ovat kapeansuikeita. Kukintona on tiivis, varren päässä sijaitseva terttu. Kukkien teriöt ovat tavallisesti sinisiä, joskus valkoisia, vaaleanpunaisia tai monivärisiä. Kukissa on kymmenen hedettä. Hedelmänä on karvainen ja monisiemeninen palko. Joo yhtä törkeä kuin toisen vieraslajin, termiittiapinan karvainen ja monen kyrvän siementämä palko. Amerikkalaiset väittävät että lupiinia kylvettiin Suomessa tahallaan tienvarsien koristuxexi, mutta TVH on tiukasti kieltänyt niin tehneensä. Vaikken juuri luota TVHhon vielä vähemmän uskon amerikkalaisia. Tätä nykyä lupiineja on vähän joka puolella, juuri niinkuin amerikkalaisia. Ne olisi kiskottava ylös juurineen, niitettävä neljä kertaa vuodessa, tai peitettävä mustalla muovilla kunnes kuolevat.
xxx/ellauri305.html on line 258: yamim noraʾim, (heprea: "kunnioituksen päivät") Englannin High Holy Days, juutalaisuudessa, Rosh Hashanan korkeat pyhäpäivät (Tishri 1. ja 2.) ja Yom Kippur (Tishri 10.) syys- tai lokakuussa. Vaikka Raamattu ei yhdistnäitä kahta suurta juhlaa, Talmud yhdistää. Tästä syystä sanaa yamim noraʾim käytetään joskus osoittamaan uskonnollisen vuoden 10 ensimmäistä päivää: kolmea korkeaa pyhää päivää, oikein niin kutsuttuja, ja myös päiviä niiden välillä. Koko 10 päivän ajanjaksoa kutsutaan tarkemmin nimellä Aseret Yeme Teshuva ("Kymmenen katumuksen päivää").
xxx/ellauri306.html on line 285: Kukaan ei halua, että häntä pidetään itsekkäänä – mutta voiko itsekäs käytös joskus olla hyvä asia? Hmm! Nyt pohditaan kuin Eirassa sienenmuotoisen keltaisen muovisen keittiön pöydän ääressä!
xxx/ellauri306.html on line 339: Itsekäs käytös ei ole lineaarista vaan paljon kierompaa – on varmasti joitain täysin itsekkäitä ihmisiä, jotka eivät kunnioita ketään muuta kuin itseään ja joiden lähellä on yleensä epämiellyttävää. Mutta kaikki ovat joskus vähän itsekkäitä, eikö niin? Minä ainakin.
xxx/ellauri306.html on line 355: Näyttää siltä, että joskus haluamme tulla niin epäitsekkäiksi, että teemme valintoja, jotka eivät ole kenenkään kannalta paras lopputulos.
xxx/ellauri306.html on line 497: Painu jalkoihisi! Poika oli juosta kipittänyt halki pimeän pellon tupaan, mielessä tunne, että isä oli joskus kummallinen, käsittämätön.
xxx/ellauri306.html on line 618: Kaipaan brittiläistä ruokaa. Saan joitain asioita osavaltioista, mutta joskus kaipaat asioita, joita et voi saada. Brittiläistä ruokaa kuvataan joskus miedoksi, kuulostaako herkulliselta? Mutta kehoni ei ole oikein sopeutunut amerikkalaiseen ruokaan, se saa minut usein vain turvotuksi. Asioiden ei tarvitse olla kirkkaanvärisiä tai täynnä lisäaineita tai sokeria ja jostain syystä en voi juoda maitoa täällä, mutta voin palata kotiin.
xxx/ellauri307.html on line 131: Ahdistus alkoi pikkupoikana. Lukioiässä tulivat paniikkikohtaukset, vähän myöhemmin syömishäiriö, aikuisena masennus. Se kirjoitti ihan liikaa, 24/7. Kuolleen ystävät näkivät, kuinka vaikeaa elämä joskus oli Miki Liukkoselle: ”Hän sanoi, ettei hänellä ole muuta kuin kirjoittaminen”.
xxx/ellauri307.html on line 325: Syntyi aristokraattiseen perheeseen vuonna 1891 Riiassa, Venäjän valtakunnassa (nykyinen Latvia). Vuotta vanhempi kuin Margit Spranger, liekö tavanneet joskus Riiassa. Hän sai nimen Elizaveta Pilenko. Hänen isänsä kuoli hänen ollessaan teini-ikäinen, ja tästä kärmistyneenä hän hyväksyi ateismin. Vuonna 1906 hänen äitinsä muutti perheen Pietariin, missä hän osallistui radikaaleihin älymystöihin. Vuonna 1910 hän meni naimisiin bolsevikin kanssa, jonka nimi oli Dmitri Kuz'min-Karavaev. Tänä elämänsä aikana hän oli aktiivisesti mukana kirjallisissa piireissä ja kirjoitti paljon runoutta. Hänen ensimmäinen kirjansa, Scythian Shards ( Скифские черепки), oli runokokoelma tältä ajalta. Skyytit oli plagioitu Blokilta. Vuoteen 1913 mennessä hänen avioliittonsa Dimitriyn kanssa oli päättynyt. Myöhemmin hän kääntyi katolilaisuuteen ja hänestä tuli katolinen pappi. Täh? Siis kenestä? No siitä vale-Dimitristä.
xxx/ellauri307.html on line 366: Heinäkuussa 1942, kun natsit suorittivat juutalaisten joukkopidätysten Pariisissa ja ajoivat heidät talvivelodromiin lähetettäväksi Auschwitziin, nunna Maria onnistui salaa viemään sieltä neljä juutalaista lasta roska-astioissa. Lurmelin ja Noisy-le-Grandin taloista tuli juutalaisten ja sotavankien, m. Marian ja Fr. Dimitry Klepinin myönsi myös kuvitteellisia kastekirjoja juutalaisille, mikä joskus auttoi, joskus ei.
xxx/ellauri312.html on line 42: Alakoululaisten koulutehtävässä ”kerrotaan faktoja spurguista, kodittomista puliukoista” ja kehotetaan pohtimaan ”saako spurguja pilkata”. Totta kai saa! Pilkata ja nimitellä, lällättää ja juosta karkuun. Teksti on selkomukautus Kereetta Onkelin Selityspakki-teoksen kaunokirjallisesta tekstistä. Tehtävässä kysytään, ”miltä spurgu näyttää”, ”miten joku ihminen on tullut spurguksi”, ”miksi spurgut juttelevat itsekseen”, ”miksi spurguja näkee puistossa”, ”miksi spurgut usein puhuvat rumia” ja ”saako spurguja pilkata”. Ne viihtyvät kauniissa puistoissa koska niissä tuoxuu hyvältä toisin kuin ne ize, jotka haisevat hyvin pahalta. Ne ovat joskus olleet ihan tavallisia ihmisiä, mutta nyt ne ovat spurguja. Monionkelimaisia.
xxx/ellauri312.html on line 138: On havaittu, että sosiaalisen median kauneussuodattimet korostavat yleensä eurokeskeisiä piirteitä, kuten vaaleammat silmät, pienempi nenä ja punoittavat posket. Näiden suodattimien on dokumentoitu lisäävän sosiaalisen median käyttäjien kehonkuvan turvattomuuden ja kärsättömyyden tunteita, joita joskus kutsutaan "suodatindysmorfiaksi". Tämä suuntaus on saanut jotkut hakeutumaan plastiikkakirurgiaan saadakseen itsensä näyttämään siltä, ​​miltä he näyttävät sosiaalisen median suodattimissa.
xxx/ellauri312.html on line 544: Rortyn omat, joskus omituiset, Jamesian ja Deweyanin uudelleenlausunnot teemoja” (PSH, xiii). Nämä uudelleenlausunnot menevät niin pitkälle kuin suosittelevat sitä, mitä James ja Deweyn olisi pitänyt sanoa. James should have been satisfied with ‘‘The Will to Believe’’ rather than ending with a ‘‘brave and exuberant ‘‘Conclusion’’ to Varieties of Religious Experience’’. Bernstein finds Rorty guilty of fabricating a Nietzscheanized James or a Wittgensteinianized Derrida or a Heideggerianized Dewey. In this way, Rorty practiced something of what the ancients called "wisdom", and we moderns call "self help".
xxx/ellauri314.html on line 70: Tietoisuus kehosta voi olla erinomainen työkalu joskus, kun koemme vastustusta tai hyväksymättömyyttä olosuhteitamme kohtaan. Ehkä olemme esimerkiksi päättäneet lakata ajattelemasta sitä, mitä joku sanoi meille (Nytpä tyttö arvasit ottaa kovan paketin!) mikä järkytti meitä, mutta huomaamme silti palaavamme märehtimiseen uudestaan ja uudestaan. Tai ehkä olemme päättäneet uida puolikylmässä järvessä, mutta juutumme kylmään epämukavaan tunteeseen.
xxx/ellauri314.html on line 74: Kaikista useimmin kun juutumme vastustukseen, on vastustusta tunnistaa jossain kehossa. Saatamme hengittää pinnallisesti, jännittää hartioitamme, leukojamme tai jotain muuta paikkaa (inte fnittra!). Ja joskus voi olla erittäin hyödyllistä keskittyä päästämään irti kehon vastustuksesta – hengittämään syvään ja rentouttamaan rasittavaa kehon osaa (vad sa jag just!) – sen sijaan, että yrittäisimme vastata hautoviin ajatuksiimme jatkuvilla vasta-argumenteilla.
xxx/ellauri314.html on line 224: Voikun pääsisin joskus ruuvaamaan Helyn sääret ja käsivarret paikalleen.
xxx/ellauri320.html on line 326: Ei-tyhmät ihmiset ovat epätäydellinen ja epäjohdonmukainen ryhmä. Joskus toimimme älykkäästi, joskus meitä hyväksikäytetään ja joskus toimimme itsekkäinä roistoina… Usein olemme vähän molempia.
xxx/ellauri354.html on line 190: Annamari Sarajaksen "tapaturmaisen" kuoleman jälkeen Laitinen valittiin Sarajaksen seuraajaksi vuonna 1986, mutta virkaa hän ehti hoitaa vain muutaman vuoden ennen siirtymistään eläkkeelle vuonna 1989. Vakiinnuttuaan professorinvirkaansa Sarajas näyttää vähitellen työlääntyneen tehtäväänsä eikä hän tutkijanakaan oikein pystynyt uudistumaan, motkottaa Juhani Niemi, tuo hampaaton lammas. Kevätlukukaudella 1969 laitoksella alkoivat vt. assistentteina pitää praktikumeja Kai Laitinen ja Pekka Tarkka, onnenpekka. Praktikumeista tuli niin suosittuja, että opiskelijat ryhtyivät vaatimaan niitä pakollisiksi. Siihen Sarajas jonkin verran pitkin hampain suostui, kun opintovaatimuksia käsiteltiin professorin kotona kokouksessa, johon minutkin opiskelijoiden edustajana kutsuttiin mukaan. Itse pidin Sarajaksen seminaarissa esitelmän Arvo Salon tuotannosta, mutta siirryin sittemmin kioskikirjallisuuteen. (Kiinnos.) Sarajas jätti joskus työt ja luennot kesken, palasi kotiinsa juomaan keskiolutta ja syömään rauhoittavia lääkkeitä. Yleisen kirjallisuustieteen kollega, narsistinen Aarne Kinnunen on kertonut, miten tiukasti Sarajas piti kiinni oppiaineensa reviiristä.
xxx/ellauri354.html on line 194: H.K.Riikonen oli Laitisen praktikumin ankkuri, kuin Marko Tapio Saarijärven hiihdossa. Erich Auerbachin toisen maailmansodan aikana Istanbulissa kirjoittama Mimesis oli paizi Riikosen myös Laitisen arvostama teos. Luin sen joskus, ei se ollut kummonen. Jäbä väitti että VT on the cat's whiskers kirjallisuuden ajalla, juutalaisena.
xxx/ellauri357.html on line 370: Kun olemme tehneet pahaa, se johtuu siitä, että olemme joutuneet pahiksixi huonomman puolen takia - miehelle on niitä monia - halusta tai raivosta tai jostain pahasta kuvasta: väärin nimetty päättely, joka yhtyy väärään, todellisuudessa kuvitteelliseen ei jäänyt päättelyperiaatteen tuomioon: olemme toimineet vähemmän arvokkaiden kutsusta, aivan kuten aistisfäärin asioissa näemme joskus väärin, koska luotamme vain alemman havainnon, sen liitännän testejä soveltamatta Päättely-tiedekuntaa.
xxx/ellauri357.html on line 380: Mutta on havaittu, että myös Couplement- varsinkin ennen meidän emansipaatioon tämän koko Me, ja itse asiassa mitä kehon jäsen kokemuksia sanomme koemme. Tämä kattaa sitten kaksi erilaista käsitettä; joskus se sisältää raa'an osan, joskus se ylittää raa'an osan. Keho iljettävine kyrpineen on raa'asti kosketettu elämään; todellinen mies on toinen, joka on puhdas kehosta, joka on syntyperäisesti varustettu älylliseen toimintaan kuuluvilla hyveillä, hyveet, joiden istuin on erillinen sielu, sielu, joka jopa asuu täällä voidaan pitää erillään. [Tämä sielu muodostaa ihmisen] milloin se on kokonaan vetänyt pois sen toisen sielun, joka on säteily [tai emanaatio] siitä myös vetäytyy, vedettynä sen jälkeen.
xxx/ellauri357.html on line 384: Ja ystävyys? Tämä tunne kuuluu toisinaan yläaosaan, joskus alaosaan, varsinkin jos sisäinen mies on syvällä toisen peräsuolessa.
xxx/ellauri357.html on line 445: Percyn isä oli kansanedustaja ja äiti menestyneen teurastajan tytär. Hänellä oli neljä nuorempaa sisarta ja yksi paljon nuorempi veli. Shelleyn varhaislapsuus oli suojaisa ja enimmäkseen onnellinen. Hän oli erityisen lähellä sisariaan ja äitiään, jotka rohkaisivat häntä metsästämään, kalastamaan ja ratsastamaan. Muttei veneilemään nähtävästi. Shelleyä kiusattiin koulussa ja hän oli onneton, ja joskus hän vastasi väkivaltaisella raivolla. Koulussa hän räjäytti kalpeana aidan ruudilla. Etonissa hän joutui erityisen ankaran joukkokiusaamisen kohteeksi. Hänen erikoisuutensa ja väkivaltainen raivonsa saivat hänelle lempinimen "Mad Shelley". Jos sillä olisi ollut pyssy siitä olisi tullut kouluampuja. Shelley politisoitui yhä enemmän opiskelukaverinsa Hoggin vaikutuksen alaisena ja kehitti vahvoja radikaaleja ja antikristillisiä näkemyksiä.
xxx/ellauri363.html on line 108: Vuoropuhelussa (ns. Gespräch) ennakkoluulomme nousevat esiin, siltä osin kuin ne itse tulevat ilmeisiksi siinä prosessissa. Gadamer myöntää, että ennakkoluulot voivat joskus vääristää – pointti on, että ne eivät aina tee niin. Toisten ennakkoluulot voivat tehdä niin.
xxx/ellauri366.html on line 56: Herra Huun kotiolot olivat niin ja näin kuten svedukrimeissä. Huu oli nukkunut yhden yön jättiläismäisen paviaanin sylissä. Isoisä Aaron oli joskus heittänyt pöydälle kepin joka oli muuttunut käärmeexi ja alkanut kiemurrella ja laulaa:
xxx/ellauri376.html on line 160: Amerikkalainen säveltäjä ja kapellimestari Leonard Bernstein sanoi: "Elvis Presley on suurin kulttuurinen voima 1900-luvulla." Hän on yksi tärkeimmistä ja vaikutusvaltaisimmista amerikkalaisista. Suurimman osan aikuisiästään Presley, joka oli noussut köyhyydestä rikkauteen ja kuuluisuuteen, oli kuvannut amerikkalaista unelmaa. Viimeisinä vuosinaan ja hänen kuolemansa jälkeisiä olosuhteitaan koskevien paljasteiden jälkeen hänestä tuli liiallisuuden ja ahneuden symboli. Yhä enemmän huomiota kiinnitettiin hänen hänen puutteelliseen kasvatukseensa ja halukkuuteensa rikkaaseen, raskaaseen eteläiseen ruoanlaittoon kuten paistettuun kanapihviin ja kekseihin sekä kastikkeeseen. Erityisesti hänen rakkautensa paistettua maapähkinävoita, banaania ja (joskus) pekonivoileipiä kohtaan, nykyään "Elvis-voileipinä", alkoi symboloida amerikkalaista unelmaa.
xxx/ellauri376.html on line 258: Konstantin Aleksandrovich Sax on 32-vuotias kypsä mies, viisas elämässä. Sankari taisteli Kaukasuksella, hänellä on korkea asema ja kunnioitus virkamieskunnassa. Hänellä on laajat poliittiset näkemykset. Taiteentuntija ja ajattelija rakastuu hulluna äskettäiseen lukiolaiseen Polinkaan ja menee naimisiin hänen kanssaan. Nuori 19-vuotias vaimo on vielä puolentoista vuoden avioliiton jälkeenkin pelkkä lapsi. Hän on edelleen naiivi ja hemmoteltu. Kaikki hänen miehensä yritykset juurruttaa häneen hyvä kirjallisuuden ja musiikin maku ja tehdä hänestä samanmielinen ihminen epäonnistuvat. Rakas Polinka mielellään miellyttäisi Konstantinia, mutta hänellä on vaikeuksia ymmärtää, mitä häneltä vaaditaan. Ja emotionaalisesti hän pysyy täysin kuurona kehityksensä eteen tehdyille ponnisteluille. Ja joskus se ärsyttää puolisoa. Polinkan koirankin nimi oli Polja.
xxx/ellauri379.html on line 148: Miksi tolvanointi on niin helppoa ja rikkaaksi tuleminen on niin vaikeaa? Kuka on (tai oli) kaikkein älyttömin koskaan elänyt ihminen? Miten niin hyvälaatuisia kuvia voitiin ottaa kuussa Apollo-lennoilla, kun mielestäni valokuvaustekniikka oli niin huonoa tuolloin? Mihin maahan Venäjä haluaa hyökätä seuraavaksi? Miksi erittäin älykkäät ihmiset ovat unohtelevia ja joskus tietämättömiä? Olen jo vuosia kiristänyt pyörien pultit laittamalla ristikkoavaimen jatkeeksi yli metrisen putken vääntömomenttia antamaan. Koskaan en ole tarvinnut jälkikiristystä. Pystyykö pultit katkaisemaan käyttämällä sellaista jatkovartta? Miksi espanja ja suomi ovat sisarkieliä? Miksi älykkäät ihmiset harvoin pitävät urheilusta? Miksi länsimaat ovat kiinnostuneet tykistöammusten tuotannon lisäämisestä, kun tykistön merkitys ei enää nykyisessä sodankäynnissä ole mitenkään keskeinen? Miksi ammutaan miljoonia ammuksia alueelle, joka kohta on tarkoitus ottaa omaan käyttöön? Pysyisikö narsisti suhteessa, jos kohde olisi halukas antamaan ehdotonta kiintymystä ja rakkautta, ja pitämään narsistin egoa kehuttuna ja ihailtuna? Toisin sanoen, mitä hän tarvitsee emotionaalisesti? Kuinka korkea älykkyysosamääräsi on ja miten siitä on ollut hyötyä tai haittaa? Mikä on kivuttomin tapa kuolla?
xxx/ellauri379.html on line 194: Applejack on maan poni ja yksi My Little Pony Friendship on Magic -elokuvan päähenkilöistä. Hän asuu ja työskentelee Sweet Apple Acresissa isoäitinsä Granny Smithin, veljensä Big McIntoshin , sisarensa Apple Bloomin ja koiransa Winonan kanssa. Hän edustaa rehellisyyden elementtiä. Applejack on luotettava ja lojaali, aina valmis auttamaan apua tarvitsevia kuin pikku Papu. Hän työskentelee Sweet Apple Acresissa pääasiassa omenanpukittajana, vaikka omenat viljelevät joskus myös porkkanoita ja maissia. Hän on hyvä sisarushahmo Apple Bloomille ja tukee ystäviään hyvin heidän seikkailuissaan.
xxx/ellauri379.html on line 299: Piru voi tarkoittaa joko itse Saatanaa, tai Saatanaa palvelevaa tai joskus harvemmin itsenäistä pahaa pikkuolentoa suomalaisessa kansanperinteessä. Piruja voi olla kansantarinoissa montakin. Saatanalla on myös muita nimityksiä, kuten Vanha kehno (englanniksi Old Nick), Vihtahousu, sielunvihollinen, Mephistofeles ja Lucifer. Talmudissa ja joissakin Kabbalan kirjoituksissa Saatanaa kutsutaan nimellä Samael.
xxx/ellauri385.html on line 109: Electronic Jewish Encyclopedian mukaan Rozanovin lausunnot olivat joskus luonteeltaan avoimesti antisemitistisiä. Siten Rozanovin esseessä "Jewish Secret writing" ( 1913 ) on seuraava fragmentti:
xxx/ellauri385.html on line 292: Isorokon jälkeen Lamb alkoi ottaa oppitunteja rouva Reynoldsilta, naiselta, joka asui temppelissä ja jonka uskotaan olleen lakimiehen entinen vaimo. Rouva Reynoldsin on täytynyt olla sympaattinen opettaja, koska Lamb säilytti suhteen hänen kanssaan koko elämänsä ajan ja hänen tiedetään osallistuneen Maryn ja Charlesin 1820-luvulla järjestämiin orgioihin. Em. Lucas ehdottaa, että Charles jätti rouva Reynoldsin vasta joskus vuonna 1781 ja alkoi opiskella William Birdin akatemiassa.
xxx/ellauri385.html on line 441: Tutkinta on tiukkaa. Kirkon toimikunta suorittaa tiukan tutkimuksen. Kirkko kerää todisteita ja kutsuu todistajia ja asiantuntijoita. Useimmissa tapauksissa komissio löytää luonnollisen, tieteellisen selityksen. Mutta joskus komissio löytää yliluonnollisen tapahtuman, jota kukaan ei voi selittää.
xxx/ellauri388.html on line 109: Toivon palatessa kotiin sydän lämpimänä oli taivaalla pilviä ja tähtiä ja syystuuli humisi Esplanadin matalissa lehmuksissa. Sähkövaloja paloi suurten talojen ikkunoissa ja Toivo tunsi elävänsä uudessa, syntyvässä maailmassa. Hänellä oli ihana elämä edessään ja ihmiset olivat hyviä hänelle, vaikka hän oli vain köyhän lehtineekerin poika Hyvinkäältä. Mutta hänestä oli tuleva jotakin enemmän ja hänen sielunsa puhkesi rukoukseen, välittömään ja hehkuvaan. Hänen sielunsa puhui sille Jumalalle, jonka hän tiesi olevaksi, ei ihmisten rakennuksissa tai sanoissa tai opeissa, vaan jokaisen ihmisen sydämessä ja kaikkialla, missä henkeä on: Aalto-yliopistossa, Pafoxella ja Nokialla. Ja vasta joskus vuosien kuluttua hän tuli ajatelleeksi, ettei hän tässä rukouksessa pyytänyt mitään. Se oli onnellisen sielun kiitosrukous luokkaretkestä.
xxx/ellauri388.html on line 213: Kuuluisa New-Yorkin professori (oik. britti, huom. huom.) Gowers sanoo, että lääkärit, jotka sallivat ja joskus neuvovatkin vietin tyydyttämistä ulkopuolella avioliittoa, ovat väärällä tiellä. Luulo, sanoo hän, että sukupuolielämän nautinto on ihmiselle ehdottomasti välttämätön, on vailla kaikkea järjellistä pohjaa. Lopuksi Gowers suuren kokemuksensa perustuksella, jonka hän on saavuttanut hermotautien alalla, ilmoittaa, ettei kukaan ole koskaan tuntenut terveytensä pilaantuvan kieltäytymisen vuoksi.
xxx/ellauri388.html on line 231: Pidätyxen riskejä ei saa liioitella enempää kuin seksuaalisen kanssakäymisen vaaroja (Vänr. Molli, Libido Sexualis). 1898, s. 848, Sexualempfindung , s . 588 Myös Bloch (1908 teoksessaan Sexualleben unserer Zeit seksuaalista pidättymistä käsittelevässä luvussa) ottaa samanlaisen kannan. Hän kannattaa pidättymistä varhaisessa elämässä ja tilapäistä pidättymistä aikuisiässä. Tällainen pidättäytyminen on arvokasta, ei vain energian säilyttämisen ja muuntamisen kannalta, vaan myös sen tosiasian korostamiseksi, että elämä sisältää muita asioita, joihin on pyrittävä seksin lisäksi. Redlich (Medizinische Klinik, 1908, nro 7), tutkiessaan huolella kysymyksen lääketieteellisiä näkökohtia, ottaa myös välillisen kannan suhteessa seksuaalisen pidättymisen suhteellisiin etuihin ja haitoihin. "Voimme sanoa, että seksuaalinen raittius ei ole tila, jota tulee välttää kaikissa olosuhteissa ja hinnalla millä hyvänsä, vaikka on totta, että suurimmalle osalle terveistä aikuisista ihmisistä säännöllinen yhdyntä on edullista ja joskus jopa suositeltavaa."
xxx/ellauri388.html on line 237: Rohleder, kokenut lääkäri ja tunnustettu auktoriteetti seksuaalipatologiaan liittyvissä kysymyksissä, on esittänyt nykyiset näkemykset "seksuaalisesta pidättymisestä" etsivälle kritiikille pitkässä ja tärkeässä paperissa (95 s.) Hän kiistää kokonaan sen, että tiukkaa seksuaalista pidättymistä on olemassa. "Seksuaalisen raittiuden", hän huomauttaa, termin kaikissa tiukoissa kohtauksissa on oltava pidättäytyminen ei vain seksuaalisesta kanssakäymisestä, vaan autoeroottisista ilmenemismuodoista: autofellatiosta, autocunnilinguxesta, masturbaatiosta, homoseksuaalisista teoista, kaikista seksuaalisesti kieroutuneista käytännöistä. Sen on lisäksi sisällettävä pysyvä pidättäytyminen eroottiseen mielikuvitukseen ja aistilliseen haaveluun. Kun kuitenkin on mahdollista muuttaa koko psyykkinen kenttä seksitoiminnan osalta tabula rasaksi – ja jos se ei onnistu niin jatkuvasti ja johdonmukaisesti, ei ole olemassa tiukkaa seksuaalista pidättymistä – silloin, Rohleder huomauttaa, voi pohtia, eikö meillä ole seksuaalista anestesiaa, anaphrodisia sexualista. Se on kysymys, joka harvoin, jos koskaan, kohtaa ne, jotka keskustelevat seksuaalisesta pidättymisestä. Se on kuitenkin äärimmäisen ajankohtainen kysymys, koska, kuten Rohleder väittää, jos seksuaalinen anestesia on olemassa, kysymys seksuaalisesta pidättymisestä putoaa maahan, sillä voimme jollain ihme kokovartalopuudutuxella vain "väistää" toimista, jotka eivät ole vallassamme. Täydellinen seksuaalinen anestesia on kuitenkin niin harvinainen tila, että se voidaan käytännössä jättää huomiotta, ja koska seksuaalisen impulssin, jos se on olemassa, täytyy fysiologisesta välttämättömyydestä joskus aktivoitua jossain muodossa – vaikka vain, Freudin näkemyksen mukaan, muuttumalla johonkin sairaalliseen neuroottiseen tilaan – tulemme siihen johtopäätökseen, että "seksuaalinen pidättyminen" on ehdottomasti mahdotonta.
xxx/ellauri388.html on line 261: Henkistä harjoittelua on joskus suositeltu keinona rauhoittaa seksuaalista jännitystä, mutta se näyttää olevan toiminnassaan yhtä epäselvä. Jos video on syvästi mielenkiintoinen ja jännittävä, se voi pikemminkin herättää kuin tuudittaa seksuaalisia tunteita. Tämä pätee jopa laskutehtäviin. "Olen kokeillut mekaanista henkistä työtä", eräs nainen kirjoittaa, "kuten aritmeettisten tai algebrallisten tehtävien ratkaisemista, mutta se ei auta; itse asiassa se näyttää vain lisäävän jännitystä."
xxx/ellauri388.html on line 560: Ihminen voi elämää katsella kahdella tapaa. Joko hän tuntee elämänsä siksi ajanjaksoksi, joka kuluu alkaen hänen ruumiillisesta syntymisestänsä hänen ruumiilliseen kuolemaansa. Taikka tuntee hän elämänsä riippumattomaksi tästä lyhyestä ajanjaksosta, käsittää olevansa ajassa ainoastaan jotakin erityistä tehtävää varten ja pitää itseänsä muuten iankaikkisuuden, ajattomuuden eli hengen lapsena. Nämät kaksi katsantotapaa ilmaisevat eri uskoja. Sillä uskohan ei ole mitään muuta kuin se, mitä ihminen uskoo elämän olevan. Jos joskus tuleekin ajatelleeksi iankaikkisuutta ja "mitä tulee tämän elämän jälkeen", — jos vaikka on vakuutettu siitä, että "löytyy elämää kuonpuoleisessakin, ja siellä kämmenten karvoitusta kazotaan",— niin ei se vielä läheskään merkitse, että uskoo iankaikkisuuteen. Sillä iankaikkisuuteen uskoo vasta silloin kuin uskoo, että iankaikkisuus määrää minun tehtäväni nykyisessä elämässä. Voipi ajatella iankaikkisuutta, voipi saarnata siitä ja kuitenkin teossa näyttää pitävänsä tehtävänään personallisten tarkoitusten saavuttamista tässä ajallisessa elämässä, eli siis ei uskovansa iankaikkisuuteen. Jos on vallalla toinen näistä uskoista, niin se synnyttää erilaista toimintaa ihmisen puolelta, kuin jos hänessä on vallalla toinen. Uskoessa elämän alun ja lopun olevan näkyvissä ihminen tietysti rupee itsellensä puuhaamaan tätä hänen personallista oloaan niin tyydyttäväksi, mukavaksi ja turvatuksi kuin mahdollista. Personallista elämää tarkoittavat silloin sekä hänen tulevaisuuden haaveensa että jokapäiväiset tehtävänsä. Mutta käsittäessä elämää ikuisuuden kannalta ihminen hakee ennen kaikkea tehtävää ikuisuudelta, eikä rupea tätä lyhyttä elämänjaksoa varten rakentamaan jotakin erikoista itselleen eikä täkäläiselle tulevaisuudelleen. Tämän aikaa voi olla vaikka aidanvizaxena pyykkipoika pippelissä, kuha loppuaika menee yläpilvessä.
xxx/ellauri410.html on line 878: TS Eliotilla oli tosiaankin ruma nenä. Tuhkakeskiviikko (joskus Tuhka-keskiviikko) on pitkä runo, jonka TS Eliot kirjoitti hänen kääntyessään anglikanismiin vuonna 1927. Vuonna 1930 julkaistu runo käsittelee taistelua, joka syntyy, kun menneisyyteen juuttunut yrittää siirtyä kohti Jumalaa.
xxx/ellauri415.html on line 313: Herrick inhosi Kouvolaa. Runossa, jonka nimenomaisesti omaelämäkerrallinen otsikko on "Dean-bournille, töykeä joki Devonissa, jonka varrella hän joskus asui" (joka on saattanut johtua hänen karkoituksestaan), Herrick kiskoi ensinnäkin maaseutua vastaan, jota tämä pieni stream symboloi:
xxx/ellauri416.html on line 176: kirjoitettu, todennäköisesti joskus 5. ja 3. vuosisadalla
xxx/ellauri416.html on line 332: ja pikkuhousuja, ja joskus hän on jo aluksi ilman
xxx/ellauri416.html on line 369: Joka neljäs nuori mies uskoo, että nainen voi ansaita väkivallan – Ministeri: Pysäyttäkää. Toppuuta tok, kohta on Suonenjok. Sanni Grahn-Laasosen mielestä koko Suomen on aika herätä puolustamaan isänmaata jota äidit uhkaavat. Joka neljäs alle 35-vuotias mies Suomessa uskoo, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan pukeutumisensa, ulkonäkönsä tai käytöksensä takia. Kaikista miehistä näin ajattelee joka viides. 22 prosenttia 18-24-vuotiaista miehistä ajattelee, että joskus on välttämätöntä käyttää väkivaltaa naisiin tullakseen kunnioitetuksi ja saadaxeen halutonta pillua. Vanhuxet jo tietävät ettei se auta vähääkään. Naisten ajamat tasa-arvotavoitteet ovat tässä realisoituneet odottamattomalla tavalla. Inselit on jääneet ilman vittua.
xxx/ellauri416.html on line 1041: Muuan Naudin kertoi tilaneensa Charlie Hebdon vuonna 2006 osoittaakseen tukensa lehden päätökselle tuona vuonna julkaista sarjakuvia Muhammedista. Mutta hän sanoi peruuttaneensa tilauksensa viime vuonna, kun hän oli muuttunut yhä epämukavammaksi lehden toimituksellisen sävyn vuoksi. Lehti tuotti joskus sisältöä, jota hän piti islamofobisena, sanoi hra Naudin, joka opettaa historiaa yläasteella ja julkaisi äskettäin kirjan " Diary of a Survivor of the Bataclan". Vastauksena rasismisyytteisiin, Charlie Hebdon herra Sourisseau kertoi ranskalaiselle sanomalehdelle, että osa vasemmistosta oli tiukkojen ideologisten käsitteiden loukussa ja sensuroi itsensä. "Meidän oikeistolaisten on sanottava asioita, vaikka ne ovat epämiellyttäviä", hän sanoi. Koska olemme huisin epämiellyttäviä, kas siinä se. Emme mahda sille mitään, se tulee vaan.
xxx/ellauri417.html on line 140: En tiennyt mitään parempaa. Haltuunotto, syöttö, kuljetus, harhautus, veto. Parempaa se on kuin kuin suihinotto, sisäänsyöttö, edestakas nuljutus, ruiskahdus, ulosveto. Aina samaa juonta sahaa ;; ankat ;; joskus hyvää joskus pahaa ;; ankat ;; Jaa, jos olisin varrrrma...
767

Mä	en	tuskin	harvoin	joskus	usein	taajaan	aina
Joskus yksinkertaiset ilmeet tekivät hiänet melkein tavallisen ja joskus hiän oli melkein kaunis. Tämän huomasi myös rakastunut Mikhail Lermontov, ja Barbara Lopukhina ilmestyi ennen lukijaa Faithin muodossa romaanin "Aikakauden sankari" - aivan yhtä yhtenäisenä, syvänä, viehättävänä ja yksinkertaisena, lempeällä ja kirkkaalla hymyllä ja jopa samalla moolilla kasvoilla. Nykyajat kutsuvat tytön "täynnä ihanaa", nuorta, makeaa ja älykäs. Monet mainitsevat, että läheiset ystävät ja ystävät tekivät hauskaa tästä moolista ja Varvara Alexandrovna Lopukhina nauroi heidän kanssaan. Naura sinäkin. ellauri135.html on line 920: Varvara Lopukhina on Lermontovin työssä aina läsnä, joskus näkymättömästi, ikäänkö liuottamalla monimuotoisuuden elämänsä, mutta ei koskaan saata jättää hiäntä. Hiän oli rauhallinen luonteeltaan, pehmeä ja herkkä, niin että on ehdoton vastakohta toi kiihko runoilija. Aluksi Lermontov oli varma, että hänellä ei ollut mitään mahdollisuuksia, mutta vähitellen sydän kertoi hänelle, että Barbara kohtelee - se ei välitä siitä, miltä se näyttää katsomosta, purkautui poskipuna, pohjaton mustat silmät, tullut kun on mahdollisuus kohdata ja näyttää. ellauri135.html on line 921:	Varvara Lopukhina Lermontovin töissä oli aina läsnä, joskus näkymättömästi, ikään kuin liukenisi elämänsä moninaisuuteen, mutta ei koskaan jättänyt sitä. Hiän oli luonteeltaan rauhallinen, pehmeä ja herkkä, eli absoluuttinen vastakohta runoilijan impulsiivisuudelle ja ardorille. Aluksi Lermontov oli varma, ettei hänellä ollut mitään mahdollisuuksia, mutta vähitellen hänen sydämensä kertoi hänelle, että Varenka ei kohdellut häntä lainkaan yhtä välinpitämättömästi, kun hän ajatteli: punastua vilkkuu hiänen silmistaan, silmien mustuus muuttuu pohjattomaksi satunnaisella katselulla.
ellauri135.html on line 925: Varvara ei ollut varma mistään, varsinkin Lermontovin tunteet. Hän ei vain laittaa sen umpikujaan käytöksellään, joskus se tuntui, että hän vain pilkkaa. Niin äkillinen tilkka jääkylmää ja sitten mukava, ystävällinen ystävällisesti, ja sitten syytökset ilman vastavuoroisuutta puolestaan ​​ja todellinen intohimo. Sen kylmyys oli tarkoitettu hiänelle rangaistuksena jotain myyttistä petoksesta. Hiänelle oli vaikeaa sellaisen jatkuvan muuttuvuuden, suhteiden heikkouden vuoksi. Hiän epäili itsensä - hänessä. Ja periaatteessa se on oikeudenmukainen. Kuitenkin ja epäilemättä nämä rakkaus kasvoivat voimakkaammin, mutta eivät katoa. ellauri135.html on line 926:	Erityisesti Barbara ei ollut varma mistään sellasesta kuin Lermontovin tunteet. Hiän ei vain hämmentynyt häntä käyttäytymisestään, joskus tuntui hiänelle, että hän vain pilkkaisi hiäntä. Niinpä hän yllättäen teki jäätyneen kylmyyden ja siellä hän oli makea, ystävällinen ystävällisellä tavalla ja vastusti sitten vastavuoroisuuden ja todellisen intohimon puutetta. Hänen kylmyytensä oli tarkoitettu hiänelle rangaistuksena jotakin myyttistä petosta. Hiän oli kovaa sellaisen jatkuvan vaihtelevuuden, suhteiden herkkyyden suhteen. Hiän epäili itsestään - hänestä. Ja periaatteessa oikeudenmukainen. Näiden rakkauksien epäilyistä kasvoi kuitenkin voimakkaampi ja ei kadonnut. ellauri140.html on line 298: Onhan se hirmun nokkelaa ja sliipattua, onhan siinä p.c. kontenttia kaiken matukliseen kyytipoikana, muzilti vittu: se on ihan sitä samaa kliseetä, ihan samat vitun ennakkoluulot vaikka ehkä 90 astetta käännettynä, joskus 180 astetta, ei se siitä mihkään muutu. Nauratustehoa haetaan konekivääridialogista, idea on sama kuin vieraskielisessä vizissä tai jossain Aliaxessa: olet niin iloinen että pysyit vielä kärryillä että naurat ihan helpotuxesta. ellauri141.html on line 703: Esimerkiksi nimimerkki H. E. V toteaa Naisten äänessä arvostellessaan Piispa Tuomasta, että "historialliset romaanit saattavat olla parhaita oppaita menneisyyden mutkittelevalla, hämärällä tutkimustiellä. Huntuvuoren teos on luotettava tiennäyttäjä - vaikkakin lukija voi eräissä yksityiskohdissa olla tekijän kanssa eri mieltä ja vaikkakin joskus jää toivomaan psykologisesti vakuuttavampaa sanontaa.” Huntuvuori liikkui muutenkin kirjailijan- ja tutkijanauktoriteetin välimaastossa: hän ei ollut aikalaisten silmissä ammattihistorioitsija, mutta hän julkaisi ajoittain myös tieteellisiä tekstejä, ja hänet mainittiin tutkijana. Tiettävästi Huntuvuori keräsi aineistoa keskiajan historiaa käsittelevään väitöskirjaan, mutta koira söi muistiinpanot Jutikkalan koulun palossa vuonna 1921. ellauri142.html on line 449: Harva mies on niin täydellinen ja pyhä, ettei hänellä joskus olisi enää haasteita; Emme voi olla täysin vapaita siitä! Kiusaukset ovat kuitenkin meille erittäin hyödyllisiä, vaikka ne olisivatkin vaikeita ja vaikeita; koska hänen pikkumiehensä sitä kautta nöyrtyy, pudistetaan ja huovutetaan. Kaikkia pyhimyksiä on johdatettu monien kiusausten ja murheiden läpi, ja se on ollut heidän vahvuusalueensa. ellauri142.html on line 493: Ärjylä sanoi: Mikä on se, oi Varshneya, joka pakottaa ihmistä, vastoin omaa tahtoansakin ja ikään kuin väkivallan pakottamana, tekemään syntiä? Siunattu sana sanoi: Se on mieliteko, halu, voima, joka johtuu himosta (rajas-guna). Opi tätä kaikkia kuluttavaa ja lakastuttavaa vihollistasi tuntemaan. Eliskä matelijanaivo kehottaa välittömään tyydytyxeen, sillä aikaa supermies näkee pitemmälle ja laskee edeenpäin: 1 kertaa 1 on 1. Joskus on matelijanaivo oikeassa, joskus supermies. Egon pää kääntyilee kuin tennismazissa. ellauri142.html on line 1034: Aku Ankan pienoisankat tiivistää uskonnon, moraalin ja psykiatrian peruspointin. Egoa edustavalla Akulla on 2 vaihtoehtoa: totella super-iinexen eusosiaalisia opetuxia tai seurata häntyriä matelijanaivoa. Joskus on toinen parempi, joskus toinen, joten mixed strategy on paras pelitapa. ellauri146.html on line 870: Sakarjan kirjan kirjoitti prof. Sakarja Jehovan haamukirjoittajana. Hänen nimensä tarkoittaa "Jahve on muistanut". Hänen todellinen henkilöllisyytensä on ainoastaan yksi kirjaan liittyvistä kysymyksistä. Kirjan tarkoituksena ei ole olla niinkään historiallinen vaan teologinen ja pastoraalinen (paimentava). Nykyäänkin historialliset tosiasiat saattavat joskus sulautua yhteen antamaan tilaa varsinaiselle viestille ja kokonaiskuvalle. Tämä pätee myös uskonnollisiin perinteisiin. ellauri147.html on line 51: Joulu on valkoinen ja joskus Haapio, ellauri147.html on line 55: Joulupunkki nukkuu joskus kuin tunkki, ellauri147.html on line 630: Kohdesuhdeteoria (engl. object relations theory), joskus myös kohdesuhteiden teoria, korostaa tarpeentyydytyksen (klassisen psykoanalyysin viettien) asemasta (ihmis)suhteita. Kohdesuhdeteoria kehittyi brittiläisen psykoanalyysin piirissä (Melanie Klein, Donald W. Winnicott); käsitteen muotoili psykoanalyytikko Ronald Fairbairn vuonna 1952. Kohdesuhdeteorian keskeisenä kysymyksenä on se, kuinka aikaisemmat kokemukset merkityksellisten ihmisten kanssa ovat edustettuina minän, toisten, sekä minän ja toisten välisten suhteiden piirteinä. Et niinkö jotain tollasta sosiaalista epäonnistumista, ennenkaikkea vanhempien syyllistämistä, ei vaan Freudin solipsismia. Kohde (oikeammin olio)- ja relaatiotietokannoista puhuttiin myös käpistelytieteessä. Edelliset ovat hierarkkisia, jälkimmäiset tasapäisiä. ellauri150.html on line 95: Tämän jälkeen Ebrahimi selitti, miten puhumalla ihonväristä nähdään todellisuus: kaikilla ihmisillä ei ole samoja mahdollisuuksia ja etuoikeuksia. Tämän näkemällä ja tunnustamalla voisi päästä joskus siihen maailmaan, jossa ”me kaikki olisimme aidosti yhdenvertaisia, eikä tarvitsisi korostaa mitään asioita”, Ebrahimi sanoi. ellauri151.html on line 1172: Yhtäkkiä hän kysyi minulta uskonko tulevaan elämään. Mutta Jérôme, huusin heti, se on minulle parempi kuin toivo: se on varma nakki! Vaikka eihän se ole pääasia. Littu vittu on ize oma palkintonsa. Vaikka sen tärinä on aika häirizevää. Herra, opetit minulle kaiken, mikä näyttää pahalta, kauhu kaunasena. Köyhä Jerome! Jos hän kuitenkin tietäisi, että joskus hänellä olisi vain yksi ele (🖕) tehtävänä ja että tätä elettä joskus odotan häneltä... Toisaalta,... jos hän viipyy minussa, pitää etupuolta parempana, minusta tulee idoli, joka estää häntä etenemästä eteenpäin ahtaassa päässä. Eikö hän syntynyt johonkin ahtaampaan kuin rakastamaan minua? Kuinka paljon emättimessä kutistuu kaikki mikä voisi olla anuxessa sankarillista!... Se onni on siellä, hyvin lähellä, housunkankaan takana, se tarjoaa itsensä... sinun tarvitsee vain ojentaa kätesi tarttuaksesi siihen... Mutta ei! tie, jonka opetat meille, Herra, on kapea tie - niin kapea, ettemme pysty olemaan kuin peräkkäin köyhän talon porsaina. Oi Jumalani, jospa hän löytäisi edes takaoveni! ellauri152.html on line 383: fistula, Damoetas dono mihi quam dedit olim, jonka Damoetas joskus muinoin mulle testamenttasi, ellauri153.html on line 570: No pipperkaakun sirkaman voi joskus ottaa Joonatan. ellauri153.html on line 576: Ja selkää nautain muhkeain ja kinkkua, hmm, joskus vain. ellauri153.html on line 619: Onko sinun pitänyt joskus valita, kenelle olla uskollinen? Se voi olla hyvin tuskallista. Joku voisi siinä tilanteessa sanoa, että tiukempi perse menee aina kaiken edelle. Jonatan ajatteli näin. Miten hän voisi asettua nakkisormisen isänsä puolelle, kun Daavid oli pienempiperäaukollinen ja tottelevainen Jehovan palvelija? Niinpä uskollisuus Jehovalle sai Jonatanin pysymään Daavidin rinnan alla. Vaikka Jonatan oli uskollinen ennen kaikkea Jumalalle, hän oli uskollinen myös isälleen, sillä hän neuvoi tätä suoraan ja jätti vain kertomatta jotain, mitä tämä ei olisi halunnut kuulla. Meille kaikille on hyötyä siitä, että jäljittelemme Jonatanin sexuaalisuutta. ellauri155.html on line 112: Olen hiljattain käynyt sähköpostien vaihtoa älykkään ja puhuttelevan entisen valkoisen kansallismielisen kanssa, joka on nyt omistautunut anti-natalismille, juutalaisen eteläafrikkalaisen filosofin David Benatarin filosofialle, kertoo Andrew Joyce, Ph.D. Tiivistetysti anti-natalismi väittää, että elämä sisältää kärsimystä, joskus hirvittäviä määriä, ja siksi olemattomuus on aina parempi kuin eläminen ja sitten kuolema. ellauri155.html on line 265: Tuon erkkin naama tulee mainoksien mukana, kun joskus tilasin 3 kk seura lehteä. Osa oli ok, mutta esim näihin en kommentoi, oli osa niin järkyttävää paskanjauhantaa. Loppu 3 kk tilaukseen, nyt vissiin sitten seiskaa tilaamaan.. Luotettavampaa on pelkkä lähde. ellauri158.html on line 476: Kaikki ruumiit liikkuvat joskus hitaammin, joskus nopeammin. (Entäs ne jotka eivät liiku? Pst! Hiljaa takarivissä) ellauri160.html on line 381: Pekka soitteli minulle tuona keväänä aika usein, yöllä, juttelimme ihan tavallisia asioita, ja minä törppö en tajunnut että ne olivat 'äänettömiä avunhuutoja', ja se taakka kulkee mukanani loppuun asti, mutta olin itsekin siinä vaiheessa niin ulkona, ja samalla tavalla kun kaikki luukut oli lyöty kiinni, harkitsin samanlaista ratkaisua. Whatever, Gummerus ja sen johto murhasivat Pekan ja samalla vaikeni moni muukin kirjailija loppuiäkseen, se oli karmea ja kylmäverinen operaatio, yksi pahimmista suomalaisen kustannusmaailman historiassa. – Minulla on satoja muistoja Pekasta, kirjoitan jos jaksan joskus… jos minulla sen aikaisessa kirjailijakunnassa joitan kamuja oli niin Pekka ja Sirkka Turkka, ja Veijo Meri joka aina oli W+G:n ja Gummeruksen Katajanokan kasinon syyskauden avauksen jatkoilla Pekan ja Eijan himassa. – Viimeiseltä kerralta muistan Matti Pulkkisen joka oli ulkona oven suussa tupakalla ja tokaisi: "sitä ollaan sitten samassa tehtaassa töissä"… niinpä oltiin hetki… ellauri161.html on line 125: Oli miten oli, Nyölén kirjoittaa kolminaisuudesta harvinaisen kummallisesti. Toisaalta hän puhuu Isän yhteydessä oikeaoppisen kielenkäytön mukaan Luojasta ja persoonasta, mutta sitten hän sanoo luonnontieteilijöiden viittaavan samaan asiaan "luonnonlaeillaan" (s. 87). Höpsistä, tuo on spinozalaista panteismiä, kz. albumia 158. Nyölén kuvaa näkemystään "lähinnä panenteismiksi", mutta joskus se kuulostaa jopa panteismilta, kun hän kirjoittaa: "Jumala on minulle yksi sanan 'maailma' merkityksistä." (s. 79) Joo silkkaa Spinozaahan tuo jo on. Aiemmin hän kuitenkin kirjoitti perimmäisestä mielestä, joka "on jo ennen maailman alkua ollut tosiasia täysin ihmisistä riippumatta" (s. 73-74). Ota tästä nyt sitten selvää. ellauri161.html on line 292: – Toki kristittykin näkee krusifiksissa väkivallan uhrin. Mutta hän näkee myös, että joutuu joskus itsekin jättämään ruumiinsa tänne lojumaan. ellauri162.html on line 363: Traversé çà et là par de brillants soleils ; Josta kirkkaat auringot joskus pilkotti; ellauri163.html on line 506: "Jumala hautasi Mooseksen ruumiin jonnekin vuorelle olisiko ollut, eikä sitä ollut kukaan näkemässä" Jos kukaan ei ollut näkemässä, niin miten se on päätynyt Raamattuun? Käyttikö muuten iso herra lapiota vai taikoiko Mooseksen kylkiluusta lumikolan ja kaiveli sillä? Jos nyt joskus luet tämän jutun, niin annan yhden neuvon.. Ota ihan rauhallisesti täällä ateismi-palstalla. Minä en ole ikinä ostanut sikaa säkissä, enkä tekisi niin uskontojenkaan tapauksessa. Asia, ismi tai mikä hyvänsä täytyy tuntea juurta jaksain, jotta voi ITSELLEEN rehellisesti sanoa ottaneensa niin paljon selvää, että kykenee tekemään perusteltavan ratkaisun liittymisestä tai sen tekemättä jättämisestä. Minä pystyn perustelemaan täydellisesti, miksi en ikäkuunapäivänä liittyisi lahkoonne, mutta perustelut sille miksi SINÄ siihen kuulut, ovat niin typerät ja puuttelliset, että myötähäpeää vain herättää. ellauri163.html on line 508: Se kirja on sairas. Sen juoni, tarina ja opetukset ovat matkittua satua muilta ja JOS sinäkin olisit joskus vaivautunut lukemaan koko kirjan läpi ajatuksella -ehkä jopa useampaan kertaan-, niin et mahdollisesti olisi koskaan alkanut uskomaankaan siihen huttuun. ellauri163.html on line 974: Söderblomin ajatus frambringareista, tuojajumalista, jotka ovat kulttuurihyvien alku, kuvaa jumalia, jotka eivät ole vihaisia kuin Jahve. Hän itse pohdinnoissaan, voiko Kiinan taivaan herraa koskevat ajatukset liittää frambringare (producteur) -uskon piiriin on kristinuskon suhteen frambringare. Hänen ajatuksensa, miten ajatus Jumalasta taivaassa voisi olla tuontitavaraa Kiinasta joskus ensimmäisen vuosituhannen alkupuolella on kiinnostava, mutta juuri tässä suhteessa. Ajankohta olisi kyllä yllättävän myöhäinen. Taivaalle on kaikki apinat tirkistelleet ja väistelleet Ukon nyrkkiä, ei siihen tarvi vinosilmiä. ellauri172.html on line 57: Rabelais ja Moliere ei Huismannia naurata. Se ei ole mitään huumormiehiä. Hartaus, ahdistus ja katumus ei viihdy samassa alkovissa kuin tyhjännaurajat. Villonia se lukee aika ajoin, ja d'Aubignéta joskus, verensä siitä tuntien kuumemmax. Vaikkei se edes ole katollinen, vaan hottentotti! Kenties Jori luki tämän: ellauri172.html on line 602: Ce monstre d’impudicité osait s’appeler Rosalba, osait porter ce nom immaculé de Rosalba, qu’il ne faudrait donner qu’à l’innocence, et qui, non contente d’être Rosalba, eli sarvijäärä, s’appelait encore la Pudique, la Pudica, par-dessus le marché ! Häveliäisyys, jota joskus kutsutaan kohteliaisuudeksi, on pukeutumis- ja käytöstapa, jolla pyritään välttämään seksuaalisen vetovoiman rohkaisua toisissa. Sana "vaatimattomuus" tulee latinan sanasta modestus, joka tarkoittaa "mitoissa pysymistä". Sana 'häveliäisyys' tulee sanasta häpy. Ei vilauteta pudendumia toisille. ellauri172.html on line 746: St. Olaf oli kusipää viikinkipäällikkö joka nousi koko Norjan kunikaaxi paavin myötävaikutuxella joskus tuhatluvulla. Se on hyvin ällöttävä norjalaisten aikamaahanmuuttajien sarjassa. Sarjan hyvä puoli on ettei siinä oikeastaan ole hyvixiä, ellei Alfhildriä lasketa. Sysmässä on St. Olaf's kirkko ja kapakka. Seijan setä Olkkari on saanut siltä nimensä. Seijan veljentytär Mia on käynyt siellä koulua. Siis St.Olafissa Minnesotassa. Pyhän Olkkarin mätki kuoliaaxi onnexi aasoille uskollinen Wolt-laatikoita selässä kuskannut Tor Hunden. ellauri180.html on line 410: But passion sometimes would prevail, Mutta joskus silti voi naitattaa, ellauri181.html on line 313: Arvot peritään kotoa mutta joskus omat arvot löytyvät, kun on ensin hylännyt lapsuudenkotinsa arvot. Arvoihin joka tapauxessa kasvetaan vuorovaikutuxessa toisten ihmisen ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Joskus – monesti suuren elämää mullistavan tapahtuman tai kriisin jälkimainingeissa – arvot saattavat mennä kokonaan uusixi. ellauri184.html on line 163: Ja hänet sahattiin kappaleiksi puusahalla. Ja he sahasivat palasiksi Jesajan, Aamoksen pojan, puusahalla. Ja Manasse ja Balkiira ja väärät profeetat ja ruhtinaat ja kansa, kaikki katselivat. Ja profeetoille, jotka olivat hänen kanssaan, hän sanoi ennen kuin hänet oli paloiteltu, "Menkää Tyyron ja Siidonin maakuntaan, sillä vain minulle Jumala on sekoittanut juoman." Ja kun Jesajaa sahattiin kappaleiksi, hän ei huutanut ääneen eikä itkenyt, mutta hänen huulensa puhuivat Pyhän Hengen kanssa kunnes hänet oli sahattu kahtia. Tästä on jo saarnattu paasauxessa 17. Kuviakin löytyy. Sahaussuunta vaihtelee, joskus sagittaalisesti halki (munista sopii aloitella), joskus dorsaalisesti poikki ja pinoon puukuoressa, kuten tässä. ellauri184.html on line 502: Nämä pöydät ovat yrjölammikoita, Jeshua siteeraa muistista Jesajaa. Puhtaus on puoli ruokaa ellei enemmän. Mutta hillize izesi, neuvoo herra isoherra Jeshuaa. Jeshuan jopi oli rakentaa, ei repiä. Vaikka kyllähän kirvesmiehet joskus purkavatkin vanhoja rakennuksia. Älkää villiintykö kaverit, pyyhkikää vaan rahanvaihtajilla pöytiä. ellauri185.html on line 64: Joosua esinahkakasoineen on todennäköisesti feikkiä, mutta mitäs sitten tapahtuu? Tää on siis joskus aika pian luvattuihin maisemiin tultua. Kaikkia filistiinejä ei ole vielä listitty. ellauri185.html on line 89: Hezekiel ennusti aivan oikein että Tyyrös joskus tuhottaisiin. No ize asiassa se tuhottiin useampaan kertaan, kuten juutalaisten temppeli. ellauri185.html on line 231: 10.3.2022 klo 9.01 - Oma Profiili: Kristinakin joskus sanoo niin. ellauri185.html on line 339: Derek Parfit (11. joulukuuta 1942 – 1. tammikuuta 2017) oli englantilainen filosofi, joka oli erikoistunut yksilön identiteetin, rationaalisuuden ja etiikan ongelmiin ja näiden välisiin yhteyksiin. Hän toimi Oxfordin yliopiston All Souls Collegen vanhempana tutkijana sekä New Yorkin, Harvardin ja Rutgersin yliopistojen vierailevana professorina. Tää on varmaan samanlainen idealistikuikka kuin se toinen joka puhui "tietoisuuden vaikeasta ongelmasta." Konstan parempi polkka. "Därek" ehti kirjoittaa julkaisemattoman nälkävuoden mittaisen kantilaisen paasauxen eettisestä vuorikiipeilystä (senkin läpi pitänee vielä joskus kahlata, vaikkei tee mieli paljon enempää kuin tehdä samaa Huitilanjoessa), jossa sanotaan lopussa mm. ellauri185.html on line 597: Mutta vaikka Tolstoi oppiaan perustellessaan sen sisäisen mahdottomuuden pakottamana joskus joutuu turvautumaan sangen ala-arvoisiinkin todisteluihin, niin on kuitenkin hänen ehdoton rehellisyytensä ja vilpittömyytensä kaiken epäilyn yläpuolella. Hän puolustaa tätä oppia, koska hän on vilpittömästi vakuutettu sen oivallisuudesta ja totuudesta. Hänelle ei johdu hetkeksikään mieleen, että vastustuskiellon periaate, niin ymmärrettynä ja toteutettuna kuin hän sen tekee, tekisi mahdottomaksi ei ainoastaan valtion, vaan myöskin kaiken ihmisten yhteiselämän ja siten lopulta myöskin yksilöitten elämän. Hän on päin vastoin vakuutettu siitä, että ihmisten yhteiselämä vasta sitten muodostuisi oikein rauhalliseksi, turvatuksi ja onnelliseksi, kun ei mikään väkivalta enää ole rauhaa ja järjestystä turvaamassa. ellauri188.html on line 436: Jopa ulkomuodoltaan Toby veti minua puoleensa, sillä kun valtaosa miehistöstä oli yhtä karkeaa ulkoiselta olemukseltaan kuin hengeltäänkin Toby oli harvinaisen hauskannäköinen. Siniseen matruusintakkiin ja purjekangashousuihin sonnustautuneena hän näytti niin tyylikkäältä merimieheltä ettei häntä tyylikkäämpää ollut taatusti koskaan nähty yhdenkään laivan kannella; hän oli pieni ja sirotekoinen ja hänen vartensa oli tavattoman notkea. Hänen jo luonnostaan tumma ihonsa oli paahtunut tropiikin auringossa, ja pikimustien kutrien kimppu laskeutui hänen ohimoilleen ja sai hänen kookkaat tummat silmänsä näyttämään entistä tummemmilta. Hän oli omituinen ja itsepäinen, oikukas, ailahteleva ja haikea-joskus jopa synkkämielinen. Hänellä oli myös kiivas ja tuima luonne ja suuttuessaan hän suuttui silmittömästi. ellauri189.html on line 298: Me olemme hyvin ohuen ”sivistyksen” suojan alla päässä apinasta, jonka tärkeimmät elämänarvot ovat lisääntyminen ja reviirin puolustaminen lisääntymisen varmistamiseksi. Ihmisen luoma tekniikka on valovuoden päästä siitä mihin olemme ”ihmisenä” kehittyneet, joka kehitys on täysi nolla. Kaikki se minkä voimme sanoa olevan sivistystä, on normatiivisten lakien ja kehittymättömän itseintressittömään moraaliin perustuvan toiminnan ja itseintressisen moraalin jatkuvaa kamppailua, kun sotarummut kajahtavat, jälkimmäinen poistuu näyttämöltä, eli nousemme jälleen puuhun, josta joskus olemme alas laskeutuneet. ellauri189.html on line 330: Joku heppu historiasta taisi joskus sanoa ”tästä taistelusta selviytyvän vain heikommat ainekset, sillä parhaat ovat kuolleet”. Taisi olla oikeassa. ellauri189.html on line 333: Asenteisiin rotia, kyllä! Ja nimenomaan muiden asenteisiin! Globalismi on vienyt hengellisen suomalaisuuden ja nuoret eivät löydä enää sitä isänmaanrakkautta joka joskus oli, eivät löydä syytä taistella. Opiskelemme ruotsinkieltä, päätökset tehdään brysselissä ja pian nato vie loputkin siitä hengellisestä suomalaisuudesta mitä on jäljellä, jäljelle jää kielitaitoinen mutta sieluton kansa jolla ei ole moraalia taistella jonkin näkymättömän puolesta. ellauri191.html on line 56: RDX, joka tunnetaan harvemmin nimellä kryptoniitti, heksogeeni (erityisesti venäjäksi, ranskaksi, saksaksi ja muilla ikävillä saksalaisvaikutteisilla epäanglosaxisilla kielillä), T4 ja kemiallisesti syklotrimetyleenitrinitramiinina, käyttivät molemmat osapuolet toisessa maailmansodassa räjäyttääxeen toisen osapuolen päät irti. RDX: llä oli suurimmat edut ensimmäisessä maailmansodassa käytettyyn TNT: hen verrattuna, koska sillä oli suurempi E.Saaris-tyyppinen räjähdysvoima eikä tarvittu lisäraaka -aineita sen valmistukseen. Pelkkä linnunpaska riitti. Heksogeenistä raportoi vuonna 1898 Georg Friedrich Henning, joka sai saksalaisen patentin sen valmistamiseksi heksamiinin nitrolyysillä. He should´ve had his 'ead hexamined! HMX, jota kutsutaan vastapuolella myös oktogeeniksi, on voimakas ja suhteellisen epäherkkä nitroamiini, joka on kemiallisesti sukua RDX: lle. Kuten RDX, yhdisteen nimi on paljon spekulaation kohteena, ja se on listattu eri tavoin nimillä Sulava räjähdysaine, Hänen Majesteettinsa räjähtävä paukku, Nopea sotilaallinen räjähde tai Suurimolekyylipainoinen RDX. Sekä luonnonvaraiset että siirtogeeniset kasvit voivat kenties toivottavasti joskus hajottaa räjähteitä maaperästä ja vedestä, jos aikaa riittää. Kyllä purolla on aikaa! Kyllä Jopi elamassa parjaa. ellauri194.html on line 51: Harmageddon ei tuhoa ihmiskuntaa vaan pelastaa sen, sillä "suuri joukko" Jumalaa palvelevia ihmisiä säilyy elossa (Ilmestys 7:9, 14; Psalmit 37:34). Maapallon lisäksi sana "maailma" tarkoittaa Raamatussa joskus myös Jumalaa vastustavaa pahaa ihmisyhteiskuntaa. Kootut paasauxet ovat osoittaneet vailla mitään epäilystä että Harmageddonilla alkaa olla kiire. Tämän konnamaisen apinaköörin täydellinen tuho on ihan ykkös ympäristötavoite. ellauri194.html on line 167: Loppiaispainit olivat pikainen pyrähdys pitäjänmäkeläiselle Viiva Luomelle, 10. Painisalilla viihtyvä Espoon Urheilijoiden tyttö pääsi Järvenpäässä molskille kahdesti ja selätti molemmat vastustajansa alle puolessa minuutissa. Viiva iloitsi lyhyistäkin otteluista, sillä joskus hänelle ei ole löytynyt kilpailuissa lainkaan vastustajaa. On turhauttavaa lähtä kotiin ilman turpiinvetoa. ellauri196.html on line 513: Tiedän, miten vaikeaa joskus on saada oma Raamattunsa auki. Se saattaa tuntua kuivalta kirjalta, jotkut sivut ovat kappaleessani lisäxi suorastaan liimautuneet toisiinsa, mm. Onanin, Tamarin ja Korkean veisun kohdalta. ellauri196.html on line 713: Luvuissa 33-39 julistetaan pelastusta Israelille joskus lähitulevaisuudessa ellauri196.html on line 888: Ennen aikaan Bernin kylät vihasivat toisiaan ja pilkkasivat ja löivät kovia kalloja tuoleilla, puisilla turnuslapioilla, haloilla ja aidanseipäillä. Posket ajettuivat simpulaxi. Nyttemmin on kaikki huonommin, tappelussa käytetään teräaseita, koska tuomarit ovat liian löyhäkätisiä, eivät pidä kunniassa lakia järjestystä eivätkä määrää lurjuxille henkirangaistuxia. Uli oli mestari siinä pelissä: vaikka joskus navauttikin harhaan, niin kieputti sitä etevämmin. Muzilti kävi köpelösti Ulin tiimille, erdöpfelkoferiläiset tappasivat. Siitä tuli yötä myöten hieno tappelu, samanlainen kuin hopi-intiaaneilla Coloradossa. Ihastunut squaw viittilöi: tulkaa kazomaan! ellauri197.html on line 359: Love sometimes would contemplate, sometimes do. Rakkaus joskus mietiskelisi, joskus toimahtaisi. ellauri203.html on line 254: René Noël Théophile Girard [ži'rar] (25. joulukuuta 1923 Avignon, Ranska – 4. marraskuuta 2015 Stanford, Kalifornia, Yhdysvallat) oli ranskalainen historioitsija, kirjallisuudentutkija ja yhteiskuntafilosofi. Hänen tutkimustensa katsotaan joskus edustavan filosofista antropologiaa. Hänen teoksensa käsittelevät antropologiaa, sosiaalipsykologiaa, teologiaa ja kirjallisuutta yhtä lailla kuin filosofiaakin. ellauri203.html on line 380: Sodan jälkeen Andrzejewski alkoi kirjoittaa, ja kun uusi Puolan valtio alkoi hitaasti vaatia häneltä sokeaa tottelevaisuutta, hän totteli kyselemättä. Andrzejewski jopa tuomitsi julkisesti aiemman kirjoittamisensa sosialistisesta realismista poikkeamisesta. Vaikka Andrzejewski on joskus kirjoittanut katolisia romaaneja, hän hyväksyy mielellään kannan, joka pitää Vatikaania tuomitsevia puheita. Sen jälkeen muut intellektuellit alkoivat kutsua Andrzejewskia "kunnioitettavaksi prostituoiduksi". ellauri204.html on line 543: Sanoin juuri eräälle ystävälleni, että minä olen liian hermoheikko parisuhteeseen. Tarvizen päiväunia, voisitko lähteä. Sulje ovi varovasti, älä paukauta. Olisi kuitenkin ihanaa, jos joskus vanhoilla päivillä löytyisi vielä jokin rauhallisempi suhde. ellauri205.html on line 162: Weilin paasaus on hypnoottista, autistista proosarunoa 0 hengen yleisölle. Sama fiilis tulee kuin kun joskus karzalla kuulee vastaantulijan tumput suorana huutavan näkymättömään kännykkään. ellauri210.html on line 123: Moreover, Freud (1960) followed Herbert Spencer's ideas of energy being conserved, bottled up, and then released like so much steam venting to avoid an explosion. Sixi porukat raivon sijasta joskus räjähtävät nauramaan. Freud was imagining psychic or emotional energy, and this idea is now thought of as the relief theory of laughter. Lisää aiheesta albumissa 30. ellauri210.html on line 1066: Dalí kehitti 1920-luvulla oman merkki- ja symbolikielen, jota hän käytti joskus myöhemmässäkin tuotannossaan. Yksi näistä symboleista oli eläimen raadon ja sitä syövien muurahaisten kautta kuvattu mätäneminen, jolla Dalí pilkkasi vihaamaansa poroporvarillista ja vanhoillista yhteiskuntaa. Toinen Dalín suosima aihe oli lipasto, joka avautuu ihmisen vartalosta tai raajoista. Dalílle laatikot olivat muistin ja piilotajunnan symboleita sekä viittasivat ”lokeroajatteluun”, jonka hän omaksui Sigmund Freudin teoksista. ellauri214.html on line 402: Kevät, tällänen maalis-huhtikuu, on hankalaa aikaa tässä mielessä. Valon lisääntyminen ja luonnon herääminen saavat oman elämän näyttämään joskus surkealta. Sellaista elämä on. Mutta onneksi tilanne näyttäisi hieman paranevan ihmisen vanhetessa ja etenkin kuollessa. ellauri214.html on line 417: Kyllä tuo tunne voi olla joskus kaikilla. ellauri214.html on line 484: Ruusu nurkassa. Mikähän siinä on, että ihastun aina niihin miehiin, jotka eivät ihastu minuun. Jo yläasteella aikoinaan ihastuin Veskuun, mutta en koskaan saanut vastakaikua. Vasta parikymppisenä tajusin, että se ihastus ei enää kannata. Näen unta kyllä vieläkin joskus hänestä. ellauri216.html on line 399: Vaikka ikoni on ihmeen kautta säilynyt tähän päivään, sen kunto on melko keskinkertainen. Neitsyen ja Kristuksen kasvot ovat käytännössä näkymättömiä. Sävellys muistuttaa kovasti Putinin "Vladimiria", sillä erolla, että Kristuksen vasen jalka on raollaan. Loppujen lopuksi näin tapahtuu joskus, kun vauva takertuu äitiinsä - juuri tämä hetki näkyy kuvakkeissa, kuten Eleusa (Arkuus). ellauri216.html on line 411: Rukousten tulee olla jatkuvia. Tämä osoittaa Jumalalle, että henkilö on luja aikeestaan. Ei se sitä muuten tiedä. Todellakin, joskus aika kuluu, ja hän unohtaa ajatella sitä, mitä hän äskettäin rukoili Feodorovskajan Jumalanäidin ikonissa. Tässä tapauksessa pitäisi ehkä vain olla iloinen siitä, että toive ei toteutunut. Siksi ei pidä vetää nenään hernettä tai olla epätoivoinen, jos näyttää siltä, että valitusta ei ole kuultu. Todennäköisesti Herra valmistelee vaihtoehtoa, joka miellyttää vetoomuksen esittäjää enemmän. ellauri216.html on line 614: No ei sota yhtä miestä kaipaa, vihkimisen suorittaa joku Pafnuti. Munkkiraakileilla on päällä mantissat. Tukka harittaa ja nimi on nyt Hariton. Luovun rahasta, tottelemattomuudesta ja panohommista. Ei niitä mulla kyllä ollut ennenkään. Käteen annetaan valkosipulinauha, puunaula ja pieni kynttilä. Nyt ollaan valmiita vastustamaan kreivi Veriläistä. Lauletaan: hyvä isä juoxee syntisestä elämästä kotiin moikkaamaan tuhlaajapoikaansa: sori tuli vähän tonttuiltua, mutta on pakko joskus viftata. Maistuisiko kariza? ellauri216.html on line 699: Skeemalla on alun perin tarkoitettu munkin kaavun päälle laitettavaa, esiliinan kaltaista asustetta, joskus sillä on tarkoitettu koko munkin asua. Kyseiseen esiliinan kaltaiseen vaatteeseen on kuvattu Kristuksen kiduttamiseen käytetyt välineet ja ilmeisesti toisinaan munkkeuden historiassa on tavattu skeemamunkkeja, jotka ovat myös itse kantaneet erilaisia kidutusrautoja ja ristejä ruumiiseensa sidottuina. Nykyisin tällaisia ei enää juuri näe. ellauri216.html on line 703: Suureen skeemaan vihitään usein vanhoja munkkeja hieman ennen kuolemaa. Suuressa skeemassa munkki tai nunna saa vapautuksen oman kinobioottisen luostarinsa järjestyksestä ja mahdollisuuden toteuttaa omaa rukousjärjestystä ja elämänrytmiänsä, joskus myös esimerkiksi erakkona. Skeema on siis eräänlainen tavoitteellinen henkinen taso, joka ylittää ihmisen maalliset halut. Se on elämää jatkuvassa rukouksessa. Se on Herramme Jeesuksen Kristuksen kävelevänä ikonina olemista, niinkuin kuppiloiden mainoxet. Ihmiset, niin maallikot kuin munkitkin, hakevat skeemamunkilta hengellisiä neuvoja omaan uskonnolliseen ja hengelliseen elämäänsä. ellauri216.html on line 732: Valamon vanhan luvun kannattajat eivät ole vanhauskoisia vaan ryssiä. Muu Suomi siirtyi Moskovan patriarkan alta länkkäreiden leiriin Konstantinopoliin joskus izenäisyysaikana. Siinä vehkeilyssä oli Rizallakin lusikkansa sopassa. ellauri216.html on line 763: Feofanin palvelutehtävä Tambovissa kesti vain neljä vuotta. Tuona lyhyenä aikana hän solmi lämpimät suhteet laumaansa. Hänellä oli kyky kuunnella ihmisten toiveita ja tarpeita, ja kaikki rakastivat häntä. Hän piti opetuspuheita melkein jokaisessa jumalanpalveluksessa, perusti useita seurakuntakouluja sekä hiippakunnallisen naisopiston. Monien aktiivisten tehtäviensä ohella hän kuitenkin tunsi yhä kasvavaa halua vetäytyä yksinäisyyteen. Eräällä hiippakunnan luostareiden tarkastusmatkalla hän vieraili Vyšan luostarissa. Sen ankara luostarisääntö ja luonnonkaunis sijainti miellyttivät häntä siinä määrin, että hän toivoi voivansa joskus asettua sinne pysyvästi. ellauri216.html on line 1007: Silti vielä joskus katson itään, ellauri219.html on line 724: Näin siis sekä itämainen että länsimainen meditaatio osoittautuvat todellisen meditoinnin väliasteiksi, ja se todellinen saavutetaan vain ottamalla lähtökohdaksi materialistinen paradigma. Se tunnustaa todellisen lähtötilanteen, joka mielessä vallitsee, ja todellisuudelle perustaminen ei ole milloinkaan vienyt kehitystä taaksepäin, paizi ehkä joskus askeleen, mutta kuten Lenin sanoi, kohta harpataan taas 2 eteenpäin! Vorwärz! ellauri219.html on line 789: Tää oli vasta kirja I. Enempää ei pysty, on liian hapokasta. Kumma miten monet tyypit jaxaa uskotella izelleen et kyltää kaikki vielä hyväxi muuttuu kiven takana, pelastutaan johkin muuttumattomaan nirvanaan. Mixi ihmeessä? Mixei niille riitä kuin muillekin eläimille että elämä on joskus parempaa kuin toisinaan? Aika monien ihmisten ongelma on se, että ne ajattelee ihan liian paljon izeään. Ajattelisivat vaika muita eläimiä, niin olis eläminen motivoivampaa. ellauri220.html on line 81: Mixi Wilt kumitti sitä 20vee myöhemmin? Ahaa, Brooklyn Bridge valmistui. Walt Whitman wrote "Crossing Brooklyn Ferry" before the construction of the Brooklyn Bridge (which was completed in 1883). 50v tuli täyteen Wilhon matkustaessa itään päin, 100v suunnilleen Löllön pesispelin aikoihin. 150v synttäri olis ollut joskus Irakin invaasion ja pankkikriisin välimailla. ellauri236.html on line 547: Bergeniläisestä nuuskijasta Varg Veumista tuli mieleen Satu Illan uusi mies Heikki Hämäläinen. Se oli tollanen takkuletti New Yorkissa joskus 70- ja ellauri238.html on line 671: Jompan lisänimi oli Kutuharju. Se oli (on?) sukeltajanyrkkeilijä, jonkinlainen Suomen Irving, vaikka sivistymättömämpi. Muistelen joskus poikasena selanneeni tätä opusta ymmärtämättä mikä siinä oikein on jujuna. Eipä mikään, suoltoa joka kiinnostaa jos on kiinnostunut Pena Saarikoskesta joka puhuu jännästi vähän rivoja. Kyllä se nyt kiinnostaa kun tietää jo ketä nää Tuulat Leenat ja Marjukat oikein on. ellauri238.html on line 746: Razastavien tyttöjen pomppivat peput kiihottivat minua. Koitin istua niin että stondi näkyisi, mutteivät ne vilkaisseetkaan minuun päin. Nyt olen sellasella päällä että tekisi mieli koskettaa jotain kosteaa. Nain Tuulaa joskus harvaxeltaan, viiden piston varveja. Ei se ollut saman veroista. ellauri238.html on line 929: (Every now and then someone says, even after forty (Aina joskus joku sanoo, vaikka on jo mennyt 40 ellauri241.html on line 96: And in those meads where sometime she might haunt, Ja niillä siimoilla, joissa hän saattoi joskus kummitella, oli rikkinäisiä ellauri241.html on line 549: But lets it sometimes pace abroad majestical, Mutta sallii sen joskus ulkoilla majesteettisena, ellauri243.html on line 260: nickiswift.com › celeb-marriages-at Valitettavasti joskus karu totuus tulee ellauri243.html on line 265: joskus karu totuus tulee julki sanottuani "minä", ja jotkut julkkikset ellauri244.html on line 134: Anja vähän kaunistelee opiskelujaan. Se käy muka laudaturseminaaria ja laudaturtentissä, mutta valitettavasti ei pysty pitämään kynää kädessään koska Syysprinssi on bylsinyt sitä nron 13 kellarikopin kanaverkolla ja sen sormet on tulleet siitä kipeixi. Kaikkee ei voi saada, joskus pitää priorisoida. Ihmeellinen kusipää, sillä on koko ajan myös joku entinen "poikaystävä" jonka kanssa se jakaa asunnon ja koivuisen parisängyn mutta joka häirizee sen ja Harrin kiimaista onnea. Tää ei pääty hyvin, sen voi sanoa jo ennalta. Tää ei ole normaalia. Ei todellakaan ei. Ääni korvissaan se tyydyttää izeään peiton alla, ikä 26 (ei 24 kuten se izepäisesti koittaa uskotella). Opinnot jäivät, lopputentti graduseminaari mikä muu, lectio praecursoria ja virkaanastujaisluento, balettitunnit käymättä. Siinä kyllä permannot tömisivät. Kuvittelin pienen viileän hopeamunan hipaisevan poskeani. Myönnän että lahjat tekivät minuun vaikutuxen. Minä haluan tavata sinun äitisi, herraspoika laulaa kaula kaarella. Ei ikuna, se on liian noloa, sanoo Kauraska. Kauraskan iskä oli äpärä. Sen vanhemmat olivat molemminpuolisesti karkeita ja moraalittomia. Pienestä mulkosilmäisestä teeveenkazojasta tuli pelimies. Se on sen omasta mielestä hyvin kunnioitettavaa. ellauri244.html on line 150: Kauraprinsessan takautuvat kannanotot ovat ällistyttävän tätimäisiä. Vaikka Anja oli izekin perusrotinkaisia, meritokraattinen säätytietoisuus oli tapissa. "Aina eivät kirjallisten punkkarien ja kadun peruspogoajien näkemykset menneet aivan sulavasti yksiin. Meidän väitoskirjojen ja romaanien parissa häärineiden saattoi joskus olla hiukan vaikea ymmärtää nipin napin tarkkailuluokalta selvinneen rock-lyyrikon pelkistä kirosanoista koostuvia kontribuutioita, ja päinvastoin." Ja tää kohta on suoraan naistenlehdestä: plaaplaaplaa, "hymyilin" "miehelle" (ohraprinssi). Oven avaa Taisto Tammen mummo, hymyilevä rouva Hagert. ellauri245.html on line 172: Eli tää oli joskus 10v nine-elevenin jälkeen, bin Ladenin murhan aikoihin. "Fränk" on 1957 vintagea, siis aika iäkäs. Jo Nesbö siteeraa jotain sen lepakkoläppää esikoiskirjansa Flaggermusmannen mottona. ellauri245.html on line 731: Tiedätkö mistä tietää olevansa erittäin, erittäinkin vanha? Siitä että krimisarjoissa jossa mennään penkomaan pahantekijöiden nuoruusaikoja kaikki muinainen on tapahtunut joskus 80-luvulla viiva millenniaalina, eli aikoina jotka on meidän izemme kannalta aivan liian uusia. Esim. tosta Cruella de Vile- Burghista ei mulla ole mitään havaintoa, eikä liioin äskeisen skotlantilaisen dekkarisarjan 90-luvun nuorisotapahtumista. Me ei oltu enää silloin nuoria! Tapahtuma-aikana menneitä penkova poliisineitonen oli kolmivuotias. Mutta sillä on vahva "moti", sanotaan "silmäyxessä." ellauri246.html on line 339: Kivien laittaminen haudoille on juutalainen perinne, joka vastaa kukkien tai seppeleiden viemistä haudoille. Kukkia, mausteita ja oksia on käytetty joskus, mutta kiveä suositaan, sillä juutalaisen uskonnon keskuudessa se koetaan nimenomaan juutalaiseksi tavaksi. Es iz fil tshiper. Tapa juontaa vanhasta perinteestä, israelilaisten erämaavaelluksen ajoilta, jolloin haudat peitettiin kivillä. Nykyisin myös kukat ovat yleistyneet. ellauri246.html on line 406: "Elexial Despoirin aihe rikkoi nuoren Brodskin runouden", kirjoittaa Viktor Erofeev ", erottelun, erottelun ja tappioiden aiheen matkan varrella." Tässä runossa oli konkreettinen ajattomattomuus, laajennus, hänessä ei ollut historiallista optimismia kuusikymmentäluvun työhön. Päinvastoin, se on hyvin pessimistinen, dramaattinen ja tragedia muistiinpanoja, joskus pehmennetty ironia. Mutta tämä tragedia ei ole avoimesti, ei pakotettu, vaan ikään kuin alateollisuuden ulkopuolella, ikään kuin tekijä lisäksi ei ole taipuvainen osoittamaan hengellisiä haavojaan, vaan hillizee izensä hyvin runollisten tunteiden ilmaisemiseen ja mieluummin sävy sävyyn. ellauri246.html on line 574: Dzerzhinskin käräjäoikeudessa Brodskin kuulemistilaisuus pidettiin 18. helmikuuta. NIITÄ. Metteri kuvailee hänen näkemyksensä tästä tapahtumasta: "Oli hämmästyttävää, että tämä nuori mies, jonka vain minulla oli tilaisuus nähdä yksityiskohtaisesti ja tarkkailla, kyllä, vaikka olosuhteissa se on vakavasti hänelle äärimmäinen, tyhjennetään Jotkut muut irrotukset - [tuomari] Savelyeva ei voinut loukata häntä eikä itseään, hän ei pelottanut hänen surullista karkeaa ozaansa Okhricov. Hänen kasvonsa oli joskus hämmentynyt, koska hän innostuksella ei myöskään kykene kehittämään tätä outoa naista, sen sulaa herättävyys; Hän ei pysty selittämään hänelle jopa yksinkertaisinta, hänen mielipiteessään, käsitteitä. " ellauri246.html on line 621: Seitsemän vuoden ajan viittauksen tuottoa vuonna 1965 ja lähtö ulkomailla vuonna 1972. Brodskillä oli outo asema Neuvostoliitossa. Hän pysyi KGB: n näkökulmassa, vaikka suora vaino lakkaa. Skandaali tarina tuomioistuimen kanssa ja Brodskin pidätys johti vallankaappaukseen Leningradin kirjailijoiden liitoksessa, päätettiin yleensä liberaalisti, joka liittyi Brodskyn myönteisesti. Kirjoittajien liiton jäsenexi ei voinut tehdä, koska hän ei ollut melkein painettu, mutta unionissa oli eräänlainen "ammattimainen ryhmä", joka United Heterogeeniset kirjallisuuden tuen half-käyrät, lauluntekijät, pop-luonnokset ja sirkuksen tekijät Revistää jne. Siellä välittömästi palaa Leningradiin, liitteenä Brodsky. Näin ollen hän sai passin leiman, turvallisuustodistus maksuista. Hän jatkoi, kuten ennen pidättämistä, kirjoittamista, kirjoittanut lasten runoja, jotka on joskus painettu läpysköissä nimeltä "Bonfire" -lehdet ja Irsorka, yrittivät muita luokkia - esimerkiksi Lenfilmin elokuva-studiossa olevien ulkomaisten elokuvien kirjallista jalostusta. Ajoittain hänet maksettiin yksityisisstä runoista, jotka keräsivät kunnianosoituksia kuuntelijoilta. Joskus hänellä on levealaisia reikiä niukasti budjetissa, myyvät jäljennöksiä kauniissa ulkomaisissa versioissa Bukinisham. Ne tuotiin lahjaksi ulkomaisille tuttaville. ellauri246.html on line 810: Lauseen mukaan Brodsky lähetettiin Konannenskin alueen Konouesky-alueella Konouesky-alueella, Nainanskaya Village. Linkin elämä ei ollut kauhea. Tietenkin linkki ei ollut jokapäiväinen idylli, siellä oli pitkäaikainen kaipuu, joskus tuntuu täydellisestä hylkäämisestä, mutta muistutin BrodSkynsä siitä eri tavoin: "Yksi parhaista elämässäni. Ei ollut pahempaa, mutta parempi - ehkä, se ei ollut. " Maaseudun elämän vaikutelmat kaadettiin tällaisiin runoihin "pohjoiseen reunaan" "Jumala asuu kylässä, joka ei ole kulmissa ...", "Rasolitisessa". ellauri246.html on line 866: Nobel-palkinnon Brodsskin myöntäminen ei aiheuttanut tällaisia riita-asioita ja ristiriitoja kuin muutamat muut Nobel-komitean päätökset. Vuoteen 1987 mennessä hän oli jo tuttu ja eniten sympaattinen luku Euroopan ja Amerikan älyllisissä piireissä. Hänen muistelman proosa oli intiimi ja koskettava. Hänen jakeidensa käännöksissä kunnioitettiin ja joskus ihailua, ja kaikki länsillä tiesivät runolliseen maineeseensa kotimaassaan. Nobel-komitean päätös, suosionosoitukset veteraanien todistuksen mukaan luettiin toimittajille ja yleisölle, oli erityisen voimakas ja pitkä. Brodsky sanoi ensimmäisessä haastattelussa palkinnoista: "Hän loi Venäjän kirjallisuutta, ja Amerikan kansalainen sai sen." Epistä. ellauri248.html on line 336: *CHECK = mullontää (ei välttämättä Nobel sarjassa). Jotkut muut olen joskus lukenut mutta olivat niin tylsiä etten ole huolinut. Kyllä näistäkin on jotkut vitun tylsiä. ellauri249.html on line 455: Monissa lähteissä on maininta siitä että Mannerheim oli joskus päättämätön ja horjui päätöksissä. Tämä voi johtua iästä ja sairauksista. Tämä tulee ilmi hyvin Felix Forsmanin leikkaamattomasta TK-filmistä, joka esitettiin muutama vuosi takaperin YLE:llä. Mannerheim on siinä Saksassa Hitlerin vieraana vastavierailulla Hitlerin vierailulle Mannerheimin 75-vuotispäiville. Filmissä Mannerheim ei pääse edes suoraan kävelemällä rappuja alas vaan hänen piti tulla sivuttain rappu kerrallaan. Hahaa LOL! Olipa päättämätöntä! ellauri257.html on line 447: Mutta aivan samantasonen oli Netflixin "tuottama" Harjunpää sarja "episodi" jossa jotkut vitun rekkalesbot alkaa viipaloida pyylevähköä pientä mieshuoraa jollain vitun skalpelleilla. Mitä VITTUA? Kenen mielestä tää tällänen on viihdettä? Siis täysin sikkiä! Voi helvetti, ei voi muuta sanoa, kyltää 2020-luvn porukka on pahempaa kuin naziajan polakit, pahempaa kuin pahamaineiset Ishtarin palvojat joskus Jee-suxen syntymän aikoina. Tosiaankin lopun aikoja, huomio huomio kuuleeko Jeesus kuuntelen, exä vois jo tulla panemaan nää nyrjähtäneet järbät edes johkin rotiin? Ja toi Onerva on täys kusipää, älä hemmetissä vaihda siihen Harjunpää, on se vihanneskin sentään tota parempi. ellauri258.html on line 107: Lupaavin kirja oli halvin koska se löytyi vieraskielisten kirjojen hyllystä. Himasen sepustuxesta on varmaan ollut jossain albumissa puhetta. nyt pääsen tutustumaan sen Katais-vedätyxeen omin päin. Hotakaisesta tuli vähitellen ylpistynyt Juho. Otin sen kun se näkyi pudottelevan jossain kohtaa E. Saarisen nimeä. Kasarisuuruudet tekee toisilleen hunööriä. Isä Camillon kylästä oli joskus 60-luvullla joku teeveesarja, jonka kuvia oli läpyskän kannessa. Siinähän on kylällä 2 kukkoa, katolinen isä Camillo ja pormestari Peppone joka oli kommari. Ajattelin kazoa mikä siinä oli silloin olevinaan hassua. Varmaan se että Camillo pääsi aina joholle koska Kristus oli sen kehäavustaja. ellauri258.html on line 327: Ruma vanha nainen, jolla on taianomaisia ​​esineitä ja jolla on maagisia voimia. Useissa saduissa sitä verrataan noidaan, noitaan. Useimmiten - negatiivinen hahmo, mutta joskus toimii sankarin avustajana. Venäjän lisäksi se löytyy slovakkien ja tšekkiläisten saduista. Lisäksi se on rituaalinen jouluhahmo entisillä slaavilaismailla Kärntenissä Itävallassa, laskiaishahmo Montenegrossa ja yönakki Serbiassa, Kroatiassa ja Bulgariassa. ellauri258.html on line 343: tammoja (kz. Kublai Khan). Yaga on kolmen demonisen tyttären äiti (joskus prinsessa, sankarin ellauri258.html on line 371: Kierrosten aikana joskus ryhmässä joku kiinnitti puujalan kolmannexi jalaxi ellauri258.html on line 547: Joissakin tapauksissa Baba Yaga näyttää hajallaan olevalta sialta, joka on menossa taistelemaan "krokotiiliksi" kutsuttua matelijakokonaisuutta vastaan. Jotkut tutkijat tulkitsevat tämän kohtauksen poliittiseksi parodiaksi. Pietari Suuren vaimoa Katariina I kutsuttiin joskus pilkallisesti chukhonkaksi eli tsuhnaxi ('suomalainen nainen'). ellauri258.html on line 581: Tänään aamusuihkussa kertasin taas tämän apinoiden etiikan peruskysymyxen: eli onko apina (vars. tää termiittisellainen) luonnostaan paha vaiko hyvä? Sehän yxinkertaisesti tarkoittaa onko se hyvä vai paha asia toiselle apinalle eli mulle, eli onko se altruistinen vaiko egoistinen. Kun kazoo muita apinoita, näyttää selvältä että se on joskus harvoin altruistinen varsinkin omalle geenipuulille, mutta enimmäxeen kuitenkin egoistinen. Näin on sen Darwin suunnitellut, ja se on tähän asti toiminut kuin junan vessa. Mutta entä nyt, kun maapallon resut alkaa olla lopussa? ellauri258.html on line 583: Länkkärien ja auktoritaarisempien valtioiden välillä on ero selvä: länkkärit on sazanneet kapitalistiseen räjähtävään kasvuun, josta murusia on pudonnut enenevästi vähäosaisemmillekin apinoille niin että niillä on pysynyt toi Amerikan unelma voimassa tappioasemassakin. Kenties joskus vielä minäkin! Kun kaikilla on banaaneja yllin kyllin, on varaa olla suopea vähäosaisille, ja antaa niille banaanista pahentunut pää tai kuoret ainakin. Tää on toiminut niin hyvin että vallankumouxet on korvautuneet anglosaxeissa vaarattomammalla jalkapallohuliganismilla. Mutta entä nyt, kun maapallon vähävaraisemmat ressukat on taas kansainvaelluxella? Tukholmassa räjähtelee niin taajaan että Norrmalmin mummut eivät saa enää unen päästä kiinni. ellauri260.html on line 47: Vanhoissa Maseissa oli joskus mustawiixinen majuri (puuttuu ylläolevasta kuvasta), mutta sen sukunimeä ei käytetty. Wikipedian mukaan se olisi Piippi. Never heard. Rotutietoinen ltn Molli tuli vasta loppupeleissä, puhumattakaan feministisestä vääp Reetta Räyhästä. Masista meni maku kun se petti Maisaa nti Söpön sylissä. Maisa oli ikäänkuin Liisa Karhunen, liian kiltti ja tylsä sarjakuvahahmoxi, eikä halunnut parrasvaloihin. ellauri260.html on line 441: Se Rudin pointti on kyllä näppärä että jos vaan taloudelliset olot tekee apinoista pahoja kuin rapukarkit, miten ne sitten päätyivät näihin oloihin in the first place? No ehkä se oli joku slippery slope, niinkuin kun narkit vähitellen vaipuu yhä väkevämpiin mömmöihin. Vaikka kyllä apinat on apinoita vaikka niitä voissa paistaisi, ei mikään voi estää niitä toimimasta enimmäxeen oman ituradan edun mukaisesti, se on niillä ihan geeneissä. Joskus hyvää joskus pahaa - ankat! Aina uutta juonta sahaa - ankat! ellauri263.html on line 615: is a 1990 novel written as a collaboration between the English authors Terry Pratchett and Neil Gaiman. Se taisi olla ensimmäinen lukemani Pratchett. Käytin Crowleyta salasanana joskus 2000-luvun alussa. Alzheimeriin sittemmin kuollut länkkärihattuinen Pratchett antoi juutalaisen Neil Gaimanin kanssa kirjoittamassaan saatanallisessa niteessä Good Omens pirulle nimexi Crowley. ellauri266.html on line 129: Laissent parfois sortir de confuses paroles; Saattaa joskus tulla häslääntyneitä sanoja; ellauri267.html on line 352: Aina joskus pizzaan lentelee ellauri267.html on line 467: Muft. [ Murkulle . ] Seuraa minua kotiin, sirrah:—[ On pakolle . ] Muistan sinut vielä joskus. ellauri267.html on line 915: Ota siis, että kerran ja joskus kuningas; se synkkä ylpeys, ellauri269.html on line 758: Joidenkin viidennen ja seitsemännen luokan oppilaidensa lisäpanoksella rabbi ja yksityiskoulun opettaja pohtii Harry Potter -sarjan arvoja ja löytää yhtäläisyyksiä Toorasta ja Talmudista. Rosenberg ottaa "elämän ikuiset kysymykset" vastuualueekseen ("Anteeksi, ei noituutta ja taikasauvoja"), ja aloittaa henkilökohtaisella käyttäytymisellä ("Sääntöjen rikkominen", "Käytöstavat") ja laajentaa näkökulmaa, kun hän lopulta menee "Kuolemaan", "Hyvään ja pahaan" ja "Rakkauteen". Hän tekee vertailuja koko ajan - Harryn sääntöjen rikkomisen välillä, ei hauskaa, ja Elian teknisesti takalaittoman mutta hauskan "välienselvittelyn" välillä Ba'alin profeettojen kanssa Karmel -vuorella; Harryn, Ronin ja Hermionen sekä Mooseksen, Aaronin ja Miriamin triojen välillä; Kalkaroksen ja Daavidin katkeransuloiset parannukset. Ne ovat vain joskus hieman venytettyjä, ja paitsi silloin, kun hän kumittaa rasistisia sävyjä, joita jotkut lukijat havaitsevat Rowlingin talonhaltijoissa (mutta nuhtelee häntä tonttujen kohtelusta), ne ovat selvästi perusteltuja. Päättyen 20 sivuun yleisesti kiinnostavia opiskelijaesseitä ("Vaikka se, mitä Harry teki, oli hieman" rohkeampaa ", se, mitä Mooses teki, oli hieman järkevämpää") ja tiettyjen Raamatun viitteiden kerääminen, kirjoittaja helpottaa varovasti vielä vähemmän mietiskeleviä lukijoita harkitsemaan, kuten yksi lukupää sanoo, "Mikä todella merkitsee." ellauri269.html on line 759: Tontunpoisto oli termi, jota käytettiin viittaamaan toimiin, joissa puutarha vapautettiin tontuista. Tämä saavutettiin yleensä poimimalla tontut fyysisesti ja lemppaamalla ne kyseisestä puutarhasta. Newton Scamander suositteli julkaisuissa Fantastic Beasts and Where to Find Them, että tontun heiluttaminen pään ympärillä huimaukseen asti ja pudottaminen sitten puutarhaseinän yli riitti, mutta jotkut velhot, kuten Weasleyn perhe, mieluummin heittivät tontut niin pitkälle kuin mahdollista, joskus jopa pitivät kilpailuja siitä, kuka voisi heittää tontun kauimmaxi. Vaihtoehtoisesti Jarveyta voidaan käyttää puutarhan tontun poistamiseen, vaikka useimmat velhot pitivät tätä epäinhimillisenä, koska Jarveyn menetelmät ovat "julmia". ellauri269.html on line 821: Jo kirjoittaessaan Universumien tomua Pullman aavisti, että ennen pitkää häneltä loppuisivat pätäkät, ja hän palaisi kirjojen maailmaan vielä trilogian jälkeen: ”Oli tapahtumia ja kysymyksiä, joihin halusin paneutua.” Kolme vuotta Maagisen kaukoputken ilmestymisen jälkeen ilmestyikin Lyran Oxford, pieni punakantinen kirja, jonka sisältämää novellia ”Lyra ja linnut” Pullman kuvaili ”maistiaiseksi” tai ”sillaksi” Universumien tomun ja tulossa olevan romaanimittaisen The Book of Dustin välillä. Pullmanin muut velvollisuudet (mitkä? Varmaan nimikirjoitusten jakaminen kirjakaupoissa) ovat hidastaneet The Book of Dustin kirjoitustyötä, mutta huhtikuussa 2008 ilmestyi toinen pieni kirja, tällä kertaa tummansininen: Once Upon a Time in the North. Kirjan sisältämän novellin päähenkilö on Universumien tomussa sivuosassa ollut aeronautti Lee Scoresby. Sekä Lyran Oxford että Once Upon a Time in the North sisältävät novellien lisäksi lisäaineistoa, kuten Lyran maailman Oxfordin kartan, lautapelin Peril of the Pole ja muutamia otteita kuvitteellisista Lyran maailmaa kuvaavista kirjoista. Pullman on vihjannut, että hän saattaa vielä joskus kirjoittaa Williin keskittyvän ”pienen vihreän kirjan” punaisen ja sinisen jatkoksi. Tai sitten ei. On näitä kiireitä. ellauri270.html on line 74: Kieli on, kuten jotkut sanovat, jugoslaviaa, jonka syntaksi on joskus tyypillinen kroatia, joskus serbia ja hyvin usein bosnia. Romaani on siitä erikoinen että siinä on runsaasti realistisia kuvauksia tilanteista, ihmisistä, maisemista ja sisätiloista. Sen Nobelmainen idealismi pursuaa esim seuraavasta wikiquotesta: ellauri270.html on line 438: 1 homma joka näissä rupupoliisisarjoissa erityisesti vituttaa on miten noi paskalakit koko ajan heittää karzalle kahvipahvimuovimukeja ja mikromuovisia röökinnazoja. Helvatti eikö ne voi vaivautua laittamaan niitä edes roskixeen, jos ylipäänsä on pakka tollasta paskaa nauttia? Menisivät kotiin duunista joskus ajoissa ja söisivät lämmintä ruokaa perheen kanssa pöydän ääressä. Ei ne roistot sieltä karzalta mihkään karkaa, ja on kai niilläkin jotain työvuoroja? Sitä paizi skoudetkin näyttää olevan ize jotain roistoja, mitä helvettiä ne kuikkoilee toisille roistoille pyssyt kädessä? Ihan samanlaisia kakkiaisia heiluu kummallakin puolella karua katua. ellauri271.html on line 105: Aseksuaalisesti lisääntyvä populaatio kasvaa nopeammin jokaisen sukupolven myötä. Tämä selitetään esimerkillä. Oletetaan, että koko populaatio koostuu 100 molempien sukupuolten organismista (50:50 naaras- ja miesorganismit), ja vain tämän lajin naaraat kykenevät lisääntymään. Jos kaikki tämän populaation jäsenet synnyttäisivät jälkeläisen kerran, jälkeläisiä olisi yhteensä 50. Sitä vastoin aseksuaalinen populaatio, jossa kaikki 100 yksilöä pystyvät lisääntymään, tuottaisi 100 jälkeläistä. Tätä ajatusta kutsutaan joskus seksuaalisen lisääntymisen kaksinkertaiseksi kustannuksiksi. Matemaattisesti sen kuvasi ensimmäisenä John Maynard Smith, tuo kapitalismin isä. Ylläri? ellauri272.html on line 845: – Kuolema tulee joskus liian aikaisin, mutta minulle on ollut korkea aika lähtee menee melko pitkään. Ja minä en tiedä, minkä takia minä elän. Elämän tarkoitus on jäänyt hämäräxi ylipitkästä elämästäni ja useista asiaa selvittelevistä romaaneistani huolimatta. ellauri274.html on line 733:
2:29:56 порой очень сложными противоречивыми вопросами жизни и главное не разрушать	2:29:56 joskus hyvin monimutkaisia ​​ristiriitaisia ​​elämän kysymyksiä ja tärkeintä ei ole tuhota
Kamarineito	Naaras	Esti verenvuodatuksen Daavidin ja hänen miehensä Joonatanin välillä viisailla näpöttimillä.	Näärän näpöttimistä on iloa ja joskus hyötyäkin.
Anteliaisuus	Parantaminen sapattina (Mark. 3:1-6)	Jeesus parantaa miehen kutistuneen käden sapattina rikkoen tavanomaisia uskonnollisia sääntöjä.	Anteliaisuus tarkoittaa joskus ihmisten asettamista sääntöjen edelle.