ellauri093.html on line 398: Helsingissä joitakin vuosia toiminta oli pysähdyksissä, mutta alkoi uudelleen ainakin joksikin aikaa 2000-luvulle tultaessa. Helsingissä kokouksia on ollut 2000-luvun alkupuolella mm Säästöpankinranta 4:ssä, Kampin palvelukeskuksessa ja Malmin Työväentalolla.
ellauri105.html on line 499: Saksassa menikin sitten seitsemisen vuotta ja kun hän 1975 palasi Suomeen, tietynlainen ynseä suhtautuminen, mitä hän katsoi kokeneensa jo ennen lähtöä, jatkui - ainakin hänen omasta mielestään ja kun hän ei suostunut siirtymään hänelle määrättyyn tehtävään, hän ei jäänytkään pysyvästi Heinäveden Valamoon, vaan siirtyi asumaan "maanpakoon" joksikin aikaa Joensuun ortodoksisen seurakunnan omistaman leirikeskuksen tiloihin, mistä hän sitten siirtyi asumaan Rautalammille. Jonkinlainen oman elämän ristiriitaisuus yhteiskunnan tai vaikkapa kirkon kanssa saattoi osaltaan johtua myös hänen omista henkilökohtaisista teoistaan lähinnä sodan jälkeisen ja ilmeisesti jossain määrin myös ennen sotaa tapahtuneen sosialistisen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen liittyvien järjestöjen toiminnassa. Hän oli mukana SNS-seuran toiminnassa ja jopa palveli SDPL:n nuorisolehteä Kiurua 40-luvun lopulla. Tämäkin ajanjakso oli mielenkiintoinen ja täynnä erilaisia pettymyksiä, jotka omalta osaltaan johtivat myöhempiin Mefodin elämän radikaaleihinkin ratkaisuihin. Rautalammilla pappismunkki Mefodi asui kuin munkki ensin velipuolensa kanssa hänen kotonaan ja välien viilennettyä elämänsä viimeisinä vuosina kunnan vanhuksille varaamissa asunnoissa, joita hän aina nimitti keljoiksi, kuten luostarissa oli tapana sanoa munkin asunnosta. Rautalammilta käsin hän matkusteli paljon ulkomailla ja pääsi käymään vielä myös Laatokan Valamossa, oman munkkielämänsä alkukodissa, jonne hän myös jossain vaiheessa mietti paluutaan, muttei kuitenkaan sitten sitä toteuttanut. Näitä muita ulkomaanmatkojaan hän lystikkäästi nimitti viihdekiertueiksi ja niistä ja monesta muusta retkestä olisi vielä paljonkin kerrottavaa. Hän kävi tervehtimässä matkoillaan myös vanhoja ystäviään, kuten esimerkiksi luostarin entistä leipuria, keittiömunkki Joonaa, Juojärven asemalla asuvaa munkkia, joka oli joutunut myös hankauksiin luostarinsa kanssa, mutta hän tapasi myös lukuisia tuttujaan ulkomailla.
ellauri112.html on line 184: »Ajassa» on kerran ennen (vuosikerrassa 1911) tarkastettu muutamia Bergsonin filosofialle ominaisia, alkuperäisiä piirteitä. Tällä kertaa on tarkoitus kiinnittää huomiota niihin huomattaviin yhtäläisyyksiin, joita kaikesta huolimatta on olemassa Bergsonin ja hänen edeltäjänsä Renanin ajatustavan välillä. On pidetty Bergsonin filosofian huomattavimpana piirteenä sitä merkitystä, minkä hän antaa ajan realiteetille. On sanottu, että kun filosofia yleensä pyrkii katsomaan todellisuutta »iäisyyden näkökannalta», on sensijaan bergsonilaisuudelle ominaista »ajallisuuden näkökanta». »Aika» on tämän filosofian mukaan luova tekijä todellisuudessa, ei pelkkä subjektiivinen havainnonmuoto. Aika luo, todellisesti synnyttää uutta, samoinkuin sen hammas jäytää esineitä. »L'univers dure». Maailmankaikkeus on historiallinen ilmiö. Aivan yhtä syvästi on Renan vakuutettu ajan merkityksestä. »Aika näyttää minusta yhä enemmän olevan le facteur universel, la grand coefficient de l'eternal devenir» (Dialogues philosophiques, s. 155). 19. vuosisadan luonteenomainen piirre on Renanin mukaan, että dogmaatisen metodin sijaan on asetettu historiallinen metodi, kaikissa ihmishenkeä käsittelevissä tieteissä. »La catégorie du devenir» on asetettu »la catégorie de l'être'n» sijaan. Ennen puhuttiin uskonnosta, oikeudesta, jne. jonakin kerta kaikkiaan olemassaolevana, nykyään kaikki tuo käsitetään joksikin, joka paraikaa kehittyy. Kullakin tieteellä on tarkastettavanaan katkelma tätä ikuisen syntymisen vyyhteä. »Historia» sanan ahtaammassa merkityksessä on tässä suhteessa nuorin tieteistä; se käsittelee viimeistä myöhäisintä kautta tässä kehitysjaksossa. Filologia ja vertaileva mytologia valaisevat jo varhaisempaa kautta. Ihminen puhui ja loi myyttejä ennenkuin hän jätti jälkeensä kirjallisia muistomerkkejä. Ja näiden tieteiden takana alkavat paleontologian ja luonnonhistorian äärettömät taivaanrannat sarastaa. »Minä puolestani olen aina ajatellut, että lajien synnyn salaisuus piilee morfologiassa (kasvien ja eläinten muoto-opissa), että eläinmuodot ovat hieroglyyfikieli, jonka avain puuttuu meiltä, ja että koko menneisyyden selitys piilee niissä tosiseikoissa, jotka ovat meidän silmäimme edessä, mutta joita emme osaa lukea.» Mutta historiallisia dokumentteja eivät ole ainoastaan elolliset muodot; tähtisumuilla, linnunradalla on sama arvo. On tuleva aika, jolloin luonnontieteetkin muuttuvat historiallisiksi. »Muistelmissaan» valittaa Renan eräässä kohden sitä, että hän joutui harrastamaan historiallisia tieteitä, »noita vähäisiä arveluun perustuvia tieteitä, joista sadan vuoden perästä ei välitetä». Renan uskoo että jos hän olisi antautunut luonnontieteisiin, olisi hän johtunut useampiin Darwinin tuloksista, jotka hän väittää 1845:n tienoissa edeltäpäin aavistaneensa. Tätä valitusta ei tarvitse ottaa kovin vakavasti, sillä monista muista lausunnoista käy ilmi, että Renanin mielestä historiallisilla tieteillä on aivan erikoisen suuri filosofinen arvo.-- Toinen yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on heidän »vitalistinen» käsityksensä kehityksen syistä. Bergson hylkää ajatuksen, että ulkonaiset, »mekaaniset» syyt aiheuttaisivat kehityksen. Elolliset muodot ovat hänen käsityksensä mukaan erään sisäisen sielullisen voiman tuote. Bergson on dualisti. Elottoman aineen rinnalla on maailmassamme vaikuttamassa edelliselle jyrkästi vastakkainen »élan vital», joka yhtenäisenä elämän virtana kuohuu kautta sukupolvien ja yksilöiden. Elottomassakin maailmassa vallitsee määräperäinen liike, mutta se on »putoamista», laskeutumista yhä alemmalle tasolle (entropia); »élan vital» sensijaan on vaivaloista ylöspäin ponnistamista. Elottomassa maailmassa energia hajaantuu ja haihtuu, mutta »élan vital» pyrkii sitä kasaamaan (lehtivihreä ja sen merkitys, orgaaniset yhdistykset).
ellauri141.html on line 587: - Samoin minun kohdatessani ensi kerran Horatiuksen. Tähän mennessä en ole ihastunut mihinkään runoilijaan samassa määrin kuin alusta alkaen Horatiuksen oodeihin. Eräissä kielissä sitä, mikä täällä on saavutettu, ei sovi edes toivoa. Tää sanojen mosaiikki, jossa jokainen sana kammertuu esiin palapelipalana, paikkana ja käsitteenä oikealle, vasemmalle ja sekoittaa koko kokonaisuuden, tämä merkkien minimaalinen laji ja määrä, tämä siten saavutettu merkkien maksimaalinen voima - tämä kaikki on roomalaista ja jos minua halutaan uskoa, ylhäistä par excellence. Koko muu runoilu käy sitävastoin joksikin liian rahvaanomaiseksi - pelkäxi tunteiden lörpöttelyksi...
ellauri183.html on line 366: Hän sanoi että lapsella - olipa hän kenen tahansa lapsi, vaikka vain ihmisen ja simpanssin, tai Mikki rotan - oli sisäinen, Jumalan antama oikeus kasvaa ja tulla joksikin muuksi kuin lapsi. »Elämän on kuljettava kulkunsa ollakseen todella elämää. Siten se saa aikaan valinnan vapauden, johon tosin kuuluu tavalliset rajoitukset mutta joka ainakin on vapautta kuvitella tulevaisuutta. Kun tulevaisuus on edessä tai kun te ajattelette että se on se virvoittaa mielen puutarhoja. Ikään kuin ihminen eläisi kahdessa paikassa samaan aikaan. Sen vuoksi», sanoi Cohn, »oli paha, riistämiseen tähtäävä teko tuhota pienen Saran tulevaisuus.
ellauri238.html on line 128: Niin minut vietiin Pengerkadun poliisiasemalle, pantiin siistiin putkaan ja jätettiin lukon taakse joksikin aikaa, kunnes paikalle ehti nuori lääkäri toteamaan tilanteen. Tämä sanoi, että hänen velvollisuutensa oli määrätä minut itsemurhayrityksestä kahdeksi viikoksi mielisairaalaan.
ellauri269.html on line 814: Pullmanin ensimmäinen ajatus trilogiaa yhdistäväksi nimeksi oli niin ikään Kadotetusta paratiisista poimittu ilmaus Golden Compasses, jossa ”compasses” tarkoittaa itse asiassa harppia, ei kompassia. Milton viittaa kultaiseen harppiin, vasaraan ja lyhteeseen Jumalan luomistyön välineenä. Nimi Golden Compasses vakiintuikin joksikin aikaa käyttöön kirjan julkaisun ollessa vielä kesken. Tällöin yhdysvaltalaisen kustantajan toimittajat erehtyivät tulkitsemaan, että nimitys viittaa Lyran aletiometriin, joka likimain vastaa kuvausta ”kultainen kompassi” – vaikka onkin tosiasiassa messinkinen eikä ole kompassi sen enempää kuin harppi. Niinpä kirjan amerikkalaisessa ennakkomarkkinoinnissa ensimmäisestä kirjasta alettiin käyttää yksikkömuotoista nimitystä The Golden Compass, vaikka Atlantin toisella puolella Pullman olikin jo päättänyt antaa ensimmäisen kirjan nimeksi Northern Lights. Pullman ei tohtinut jumittua kirjan nimikysymykseen yhdysvaltalaisen kustantajan tarjotessa muuten loistavia ehtoja, joten The Golden Compass tuli amerikkalaisen laitoksen viralliseksi nimeksi. Ensimmäisen kirjan suomennos Kultainen kompassi noudattaa tätä naurettavaa nimeä siitä huolimatta, että julkaisutiedoissa alkuteokseksi ilmoitetaan Northern Lights. The Golden Compass on myös vuonna 2007 julkaistun elokuvaversion nimi sekä Yhdysvalloissa että Isossa-Britanniassa. Miten typerää, sen pitäisi olla suomexi Harppisakut.
ellauri310.html on line 631: Ryōichi Sasakawa (笹川 良一, Sasakawa Ryōichi, 4. toukokuuta 1899 Mini City, Osaka – 18. heinäkuuta 1995 Tokio) oli japanilainen rikollinen ja epäilyttävä liikemies, äärioikeistolainen poliitikko ja hyväntekijä. Hän syntyi Minohissa Osakassa. 1930-luvulla ja toisen maailmansodan aikana hän oli aktiivinen sekä rahoituksen että politiikan parissa ja tuki aktiivisesti Japanin sotaponnisteluja, mukaan lukien omien puolisotilaallisten yksikköjensä kunnon nostaminen. Hänet valittiin Japanin parlamenttiin sodan aikana. Japanin tappion jälkeen hänet vangittiin joksikin aikaa, häntä syytettiin vetelästi sotarikoksista, ja sitten hän saavutti taloudellista menestystä erilaisissa yrityshankkeissa, mukaan lukien moottorivene-ajopelit (Kyōtei) ja laivanrakennus. Hän tuki antikommunistista toimintaa, mukaan lukien Maailman antikommunistinen liitto.
ellauri348.html on line 226: Yhdysvalloissa matkustamisesta kiinnostuneena hänet nähtiin usein Truman Capoten ja Ava Gardnerin kanssa. Ajaessaan Aston Martin -urheiluautoaan 14. huhtikuuta 1957 hän joutui onnettomuuteen, joka jätti hänet koomaan joksikin aikaa. Hän rakasti myös ajamista Jaguar -autollaan Monte Carloon uhkapelisessioille.
ellauri351.html on line 237: Mutta traumaattisen kirjaimellisuuden houkuttelevuus ei ole niinkään sen tieteellinen ankaruus kuin sen tieteellinen loisto, joka näyttää lupaavan objektiivisia, käsillä olevia ratkaisuja määritteleviin poliittisiin kriiseihin. Viimeisten kolmen vuosikymmenen ajan liberaalit ovat vaatineet, että amerikkalaisen vallan instituutiot, vaikka ne olivat puutteellisia, olivat pohjimmiltaan hyvässä kunnossa. Ne, joille status quo ei toiminut, olivat tervetulleita hakemaan mukaan identiteettiin liittyvää vahinkoa. Mikä voisi olla liberaalille osallistamispolitiikalle, joka perustuu vammautumisvaatimuksiin, hyödyllisempää kuin tapa muuttaa tuo vamma biologiseksi traumaksi, joksikin objektiiviseksi, havaittavaksi ja mitattavaksi aivoissa? 80- ja 90-lukujen traumakulttuurisodan taistelulinjat korostuivat selkein rajoin, kun he keskittyivät narratiiviin – eli julistavien muistojen palauttamiseen ja yhdistämiseen. Jos olit feministi tai sodanvastainen aktivisti, vetosit traumaan; jos olit konservatiivi, et ollut. Mutta tämän päivän trauman kirjaimellinen tulkinta on poliittisesti järjetöntä. Itse asiassa sen sijaan, että käsittelisi traumaa vasemmiston ideologisena aseena, nyt oikeisto haluaa myös puuttua asiaan.
ellauri351.html on line 717: Kirjassa Le Bon väittää, että joukkopsykologeilla on useita ominaispiirteitä : "impulsiivisuus, ärtyneisyys, järkeilykyvyttömyys, kriittisen hengen tuomitsemattomuus, tunteiden liioitteleminen ja muut..." Le Bon väitti, että "joksikin ajaksi väkijoukkoon upotettu yksilö löytää pian itsensä - joko joukon antaman magneettisen vaikutuksen seurauksena tai jostain muusta syystä, josta emme tiedä - erityisestä tilasta, joka muistuttaa paljon tilaa lumoamisesta, jossa hypnotisoitu yksilö joutuu hypnotisoijan käsiin."
ellauri382.html on line 654: Pystyt kiertämään koko itsetuhoisuuden pururadan ja olemaan kuin puistokemisti, joka muuttaa tunteidensa palon joksikin syväksi, kauniiksi ja runolliseksi; olet sidekudos laajemmalle ihmiskunnalle. Voit hyödyntää emotionaalista intensiteettiäsi mieluummin kuin patologisoida sitä.
xxx/ellauri027.html on line 1360: luokittelee hirmuisella tarmolla Russellin ajattelua erilaisiin ismeihin, joita mainitaan Bertrand Russellin haasteessa kymmeniä, ehkä jopa satoja. Himanen luottaakin vakaasti siihen, että asia on selvitetty ja selitetty, kun se on saatu luokitelluksi joksikin tietyksi ismiksi: “näiden luokittelujen avulla on mahdollista luonnehtia täsmällisesti tutkimukselle tärkeitä käsitteitä, kuten ‘rationalisti’, ‘irrationalisti’, ‘arationalisti’, ‘teisti’, ‘fideisti’, ‘pistikko’, ‘agnostikko’, ‘skeptikko’ jne.” (s. 163, kurs. ML)
xxx/ellauri087.html on line 633: – Välit äitipuoleen jäivät pysyvästi kylmiksi, ja etäännyin siinä samalla myös isästä. Oikeastaan suhteemme lämpeni uudelleen vasta sitten, kun isä oli jo ikämies ja tuli joksikin aikaa asumaan perheeni luokse Kaliforniaan. Isällä ja Anna-Liisalla synkkas heti hienosti.
xxx/ellauri104.html on line 813: Pulkkinen sai keväällä 1988 aivohalvauksen ja menetti joksikin aikaa työkykynsä. Sitä saa mitä tilaa. Terveyden kohentuessa hän kirjoitti kirjan Ehdotus rakkausromaaniksi (1992), jossa hän käsitteli näitä vaiheita romaanin keinoin.
xxx/ellauri138.html on line 348: Koska nuorhegeliläiset pitävät mielikuvia, ajatuksia, käsitteitä, joksikin aivan itsenäiseksi muuttamiaan tajunnan tuotteita yleensä ihmisten tosiasiallisina kahleina — aivan samoin kuin vanhahegeliläiset selittivät ne inhimillisen yhteiskunnan todellisiksi yhdyssiteiksi — käy ymmärrettäväksi, että nuorhegeliläisten tuleekin taistella vain näitä tajunnan illuusioita vastaan. Koska heidän kuvitelmiensa mukaan ihmisten suhteet, heidän kaikki tekonsa ja käyttäytymisensä, kahleensa ja rajoituksensa ovat heidän tajuntansa tuotteita, niin nuorhegeliläiset asettavat johdonmukaisesti ihmisille moraalisen vaatimuksen — korvata heidän nykyinen tajuntansa inhimillisellä, kriittisellä tai egoistisella tajunnalla ja kumota siten omat rajoituksensa. Tämä vaatimus tajunnan muuttamisesta toiseksi huipentuu vaatimukseen olevaisen uudenlaisesta tulkitsemisesta, ts. sen hyväksymisestä antamalla sille toisenlaisen tulkinnan. Nuorhegeliläiset ideologit ovat näennäisesti »maailmaa järkyttävistä» fraaseistaan huolimatta suurimpia konservatiiveja. Nuorimmat heistä ovat löytäneet toiminnalleen täsmällisen ilmaisun vakuuttaessaan taistelevansa ainoastaan »fraaseja» vastaan. He unohtavat kuitenkin, että noiden fraasien vastapainoksi he esittävät vain fraaseja ja että taistellessaan ainoastaan tämän maailman fraaseja vastaan he eivät suinkaan taistele todellista, olevaa maailmaa vastaan. Ainoana tuloksena tästä filosofisesta kritiikistä oli vain muutama ja sitä paitsi yksipuolinen uskonnonhistoriallinen selitys kristinuskosta; nuorhegeliläisten kaikki muut väitteet antavat vain lisäväriä vaatimukselle, että heidän mitätöntä selittelyään olisi pidettävä maailmanhistoriallisena löytönä.
xxx/ellauri174.html on line 121: Edison katsoi nuorta englantilaista vastaamatta ensin. "Sallikaa minun pelastaa Hallidayn salaisuus, ainakin joksikin aikaa", hän vastasi.
xxx/ellauri175.html on line 385: "Kuule kaveri", vastasi Edisonin lähettiläs, "tämä muotoilee tarkalleen mitä tyylikkäimmän ihmisen kallon, niskakyhmyn ja päällykset. Kuumeen jälkeen hän pelkää menevänsä hiuksiaan ja haluaa korvata ne tällä joksikin aikaa. Tässä ovat hänen käyttämänsä hajuvedet ja öljyt. Kysymys on mestariteoksen tekemisestä, - hinta on välinpitämätön. Valjasta kolme tai neljä parasta taiteilijaasi, yötä päivää, tarvittaessa kutoaksesi nämä hiukset tähän kankaaseen siten, että voit pettää luontoa jäljittämällä sitä. ― Ennen kaikkea älä tee parempaa kuin luonto!!! Ylittäisit tavoitteen! Identtinen! Täineen päivineen! Ei mitään muuta. Voit tarkistaa valokuvista suurennuslasilla kekseliäitä hiuksia, pieniä kapinallisia hiuksia ja varjoja. Mr. Edison luottaa työhösi kolmen päivän sisällä – enkä lähde ottamatta sitä vastaan.
xxx/ellauri287.html on line 594: Sen jälkeen kun Filippiineillä oli kukistettu republikaanien asia ja idän alue oli annettu Anthonyn hallintoon, Tarsus sai itsenäisen ja tullivapaan valtion aseman (civitas libera et immunis). ) ja siitä tuli joksikin aikaa Anthonyn asuinpaikka.
xxx/ellauri354.html on line 155: Sotavuosina Juvosella oli vaikeuksia löytää vuokra-asuntoa Helsingistä, ja hän joutui palaamaan vuonna 1942 joksikin aikaa Iisalmeen. Seuraavana vuonna pahasta aliravitsemuksesta kärsinyt ja vain 43 kiloa painanut Juvonen oli jonkin aikaa Lapinlahden mielisairaalassa. Vuodesta 1949 lähtien hän asui Aila Meriluodon sisaren Sirkka Meriluodon kanssa kuolemaansa saakka.
xxx/ellauri361.html on line 244: Millainen kirja ansaitsee nimityksen kristillinen kirja, ja missä vaiheessa kirja lakkaa olemasta kristillinen kirja? Tätä ovat pohtineet lukijat, kustantajat, ja vähän Jeesus izekin, ja tästä on käyty keskusteluja myös kristillisten kustantajien omassa järjestössä. Löysimmekö me jälleen yhden niistä veteen piirretyistä viivoista? Toivottavasti emme, sillä silloin kirjojen valinta mm. TV7 Kirja ohjelmaan kävisi sietämättömän vaikeaksi, ellei peräti sattumanvaraiseksi. Niinpä kerron, millaisin perustein minä itse määrittelen kirjan kristilliseksi kirjaksi tai joksikin muuksi julkaisuksi:
21