ellauri055.html on line 1273: Oikeuden mysteerio on vielä hölmömpi. Ainoa oikeus on voiman oikeus, tiesi Pentti Haanpääkin. Se et ihmisellä olis joku pettämätön oikeusvaisto on puppupuhetta. Jengi huutaa epistä kun niille käy huonommin tai ei käy paremmin kuin joillekuille toisille. Maurise sivuuttaa tän ongelman ja sählää loputtomiin jostain sisäänrakennetusta talonpoikaisesta oikeudentunnosta. Hemmetti se on erilainen talonpojilla, mezästäjä-keräilijöillä ja nomadeilla, työläisistä ja kapitalisteista puhumattakaan. Mezäpomot älähtää kun Marin kalauttaa niitä isänmaallisuudella. On nekin isänmaallisia, vaan eri lailla.
ellauri080.html on line 685: Se mix AA toimii joillekuille on yhtä mystistä kuin mix niistä samoista hemmoista aineet oli niiden minuudesta puuttuvia palapelin paloja. Niillä vaan ei olleet kaikki muumit laaxossa. Ne palaa yxitelleen laaxoon yxinäisiltä vuorilta yhtä huomaamattomasti kuin nuuskamuikkunen.
ellauri118.html on line 580: Kirjallisuuden mystikkaa ja dialogipelimallin pointti on se ettei source tagit ole esillä, ja että se on just se juju. Fiktion lukeminen on kuin ratkois sanaristikkoja. Kuka mietti mitäkin? Kenes ajatus tää nyt on? Paizi ei niitä kukaan oikeasti ratko, antaa mennä vaan. Kaikki siihen samaan sykkyrään omaan ompelukoriin vaan. Darwinin puutarhuri esimerkiksi. Onxillä nyt niin paljon väliä kuka ajatteli mitäkin. No ehkä joillekuille on.
ellauri151.html on line 690: Vittu "the world" ei ole sama asia kuin "mun pää". Tää on joillekuille aivan mahdotonta sulattaa. Nimenomaan narsistisille tyypeille. Ja niitähän filosoofeistakin on valtaosa, kuten muistakin kynäilijöistä. Ne eivät usko edes omaan kuolemaansa muistuttaen siinä suhteessa moosexenuskoista Belovin Salea. Moses had to trust God in order to believe that he would die, even though he had very strong empirical reasons to believe it (N II: 73)
ellauri198.html on line 54: Mixi joillekuille toivominen on kuin joku liikuntaharrastus? Jota tehdään sukkahousuisina joillain venytyxillä tai salihousuisina punttisalilla? Niinkuin liikunta se on maali sinänsä; ei mennä minnekään, juostaan ympyrää, steppaillaan paikallaan, nostetaan ja lasketaan painoja ja hypätään narua?
ellauri248.html on line 236: Tarkennusta Wallun paatoxeen: se kuka nimittää izeään hyväxi on kyllä tietysti tunkiokukot ize, mutta ne harjoittaa hyväntekeväisyyttä koska sillä ne saa moukatkin pitämään izeään muka hyvinä. Kiskovat miljoonia toisten selkänahasta ja heittää sitten joillekuille näyttävästi almuja. Ja ajattelee vielä etne on ize hyviä koska ne saa paljon maxusuorituxia ja noi toiset huonoja koska ne on suoritusportaassa. Ne ajattelee et rotinkaiset on niin huonoja, etne ei pääse edes karsinnoista lävize. Pahoja on niille enintään toiset tunkiokukot, ne joita ne ize on huonompia.
ellauri350.html on line 480: Ja sitten Bone of Contentionissa toinen klaani, jenkkipoliisit, jotka suojelevat omia aivan yhtä suurella apinan raivolla kuin pyssynheiluttajat armeijassa ja kansalliskaartissa. Samoja tyyppejähän ne enimmäxeen ovatkin, univormut vaan on eriväriset. Ja kuten edellisessäkin pätkässä, suuret pahantekijät puhdistetaan pulmusixi loppupeleissä ja syy langetetaan lopulta joillekuille pikkukonnille. Niinpä tietysti, that's the American Way. It's My Way, laulaa mafioso Frank Sinatra.
xxx/ellauri084.html on line 460: Vastauxet näihin kysymyxiin voi olla yllättäviä joillekuille. Se on, motivaatio suorittaa optimaalisti kaikissa ammattinsa vaiheissa on vahva joillakuilla, ihan sama onko ne tutkijaopiskelijoita, nuoria tai senioriprofessoreja, tai jopa eläkkeellä. Olen varma me olemme kaikki seuranneet urakehitystä joillakuilla m
xxx/ellauri121.html on line 426: Munakasta ei voi tehdä rikkomatta munia. Kokonaisuutena parempi ei koskaan ole parempi kaikille. Se on aina joillekuille paljon huonompi. Luovaa tuhoa. Se että se on toisille vielä huonompi on osa iloa. Sillä muistattehan, norsuystävät, onni on differentiaali.
xxx/ellauri157.html on line 483: Buberin dialogifilosofiaan sisältyy ajatus, jonka mukaan Minä-Sinä-suhde on Minä-Se-suhdetta ja jopa minuuttakin perustavampi. Tullaxeen Minäksi ihminen tarvitsee Sinää. Tai paremminkin, Sini ja Mini tarvitaan että saadaan Se. Minän kehittymisen lähtökohtana on tietynlainen alkuyhteys, ”luonnonmukainen liittyneisyys”, äidin yhteys isään, lapsen yhteys äitiinsä tai ”primitiivin” yhteys luontoon. Lapsen minuus syntyy yhteystapahtumien kadotessa ja syntyessä uudelleen: tapahtuman vakioina pysyvä osa abstrahoituu minäksi. Minän irrottautuminen alkuperäisestä yhteydestä mahdollistaa Minä-Se-suhteen synnyn. Joo tätähän virttä oli sillä yhdellä sakemannilla, annas nyt... joo Martin Altmeyerilla, joka sai sen Winnicottilta, joka sai sen Melanie Kleinilta, joka oli Freudin tyttären pahin competition Lontoossa. Mutta "they did not know about each other. Mrs. Winnicott wrote me that Don never, as far as she knew, read Buber. Buber may not even have heard of Winnicott." Mutta molemmat ovat rapsodisia ja aforistisia, varoo seskvipedaalisia sanoja ja silti hurjan innostavia (joillekuille ainakin). Ei ne olleet anarkisteja vaikka joskus siltä näytti. (Nää on yhden Ernst Tichon paperista löytyneitä mututuntumia.) No Rogersista Buber oli kyllä kuullut, ne oli jopa ottaneet keskenään jotain murteellista dialogia Mordechain USA:n reissuilla.
xxx/ellauri312.html on line 208: Vaikka termiä käytettiin ensimmäisen kerran aiemmin 1900-luvulla, Jean-François Lyotard nosti sen esiin vuonna 1979 väittäen, että postmodernille oli ominaista juuri epäluottamus "suuria kertomuksia" kohtaan (edistyminen, valaistuminen, vapautuminen, joillekuille jopa marxismi). joka oli ollut olennainen osa nykyaikaa. Hänen kriitikot huomauttavat kiusallisen tosiasian, että meta-kertomukset ovat selvästikin edelleen tärkeässä roolissa nykyisessä maailmassa.
11