ellauri031.html on line 247: Vaatiessaan ehdotonta kuuliaisuutta fasismi on verrattavissa katoliseen kirkkoon ja jesuiittajärjestöön. Kuten kirkko, fasismi haluaa kontrolloida ei ainoastaan yxilön toimintaa yhteiskunnassa vaan myös hänen yxityiselämäänsä ja kahta sen tärkeintä instituutiota, avioliittoa ja perhe-elämää. Siveyspoliisista, siittimet esille. Sharialakia. Mumslimeilla on juuri sama meininki. Mutta fasismilla on toinenkin kosketuskohta katolisuuteen. Kuten sitä, fasismiakin elähdyttää syvä ja palava mystisismi, usko Italian tulevaisuuteen. (Voi hemmetti, mystikoita taas.)
ellauri033.html on line 55: Muotikirjailija julkkis pääsee akatemiaan 43-vuotiaana 1895. Vähän myöhemmin kuin mä Kovvolaan. Kirjailijana se on yhtä kausituote kuin Esa Sariola. Ilmeisesti ihaile triesteläistä jesuiittasukuista kaunista ja fixua Minnie David vaimoa joka osaa italiaa ja on hyvä kääntäjä. Senköhän käskystä se tekee täyskäännöxen aktiiviuskovaisexi 1901. Pettää sitä kyllä, se on normaalia. Asuvat koko ikänsä bulevardilla kuin Esa Saarinen ja Pipsa. Ne on lapsettomia. Paul on pessimisti eikä piittaa laahuxesta enempää kuin Pentti Linkola. Se ei ole ritarillinen vaan pelkkä porvari, valittaa aatelinen tuttava. Sillä ei ole syntyperää. Se on vähän maalta, Ardèchen kultahattu, moukka. Aatelisrouvien eunukki, mut bylsiihän se Marie Kannia. Matkustelee tosi paljon itexeen. Minnie jää kai kotiin kastelemaan kukkia kuin Mme Maigret. Jenkkituomisina tuo ranskankieleen sanan building. Ois saanu jättää tuomatta. Minnie kääntää jonkun Paulin ihaileman jenkkiromaanin, kääntäjättären nimeä ei "tietystikään" panna esille.
ellauri035.html on line 1119: Se koitti vielä vaihtaa univormua ihan loppupeleissä jesuiitasta mendikantixi. Ei annettu. Kerran jesuiitta aina jesuiitta. Mitähän kauhutarinoita se olis kertonut kerjäläisille. Mäkään en päässyt Drakasta vaikka loppupeleissä anoin sitä. Anomuskirjeen luonnos on vielä tallella, kuin myös Wilhon erokirje lähetysseuralle. Ei meiltä niin vain lähdetä, totalitääriset yhteisöt on kuin katiskoja. Vrt. vaikka Unorthodox. Tai Eastgatessa ostamamme torakkamotelli: they check in, but they don't check out.
ellauri035.html on line 1121: B sai vesileipätuomion kun rikkoi jesuiitan 4 pyhää plupausta, ptottelevaisuus, pköyhyys, psiveys, nro 4 on erityinen jesuiitoille eli pnöyryys paapalle. Jesuiittakenraali Loyola oli vanha upseeri, jesuiitat paavin teloituskomppania. Francis Xavier oli jesuiittakenraali, Don Jaimen paras kaveri oli tykkikenraali Aurelio Xavier. Sillä oli taivaansininen asetakki, Francisilla musta. Jesuiittaunivormussa ei ollut nappeja eikä vetoketjua vaan kuin kylpytakin vyö, siitä saa nopeammin aseen ulos. El Zorrokin oli hirmunopee vetämään, tuli nopeemmin kuin varjonsa.
ellauri035.html on line 1125: Balzun katolinen elämäkerturi Critilon esipuheessa koittaa uskotella et B oli kunnon jesuiitta ja katu epäjesuiittamaisia tekojaan. LOL. Balzu oli kuten sanottua ruipelo, kalju ja käytti rillejä. Ei ihme että sekin haukku naisia. Tahaton naistennaurattaja kaiketi.
ellauri035.html on line 1146: Balthasarin opetuxet on oikeata jesuiittameininkiä, päämäärä pyhittää keinot. Ei mitään sentimentalismia, Empfindlichkeit on perseestä:
ellauri035.html on line 1180: Sarjassamme kusipäiden kirjoittamia ikäviä rompskuja, joita meillä täällä on jo aika kokoelma, esittelemme nyt jesuiitta Baltasár Graciánin (1601-1658) kirjoitaman trilogian nimeltä Criticón (1651-57). Siitä esimakua saa siitä, että se oli erityisesti Schopenhauerin ja Nietschen suosiossa. Sope opetteli jopa epsanjaa voidaxeen lukea Btä alkuperäisenä. Se oli Espanjan kultaisen vuosisadan suuria saavutuxia, joka sekin ehkä kertoo jotakin. Se on pitkähkö allegorinen (yäk!) romaani, jossa on filosofisia ylä-ääniä, siis jotain Coelhon alkemistin tapaista, vaikka todennäköisesti tuhmempaa. Joo se on taas tollanen nuoren miehen matka tyyppinen rompsku jossa on paljon siekailuja, jotain pyhiinvaellusta tässäkin. Tien päällä ollaan ja tehdään jäyniä. Mä veikkaan et tämmöinen road movie on ikivanha apinoiden meemi, kun nuoret koiraat on karkoitettu laumasta uhkaamasta silverbäkin haaremia.
ellauri037.html on line 592: Siellä oli mukavaa, sai seurustella aatelisten kaa. Sieltä palattuaan se hoiteli hyppykuppaa Münchenissä vuosikausia. Berliinissä se opetteli epsanjaa ja luki Pedro Calderón de la Barcaa, Lope de Vegaa, Miguel de Cervantesia ja erityisesti Baltasar Graciánia. Viimeximainittu oli joku barokkijesuiitta josta tykkäs sekä Sope että mursuwiiksi Nietsche. Täytyypä tutustua, saa varmaan suuttua.. Sit se koitti taas luennoida Hegelin päälle omia pöperryxiä, mut taaskin opiskelijat äänesti jaloillaan. Koitti saada kännöstöitä huonolla menestyxellä. Ei ihan mennyt putkeen hommat Sopella.
ellauri043.html on line 41: Tän varaan nyt pidä liikaa laskea, musta toi näyttää turhankin teoloogiselta. Ei Flaubert ollut mikään jesuiitta, vaan aika tavis, "hyvä katollinen", kuten se vastasi epäluuloisille kyselijäjyrkeille. Oikeesti tossa ekassa luvussa on Antoniuxen lyhyt bio ja seevee, tutustutaan vähän sen skiittaan ja sen luonteeseen (sekin on aika tavis, aika lailla Kustaan oloinen), ja alustetaan ekat ilmestyxet. Loppu onkin sit erilaisten näkyjen kavalkaadia.
ellauri060.html on line 638: jesuiitta
ellauri069.html on line 197: Pierre Teilhard de Chardin (1881–1955) oli ranskalainen jesuiittapappi, filosofi ja amatööripaleontologi. Teilhard de Chardinin harhaoppisia kirjoituksia on julkaistu postuumisti. Niissä hän pyrki yhdistämään antropologisen evoluutioajattelun ja kristillisen luomisajatuksen aika huonolla ratamenestyxellä. Chardin esitti ensimmäisenä ajatukset sekä noosfääristä (noosphère), ihmiskunnan yhteisestä tietoisuudesta että omegapisteestä. Mikä se nyt on? Onxe joku tollanen G-piste vai? Outo tapaus ihminen tää jesuiitta. Terveisiä rajan takaa täältä perseestä.
ellauri069.html on line 199: Omegapiste on ranskalaisen filosofin ja jesuiittapapin Pierre Teilhard de Chardinin (1881–1955) kehittämä käsite, joka kuvaa kompleksisuuden ja tietoisuuden äärimmäistä tasoa, jota kohti maailmankaikkeus hänen teoriansa mukaan kehittyy. Teilhard kutsui evoluutioteoriaansa kompleksisuuden ja tietoisuuden laiksi; Teilhardin mukaan maailmankaikkeus voi kehittyä lisääntyvän kompleksisuuden ja tietoisuuden suuntaan vain, mikäli sitä vedetään kohti äärimmäisen kompleksisuuden ja tietoisuuden pistettä. Höh, tää on vaan vanhaa taivastoivoa tekotieteellisillä sanoilla. Vähän sellasta transhumanismia. Pierrestä lisää albumissa 219.
ellauri111.html on line 172: E.Saarisen toisen kaxosen nimi on Jerome, niinkuin Topeliuxen paha jesuiitta Hieronymus Mathia. Geronimo huusi usalaiset hävittäjälentäjät. Hiero sinne hässöy. Hellikää toisianne. Toinen on Oliver. Ei ei se on minun. Shakespearen toinen tytär oli Judith ja toinen Susanna. Apokryfisiä naisia. Tääkin saattaa olla merkittävä viesti jostakin, en kyllä tiedä mistä. Aljosha on Alexanteri, miesten torjuja. Fjodor on Theodoros, jumalan näytelahja. Michael on kysymys: kuka muistuttaa jumalaa? Oikea vastaus kompakysymyxeen on apina.
ellauri111.html on line 768: Ivan ja Aljoosha on Dosto Ankan korvissa kuiskivat 2 pikkuankkaa. Aljooshalla (superego) on yöpaita rinkula ja siivet, Ivanilla (id) punainen vartalosukka jossa reikä pyrstölle, hiilihanko häntä sekä sarvet. Kirjoitelman nimellinen pahis on jesuiitta, joka on yhtä paha kuin Topeliuxen vastaava, ellei pahempi. Siis Aljooshan mielestä, Ivan ei ota kantaa, e-e-e-e-ei ko-ko-kommentoi.
ellauri111.html on line 902: Vähän ällökisti Jeesus lopux pussaa jesuiittaäijän suulle märän kielisuudelman. Suuri inkvisitori värisee. Hänen suupielessään värähtelee suonenvedon tapaisesti. Hän pyllistää, nostaa kasukkaa ja... ei vaitiskaan. Jesse lähtee litomaan.
ellauri144.html on line 740: Huan Ramon Himénez sensijaan on espanjalainen lyyrikko, joka sai 1956 Nobelin palkinnon joxeenkin olemattomista ansioista. Yksi Jimenezin tärkeimmistä panoksista moderniin runouteen oli hänen kannatuksensa "puhtaan runouden" käsitteelle. Jotain tollasta l'art pour l'art varmaan taas, keskuslyriikkaa. Hän opiskeli San Luis Gonzagan jesuiittalaitoksessa El Puerto de Santa Maríassa, lähellä Cádizia. Myöhemmin hän opiskeli lakia ja maalausta Sevillan yliopistossa, mutta pian hän huomasi, että hänen kykynsä viittasivat paremminkin kynäilyyn. Sitten hän omistautui Rubén Daríon vaikuttamalle kirjallisuudelle ja simbolismille. Hän julkaisi kaksi ensimmäistä kirjaansa 18-vuotiaana vuonna 1900.
ellauri153.html on line 357: only if Job reaches the telos of a good life and evil is defeated. OK, lassipalloa pelataan ilmeisesti jesuiittasäännöillä, eli lopputulos pyhittää keinot. Sama se mitä tuhoa saadaan aikaan matkan varrella ja kuinka siinä käy muille kuin meidän tiimille. Hyvä dog! huutaa dog-kaulaliinaiset kazojat. Muut murjottavat paiziorajan takana krokettiportit kaulassa.
ellauri153.html on line 375: there is no larger context of meaning for embedding s. Turhaa tekomalliteoreettista termikiemurointia. Tää on taas tätä jesuiittamaista "you don't see the big picture" seliseliä. Tää voi sua juuri nyt vähän kirpasta, muze on kaikki sunkin omaxi hyväxi, jonsei nyt niin sitten kuonpuoleisessa viimestään.
ellauri156.html on line 47: Tää on hyvin tärkeä take-home opetus myös kristinuskosta: ei koskaan ole liian myöhäistä katua ja palauttaa ostos Ikeaan, on ihan okei muuttaa mielensä viime hetkellä jos hinta/laatusuhde ei miellytä. Tää on jesuiittapeliä, jonka tarkoitus on pyhittää keinot matkan varrella. Ostoskorin tuotteet saa ilmaisexi, kuha löytää izensä lampaitten puolelta erä- ja ottelutauolla. Trikki on vaan varmistaa, ettei vahingossa kuole ennen synninpäästöä. Vaan kaippa siihenkin on keinonsa.
ellauri158.html on line 51: According to More, Spinoza is a materialist (“matter is God”). Against this position, More attempts to show that a spiritual God is required to explain certain pertinent facts about our world, including the existence of motion. Tää More on niin hölmö ettei sitä jaxa edes lukea. Tää More oli Henry More, eikä se Erasmuxen jesuiitta homoystävä Thomas. Henry on varsinaisen luupään näköinen. Se kexi kysymyxen "montako enkeliä mahtuu tanssimaan nuppineulan päällä". Oireellisesti sitä siteeraavat Ralph "Waldo" Emerson ja kreivitär Blavatsky. Sen mielestä enkeleillä piti olla perse, nimittäin 4. ulottuvuudessa. (Sixi niitä mahtuu niin monta nuppineulan päälle.)
ellauri162.html on line 117: No ei, kyltää "nuori" pappi on varmaan luonteena Bernanos ize, tollanen karkean moukkamainen surkimus. Bernanos suoritti oikeustieteen ja kirjallisuuden "lisensiaattitutkinnon" jesuiittakoulussa ja työskenteli sittemmin vakuutustarkastajana vuoteen 1927. Bernanosin esikoisromaani Sous le soleil de Satan ilmestyi 1926. Sen jälkeen hän hankki elantonsa kirjoittamalla. Taloudellisista syistä hän joutui muuttamaan vuosiksi 1934–1937 suuren perheensä kanssa Mallorcalle.
ellauri163.html on line 668: Isä Gomez on pappi, jonka kirkko lähetti murhaamaan Lyran. Enkeli Balthamos tappaa Gomezin ennen kuin hän ehtii hänen saavutuksiinsa. Inhottava latino, varmaan jesuiitta.
ellauri240.html on line 67: Me tiedämme, että miehet ovat luonnostaan epävarmoja. Muistatteko Eevaperiaatteen? Jokainen alkio syntyisi naispuolisena ellei täsmälleen oikealla hetkellä olisi solmittu lukuisia yhteyksiä. Miehen epävarmuus alkaa kohdussa, sanoo puolixi miespuolinen tohtori Walter J. Ong, St.Louisin yliopiston humanistisen sielutieteen professori ja jesuiittapastori. Hän tietää vaikkei ole ize kokeillut. Jeesus on kertonut.
ellauri282.html on line 131: Se koostuu intialaisen jesuiittaveli Anthony de Mellon luennoista, jotka hän piti hengellisessä konferenssissa New Yorkissa. Anthony de Mellon luennoissa riittää pureksittavaa koko elämän ajaksi. Hän avartaa henkisen elämän horisontteja purkamalla elämänvalheita ja ehdollistumia, jotka sumentavat ymmärrystä ja kaventavat elämää. ”Kyseessä eivät ole mitkään herätyspuheet vaan sarja reippaita sivalluksia pakoilevan, pöyhistelevän ja ihanteellisen ihmisen kuten Matin korville.” – Kirkko ja Kaupunki
ellauri282.html on line 157: Anthony de Mello, S.J. (4. syyskuuta 1931 – 2. kesäkuuta 1987) oli intialainen jesuiittapappi ja psykoterapeutti, joka tuli tunnetuksi hengellisyyttä käsittelevistä kirjoistaan. Hän ohjasi uransa aikana useita retriittejä ja hengellisiä kursseja, ja hänet tunnettiin taitavana puhujana. Hänen opetuksensa ammensivat eri uskontojen hengellisistä harjoituksista sekä meditaatioperinteistä.
ellauri282.html on line 159: De Mello syntyi Mumbaissa Intiassa vuonna 1931, jonne hänen perheensä oli muuttanut Goalta. Hän kävi jesuittojen koulua ja haaveili itsekin liittyvänsä sääntökuntaan. De Mello matkusti opiskelemaan teologiaa Espanjaan ja psykologiaa ja terapiaa Yhdysvaltoihin. Vuonna 1965 hänestä tuli kuin tulikin jesuiittaveljestön täysivaltainen jäsen.
ellauri282.html on line 344: Pyhä Ignatius Loyola (1491 Loyola, Guipuzcoa, Espanja – 1556 Rooma, Italia), kastettu nimellä Íñigo López, oli katolinen ilkimys, jesuiittaveljestön perustaja ja mystikko. Íñigon nimi on keskiaikainen baski deminutiivi sanalle "Minun pikkuinen". Se kyllä vaurioitui myöhemmin, kuten saatte lukea.
ellauri282.html on line 383: Ignatius käytti tunnetusti latinalaista ilmausta "Ite, inflammate omnia", joka tarkoittaa "Mänkee ihte, tulehduttakee kaikki", ilmausta, jota käytetään kuppaisessa jesuiittakirkossa vielä tänäkin päivänä. Loyolan yritteliäs mutta lojaali kantapäiden kalauttelu maittaa amerikkalaisillekin, siinä on sellaista nöyristelevää mutta samalla röyhkeilevää seppoilufiilistä joka istuu jenkkihabituxeen kuin suutarin sormi sian perseeseen.
ellauri309.html on line 713: Heinäkuussa 2018 Antonio Spadaro ja Marcelo Figueroa jesuiittalehdessä La
ellauri351.html on line 435: "Pahuudexi voidaan nimittää kivun ja tuskan tahallista tuottamista." Onpa outo rajaus. Rikosseuraamuslaitos on hyvin paha. Tietoinen ja tahallinen ei vielä sano mitään.Se ei ole sama asia kuin "mielixeen." Joku jesuiittamainen veruke sentään melkein aina on. Ad maiorem dei gloriam. Sixi vaan ei sixi.
ellauri353.html on line 171: Kun Buñuel oli neljä ja puoli kuukautta vanha, perhe muutti Zaragozaan, jossa he olivat yksi kaupungin rikkaimmista perheistä. Zaragozassa Buñuel sai tiukan jesuiittakoulutuksen yksityisessä Colegio del Salvadorissa. Nuoruudessaan Buñuel oli syvästi uskonnollinen, palveli perse edellä messussa ja veti ehtoollista joka päivä, kunnes 16-vuotiaana käänsi kelkkansa. Hän menestyi myös nyrkkeilyssä ja viulunsoitossa.
ellauri372.html on line 314: Leonhard Rost kirjoittaa: "Varhaiskristilliset kanonisten kirjojen luettelot sisälsivät joskus kahdeksantoista psalmia, jotka Salomolle lueteltiin apokryfien joukossa, ja toisinaan ne sisälsivät ne Antilegomena-kirjoihin. 1600-luvulle asti niitä pidettiin kuitenkin kadoneina. Augsburgin kirjastonhoitaja David löysi ne siivotessaan kirjaston ullakolta uudelleen. Hän pani Hoeschelixi, ja ne julkaisi ensimmäisen kerran jesuiitta John Louis de la Cerda vuonna 1626. Nykyään tiedämme kahdeksan kreikkalaista käsikirjoitusta 1100-1500-luvuilta ja kolme syyrialaista käsikirjoitusta, joista yksikään ei ole täysin täydellinen. Kreikankielinen versio on suora käännös; syyrialainen, kuten KG Kuhn on osoittanut, pohjautui kreikkalaiseen versioon, joka puolestaan on peräisin heprealaisesta tekstistä." ( Judaism Outside the Hebrew Canon , s. 118)
ellauri386.html on line 115: Muutama sana vanhemmistani. Isäni suku oli kotoisin Vähä- Venäjältä. Sukunimi oli alunperin Snitko. Isoisän isoisä oli aikoinaan muuttanut Pietariin ja omaksunut nimen Snitkin. Isäni kasvatettiin pietarilaisessa jesuiittakoulussa, mutta jesuiittaa ei hänesta tullut, vaan mitä parhain ja vilpittömin ryssänuskoinen. Äitini oli syntyisin Ruotsi-Suomesta, arvossa pidettyä Miltopeusten sukua. Joku hänen esi-isistään oli ollut luterilainen puspa, hänen setänsa taas olivat oppineita tiedemiehiä. Siintä on osoituksena pääte -eus, jota oppineet käyttivät keikaroidakseen, vähän samaan tapaan kuin käytetään partikkeleja de tai von. Esi-isät asuivat Turussa ja heidät on haudattu sikäläisen maineikkaan tuomiokirkon seiniin. Käydessäni kerran Turussa läpikulkumatkalla Ruotsiin yritin löytää kirkosta sukuhautoja, mutta koska en osannut suomea enkä ruotsia, posmitin vain venättä, en saanut vartijalta mitään tietoja. Saxastakaan ei ollut apua.
ellauri409.html on line 131: Tää ei ole oikea paikka tarkastella katkeraa kiistaa ja konfliktia. Paras selostus nerouden kriitikon näkökulmasta, joka ei ottanut kantaa, joka ei ollut jansenisti eikä jesuiitta, kristitty eikä uskoton, on Sainte-Beuven suuri kirja Port-Royal. Ja tässä kirjassa Pascalille omistetut osat ovat Sainte-Beuven kaikkien aikojen kirkkaimpia kritiikkisivuja. Riittää, kun huomataan, että Pascalin seuraava ammatti hänen kääntymyksensä jälkeen oli noiden kahdeksantoista "kirjeen" kirjoittaminen, jotka proosana ovat erittäin tärkeitä ranskalaisen klassisen tyylin perustamisessa ja joita ei siinä päihitä yksikään, ei Demosthenes, Cicero tai Swift. Ensinnäkään he eivät ole ranskalaisia, ja toisexi heillä on kaikilla polemian ja oikeuslääketieteen paperit: he suostuttelevat, viettelevät, he ovat epäreiluja.
xxx/ellauri167.html on line 422: Illuminati (latinaa, 'valaistuneet'; suomessa yksittäisestä jäsenestä illuminati) oli Baijerissa jesuiittaoppineen Adam Weishauptin vuonna 1776 perustama salaseura. Sen tavoite oli korostaa järkeä ihmisten ajattelussa sekä vähentää kirkon ja valtion valtaa. Illuminatin perustaminen osui Amerikan kapinan, valistuksen ja tieteellisen vallankumouksen aikaan.
xxx/ellauri193.html on line 242: Philip Seib is a Professor of Journalism and Public Diplomacy and Professor of International Relations. Seib's research interests include the effects of news coverage on foreign policy, particularly conflict and terrorism issues. Prior to joining the USC faculty in 2007, Seib was a professor at Marquette University and before that at Southern Methodist University. Ensin mefodisti, sitten jesuiitta. Hmm.
xxx/ellauri229.html on line 55: Noin vuonna 1770 Bošković muutti Milanoon, jossa hän jatkoi opettamista ja Breran observatorion johtamista. Hän oli juuri vetäytymässä kotipaikkakunnalleen Ragusaan, kun hän sai tiedon jesuiittaveljeskunnan lakkauttamisesta Italiassa vuonna 1773. Epävarmuus tulevaisuudestaan sai hänet hyväksymään Ranskan kuninkaan Ludvig XV:n kutsun tulla Pariisiin, jossa hänet nimitettiin merenkulun optiikan johtajaksi.
xxx/ellauri233.html on line 259: Erään jumalanpalveluksen aikana jesuiittalähteet väittivät hänen osallistuneen arktiselle tutkimusmatkalle, joka kesti noin kaksi vuotta etsiessään Koillisväylää Siperian rannikkoa pitkin Kaukoitään. Tämän väitteen todenperäisyys on hieman epäilyttävää, koska hän ei koskaan viitannut sellaiseen tutkimusmatkaan Japanista kirjoittamassaan omaelämäkerrallisessa kirjeessään; sen sanamuoto viittaa siihen, että vuoden 1598 matka oli hänen ensimmäinen seikkailunsa hollantilaisten kanssa. Jesuiittalähde saattoi liittää Adamsin väärin yhden Mahun miehistön hollantilaisen jäsenen väitteen, joka oli ollut Rijpin aluksella Huippuvuoret löytäneen matkan aikana. Sitäpaizi jesuiitat ovat pajunköyttä syöttäviä heittiöitä, joihin ei kannata luottaa pitemmälle kun ne jaxaa heittää.
xxx/ellauri233.html on line 282: Kun yhdeksän elossa olevaa miehistön jäsentä oli tarpeeksi vahvoja seisomaan, he saapuivat 19. huhtikuuta Bungon edustalle (nykyinen Usuki , Ōitan prefektuuri ). He tapasivat japanilaiset paikalliset ja portugalilaiset jesuiitta -lähetyssaarnaajien papit väittivät, että Adamsin laiva oli merirosvoalus ja että miehistö pitäisi teloittaa pahantekijöinä. Mikä olisikin ollut oikein ja fixua. Mutta ei.
xxx/ellauri233.html on line 301: Shogun piti Adamsista ja nimitti hänet diplomaatti- ja kauppaneuvonantajaksi ja antoi hänelle suuria etuoikeuksia. Lopulta Adamsista tuli hänen henkilökohtainen neuvonantajansa kaikissa länsimaihin ja sivilisaatioon liittyvissä asioissa. Muutaman vuoden kuluttua Adams korvasi jesuiitta Padre João Rodriguesin Shogunin virallisena tulkkina. Kyllä isä Joaota vitutti.
xxx/ellauri306.html on line 208: Iroquois Confederacyn kansakunnasta, jesuiittapappi nimeltä Simon Le Moyne, jota
xxx/ellauri306.html on line 227: Hän olikin repeytynyt eurooppalaisen alkuperänsä ja irokeesi adoptionsa välillä. Vuonna 1657 hän seurasi ryhmää jesuiittalähetyssaarnaajia , mukaan lukien isä Paul Ragueneau , lähetystyölle Sainte-Marie de Gannnetaan ( Onondaga ) irokeesien maalle, lähellä nykyistä Syracuse -kaupunkia (New York), jossa noin viisikymmentä ihmistä, mukaan lukien Pierre- Joseph-Marie Chaumonot , Zacharie Dupuisin komennossa. Pian irokeesien vihamielisyys kasvaa sukupuolitautien vuoksi, jotka tuhoavat heidän terveytensä ja joiden takia he eivät pidä musta kaapuista (jesuiitoista). Samalla kun irokeesit uhkasivat päästä eroon ranskalaisista, Radisson, kiitos hänen amerikkalaisen psykologian tuntemuksensa (erityisesti mitä tulee liiallisuuksiin liittyviin rituaaleihin, juhliin, joiden aikana irokeesit täyttivät tankkinsa tulivedellä rajoituksetta, sekä unelmanäön ansiosta, mahdollisesti Radissonilta, rohkaisemalla heitä järjestämään tämän juhlan) ja juonen (veneiden ja kanoottien rakentaminen heidän tietämättään) antaa heidän poistua paikalta ilman välikohtauksia (juhlasta hämmästyneiden irokeesien nukkuessa sikeästi) keväällä 1658 ja päästä kanoottijoukkueella Montrealin talvikisoihin.
xxx/ellauri404.html on line 122: Torquaton isä Bernardo oli mitättömämpi runoseppo. Tassot muutti majaa hovista toiseen kuin kapiaiset Vekarajärvelle Italian perimyssodan aikana. Trenton kirkolliskokous meni Tassolta alaikäisyyden vuoxi ohi. Rovioihin se sentään ehti mukaan. Orpoutunut Tasso pantiin kansakouluikäisenä jesuiittakouluun. Torquaton mielessä heilahtelivat epäily ja kerettiläisten nujertaminen.
43