ellauri015.html on line 1142: Kaarlo Fredrik (Kalle) Krappe (10. toukokuuta 1904 Lappi Tl – 19. helmikuuta 1983) oli suomalainen pakinoitsija ja kirjailija. Krappe toimi jatkosodan alkuvaiheissa JR 56:n I pataljoonan kranaatinheittiöjoukkueen ykkösheittöiden johtajana. Hän joutui jättämään rintamapalvelun terveydellisistä syistä marraskuussa 1941. Krappe kirjoitti pakinoita ja runoja.
ellauri019.html on line 396: Eino Poutiainen. Suomalainen pienviljelijä Kiihtelysvaarasta. Isän maan mies jos kuka. Syntyi samana vuonna kuin Suomen tasavalta. Lean ikätoveri. Suoritti kanta-aliupseerikoulun jatkosodan aikana. Huonoissa väleissä unohtuneen kansan johtajaan Veikko Vennamoon. Jos oisi hengissä, oisko persu, hengaisiko linnan juhlissa.
ellauri024.html on line 576: Paavo Juho Talvela (alk. Thorén; 19. helmikuuta 1897 Helsingin maalaiskunta – 30. syyskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka sai Saksassa jääkärikoulutuksen.[1] Hän osallistui sisällissotaan, heimosotiin sekä talvi- ja jatkosotaan. Hänestä tuli armeijakunnan komentaja sekä marsalkka Mannerheimin luottomies, joka neuvotteli Saksan korkeimman johdon kanssa. Hän oli mukana myös äärioikeistolaisessa Lapuan liikkessä ja toimi myöhemmin 1930-luvulla liikemiehenä sekä jatkosodan jälkeen muun muassa paperiteollisuuden palveluksessa.
ellauri055.html on line 910: Suomen ja Neuvostoliiton välisen "uuden ystävyyspolitiikan" alettua jatkosodan jälkeen Sillinpään marssilaulu joutui Yleisradiossa soittokieltoon ja se rasitti kirjailijan mainetta YYA-Suomessa ja itänaapurissa.
ellauri060.html on line 1093: Havas kaatui jatkosodan alussa jäätyään höökivaunun alle 21. elokuuta 1941 Suojärven Suvilahdella. Hengellisten laulujen lisäksi Sulho Rannan säveltämä isänmaallinen Testamentti pojalleni on tunnetuimpia Havasin runoja. Havasia näytteli näppyläozainen Jopi Rinne 1943 joka sai osastaan runkkujussin. Jopin eka syxee oli Agapetusin "Aatamin housuissa ja vähän Eevankin" . Kriitikko ja kekämies Jussi Karjalainen luonnehtii elokuvaa absurdixi pönttöilyxi ja arvelee sen suosion syyxi nakuilua.
ellauri096.html on line 824: Pulla käytti yhdessä Mika Waltarin kanssa salanimeä kapteeni Leo Rainio. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Ryhmy ja Romppais -kirjat, joita käytettiin jatkosodan aikana propagandatarkoituksiin. Mika ja Armas oli samanlaisia pullanaamoja, kuin Tweedledum ja Tweedledee. Mikallakin oli aika mauton propagandakirja, Rakkaus vainoaikaan.
ellauri105.html on line 490: Tšekkoslovakian Pyhän Jovin luostarikoulun jälkeen hän palasi Laatokan Valamoon, missä hänet vihittiin ensin munkiksi juuri ennen sodan alkamista vuonna 1938. Seuraavana vuonna hänet siirrettiin Petsamoon, mistä hän sotavuosien aikana siirtyi sitten Ruotsiin ortodoksisen seurakunnan palvelukseen ja jossain vaiheessa, jatkosodan aikana myös Itä-Karjalaan. Itä-Karjalaa seurasi jossain vaiheessa Konevitsan luostari 40-luvun loppupuoliskolla. Luostari oli tuolloin siirtynyt Keiteleen Hiekkaan, missä Mefodi teki ahkerasti käännöstöitä. Keitelettä seurasi jälleen Valamo-jakso, nyt tosin Heinäveden Papinniemessä, minne luostari oli siirtynyt sotaa pakoon evakkoon. Tämä jakso kestikin sitten parikymmentä vuotta ja piti sisällään lähinnä luostarin sihteerinä toimimista ja luostarin kirjeenvaihdosta ja käännöstöistä huolehtimisen. Suurin osa tuolloisista munkeista ei osannut suomea, koska he olivat venäläisiä ja siirtyneet luostarin mukana evakkoon.
ellauri142.html on line 1032: Satyât nâsti paro dharma; suomeksi: Tosiasioita ei laki ohita. Teosofisen Seuran tunnuslause. Se on Benaresin maharaja-suvun ikivanha vaalilause. "Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen." Presidentti J. K. Paasikivi opetti näillä sanoilla suomalaisille ulkopolitiikan perusasioita itsenäisyyspäivänä 1944, muutama kuukausi jatkosodan päättymisen jälkeen. Juho teki ensin gradun venäjän kielestä ja kirjallisuudesta ja sitten luki varatuomarixi. Ryssäntaitoisena lakimiehenä sillä oli hyvä pohja vakuuttua Teosofisen seuran tunnuslauseesta. Dharma 'pitäymys' on epämääräisesti tapa, moraali, laki, tai uskonto. Jotain normisisältöä kuitenkin, ei tosioita. Deonttisessa logiikassa ei tosiaankaan päde Op -> p, modaliteettina se ei ole reflexiivinen. Jos olisi, niin pätisi myös p -> Pp, eli kaikki tosiasiallinen on sallittua. No Darwinilla tämä lienee totta. Naturalia non sunt turpia.
ellauri216.html on line 1031: Valamossa toimi jatkosodan aikana joitakin luostariveljiä, mutta tätä ei enää katsota luostarin varsinaiseksi toiminnaksi. Pääkirkon kellokaan ei enää soinut, sillä se oli turmeltu räjäyttämällä.
ellauri216.html on line 1033: Muutamat munkit kuitenkin menivät sinne tekemään korjaustöitä ja valvomaan rakennuksia. Saaristoon oli sijoitettuna myös sotilasosasto. Valamoon jatkosodan aikana siirtyneet munkit poistuivat saarelta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikaan 20.6.1944. He "evakuoivat" luostarin omaisuutta vielä jonkin verran, mm. kirkonkelloja ja ikoneita. Valamon saarella olleet sotilaat poistuivat saarelta rauhan jo astuttua voimaan 20.9.1944.
ellauri238.html on line 588: Kaasalainen syntyi Karjalan kannaksen Käkisalmella. Vanhemmat Johannes Matinpoika Kaasalainen ja Liisa os. Musikka. Molemmat heistä olivat syntyisin Viipurin läänin Pyhäjärveltä. Äiti ja Harrin molemmat veljet kuolivat jatkosodan aikana, isä heti sodan jälkeen vuonna 1946.
ellauri249.html on line 453: Mannerheim oli tosiaan jatkosodan lopussa vanha väsynyt mies eikä hän ollut mikään etevä sotastrategi. Häneltä puuttui korkeatasoinen sotataidon koulutus mutta hänellä oli muuten laaja-alainen näkemys asioista ja hän oli melkoinen auktoriteetti, sopi hyvin keulakuvaksi. Hän vain tarvitsi ympärilleen taitavia upseereja, joita myös löytyi päämajasta.
ellauri249.html on line 459: Varmasti nämä vaivat vain pahenivat iän karttuessa. Olis mielenkiintoista tietää minkälainen mielialalääkitys Mannerheimillä oli jatkosodan lopussa, kuin hänen mielialansa vaihteli ja hän oli yhä päättämättömämpi, jahkaili asioiden kanssa mutta kun päätös oli tehty hän piti siitä jääräpäisesti kiinni.
ellauri278.html on line 57: Huovinen kävi Kajaanin yhteislyseota. Koulun katkaisi sota, johon Huovinen osallistui vapaaehtoisena ilmatorjuntamiehenä jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944. Hänen isänsä Juho Huovinen oli mielipiteiltään antifa, mikä jäi kaihertamaan pojan mieltä. Veikko Huovinen suoritti ylioppilastutkinnon sodan jälkeen 1946, oli metsätöissä ja lähti sitten opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, mistä hän valmistui metsänhoitajaksi 1952. Opiskeluaikanaan hän oli hiljainen ja eristäytynyt, ja sellaisena hän piti itseään myöhemminkin. Opiskeluvuosinaan Helsingissä Huovinen asui erään lääketieteen opiskelijan alivuokralaisena Töölössä. Kontaktit vuokraisännän ja alivuokralaisen välillä jäivät miltei olemattomiksi. Yli viidenkymmenen kirjailijavuotensa aikana hän esiintyi julkisuudessa harvoin. Hän suoritti asepalveluksensa Nurmeksen Jokikylässä 1947-48 konekiväärikomppaniassa (II/JR 3). Sotilasarvoltaan Huovinen oli korpraali koska ei saanut koskaan määräystä kertausharjoituksiin ja valvontakomissio oli kieltänyt reservinupseerien kouluttamisen. Seli seli, se ei kelvannut edes AUK:hon.
ellauri281.html on line 56: Huovinen kävi Kajaanin yhteislyseota. Koulun katkaisi sota, johon Huovinen osallistui vapaaehtoisena ilmatorjuntamiehenä jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944. Hänen isänsä Juho Huovinen oli mielipiteiltään antifa, mikä jäi kaihertamaan pojan mieltä. Veikko Huovinen suoritti ylioppilastutkinnon sodan jälkeen 1946, oli metsätöissä ja lähti sitten opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, mistä hän valmistui metsänhoitajaksi 1952. Opiskeluaikanaan hän oli hiljainen ja eristäytynyt, ja sellaisena hän piti itseään myöhemminkin. Opiskeluvuosinaan Helsingissä Huovinen asui erään lääketieteen opiskelijan alivuokralaisena Töölössä. Kontaktit vuokraisännän ja alivuokralaisen välillä jäivät miltei olemattomiksi. Yli viidenkymmenen kirjailijavuotensa aikana hän esiintyi julkisuudessa harvoin. Hän suoritti asepalveluksensa Nurmeksen Jokikylässä 1947-48 konekiväärikomppaniassa (II/JR 3). Sotilasarvoltaan Huovinen oli korpraali koska ei saanut koskaan määräystä kertausharjoituksiin ja valvontakomissio oli kieltänyt reservinupseerien kouluttamisen. Seli seli, se ei kelvannut edes AUK:hon.
ellauri308.html on line 756: Välirauhan aikana Suomen Aseveljien Työjärjestö käynnisti toiminnan, jonka tarkoituksena oli ylläpitää ja kehittää muun muassa henkistä maanpuolustustyötä ja torjua järjestettyjä huhukampanjoita. Toiminta laajeni käsittämään kansalaisten mielialojen ja poliittisten tapahtumien vaikutuksien seuraamisen. Toimintaa varten perustettiin kirjeenvaihtopalvelu, joka jatkosodan alettua laajeni niin, että kirjeitä käsiteltiin myös radiolähetyksissä. Näiden radiolähetysten toimittajaksi valittiin Kilpeläinen nimimerkillä Jahvetti. Kansalaisten lähettämien kirjeiden käsittelyn lisäksi Jahvetti kävi radioaalloilla propagandasotaa muun muassa Armas Äikiää ja Moskovan Tiltua vastaan. Ohjelma oli erittäin suosittu, ja siihen lähetettiin sotavuosien aikana noin 100 000 kirjettä. Näistä noin 30 000, joilla katsottiin olevan laajempaa mielenkiintoa, käsiteltiin radiolähetyksissä, ja muihin lähetettiin vastaus postitse.
ellauri325.html on line 503: Joukkueenjohtaja näkyi palaavan. Hänen kasvonsa olivat oudossa virneessä. - Rauhaa! Karjala menetetty. Hankoniemi menetetty. Voi ristuxen perkele! Voi jumalauta! Nuorten miesten joukko itki, kiroii ja raivosi, iki ääneen, varsinkin Santeri Räpinä ja Johannes Jelegänen Suojärveltä. Santeri oli vaalea harteikas arjalainen voimanpesä, karhumainen sisumies, josta jatkosodan kaukopartio sai parhaan tappokoneen. Hän karjui, uhosi vihaa ja epätoivoa. Tumma täinen Johannes voihki ja uikutti, näytti Kaala Paanin itkuiselta pellemieheltä. Me muut itkimme ja kiroilimme myötätunnosta, Suojärvi oli meidänkin kotimme. Noin viikon kuluttua Johannexen täit ennättivät minun vaatteisiini. Johannes lauloi korkealla särisevällä äänellä: Tulen minä tikkuun raapaisin, sillä minä pillun tarkastin. Näin mä siellä ihmeen kumman, pillun juuressa pilkun tumman. Kuppako sen siihen syönyt lie? Tein surmanhyppyjä Moskovan rauhasta paskakuoppaan. Siusta se kuule pappi tulisi, läimi Johannes Jelegänen narsistia selkään. Se tuntui makealta, täistä huolimatta. Tiedekuntamme katkerimpia riidanaiheita oli juustonjako. Parhaaxi osoittautui talousliberalismi jossa suurimman palan saa se joka sattuu lottoarvonnassa oikealle paikalle. Ellen erehdy, Risto Räppäri kaatui jatkosodassa. Työmies Jelegänen jäi Helsingissä auton alle ja kuoli, alkoholilla oli osuutta tapahtumaan. Vuonna 1939 Suojärvellä oli rekisterissä eniten autoja koko Viipurin läänissä. Suojarvella on nyttemmin sahatoimintaa. Suomalaiset kylät ovat autioina. Suojarvellä Jelegänen olisi yhä hengissä, kun siellä on votkaa muttei autoja.
ellauri325.html on line 550: Jatkosotaa Helanen nimitti "Jihadixi". "Nyt luodaan eheän, yksimielisen, mutta monitahoisen kansamme voimalla Suomi, jonka yltä idän uhka on iäksi poissa", hän kirjoitti päätoimittamassaan Suomen Heimo -lehdessä 1941. Helanen oli Suur-Suomi -aatteen innokas kannattaja. Hän toimi talvisodan aikana propagandatehtävissä ja jatkosodan aikana valtionlainojen propagandatoimikunnan puheenjohtajana, Itä-Karjalan sotilashallinnon virkailijana ja asutuksen suunnittelijana sekä sisäasiainministeriön edustajana Tallinnassa.
ellauri325.html on line 714: Lasse Heikkilä (6. marraskuuta 1925 Kiikoinen – 26. maaliskuuta 1961 Sipoo) os. Levola oli jatkosodan aikana 18-vuotias ressu jota käytettiin Talin–Ihantalan taistelussa panssarinyrkkinä. Ei tainnut Erik Allardt olla. Mutta Erik Allardt sai CIA:n salahanke MKULTRA-rahoitusta Human Ecology Fund -peiteorganisaation kautta. Tulimyrskyn traumatisoima Lasse rupesi modernisti runoilijaxi.
ellauri334.html on line 425: Hesaria lukevan kansan kommentit tähän nyytiseen ovat kuin jatkosodan ajalta. Paizi että Suomen miljoonat kazovat nyt täynnä toivoa hakaristin sijasta Israelin tähteä ja tähtilippua.
ellauri335.html on line 454: Markus Mikola avautuu jatkosodan vastahyökkäyxen urvahduxen syistä: Länkkärien oudot kapineet, huonot kouluttajat. Yhdysvaltalaiset sotilaat esittivät venäläisiä. Se oli hieno kokemus ja olin ylpeä kavereistani jotka eivät yhtään säikähtäneet. Valitettavasti en voi sanoa samaa joistakin muista prikaatimme komppanioista, Melnyk totesi. Varustus oli parempi kuin Ukrainan armeijalla keskimäärin, mutta esimerkiksi yöpukuja jouduttiin hankkimaan varainkerääjien avulla.
ellauri343.html on line 77: Seudulta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja. Rakennusmuistomerkkehin kuuluvat Ontajärven 1800-luvun jälkipuoliskolla pystytetty tsasouna ja riihi sekä edellä jo mainittu vuonna 1858 rakennettu Pronjajevan talo Rukajärvellä jota zuhnat eivät polttaneet. Kunnassa on heimosodissa ja talvisodassa kaatuneiden puna-armeijalaisten ja siviilien hautapaikkoja. Rukajärvellä on vuonna 1921 ammuttujen muistomerkki ja kylän itäpuolella Kotškoman tien varressa jatkosodan rintamalinjan muistoksi pystytetty rikkinäinen tykki.
ellauri343.html on line 343: Karjalainen evakkoperhe lähdössä pakosalle jatkosodan jaloista 20.6.1941. Kuva: SA-kuva.
ellauri343.html on line 396: Lottien aseeton työ oli korvaamatonta: talvi- ja jatkosodan aikana 250K lottaa pystyi tyydyttämään noin 25K suomalaista varusmiestä. Me näemme, että he suorittavat pyhimmän velvollisuutensa aurinkoisella ilolla.
ellauri395.html on line 434: Irja Kuusisto oli matkalla torille, kun jatkosodan ensimmäinen pommitus alkoi Mainilassa.
xxx/ellauri114.html on line 393: Kaarle Viktor (Kalle Vihtori) Väänänen (22. maaliskuuta 1888 Kuopio – 12. elokuuta 1960 Lahti) oli suomalainen kirjailija ja oppikoulun opettaja. Väänäsen vanhemmat olivat poliisikonstaapelit Kaarlo Vilho Väänänen ja Maria Niskanen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1907 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1915. Väänänen toimi luonnoonhistorian ja maantieteen opettajana Viipurin uudessa yhteiskoulussa 1922–1929, Viipurin tyttölyseossa 1929–1945 ja Lappeenrannan lyseossa 1945–1952. Talvi- ja jatkosodan aikana Väänänen oli viihdytysjoukoissa. Vuosina 1945−1947 Väänänen oli komennettuna opettajaksi Valtion sisäoppilaitokseen (”Internaatti”) Niinisalon varuskuntaan. Väänänen oli naimisissa Alma Maria Vanamon (ent. Vilander) kanssa vuosina 1912–1945. Avioeron jälkeen hän meni uusiin naimisiin 1948 Kerttu Vainion (ent. Grönlund) kanssa. Väänänen kirjoitti myös nimimerkeillä K. V., Korsukolportööri ja Laulajapoika. Osassa teoksiaan hän käytti savveettee murreettee. Hän laati myös luonnon- ja maantieteellisten kirjojen arvosteluja ja pakinoita sekä suomennoksia, mm. Wilhelm Buschin teoksista. Pojat joit ei saatu hyvix ym. on Kallen kynästä. Minnee puhee savvee murrreettee.
xxx/ellauri128.html on line 466: Lasse Matias Heikkilä, sukunimi vuoteen 1930 Levola (6. marraskuuta 1925 Kiikoinen – 26. maaliskuuta 1961 Sipoo) oli suomalainen runoilija, jota pidettiin yhtenä 1950-luvun modernismin keskeisistä vaikuttajista. Heikkilän esikoisteos Miekkalintu (1949) oli ensimmäisiä tietoisesti modernistisia runoteoksia Suomessa. Lasse Heikkilän äiskä menehtyi syntyessään, ja Heikkilän kasvattiäitikin kuoli vuonna 1940. Lasse Heikkilä oli jatkosodan aikana mukana Ihantalan taistelussa vain 18-vuotiaana panssarintorjuntamiehenä. Nämäkin kokemukset jättivät Heikkilään syvät jäljet. Sotavuosina Heikkilä alkoi myös käyttää alkoholin ohella unilääkkeitä ja piristäviä aineita, mikä johti myöhemmin hänen ennenaikaiseen kuolemaansa. Hän kuului nuorten intellektuellien homopettereiden Urania-piiriin, jossa tutkittiin kirjallisuutta ja filosofiaa, mutta myös matematiikkaa ja äärettömyyden teoriaa.
xxx/ellauri208.html on line 664: Björling asui Helsingin Kaivopuistossa vaatimattomassa saunasta kunnostetussa asunnossa. Asunto tuhoutui jatkosodan lopulla pommituksissa, ja samalla tuhoutui kaikki Björlingin kirjallinen aineisto ja arkisto. Myöhempi aineisto on taltioituna Åbo Akademin kirjastossa.
xxx/ellauri228.html on line 538: Heinäkuussa 1962 Helle Kannila kirjoitti Suomen Kuvalehteen ja vastusti Luxus-sarjan kieltämistä. Hänen mukaansa siinä taisteltiin huulimyllyjä vastaan. Kynäbaari esitti professori T. M. Kynämäen lausunnon, jonka mukaan Defoen sepustamat satukirjat tuskin kuuluvat maailmankirjallisuuden suurteoksiin. Kynämäki edusti puolueensa oikeaa siipeä ja hänen poliittinen linjansa voidaan nähdä oikeistoliberaalisena. Kynämäki toimi Suomen Berliinin-lähettiläänä välirauhan ja jatkosodan aikana 1940–1944. Hän oli yksi sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä syytetyistä ja tuomituista, ja istui sen vuoksi ansiosta vankilassa vuosina lukemassa tiilenpäitä 1946–1948. Vaikka Kivimäkeä, vaikka Kivimäkeä, nuijikaamme yhdessä. Ministeriön kieltopäätös pysytettiin voimassa, lukuun ottamatta Robin Hoodia, jonka kuolemasta ei ollut saatu selvitystä.
xxx/ellauri253.html on line 259: Pääkallokehrääjä on olematon perhoslaji. Se on vaihtoehtohistoria toisenlaisesta Suomesta. Tässä spekulatiivisessa fiktiossa (spefi) Suomen demokraattinen tasavalta on kuulunut osana Neuvostoliiton itäblokkiin kesäkuusta 1944 lähtien, jolloin neuvostojoukot miehittivät Suomen jatkosodan päätteeksi. Sosialistisessa Suomessa Leininintien varteen pysäköidyt autot ovat Ladoja ja Otto-Ville Kuusisen jättipatsas vartioi postitaloa, joka on vanhaan tapaan Heikinkadulla. Epämiellyttävä valkokenraali on lakaistu vittuun. Eletään vuotta 1986, kun kansainväliset tapahtumat käynnistyvät. Kreml saa viestin vetää puna-armeijan joukkonsa välittömästi pois Suomesta. Uhkaus vahvistuu vakavaksi ja todelliseksi. Suurvallan turvallisuuskoneisto käynnistyy täydellä teholla, sillä Sininen Armeijakunta -niminen terroristiryhmittymä aikoo tehdä Suomessa demilitarisaation.
xxx/ellauri259.html on line 67: Suomen historia ja kulttuuri on pääosaltaan Suomen kansan erikoisluonteen muovaava. Kalevala, sotakorvaukset, arkkitehtuuri ja Breitenfeldin voitto ovat suomalaisen hengen saavutuksia. Se, että olemme yhä suomalaisia talvi- ja jatkosodan jälkeen, ei ole pelkkää moukan tuuria. Nämä voitot on saavuttanut Suomen mies, tuo hakkapeliitta.
xxx/ellauri337.html on line 125: Roman Sandgruber ist emeritierter Professor für Sozial- und Wirtschaftsgeschichte an der Linzer JKU und Mitglied der Österreichischen Akademie der Wissenschaften und ein gläubiget Katholiker. Er arbeitet an einem Buch über Hitlers Vater, das 2021 erscheinen wird. Er schämt sich Linzer zu sein, er ist dem Alois und Adi sehr böse immer noch. Er will von Heidlers alias Schlumpfgrubers Halbjudentum nichts hören. Leserfavoriten, meist gelesen: https:1//www.nachrichten.at/oberoesterreich/linz/linz-unbekannte-schlagen-43-jaehrigen-in-fh-toilette-zusammen. Der Christkindl ist wieder unterwegs. Lakimiehet saisi kaikki hävittää, sanoi Adolf nasevasti. Hitlerit pitivät katolista kirkkoa ahneena ja elämää vääristävien uskomusten opettajana. Sandgruberin kirja Hitlerin isästä ja Adolf-pojan kasvusta sisältää sivutolkulla pieteetillä valittuja yksityiskohtia ja kuvauksia suvun asuinpaikkakunnista. Mukana on kaikkea mahdollista nippelitietoa. Putinia ja Hitleriä yhdistää monikin asia, äkkää HS:n Anne Välinoro lopuxi vielä norauttaa vaipanvälistä. Putinia ja Hitleriä yhdistää täydellinen piittaamattomuus valtioiden rajoista ja itsemääräämisoikeudesta, fantasia oman historiallis-etnisen suurvallan kokoamisesta ja pitkälle pohjustettu propagandakoneisto. Kuulostaa jatkosodan Suomelta. Ei päivää ilman propagandaa.
xxx/ellauri366.html on line 357: Ehkä oikealle ajoi myös se, että porvarillisessa perheessä oli ollut musta lammas. Väinö Nuortevan sukulainen Santeri Nuorteva oli sosialidemokraatti, joka oli vuonna 1918 punaisten puolella ja toimi muutaman vuoden Neuvosto-Karjalassa eräänlaisena presidenttinä. Santerin tyttären, desanttina Suomeen jatkosodan aikana pudotetun Kerttu Nuortevan tarinaan perustuu tänä syksynä ensi-iltansa saanut elokuva Kuulustelu.
33