ellauri049.html on line 58: Sonetti on nelisäkeistöinen runomuoto, joka sisältää 14 säettä. Klassisessa niin sanotussa petrarcalaisessa sonetissa on ensin kaksi nelisäkeistä säkeistöä (oktetti) ja sitten kaksi kolmisäkeistä säkeistöä (sekstetti). Sisällöllisesti sekstetissä tapahtuu niin sanottu volta eli näkökulman muutos oktaavissa esiteltyyn tilanteeseen. Perinteisen sonetin riimikaava on ABBA ABBA CDC CDC. Tavallisesti sonetti seuraa runomitaltaan jambista pentametriä. Sonetti oli suosittu muoto renessanssin aikana.
ellauri161.html on line 807: Tollasta jambista tetrametriä
ellauri238.html on line 94: En löydä muistaakseni Kaarlo Kramsun runoa Väinö ja kaverit. Hänellä saattaa olla useampi sen niminen runo, mutta ezimäni runo on Kun Väinö mielin murheisin maan hylkäs isiensä. Siitä on kaksi versiota: Ei sittemmin oo kuitenkaan tuo kannel soinut millin vertaa, Ja vanhempi: Ei sittemmin oo kumminkaan ... koskonkaan. Meillä oli toi Väinölä-kirja Wilhon kirjahyllyssä. Sielun veljien johtohemmo Ismo ei sietänyt Kalevala-mittaa millin vertaa. Onnexi Kaarlo käytti ballaadimittaa, jambista tetrametriä.
xxx/ellauri120.html on line 394: Kajava oli hyvin tuottelias kirjoittaja ja vielä 87-vuotiaana hän julkaisi runokokoelman ”Vielä piirrän viivan”, ei sentään 150 jambista viivaa kuten pseudo-Dikaiarkhos teoxeen "hellaan vaan muistiinpanot", joka (ensinmainittu) ilmestyi vuonna 1996. Siinä oli teemana entiseen tapaan vasurismin lisäksi luonto, meri ja rakkaus.
xxx/ellauri404.html on line 130: Ottava rima, joka tunnetaan myös nimityksellä stanza, syntyi renessanssin ajan Italiassa, missä Ludovico Ariosto ja Torquato Tasso käyttivät sitä eeppisissä runoelmissaan. Myöhemmin runomuotoa suolsivat teoksissaan muun muassa Byron ja Goethe. Suomessa taitavia ottave rime -säkeitä ovat Eino Leinon ohella kirjoittaneet Otto Manninen ja Kaarlo Sarkia. Loppusointuista jambista pentametriä abababcc kaavalla. Kuinkas sitten kävikään ja Kuka lohduttaisi nyytiä on kirjoitettu tällä mitalla.
5