ellauri005.html on line 1131: heittäytyy jalkoihin, nuolee kenkää

ellauri011.html on line 1158: rökäleesti rynttääntyä sun jalkoihin.

ellauri014.html on line 1165: No pappiin tää uppoo kuin veizi voihin, se antaa aplodeita seisaallaan, siinä ja siinä ettei se heittäydy Jullen jalkoihin siunausta vastaanottamaan. Tää on tosi upee kuolema, se uhoo, ihan parhautta, saisinx mä ottaa tän videolle ja näyttää mallix mun muille pokille!? Mikäs siinä, sanoo Julle, älä pidä kiirettä, mullakaan ei nyt ole tässä muita kiireitä. Pastori jää sankkaan kazomoon kai nähdäxeen, esiintyykö senkin nimi lopputexteissä ja kuinka isolla.
ellauri018.html on line 544: Nyt tahdon kuvailla teille sen heittiön. Hän on leveäharteinen, lyhyenvanttera, pyylevä lihakas, kerrassaan ruma, jos mitään inhimillistä voi siksi nimittää; noin neljäkymmenvuotias. Hänellä on jyhkeät kädet, ja käsivarret ovat luullakseni yhtä tukevat kuin minun vyötäiseni. Nenä on lattea ja käpristynyt, kulmakarvat riippuvat silmien yli; hänellä on tosiaan tunnottoman sisukkaat harmaat mulkosilmät, ja kasvot ovat litteät ja leveät, väriltään kuin olisi niitä kuukausi säilytetty salpietarissa. Rohkenenpa sanoa, että hän juo. Hänellä on käheä miesmäinen ääni, ja hän on yhtä paksu kuin pitkäkin. Ja kuitenkin näyttää hän niin kamalan rotevalta, että pelkään hänen voivan tuossa tuokiossa paiskata minut jalkoihinsa, jos hänet suututtaisin. Näin ollen ja koska hänen sydämensä on rumempi kuin hänen kasvonsa, hän peloittaa minua kauheasti; ja varmaan olen hukassa, jollei jumala minua suojele; sillä hän on kovin, kovin häijy, on tosiaan.
ellauri019.html on line 995: hyllyiltä muovisälää selaavien robottien jalkoihin.
ellauri024.html on line 889: No seuraajathan juoxivat, seuraus oli tää: 20 hitainta seuraajaa jäi jalkoihin.

ellauri033.html on line 778: Kun nyt luen Albert Camun Rutosta Isä Panelouxin saarnaa ruton vaivaamalle Oranin kaupungille, huomaan taas selvästi, mix heittäytyminen jonkun herrajumalan jalkoihin on mulle ihan mahdoton ajatus. Se perimmäinen syy on, että jokainen tarjolle tuotu jumala on musta liian säälittävä henkilö, nilkkimäinen paskiainen kerta kaikkiaan. Mä oisin halunnut et se ylipäällikkö olis oikeesti jotain superia eikä vaan joku nilkki törkimys. Mut en osaa edes kuvitellakaan, millainen se supermies edes olisi, että se täyttäisi mun pääsyvaatimuxet. Tai nainen, ize asiassa mieluummin, vaikka todennäköisimmin se ei tarvis sukuelimiä olleskaan, mitäs se niillä tekisi. Mix sen edes pitäs olla erityisesti varustettu tän säälittävän apinan killukkeilla, pärstävärkillä ja logolla, ja pelata sen tiimissä. Ei, se ei vaan kerta kaikkiaan pelitä, ei kukaan joka vähänkin muistuttaa jotain tavallista tallaajaa, edes sen verran että sen kanssa voi normaalisti keskustella, jopa esittää vaatimuxia kuin Kaarlo Syväntö, ei täytä tilausta. Oiskohan perusvika se, etten mä ole riittävästi koskaan ihaillut edes omia vanhempiani, izestäni puhumattakaan? Ja lähimmäisiä mä lähinnä enimmäxeen inhoan. Tää Panelouxin pätkä on oireellinen, siinä ongelma näyttäytyy koko radollisuudessaan.
ellauri035.html on line 704: sä tartuit muhun kuin mekko jalkoihin, tyttöni.
ellauri035.html on line 1138: Kauniit on naisenkasvoisia piruja, rumat pirunnäköisiä naisia. Tää oli varmaan Sopellemieluista "huumoria." Tää on hienoa epsanjalaista acudiaa. Tuan Jöns on vähän misogyyni sekin (pitäis lisätä se taulukkoon). Sen mielestä naiset (Etenkin Martha Nussbaum, jota se näyttää inhoovan aivan erityisesti, tokko pelkästään nimen vuoxi mutta varmaan sixikin) ois muuten hyviä ajattelijoita, mut ne menee helposti sekaisin. Lakanat menee niiltä myttyyn ja sotkeutuu jalkoihin.
ellauri036.html on line 131: Huoneemme oli täynnä sinne tänne heitettyjä vaatteita, kirjoja, kyniä, kääröjä ja kaiken päälle oli levitetty kartta, jota molemmat niin rakastimme. Lähdimme ulos ja palasimme taas; ja usein heittäysin Brigitten jalkoihin, joka nauraen syytti minua laiskuudesta, väittäen, etten mihinkään kelvannut. Täyttäessämme matkalaukkujamme keksimme vielä satoja suunnitelmia. Sisilia oli verraten kaukana, päättelimme keskenämme, mutta talvi oli siellä niin lauhkea! ja mikä ihana ilmasto! Genua on kaunis kirjavine taloineen, vihreine puutarhoineen, Apenninien vuorijono takanaan! Mutta siellä on ainainen melu ja tungos! Kolmesta miehestä, jonka tapaat sen kaduilla on vähintäin yksi munkki ja yksi sotilas. Firenze on surullinen, se on kuin kappale keskiaikaa. Kuinka kärsiä sen ristikkoikkunoita ja sen rakennusten likaisen ruskeaa väriä? Mitä tekisimme Roomassa? Emmehän matkusta ihmetelläksemme ja vielä vähemmän jotakin oppiaksemme. Jospa lähtisimmekin Reinin rannoille? Mutta sesonki on siellä jo lopussa, ja vaikk´emme matkustakaan ottaaksemme osaa seuraelämään, on kuitenkin ikävä tulla seutuihin, josta ihmiset juuri ovat lähteneet. Entä Espanja? Kovin vaivaloista: siellähän täytyy matkustaa kuin keskellä sotaa ja olla kaikkeen valmistautunut paitsi lepoon. Lähtekäämme Sveitsiin! Vähät siitä, jos siellä on paljon matkustavaa väkeä. Siellä saamme nähdä joka tapauksessa Jumalan ihanimmat värit: taivaan sinen, kenttien vihreän ja ikuisen lumen valkean.
ellauri036.html on line 1091: Kenen jalkoihin nyt levähdätte, magdaleenan parfyymit?
ellauri036.html on line 1295: kantaa sut avaruuteen jalkoihinsa ripustettuna?
ellauri037.html on line 508: Samasta lähteestä voidaan johtaa, että naiset osoittavat enemmän myötätuntoa ja enemmän ihmisrakkautta ja osanottoa onnettomille kuin miekkoset; sitävastoin mukiloinnissa, kostonhimossa, vanhurskaudessa, rehvakkuudessa, tunnottomuudessa ja koiramaisessa tottelevaisuudessa ne jäävät miekkosten jalkoihin. Sillä heikon järjen hämärässä valossa tempaa tämänhetkinen, havainnollinen, välitön todellisuus ne mukaansa, ja meidän miekkosten tanakkana seisoviin maksim-konekivääreihin, lukkoon lyödyihin ja kiinni naulattuihin päättömiin päätöxiin, ylipäänsä menneisyyden ja tulevaisuuden, olemattoman ja etäisen vatvomiseen niillä on vähän kärsivällisyyttä. Niillähän on äijyyteen vaan vähin vaadittava, puuttuu varsinaiset ratkaisevat vehkeet siihen. Niitä voi tässä suhteessa verrata eliöön, jolla on maxa, muttei sappea. Kun miehet purkaa sappeaan, maxaa nainen laskun. Ks. väitöskirjani pykälää 17, missä määrittelen moraalin perustan, nimittäin maxan sekä sapen. - Sitä myöden huomataan että naisluonteen perusvirhe on epäreiluus. (Äiskäkin oli tosi epäreilu kun antoi siskolle koko pikku perintönsä, mulle jäi vaan pääpotti isältä.) Se syntyy ensinnäkin jo esitellystä järjen ja harkinnan puutteesta, mutta sitä tukee vielä se, että ne voimiltaan luonnostaan heikompina ei voi turvautua väkivaltaan niinkuin me, vaan juonittelee. Akka on kuin kuttukin, ellei se pahhoo tie, niin ajattelloo kumminnii.
ellauri037.html on line 970: huonon olon jalkoihin.
ellauri042.html on line 95: The elderly and the small tallas jalkoihinsa lapset sekä vanhuxet.
ellauri043.html on line 3173: Hassu maa! herrat ryyppäävät ja samalla huvittelevat ampumalla nuolia tytön jalkoihin joka tanssii. Mut mä en hyväxy sellasta…

ellauri043.html on line 4441: Jellonat heilimöi sen olkapäillä; etelän hetelmiä, kukkia ja tähtiä risteilee sen rinnuxilla; alempana levittäytyy kolme riviä tissejä; ja vazasta jalkoihin asti sitä puristaa ahdas korsetti, josta lähtee puolivartalokuvina hirviä,aarnikotkia (eli vaakalintuja eli griippejä) ja mehiläisiä. Se näkyy koska siihen antaa valjua valoa sen pään takana oleva hopeakiekko, pyöreä kuin kuu.
ellauri043.html on line 6844: Kun mä käännyn etelätuuleen päin, niistä lähtee ääniä jotka vetää puoleensa ihastuneita elukoita. Käärmeet kietoutuu mun jalkoihin, ampiaiset liimautuu mun sieraimiin, ja papukaijat, kyyhkyt ja iibixet tappelee mun sarvenhaaroissa.
ellauri047.html on line 612: nyykähtää sen jalkoihin.
ellauri051.html on line 762: her voluptuous limbs and reach'd to her feet. laskeutuivat hänen ylellisille raajoilleen ja ulottuivat hänen jalkoihinsa.
ellauri088.html on line 327: Historian ope Emma oli Eila Kännön koulua. Älkää menkö mutiaisten matkaan, siitä tulee huonot seurauxet! Pojastanne saattaa tulla ruozalainen lääkäri! Hankkikaa oma ammatti ja työ: suurtalouskeittiön emäntä! Se on hyvä nakki, voi syödä kuormasta. Emma oli niin pulskea että saappaanvarret liimautuivat jalkoihin.
ellauri110.html on line 745: Hän pyfähtyi wastapäätä faarnastuolia ja kuunteli femmoifella hartaudella faarnaa että hän, joka kerta kun Wapahtajan nimeä laufuttiin, notkisti polwiaan, huokafi fywään sekä löi rintaansa. Ja waikka silloin oli ankara talwi, ei hänellä ollut muuta päällänfä kuin wanhat, rikkinäiset houfut, pitkä polwiin asti ulottuva takki, wyöllä kiinnitetty, sekä päällimpänä kauhtana, joka ulottui jalkoihin faakka. Ulkonäöstä päättäen näytti hän olewan noin 30 wuoden ikäinen. Sanottiin hänen olewan syntyifin juutalainen.
ellauri152.html on line 229: Kolminkertaisesti mystisessä kohdussa, minne miehet ei pääse, me ollaan juhlittu, yön Astarte, maailman äiskä, jumalten elämän lähde! Mä kerron siitä jotakin, mutten enempää kuin on lupa. Seppelöidyn siittimen ympärillä, n. 120 naista tasapainoilee kiljuen. Vanhat masit on miesten asuissa, toiset on tätitunikoissa. Parfyymien lemut, soihtujen käry kelluu meidän keskellä kuin pilvet. Mä itkin kuumia kyyneliä. Kaikki me heittäydyttiin selälleen Borbeijan jalkoihin. Loppupeleissä, kun uskonnollinen akti oli suoritettu, ja kun sinipunainen siitin oli uponnut uniikkiin karvakolmioon, silloin alkoi mysteeri, muttei siitä sen enempää.
ellauri183.html on line 521: 7Kolmisen tuntia myöhemmin tuli Ananiaan vaimo sisään, tapahtuneesta mitään tietämättä. 8Pietari kysyi häneltä: »Sano minulle, tähänkö hintaan te maatilan myitte?» »Niin, juuri siihen hintaan», vastasi nainen. 9Silloin Pietari sanoi: »Kuinka te yksissä tuumin ryhdyitte koettelemaan Herran Henkeä? Kuuletko askelia oven takaa? Ne, jotka hautasivat miehesi, kantavat täältä myös sinut.» 10Siinä samassa nainen kaatui kuolleena Pietarin jalkoihin. Nuoret miehet tulivat sisään ja näkivät naisen kuolleen. He veivät hänet pois ja hautasivat hänet miehensä viereen. 11
ellauri189.html on line 305: Tämä on ihan hieno idealistinen ajatus joka on valitettavasti haihattelua. Kuinkahan saisimme n. 8 miljardia ihmistä johtajineen samaan ruotuun. Ei onnistu. Ihmiskunnan historia on täynnä sotia, joissa heikommat on tallattu jalkoihin. Se vaan on niin, että meidän on puolustettava omia arvojamme ja elintilaamme. Siinä ei se kaino pyyntö auta: älkäämme sotiko, olkaamme kavereita. Mutta uskon tuon nuoren miehen mielipiteen muuttuvan kun ikää ja realismin tajua kasvaa. Sinänsä nostan hänelle hattua ulostulosta. Ylevä periaate. Sen seurauksena voimme kaikki tulla osaksi yhtä isoa neuvostoliittoa tai suurkiinaa sen sijaan että olemme osa jättimäistä uu-es-aata. Siinä järjestelmässä ja niillä ehdoilla sitten mennään...
ellauri192.html on line 873: "Potkin häntä jalkoihin! Joten sepä venyi!" Yhteys Dostojevskiin paljastuu myös upotettaessa 200 ruplalla ostettua kuulokemikrofonia pakettiautoon – tutkijat huomauttavat, että Raskolnikovin takkinsa alle lenkkiin asettama kirves on verrattavissa Vostrikovin hameen alle kätkettyyn nyöriin. Katkaistuaan kaikki Batumin rannikon tuolit isä Fjodor huomaa olevansa kaukana kotipaikoistaan ilman aarteita ja rahaa paluumatkaa varten; nyt hän jo "jatkaa automaattisesti matkaa".
ellauri241.html on line 688: By minist'ring slaves, upon his hands and feet, ministeriorjien toimesta käsiinsä ja jalkoihinsa,
ellauri267.html on line 900: Aim. Pysy, ota minunkin hyvästit! Hyvästi Tavoitteen sielun suuruus!- Katso, tyranni, mitä ylimääräinen rakkaus voi tehdä; Se vetää minut niin alas kuin sinun jalkoihinsa;[Polvistuu hänelle.]
ellauri276.html on line 121: - Tsaari-isä! - Yefim putosi tsaarin jalkoihin. - Ota minulta lahja.

ellauri282.html on line 352: Velazquesin kuoltua Loyola siirtyi Najeran herttuan Antonio Manrique de Laran (k. 1535) palvelukseen ja päätyi taistelemaan herttuan joukoissa Habaneros -kapinallisia vastaan. Pamplemoussen taistelussa vuonna 1521 Loyola haavoittui taistelussa molempiin jalkoihin tykin osumasta, ja hänen pikkujalkansa vammautui vakavasti. Lopulta leikkaukset jättivät hänen jalkansa sitä lyhyemmiksi. Hän ontui loppuelämänsä sotilasuransa päätyttyä.
ellauri288.html on line 218: Tilanne kärjistyi vuosien saatossa. Sofi ja Juha ryhtyivät lähettämään perheelle kirjeitä, joissa oli mukana haukkumasanoja ja huonekalujen jalkoihin liimattavia huopatassuja.
ellauri315.html on line 82: Pysähtyminen entisille rajoille: Vihollisella on aina valmiina hyökkäykseen varustettu alue. Pysähtyminen olisi tulkittu heikkoudeksi. Kotiseutu olisi joutunut sotatoimien jalkoihin. Siitä olisi ollut seurauksena hävitystä, evakuointia, maatalouden keskeytyminen. Strategisesti edullisen linjan saavuttaminen, josta ei sille tultaessa voitane antaa julkista ilmoitusta, ei sinänsä lopeta nykyistä sotatilaa. Mutta se vapauttaa voimia rauhan työhön.
ellauri317.html on line 455: Venäläiset vanginvartijat hakkasivat Dzeržinskiä usein, mikä aiheutti hänen leuan ja suun pysyvän muodonmuutoksen. Sen johdosta Rauta Felixistä tuli tuollainen, ilkeä. Vuonna 1916 Dzeržinski siirrettiin Moskovan Butyrkan vankilaan, jossa hän joutui pian sairaalaan, koska ketjut, joita hänen oli pakko käyttää, olivat aiheuttaneet vakavia kramppeja jalkoihinsa. Hyvistä amputaatiomahdollisuuksista huolimatta Dzeržinski toipui ja hänet pantiin työhön ompelemaan armeijan univormuja. Dzeržinski kannatti Vladimir Leninin " huhtikuun teesejä" vaatien tinkimätöntä vastustusta uudelle Venäjän väliaikaiselle hallitukselle, kaiken poliittisen vallan siirtämistä neuvostoille.ja Venäjän välitöntä vetäytymistä länkkäreiden sodasta.
ellauri328.html on line 154: 26.-27. elokuuta käydään Dresdenin taistelu. Taistelun toisena päivänä Moro, huomattuaan ranskalaisten alkavan ampua kukkulalla sijaitsevaan Ruåzin kuninkaan seurakuntaan, sanoo, että heidän on lähdettävä, he lähtevät naapuripatterille lehdon läpi, mutta eivät saavuta sitä, Moreau's hevoseen osuu tykinkuula, joka menee suoraan läpi ja osuu kenraalin molempiin jalkoihin. Moro viedään Kainzin kylään. Moron leikatun jalan tuo Napoleonin leiriin hänen koiransa Fifi. Napoleon ja marsalkat katsovat, että kappas korkea-arvoinen upseeri on tapettu, ja katsovat koiran kaulapantaa, johon on kirjoitettu "Kuluu kansalaiselle J. Y. Moro." Napoleon iloitsee: "Oikeus on vihdoin tehty! Suum kuikve!" Joukoiden keskuudessa oli pitkään legenda, että Napoleon näki Moron kaukoputken läpi, kohdisti itse tykin ja ampui. Moreaun toinenkin jalka amputoitiin, mutta tämä ei auttanut. Moro kuoli kaksi viikkoa myöhemmin Nötnitzin linnassa. Hänet haudattiin Nevski Prospektille, jonka vastakkaiselle puolelle Generalissimo Suvorov, hänen tärkein vastustajansa Italian kampanjassa, haudattiin. Moro vitun loikkari sai Venäjällä marsalkka-arvon, ja Ranskassa Louis kahdeksastoista myönsi hänelle marsipaaniporsaan. Moreaun vaimolle tarjottiin lähtöä Venäjälle 30 000 ruplan elinikäisellä eläkkeellä ja Aleksanterin lahjalla 100 000 ruplaa; hänen tyttärestään voisi tulla keisarinnan hovissa kunnianeito. Pariisin vangitsemisen jälkeen Aleksanteri kuitenkin esitteli Alexandrinan Ludvig 18:lle, ja hän jäi asumaan Ranskaan 12 000 frangin eläkkeellä. Pian Leipzigin taistelussa (Kansakuntien taistelu) Napoleon voitti ja vetäytyi Ranskaan.
ellauri341.html on line 121: Jotenkin minulle jäi kuitenkin tunne, että tämä syvempi ulottuvuus vain tuntui jäävän kaiken tuon muun sekamelskan jalkoihin. Kaikkea vain oli niin paljon, että lukijana sain eteeni sellaisen hyökyaallon, josta oli hankala päästä uimaan enää takaisin pinnalle. Ehkä karsitumpi ja keskitetympi rakenne olisi tuonut vahvemmin Leikolan sanoman esiin, sillä tässä nyt vain tuntui olevan hiukan liikaa kaikkea. Sinänsä suuri osan näistä eri tarinoista olivat itsessään sen verran kiinnostavia ja tarkkaavaisia huomioita sisältäviä, että olisin mieluusti voinut lukea erilliset teokset kustakin, kuten Herlinin Sanomien eri osastoista. En siis kadu että kahlasin tämän (kirjaimellisesti) tiiliskiven läpi, sillä kaikesta huolimatta tuntui että sain tästä loppujen lopuksi yllättävänkin paljon irti. Harmi vain että kaksi viikkoa oli auttamatta liian lyhyt aika lukea tämä valtaisa ja runsaita rönsyjä sisältävä teos, jolloin rauhallisen etenemisen sijasta lukemisesta tuli paikoin aika nihkeää pakkopullaa. Tähdet:2.5/5. Terveisin: Heidi Kirjahamsteri.
ellauri348.html on line 451: Minä ja Morrison on Kata Kärkkäisen esikoisromaaniin perustuva elokuva vuodelta 2001. Elokuvan on ohjannut Penkku Penkku peffa lenkku. Elokuvaa on kutsuttu toiseksi osaksi Levottomat jalat -trilogiasta, jonka ensimmäiseksi osaksi on nimitetty Levottomat jalat (2000) ja kolmanneksi osaksi Levottomat jalat 3 (2004). Elokuvilla ei kuitenkaan ole muuta yhteistä Levottomiin jalkoihin kuin tuotantoyhtiö. Minä ja Morrison -elokuvan tunnuskappale on Anssi Kelan ”Milla”, joka oli pitkään Suomen singlelistan ykkösenä. Mun täytyy kävellä näin, mulla on levottomat jalat. Irina Björklund sai Millan roolista parhaan naispääosan Jussi-palkinnon.
ellauri353.html on line 134: Jos miehen tahto on kyllin suuri hän pystyy ramppaamaan jalkoihinsa uskomattomia vaikeuxia vain käytöxellään. Kuin filmikoomikko Chaplin hassulla kävelyllä. Sinä voit aina luottaa Isä Vihtoriin ja minuun kuin kallioon. Luotathan?
ellauri362.html on line 287: Tom & Jerry -sarjakuvat tunnetaan eräistä väkivaltaisimmista teatterianimaatioissa koskaan suunnitelluista sarjakuvalehdistä: Tom voi käyttää kirveitä, vasaraa, tuliaseita, sähinkäisiä, räjähteitä, ansoja ja myrkkyä Jerryn tappamiseen. Jerryn kostomenetelmät ovat paljon väkivaltaisempia ja usein menestyneinä, kuten Tomin leikkaaminen kahtia, pään katkaiseminen, pään tai sormien sulkeminen ikkunaan tai oveen, Tomin hännän työntäminen vohvelirautaan tai mankeliin, potkaiseminen jääkaappiin. , saada hänet sähköiskun, hakkaamaan häntä nuijalla, nuijalla tai nuijalla, antaa puun tai sähköpylvään ajaa hänet maahan, pistää tulitikkuja hänen jalkoihinsa ja sytyttää ne, sitoa hänet ilotulitteeseen ja laukaista se ja niin edelleen. Vaikka Tomia ja Jerryä on usein kritisoitu liian väkivaltaisiksi, missään kohtauksessa ei ole verta tai hurmetta. Molemmilla hahmoilla on sadistisia taipumuksia, sillä he nauttivat yhtä todennäköisesti toistensa kiusaamisesta, vaikka se on usein vastaus laukaisevaan tapahtumaan. Tit for tat.
ellauri374.html on line 111: Niinpä hänet luovutettiin kiduttajille, jotta nämä repisivät hänen kylkiään rautapiikeillä. Sitten hänen jalkoihinsa pantiin rautaiset sandaalit, joiden pohjista sojottivat terävät naulat, ja hänet pakotettiin kävelemään. Hartaus täytti marttyyrin sielun, kun hän näki jaloistaan vuotavat verivirrat. Tuntui ize asiassa aika vängältä. Maximianus sanoi hänelle pilkaten: ”Huomenna kun suuri jumalatar lähtee temppelistään, soita huiluasi, Sozon, niin vannon sinulle, että hän vapauttaa sinut kaikesta vastuusta ja rangaistuksesta.” Marttyyri vastasi: ”Sinä sanot, mitä neuvonantajasi ilkeä paha henki suuhusi panee, ja pidät minua pilkkanasi. Minä soitin paimenhuiluani lampaitani paimentaessani, mutta nyt soitan vain Herralleni ja laulan uutta virttä julistaen pelastuksen ilosanomaa kaikille. Sinun jumalattaresi ei kuuntele soittoani, vaan seisoo paikalleen jähmettyneenä kuin sieluton ja tunteeton (ja kädetön haha) aasialainen.”
ellauri377.html on line 475: Paraplexiasta. "Kesken tien ensimmäinen hallitsija on nimeltään Paraplēx, naisen muotoinen hallitsija, jonka hiukset ulottuvat hänen jalkoihinsa ja jonka vallan alla seisoo viisi ja kaksikymmentä arkkidemonia, jotka hallitsevat monia muita demoneja. ovat ne demonit, jotka menevät ihmisten sisään ja viettelevät heitä, raivoaen, kiroilemalla ja panettelemalla; ja ne ovat ne, jotka vievät sieluja täältä ja ihastuksissaan ja lähettävät heidät pimeän savunsa ja pahojen rangaistusten kautta." Mökin kuistille ei laitettu runkmannin ehdottamaa plexilasia.
xxx/ellauri068.html on line 338: No ei Tomppa ainakaan, eikä Roope Muru. Rivot vanhuxet. Niiden jutut on yhtä nuijia kuin kirkkoisien. Just tommoset häiskät hiipii öisin töhertämään kivijalkoihin.
xxx/ellauri103.html on line 647: Uusliberalismi vitut välittää valtavista ihmismääristä, jotka ovat jääneet vaurauden jalkoihin, vaikka vauraus on hankittu heidän maallaan ja työllään. Alkuperäisväestöt, nuoret, naiset, homot, lesbot, värilliset ihmiset, maahanmuuttajat,
xxx/ellauri113.html on line 205: Seisomme kaikilla tieteenaloilla merkittävien uusien kexintöjen kynnyxellä. Useitakin tärkeitä mahdollisuuxia! Ymmärrämme mistä reiästä elämä syntyi maapallolla ja mihinkä reikään se katosi. Saatamme jopa selvittää, onko munalla maailmankaikkeudessa mahixia! Viestimme älykkäiden maahanmuuttajien kaa! Emme voi enää kazoa izeämme silmiin yhä saastuneemmalla ja ylikansoitetulla planeetalla. Emme voi seisoa jalkaterät sisäänpäin. Olen optimisti jolla on uskoa vaikka siirtää planeettoja radaltaaN ja panna niiden sijaan tekokuita! Tarina ei pääty täh--- Täh? Kuka, minäkö? Hei tää hissi lähti nyt alaspäin! Kuka painoi väärää nappulaa? Mähän suuntasin kazeeni ylös tähtiin enkä alas jalkoihini! Anna anteexi eno että katosin, sanomatta sanaakaan. Otin viestejä vastaan kaukaa, vieraita planeetoilta. Nojoo. Hei Tapsa, vielä yxi asia, kuuntele nyt hyvin tarkasti: HAISTA KUULE PSSKA!
xxx/ellauri148.html on line 520: Huligaanit olivat ensin työntäneet juutalaiset matkustajat penkeiltään ja levittäytyneet itse heidän paikoilleen. Yksi heistä kehui olleensa sodassa upseerina. Useakin nuori juutalainen yritti selittää että juutalaiset sotilaat olivat taistelleet rintamalla ja kärsineet raskaita tappioita, mutta huligaanit vaiensivat heidät huudoillaan ja syytivät loukkauksia heidän niskaansa. Pian sanoista tuli tekoja. He tarttuivat juutalaisia parroista ja kiskoivat. He repivät vanhalta juutalaisnaiselta peruukin. He alkoivat polkea juutalaisten tavaroita jalkoihinsa. Juutalaisten olisi ollut helppo tehdä huligaaneista selvää jälkeä, mutta he tiesivät mitä siitä olisi tullut. Toisissa vaunuissa oli luotipyssymiehiä, eikä miestappioita olisi voitu välttää.
xxx/ellauri165.html on line 431: Lyyra Häpykieli (Silvertongue l. Bonaqua) on kuin Pirkka-Pekka Petelius nuorena. His Masters Voice-sarjan juoni muistuttaa muumipeliä. Tässäkin täytyy kerätä erilaisia esineitä ja palata muumitaloon lopuxi. Kolme kiveä tai kaksi raakunkuorta ja muumitalon avain. Lyyran ja Willin on paras pitää genitaalit housuissa toistaisexi ettei ankeuttajat nappaa niitä. Sinänsä hauska ajatus että synti on siitepölyä joka alkaa vaivata samaan aikaan kuin menstruaatio ja polluutio. Kaikista hauskimmat ovat Inarinjärven noidat ("me puhumme suomea"). Nunnuka-nunnuka lailaalaa. Kaisa ja Sirkka-täti, Hilja Serafia Pylkkänen. Pidän tästä enemmän kuin Games of Thronesista. Molemmat on teeveepelejä, mutta tää on tarkoitettu Kallelle ja alle 12-vuotiaille jotka eivät saa yxin käyttää tissiä, kun taas se on puberteetin ohittaneille häpykarvoittuneille nuorille kaikkine verisine yxityiskohtineen. Tässä on panohommat vasta suunnitelman tasolla, siinä vähän näytetäänkin FUCK! FUCK! touhua. Vaikka kyllä se jää nykymeisingillä liiankin tuttuna paljon hauskemman ja vaikeammin kotona kokeiltavan KILL! KILL! teeman jalkoihin. Mixeivät nuoret väännä pahan lakukepin käärmeeltä niskoja nurin niin että sille tulee paisuvaisen murtuma!
xxx/ellauri230.html on line 403: Esikuntapäällikkö T. I. Naumov kuoli, päämajan sihteeri Pokrovski-Chernykh ampui itsensä ja hänen toverinsa kantoivat molempiin jalkoihinsa haavoittuneen Tryapitsynin palavasta päämajarakennuksesta. Partisaanit asettuivat läheiseen kivitaloon, jossa he järjestivät puolustuksen. Aluksi Tryapitsyn päätti, että kaikki oli menetetty, ja pyysi tovereitaan ampumaan hänet.
xxx/ellauri237.html on line 506: Siittimeni laskostui jalkoihini kuin satutettu koira. Rakastin häntä, ja toisinaan hänkin rakasti minua.
xxx/ellauri295.html on line 638: Minä räpäytin siipiäni kerran, kaksi. Se tuntui kummalta, tuntea niiden liike, jota sidontaliinat eivät enää kahlinneet. Vapaus tuntui juovuttavalta. Tanssahtelin tasanteen reunalla, allamme odottava tyhjyys nauroi kanssani. Liinankappaleita lojui pitkin poikin jaloissani. Valec tarjosi tikaria ja minä tartuin siihen innolla. Ujutin sen terän varovasti Valecin valtavat siivet tiukasti yhteen puristavien sidontaliinojen alle ja ryhdyin leikkaamaan. Hänen liinansa olivat puhtaan valkoisia, eivät punaisia kuten minulla. Hän oli aina ollut sellainen, täynnä iloa ja kiitosta. Puhtautta. Nyt, kun liinankappaleet yksi kerrallaan putoilivat hänen jalkoihinsa, puhtaus sai väistyä. Me olimme saaneet tarpeeksemme siitä.
48