Urjalan poikia ollaan, tai oltiin, Jönserin kanssa,

ellauri001.html on line 267: Taa jää Urjalan taikayö, varstojen jyske.

ellauri001.html on line 564: Urjalan proffa muotoon "minun autoni",

ellauri002.html on line 1181: Yhdellä ainoalla vantteran jalan potkaisulla

ellauri005.html on line 481: suunnittelutaloudesta lainatun vasemman jalan

ellauri005.html on line 1589: ja tökki maastoa Eevan jalan juuressa.

ellauri006.html on line 1386: 41. Herra puhuu jobille laweammalta krokodiilista. Tää krokodiili on alkutextissä nimeltään Lewiathan. Vähän kuin Moby Dickin valkoinen valas, albiino kaskelotti, hammasvalas. Se oli ilkeä. Vastusti pidätystä. Söi Ahabilta keskijalan, dick suussa hammasteli sille. Kapu jahtas sitä purjelaivalla kuin porsasta. Nyt ei Dickillä olis enää mitään mahkuja japsulaisen valaskonttilaivan kyljessä. GPS paljastas hetkessä sen sijainnin. Mun tutkit herra tarkasti. Varustat parasta ennen leimalla kuin Wagner wanhemman, Viivin sian isävainajan.
ellauri011.html on line 163: Vetää poskareita jalankulkuvaloissa,

ellauri014.html on line 753: No onhan se, mutta silti mairittelee Milli-Mollia, eihän tää muuten ois ollu naistenromskuna niin suosittu. Claire on jo naittamassa tyttöään pikku Markulle. Claire on vielä selkeemmin lepsu kuin Julle, sanookin ettei siitä ollut miehen kanssa olemaan, eikä se suin surminkaan tahdo toista. Julkun sylkkyyn lipsumaan se kaipaa. Ihan vapaaehtoisesti se ryömii Julkun jalan alle, aloittaa nuolennan kengänpohjasta. Siellä mahtaakin jo olla ahdasta, Claire, Ted, Ralph ja Wolle kyynärpäilee toisiaan kieli pitkällä.
ellauri015.html on line 170: Kun iskän diabetes vei ja jalan.

ellauri017.html on line 333: Minun mieheni raukka tarpoo jalan vain.
ellauri017.html on line 341: Minä ratsulla, sinä jalan kulkisit,
ellauri017.html on line 705: Jeesus oli jeesmies. J-mies. Vähän kuin G-mies. G-mies oli toinen JC, Jerry Cotton. Kun Jerry pani murinaa Jaguaariin polkaisemalla jalan konehuoneeseen, pelkääjän paikalla sen partnerina istui Phil Decker. Mit dem Untertitel Jerry Cottons bester Freund. Er verließ das FBI, weil er für die Hinrichtung eines Unschuldigen verantwortlich war. Kuten Pilatus. Keihäsmies.
ellauri017.html on line 911: Joosef ja sen ottopoika Jeesus työn touhussa. Suoristamassa nauloja seuraavaa ripustusta varten. Jumala kultaa, Jeesus hopeaa ja P. Henki pronssia. Maria ja Joosef pistesijoilla. Suomalaiset eivät sijoittuneet tässä kisassa. Härkä, mörkö ja tiikeri suljettiin kisasta neljän jalan käytöstä.
ellauri017.html on line 1066: satoi jalankulkijoiden päälle.

ellauri017.html on line 1127: Agustin ja Hugo oli herttaisen samaa mieltä kuolemanrangaistus on paikallaan vaikkapa Fernando Alcazarille. Ei siihen riitä Alcazarin vankila, ei Guantanamokaan, jos bylsii Hugon vaimoa, ja sit vielä pelastaa Hugon hengen nolosti taistelussa mut jättää sen keskijalan kentälle. Cruel and unusual punishment. Onko ihme et se on kiivas ja pitkävihainen. Ei armoa!
ellauri018.html on line 1072: Islamistien miälest vika ei ole shariassa, vaan tossa jälkiteollisuudessa. Varsinkin hiilijalan sellaisessa. Öljy ja kaarat mäkeen ja kamelit taas kunniaan! Vapaat miehet razastavat kameleineen aavaa aavikkoa, rätit heiluu, hiekka pöllyää, palmut huojuaa, sapeli vilahtaa, pää irtoaa. Huurit venttaavat paratiisissa uljasta jihadistia kannut kädessä ja rypäleitä persiissä. Pää on pantu takaisin jengoilleen.
ellauri022.html on line 283: Tom palaa Kalisotan kierrettyään päivettynenä ja filmitähden näköisenä. Vihjaa toiseen kihlauxeen, Polly luulee sen tarkottavan toista Marjaa. Lähtee vähin äänin lämmittämään kalossejaan ja miettii, onko toisella Marjalla pienet jalat ja laittaako Tom sille jalan kalossiin. No ei, väärinkäsitys, toinen Marja meneekin Nedille. Tom ja Polly tunnustavat porstuassa toisilleen lämpimät tunteensa.
ellauri023.html on line 640: Aarne (1930) oli jo ylimääräinen henkilökohtainen esteetikko 1968, kun Antti Eskolan (1934) hengenheimolaiset heilui vanhalla ja pani neitosia pianon kannella. Silti Antista tuli jumalinen, Arskasta ei. Sosiaalisuus taitaa olla määräävämpi tekijä kuin vakaumus. Turvenuijan aaluvia molemmat. Eskola on vieläpä Urjalan poikia, Arska salamieli savon poika syntyi Liexassa. Siellä päin me kerran oltiin kesämökillä, kun pojat oli pieniä.
ellauri024.html on line 381: Tos aforistisessa lyhytsanaisuudessa on vähän arkajalan piileskelyn ja samalla kuiteskin pamelamaisen keimistelyn makua. Aran taiteilijan esiintymishalua. Se saa sen vaikuttamaan kylmiöltä luonteelta. Ehkä vaikutelma onkin oikea. Narsistista kylmyyttä, kuten äidillä. Arska ei pidä paparazzeista. Ne on röyhkeitä, ilkeitä ja vahingoniloisia. En minäkään. Sitä ne juuri ovatkin. Inhokkien inhoominen on yxi asioista joita voi tehdä vielä oktogenaarina. Muita on nuoren polven halvexunta, nykyromaanien pahexunta, ja tyttölöiden kazelu. Sukulaisten kiusaaminen. Korvien heilutus kustoxelle väitöstilaisuuxissa. Kaikki tuttua.
ellauri025.html on line 1050: elävien ja kuolleiden jalanjälkiä ja jätöxiä.
ellauri028.html on line 639: Laihialla surettiin hautajaisia koska ne maksoi liikaa ja surettiin myös vainajaa.raha
kuolemapuujalka"surettiin?" Voiko puujalan enää veistää kehnommin?
ellauri030.html on line 411: Tää on varmaan ollut kampurajalan mielessä useammin kuin kerran. Hemmetti, halvauxesta on haitta kävelylle, työnteolle ym ym. Jos et ize välitä, ajattelisit edes toisia, jotka joutuu sua syöttämään ja työntelemään rullatuolissa. Vastuxet tulee niiden osalle, hahaa, hienoa.
ellauri030.html on line 808: Six ei ole ylläri, että filosofit ei ole järin innostuneet huumorista vieläkään. Nyzen vika on että se on irrationaalista. Ja sitähän filosofit kammoaa kuin ruttoa. Nauru on pelkkää fyysistä nautintoa, niinkuin joku pieru. Santayana, vielä yx sakramenskattu ääliö, oli tällä kannalla. Sapaju, rationaalisena apinana, ei voi pitää absurditeetistä enempää kuin nälästä tai kylmästä. Hömelö, kyllähän se tykkää laittaa jalan peiton alta kylmään ja vetää sen takaisin. Onni on differentiaali.
ellauri030.html on line 853: Sit täs on vielä pikku pätkä tragediasta ja komediasta. Poinzi näyttää olevan että ne on kax tapaa suhtautua just samoihin ongelmiin. Toinen tekee niistä ison numeron, toinen pyrkii pienentämään jalan numeroa, jos kenkä puristaa. No on siinä vähän kysymys siitäkin, mitä Darwinin lakia on loukattu: tragedioissa useammin KILL! KILL! ja komedioissa FUCK! FUCK!
ellauri031.html on line 678: Minä olen Karjalan siirtolaisia enkä rupea antikristuxelle rahojani säilyttämään. Meiltä on kerran jäänyt omaisuus Karjalaan ja se riittää. Tällä kertaa otan sen mukaani. Sisareni tulee Israeliin turistimatkalle ja tuo sen muassaan.
ellauri033.html on line 526: Toisaalta sekin on typerä ajatus ettei dynamiitin kexijän tarvi välittää siitä mihin sitä käytetään. Kyllä se sattuu omaan nilkkaankin jos joku räjäyttää dynypötkön jalan alla. Voi hyvin ennustaa et jos kexii jonkun halvan tavan tappaa muita apinoita, niin kyllähän apinat sen käyttöön ottavat. Kemisti ei ehkä tunne likaa, muttei sen silti kannata syödä paskaa tai juoda myrkkyä. Haluaahan sekin elellä.
ellauri035.html on line 1041: Rabinow on anagrammi Moosexen Rainbow-kansasta johon hänen lisäxeen kuuluu myös Juudit Butler. Juudit irroitti Holoferneen karvaisemman pään teltassa kun se oli nukahtanut sen jälkeen kun sillä oli Juuditin ansiosta mahtavasti teltannut. Puolen jalan telttakepillä se oli sohaissut Juuditia kuin vanha Jöötti. Jönskin näkee sellaisesta pahaa unta.
ellauri036.html on line 1598: lumet sen jalanäljissä näyttävät syleilevän toisiaan.
ellauri036.html on line 2090: Veljet kulki pihatossa vapaana ja kävi ize lypsyautomaatilla. Jaloissa oli liike-energialla toimivat askelmittarit, jotka pienentävät ristikarjan hiilijalanjälkeä.
ellauri039.html on line 688: kuumenneeseen hiilijalanjälkeen puhaltamisexi. Eiköhän

ellauri040.html on line 591: Adam Mickiewicz was born in the East of the former Polish-Lithuanian state. Because of that he called Lithuania his mother-country. Eka ajattelin et ompa outoa, Puolan kansalliseepos Liettuasta, mut kelaa: onhan Kalevalakin Karjalan laulumailta.
ellauri042.html on line 678: Atwoodin kirjasta tuli elokuva 1990. Olis kiintosaa verrata, miten dystopiat on kehittyneet 30 vuodessa. Panin merkille ettei pienihiilijalanjälkiset Gileadin pojat ainakaan lajitelleet roskia. Kaikki heitettiin vaan mullin mallin roska-auton perälle. Alkuosa dystopiasta saattaa olla muuttumassa todexi näinä päivinä, jos Trump saa ylpeät pojat pantua liikekannalle.
ellauri043.html on line 3139:

Empusa (m.kreik. Εμπουσα) on kreikkalaisessa mytologiassa hirviömäinen naispuolinen henkiolento, jonka jaloista toinen oli pronssinen ja toinen aasin jalka.[1] Tosin Aristofanes kertoo toisen jalan olevan kuparia ja toisen lehmän lantaa, kun Dionysos ja Ksanthias kohtasivat empusan matkalla Haadeeseen.
ellauri043.html on line 4493: Saattueen hännimmäiset panee maahan, suoran kuin kynttilänjalan, ison männytn joka palaa huipusta, ja jonka alaoxat varjostaa pientä lammasta.
ellauri045.html on line 207: Joku serbi "huippututkija" on selvittänyt Herlinin Sanomille, että Suomen rikkaat on useammin kovapalkkaisia kuin vanhoissa plutokratioissa. No sen selitys voi ihan yxinkertaisesti olla, että meillä on vanhaa rahaa vanhastaan ollut vähän. Muut pohjoismaat Ruozia lukuunottamatta on samassa seurassa, ja muutkin entiset Njeuvostoliiton satelliittimaat. Suomen uusrikkaat on entisiä lotuhousuja jotka tahkoo pätäkkää maxamalla toisilleen tähtitieteellisiä palkkoja. Jahka ne saa tarpeexi kokoon paalua niin eiköhän nekin ymmärrä että pääomaverotus on parempi suoja pesämunille. Homoplutia, ompa hieno sana, ja hieno nelikenttäkin, jossa pystyaxelilla kasvaa erituloisuus (gini) ja vaaka-axelilla pääomatulojen ja palkan suhde (ICF). Toimittaja ei ilmeisesti ymmärtänyt siitä pätkääkään. Se että mennään naimisiin omaan säätyyn ei ole uusi ilmiö, vaan paluuta vanhaan ja koettuun pelitapaan. Ehkä kohta taas saa romanttinen rakkaus jalansijaa, kun vääräuskoiset ja pikkukorvaiset ei enää pääse naimisiin jos ne joutuu eri kohdille plutotaulukossa.
ellauri045.html on line 356: Ja loputonta makustelua mistä pidän ja mistä en pidä. Syön karjalanpiirakkaa ja juon kahvia maidon kera tai ilman. Juoxen ja ajan polkupyörää. Kohta kuolen. Huoh! Hizi vie, 30v pian kulunut ja järbä eiku menee viidennen kerran naimisiin aina vaan nuoremman Liisan kaa. Kuolis jo.
ellauri045.html on line 360: Ahonen kertoo vizin: Mannerheimiltä ja Hannulta ammuttiin juhta alta, Manskulta hevonen ja Hannulta Liisa. Mansku jatkoi jalan, Hannu käsin. Hahaa nauroi Kalevi, kuulin ton jo 100v sitten. Kirstikin nauroi, se tuntui pahalta, kun en omistanut sitä. Tämäkö on mustasukkaisuutta? Vaiko sekö että raivostuttaa istua autossa Liisan pihassa ja stalkata sen perhettä?
ellauri045.html on line 734: Viikkoa myöhemmin Musta-asuinen mies ilmestyy Lockelle Jacobin mökissä tuntemattomana hahmona ja pyytää Locken apua. Hurley löytää Jacobin mökin ja näkee ikkunassa Christianin hahmon. Kun Keamy teloittaa Alexin Benin nähden, Ben kutsuu hirviön hyökkäämään Keamyn miesten kimppuun. Hirviö haavoittaa yhtä ryhmän jäsentä kuolettavasti. Laivalla Keamy sanoo ”mustan savupilarin” heittäneen miehen 20 jalan korkeuteen.
ellauri046.html on line 967: jalan naisystävänsä luo. Siellä se otti kääntöveizen esiin ja sanoi

ellauri047.html on line 49: Antiikkiinhan se nojaili, yhdessä kuuluisassa taulussakin puolimakailevana nojaa Campagnassa Italiassa johkin antiikkiseen kiveen. (Eikös sen maalarin, pöydänjalan kanssa tullut sit jotain kärhämää laskusta?) Se oli kova valehtemaan, sen omaelämäkertakin oli enimmäxeen tarua ja vaan siteexi totta. Sitä en ole vielä lukenut, vaikka aloitin. Täydennän tätä sitten kun saan sen läpitte. Stielerin vanhustaulussa se näyttää siltä kuin olis just jäänyt kiinni kalavaleesta. Varmaan joku naisjuttu meneillä tässäkin, jonkun rakkauskirjettä se tavailee tai vastaa sellaiseen. Nuorena se oli vähän Gregory Peckin näköinen. Ei ihme että sillä kävi hyvä viuhka rouvien salongeissa. Sope oli syystä kade.
ellauri047.html on line 211: Was braucht sie wen sie tritt zu wissen? Sama tietävätkö, ken on jalan alla.
ellauri047.html on line 728: Sixi sulle pitää puolen jalan pituisen komeen hännänkin
ellauri048.html on line 833: The patter of little feet, kuuluu monen pikkujalan tassuttelu.
ellauri049.html on line 110: Mulla tahtoo mennä Kaarlo Sarkia ja Uuno Kailas sekaisin. Mut ei ihme, niin meni niilläkin. Käärmeet solmussa, erittäin kiihtyneinä kuin New Yorkissa hiljan postilaatikosta löytynyt 2,5 metrinen pyytton, pää koholla ja sihisten. Goethen mato oli vaan puolen jalan mittainen.
ellauri049.html on line 235: Fil. tri Panu Rajala toteaa esitelmässään, että vaikka keuhkotauti varjosti Sarkian koko elämää, parantoloissa vietetyt ajat eivät olleet runoilijalle vastenmielisiä, sillä eniten luomistyössään Sarkia kaipasi rauhaa, vapautta ja hellivää hoitoa. Kaikkea näitä hän olisi saanut osakseen parantoloissa. Rajalan mukaan potilas näyttää suorastaan paenneen sairauteensa, jotta välttäisi arkeen ja työhön liittyvät ponnistelut. Hiisku kertoo kuitenkin Sarkia-elämäkerrassaan, että parantolailmapiiri tiukkoine sääntöineen ahdisti Sarkiaa, hän ei osallistunut potilaiden viihdeiltoihin ja hälinä häiritsi häntä. Toisella parantolamatkalla 1935 sopeutumisongelmat saivat hänet pakenemaan kesken hoidon. Hätä ja hyvä mieli yhtä aikaa, kuin rengillä sormi piian pillussa.
ellauri049.html on line 1038: JL Runeberg oli sarjarunkkari, avionrikkoja ja setämies. VA Koskenniemi ylistää sen rakkauskirjeitä jollekulle Emilielle niin pydeen, että ei voi välttyä epäilyxeltä, et VA näkee niissä oikeutuxen omille pikapanoille Huiskun tytärten keskuudessa. Mitähän Runkun alkuperäinen Fredrikan torttu oli tästä mieltä? Ehkä se oli lakannut piittaamasta. Ja Vienokin. No tähän löytyy uudempiakin lähteitä. Runkku on Suomen nuuskituin runoilija. Seuraavissa lainauxissa puhuu Wexi, joku Nalle "HS selvitti" Nyberg ja Panu Rajalan ploki ristiin kuin oravat.
ellauri049.html on line 1040: Pikkupaskiainen kääpiöpinsseri Panu Rajala on juuri äsken nuuskinut Runebergin(kin) jalkoväliä. Uutuus Panu Rajala: Kansallis­runoilija. J. L. Runebergin elämä. Minerva 2020. 416 s. piirtää elävän kuvan Runebergin elämästä ja luomisinnosta Helsingissä sekä Porvoossa, jonne perhe muutti 1837. Rajalan sujuva kynä tekee tarinasta viihdyttävän ja vetävän. Paikka paikoin kirjaa lukiessa jopa tuntuu siltä kuin seuraisi saippuasarjan rakkaustarinaa, vaikka kyse onkin todellisista tapahtumista.
ellauri049.html on line 1050: Tämä toki pitää paikkaansa, mutta mitä mieltä Fredrika itse oli tästä kaikesta? Sitä Rajalan kirja ei kerro. Sen sijaan esimerkiksi Merete Mazzarellan Fredrika Charlotta os. Tengström. Kansallis­runoilijan vaimo (2007) tarjoaa näkemyksiä tähän arkaluontoiseen kysymykseen. (Mix tää on kysymys on arkaluontoinen, mut koirasapinan panorundit ihan viihdettä?)
ellauri052.html on line 265: Pope oli sairaalloinen ja kärsi muun muassa selkärangan tuberkuloottisesta infektiosta, mahdollisesti spondyliitistä (Pottin tauti). Hän ei koskaan kasvanut kuin noin neljän jalan ja kuuden tuuman (n. 140 senttimetriä) mittaiseksi. Häntä vaivasi myös alituinen päänsärky. Hizi sama vaiva kuin Eremiitalla! Ulettuikohan se lainkaan halaamaan nelijalkaisena ja paavin palleilla?
ellauri052.html on line 586: Rudin eka esoteerisempi sekoilu oli "Goethen salainen paljastus." Olikohan se puolen jalan pituinen. Siltä on jäänyt lähes 60K esitelmää, joita säilytetään pyhäinjäännöxinä. Goetheluokan tuottavuutta.
ellauri052.html on line 627: Teosofi Charles Leadbeater näki Krishnamurtin rannalla Adyarissa keväällä 1909. Hän väitti nähneensä Krishnamurtilla hienomman auran kuin kenelläkään aikaisemmin ja vakuuttui siitä, että Krishnamurti oli hänen etsimänsä inkarnaatio. Yli puolen jalan aura uimahousuissa oli Jiddu-pojalla. Krishnamurti otettiin veljensä Nityan kanssa asumaan seuran tiloihin, ja Leadbeater alkoi antaa hänelle "yksityisopetusta". Jiddo's father lost a lawsuit trying to regain custody of his son. His Lawsuit accused Leadbeater, who was probably gay, of having had sexual relations with Jiddo.
ellauri053.html on line 324: Ilmeisesti Huovikon runot on voittopuolisesti nelitahtisia, samantyyppisiä kuin tämä tässä. Oikeammin ehkä 6/8, sillä joka jalan eka nuotti on pisteellinen. Sen verran onnahtelevia kuin hipponaxilla, että mennään valssintahdissa kyrvänpään poistobluesia kuin Impi Loiskeen vekkari.
ellauri062.html on line 883: Gurnemanz huomaa pian että Parsifalin täytyisi raikastautua pyhässä lähteessä. Kundry pesee Parsifalin "jalan", voitelee sen ja lopuksi kuivattaa sen tukankuivaajalla. Gurnemanz tyhjentää voidepullon sisällön Parsifalin päähän ja voitelee häntä hellästi. Ensimmäisenä tehtävänään Parsifal ottaa lähteestä vauhtia ja kostuttaa Kundryn sekä painaa tätä kevyesti vatsan alle. Koko luomakunta on kauneimmillaan ja orkesterista soi Wagnerin kaunein säveltunnelataus, Mustan Perjantain Tarjous.
ellauri062.html on line 1055: Edellä edustamani, käsittääkseni weiningerilainen kanta voitaisiin yleisimmin ilmaista seuraavasti: jos ei hyväksy jotakin osaa hiilijalanjäljestä, on tuomittava se kokonaisuudessaan; jos hyväksyy osan siitä, on hyväksyttävä se kokonaisuudessaan. Ja koska varmastikaan kukaan ei hyväksy kaikkea, täytyisi kaikkien – sen jälkeen kun on ensin yhteistuumin tuhottu koko kasvi- ja eläinkunta – tehdä itsemurha. Tätä odotellessa olen ajatellut ostaa siimaleikkurin.
ellauri065.html on line 555: - Tuuha sieki vaa peremmäl! Mie paan siul teeveen lämpiimää. Ensin hän oletti sotilaspalvelijan lähtevän hakemaan vanhaa hitaasti käynnistyvää Salora-televisiota. Kun sotilaspalvelija sitten palasi saliin kantaen tarjottimella samovaaria, kermanekkaa ja kuppeja, Lampião oivalsi palvelijan tarkoittaneen teevettä. Kielimuuri oli taas tukkinut keskusteluyhteyden. Tästähän beatlestukkainen nilkki oli juuri varoittanut. Erimielisyydet johtuvat kielitaidon puutteesta. Lukekaa kapustaa!

Lahtarisika Hannu tajusi että sotilaspalvelija oli kuin nuorennettu uusintapainos Antero Rokasta, rammasta kulkurista joka 1940-luvun alussa kylvi kauhua itärajalla. Rintamalla oli tapahtunut 2 hyvin raakaa sexuaalirikosta. Miesten antamat tuntomerkit sopivat täydellisesti Rokkaan. Ylen sankea priha. Juanikas virtaheponen ei pidä Väpistä, se on huomattu jo ennenkin. No aika paskahan se olikin miehexeen. Sekin oli.

25.10.2015 Viljam Pylkäs (28. helmikuuta 1912 Valkjärvi – 6. helmikuuta 1999 Lempäälä) oli suomalainen maanviljelijä, joka oli Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas esiintyvän sotilassankari Antero Rokan esikuva. Tämä käy ilmi Väinö Linnan Pylkkäälle lähettämästä kirjeestä. (Ote Väinö Linnan kirjeestä Viljam Pylkkäälle, päivätty Tampereella 23. toukokuuta 1955)

Viljam Pylkäs sai elää pitkän elämän. Hänet siunattiin haudan lepoon helmikuussa 1999 kunnioitettuna sotaveteraanina. Siitä tilanteesta ei Valkjärveltä kotoisin oleva suppliikkimies enää osannut luistella ulos. Juanikas virtaheponen ei pidä itäsuomalaisista. Väpi oli kyllä hämäläinen, Urjalan poikia, sankarien syntysijoilta. Jostain syystä Pylkästä ei mainita Quoran suurten suomalaisten badassien listalla. Siellä on Lauri Törni, se yx leukapuoli tarkkampuja, Mannerheim ja Lalli. Lälli kooros puuttuu myös. Er. epm.
ellauri069.html on line 440: Runkkari on ideaalikansalainen, ja runkkukuvat korvaa etevästi naimisen, ainaskin lisääntymistarkoituxessa. Niinhän se ikävä kyllä on, nyt kun maapallo on täynnä hiilijalanjälkiä. Pitäskö Tompalle olla kiitollinen näistä kuvista ja tunnelmista siis. Ehkäpä, vaan on ne silti ällöjä.
ellauri069.html on line 551: No eliitti ja osattomat yhtä lailla kulkevat pimeyden ja valon kosmisen suunnitelman läpitte, toiset vaan pimeässä jalan ja toiset valokiilassa esim Kimi Räikkösen privaattijetissä, ja minä ilmoitan nöyrimmästi kuuluvani niihin hyvin harvoihin (noin 1 promille), jotka kykenevät käsittämään tämän otona. Siis harkitkaa nyt hyvin huolellisesti kummalla puolella ize mieluiten olette, rikkaan kapitalisti lännen vaiko köyhän kommunisti idän. Laulua kolmannella: No business like show business, God bless Amerika! Haftungin puoli tusinaa typykkää lentää mukkelis makkelis herttaisexi säärten pyllyjen ja rintojen mylläkäxi.
ellauri070.html on line 159:

Kurjalan joulu

Lavalla nähtiin rajuja riitoja, joissa kummatkin käyttivät kovaa kieltä toisistaan. Katri syytti Proffaa julkisuudenkipeäksi ja kaksinaamaiseksi liehittelijäksi, Proffa puolestaan haukkui Katria henkien kanssa seurustelevaksi haahuilijaksi. Kaikki repliikit oli poimittu naistenlehdistä. Ranua esittänyt hemmo tuntee esittämänsä henkilön myös todellisuudessa, he ovat tehneet yhteistyötä. Toivon, että Panu Rajala suhtautuu tähän huumorilla, Katri sanoi. Ranu on tollanen Suomen Bellow, Roth tai Knasu, kaunainen narsisti. Panu Rajala harmistui syksyllä 2010 ensi-iltansa saaneesta Katri Helena -musikaalista, koska hänet esitettiin siinä epämieluisassa valossa. Rajala oli musikaalissa Proffa, joka esitettiin suorastaan pellenä, lukeneisuudellaan pröystäilevänä hienostelijana. Panu alkoi panna Marjaa Katrin selän takana. Panu Rajala ja Marja Norha vihittiin Sastamalan vanhassa kirkossa 2007. Panu Rajalan ei tarvitse piilotella sivistyneisyyttään nykyisen vaimovainajansa kanssa. Hän on opettaja! Tai siis oli, ei sekään kestänyt kovaa käyttöä.
ellauri211.html on line 301: Tämän kirjan pitäisi olla alaotsikon mukaisesti rakkauskertomus. Panu Rajalan pitäisi kirjoittaa ”elämästään Katri Helenan kanssa hellän suorasukaisesti, itseään säästämättä, vailla kaunaa ja katkeruutta, muistaen kaiken kauniin, murheen ja tuskankin tunnustaen”. Pah. Suorusukaisuutta löytyy, mutta varsinkin löytyy kaunaa ja katkeruutta. Kauneus kääntyy nopeasti murheeksi ja ainakin tämän lukijan osaksi tuli tuska. Jos omahyväisyydellä on nimi, se voisi olla Panu Rajala.

Kustantaja ei ainakaan säästele ylisanoissa, mainiten Rajalan ”maamme luetuimmaksi elämäkertakirjailijaksi”. Tämän lukijan mielestä hän tuntuu olevan ainakin omasta mielestään maamme tuotteliain ja laadukkain kirjailija. Painosten kuninkaaksi häntä ainakin voi tituleerata, onhan aiemmasta paljastuskirjasta Enkeli tulessa otettu liki 10 painosta.

Lavatähti ja kirjamies on alusta alkaen asenteellinen teos. Rajalalle viihdetaiteilijuus ei merkitse mitään. Hän onnistuu väheksymään pitkän uran tehnyttä tähteä, teki tämä mitä hyvänsä. Vain kansanmusiikista ja -runoudesta vaikutteita ottava levytys saa kirjamiehen hyväksynnän. Kirjamiehen maailmankuvaan ei sovi, ettei lavatähti lue romaaneja. Henkisen kasvun ja tuonpuoleisesta elämästä kertovat teokset hän leimaa hömpäksi ja viiden pennin aforismeiksi. Rajalan mielestä Katri Helena ei pärjää viisaiden kulttuuri-ihmisten parissa. Kukapa viihtyisi seurassa, joka katsoo alaspäin.

Oman täydellisyyden kirjamies muistaa tuoda esille. Hänen erehdyksensä ovat inhimillisiä, jotka miehelle sallittakoon. Hän myöntää ehdollisesti saattaneensa tai taitaneensa tehdä sitä tai tätä, ja sitten ihmettelee, kun toisella on eri näkemys asioista. Hän on rehellinen kun tähti on tekopyhä. Hänen työnsä ovat kulttuurihistoriallisesti tärkeää, tähden henkistä onanointia. Miehen itsetuntoon taitaa koskea olla avec, harvemmin ensisijaisesti kutsuttu.

ellauri211.html on line 310: Apu: Panu Rajalan ei tarvitse piilotella sivistyneisyyttään nykyisen vaimovainajansa kanssa - Viihde - Ilta-Sanomat.
ellauri214.html on line 656: Suuriin kaupunkeihin perustettin soppakeittiöitä, jotka jakoivat ilmaisexi ruokaa. Hyytyneestä taloudesta alkoi kuitenkin pistää esiin uusia terhakkaita versoja, kun yxityinen yritteliäisyys, oharit ja vedätys pääsivät vähitellen vauhtiin. Johnson & Johnson yhtiön hammasharjat, hammastahna, talkkijauhe, terveyssiteet ja vaippaihottumavoiteet menivät kuin kuumille kiville. Polakit ovat luonnostaan tarmokasta ja yritteliästä kansaa. Kommunismi vain opetti ne huonoille tavoille. Kluska 2-kertaisti tuottavuuden maxamalla paremmille työntekijöille parempaa palkkaa. Vain Microsoft luotti minuun kun minulla oli 12 taalaa taskussa. Nykyisin hän hallizee yli 1/3 puolan markkinoista. Varsova on vilkas kauppakaupunki, jota kansoittavat vietnamilaiset katukaupustelijat. Ne myyvät t-paitoja keskustan jalankulkutunneleissa. Toisena ääripäänä ovat Nowy Swiatin kallit jalokivi- ja kultasepänliikkeet. Arvaa ovatko ne juutalaisilla! Nykyaikaisia ajokkeja, kiinostavia juttuja, maailmanluokan hotelleissa kaikuu vieraiden kielten (englannin) sorina. Kommunistisen puolueen päämajassa on arvopaperipörssi. Kurssi on noussut yli 5-kertaisexi viimeisen 5-vuotissuunnitelman aikana.
ellauri216.html on line 488: Kostroman vasemman jalan saapastehtaalla paha nazilaisittain posmittava Ernest hakkaa ikonia kepillä. Jumalan äiti ei kosta heti, mutta painaa tyypin mieleensä. Selkäsauna kääntää ainakin Krysanteemin takas ortodoxiaan.
ellauri216.html on line 813: Munkit pääsisivät bolshevikkienkin puolesta takas vanhaan Valamoon mutta luovutetun Karjalan porukat pelkäävät Karjalan venäläistämistä ja vastustavat. Ei tästä taida tulla lasta eikä paskaakaan. Se joka kannattaa ryssänkirkkoa on Suomen petturi. Se joka kannattaa Suomen kirkkoa on ryssän petturi. Valize sitten siitä. Vitun pellejä.
ellauri216.html on line 911: Karjalan takaisinvaltauksen yhteydessä osa munkeista palasi saarelle lokakuussa 1941 ällistelemään neuvostoliittolaisten tekemiä vaurioita ja tuhoja. Seuraavan kevään kesän munkit saivat elää saarella melko rauhassa, mutta syksyllä 1942 alkoivat taas pommitukset ja munkit joutuivat lähtemään vielä kerran sotaa pakoon. Tällä kertaa pako jäi pysyvämmäksi.
ellauri216.html on line 994: Minä säästin, tulin jalan.
ellauri216.html on line 1040: Keväällä 1940 järjestettiin presidentinlinnassa neuvottelutilaisuus Luovutetun Karjalan johtohenkilöille. Tuolloin presidentti Kyösti Kallio kehotti tilaisuudessa ollutta Valamon varajohtajaa Isaakia ostamaan luostarille Saastamoiselle kuuluneen kartanon Heinävedeltä. Kun luostarin edustajat menivät katsomaan tätä Papinniemen tilaa, he löysivät päärakennuksen eräästä huoneesta Sergei ja Herman Valamolaisia esittäneen ikonin, jota he pitivät erityisen suotuisana enteenä. (Hyvin kekattu Saastamoisen pojat!) Kaupat tilasta tehtiin 24.7.1940, ja paikkaa ryhdyttiin kutsumaan Uudeksi Valamoksi. Luostarille kuuluivat nyt Papinniemen rakennukset sekä noin 300 hehtaaria metsämaata ja 50 hehtaaria peltoa.
ellauri216.html on line 1046: Valaam Spaso-Preobrazhensky -luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon stauropegiaalinen luostari, joka sijaitsee Valaamin saariston saarilla Venäjällä Karjalan tasavallassa on alueellisesti merkittävä Venäjän federaation kansojen kulttuuriperinnön kohde (Karjala) Alueellisesti merkittävä Venäjän federaation kansojen kulttuuriperinnön kohde. Reg. nro 101620695160005 ( EGROKN ). Nimikenumero 1010054029 (Wigid-tietokanta).
ellauri216.html on line 1061: Vuonna 1719 vallitetuille maille muodostettiin Viipurin lääni. josta tuli osa Pietarin maakuntaa. Uuteen maakuntaan kuului myös Keksgolmin lääniin kuulunut Valamon saaristo. Vuonna 1721 allekirjoittamalla Nystadtin rauhan Ruotsi tunnusti virallisesti Inkerinmaan, Keksholman läänin ja osan Karjalan liittämisen Venäjään Viipurin lääninpiirin kanssa.
ellauri216.html on line 1083: Lokakuun vallankumouksen jälkeen Valaam tuli osaksi vasta muodostettua Suomea. jonka ansiosta luostari nimellisesti säilyi, mutta kansallisen vähemmistön kirkkona (Suomen pääuskonto on luterilaisuus ) hän joutui yhä useampaan Suomen viranomaisten syrjintään.. Suomen viranomaiset vaativat arkkipiispa Serafimia (Lukyanov) oppimaan suomea kolmen kuukauden kuluessa. Vladyka ei saapunut kielikokeeseen, ja tämän vuoksi hänet karkotettiin Konevetsin saarelle. Venäjän ortodoksisen kirkon venäläistämisasiassa Suomen viranomaiset alkoivat koordinoida toimiaan viranomaisten kanssa.Viro. jossa ortodoksisen kirkon venäläistäminen nostettiin nopeasti valtion politiikan arvoon ja testattiin pääosin venäläisellä Petseriläisellä alueella. Marraskuussa 1923 Karjalan piispaksi, arkkipiispa Serafimin kirkkoherraksi nimitetty pappi Herman Aav erotettiin Virosta. Hänen alaisuudessaan luostari syöksyi "erimielisyyden ja oikeudenkäynnin" ilmapiiriin. Vuodesta 1925 lähtien Valamon ortodoksiset jumalanpalvelukset käännettiin suomeksi. Samanaikaisesti Suomen viranomaiset vahvistivat itse saaria perusteellisesti sotilastekniikan osalta yhteenotossa Neuvostoliiton kanssa.
ellauri216.html on line 1091: Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan aikana 1939-1940 luostari joutui sota-alueelle. Munkit tukivat Itä-Karjalan pakolaisia (enimmäkseen ortodokseja). Jo 16. marraskuuta 1939 luostarin hallitus päätti:
ellauri216.html on line 1093: Lahjoita Itä-Karjalan evakuoiduille kansalaisille 50 000 markkaa käteistä ja 12 000 markkaa hengellisiä kirjoja;
ellauri216.html on line 1097: Lahjoita Karjalan kannaksen evakuoiduille ortodokseille 5000; Lähetä lahjoitukset Sergiuksen ja Hermanin veljeskunnan kautta.
ellauri216.html on line 1123: Karjalan ministerineuvosto päätti 18. syyskuuta 1989 "siirtää" Leningradin hiippakunnan käyttöön katedraalin sisäaukiolla ja lähimmillä sketteillä, lukuun ottamatta ylösnousemusta ja Getsemanea.
ellauri216.html on line 1138: 10. heinäkuuta 2009 patriarkka Kirill ja Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandov avasivat patriarkka Aleksius II:n mukaan nimetyn museon Pyhän Vladimirin Sketen temppelikompleksin kellariin; avajaiset ajoitettiin Valaaman luostarielämän elpymisen 20-vuotisjuhlaan.
ellauri221.html on line 136: Yhdessä kuvassa seisoo mustahuulinen tyttö, jolla on yllään vain karvaisen vatsanaluxen ja rintojen alaosat paljastava paita ja toisen jalan nilkassa vaaleanpunaiset pikkuhousut, joissa lukee baby. Takapepussa lukee isoilla kirjaimilla: not asking for it, eli en pyydä sitä. Kuvatekstissä Tanskanen kirjoittaa: Se alkaa jo lapsena. Joku vetää mua letistä. Aikuiset miehet huutavat perään. Yhtäkkiä mä olen huora kuten Marthe Richter. Viestiboksi täyttyy kikkelikuvista. Joku kahmaisee juhlissa mun persettä ja kaikki ympärillä nauravat. Mä nauran myös: HA HA HA!
ellauri238.html on line 588: Kaasalainen syntyi Karjalan kannaksen Käkisalmella. Vanhemmat Johannes Matinpoika Kaasalainen ja Liisa os. Musikka. Molemmat heistä olivat syntyisin Viipurin läänin Pyhäjärveltä. Äiti ja Harrin molemmat veljet kuolivat jatkosodan aikana, isä heti sodan jälkeen vuonna 1946.
ellauri242.html on line 49: jo yli koko Karjalan maan.
ellauri242.html on line 270: Karjalan kannaksen Uudellakirkolla syntyneen Tyyne Leivo-Larssonin vanhemmat olivat Sysmästä lähtöisin ollut työmies Erik Johan Leivo ja Sofia Vilhelmiina Saarinen (1871–1935). Perhe muutti Helsinkiin vuonna 1904. Leivo osallistui punaisten puolella 16-vuotiaana sisällissodan Tampereen taisteluun. Mahdollisesti hän oli mukana ryhmässä, joka viime hetkellä murtautui ulos piiritetystä kaupungista. Runoilija Kössi Kaatra kuvaa hänet taisteluvalmiina nuorena, joka uskalsi luotisateessakin kuljettaa haavoittuneita.
ellauri246.html on line 890: Korkean lukemisen rooli henkisen kasvun prosessissa on vaikea yliarvioida. Tällainen lukeminen on kuitenkin kevyt, viihde-kirjallisuus vaatii vaivaa. Suuri kulttuuri, kuten huippupisteiden korkein puoli, ei anneta liikkeellä mihin tahansa jalankulkijaan - sen pitäisi olla hihoitettavasti valmistettu. Tietenkin kaikki on aika ja paikka: tietyssä tilanteessa ja "minun karjani, pudonnut" putoaa sieluun, mutta koko saali on, että tämä ei vaadi erityisiä ponnisteluja osallistujalta, yksi esteettinen muodostuminen! Joten henkisen kulttuurin hallitsemisen prosessissa emme voi tehdä yhden weseltisen ilon kanssa; Esillä, toisin sanoen Ymmärtäminen, lukeminen on "työvoima ja luovuutta" (V. Asmus), "sielu on velvollinen!" (N. Zabolotsky), "INI, joka kynnet" (V. Mayakovsky).
ellauri254.html on line 865: Rauhanaika oli Tihonovista jotenkin sietämätöntä. Tihonovin aiheena on sota ja tehtävänä sankarin ezintä. Aloitettuaan sankarin etsinnän (tällaisen nimen hän antoi eräälle teokselleen) Tihonov koki nepin sumussa ja kakofoniassa monesti pettymyksen: entiset ratsumiehet olivat laskeutuneet maahan satulasta, heittäneet tylstyneet säilänsä menemään ja tuhersivat rasvaisten työpenkkiensä ääressä. Usko uskona, mutta äskeiset sankarit olivat rappeutuneet sen näki selvästi kokemattomampikin kuin Tihonovin silmä. Valkosuomalaisia vastaan käytyyn taisteluun Tihonov lähti hyvin aseistettuna. Marssi läpi Karjalan ja Suomen huurteisten mezien uraata huutaen.
ellauri254.html on line 940: "Karjalan rykmentti" kolmen "kolonni" 3680 paikallisesti värvätty karjalainen. [24]
ellauri256.html on line 147: Ja tapahtui kymmenentenä päivänä, ja katso, nainen tuli ulos teltasta ja kulki alasti leirin läpi. Israel ryömi hänen perässään hiekalla ja suuteli hänen jalanjälkiä. Ja nainen sanoi: "Hajottakaa Jumalasi alttarit ja rakentakaa uhrikukkuloita Baal Pegorille, sillä hän on tosi Jumala." Ja Israel tuhosi Jumalansa alttarit ja rakensi uhrikukkuloita Pegorille Baalille. Ja nainen meni seurakunnan majaan, mutta majan sisäänkäynnin edessä makasi Pinehas, Eleasarin poika. Ja nainen ei uskaltanut mennä tabernaakkeliin, vaan sanoi: "Miksi makaat täällä, niinkuin erämaan koira? Tule luokseni telttasi ja makaa minun kanssani." Ja hän sanoi: "Lyö tuota miestä!" Ja Simri, Salun poika, Simeonin sukukunnan pää, tuli ulos ja potki Piinehasta jalallaan. Ja nainen meni telttaan. Ja Simri, Salun poika, seurasi häntä. Ja se oli illalla. Ja katso, Piinehas, Eleasarin poika, nousi ja meni telttaan makaamaan naisen kanssa. Ja Israel näki, että Piinehas oli tulossa, ja erosi hänen edessään. Ja Piinehas meni telttaan, ja hänen kädessään oli keihäs. Ja katso, nainen makasi alasti vuoteella, ja hänen päällänsä oli Zimri, Salun poika, alasti. Ja Piinehas, Eleasarin poika, löi häntä keihällä ristiluuhun ja lävisti hänen kohtunsa ja naisen kohtuun, ja keihäs lävisti sohvaan. Silloin Piinehas kaatoi teltan ja näki Israelin naisen ja Simrin, Salan pojan alasti ja naulattuna vuoteeseen, ja ulvoi ja itki. Ja Piinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, ylimmäinen pappi, meni ja meni makaamaan seurakuntamajan ovelle. Ja Israel näki naisen ja Simrin, Salan pojan, alasti ja naulattuna vuoteeseen, ja itki ja valitti. Ja Piinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, ylimmäinen pappi, meni ja meni makaamaan seurakuntamajan ovelle. Ja Israel näki naisen ja Simrin, Salan pojan, alasti ja naulattuna vuoteeseen, ja itki ja valitti. Ja Piinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, ylimmäinen pappi, meni ja meni makaamaan seurakuntamajan ovelle.
ellauri258.html on line 371: Kierrosten aikana joskus ryhmässä joku kiinnitti puujalan kolmannexi jalaxi
ellauri258.html on line 458: maan hedelmällisyyteen ja pyörimiseen) korostaa ruman jalan läsnäoloa
ellauri266.html on line 82:

Naton porukat pahoittelevat ehdotusta Suomen luopumisesta Karjalan kannaxesta
ellauri315.html on line 168: Työväki ymmärtää Itä-Karjalan valtauksen. On käynyt ilmi, että Itä-Karjalassa oli noin 30 lentokenttää, joista olisi voinut nousta tuhatkin konetta.
ellauri316.html on line 354: Mikä on totta, on totta. Kenkieni pohjan sisäpuoli kuluu aina. Lääkärit katsovat tällaista kävelyä, sanovat kauniita sanoja - "valgus-jalan sijoitus", mutta todellisuudessa se on vain lampijalka. Etkä voi sille mitään, olen syntynyt tällaiseksi.
ellauri318.html on line 287: 2010-luvun ja 2020-luvun taitteesta alkaen pääkaupunkiseudulla on toiminut useita ulkomailta tulleita rikollisryhmiä, jotka ovat saaneet yhä enemmän jalansijaa muun muassa huumekaupasta. Poliisi on sanonut, että katujengit voivat olla näille ryhmittymille otollista maaperää katukaupan pyörittämiseen. Aikaisemmin nämä ulkomaiset rikollis­ryhmät järjestivät lähinnä maahan­tuontia, mutta nyt todella monella ryhmällä on myös levitystoimintaa. Nähtävissä on myös, että pääkaupunki­seudulla vaikuttavat ulkomaalaisten rikollisryhmät saavat apua ulkomailta.
ellauri325.html on line 226: Herra ja ylhäisyys Sonoran uni on ilmiselvä narsisti. Hän ei yhtään tykkää jos naiset eivät tykkää hänestä. Hän ei ole ylpeä ja izerakas, taino ylpeä ehkä mutta izerakas en! Ja sitäpaizi, jos asian ytimeen mennään, onko izerakkaus oikeastaan vika? (Ylhäisyys razastaa yhä, s. 74, Otava 1952). Penttilä puhuu paljon naisista, enimmäxeen misogyynistä. Uuno oli kotoisin Raudulta, vaikka tekeytyikin länsisuomalaisexi koska ne ovat lahtarimpia. T.J.A.kin oli sattumoisin kotoisin Raudulta, selviää lukemastani rompskusta. Törni kärkeen listi sovjetteja siellä suuren isänmaallisen sodan aikana. Raudun taistelu oli Suomen sisällissodan aikainen taistelu, joka käytiin Karjalankannaksella sijainneessa Raudun pitäjässä 20. helmikuuta – 5. huhtikuuta 1918. Pietarin läheisyyden vuoksi enemmistö punaisten puolella taisteluun osallistuneista joukoista oli venäläisiä. Valkoisten voittoon päättynyt Raudun taistelu oli Tampereen ja Viipurin taistelujen ohella yksi sisällissodan verisimmistä. Sen kaksi viimeistä päivää olivat koko sodan ankarimpia yhteenottoja kaikki rintamat mukaan lukien. Uuden Suomen toimihenkilö oli Simokin, tietysti.
ellauri325.html on line 550: Jatkosotaa Helanen nimitti "Jihadixi". "Nyt luodaan eheän, yksimielisen, mutta monitahoisen kansamme voimalla Suomi, jonka yltä idän uhka on iäksi poissa", hän kirjoitti päätoimittamassaan Suomen Heimo -lehdessä 1941. Helanen oli Suur-Suomi -aatteen innokas kannattaja. Hän toimi talvisodan aikana propagandatehtävissä ja jatkosodan aikana valtionlainojen propagandatoimikunnan puheenjohtajana, Itä-Karjalan sotilashallinnon virkailijana ja asutuksen suunnittelijana sekä sisäasiainministeriön edustajana Tallinnassa.
ellauri325.html on line 563: Saimme kuulla yksityiskohtaisen selonteon Itä-Karjalan sotilashallinnon iiliäismäisesti asemissaan pysyvän AKS-läisen johdon tielle nousseista vaikeuksista. Minut ja ilmeisesti muutkin kenttäarmeijasta kutsutut veljet yllätti tieto, että uskonpuute tuli Mikkelistä, ei Helsingistä. Luovutuxen henki oli tarttunut izeensä ylipäällikköön. Mannerheim oli tullut vanhaksi. Oli välttämätöntä vaihtaa miestä. Ajatuksella oli kannatusta myös AKS:n ulkopuolella. Tiedettiin myös mies, jolla oli arvovaltaa ja sisua taistella periksi antamatta viimeiseen karjalaiseen asti. Meidän, jotka olimme kenttäarmeijan politrukit, oli valmisteltava ympäristöämme ylipäällikön vaihdokseen.
ellauri325.html on line 720: Eino S. Repo osallistui talvi- ja jatkosotaan rintamalla ja kotiutui 1944 kapteenina. Hän valmistui 1948 filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta, pääaineenaan kirjallisuustiede. Valmistuttuaan hän toimi vapaana kirjallisuuskriitikkona ja kirjoitti arvosteluja muun muassa Uuteen Suomeen ja Parnassoon sekä radioon. Repo tunnettiin radikaalina kirjoittajana ja hänen oli lopetettava Uuden Suomen avustaminen, kun hän oli riitaantunut pääkriitikon, konservatiivisen V. A. Koskenniemen kanssa. Apu-lehden toimittajana Repo toimi 1958–1964, minkä jälkeen hänet valittiin Mainostelevision ohjelmajohtajaksi. Revon toimiessa vuosina 1965–1969 Yleisradion pääjohtajana hän toteutti yhtiössä useita uudistuksia. Niinpä Yleisradiolle, jossa oli aikaisemmin lähetetty vain STT:n sähkeuutisia, perustettiin Ralf Fribergin johdolla oma uutistoimitus. Samalla voimistunut vasemmistolainen opiskelijaradikalismi sai jalansijaa yhtiössä. Repo antoi runsaasti tilaa nuorille toimittajille ja heidän yhteiskuntakriittisille ohjelmilleen, mikä herätti syytöksiä Yleisradion politisoitumisesta ja toi sille pilkkanimen ”Reporadio”. Nyt on punatauti parantunut vaikka Kempeleeltä kazoen .se on viele vehen vasemmalle. Hehe.
ellauri325.html on line 762: Professori Matti Kuusi palkkasi lisensiaatiksi valmistuneen Sihvon Kalevalaseuran sihteeriksi vuonna 1967 ja antoi hänelle tehtäväksi seuran historian kirjoittamisen. Tämä historiateos ilmestyi vuonna 1969 nimellä Karjalan löytäjät. Sihvo laati sen pohjalta myös tohtorinväitöskirjansa Karjalan kuva: Karelianismin taustaa ja vaiheita autonomian aikana.
ellauri325.html on line 766: Sihvo kirjoitti useita teoksia Karjalan ja Inkerin historiasta sekä yksin että yhteistyössä muiden kanssa. Hän julkaisi myös Aleksis Kiven elämään liittyviä tutkimuksia sekä tutkimukset Paavo Haavikon metodista ja maailmankuvasta ja yhdessä Keijo Turusen kanssa Lennart Meren elämää ja tuotantoa käsitelleen tutkimuksen.
ellauri327.html on line 502: Kianto oli fennomaani, joka näki Itä-Karjalassa siveellisen suomalaisuuden alkukodin. Myöhemmin hän kannatti Itä-Karjalan liittämistä Suomeen, mitä ilmensi muun muassa hänen kuuluisa runonsa ”Suomi suureksi, viina vapaaksi...”.
ellauri327.html on line 511: Sisällissodan jälkeen kesällä 1918 Kianto otti osaa everstiluutnantti Malmin johtamaan Vienan retkikuntaan. Hänen tehtävänään oli toimia agitaattorina ja saada alueen asukkaat kannattamaan Suomeen liittymistä. Paikallinen väestö pysyi kuitenkin Kiannon pettymykseksi poliittisesti passiivisena eikä innostunut hänen puheistaan. Syksyllä retken jälkeen Kianto kirjoitti yleisesikunnalle moitekirjeen Vienan sodan moraalisesta ryhdittömyydestä ja retkikunnassa rehottaneista veneerisistä taudeista. Kianto kirjoitti nivusiaan raapien epäonnistuneesta retkestä matkakuvauksen Suomi suureksi – Viena vapaaksi (1918) ja kirjasen Vienan puolesta – Kauko-Karjalan ikivanhan moraalin säilyttämiseksi, kenttäpuheita (1919).
ellauri327.html on line 530: Tämän tekstin jouduttua suomalaisten käsiin se tulkittiin ilmoitukseksi läheisen talon miehittämättömyydestä, mikä katsottiin vakoiluksi. Kianto tuomittiin kuudeksi kuukaudeksi kuritushuoneeseen ja kansalaisluottamuksen menettämiseen. Presidentti Kyösti Kallio armahti Kiannon kuritushuoneesta ennen tuomitun ajan päättymistä. Jutun seurauksena Kianto erotettiin ”maanpetturina” useista kulttuuriseuroista, muun muassa Suomen Kirjailijaliitosta, jota hän itse oli ollut perustamassa, ja myös Karjalan Heimosoturiliitosta. Katkeroitunut ja tuomiota oikeusmurhana pitänyt Kianto kirjoitti tapauksesta päiväkirjansa pohjalta teoksen Omat koirat purivat, joka kuitenkin pääsi julkisuuteen vasta 1946.
ellauri328.html on line 154: 26.-27. elokuuta käydään Dresdenin taistelu. Taistelun toisena päivänä Moro, huomattuaan ranskalaisten alkavan ampua kukkulalla sijaitsevaan Ruåzin kuninkaan seurakuntaan, sanoo, että heidän on lähdettävä, he lähtevät naapuripatterille lehdon läpi, mutta eivät saavuta sitä, Moreau's hevoseen osuu tykinkuula, joka menee suoraan läpi ja osuu kenraalin molempiin jalkoihin. Moro viedään Kainzin kylään. Moron leikatun jalan tuo Napoleonin leiriin hänen koiransa Fifi. Napoleon ja marsalkat katsovat, että kappas korkea-arvoinen upseeri on tapettu, ja katsovat koiran kaulapantaa, johon on kirjoitettu "Kuluu kansalaiselle J. Y. Moro." Napoleon iloitsee: "Oikeus on vihdoin tehty! Suum kuikve!" Joukoiden keskuudessa oli pitkään legenda, että Napoleon näki Moron kaukoputken läpi, kohdisti itse tykin ja ampui. Moreaun toinenkin jalka amputoitiin, mutta tämä ei auttanut. Moro kuoli kaksi viikkoa myöhemmin Nötnitzin linnassa. Hänet haudattiin Nevski Prospektille, jonka vastakkaiselle puolelle Generalissimo Suvorov, hänen tärkein vastustajansa Italian kampanjassa, haudattiin. Moro vitun loikkari sai Venäjällä marsalkka-arvon, ja Ranskassa Louis kahdeksastoista myönsi hänelle marsipaaniporsaan. Moreaun vaimolle tarjottiin lähtöä Venäjälle 30 000 ruplan elinikäisellä eläkkeellä ja Aleksanterin lahjalla 100 000 ruplaa; hänen tyttärestään voisi tulla keisarinnan hovissa kunnianeito. Pariisin vangitsemisen jälkeen Aleksanteri kuitenkin esitteli Alexandrinan Ludvig 18:lle, ja hän jäi asumaan Ranskaan 12 000 frangin eläkkeellä. Pian Leipzigin taistelussa (Kansakuntien taistelu) Napoleon voitti ja vetäytyi Ranskaan.
ellauri330.html on line 74: Jos Venäjä siihen pystyisi, olisiko lopunkin Karjalan ostaminen Suomelta pitkällä tähtäimellä viisas teko jos kauppahinta olisi kohtuullinen?
ellauri333.html on line 153: Secondly, in the first rock-edict, section B, he directly prohibits the killing of animals at sacrifices. At the end of the same edict, however, he rather naively confesses that he had not yet been able to carry out fully the 1 abstention from killing animals' which formed part of his moral code, and that three animals were still being killed daily in his kitchen; but he promises that even this slaughter would be discontinued in future. Samansuuntaisia hiilijalanjälkilupauxia tekevät kaikki kauppiaat tänä päivänä.
ellauri336.html on line 573: Brittiläistaustainen ympäristöjärjestö Hazonin perustaja Nigel Savage kertoo Thunbergin toiminnan osoittavan, kuinka ”naiivi, vääristynyt ja kiihkoileva antisionismi” on saanut jalansijaa ”vasemmiston” tai ”edistyksellisten” ihmisten keskuudessa. Savage kuvaili ilmiötä surulliseksi ja huolestuttavaksi. Tätä emme odottaneet brittikolonialisteina luvatessamme Balfourin julistuxella luvatun maan juutalaisille päästäxemme ize eroon noista kullinnupeista.
ellauri336.html on line 610: Kaikkein parastahan tässä on että näin on saatu äänekkäin hiilijalanjäljen vastustaja mustatuxi oikein kunnolla! Hurraa länkkäreiden sota! Hurraa öljylämmitys! Kiitos Ukrainan ja Israelin, Texasissa virtaa öljy taas.
ellauri341.html on line 419: Abramsin moottori on sijoitettu vaunun peräpäähän. Sen lämpö pitää perän päällä nukkuvat sotilaat mukavan lämpiminä. Jos sade yllättää, löytyy vaunusta pressuja. Moottorit pidetään tietysti päällä kokoajan syömässä öljyä ja ruikkimassa ilmaan saastepilviä. Mitäs me pojat, kaikki on meillä isoa, isoja tehdään siis myös hiilijalanjälkiä.
ellauri342.html on line 391: Mikä teitä naurattaa? kysyi Jerry kiihtyneenä. Kazokaa ympärillenne. Jerry loi silmäyksen pikku kahvilan seiniin, joiden likaiset ja nuhruiset paperit oli peitetty suurilla mainosjulisteilla. Jokaisessa julisteessa oli nauravat kasvot ja jalan korkuinen teksti: KANSALLINEN NAURUVIIKKO.
ellauri343.html on line 84: takanamme olivat kauniin Karjalan kylän, kuuluisan Repolan rauniot. Kerroin kylän vielä kaksikymmentä vuotta sitten kuuluneen Suomelle, mutta Tarton rauhassa Repola oli häpeällisesti annettu venäläisille ja raja vedetty kiinni Kivivaarassa. Me olimme nyt sitä rajaa aukaisemassa ja luomassa heimoveljillemme parempaa tulevaisuutta: syy ei ollut meidän, että se jouduttiin sotimalla tekemään.
ellauri343.html on line 88: Repola (ven. Ре́болы, Reboly; karjalaksi Rebol’a) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Lieksajärven luoteisrannalla 79 kilometriä Mujejärveltä maanteitse länteen. Kylässä ja kunnassa on 857 asukasta (vuonna 2012). Repolan kylä ja myöhemmin pogosta ja volosti tunnetaan 1500-luvulta lähtien. Vuonna 1918 se liittyi muutaman vuoden ajaksi osaksi Suomea.
ellauri343.html on line 92: Repolan murre kuuluu karjalan kielen eteläkarjalaisten murteiden pohjoisryhmään. Sille ominaisia piirteitä ovat soinnilliset klusiilit b, d, g ja sibilantit z, ž, esim. poiga, hambahat, pada, vaškizet, piäžöy. Sanastossa on havaittavissa vienalaisia ja aunukselaisia sekä laukkurys-- kauppiaiden mukanaan tuomia suomalaisia aineksia. Suomalaisista kielitieteilijöistä Repolan murretta ovat tutkineet Arvid Genetz ja Pertti Virtaranta.
ellauri343.html on line 96: Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous heikensivät Repolan taloudellista tilannetta muun muassa vähentämällä puutavaran kysyntää. Katovuosi 1918 ja elintarviketoimitusten katkeaminen saattoivat volostin nälänhädän partaalle. Samaan aikaan Suomessa ryhdyttiin suunnittelemaan Itä-Karjalan valtaamista. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja suomalaisten painostamana Repolassa pidettiin 2.–3. elokuuta 1918 "yleinen kansalaiskokous", joka teki päätöksen pitäjän liittymisestä Suomeen.
ellauri343.html on line 100: Neuvostoliitto esitti julkisesti vaatimuksensa, joihin kuului nyt maiden välisen rajan siirtäminen Karjalankannaksella kauemmas Leningradista. 12.–14. lokakuuta 1939 käytiin ensimmäinen neuvottelukierros Suomen kanssa, 3.–4. marraskuuta 1939 käytiin toinen neuvottelukierros Suomen kanssa ja 9. marraskuuta 1939 käytiin kolmas neuvottelukierros Suomen kanssa.
ellauri343.html on line 130: Rukajärvi on Rugozeron järven ja kylän (Muezerskyn jpiirikunta Karjalan tasavallassa) suomalainen nimi. Elokuva perustuu heinäkuun 1941 tapahtumiin, jotka tapahtuvat vanhan rajan takana Itä-Karjalassa Suomen ja sen liittolaisen nazi-Saksan Neuvostoliittoon suuntautuneen hyökkäyssodan aikana.
ellauri343.html on line 132: "Tie Rukajärveen" (tunnetaan nimikkeillä "Neljäkymmentäyksi: Vastakkainasettelu", "Vyöjitys" ja "Viholinjojen takana") on vuoden 1999 elokuva. Perustuu suomalaisen kirjailijan Antti Tuurin romaaniin ”Elämä on isänmaata varten” (Suomeksi: Elämä isänmalle, 1998). Rukajärvi on kylän ja Rugozeron (Muezerskyn piirikunta Karjalan tasavallan) suomalainen nimi. Elokuva perustuu heinäkuun 1941 tapahtumiin, jotka tapahtuvat Itä-Karjalassa Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan aikana. Luutnantti Eero Perkolan osasto on määrätty etenemään vihollislinjojen taakse tukemaan myöhemmin kenraalimajuri Erkki Johannes Raappanin johtaman 14. jalkaväedivisioonan pääjoukkojen etenemistä Rugozeron suuntaan.
ellauri343.html on line 272: Sivén ja muut saapuneet heimosoturit joutuivat heti harjoituksiin, koska Kuisma oli kuullut englantilaisten tukeman Karjalan rykmentin aloittaneen etenemisen. Elokuun lopulla karjalaiset alkoivat tuhota suomalaisvartiostoja paikallisten tukemina. Karjalaiset tukivat omiaan, eivätkä "ruotsheja" ja Uhtuan suojeluskunnan 200 miehestä 30 liittyi suomalaisten puolelle ja pirttilahtelaiset kymmenen miestä. Sivén ei voinut ymmärtää tätä ja hänestä tuntui pahalta se, että suomalaiset ja karjalaiset joutuivat vastatusten.
ellauri343.html on line 278: Sivénille ja muille heimoaktivisteille oli tulossa tuskalliset ajat, kun rauhanneuvottelut Tartossa käynnistyivät ja näytti siltä, että Itä-Karjalan kansalle hädin tuskin saataisiin edes autonomia. Eräät poliitikot, kuten erityisesti J. K. Paasikivi, aikoivat antaa Itä-Karjalan, käytännössä suomalaissuojeluksessa olevat Repolan ja Porajärven kunnat, Neuvosto-Venäjälle Petsamon vastineeksi.
ellauri343.html on line 280: Pitkin kevättä ja kesää 1920 Sivén teki Ulkoministeriölle ehdotuksia Itä-Karjalan vapauttamiseksi ja sen vapautusliikkeen tukemiseksi. Sivén sai Ulkoministeriöstä koko ajan tietää kuinka neuvottelut Tartossa etenivät ja hän tiesi, etteivät asiat edenneet hänen haluamallaan tavalla. Hän kävikin Holstin luona Ulkoministeriössä neuvottelemassa siitä, että tulisi hyödyntää Itä-Karjalassa Neuvosto-Venäjän ja Puolan välistä sotaa. Sivén alkoi laatia kesällä-syksyllä karjalaispakolaisten huonosti aseistettujen joukkojen johtajan jääkärikapteeni Kalle Matan kanssa Karhunpesäsuunnitelmaa, jonka tavoitteena oli synnyttää aseellinen painostuspolitiikka, jossa karjalaiset nousisivat vapaustaisteluun. Näin Suomi saisi painoarvoa vaatimuksilleen Itä-Karjalan suhteen.
ellauri343.html on line 289: 31. joulukuuta Repolan kunnantalolla laskettiin alas Suomen lippu. Sivén totesi ystävälleen: "Veli, en jaksa kärsiä tätä häpeää. Karjalan asia on henkeni arvoinen. Repolasta poistun viimeisenä ja tuskin silloin elävänä". Sivén kuitenkin päätti vielä yrittää karhunpesäsuunnitelmaa.
ellauri343.html on line 291: Joulukuun lopulla aktivistien ja karjalaisten rivit alkoivat rakoilla. Mannerheim ei ollut innostunut karhunpesäsuunnitelmasta, samoin karjalaiset alkoivat miettiä jos Edvard Gyllingin Karjalan työkansan kommuuni pitäisikin lupauksensa. Lopulta tammikuun alkupäivinä suunnitelma romahti. Karhunpesäsuunnitelmaa varten Lieksaan kuljetettujen aselaatikkojen sisältö päätyi julkisuuteen. 6. tammikuuta 1921 ulkoasiainministeri Holstin apulainen, ulkoasiainministeriön ensimmäinen sihteeri varatuomari Arne Broms vaati Sivéniltä selvitystä asekuljetuksista. Sivén myönsi, että Repolaan oli kuljetettu 500 kivääriä, mutta ei pitänyt tiedustelua vakavana, koska ulkoministeriö tiesi kaiken karhunpesäsuunnitelmasta.
ellauri343.html on line 303: Tilaisuus alkoi Ylioppilaskunnan Laulajien kuoron laulamalla virrellä Mä kuljen kohti kuolemaa. Pastori Väinö Forsman piti puheen, jossa käsitteli Sivénin ihanteille ja aatteille omistettua elämää sekä siunasi lopulta viimeiseen lepoon tienristeyxeen siunatun maan ulkopuolelle. Omaisten hautaseppeleen jälkeen arkun viereen Sivénin aatetoveri ja vanha ystävä Toivo Kaukoranta laski Karjalan Liiton kukat. Kaukoranta piti puheen, jossa muisteli ystävänsä olleen jo kouluaikoina poliittisesti aktiivinen ja määrätietoinen. Kaukoranta kertoi Sivénin merkityksen Karjalan asian ajamisessa ja myös siitä, miten Sivénin teko tuli tulkita ja missä valossa se oli nähtävä sekä mihin se velvoitti. Hän muistutti, että aina oli aatteiden ja ihanteiden puolesta kuolemaan asti taistelevia nuoria miehiä, jotka eivät valtiovallan horjuvasta politiikasta välitä. Kaukorannan puheen päätteeksi mieskuoro esitti Emil Genetzin veljensä Arvid Genetzin runoon tekemän sävellyksen Karjala loppuosan säkeestä "Kun oikeuttas', uskoas" lähtien.
ellauri343.html on line 305: Ulkoministeriön seppeleen laskivat varatuomari Arne Broms ja vänrikki Tapio Voionmaa. Repolaisten seppeleen laskivat maanviljelijät Peka Kyöttinen ja Grigori Grigorjeff. Kyöttinen muisti lämmöllä ystäväänsä ja työtoveriaan. Tämän jälkeen hän veti esiin Repolan kunnantalon katolla heiluneen Suomen lipun, joka oli laskettu vuoden 1920 viimeisenä päivänä (tai ainakin ihan samannäköisen). Kyöttinen noudatti Sivénin viimeistä toivomusta ja antoi lipun Karjalan Liitolle talletettavaksi. Karjalan Liiton puheenjohtaja professori E. N. Setälä otti lipun vastaan. Setälä piti puheen, josta näki, että Suomen tärkein tehtävä oman itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen oli Karjalan vapauden hankkiminen. Kuitenkaan tätä eivät kaikki olleet tajunneet, joten kansakunnan yhteinen häpeä oli se, ettei tarpeeksi ollut tehty Repolan ja Porajärven Suomeen kuulumisen turvaamiseksi.
ellauri343.html on line 307: Lopuksi Setälä siteerasi Ateenalaisten laulun sanoja "Nuorukaiselle kuolla kuuluu" -säkeestä lähtien loppuun saakka. Joltisenkin tovin jälkeen seppeleet laskivat Karjalan Kansalaisliiton Itä-Karjalan komitea, Karjalainen osakunta, valtioneuvoston Itä-Karjalan toimituskunta, Neuvostoliiton Karjalan autonomisen kansantasavallan edustaja Sergei Lavrov, Repolan Sivistysseura ja Helsingin Suomalaisen Normaalilyseon luokkatoverit. Kappeli kohahti, kun paikalle saapui kenraali Mannerheim seuranaan kenraali Hannes Ignatius ja mustalainen Allan Åkerblom. Mannerheim laski arkulle seppeleen, jonka nauhoista hän luki suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi: "Isänmaalliselle nuorukaiselle, joka kaatui Suomen lipun laskiessa Itä-Karjalassa. Till en fosterländsk yngling som föll när den finska flaggan kom ner I Östra Karelen. «Патриотичному молодому человеку, павшему, когда в Восточной Карелии упал финский флаг."
ellauri343.html on line 314: Lähettini Kämäräinen arveli että pojilla olisi känsät kämmenissä ennenkuin soutaisivat Ankkalinnasta Hanhivaaraan. Minä tiesin että niillä oli känsät käsissä jo ennen lähtöä. Sitä yxinäiset yöt Kurjalassa teettävät. Karjalaisten lähtökiireestä näkyy selvästi kuka oli tämän sodan aggressori. Kiurukkaat eivät olleet 1. kertaa salakalassa. Onnexi tällä kertaa hävikistä eivät kärsineet omat lahtarit.Tää "minä" kaveri on kuin joku TK-mies. Sellainen olis Tuuristakin tehty, jos olis mukaan ehtinyt. Miehet, miehet, selvää homostelua. Vittu nää zuhnat on sitten hölmöjä. Oltuaan 2 päivää ylivarovaisia ne 3. päivänä ajaa rysäyttävät yhdessä kasassa suoraan slobojen väijytyxeen. Kun Kata Kärkkäinen lensi vanjojen luotisateesta sillankaiteen yli jorpakkoon, ruumista hakemaan ilmoittautui mm. Vihtori Help. Haha. Hölmöt lähtivät valloittamaan Suur-Suomea ottamatta edes mukaan eväitä. Eri hooboa lähettää jotain 50 miestä yxin ilman radiota jonnekin umpimezään stadilaisen TK-miehen joholla karttana hiekkapaperi. Kata Kärkkäinen muuten köntysteli jalantyngillään Kiuruvedellä aseveli-illoissa vielä 60-luvulla. Se selvisi koska se oli uskossa eikä kiroillut veneessä vaikka sattui niinmaan perkeleesti. Ei sanonut "joko ne pirut on Korolissa" kuten eversti Tähtinen. Sotilaan normaali olotila on makoilla ja antaa ajan kulua. Ajanvietteenä vain tumputus ilman raiskattavia Karjalan neitoja. 23-vuotias Aarne Korvapuustinen tunaroi Rukajärven tiellä ja kaatui ennenkuin pääsi edes ojan ylize. Äl'yli päästä perhanaa kehottivat slobot toisiaan ja ampui Aarnen täyteen reikiä. Naurettavia polkupyöräjoukkioita, helvatti. Rauhantunnustelijoiden jännitys on koko ajan kova. Suomalaisilla on putket tanassa. Kun olisi mihin työntää ammusta. Oman tykistön tulipeitto tuntui lämmittävältä. Kivakiva, nyt kuolee paljon sloboja! Mölyapinat on sytyttäneet koko mezän palamaan. Tyly venäläistaustainen majuri ei edes kiittänyt, sanoi "Hyve on". No eihän armeijassa sanota kiitos anteexi ole hyvä. Paizi rukouxissa. Vähän se TK-miestä näpäsi, se oli toivonut jotain kunzaria tai ehkä mitalin.
ellauri343.html on line 367: Alkuvaiheiden kaukopartiotoiminnasta on tallessa harvinainen dokumentti, nimittäin juuri tiedusteluretkeltään palanneen partion haastattelu. Partion tehtävänä oli ollut käydä vanhalla rajalla ja katkaista Karjalan rata. Haastateltava myös kertoo, miten he päättivät varastaa venäläisiltä auton. Kun venäläiset yrittivät paeta, suomalaiset ampuivat heidät. Anastus oli kuitenkin osoittautunut turhaksi, sillä he eivät osanneet ajaa puukaasutinautoa. Tarina jatkuu usean muunkin vihollisen ampumisella.
ellauri343.html on line 381: Suomi saavutti elokuun loppuun mennessä vanhat rajat lähes kaikilla rintamilla. Siitä eteenpäin tavoitteena oli valloittaa "kolme kannasta", jotka olivat Karjalan kannas, Äänisen kannas ja Vienan kannas. Näistä viimeinen jäi saavuttamatta ja tavoite lievennettiin myöhemmin Maaselän kannakseksi.
ellauri343.html on line 383: Sodanjohdon tavoitteet eivät olleet rivisotilaille selvät, ja siten osa sotilaista kieltäytyi ylittämästä vanhaa rajaa. Etenkin Karjalan kannakselle eteneminen aiheutti joukkokieltäytymisiä. Kieltäytyjät olivat reserviläisiä, valtaosa heistä työväkeä ja pienviljelijöitä, joilla oli huoli perheidensä toimeentulosta. (Sano reilusti punikkeja vaan.) Tilanteet ratkaistiin puhutteluilla ja kenttäoikeudella. Kuolemantuomioita ei annettu, mitä nyt pikaoikeutta vähän jaettiin niskalaukauxilla.
ellauri343.html on line 401: Itä-Karjalan suomalaistamisella on "myös rumat puolensa." Alueen väestö jaettiin nopeasti "kansalliseen" (suomensukuiseen) ja "epäkansalliseen" ainekseen.
ellauri343.html on line 407: Koulujen harjoittaman nuorisokasvatuksen toivottiin takaavan Karjalan kansan saumattoman liittymisen ”emämaahan”. Suomalaistamistoimiin kuuluivat myös mm. vapautusjuhlat, propagandakokoukset ja suomenkieliset radiolähetykset, paikannimien suomentaminen ja suositukset "kansallisten" etunimien käyttämisestä lapsia ristittäessä. Uskonnollisen kasvatuksen saralla kilpailivat ja kiistelivät keskenään ortodoksit ja luterilaiset. Kiitos probagandaministeriön ponnistusten näistäkin on enimmäxeen vaiettu. Propaganda ja viihde ovat sodankäynnin täsmäaseita.
ellauri343.html on line 421: Sopimuksen allekirjoittaminen merkitsee, että meidän on heti aloitettava joukkojemme vetäytyminen vuonna 1940 solmitun Moskovan rauhan rajan taakse. Karjala on siis menetetty. Karjalan lisäksi oli menetetty Petsamo. Alueluovutusten lisäksi sopimukseen kuului lukuisia poliittisia ehtoja sekä raskaat sotakorvaukset. Kannattiko se? No sentään monta "kovaa miestä" saatiin hengiltä. Väpelöille kuten Carl-Erik ja Pauli vapautui kärkipaikkoja.
ellauri344.html on line 217: Nikolai Grigorjevitsh Laine alkoi kirjoittaa runoja jo kouluaikana, ja niitä julkaistiin pioneerien Kipinä-lehdessä ja nuorisoliiton Nuori kaarti -lehdessä. Laineen ensimmäinen karjalankielinen runokokoelma Huondes (Huominen) ilmestyi 1939 hänen opiskellessaan Petroskoin kasvatusopillisen korkeakoulun kielen ja kirjallisuuden osastolla. Toisen maailmansodan aikana Laine toimi sotakirjeenvaihtajana ja kirjoitti rintamalehtiin.
ellauri344.html on line 219: Nuori kaarti -lehdessä. Laineen ensimmäinen karjalankielinen runokokoelma Huondes (Huominen) ilmestyi 1939 hänen opiskellessaan Petroskoin kasvatusopillisen korkeakoulun kielen ja kirjallisuuden osastolla. Toisen maailmansodan aikana Laine toimi sotakirjeenvaihtajana ja kirjoitti rintamalehtiin.
ellauri344.html on line 220: Sodan jälkeen Laine oli Punalippu-lehden toimittajana ja varapäätoimittajana. Laine toimi vuosina 1978–1984 Karjalan kirjailijaliiton puheenjohtajana. Hän suomensi myös muun muassa ukrainalaisen Taras Ševtšenkon ja venäläisen Nikolai Nekrasovin runoja sekä käänsi Kalevalan venäjäksi. Juho Laine kirjoitti runon Luoja suojaa Suomen nientä. Reino Laine kirjoitti laudanpätkään "ETEN - TAKSE". Seija Laine on aivan pähkinöinä Tuomaan markkinoista. Hiljaa juuri kuin Lammen Laine / syntyi leipuri Hannikainen / Hämeen linnassa torin varrella / parhaalla kauppapaikalla.
ellauri344.html on line 224: Kuuluisin repolainen on runoilija N.G. Laine. Laineen ensimmäiset teokset julkaistiin vuonna 1936. Myöhemmin julkaistiin runo ”Viholliset”, ja vuonna 1939 julkaistiin karjalankielinen runokokoelma . Samana vuonna Karelia -lehti julkaisi karjalankielisiä runoja ("Metsässä", "Leikki, Kantele"). Hän on kirjoittanut runokokoelmat ”Huondes”, ”Lieksan lauluja”, ”Me olemme kommunisteja” (”Me kommunistit”), ”Pelkämarjan punaiset kimput” ( “Punaiset pihlajantertut”), “Sukupolvelta toiselle”. Hänen runonsa "Vanha mestari", "Tulen ääressä", "Uudenvuodenaattona", ja "Kolme koivua" ovat täynnä rakkautta kotimaata ja sen ovelaa kansaa kohtaan.
ellauri347.html on line 490: Boeree sai aikanaan opettaa vähän kaikkea, muunmuassa kielitiedettä. Etnologin mukaan maailman suurin kieli on englanti, vaikka sen ensikielen puhujia on alle 400K. Sitä se kolonialismi on teettänyt. Mandariinia puhuu äidinkielenä sentään lähes miljardi. Espanjakin menee äidinkielenä enkun ohize, niitä on puoli miljardia. Tämmöstä tää nyt on. Most spoken languages, lähde CIA. Länkkärit luulee olevansa maailman napoja, vaikka niitä on kaikista apinoista alle viidennes. No rahoista niillä kyllä on enemmän kuin 4/5. Ja isoin hiilijalanjälki kaikista.
ellauri351.html on line 316: Puntun Paavo ei tajua että viha on matelijanaivon vaste tappioihin resurssikilpailussa. Vihan poistaminen terapialla tai mielialalääkkeillä ja sen korvaus neokortexin nollasummapelillä ei poista ize ongelmaa, jota apinan ylisivistyminen, kasvava pääluku sekä hiilijalanjälki vain pahentaa. Kyllä kansanmurha onnistuu vaikka kuinka oisi jäitä hatussa. Ei voi sijoittaa, tää on nyt paras ratkaisu kaikille, all things considered, sori vaan. Kahden valtion ratkaisu ei vetele. Kyllä arabit saa olla Israelissa toisen luokan kansalaisina, kuhan juutalaiset ovat enemmistönä.
ellauri351.html on line 680: Paizi klaaniajattelua sinänsä jenkit on tuoneet takaisin silmä silmästä hammas hampaasta Hammurabin lain. Jokaisella on oltava oma luotipyssy jolla ne voi tehdä vigilante kostoja, koska se on ainoo tapa "saada oikeutta" (lue päästä tasoihin) tässä paskiaisten yxinyrittäjien valtakunnassa. Kaikki on konnia, kerta kaikkiaan kaikki tyynni ajamassa takaa ei muuta kuin oman lomssan täytettä ja omaa 8 sekuntia julkisuudessa. Ja se on näistä tyypeistä just hyvä asia! Free to choose, kuten ulvahtivat kasarilla Friedmanin kyykäärmeen sikiöt. Voi helvetti, toivottavasti ilmasto-ja muut luonnonkatastrofit lähtee liikkeelle näiden porukoiden jätti hiilijalanjäljistä ja silittää ne lopullisesti pois maapallon pinnalta.
ellauri362.html on line 294: Veijo Meri oli suomalaisen prosaismin huomattavin modernisti ja yksi maailmalla parhaiten tunnetuista suomalaisista kirjailijoista. Kirjallisuuteen Meri tuli 25-vuotiaana, jolloin modernismi sai Otavassa jalansijan. Meri ryhtyi proosan kielen uudistajan työhön ohjenuoranaan hemingwayläinen selkeys. Niinpä 1950-luvun ilmapiiri ja Meren elämyksellinen kokemustausta ovat voimakkaasti läsnä hänen tuotannossaan. Sen sijaan 1960-luvun jälkeisistä elämänkokemuksistaan hän ei romaanin eikä novellin muodossa kirjoittanut.
ellauri362.html on line 760: Sotien jälkeen Althusser aktivoitui poliittisesti. Hän otti hyvin paljon vaikutteita Karl Marxilta seuraten tämän jalanjälkiä. Normale Supissa hän haastoi erityisesti psykoanalyytikko Jacques Lacanin ja myös marxilaisen suunnan, joka poikkesi Spinozan asiantuntijan Althusserin suuntauksesta, ja Gilles Deleuzen, toisen suuren mutta talousliberaalimman Baruch Spinozan lukijan.
ellauri364.html on line 376: kävelijän jalan takana, bak vandrarens fjät,
ellauri365.html on line 373: Kotiinpäin vetoKöyhät teillä on aina keskuudessanne (Matt. 26:11).Jeesus ottaa rahat jalanpesuun köyhiltä.Kaikkia köyhiä ei voi koskaan sijoittaa.
ellauri381.html on line 188:

Karjalan rintama

ellauri419.html on line 46: Äärellisellä pallolla on rajat kulutukselle. Äärellisellä pallolla ei voi ihmiskunnan ekologinen ja hiilijalanjälki kasvaa ikuisesti. On kolme mahdollisuutta: talouskasvu on irtikytkettävä ympäristöhaitoista tai talouskasvusta on siirryttävä "degrowthiin". Kolmas vaihtoehto on maapallon, ilmaston ja ihmiskunnan tuho. Se alkaa tuntua "loppujen lopuxi" ihan ratkaisuista parhaalta. Ainakin se on todennäköisin, ja tämä maailmahan on paras mahdollinen koska ainoa.
ellauri421.html on line 373: Jokainen, joka vieraili etnisessä Kiviniemessä, nykyisessä Losevon kylässä ja näki kuuluisan Losevon kosken, kysyy järkevän kysymyksen - kuinka divisioonan komento saattoi päättää ylittää Losevon kosken ponttoneilla? Miksi 90. divisioonan päämaja ei rannikkoa tiedustellessaan heti hylännyt ylitystä sen fyysisen mahdottomuuden vuoksi? Kapteeni Zalesskyn 90. divisioonan esikunnasta sodan jälkeen laatimien ylityskaavioiden mukaan käy selväksi, että sekä ylityksen lähtöpiste että tiedustelupaikka olivat merkittävästi koskien länsipuolella. Ponttoneille lastaus tapahtui Ojalan (Varshko) ja Kiviniemen (Losevo) välisellä alueella, paikassa, jossa Vuoksa on edelleen järvi eikä kapene myrskyisäksi väyläksi. Ylitystä koskevassa raportissa sanotaan: "virran nopeus on merkityksetön, huomaamaton, ilmeisesti 90. jalkaväedivisioonan komento päätti, että jos ylitetään riittävän etäisyyden päässä koskesta, ponttonit ja amfibiotankkerit eivät kulje pois koskille virran mukana.." Prikaatin komentaja ei uskaltanut ylittää jäällä koskista länteen, koska jäätiedusteluun ei ollut aikaa.
ellauri421.html on line 375: Prikaatin komentaja Zaitsev teki seuraavan päätöksen ylityksestä: ensimmäisessä ešelonissa ylittää 173. jalkaväkirykmentin ensimmäinen pataljoona, mukana amfibiopanssarivaunu T-37 tai T-38 (asiakirjoissa näiden tankkien tyypit ovat jatkuvasti hämmentynyt) divisioonan 339. panssaripataljoonasta. Ylityksen tulitukea oli tarkoitus tarjota rykmentin ja rykmentin panssarintorjuntatykistön akuilla sekä saman 339. panssaripataljoonan T-26 panssarivaunuilla. Kaikki tuliaseet siirrettiin maihin ponttonien lastausalueelle. Valtaessaan sillanpäätä pataljoona joutui saamaan jalansijaa ja antamaan signaalin raketeilla. Tämän jälkeen oli määrä alkaa rykmentin ja divisioonan pääjoukkojen ylitys.
ellauri421.html on line 379: Ainoat tiedustelutiedot Kiviniemen vihollisesta olivat vuonna 1937 tiedustelutietojen perusteella laaditun Karjalan kannaksen linnoitusalbumin kartat. Suomalaisryhmästä 461. rykmentin komentajat eivät osaneet sanoa mitään. Koskien etelärannalla suomalaisten kanssa käydyn aamutaistelun ja ponttonien viivästymisen vuoksi lastaus aloitettiin vasta iltapäivällä. Klo 15.30 173. jalkaväkirykmentin ensimmäinen pataljoona tuli maihin risteysalueelle 6 rykmentin tykistöä ja 12 neljäkymmentäviisi asetta tuli suoraan tuliseen. Paikalle saapui 5 T-26 panssarivaunua ampumaan paikan päältä ja 12 T-38 panssarivaunua. Samaan aikaan 5. ponttonipataljoonan kolonnin päällikkö saapui ylitysalueelle ja alkoi välittömästi laskea ponttoneja veteen. Noin klo 16.00 lähestyvän hämärän aikaan kolme ensimmäistä ponttonia olivat valmiina. Niihin ladattiin kaksi ensimmäisen komppanian kivääriryhmää ja yksi konekiväärijoukkue. 12 T-38-amfibiopanssarivaunusta kahdeksan oli valmiita laukaisuun. Pienet amfibiotankit joutuivat välittömästi vaikeuksiin. Yksi tankki sotkeutui välittömästi lankaan, neljä istui kivien pohjalle ja vain kolme tankkia kellui ponttonien mukana. Oli jo täysin pimeää. Pieni joukko 173. jalkaväkirykmenttiä meni tuntemattomaan.
ellauri421.html on line 1020: E. A. Dolmatovsky, 1940. Jäälentokenttä Kanneljärvi. Karjalan kannas
xxx/ellauri010.html on line 1114: Urjalan pojat veljet iljekset

xxx/ellauri010.html on line 1264: Urjalan aalualta

xxx/ellauri027.html on line 587: Entistä painokkaammin Eski korostaa, että jokaisen on ajateltava itse, raivattava oma polkunsa, mutta ei yksin viidakkoon, vaan yhdessä, toisten rinnalla kulkien, machetella toinen toista auttaen. (Kannattaa pitää sitä viereistä puukkoa kyllä vähän silmällä.) Toisissa on voima, joka nostaa ihmisen ja tuottaa ihmeen. Ammattiliitoista ei ole mihinkään eikä muista luutuneista ratkaisuista, aloitetaanpas taas alusta, palataan utooppisen sosialismin juurille, Colonia Finlandesaan ja Sointulaan. Tartutaan taas Kurikkaan, seurataan Holger Thesleffin jalanjälkiä. Panama on unelmieni maa. Mutta jätetään se sosialismi siitä pois, eiks je?
xxx/ellauri027.html on line 709: Jevgeni Popovin novellissa Jumalan silmä ruskea silmä kazoi ylös puisessa jalkakäytävässä olevasta oxanreijästä. Sinne piiloutunut häiskä kurkisteli jalankulkijattarien hameiden alle, monilla niistä ei ollut lainkaan aluspöxyjä. Ihmisissä on paljon hyvää mikä ei näy päälle kun vaan osaa eziä.

xxx/ellauri056.html on line 277: Ilmeisesti pupeltaen vegeruokaa ja juoden palanpainikkeexi mehua. Ei ihme jos näyttelijätärtä alkoi haukotuttaa. Sentään hiilijalanjälki jäi pienemmäxi.
xxx/ellauri056.html on line 284: Juoni on seuraava. Golaud ja Pelleas on iljexet. Misu Melisande on niiden kiistakapula, sidostesukka joka kuitenkaan ei kestä. Enste Golaud löytää Melisanden joen rannalta pusikosta. Se on hukannut kruununsa veteen muttei tahdo löytää sitä. Siispä Golaud ja Melisande menee naimiaisiin (höh mix). Sit Melisande kummiskin joteskin rakastuu veli Pelleaaseen. Ne tapaa lähteellä, ja nyt Melisande hukkaa vihkisormuxensa. Onpas sillä kaikki helyt löysällä. Golaudissa herää aiheellinen epäilys, se panee poikansa (ja Melisanden pojan kai?) Surku Yniäisen vakoilemaan niitä, ja yllättää ne heavy pettingissä. Niiltä jalansijoilta se tappaa Pelleaan ja nirhaisee Melisandea. Melisandelta syntyy kääpiökokoinen tytär, minkä jälkeen sekin kuolee. Golan jää tanterelle voittajana, mutta yhtä vaimoa ja veljeä köyhempänä. Plussan puolella 1 knääpiömäinen äpäre. Mitähän sekin symboloi?
xxx/ellauri056.html on line 559: Fichten pääkiinnostuksen kohteita olivat ontologia, metafysiikka ja epistemologia. Aluksi hän seurasi Baruch Spinozan jalanjäljissä, mutta myöhemmin hän kiinnostui Immanuel Kantin filosofiasta. Filosofiassaan, joka on jyrkkää idealismia, Fichte koettaa osoittaa, että kaikki olevainen ja koko maailman järjestys on hengen välttämätön tuote. Tietoisuuden perimmäinen olemus on Fichten mukaan Ego. Jumala on hänestä eettinen maailmanjärjestys, myöhemmin absoluuttinen olevainen, joka ilmenee vain eettisessä toiminnassa.
xxx/ellauri057.html on line 97: Kupiainen opetti kirjallisuutta Pohjois-Karjalan Opistossa Niittylahdessa 1947–49. Hän toimi vuodesta 1950 kotimaisen kirjallisuuden professorina Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa (nyk. Tampereen yliopisto?) sekä vuodesta 1955 korkeakoulun vararehtorina.
xxx/ellauri057.html on line 221: Tämä esittely tulee nilkiltä. Hilja on 1 nilkin 375 humanistista vaikkei edes valmistunut. Päivän humanisti Patun syntymäpäivänä. Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa Lehtinen opiskeli hetken lääketiedettä, mutta opinnot painottuivat estetiikkaan ja ranskan kieleen. Hän ei kuitenkaan valmistunut yliopistosta, vaan kirjoittaminen vei mennessään. Nilkin mieleinen, tuotti tuhottomasti vasemman jalan saappaita joita nilkkimäiset hallintoihmiset voivat helposti ynnätä ja tilastoida.
xxx/ellauri057.html on line 229: Vuonna 1905 Hilja kihlautui samanikäisen mezänhoitaja-taidemaalarin ja kartanon pojan Väinö Strengin (1882-1919) kanssa. Väiski oli norssi ja sen isä yliopettaja. Mulla on Strengin latinan sanakirja hyllyssä. Äiti oli Schildt varmaan Sysmästä. Ne tapasivat yliopiston osakuntatoiminnassa, ja he menivät naimisiin saman vuoden lokakuussa. Nuoripari muutti Räisälään, Karjalan kannakselle Strengien sukukartanoon. Nyt Strengejäkin asuu Sysmässä. Paholaisen reki kaatui sinne. Hilja kaipasi kuitenkin uudessa kodissaan lapsuudenkotiinsa ja ikävöi kovasti isäänsä, jonka luona hän vieraili useasti avioliiton alkuaikoina. Myöhemmin aviopari muutti takaisin Helsinkiin. Hiljaa ja Väinöä vaivasi jatkuva rahapula. Hilja hankki tuloja toimimalla viransijaisena opettajana ja avaamalla miehensä kanssa Lahteen elokuvateatterin. Teatteri ei menestynyt, ja Hilja joutui pyytämään rahaa kuluihinsa isältään. Keväällä 1908 Väinö ja Hilja muuttivat erilleen, mutta kirjoittivat kuitenkin yhä toisilleen. Myöhemmin pari erosi lopullisesti. Miten Väinö Volmarille kävi ei kerrota. Kuoli inhimillisesti kazoen liian nuorena, 37v, vuosi kansalaiskärhämästä.
xxx/ellauri059.html on line 249: Ruokailu noutopöydästä: salaattia, karjalanpaisti, perunat, kuhaa, uunijuurekset
xxx/ellauri081.html on line 234: Panu Rajalan ja Marja-vaimon viime kuukaudet ovat olleet vaiherikkaat. AOP. Panu Rajala, 74, kertoo tuoreessa blogitekstissään vaimonsa Marja Norhan, 58, saaneen vakavan komplikaation sydäntoimenpiteessä. Norhalle oli varattu aika ablaatioon, jolla hoidetaan eteisvärinää, mutta kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaisesti.
xxx/ellauri086.html on line 222: Kukat ovat kasvien genitaaleja ja hedelmät niiden sikiöitä. Haista kukkanen. Näytä tädillesi tulppaani. Sinunko tulppaasi? Muutamia viikunoita ohdakkeista. Terho Pursiainen. Kuuden jalan terttu banaaneja. Luumuja. Kupeitteni hedelmä, kohtusi. Kuuensaan kurkku. Harmaalla alueella kaikki.
xxx/ellauri091.html on line 711: Ja se surullinen apteekkari oli kiva jolla oli sitä näkymättömyyspulveria. En nyt enää muista mitä siinä piti sanoa mutta piti astua jalalla toisen jalan
xxx/ellauri114.html on line 100: Tiedämme missä asut ja missä puolisosi on ja missä lapsesi käyvät koulua. Jenkkimafia, tuo maapallon pillupoliisi, ei enää vain pamputa ja kurista omia väärän värisiä kurkusta vaan stalkkaa ulkomaisen rikollisen perhettä ja nälistää sen lapsia. Omankäden oikeuden käsivarsi on pitkä ja vaihtoehtoisella totuudella on laajat hiilijalanjäljet.
xxx/ellauri114.html on line 485: Neljätoista vuotta oli Wilholla jäljellä. Ei ehtinyt kansaneläkettä nauttia. Etelä-Karjalan Uuraasta päätyi stadin kautta Kempeleen naapuriin Pohjois- Pohjanmaalle. Vaimo oli jo kuollut kun Hammurabi ilmestyi 1949. Saattoi pientä katkeruutta tylyä kohtaloa vastaan olla Wilhon rinnassa.
xxx/ellauri120.html on line 422: Kevättalvella 1940 Tapiovaaran toive päästä rintamalle toteutui. 20. helmikuuta hän ilmoittautui Laatokan-Karjalan rintamalla Sissipataljoona III:ssa, jota komensi majuri Carl-Gustav Wahren. Komentajan adjutantin, luutnantti Vilho Suomen mukaan Nyrki Tapiovaara ”toi tullessaan valoisan tuulahduksen erämaahan”. Tapiovaara teki selväksi, mitä oli ennen ajatellut asioista ja mitä ajatteli nyt. Tämän suoruuden ja rehtiyden ansiosta majuri Wahren kiintyi häneen. 27. helmikuuta Tapiovaara saunoi Vilho Suomen kanssa, jolloin Suomi ehdotti hänelle elokuvan tekemistä Volter Kilven saaristolaisromaanien pohjalta. Hmm kiintyi, saunoi. Olikohan nekin homoja? Ei niitä mainita Wikipedian kunniataulussa. Julkihomous oli yhtä vaarallista 30-luvulla ja sotavuosina kuin poliittinen vasenkätisyys. Homostelua oli varmaan paljon korsuoloissa, niinkuin merillä. Jonnekinhan se pystyyn pyrkivä nyrki piti pukata.
xxx/ellauri120.html on line 426: Nyrki Tapiovaara kaatui siis partiotehtävissä Laatokan Karjalan rintamalla kaksi viikkoa ennen talvisodan päättymistä. Sixköhän talvisota oli Viljo Kajavalle pettymys. Tapiovaaran 11-henkisen lapsikatraan nuorimmainen, Panu Tapiovaara katosi suursiivouxessa jatkosodassa kesäkuussa 1944. Lähde?
xxx/ellauri121.html on line 107: Viimeöisessä unessa mulla oli blondi tyttö jolla oli ponnari joka oikeasti näytti tykkäävän jostain syystä musta. Sillä oli veli ja vanhemmat jotka oli jotain rikkaita. Me oltiin ulkomailla ökylomalla ja meidän piti mennä jonnee kaupungille ostoxille. Mun piti pukeutua sika pikana. Sitku me lähettiin jollain mönkijällä mä istuin sen tytön sylissä. Ja sitmä huomasin ettei mulla ollut shorzeja. Ne oli unohtuneet kämpille. Pelkät kalsarit. Tyttö nauroi ja kun kazoin tarkemmin olihan mulla ne, katkaistut vanhat farkut. Muzit huomasin et kengät puuttui. Sama juttu, oli mulla ne mutta voi, ne oli puukengät samaa paria, 2 vasemman jalan klopoa kuin Eikka Erixonilla. Hollannikkaat, sellaiset kuin me saatiin Tanskassa. Pane puukengät jalkaan se on lyhyempi lause. Peit klop. Tyttöä nauratti taas sikana. Siihen heräsin. Pikkuveitikka oli kovana. Hän oli ylösnoussut, vaikka tosin vain katoavaxi hetkexi. Seijan tukka on samalla lailla kuin lentoemäntä Natashalla. Hipaisin Seija kättä. Se heräsi ja ihmetteli: mistäs päin nyt tuulee?
xxx/ellauri122.html on line 324: vakuuttuneita keskijalan taustatarinasta, ja kokivat sen
xxx/ellauri123.html on line 469: Se on kuvattu laulujen laulussa (korkeassa veisussa). Jumala loi maailman toiveesta antaa luomakunnalle sen mitä se koki ize jatkuvasti. Vähän kuin työntäis jalan peiton alta koska on ihanaa vetää se sinne takasin.
xxx/ellauri127.html on line 550: Through caverns measureless to man Keskijalan ulottumattomaan
xxx/ellauri128.html on line 163: Richterin isä oli kansakoulunopettaja, joka toimi myöhemmin Schwarzenbachissa kirkkoherrana. Richterin kouluaikana vuonna 1779 hänen isänsä kuoli ja jätti perheen puille paljaille. Kun Richter kirjoittautui Leipzigin yliopistoon, hänellä oli mukana kirjallinen todistus köyhyydestään. Yksi lukuvuosi teologiaa sai hänet ymmärtämään, ettei hänestä olisi seuraamaan tällä alalla isänsä jalanjäljissä. Richter päätti ruveta kirjailijaksi. Hänen varhaisille kirjallisille tuotoksilleen ei ollut helppo löytää kustantajaa. Ensimmäinen painettu kirja, Grönländische Prozesse, sai kurjat arvostelut ja tuotti tappiota kustantajalle, joka kieltäytyi painamasta kirjasta enempää kuin kaksi osaa. Richterin velkataakka Leipzigissa kävi ylivoimaiseksi, ja hän pakeni takaisin perheensä luo salanimen turvin. Elämä perheen luona tarjosi ehkä pakopaikan velkojain kynsistä, mutta köyhyyden aiheuttama kurjuus oli vastassa sielläkin. Kukaan Richterin veljistä ei osoittanut taipumusta työtekoon, ja yksi heistä teki itsemurhan 1789 perheen viheliäisen rahatilanteen vuoksi. Richter toimi kirjoitustyön ohella vuosina 1790–1794 kotiopettajana Schwarzenbachissa.
xxx/ellauri130.html on line 569: Pope & Swift: Koomikko Vilpitön Nahkuri ja rikoskirjailija Dionyysijä Miina ovat aloittaneet viimeisen matkansa Taivastaiteiden suurten kirjailijoiden jalanjäljissä, tutkien satiirien Alexis Paavin ja Jonathan Vikkelän elämää ja teoksia, Brittiläinen komediaopas voi paljastaa yksinomaan.
xxx/ellauri177.html on line 383: Hiän ei vastannut. Hän katsoi melkein surullisena puuta, vehreyttä, ruohoa, jota he olivat tallaneet. -- Iso lapsi! hän jatkoi nauraen. Pelkäätkö, että tulen kantamaan kaunaa sinulle antamastasi lahjatötteröstä? Mene, se ei voi olla vika. Rakastimme toisiamme niin kuin meidän piti rakastaa toisiamme... Haluaisin (vähän myöhemmin, en nyt ihan heti) suudella niitä jalanjälkiä, jotka askeleesi jättivät, kun toit minut tänne, aivan kuten suutelen huuliasi, jotka houkuttelivat minua, aivan kuten suutelen (pieniä mutta terhakoita) rintojasi, jotka ovat juuri hoidon päätyttyä turvoxissa, muistatko? pienistä viileistä käsistäni. Hiän yökkäsi. Ja katsoen poispäin, välttäen näkemästä puusta pitkään: "Viekää hiänet pois", hän sanoi matalalla äänellä eläimille.
xxx/ellauri177.html on line 542: Tässä Jeesus jälleen kerran lözähtää ristinsä painon alle. Jokaisella askeleella hän horjuu. Tällä kertaa hän kaatuu kyljelleen niin rajusti, että hän oli hetken hengästynyt. Hänen revityt kätensä pudottivat ristin. Hänen kipeät jalkansa jättävät jälkeensä veriset jalanjäljet. Kauhistuttava väsymys musertaa hänet, sillä hän kantaa harteillaan maailman synnit... - No ei ne sitten paljon paina, tuskin sataa kiloa. Ei tollainen piipunrassi jaxa kantaa enempää.
xxx/ellauri177.html on line 677: Kaksikymmentä kertaa hän yritti pysäyttää sieppaussuunnitelman, järjestää heidän olemassaolonsa onnellisina rakastajina. Hän ei löytänyt mitään. Nyt se halu ei enää raivostuttanut häntä, tilanteen käytännöllinen puoli kauhistutti häntä, kohtasi hänen heikkojen käsiensä kanssa monimutkaisen tehtävän, josta hän ei tiennyt ensimmäistä sanaa. Mihin he veivät hevoset pelastamaan itsensä? Jos he lähtisivät jalan, eikö heitä pysäytettäisi kuin kulkurit? Sitä paitsi voisiko hän työllistyä, löytää minkä tahansa ammatin, joka voisi tarjota leipää hänen vaimolleen? Hänelle ei ollut koskaan opetettu näitä asioita. Hän jätti elämän huomiotta; Hän löysi muistiaan tutkiessaan vain rukouksen palasia, seremonian yksityiskohtia, Bouvierin teologisen ohjeen sivuja, jotka opittiin aiemmin ulkoa seminaarissa. Jopa merkityksettömät asiat nolostivat häntä kovasti. Hän mietti, uskaltaisiko hän antaa vaimolleen kätensä kadulla. Hän ei tietenkään voinut kävellä naisen kädessään. Hän vaikuttaisi niin kömpelöltä, että maailma kääntyisi ylösalaisin.
xxx/ellauri178.html on line 262: Tapahtumien järjestyksellä on ollut oma vaikutuksensa Laurikaisen aloittamaan filosofiseen keskusteluun. Syvät tunne-elämykset johtivat uskonasioiden vahvaan painotukseen hänen teoksissaan: Laurikainen pyrittiin – ainakin kulissien takana – yksinkertaisesti leimaamaan ”heränneeksi”, ”uskoon tulleeksi”, ”uskovaiseksi”, sanalla sanoen "hurahtaneexi". Mitä se ei suinkaan ollut, ehei, ei sinne päinkään! Sehän oli järkimiehiä! Jopa oudot juorut tiedepiireissä saivat jalansijaa. Laurikaisen myöhemmistä teoksista – ja varsinkin hänen luonnonfilosofiaa koskettavista
xxx/ellauri199.html on line 927: No ei toikaan mua kummemmin säväytä. Mitähän lie runoilija tarkoittanut tässä? 1964 oli Krutsevin aikoja, oisko jotain poliittista kuitenkin? Eikös Karjalan palauttamisesta ollut silloin puhetta? Viipuri on ikivanha venäläinen kaupunki. Muistan koulupoika-ajoilta, miten Hrustshev sanoi: Berliini on hyppysissäni. Berliini on Lännen arin elin (testicles). Kun haluan, että Länsi vikisee, puristan Berliinistä. Putin tekee samaa Ukrainassa. Kun Hrushtshev lempattiin ja komennon otti troikka, ei presidenttikollega Suomessa ollut moksiskaan: ”Minulla on ollut Kremlissä hyvä ystävä, ja nyt heitä on kolme”, lausahti Urkki jaloilleen pudonneena. Koronaisella Salellakin on vähintään 3 ystävää, kaikki kyllä lännen suunnalla.
xxx/ellauri202.html on line 70: Kolmannessa osassa siirtyy huomion painopiste enemmän Antoine Thibaultiin. On kulunut viisi vuotta siitä, kun Jacques ja Antoine muuttivat samaan kompleksiin. Nuori lääkäri Antoinen Thibault on saanut jalansijaa katu-uskottavana ammattilaisena ja hän yltyy jopa sankaritekoihin pelastaessaan nuoren tytön tämän ruhjoutuessa tavarakuskin pyörän alle. Hän tapaa nuoren kauniin Rachelin samassa yhteydessä ja rakastuu suin päin. Suhteesta muodostuu kompleksinen ja kuluttava,
xxx/ellauri202.html on line 212: Anatole France (oik. Jacques Anatole François Thibault, 16. huhtikuuta 1844 Pariisi – 12. lokakuuta 1924 Saint-Cyr-sur-Loire, Indre-et-Loire) oli ranskalainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1921. Katolinen kirkko kielsi 1920-luvulla hänen teostensa levittämisen niiden sisältämien sosialististen piirteiden vuoksi lähde?. Francen tunnetuimpia romaaneja on Kuningatar Hanhenjalan ravintola (1892), joka on kuvaelma 1700-luvun Ranskasta. Hänet tunnetaan myös aforismeistaan. Francen syvällisimpänä kirjana pidetään romaania Enkelten kapina. Vähän se on köykänen kaveri knebelbarteineen, mutta kova panomies.
xxx/ellauri208.html on line 434: Ehkä merkittävin pidäke Suomen lähdölle kulkemaan Kärkkäisen viitoittamaa tietä on Niklas Ojalan toteamus: ”On todennäköistä että jos Suomi ryhtyy harjoittamaan omaperäistä distributistista talouspolitiikkaa ja irroittautuu useista talouspoliittisista järjestöistä ja sopimuksista, siitä aiheutuu Suomelle useiden ulkomaiden tahoilta vakavia talouspakotteita. Pakotteita perustellaan julkisuudessa erilaisilla kokonaan tai osittain keksityillä verukkeilla. On mahdotonta ennustaa, kuinka koviksi pakotteet lopulta menisivät ja kuuluisiko pakotteiden joukkoon tekaistu sotilaallinen konflikti talouspoliittisen kokeen lopettamisexi tekosyillä väkivalloin.” Kuulostaa Ukrainan demilitarisaatiolta.
xxx/ellauri208.html on line 721: Niin tuli yö ja pimeys Kangijalan yli, vuorten ja virran ja maan. Ja minä seisoin jyrkänteen partaalla Joonatanin kanssa, hän oli selässäni (sic) kädet lujasti kaulallani, ja minä tunsin miten hän takaa päin hengitti korvaani. Ihan rauhallisesti hän hengitti. Ei niin kuin minä... Joonatan, oma veljeni, miksen minä ole yhtä rohkea kuin sinä? (Mitä vitun hevosenleikkiä tää oli? Pukkihyppelyä? Pienoisjunaa?)
xxx/ellauri208.html on line 963: Veljeni Sebastian kiinnittyy jälleen, niin kuin Annika Idströmin romaanit yleensäkin, selkeästi aikaan ja tunnistettavaan paikkaan, jonnekin Itä-Helsinkiin, mutta samalla siinä kiteytyy niin kuin myytissä tai sadussa jotakin perustavaa ja yliyksilöllistä inhimillisestä kokemuksesta. Hädän hetkellä Antti, jonka hahmossa on yhtäläisyyksiä Günther Grassin Peltirummun Oskariin, turvautuu ystäväänsä – tai mielikuvitusystäväänsä – Sebastianiin. Järkyttävyydestään huolimatta romaani päättyy kohoamisen ja kosmisen kaikkiyhteyden tuntoon, kun romaanin lopussa Sebastian kutsuu ikkunalaudalla kuudennessa kerroksessa istuvaa, äitinsä menettänyttä Anttia mukaansa "maailman katolle" kohti tähtiä ja kuuta, osaksi "ympärillä avautuvaa äärettömyyttä". Hoo hoo jaa jaa, täas tällänen Astrid Lindgreniltä tuttu hyppy pimeään veljen yllytyxestä, kohti Kankijalan fantasiamaailmaa.
xxx/ellauri208.html on line 1161: Rifaan ja Jasminen häihin tulee vaan nobodyjä ilmaisen lounaan toivossa. Voi saatana. Vaikka Jasmine on hyvä pano varmasti, ei tarvis sängyssä jalan reikää kauan eziä.
xxx/ellauri218.html on line 265: Kyštymin ydinonnettomuus on maailmanhistorian kolmanneksi pahin ydinonnettomuus ja oli siihenastisista pahin. Laitoksessa tapahtui 29. syyskuuta 1957 voimakas räjähdys jätesäiliössä, jossa oli korkearadioaktiivista jätettä. Tapahtuma tunnetaan Kyštymin onnettomuutena, ja saastuneesta alueesta on myöhemmin käytetty nimitystä "Kyštymin hiilijalanjälki". Räjähdys johtui säiliön jäähdytysjärjestelmän viasta. Ne rabotajet.
xxx/ellauri224.html on line 111: Nyt etelän valta on täydellinen - ja jos ette vieläkään usko, katsokaa neljää viimeksi käytyä presidentinvaalia. Voittaja on joko syntynyt etelässä tai muuttanut sinne asumaan. Itse asiassa, viimeksi käydyissä kymmenessä presidentinvaalissa voittaja (tai korkeimman oikeuden voittajaksi nimeämä) oli se ehdokas, jolla oli tukevin jalansija etelässä ja/tai (keski) lännessä. Tämän on ilmalämpöpumppu tehnyt mahdolliseksi, kuin myös ozonireiän. Se on lisäxi keino selviytyä olympiavoittajana ilmaston lämmetessä, kunhan sähköntuotanto pysyy kehityxen tahdissa.
xxx/ellauri224.html on line 475: Iloisia uutisia Hoblasta: Helsinki laivaa talvilämpimixi käryävää kivihiiltä Australiasta asti. Näin puolustetaan maan energiaomavaraisuutta. Australia on meidän puolella, vaikka maapallon takapuolessa. Ettäkö se kasvattaa hiilijalanjälkeä? Mitä väliä enää maailmanlopusta, nythän on kyse jostain elintärkeämmästä, nimittäin länsiapinoiden reviiristä! Sitäpaizi hiilet tuodaan laivalla, ei siitä jää mereen jalanjälkiä. Valaille voidaan vaikka teettää korvalappuja.
xxx/ellauri228.html on line 548: Noin tarinan puolessavälissä Robinson kohtaa ensimmäisen kerran lähisaarten alkuasukkaita. Löytäessään rannalta miehen jalanjäljen hän ensin järkyttyy ja pitää sitä paholaisen tekona. Hän uskaltautuu kuitenkin tutkimaan asiaa ja näkee alkuasukkaiden suorittavan saarella ihmisuhreja. Robinson pelastaa pakoon yrittävän uhrattavaksi tuodun nuoren miehen takaa-ajajien käsistä ja nimeää hänet Perjantaiksi. Ajan kuluessa Robinson opettaa nuorukaiselle englantia, käännyttää hänet kristinuskoon ja kouluttaa toimimaan katamiittinaan.
xxx/ellauri231.html on line 463: Jalanjälkesi sateessa kuistilla Sade tahrasi jalanjälkesi,
xxx/ellauri232.html on line 39: Sokeritautinen alaraaja-amputoitu mies ei 6 viimeisen vuoden aikana pystynyt enää sanomaan kuin "juu", "ei", ja "voi vittu". Siinähän ne on tärkeimmät. Kuuluisia viimeisiä sanoja enemp vähemp kuuluisilta vainailta: "Helvetti!" (Kikan isä pyrkiessään ylös sairaalasängystä). "Perhana!" (Eero Pylkkänen missattuaan viimeisen tennispallonsa). "No, minä..." (Paavi unohtaessaan vuorosanansa). "Missä on vasemman jalan sukka? Tuolin allako?" (Stalin saunan jälkeen. V. Huovinen, p.c.)
xxx/ellauri234.html on line 153: EMME TIENNEET, mihin meitä oltiin viemässä. Osa arvuutteli Karjalan kannasta, osa Hangon rintamaa. Myöhemmin asia kuitenkin selvisi meille. Neljän vuorokauden mittaisen junamatkan jälkeen saavuimme Suojärvelle, Itä-Karjalan rajapitäjään. Sieltä matkamme jatkui kuorma-autoilla rajan yli. Maanteiden varsilla oli venäläisiä sotavankeja pakkotöissä. He kerjäsivät meiltä ruokaa ja tupakkaa. He näyttivät kovin laihoilta ja riutuneilta. Vankileirien vaikeudet ja nälänhätä olivat jo sodan tässä vaiheessa lyöneet heihin syvän leimansa.
xxx/ellauri234.html on line 194: Koko Karjalan Suomeen liittäminen on suoraan sanoen Suomen suvun elinehto, ja se on samalla itse Itä-Karjalan kansan elinehto. Itä-Karjalalla ei ole mitään tulevaisuutta omana kansana, paitsi Suomen yhteydessä, ja Suomen asema kansakuntana on ilman Karjalaa uhattu. 3. hyvä vaihtoehto olisi liittää Suur-Suomi osavaltiona takaisin Venäjän federaatioon.
xxx/ellauri234.html on line 317: Mutta nyt oli tullut toinen aika. Ryssä oli joutunut tuomarinsa eteen. Sen kohtalon hetki oli koittanut. Ja nyt oli myöskin Suomella tilaisuus korjata kärsimänsä vääryydet ja panna vielä potti nokkiin, oikea aika saada ryöstetty Karjala takaisin ja antaa sen pakolaisheimolle entinen koti. Nyt koittaisi myös Aunuksen aamu ja Vienan vapaus, nyt katkottaisiin Karjalan kahleet, nyt loppuisivat Inkerin itkut ja Uralin sukulaisten vikinä. Suomen heimo tulisi kulkemaan yhteiseen onnelliseen kotiinsa Volgan mutkassa. Kuka tahtoisi jäädä pois tältä tieltä? Ei kukaan, paizi Aspelundin typerys. Tämä oli unelmien täyttymyksen aamu, tämä oli historiallisen oikeuden toteuttamisen hetki. Suomen historian loistavinta lukua kirjoitettaessa kaikki tahtovat olla mukana. Ja ennen kaikkea nuoriso, se nuoriso, joka katse avoimena, mieli herkkänä ymmärtämään sorrettujen kärsimyksiä ja uhrivalmiina astuu elämän tielle. Tietysti silloin Jaakko ja Jyrkikin ovat mukana, täysin innoin ja palavin sydämin.
xxx/ellauri237.html on line 98: Uusmaalaiset persut ovat rasisteja evakoille ja niiden lehmille: karjalaisten maatiainen nupokarja ei saa istua bussin etupenkeillä, siihen kelpaavat vain ayrhshirelehmät terävine sarvineen. Isoisä huikkaa kuopasta luovutetun Kurjalan puolelta: Mutta oletko muistanut, Market, mistä kaikki oikea apu ja lohdutus ja voima tulevat? Valkoisen puolen siirtokarjalaisen nupolehmän Ruusun puosta! Niinpä. Marquetta painoi leuan syvälle polviensa väliin, risti kätensä jalkojensa ympärille ja supisi rukousta, jossa ei oikeastaan olllut paljonkan järkeä, koska jumala oli kuitenkin suunnitellut kaiken parhain päin ihan omin nokin, eikä välittäisi Marken pyynnöistä tuon taivaallista.
xxx/ellauri237.html on line 233: ¹Henrik Renqvist (alk. Heikki Kukkonen, 1. elokuuta 1789 Ilomantsi – 5. marraskuuta 1866) oli suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja, Karjalan rukoilevaisliikkeen perustaja, uskonnollinen kirjailija ja kirjankustantaja. Hän myös suomensi hartauskirjoja ja arkkiveisuja.
xxx/ellauri237.html on line 350: Elokuvakriitikko Helena Yläsen mielestä kertoja on ajoittanut Rokan ilmestymisen romaaniin tarkan harkinnan perusteella. Kerronta on tullut suvantovaiheeseen ja saa Rokasta uuden moottorin. Sotilaana Rokka on ennen kaikkea pragmaattinen: hän nauttii sotimisesta, mutta ei tappamisesta, koska hän ei tunne vihaa vihollista kohtaan. Hänen mielestään sodassa on vain kaksi vaihtoehtoa, tappaa itse tai joutua tapetuksi, joista ensinmainittu on mieluisampi. Vangiksi saamassaan kapteeni Baranovissa Rokka tunnistaa heti ihmisen ja tarjoaa tälle kovaa teetä. Rokan ainoa, mutta sitäkin suurempi motiivi hänen osallistumiselleen sotaan on hänen kotiseutunsa, talvisodan seurauksena Suomelta ryöstetyn Karjalan kannaksen saaminen takaisin, kun taas Syvärillä hänellä ei ole mitään tekemistä. Rokka ei ole ajattelija, vaan hän jättää sodan moraalin pohtimisen muiden tehtäväksi. Haha, ei sodalla ole moraalia, se on ihan moraalitonta.
xxx/ellauri237.html on line 376: Puistoja haravoinut Hilma-täti tuli Suopeltoon auttamaan ihan pikkurahalla, ei tarvinnut sen tautta säästeliään ex-rikkaan isoisän pyöriä Kurjalassa lautapalttoossa kuin väkkärä. Kaikki oli tän Karjalan Pollyannan ansiota, tuumi Paula, vaikka Marke ize syytti johtoportaan väkeä. Mutta eihän sitä koskaan voinut tietää, ehkä Jumala tolleen heittää noppaa ja joskus puuttuu asiaan, joskus ei! Se on korkeemmassa kädessä. Ei tää ole mitään luonnontiedettä, vaan transhumanismia.
xxx/ellauri239.html on line 484: Viimeisen naulan norjalaisten viihdearkkuun takoo "herttainen" Netflix-sarja täysin jenkistyneiden etuoikeutettujen norskipaskiaisten joulunvietosta. Jo trailerit näyttää aivan hirveiltä. Kaikki paha mitä natomatotalousliberaalit on saaneet aikaan maapallon pään menoxi on tungettu yhteen noin kuusiepisodiseen "tuotantojaxoon." Jättijalanjälkisten huuhaa tapahtuu vielä "kiireisellä" Oslon lentokentällä. Tää on tällästä EF aiheista pursoketta, siinä missä Anne Holt on EK teemaista.
xxx/ellauri250.html on line 68: Tarvitsin lisää, ei riittänyt. Joskus juuri se pelotti minua. Että mikään ei koskaan riittäisi minulle, ei edes kahden jalan vonkale. "Kovempaa", sanoin.
xxx/ellauri251.html on line 236: ⁠Ripe grasses trammel a travelling foot, Kypsät ruohot lyttää matkustavan jalan,
xxx/ellauri251.html on line 306: Yea, lest they smite us with some four-foot plague. Jep, ettei ne lyö meitä neljän jalan rutolla.
xxx/ellauri253.html on line 289: Sellaista kohtaloa hän ei Suomen nuorisolle halunnut. Mutta hän halusi heidät vapaiksi tavoittelemaan juuri sitä. Suomi oli köyhä sixi jää jos kultaa kaivannet. Termiittien piti ponnistella elämässään, ja se oli suomalaisten vahvuusalue, vaikkakaan ei mukavuusalue. Löyhkä oli sietämätön, mutta Ervasti tunsi izensä keventyneexi. Laatikainen kazoi silminkantamattomiin aukenevaa avohakkuuraiskiota. Se oli Haju Sipilän keskustaoikeistolaisen hallituksen työtä. Hiilinielusta oli taikaiskusta tullut hiilijalanjälki. Miljardisakot odottivat Suomen köyhiä. Rahat oli sentään saatu talteen mezänomistajien tileille. Sosialismissa ei tunnettu ympäristöongelmia.
xxx/ellauri253.html on line 353: Koppiauton hintainen Dr Scholl työpöytä oli sisustettu pelkistetysti mutta kalliisti: asiakkaiden lompakon luottamuxen mukaisesti. Tää Heikki onkin nähtävästi maailman paskin nalle sillä se johtaa Ruåzista käsin Sampo-konsernia. 7 keskijalan jacuzzi ja 200K kruunun juppinalle. Mixhän nää kerskakonsumptiojutut kuumottaa niin paljon karhennettuja turtanoita? Heikin kainalot kostuivat kitkerästä hiestä. Näistä eritteistä Unto näyttää ize olevan enstex eniten kuumissaan. Seuraavassa kuvassa Hoblan nätin espoolaisen keskiaukeamatytön esiin kiihottamia fiktiivisiä jääkärieritteitä. Tytössä on jotain samaa kuin Lea Lehtisalossa.
xxx/ellauri253.html on line 370: Karjalan kannas on vaikein paikka. Karjalan kannas on kaunein paikka. Taistella Euroopan silmien alla, vastata sortoon vapautumalla. Visulahti! Sanat saivat jonkin värähtämään Anteron kaatioiden sisällä.
xxx/ellauri255.html on line 65: Vienan lahdelta Laatokkaan hän miekalla piirsi rajan. Mannergeim oli väsynyt. Mannergeimin äitikin oli väsynyt. Hän seisoi keskellä Karjalan korpea ja tärisi kylmissään. Kenttäasu ei enää pitänyt vettä, ja päiväkausia jatkunut tihkusade oli kastellut hänet läpimäräksi. Silti hänen mielensä oli kirkas ja ajatus selkeä. Vuosikymmenten haave lähestyi askel askeleelta. Hän valtaisi Karjalan takaisin - yksin.
xxx/ellauri255.html on line 85: Illalla Mannergeim nousi läheiselle kalliolle ja katsoi kiikareilla kaakkoon. Hän oli näkevinään jo savun nousevan Leningradin esikaupungeista. Tyytyväisenä vanha mies myhäili ja laskeutui alas louhikkoa. Siellä hän tarkisti jälleen aseensa kunnon ja asettui saniaismaton alle lepäämään. Hänellä oli vielä vuosikymmeniä aikaa. Tai hetkinen, kukas tuolta tulee, Anni Sinnemäen fasistinen mies! Joko nyt se alkaakin se Karjalan ja Pezamon palauttaminen? Ja kukas on tuo viirusilmä skyytti? Mitä ihmettä se taitaa olla Anni Sinnemäki ize! Sinne mäki!
xxx/ellauri265.html on line 317: Guugle nostaa ryhmä Haun keskustelut korkeelle. Esim "lähden Taimaaseen" vie Suomi 24 palstalle. Puuttin esiintyi 100K kertaa, Zelensky hikiset 2K, mutta positiivisesti. Samu tykkää tilastoita, erit. vasemman jalan saappaista.
xxx/ellauri265.html on line 469: Kouluista on tehty tulotason, asuinalueen ja mutiaispitoisuuden kriteereillä hakukone. Voi vittujen kevät ja tekoälyn takatalvi. Pilvipalvelut on hylätyissä selluloosatehtaissa ja syövät sähköä. Kännykkäkään ei lennä ilmassa kuin viime metrit. Indikaattorivimma on vähentynyt. Nyt jos oisi värivilmi niin voisi kazoa punastuuko nilkki edes. Sehän oli nimenomaan se joka toi vasemman jalan saappaiden laskemisen yliopistoon. No eise punastu, se hyvä puoli siitä on että naama on valmiixi viinan ahavoittama ja nahka lukuisten valtataisteluiden parkizema.
xxx/ellauri286.html on line 500: Vitun virolaiset pellet rakasti niin paljon länkkäreiden muovia että luopuivat kotimaisista kangaskasseista. Nyt tiedetään miten paljon parempia ne olivat. TIEDE-lehden paljastuneen terskan näköinen päätoimittaja Jukka Ruukki kauppaa muovia, unohtaen kokonaan mainita sen muut ympäristöhaitat kuin hiilijalanjäljen. Miten voi mies olla niin tajuton, joko se on tyhmä tai se on tilauskusettaja. Miten voi nainen olla ilman kaloritajua, ihmettelee Sofi läskinä. Vitun vainoharhaisia valkolaisia. Kumma ettei suomalaiset punikkien lapsenlapsen lapset muista että niitä nälistettiin leireillä enemmän kuin Jaarli Bobs tappoi buurilapsia ja äitejä.
xxx/ellauri287.html on line 74: "Paavalin jalanjäljissä" Kreikan kiertue
xxx/ellauri287.html on line 125: Tämä kuuluisa kaupunki on Gallion-kirjoituksen sijainti, 9 fragmenttia, joiden avulla tutkijat voivat päivittää Apostolien tekojen kirjan tapahtumat. Delphi oli myös Pythian oraakkelin koti, profeetallinen loisilmiö, joka vaikutti syvästi läheisen Korintin kirkon käytäntöihin (1. Korinttilaisille 13-14). Kiipeä kaupungin muinaisen jalanjäljen huipulle ja löydät yhden antiikin Kreikan parhaiten säilyneistä stadioneista, joka havainnollistaa Heprealaiskirjeen 12:ssa käytettyjä urheilukuvia ja tunnelmia.
xxx/ellauri292.html on line 257: Vaikka hän ei löytänyt sieltä haudattua kolmen miljoonan kultakolikon aarretta, kaivinkoneet löysivät seitsemän jalan päättömän marmoripatsaan. Toimissa, joka saattaa tuntua ristiriidassa hänen huolellisten kaivaustensa kanssa, Stanhope määräsi patsaan murskattavaksi "tuhanneksi palasiksi" ja heitettäväxi mereen. Hän teki tämän hyvän tahdon eleenä ottomaanien hallitukselle osoittaakseen, että hänen kaivauksensa oli tarkoitus saada arvokkaita aarteita heille, eikä ryöstää kulttuurijäännöksiä lähetettäväksi takaisin Eurooppaan, kuten monet hänen maanmiehensä. tekivät tähän aikaan. No oliko tossa mitään järkeä? Byron olisi pyörittänyt päätään.
xxx/ellauri295.html on line 48: Geoffrey of Monmouthin tarina jatkuu selittäen tarkkaan kuinka velho Merlin kutsutaan ja muuttaa taianomaisesti Utherin ulkonäön Gorloisin ulkonäöksi auttaakseen heidät pääsemään Tintagelin linnaan, samalla kun hän muuttaa hänen ja Ulfinin esiintymiset kahden Gorloisin kumppanin ulkonäöksi. Näin naamioituneena he pääsevät Tintageliin, missä Uther toistuvasti "menee Igraineen" koko kynttilänjalan pituudelta, ja "sinä yönä sikisi kuuluisin miehistä Arthur." Kirpeästi kirkaisten juna lähti menemään viehättävän laaxon lävize... Kultaseni, ei nyt, minulla on igreeni.
xxx/ellauri296.html on line 545: ja sukuromaaneja, evakot kuvitelmia Muinais-Karjalan kuningaskunnasta.