ellauri017.html on line 1147: Petri Puovola uhkasi pappeja ja kirkkoherroja kuolemanrangaistuksella, josta on erillinen aloitus yllä. Tässä aloituksessa kysellään sen perään, että millä natsoilla Puovola on uhkaillut pappeja. Hyvä kysymys!!! Yllä oleva aloitus todistaa sen, että Puovola on jakanut sellaista sanomaa, jota ei ole Herra hänelle antanut.
ellauri062.html on line 308: Koneen säätiö on jakanut 22 500 euroa apurahaa Susikoira Roi -vitseihin perustuvalle esitykselle.
ellauri079.html on line 203: Muze ei ole hyvää lääkettä (tuumii Lituskanenä), jos valtio kunnioittaa hyväntekijänään miestä, joka on säädöstensä nojalla jakanut muutamien harvojen omaisuuden suuren joukon kesken. Ei tää on kylä Wallun mieleinen mies.
ellauri112.html on line 100: August Strindbergin vaikuttava näytelmä oli eilen Kansallisteatteriin koonnut täyden huoneen, joka mielenkiinnolla seurasi sangen huoliteltua esitystä. Suosionosoituksetkin, jotka kasvoivat näytös näytökseltä, olivat lopulta erittäin vilkkaita. »Erik XIV» onkin mieltäkiinnittävä ja vaikuttava näytelmä, ei vähimmin siksi, että Strindberg on voinut siihen mahduttaa niin paljon omituista, aina intohimoista itseään. Hän on siinä ikäänkuin jakanut itsensä kahtia, kahdeksi henkilöksi, joista toinen, onneton Erik-kuningas saa sielukseen kaiken sen syvän heikkouden, epäsoinnun, aina mielipuolisuuden rajoille menevän rikkinäisyyden, jota Strindberg niin runsaasti löysi itsestään; kuninkaan neuvonantaja taas, kuuluisa Göran Persson, on tosin tahto-ihminen kuin kukaan, mutta raudankovan naamarin alla on aito-strindbergiläinen kuolettavasti haavoittuva herkkyys, rakkauden tarve ja sisällinen pakko nähdä elämä alastomuudessaan, paljastaa vaikuttimien epäilyttävät sokkelot. Molempien yhteistä elämää ja toimintaa vainoaa leppymätön kohtalo. Kaikki mitä onneton kuningas tekee on takaperoista ja hullua; hänen neuvonantajansa koettaa uupumattomalla tarmolla hänen jälkiään korjata, mutta kaikki on turhaa. Kuninkaan sisällinen vihlova epäsointu ikäänkuin painaa leimansa kaikkeen mitä hän koskettaa. Miltei pirullisella nautinnolla laskee Strindberg mittaluotinsa tämän ihmiskurjuuden pohjaan saakka, joka on sitä räikeämpi, kun se on niin korkealla, että se näkyy yli maiden. »Erik XIV» on rikkinäisen selän tragedia. Jos tahtoo verrata tätä kuningashahmoa Hamletiin, huomaa heissä ulkonaista yhtäläisyyttä. Molemmilla on pää kädessä, mitääntekemätön pippeli, suuri tehtävä suoritettavana, mutta he eivät siihen pysty, parantumattoman itse-epäilyn ja heikkouden jäytämiä kun ovat. Hamletin epäilyllä on kuitenkin selvät ulkonaiset aiheensa, Erik sensijaan on itse heikkous ja epäily siksi, että hänen sielunsa on pelkkää epäsointua, että hän on tunne-ihminen, jonka tunteet ovat sirpaleina--kuten Strindberg.-- Näytelmään ja sen esitykseen saan tilaisuuden vielä palata. Mainittakoon vain, että hra Jussi Snellman oli Erik-kuninkaassa taas pitkästä ajasta saanut huomattavan osan. On iloista mainita, että hän siitä kaikella kunnialla suoriutui. Hra Puroon Göran Perssonina olisi varmaan Strindberg itse ollut tyytyväinen: se oli erinomainen luoma; esitys kohosi paikoin yli odotuksien. Hra Ahlberg Svante Sturena oli kaunis nähdä, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson ynnä jotkut muutkin esitykset ovat tunnustuksella mainittavat.
ellauri327.html on line 311: Venäjän Britannian-suurlähetystö on jakanut X-palvelun tilillään päivityksen, joka vaikuttaa aiheensa ja ajoituksena perusteella vihjaukselta Suomenlahden tapahtumiin!
ellauri340.html on line 143: Palvellessaan sisäisessä turvajoukossa Bauman opiskeli ensin sosiologiaa Varsovan valtio- ja yhteiskuntatieteiden akatemiassa. Vuonna 1953 jo majorina toiminut Bauman erotettiin yhtäkkiä kunniattomasti, koska hänen isänsä oli lähestynyt Israelin Varsovan-suurlähetystöä muuttaakseen Israeliin . Koska Bauman ei jakanut isänsä sionistisia taipumuksia ja oli todellakin tässä vaiheessa vahvasti antisionistinen, hänen erottamisensa aiheutti vakavan, vaikkakin väliaikaisen vieraantumisen isästään.
ellauri345.html on line 569: Tämä yksi alkuperäinen sielu on nyt jakanut ja "jakanut" itsensä useille täysin erilaisille tasoille/ulottuvuuksille. Aber aufpassen! Merk dass "jakaa" oder "geteilt" die falschen Worte sind, denn alles ist mit allem verbunden. Vielleicht können wir es uns wie ein Organismus vorstellen. Nehmen wir als Anschauungsbeispiel einmal „die Welt“. Diese große Gesamteinheit beinhaltet schier unendlich viele immer kleiner werdende Detaileinheiten.
ellauri360.html on line 42: Elokuva tunnetaan arvoituksellisesta kerronnallisesta rakenteestaan, jossa todellisuus ja kuvitelmat sekoittuvat. Myös kohtausten tapahtuma-ajan ja -paikan suhde toisiinsa jää osin avoimeksi. Unenomainen elokuva on jakanut yleisön mielipiteitä: jotkut pitävät sitä mestariteoksena, toiset käsittämättömänä. Mun mielestä se oli jälkimmäistä.
xxx/ellauri227.html on line 330: Että mikäkö oli murhanaisen motiivi? Mixi tärähtänyt Beata oli räjäyttänyt ilmaan (K) tän super coolin olympiakomitean johtajattaren? No siihenkin oli joku työperäinen (E) selitys: kuningatar Christina oli tehnyt sille oharit jossain rakennustyömaan typerässä palkintojenjako tilaisuudessa, jakanut aplodeja alkoholisoituneelle Kurtille ja jättänyt huomioimatta tärähtäneen Beatan. Siitä Beata julmistui niin pahasti että räjäytti johtajattaren smithereeneixi. Vizi tällä Lizalla taitaa olla ollut izellä jotain pahoja sopeutumisvaikeuxia työpaikoilla.

xxx/ellauri281.html on line 728: Vuodesta 2000 lähtien säätiö on jakanut Kansalaisrohkeus -palkinnon joka vuosi yhdelle tai kahdelle aktivistille. Palkinnon mukana tulee 25 000 dollarin likaisen työn palkkio. Kansainvälisten kansalaisjärjestöjen ehdotuksia hyväksytään, mutta ei-toivottuja ehdokkaita ei suositella. Palkinnon saajia ovat Rakastan enemmän Madhukua (Zimbabwe), Raqqaa teurastetaan hiljaa (Syyria), Hmiob (Chavez-vastustaja), Vladi Kara-Murza (tataari) ja Alexei Navalnyi (vähäryssä).
xxx/ellauri292.html on line 258: Lady Hesterin Ashkelonista kaivama patsas oli siksi vaarallisen houkutteleva palkinto. Vaikka se oli päätön ja hajanainen, se oli ensimmäinen kreikkalais-roomalainen esine, joka koskaan kaivettiin Pyhässä maassa, eron, jonka jopa tohtori Meryon tunnisti. Meryon oli erittäin iloinen tästä löydöstä, ja hän luuli sen olevan "jumalitun kuninkaan" patsas, ehkä yksi Aleksanteri Suuren seuraajista tai jopa Herodeksen itse. Mutta Lady Hester ei jakanut lääkärinsä antikvaarista innostusta, sillä hänellä oli paljon henkilökohtaisesti vaakalaudalla. Hän pelkäsi, että jos hän kiinnittäisi siihen liikaa huomiota, "pahat ihmiset voisivat sanoa, että tulin etsimään patsaita maanmiehilleni, en aarteita [ylevälle] portille", joka on tapana kuvata itse sulttaanin palatsia.
xxx/ellauri295.html on line 305: Vittumaisia kirjoituksia sisältävässä Alamaisen kyyneleet -teoksessa (1970) Erno Paasilinna kirjoitti vittu-aiheisen satiirin, joka noteerattiin Moskovan kulttuuripiireissä saakka. Kysymys ei suinkaan ollut mistään halpahintaisesta vitsistä tahi pilasta, joten Paasilinnan vittua käsittelevä kirjoitus jäi vaille suurempaa huomiota. Kai se useissa piireissä tulkittiin äärimmäiseksi vasemmistoradikalismiksi, joten Paasilinnan Vittua ei mainostettu iskevissä lööpeissä, eikä sen tiimoilta kirjailija itse jakanut kirjakaupoissa nimikirjoituksiaan.
xxx/ellauri307.html on line 342: Kuzmina-Karavaeva kohtasi helmikuun vallankumouksen innokkaasti ja liittyi maaliskuussa 1917 sosialistivallankumoukselliseen puolueeseen . Hän vietti suurimman osan vuodesta 1917 Anapassa, valittiin apulaispormestariksi ja vastasi koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Helmikuussa 1918 pormestari N. I. Morev erosi, ja Elizabeth valittiin hänen tilalleen. Kun lyhyen kaksoisvallan jakson jälkeen bolshevikit otti täysin vallan kaupungissa, Kuzmina-Karavaeva, vaikka hän ei jakanut bolshevikkien ideologiaa, otti terveydenhuollon ja julkisen koulutuksen komissaarin viran yrittäen suojella väestöä ryöstöiltä ja terrorilta. Toukokuussa 1918 hän osallistui Oikeiston SR-puolueen kongressiin Moskovassa ja johti maanalaista bolshevikkien vastaista työtä, palasi syksyllä Anapaan, missä Denikinin vastatiedustelu pidätti hänet - häntä uhkattiin kuolemanrangaistuksella "komissaarin" puolesta. ja osallistuminen yksityisomaisuuden kansallistamiseen. 15. maaliskuuta 1919 hänen tapauksensa käsiteltiin Jekaterinodarin alueellisessa sotilaspiirioikeudessa, ja vain taitavasti organisoidun puolustuksen ansiosta vastaaja sai vain kahden viikon pidätyksen. Odesski Listok -lehti julkaisee avoimen kirjeen Kuzmina-Karavajevan puolustamiseksi, jonka ovat allekirjoittaneet M. Voloshin, A. Tolstoi, Vera Inber ja muut.
13