Natsit ja kommarit tappeli keskenään, mutta poliisit kyllästyi niihin ja käskivät ajaa armeijalaisten heidän ylitse panssarivaunuilla.
ellauri028.html on line 958: Makuasioista kiisteltiin, vastustajaa soimattiin,
ellauri029.html on line 32: Punkakatemia herätti ilmestyessään syksyllä 1980 hurjan kulttuuriväittelyn. Jan Blomstedt oli tehnyt E. Saarisesta haastattelun, jossa hän otti käyttöön nimikkeen punktohtori, ja ilmestyttyään Helsingin Sanomissa 4.5.1980 juttu herätti laajaa huomiota. Haastattelu ja sen vastaanotto innostivat kirjoittajia viemään ideoitaan eteenpäin ja näin syntyi nopeassa ajassa kirjoituskokoelma Punkakatemia. Siihen sisältyi paitsi alkuperäinen punktohtorihaastattelu myös E. Saarisen Vartija-lehdessä julkaisemiani kirjoituksia sekä eri lajityypeissä viritettyjä tekstejä. Kirja oli kokonaisuutena moninainen ja rosoinen, mitä pidimme sen ansiona.
ellauri029.html on line 34: Idioottikin pystyy pilkkaamaan punktohtoria (ks albumi 27). Punk-rockin vesittämisestä sekä paikoin hyvin alkeellisesta a) mielikuvituxesta b) sanavarastosta ja c) kirjallisuuden tuntemuxesta johtuen S:n Suomessa propagoima gonzo-journalismi sai välittömästi epäilyttävän maineen: mikäli punk-tohtorillemme jokin oli "hillittömän rankkaa poweria", oli juostava lujaa pakoon ja ezittävä hillittömämämpää ja rankempaa poweria vaikka tuhansien järvien haiden mezästyxestä. Hunter S Thompsonin lukeminen alkuperäisenä täsmentää Saariskuvaa: useimmiten Esa on vain hyvinkääläinen radanvarren pikkusielu, jonka kirjoituxet päätyy aina siihen, että se todistelee kaikille yxilöllisyyttään ja rankkuuttaan. Joku vielä pienempi sielu voi toki lukea sen höperyyxiä alleviivaten ja kirjoittaen sivuun "Rankkaa!" Sen katu-uskottavuus on samaa luokkaa kuin kädettömällä miehellä, joka uhoaa taukoamattomalla runkkaamisella. Nykyinen seppoilu oli jo idulla, vaikka Sartrella siveltynä: ihmisen täytyy ylpeänä omaxua valizemansa situaatio. Osaansa tyytymätön tarjoilija on roolinsa vanki, ja huonossa uskossa. Loppuelämänsä Eski omistautui sit jakamaan parempaa uskoa. Sitä Peukaloliisan pääskyn sanomaa: Sää pystyt vaikka mahdottomaan, usko sydämmees VAAAAAAAN! Eskin kumipää rikkoo betoniseinää. Mieluummin silti vaivaannuttava ja poikamaisen humoristinen existentialisti kuin ikävystyttävän autistinen elitisti. Ikävä vaan että Eskistä tuli iän mukana ikävystyttävän populistinen viihdyttäjä.
ellauri029.html on line 36: B-O-R-I-N-G! BORING! Jan Blomstedt kirjoittaa ikävystymisen autuudesta. Jan Blomstedt on i-k-ä-v-y-s-t-y-t-t-ä-v-ä. Jan Blomstedt kirjoittaa hiljaisuuden kieliopista. Jan Blomstedt saisi olla hiljaa ja muuttaa maalle opettamaan preskriptiivistä kielioppia. Jan Blomstedt kirjoittaa "vasta-ajattelijoista". Jan Blomstedt on vasta ajattelija. Aivan vasta-alkaja. Jan Blomstedt kirjoittaa: meidän on hyväksyttävä narrimaisuutemme. Jan Blomstedtin kahden esseekokoelman jälkeen se onkin varsin helppoa.
ellauri029.html on line 47: Ne puhuvat kuin uutta kieltä, uljaan uuden maailman newspeakia. Sitä ne opettelevat sudenpennut leuat vääränä, miten ikuisista asioista puhutaan uusin kielin näinä päivinä. Pitäis oikeastaan tehdä legenda, sanakirja josta näkis mikä uutuussana suurinpiirten vastaa mitäkin niistä vanhoista, kirkolta ja kommunismilta menneiltä vuosisadoilta perinnöxi saatua. Uskonnon avaintermeille mulla onkin sellainen legenda jo toisaalla.
ellauri029.html on line 142: Kirjaamisen ja julkaisemisen ohjeet
ellauri029.html on line 148: Kaikki kirjoittamasi esseet ovat julkisia ainakin Runk-akatemia-tasolla. Salaaminen vaatii, että neuvottelet ja sovit asiasta valmentajasi kanssa etukäteen. Laadullisesti heikko essee ei ole peruste salaamiselle. Ilman valmentajan kanssa sopimista salattuna julkaistu essee ei ole hyväksytty tapa toimia eikä oikeuta esseepisteiden hopsaukseen. Runk-akatemialla omista opeista, kopeista, nakeista ja nenäherneistä täytyy pystyä viestimään avoimesti. Kirjaa esseet myös HOPSiin esseepisteiden välilehdelle.
ellauri029.html on line 165: Kokoa esseepankkiin oma kommenttiessee, jossa kerrot, kenen esseitä kommentoit, miten, miksi ja mitä opit. Kopioi kommenttisi kommenttiesseeseen. Kommentoi kommenttiesseitä ja kommenttiesseiden kommentteja. Constant Comment. Opi olemaan oman elämäsi trolli. (Pst. Kommentin voi myös korvata kontantilla. Ohjeet ohjaajilta.)
ellauri029.html on line 180: Soluesseen myötä perehdytte aiheeseen niin paljon, että siitä kannattaa tehdä alustus pajaan.
ellauri029.html on line 192: JOS podcastin haluaa julkaista Runk-akatemian podcast-sarjassa, ota yhteyttä Runk-akatemian mavi-tiimin kuratointijaostoon, joka ohjaa prosessin.
ellauri029.html on line 251: Työntekijöiden haastatteluista huomasi, että monilla niin kiinalaisilla kuin amerikkalaisilla työntekijöillä oli negatiivisia ennakkoluuloja toisistaan. Loppujen lopuksi he kuitenkin pelasivat ”samaan maaliin”, joten syyttelyn sijaan olisi ollut huomattavasti tärkeämpää keksiä ratkaisuja erimielisyyksiin. Työntekijöiden yhtenäisyyttä ei edistänyt yhtään erikseen pidettävät palaverit kiinalaisille ja amerikkalaisille vaan se omalla tavallaan vain kasvatti kuilua heidän välillään. Amerikkalaiset työntekijät pitivät kiinalaisia töykeinä ja kohtuuttomina kun taas kiinalaiset ajattelivat amerikkalaisten olevan laiskoja ja itsekkäitä.
ellauri029.html on line 255: Dokumentissa kuvattiin, kuinka muutamat amerikkalaiset tehdastyöntekijät pääsivät vierailemaan Kiinan päätyyn saman firman tehtaisiin. Kulttuurierot lävähtivät amerikkalaisten naamalle välittömästi. Kiinassa tehtaan omistajaa kohdeltiin kuin kuninkaallista. Asioiden korruptoituneisuus oli järkyttävää. Kiinassa jokainen työntekijä kuului niin sanottuun ”liittoon”, jota johti tehtaan omistajan lanko. Eli toisin sanoen liitto oli täysin merkityksetön ja vain nimellinen väline, jolla voitiin uskotella ulkopuolisille, että tehtaassa kohdellaan työntekijöitä hyvin.
ellauri029.html on line 420: ei tää millään muotoa esim osu Kone ja Sanoma Oy:n kusipäiseen omistajaan."
ellauri029.html on line 427: Sillä kusipäähän on ihminen, joka ajaa omaa etua muiden kustannuxella.
ellauri029.html on line 452: Hallinnan harha on sitä, että luulee olevansa satulassa; esim luulee että on oman elämänsä seppo. Se on ylemmyyden harhan ja optimismin lisäksi positiivinen harha. Onko se hyvä vai paha asia, siitä ovat optimistit ja pessimistit eri mieltä. Rikkaat ja muuten menestyneet luulee, että niiden menestys johtuu niiden omasta erinomaisuudesta eikä suhdanteista. Siitä lähtee peliriippuvuus ja usko paranormaaleihin ilmiöihin, kuten jumala. Se lisääntyy kehumisesta. Se on heikompi masixilla ja vahvempi kun tunteet on pelissä ja kilpailutilanteissa, kuten osakekaupassa. Harha lisääntyy ylpistyneillä Juhoilla ja Esoilla, joilla on menestyxiä uran alussa. Kolmas nainen osoitti että harha vahvistui jos satunnainen tilanne näytti jotenkin hallittavalta, siinä oli jotain kouriintuntuvaa tai tuttua, jonka voi luulla osaavansa hallita. Esim. noppapelissä anterot heitti noppaa kovaa saadakseen kutosia ja hipihiljaa ykkösiä . Mä osaan tän! Hahaa helppo, sanoi hirvi, ja vastasi väärin kysymyxeen Lotta Rotan kysymyspotasta.
ellauri029.html on line 648: Teki mieli sanoa kuin Susanna Lassille: puuropää! Mutta en sanonut, olin ihan hiljaa. Sainhan kirjat alehinnalla, 1/3 e kipale. No eihän tää ollut kuin kolmasosan ale, melkein puolet kuitenkin :) 50% alennusta, sehän on melkein puolet halvemmalla, sanoi pikkugangsteri jossain Kristinan sarjassa.
ellauri029.html on line 656: Jännää kirjaa tai sarjaa jossa on eka roistoja, jotka saa lopussa ansionsa mukaan, on kiva seurata kahdestakin syystä: ensin on kiva samastua vähän niihin roistoihin, jotka ryöstää, raiskaa ja tappaa toisia apinoita; sehän on hyvinkin houkutteleva ajatus, vaikka pelottava. Ja sitten kun hyvixet esim. poliisit, sotilaat tai karjapaimenet ampuu pahixet tohjoxi, saa toisen tyydyttävän katarttisen peräruiskeen: taas on lupa tappaa, ja ollaan vieläpä hyvän asialla. Áll is well, voi alkaa seuraavaa saippuaa.
ellauri029.html on line 667: Tärkeintä on oman tiimin ituradan lisääminen. Se ei nussimatta onnistu. Sen edestä sietää vaikka tappaa tai kuolla ize pukille. Toisixi tärkeitä on kilpailevien ituratojen vähennys. Sen edestä voi jättää vaikka syömättä ja heittää henkensä. Tähän tarvitaan sankareita ja isänmaallista uhrimieltä. Kolmannexi tärkeitä on pysyä ize elossa, syödä ja juoda kun on tilaisuus. Mutta itiöemän elämän tarkoitus on tappaa muita ja lisääntyä, niin että tähän liika panostus on syntiä. Niinkuin on turha tappaminen, jos sen sijaan voisi nussia ja tehdä lisää pentuja. Make love, not war.
ellauri029.html on line 704: vähintään hiljaa, mieluummin kuitenkin kovaa,
ellauri029.html on line 767: Keskiviikkona 4.12.2019 Ilta-Sanomat uutisoi vuorostaan ulkoministeriön sisäisistä sähköposteista, jotka asettivat Haaviston puheet hyvin kyseenalaiseen valoon. Sähköpostissa konsulipäällikkö Pasi Tuominen kirjoitti alivaltiosihteeri Pekka Puustiselle: ”Emme voi toimia konsulipalvelulain mukaisesti, sen sijaan voimme toimia konsulipalvelulain periaatteiden mukaisesti. Päätös tulee tehdä hallituksessa tai sitten päätös tulee olla ministerin. Näen nyt ongelmaksi, että ministerin kanslia vyöryttää tämän hoidettavaksi konsulipalvelulain mukaisesti ja lähtökohtaisesti niin, että avustamme vain lapsia. Tällaisen päätöksen tekeminen virkamiestyönä on sellainen päätös, että sen tekijän on syytä varautua siihen, että hän saa päätöksestään vankeustuomion, josta tulee sen verran pitkä, ettei sitä voi ehdollisena suorittaa. Päätöksentekijän kannattaisi olla myös noin 65-vuotias, jotta eventuaalinen viraltapano ei vie toimeentuloa pysyvästi.”
ellauri029.html on line 779: Piirrustustunnilla opettaja käski oppilaita piirrtämään naisen käyttämättä kumia. Kun piirrustuxia tarrkastetiin, niin opettaja kysyi Kuuma-Kallelta, mixi se oli piirrtänyt naisen rraskaana. Kuuma-Kalle tuohtui totaalisesti, ajoi opettajaa kirrveen kanssa kylänrraitilla takaa niin, että tekohampaat lensivät.
ellauri030.html on line 111: Catolla oli uran aikana 44 ottelua käräjätuvassa, joista 43 se voitti tyrmäyxellä, yhden hävisi. Naisten koreilua se ei onnistunut estämään. Epsanjalaisia se kuvernöörinä listi ja riisti julmasti. Orjia se kohteli kun karjaa, ruoski ja tappoi ihan pikkujutuista. Karkea ja väkivaltainen äijä, täysin vulgääri. Vitun puhemies Kurnau.
ellauri030.html on line 290: - Sanohan Simmias, mikä tässä (sielun kuolemattomuudessa) ei tunnu vakuuttavalta. - Se että myös harmoniasta, lyyrasta ja sen kielistä voisi sanoa samalla tavoin: viritetyssä lyyrassa on harmonia näkymätön, ruumiiton, täydellisen kaunis ja jumalallinen, ize lyyra ja kielet taas ovat ruumiita ja ruumiillisia, yhteen liitettyjä, maan kaltaisia ja sukua kuolevaiselle. Entä jos joku nyt särkisi lyran tai katkaisisi sen kielet ja sitten väittäisi samoin perustein kuin sinä, että harmonian täytyy vielä olla olemassa, että se ei ole voinut hävitä - sillä eihän ole mahdollista, että nämä kuolevaiset esineet, lyyra ja kielet, olisivat vielä olemassa vaikka kielet on katkaistu, sen sijaan harmonia, joka on jumalallisen ja kuolemattoman kaltainen ja sille sukua, olisi hävinnyt ja siis tuhoutunut ennen sitä mikä on kuolevaa? Ja hän voisi väittää edelleen, että harmonian on pakko olla vielä olemassa ja puuosien ja kielten täytyy lahota ennenkuin sille voi tapahtua mitään. Sinäkin olet varmaan huomannut, Sokrates, että kuvittelemme sielun lähinnä tällaisexi: ruumiimme jännittyy ja herpautuu kuumuuden ja kylmyyden, kuivuuden ja kosteuden sekä muun sellaisen vaikutuxesta,kun taas sielumme on kaiken tämän sekoitus, harmonia, jossa kaikki on hyvin ja sopivasti sekoittunut keskenään. Ja jos sielu kerran on harmonia, on selvää että kun sairaus tai jokin muu paha saa ruumiimme liiaxi herpautumaan tai jännittymään, sielun täytyy heti hävitä, olipa se miten jumalallinen hyvänsä, aivan niinkuin harmonian yleensäkin sekä musiikissa että muissa taiteissa; sen sijaan ruumiin jäännöxet säilyvät kauan, kunnes ne poltetaan tai mätänevät. Jos joku siis väittää, että niin sanotun kuoleman tapahtuessa sielu häviää ensimmäisenä koska se on ruumiin ainesten sekoitus, niin mitä me voimme esittää tätä teoriaa vastaan? 86a
ellauri030.html on line 300: Ostin ekan lohtunamixi professorin aloitusrahoilla. Se oli raudasta tehty Nokian ulosvedettävällä antennilla varustettu laatikko, jonkalaisen näin myöhemmin Oulun kännykkämuseossa. Sen päälle saattoi kuulemma ajaa autolla, ja yhä pelitti. Jorma Ollilan kapeaolkaisia pazaita ei ollut vielä kaikkialla maailmassa kaadettu.
ellauri030.html on line 339: Keisari Markus Aurelius (161–180 jaa.), yksi stoalaisen filosofian merkkimiehiä, joka itsekin kynäili samansuuntaisia itsetarkasteluja, oli ihastunut heräteostoxen käsikirjaan. Aurelion sielu oli häviämätön niinkuin muovipelletti, samoin Senecan. Siseron oli sekoitetta, Epiktetoxella vielä 100% biohajoava.
ellauri030.html on line 341: Sudenpennun käsikirjan ohjaa ihmismieltä siihen hommaan, johon maailman rakentaja ja isä sen on tarkoittanut. Äidistä ei ole puhetta, niinkuin ei kristityilläkään. Impulssiostos käsittelee taitavasti, terävästi ja varsin monipuolisesti hengen ja ruumiin etu- ja takapuolia, ylistää vertauksilla ja kuvauksilla kaiken oikean, hyvän ja jalon arvoa. Loukkauksista ja huomaavaisuuden puutteesta ei pidä suuttua, vaik onhan ne vituttavia. Ojennukset ja ohjaukset, neuvot ja vertaukset ovat kauttaaltaan opettavaisia (onko niitä muunkin laisia?). Esitys on lyhyttä ja miellyttävää, kieli voimallista ja vaikuttavaa.
ellauri030.html on line 355: Täähän liittyy hauskasti Aarne Kinnusen keltaiseen kirjaan! Leikinlasku kuuluu jokaiseen hyvään näytelmään! Jumalallakin on huumorintaju kohillaan, vaikka raamatusta kazoen ei ehkä siltä näytä. Mun vastaushan on et kysymys on väärin asetettu, ei maailma ole sen paremmin hyvä kuin pahakaan, se riippuu siitä kenen kannalta sitä kulloinkin kazoo.
ellauri030.html on line 389: Jos menet kylpemään, kuvittele, mitä kylpylaitoksessa tapahtuu, kuinka siellä jotkut loiskuttelevat vettä toisten päälle, jotkut tungeskelevat, jotkut käyttävät herjaavaa kieltä, jotkut jopa varastelevat. On turvallisempaa tarttua toimeen, jos heti sanot itsellesi: ”Tahdon mennä kylpemään, ja tahdon säilyttää oman luonnollisen mielentilani.” Ja menettele samoin kaikessa, mihin ryhdyt. Sillä siten olet valmis sanomaan, jos jokin estää kylpemistäsi: ”Enhän tahtonut ainoastaan kylpeä vaan myös säilyttää oman luonnollisen mielentilani, mutta sitä en säilytä, jos minua vaivaan itseäni tällaisilla sattumuksilla.”
ellauri030.html on line 405: Nain on meidankin elamassamme: jos sinulle annetaan näkinkengän ja kukkasen sijaan vaimo ja lapsi, olkoon niin. Mutta jos kapteeni kutsuu, jätä ne kaikki ja juokse laivaan, äläkä katso taaksesi. Ja jos olet vanha, älä poistu etäälle laivasta, ettet myöhästyisi, kun sinua kutsutaan.
ellauri030.html on line 407: Tää haiskahtaa hyvinkin ikävältä lääkkeeltä. Mikä kapteeni, mikä laiva? Jos se on joku valtiolaiva niin sanon neandertaalimaisesti: haista kukkanen. Pidän mieluummin näkinkenkäni. Jos se taas on veteraanin iltahuuto, niin kukkaset ja näkinkengät herpoo käsistä ilman eri komentoa. Ei niitä tarte työntää pois ennen aikojaan.
ellauri030.html on line 419: Aloita pikkuasioista. Onko öljyä läikkynyt maahan? Onko tilkka viiniä varastettu? Sano tuolloin itsellesi: ”Tämä on tyynen mielen ja mielenrauhan hinta, sillä ilmaiseksi ei saa mitään.” Kun kutsut palvelijaasi, hän ei kenties kuule sinua, tai jos hän kuulee, hän saattaa olla tekemättä mitä sinä tahdot. Mutta mielenrauhasi ei saa järkkyä siitä.
ellauri030.html on line 431: Nähdessäsi jonkun kunnioitetun, mahtavan tai muuten arvossa pidetyn henkilön, älä anna tuon vaikutelman eksyttää sinua luulemaan häntä onnelliseksi. Sillä jos hyvän olemus riippuu siitä, mikä on meidän vallassamme, meissä ei tule olla sijaa kateudelle ja pahansuopuudelle. Ethän sinäkään tahdo olla valtion päämies, senaattori tai konsuli, vaan olla vapaa. Ja ainoastaan yksi tie vie vapauteen: olla välittämättä siitä, mikä ei ole meidän vallassamme.
ellauri030.html on line 433: Ei se ihan noin yxinkertaista ole, hemmetti. Emmä tahdo välttämättä olla herra isoherra, mutta kyllä silti harmittaa että joku toinen on. Jotain rajaa, mulle paras vaihtoehto on ettei kukaan pääse päsmäröimään mun kustannuxella. Ja se on kyllä puppua ettei keuliminen suututa vaan mun oma suuttumus, se on ihan höpöä ideaoppia. Kummallinen tyyli eristää koko maailma izestään, outoa autismia.
ellauri030.html on line 455: Aina vaan tää sama repesti, ota Ataraxia. Kokovartalopuudutus suojaa kaikilta kivuilta. Ei suhun oikeasti satu, susta vaan tuntuu siltä. Tää on ihan hanurista koko filosofia. Tää on orjamoraalia, ylläri. Ja siihen kuuluu myös olemattomien kumartelu:
ellauri030.html on line 470: Jos vain kykenet, ohjaa seurassa ollessasi sanoillasi keskustelua arvokkaisiin asioihin. Mutta jos satut olemaan sinulle tuntemattomien ihmisten parissa, ole vaiti.
ellauri030.html on line 483: Myös rivo puhe on vaarallista. Jos joku ryhtyy sellaiseen, on paikallaan nuhdella puhujaa, tai jos ei se ole mahdollista, osoita selvästi vaieten, punastuen ja torjuvin katsein, että sinusta sellainen puhe on vastenmielistä.
ellauri030.html on line 543: Goethe kirjoitti Artturin vieraskirjaan: Jos haluut iloita elämästä, sun pitää tykätä maailmasta. No Goethehan iloizi ja tykkäsi. Schopenhauer ei. Puolixi se johtui geeneistä (sen isä oli masis) ja puolix meemeistä (sen vanhemmat tappeli kuin Vihtori ja Klaara).
ellauri030.html on line 547: Berliinissä ollessaan Schopenhauer haastettiin oikeuteen. Haastajana oli ompelijatar nimeltä Caroline Marquet. Melua vihannut Schopenhauer oli työntänyt ikkunansa alla kovaa lörpötelleen naisen alas portailta. Nainen oli loukkaantunut niin pahasti, että Schopenhauer määrättiin maksamaan tälle kuukausittain 15 taaleria rahallista korvausta. Kun nainen 20 vuotta myöhemmin kuoli, Schopenhauer kirjoitti päiväkirjaansa latinaksi ”obit anus, abit onus” (nainen kuoli, kärsimys loppui). Sillonko se osti sen huoneiston?
ellauri030.html on line 549: Vuonna 1831 Berliinissä puhkesi koleraepidemia ja sekä Hegel että Fichte pakenivat kaupungista. Hegel tuli takaisin liian aikaisin, sai tartunnan ja kuoli muutama päivä myöhemmin. Schopenhauer sen sijaan muutti etelään ja asettui loppuiäkseen Frankfurtiin vuonna 1833. Siellä hän eli yksin ainoana seuranaan lemmikkinsä villakoira Atma tai vaihtovuoroisesti Butz. Atma oli nimetty hindujen maailmansielun Atmanin mukaan. Schopenhauer testamenttasi koiralleen 300 guldenia. (Saksalaisten mukaan Atmoja oli useampia ennen Butzia. Se ei käy ilmi montax oli Butzeja. Nelijalkaisia pesänjakajia.)
ellauri030.html on line 551: Schopenhauer tarkoittaa kai lapionheiluttajaa. Kaivoikohan ne ennen hautoja. Suku oli noussut kauppamiehixi. Artun lahjat (muut kuin ahneus) tais tulla äidin puolelta.
ellauri030.html on line 569: Ikuinen oikeus on se et paha saa palkkansa. Elämä on kilpailua, ja kaikille käy kehnosti, kaikki saa turpaansa, ei lopulta vaan heti saman tien. Kaik on kurjaa koko ajan. Kuulostaa ihan Artulta.
ellauri030.html on line 593: Optimisti sen sijaan ajattelee, että asiat järjestyvät. Hän näkee tulevaisuuden valoisana ja uskoo selviytyvänsä mahdollisista vastoinkäymisistä hyvin.
ellauri030.html on line 597: Pänkäläisen mielestä oli kiinnostavaa, etteivät optimismi ja pessimismi korreloi keskenään. Optimismilla ei ole mitään yhteyttä sepelvaltimotautiin. Se ei siis suojaa sairastumiselta.
ellauri030.html on line 670: Sapajulle sota on ennen kaikkea koijaamista, silmään kuseskelua.
ellauri030.html on line 691: nojaamaan keltaiseen muovipöytään kyynäspäällä käsi leuassa,
ellauri030.html on line 957: No jaa, orja, emmä haluakaan nussia mitään naista.
ellauri030.html on line 983: Sen riipustuxet on saatu dekoodatux vasta 2010. Kirjaa myydään vielä, siitä löytyy vaan fragmentteja netistä. Alla joitakin.
ellauri030.html on line 1021: Vähän se säätelee kristinuskonvastaisimpia pointtejaan, ettei joudu roviolle: ne sit Religionsspott... "Tiedän kyllä että kun on jumala, voi sallia izelleen kaiken, mutta tämä menee jo liian pitkälle." (Siis että tyhjästä nyhjästy syntinen ei saa palata tyhjään josta se on tehty, vaan saa kyydin kattilaan määrättömästi paistumaan.) Vähän sekavaahan tomismissa on, ettei lopputulos sittenkään riipu syntisäkiin tekosista, vaan että porukka on alunperin jo jaettu vuohiin sekä lampaisiin. Mut tästä dramaattisesta ironiasta on ollut puhe jo Calvinin kohdalla.
ellauri031.html on line 129: Lumpenissa luin Nick Ostlerilta saamaani T.C. Whiten kirjaa Once and Future King, etenkin sitä episodia, missä nuori Artturi exyilee murkkupesässä. Se tuntui siellä aavemaisen tutulta.
ellauri031.html on line 132: Yxi säälittävä pätkä on säilynyt nimeltä Dragsvik språk - artikel, josta on tämän albumin motto. Se on kai mun oma ruozinnos T.C. Whiten kirjan murkkuepisodista. Loppu löytyy osin puhtaaxikirjotettuna alempana. Mä huomaan että mulla oli jo sillon eli 40v sitten sama tyyli lainata ja samalla väännellä toisten textiä. Vähän kun ajoneuvon käyttöönottoa ja hylkäämistä ojaan lyttyyn ajeltuna, ryynit penkillä ja tankki tyhjänä.
ellauri031.html on line 180: Rikkaiden elinkeinoelämän valtuuskunta Reva julkisti männätorstaina tutkimusraportin, joka esittää raikkaita ehdotuxia peruspalvelujemme edullisoimisexi Viroon muuttamisen avulla. Sukanvarsi Plus kävi haastattelemassa Revan tutkmusraportin laaatijaa enokomisti Iivana Julmaa.
ellauri031.html on line 191: - Nimenomaan! Säästyneillä rahoilla voisi laskelmieni mukaan ajaa taxilla Viru-hotellin ympäri kolmen vuoden ajan.
ellauri031.html on line 196: Mutta kuulkaapa tämä, vielä paremmin on asiat 2019. Kun postia ei enää juuri jaeta, säästöjä ei synny samalla tahdilla. Nyt on edullisempaa ajaa alas loputkin Postista ja heittää työntekijät yxinkertaisesti pihalle! Johtoporras on kyllä vielä tarpeellinen, mutta se on eri asia, eikä kuulu tämän ohjelman puitteisiin. Mitä jos ei olisi koko postia? Hehe?
ellauri031.html on line 210: Drakasta näyttää säilyneen myös nivaska papereita nimeltä Fasismin tuntomerkkejä, muistiinpanoja kirjasta Edvard R. Gummerus: Fascismen och det moderna Italien, Söderströms 1930. Lainasin tän kirjan kai Drakan biblasta. Mixei tätä kirjaa julkastu Gummeruxella? Edvard näyttää kuuluneen toiseen Gummeruxen sukuhaaraan, isä oli joku jääkäriliikkeen aktivisti ja tää Edvard asui enimmäxeen Italiassa (pohjoismaisten kielten lehtorina) ja Ruozissa (kääntäjänä), kuoli Ludvikassa, av alla ställen. Me on käyty siellä, lähellä Barkmanien Nyckelbäckeniä. Gummerus julkasi paljon vasemmistokirjailijoita, tää heppu ei ehkä ois halunnutkaan siihen porukkaan. Vekkulisti lehtorimme heiluu fasismin ihailun ja epäilyxen välimailla, ihan siitä riippuen mitkä sen omat intressit itse kussakin asiassa on.
ellauri031.html on line 239: Puolueessa oli 1M miestä per 100K naista. Naisjärjestöjen tehtävät: 1) tee velvollisuutesi tyttärenä, sisarena, oppilaana ja ystävättärenä ja ole hyvä, kiitos, anteexi, ja tyytyväinen, vaikka velvollisuus on joskus raskas. 2) Palvele isänmaatasi kuin suurta äitiä, kaikkien italialaispoikien äitiä. 3) Rakasta johtajaaa, joka on tehnyt maastasi suuremman ja vahvemman. 4) Tottele ilolla ylempiäsi, ml miehiä ja poikia. 5) Tohdi vastustaa vääriä neuvonantajia ja niitä jotka ilkkuvat moitteetonta elämää. 6) Kasvata kehoasi kestämään fyysisiä rasituxia ja sieluasi kestämään tuskaa. 7) Kaihda naurettavaa turhamaisuutta mutta rakasta kaikkea kaunista. Italialaiset fasistimiehet ovat kauniita. 8) Rakasta työtä joka on elämä ja sopusointu.
ellauri031.html on line 245: Yxilön velvollisuus on valtion kautta vaikuttaa ja elää kansakunnan hyväxi, joka on yhteiskunnan korkein ilmentymä ja samalla sen välttämätön edellytys. Vain sikäli kuin se on kansakunnan edun mukaista on yxilöllä mitään oikeuxia. Mikään ei ole fasismin hengelle vieraampaa kuin Ranskan vallankumouxen periaatteet sellaisina kuin ne on muotoiltu "ihmis- ja kansalaisoikeuxien julistuxessa". Tunnuslauseen "vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus" sijaan ja sitä vastaan asettaa fasismi vaalilauseensa "järjestys, auktoriteetti ja oikeudenmukaisuus". Law and order. Aina sama tematiikka, tää on kammottavan toisteista.
ellauri031.html on line 249: Tietyt piirteet fasismissa muistuttavat sosialistista opeista, mutta mitään pitemmälle menevää yhtäläisyyttä tuskini on. Fasistinen hallinto tunnustaa ja suojaa yxityistä omistusoikeutta ja tekee parhaansa rohkaistaxeen yxityisyritteliäisyyttä sikäli kuin se on kansakunnan eduxi. Fasismi tunnustaa myös luokkajaon välttämättömyyden, ja yhteiskunnan jaon johtajiin ja johdettaviin. Mussolini toivoi aina joskus yhdistävänsä näennäiset sovittamattomat vastakohdat, pääoman ja työn, isänmaan ja köyhälistön. (Täh? outo mutta paljastava vastakkainasettelu. Kaikkien maiden proletaarit, älkää yhdistykö keskenänne vaan omiin työnantajiinne. Vähän sellasta paikallista sopimista.) Jo lapsuudessa Mussolinilla oli ajatus luoda uusi luokkajako, ei prolet vs. porvaristo, vaan urkuharmoninen kokonaisuus, joka liittää yhteen yhteiskuntaryhmät ja niiden vastakkaiset edut. Ja näistä eduista ei pidetä uolta minkään luokkataistelun myötä, joka repii kansakuntaa, vaan luokkien yhteistyön kautta.
ellauri031.html on line 257: Korporatiivinen yhteiskunta ei ole läheskään valmis, mutta näyttää siltä että fasismin johtomiesten tarkoitus on vähitellen siirtää kansakunnan edustamisen tehtävä edustajainhuoneelta korporatiiviselle kansallisneuvostolle. Neuvoston puheenjohtaja on B. Mussolini. Siihen kuuluu ammattikuntien edustajia, yhtä monta työntekijäin ja työnantajain edustajaa. Vain työtätekevillä on oikeus ottaa osaa valtiolliseen elämään. Ja työtätekevät ovat täydellisesti edustettuina ammattikunnissa ja valtion tunnustamissa yhdistyxissä, joiden sixi tulee valita ehdokkaat valtiolllisiin vaaleihin. Ammattirjärjestöjen laatimat ehdokaslistat alistetaan fasistipuolueen suuren neuvoston hyväxytttävixi ja ne henkilöt jotka tämä hyväxyy asetetaan varsinaisixi ehdokkaixi. Äänioikeutettuja ovat vain ne kuuluvat puolueeseen, ammattijärjestöihin ja yhdistyxiin ja jotka vaalilautakunnat ovat hyväxyneet. Vaaleissa annetaan vain kyllä- ja ei-ääniä ja äänestäjät voivat siis vain hyväxyä ja hylätä koko maalle yhteisen ehdokaslistan kokonaisuudessaan. Vaalit ovat siis luonteeltaan lähinnä kansanäänestys. Ellei riittävästi kyllä-ääniä saada, järjestetään uudet vaalit.
ellauri031.html on line 306: Myöhään huhtikuussa 1945, lopullisen tappion päivinä, Mussolini ja sen vika kiltsifrentsi Clara Petacci koitti hipsiä hipihiljaa Sveiziin, mutta jäivät kommunistipartisaanien kynsiin, jotka ampuivat ne muitta mutkitta Como-järven kauniissa maisemissa. Mussolinin ruumis vietiin Milanoon ja ripustettiin väärinpäin Esson huolzikalle, todistuxexi siitä että fasismin henki oli siitä pysyvästi karannut. Kyljissä luodinreikiä, venttiili ja tulppa falskasi. Kummastahan päästä henki karkasi. Ehkä kummastakin. Joka reijästä.
ellauri031.html on line 585: Esa Sariolasta leivottiin 80-luvun kirjallisuuden uudistajaa ja kokeilijaa. On totta, että hänen teoxissaan rikotaan rajoja: ikävystyttäviin ja lukijaa aliarvioiviin viihdeklisheisiin yhdistetään kömpelöä esseetä ja psykologian alkeisoppikirjaa. Sariolan pääteoxet, Rakas ystävä ja Kuolemaani saakka ovat äärimmäisen yxinkertaisia ja selkokielisiä saippuaoopperoita. Niiden juonena on rikostarina, jossa menestyvä päähenkilö raivaa kilpailijansa tieltään. Päähenkilö ja hänen vastustajansa eivät kuitenkaan ole tasavahvoja, joten heidän välisissään konflikteissa ei juuri ole jännitettä. Kissa ja hiiri -leikin ainoaxi kysymyxexi jää, millä tavalla päähenkilö nujertaa uhkaajansa.
ellauri031.html on line 591: Vielä sietämättömämpää kuin Sariolan juonten kömpelyys on hänen kerrontatekniikkansa alkeellisuus. Sariolalle pitäytyminen normaaliproosassa, tuikitavallisessa minä sinä hän -muotoisessa kerronnassa, on varsin viisas valinta. Tajunnanvirta tai sisäinen monologi edellyttäisivät näet edes jonkinlaista kielellistä lahjakkuutta. Sariola sen sijaan pudottaa kavaletin toisensa jälkeen kuin maailman monin poni Polle, hänen kielikuvansa ovat naurettavuuteen asti kuluneitä ("viiltävä kaipuu") ja dialogi puisevan epäpuheenomaista ja yxitasoista. Tsygologi kaatuu rämähtäen fläppitaulun perässä, kirjan henkilöt eivät edes hätkähdä. Kummankin romaanin ulkopuoliset kertojat ja Rakkaan ystävän minäkertoja tulkizevat jatkuvasti sekä tilanteet että henkilöt. Nämä idioottipsykologit eivät koskaan vaikene, vaan tappavat lukijan mielenkiinnon joka askelella. Tai eivät tapa, se syntyy kuolleena.
ellauri031.html on line 593: Makea näyttää eniten häirizevän, että Sariola ei ole Paul Austermainen epäluotettava kertoja. Eipä ei, Esukkaan voi luottaa kuin Tiedonantajaan.
ellauri031.html on line 620: Sua kohti herrani, sua kohti vain. Kaarlo Syväntö jättää perheensä kuin nallin kalliolle 1947 ja matkaa koti-Suomesta sodanjälkeiseen Palestiinaan matti kukkarossa, maailman-mattina silti herran kukkarossa. Paljon rukouxia, paljon mahtavia rukousvastauxia. Herra tottelee mukisematta palvelijansa pienintäkin pyyntöä. Kysyy ehkä joskus izeltään, kumpi tässä oikestaan ohjaa kumpaakin.
ellauri031.html on line 622: Mutta mixi Kaarlon pitää aina muistuttaa herraa rahapulasta, vaikka kuten se ize huomauttaa, herra sen ilman kertomistakin tiesi? Praha on loppu lähettäkää tshekki. Kun herra kuiteskin tietää kuinka tässä käy loppupeleissä, se ei spoilereista piittaa, koko juoni on etukäteen tiedossa. Mixeise järkkää Kaarlolle kuukausittaista tilisiirtoa? Säästäisi omia vaivojaan ja Kaarlon housunpuntteja.
ellauri031.html on line 646: Rättipäät (joita aluxi oli monta kertaa enemmän, nyt on toisin päin, 10 miljoonasta on 3/4 juutalaisia) oli omassa (entisessä) maassaan terroristeja. Mixikä? Koska parhaat pyssyt oli briteillä, jotka suojelivat hassuhattuja. Ne joilla ei oo kunnon armeijaa on aina terroristeja. Armeijat ei terrorisoi, ne vaan puolustaa. Ne seuraa sodan sääntöjä, tappaa siististi. Hilda Andersson oli marttyyri, terroristit ampui sen. Onnex onnex Kaarlo heitti pois sen homburgin ja selvisi. Olikohan sillä alla kipa niinkuin Shulemilla. Toimittaja Olavi Pylkkäselläkin oli kipa, kuin se toimitti Voitto-Sanomia Rauhixen kulmahuoneessa.
ellauri031.html on line 699: Messiaaninen psykiatri paranee tupakkahimosta mutta saa potkut työpaikasta. Muuttaa Lontooseen ja taas takaisin. Syynää armeijaa pakoilevia tekohulluja. No ei siitä sen enempää. Se on Kaarlon puutarhan varhaisviikuna. Ensimmäisiä sykofantteja sykofanttien voitonparaatissa lähitulevaisuudessa.
ellauri031.html on line 724: Sensijaan Palestiina on vanha Filistea, ja filistealaisillehan Taavi-eno antoi turpiin jo aikapäiviä. Niitä nyt ei kyllä henkiin herätetä, jos se urposta riippuu. Vastenmielistä. Junanlähettäjän vihellyxiä, ratapihakaavioita. Olis pysynyt siellä salomökissä varastelemassa kesähuviloista irtokamoja. Röyhkeännäkönen mies. Varmaan narsisti. Takakansi sanoo varovasti että Kaarlo on erikoislaatuinen persoonallisuus. Näitä piisaa.
ellauri031.html on line 813: Tarinassa Aku Ankka tapaa professori Hupelon, joka vakuuttaa Akun tekemään päätökset kolikkoa heittämällä. Höpsismin tulee antaa ohjata elämää kaikissa tienhaaroissa: ”Jos elämä sua kuin tuuli vie, anna höpsismin näyttää tie”, neuvoo Akun ostama höpsismin opaskirja. Aku joutuu nopeasti ongelmiin seuratessaan Hupelon ohjeita. Hän ajaa eritasoliittymässä yksisuuntaista ramppia vastavirtaan ja saa 50 dollaria sakkoa. Näin suuren sakon perusteena ei kuitenkaan ole huolimaton ajaminen vaan se, että Aku oli jättänyt ajattelun kolikolle. Lopussa höpsismi kuitenkin osoittaa hämmästyttävää kykyä ohjata joitakin päätöksiä.
ellauri031.html on line 823: Ennusmerkkeihin uskomisen nixi on että pitää kirjaa vain onnistuneista ennustuxista. Jos tarpeex monta kertaa heittää noppaa saa kuutosen, ja sit voi siitä päätellä et voi vizi, kyllä mulla kävi pulla. Varmaan Syväntökin vaati luomakunnan herralta rahaa ja muuta suosiota jatkuvalla syötöllä, housunpolvet ihan kiiltävinä. Suurin osa rukouxista meni harakoille, mut optimistina se muistaa vaan ne onnistuneet tapauxet, "vahvat rukousvastauxet", ja niissäkin se saattaa jälkikäteen vähän parannella tarinaa. Hyvä tarina eli evankeliumi on rautaisannos evankelistan pakissa. Kaikkein hassuimpia on sellaiset tarinat, jossa jollekulle kävi mainiosti jonkun toisen epäonnen kustannuxella. Esim et kun se rukoili kovasti, arabit jätti ampumatta Kaarlo Syvännön, mutta ampui Hilda Anderssonin, joka ei varmaan rukoillut kunnolla. Tai sit sen listiminen oli osa herran laajamittaisempaa suunnitelmaa. Jos rukous ei nazaa, herralla on takataskussa joku parempi suunnitelma, tai pyyntö oli muuten kohtuuton. Ei sitä sentään joka pikkuasialla sovi herraa hätyyttää, vaik sitä kyllä pitää totella joka hemmetin partakarvan kohdalla. Vähän sama tematiikka kuin Candidessa: kaikki kääntyy kyllä parhain päin, kun kärsivällisesti odottaa. Viimeistään sitten siellä salin puolella. Tähän tarvitaan sitä optimismia, tulevaisuudenuskoa.
ellauri032.html on line 39: Jean Calvin (alkujaan Cauvin; 10. heinäkuuta 1509 Noyon – 27. toukokuuta 1564 Geneve) oli ranskalaissyntyinen uskonpuhdistaja. Hän jatkoi Ulrich Zwinglin ] (1 January 1484 – 11 October 1531) reformoidun kirkon opillista perinnettä. Hän perusti kalvinismin, yhden protestanttisen kristinuskon oppisuunnista.
ellauri032.html on line 70: Eliskä tää turvaa varattomampienkin veljien aseman. Porhot ei määrää uskontoa, vaan uskonto porhoja. Syntyy pappisvaltio, etymologisesti korrekti hierarkia kuten faaraoiden aikana. Häntä heiluttaa taas koiraa. Ja laahuskin pysyy tyytyväisenä, kun leipää on luvassa ja sirkushuvit ilmaisia. Varattomallakin on varaa parhaaseen, saavat luottoa ilman vakuuxia. Kristinusko on selkeästi kauppiaiden kexintö, sanasto ja kuvastokin on markkinoilta "lainattu". Mikään ei kosketa asiakasomistajaan syvemmin kuin "rajaton luotto", "ilmainen lahja" ja "erikoistarjous".
ellauri032.html on line 128: Muuton jälkeen Pascal jatkoi yhä opiskelujaan, ja ennen 16. ikävuottaan hän teki lopullisen läpimurtonsa todistettuaan myöhemmin omaa nimeään kantaneen Pascalin lauseen, jota hän käsitteli teoksessaan Essai pour les coniques (Tutkielma kartioleikkauksista. Mystinen heksagrammi. Gurdijeff panee paremmax, sillä on enneagrammi. Kolme kulmaa enemmän kuin Pascalilla.). Pascalin kolmioita piirrettiin myös Norssissa. Mä tykkäsin aljasta enemmän kuin jommasta. Ei mulla ollut intuitiota.
ellauri032.html on line 150: 23. marraskuuta 1654 Pascal koki merkittävän käännekohdan elämässään. Vietettyään viimeiset pari vuotta suhteellisen huolettomana mietittyään muutakin kuin matematiikkaa ja kristinuskoa, tuona kyseisenä päivänä Pascal oli joutua vakavaan onnettomuuteen: hänen ohjaamansa nelivaljakon hevoset yhtäkkiä pillastuivat ja syöksyivät alas eräältä sillalta, mutta Pascal itse pelastui kun vaunujen valjaat murtuivat kesken kaiken. Pascal tulkitsi tapahtuman ja oman pelastumisensa Jumalan antamaksi varoitukseksi. (Paha aivotärähdys.) Tapahtuman jälkeen Pascal kirjoitti pergamentinpalalle mystisiä mietelmiä kokemastaan pelastuksesta, ja kantoi tuota tekstinpätkää sen jälkeen jatkuvasti mukanaan kuin amulettia. Ei lähtenyt enää minnekkään ilman paperia. Corona-viruxen takia jengi hamstraa ennen kaikkea vessapaperia. Ymmärtäisi paremmin jos se olisi koleraa. Lisäksi Pascal vetäytyi Jacquelinen esimerkin johdattamana Port-Royalin luostariin vetäytyäkseen maailmasta ja pohtiakseen filosofisia ongelmia. Tässä on Pascalin pikku paperpala. Sitä kelpaa verrata Dostojevskin puhelinmuistioon. Samantyyppisestä sairaudesta lienee ollut kysymys.
ellauri032.html on line 190: Elämä luostarissa auttoi osin Pascalia, sillä paikan säännöllinen elämäntapa paransi hänen terveyttään. Hän kirjoitti myös myöhemmin yhteen kootut Maaseutukirjeensä, joiden tarkoitus oli puolustaa luostarin johtajaa Arnauldia kerettiläisyyssyytteiltä. Se on varmaan se sama Arnauld joka teki Port Royalin kielioppia, josta Chomskyn Nomppa piti meteliä loistoaikona. Pascal alkoi suhtautua matematiikan harrastamiseen turhuutena, joka vei ihmisen mielenkiinnon pois sitä tärkeämmän totuuden eli kristinuskon tutkimiselta. Chomsky ei kyllä ois peukuttanut tota, vanhana jumalattomana rabbina. Sen mielestä politiikka on tärkeämpää kuin lingvistiikka.
ellauri032.html on line 212: Aurinkokuningas lyttäs Port-Royalin jansenistit 1661. Luostari pantiin matalaxi, ei jäänyt kiveäkään kiven päälle. Pascalinkin cacata carta hukku muutossa. Tästä taisi olla puhetta Madame de Sevignen muistelmissa, jota Marcel Proust luki kuin mummu virsikirjaa. Vielä ennen kuolemaansa Pascal kexi bussin. Autopsiassa ilmeni että sillä oli vikaa päässä. Paavi hommaa siitä nyt autuasta. Tais paska sittenkin voittaa vetonsa.
ellauri032.html on line 269: Thomas Hobbes on ehkä hieman kesymmän näköinen (nojaa, ei sittenkään) kuin Calvin, mikä kyllä sopis Lassi-ja Leevisarjixiin: Leevi on ystävällisemmän näköinen, ja pörröinen, ei angstaa yhtä paljon, ja vetää kotiinpäin selkeästi ovelammin - tää nazaa todellakin hyvin.
ellauri032.html on line 289: Leviathan ilmestyi lopulta vuoden 1651 puolessa välissä. Teoksen kannessa oli tunnettu kaiverrus kruunatusta hirviöstä, jonka ruumis koostui pienistä ihmishahmoista, ja jolla oli toisessa kädessään miekka ja toisessa piispansauva. Siinä oli siis vittuilua myös kirkosta. Lassin ja Leevin keskinäiset rökityxet alkaa selittyä. Tätä pitää selittää vielä tarkemmin, mutta Hobbes oli niin epäuskonnollinen kuin tona huippuunsa trimmattujen hihhulien aikana oli ylipäänsä mahdollista. Ei tässä ollut kysymys uskonnosta, tää oli luokkataistelua uskonnon nimellä. Kauppiasluokka nosti rumaa melaansa kuin Leviathan merestä. Hobbes näytti valaan melan paljaana, mistä suivaantuneina kaikki osapuolet hyökkäs Hobben kimppuun kuin parvi herhiläisiä.
ellauri032.html on line 297: Poliittisesti hobbismista tuli suosittua rotinkaispiireissä, kun siinä mätkittiin papistoa ja muita herroja. Kunkku suojeli Hobbesia papiston raivolta. Parlamentin alahuone esitteli vuonna 1666 ohjelman ateismia ja maallistumista vastaan. 17. lokakuuta annetiin määräys, jonka mukaan ohjelmaa valvovalle komitealle tuli antaa valtuudet saada tietoa koskien sellaisia kirjoja jotka olivat taipuvaisia ateismiin, jumalanpilkkaan ja maallisuuteen – – erityisesti koskien – – herra Hobbesin kirjaa, jota kutsutaan nimellä Leviathan.
ellauri032.html on line 301: Hobbesin viimeiset teokset olivat luonteeltaan hyvin erilaisia. Näihin kuuluivat latinankielinen omaelämäkerta Thomae Hobbesii vita vuonna 1672, Odysseian neljän kirjan käännös englanninkieliselle runomitalle vuonna 1673, ja Iliaan että Odysseian täydelliset käännökset vuonna 1675. Tämmöisiä mäkin voisin prujata eläkkeellä. Hetkinen, niitähän mä tässä prujaankin jo. Ja oon jo eläkkeellä vittu.
ellauri032.html on line 317: Porvarillisessa ajattelussa yhteiskuntasopimus on jatkuvasti vaarassa murentua ja kaatua kaaokseen, joka hajottaisi kansan takaisin epämääräiseksi rahvaaksi. Alistuminen ja työssä raataminen nähdään aina parempana kuin pelätty vajoaminen kuviteltuun luonnontilaan. Hobbesin näkemyksen ytimessä ovat siis omia etujaan ajavat yksilöt, ja hänen politiikkansa päämääränä on hengen, omaisuuden, lain ja järjestyksen eli "turvallisuuden" takaaminen.
ellauri032.html on line 340: Jännä toi metafora just neuvonnan ja opetuxen yhteydessä. Mixi niin? Viittaax tää taas esim uskonnolisiin metaforiin ja pikku apinoiden koijaamiseen niillä? No tiedekin ois uskonto ilman epäilystä, kritiikkiä ja kokeilua. Apinat ajattelee vertauxilla, hakee mallia, se on hyvää tiedettä, mutta johtaa vääriin analogiapäätelmiin jos malleja ei koeponnisteta. Kohta 4 on Aarne Kinnusen valtakuntaa.
ellauri032.html on line 485: Pikku ruipelo, piipunrassi joka ei ymmärtänyt Jane Austenia. Vaihtoi nuoremman ja paremman vaimon vanhempaan kotihirmuun jolle ei edes osaa tyhjentää oikein tiskikonetta. Erehtyi luulemaan löytäneensä aarteen kun tää äitihahmo jaxo vakavalla lärvällä (vaan vieno hymy huulessa) kuunnella sen loputtomia jaarituxia naamakirjassa.
ellauri032.html on line 487: Nyt on jo toinen ääni mamman malmikellossa, mahtaako Grels katua jo kauppojaan. Eskin tarina voi olla aika samanlainen. Liisa ei tajunnut sen toilailujen hienoutta. No ei varmaan pitkäsäärisiä punapäitä lentoemäntiä, jotka käskee sen miestä verkkokeinuun kellimään ja imeskelemään izeään. Miehet tarvizevat ihailua. Äidiltä sitä saa, naapurin Liisa ei osaa arvostaa. Hyvinkäällä ei Jeesuskaan oisi profeetta.
ellauri032.html on line 630: Sami oli kakkafetishi Joycen bändäri, kunnes välit viilenivät kun Sammeli ei huolinut Joycen tytärtä Lusijaa koska se oli iskääkin sekopäämpi, täys skizo. Jung sanoi niistä et ne molemmat on uppoomassa jokeen, Joyce sukeltaa mut Lusija vaan vajoaa. Carlos Williams, joka oli Adam Driverin esittämän bussikuski runoilija Patersonin idoli, idolisoi myös Joycea.
ellauri032.html on line 657: Tämä liike alkoi kutsua itseään herrnhutilaisuudeksi, joka tarkoittaa "Herran hatun alla". Termi esiintyy ensimmäisen kerran lähteissä 1724. Zinzendorf suvaitsi hyvinkin erilaisia opillisia painotuksia, sillä uskon ytimessä ei hänen mielestään ollut puhdasoppi vaan sydämestä nouseva rakkaus Vapahtajaan. Yhteisöön kuului 1700-luvulla jopa viisisataa schwenckfeldiläistä. Yhteisö joutui kuitenkin viranomaisten hampaisiin. Jälkimmäisen tarkastuksen yhteydessä 1737 Zinzendorf pakeni pitkälle matkalle päätyen lopulta koloniaaliseen Amerikkaan. Herrnhutilaisuuden keskus Yhdysvalloissa sijaitsee Pennsylvanian osavaltiossa, Betlehemin kaupungissa. Samassa jossa Jeesus syntyi, ilmeisesti.
ellauri032.html on line 677: Ihmiset eivät käsitä. Se ei ole synti, se ei ole väärin, että ihminen pyytää meidän rakkaalta Isältämme jokapäiväistä leipää. Samoin myös ei kenenkään ihmisen ole tarkoitus elää ilman leipää. Se on totuus mistä meidän ei tarvitse väitellä kenenkään kanssa. Jos minä haluan väitellä jonkun kanssa, että ihminen voi elää myös ilman leipää, hän varmasti ajaa minut nurkkaan lyhyessä ajassa niin, että minä olen pulassa. Paizi voihan elää ilman leipää, jos syö vaikka riisiä. Nojoo, toi oli vaan sivuhuomautus. Saatana oli ovela eikä vastannut tähän enempää. Tämä siten oli ensimmäisen koetuksen loppu.
ellauri032.html on line 693: Silloin Vapahtaja sanoi: ”Minä kumarran ainoastaan Jumalaa. En tarvitse tavallisesta poikkeavaa apua paitsi Jumalalta. Olen opastanut minun veljiäni, minun kumppaneitani, päivittäisissä tarpeissa. Tavallisesta poikkeavissa asioissa joita minun oletetaan tekevän minä nojaan Jumalaan minun Isääni. Nyt tavoittelet minun sydäntäni. Nyt sinun on aika lähteä”.
ellauri032.html on line 701: Ensiksi minun täytyy tehdä se selväksi teille, ettei se ole kuvittelua, että Jumalan sana on jaettu kolmeen osaan: salaisuuksiin, tietoon ja perustotuuksiin. Apostoli sanoo 1 Kor. 12:8: ” Joillekin on annettu puhua viisaudesta”. Tämä on yksi lahja. ”Toiselle on annettu puhua tiedosta”. Tämä on toinen lahja. Kolmatta lahjaa ei Paavali ikävä kyllä mainize, mutta ei se mitään, koska perustotuuden tunteminen ei ole erillinen lahja, se on pääsyvaatimus. Eli noin kolme lahjaa kuiteskin. Kultaa, mirhamia ja pyhää savua.
ellauri032.html on line 717: Toinen kirjoitettu tieto: Roomalaiskirjeen 7 luku kertoo miten tuntee henkilö, joka on herännyt ja on lain ohjaamana ja mitä henkilö tuntee kun hän tulee armon alle. Tämä riippuu yhdestä pienestä Kreikan sanasta jota ei ole Saksaksi. Kuitenkin henkilö voi pelastua vaikka hänellä ei ole selvää käsitystä tai selvää ilmaisua tästä, sen tähden me kutsumme sitä tiedoksi joka vaatii selityksen. Eivätkä kaikki selitä tätä samalla tavalla. Joku voi ottaa liian paljon huomioon aiemman jakeen toinen seuraavan jakeen. Sanalla sanoen tulkitsijat eivät ole kaikki yhtä mieltä. Esimerkiksi joku voi sanoa, ”Meidän ei pidä ollenkaan saarnata lakia, vaan ainoastaan evankeliumia”. Kuitenkin se on selvästi kirjoitettu, ”Laki on kasvattaja Kristukseen”. ”Lain kautta tulee synnin tunto” (Room. 3:20). Toisaalla Paavali sanoo: ”Te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi, olette joutuneet pois Kristuksesta ja langenneet pois armosta” (Gal. 5:4). Todellakin Paavali sanoo selvästi, että Jeesuksen sanansaattajat eivät ole panemassa toimeen kirjaimen virkaa, toisin sanoen saarnaamassa lakia. Hän sanoo: ”Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi” (2 Kor. 3:6). Ja se on totta jos me emme saarnaa lakia, vaan pelkkää evankeliumia, julistamme pelkkää Vapahtajaa, pelkkää armoa, pelkkää haavaa ja kuolemaa, silloin ihmiset tulevat paljon pyhempiä, kuin jos me saarnaisimme lakia peräkkäin 10 vuotta.
ellauri032.html on line 721: Joihinkin asioihin on kiistaa Baptistien ja noiden Ephratojen välillä, Luterilaisten ja reformoitujen välillä ja useimpien uskonlahkojen välillä. Ja kuitenkin suurin osa näistä on itse asiassa kiistoja jotka voivat syntyä rakkaudessa, eikä niissä nyt olekaan niin huisin tärkeätä voittaa vastaustajaa, jos hän on muutoin Jumalan lapsi ja rakastaa Vapahtajaa.
ellauri032.html on line 725: Esimerkiksi: Jos joku mainitsee jonkun toisen kuin Jeesuksen ja hänet ristillä pelastuksen perustana. Jos joku kiistää Paavalin ja väittää että ihmiset ovat vanhurskautettuja, eivät armosta vaan teoista. Jos joku vääntää evankeliumin eritavalla kuin se joka opettaa sitä totuuden mukaan, niin silloin Paavali sanoo: ”Vaikka tämä olisi enkeli taivaasta, hän olkoon kirottu” (Gal. 1:8). Jos joku sanoo: ”Tämä mies on kääntynyt” me voimme kysyä, ”Miten niin?” ”Hän kertoi minulle tämän ja minä uskon sen. Jos joku parantaa elämäänsä hän on pelastettu”. Ja minä sanon: ”Ei!” ja kysyn: ”Onko sinulla Vapahtajaa? Tunnetko Karitsan? Onko sinun sydämesi tehty painavaksi hänen kärsimyksensä kautta? Onko sinun syntisi annettu anteeksi? Tiedätkö että epäusko on suurin synti? Se että sinä et tunne Karitsaa? Se että sinä että et kulje Karitsan kanssa päivin ja öin? Onko sinun suurin huolenaiheesi todella oppia tuntemaan Vapahtaja?”. Jos hän sitten vastaa: ”Ei! Mutta minä työskentelen kovasti tekemällä hyvää lähimmäiselleni”. Silloin minä sanon: ”Sinä menetät ikuisen pelastuksesi. Sinä petät itseäsi”.
ellauri033.html on line 33: Lukija ja lukijatar, jos olette yhdessä, jos käytte samaan vuoteeseen kuin aloilleen asettunut pariskunta, kumpikin sytyttää yöpöytänsä lampun ja syventyy kirjaansa kaxi yhdensuuntaista lukemista unen lähestymisen myötä, sitten sinä, sen jälkeen sinä sammutatte valon, palattuanne eri maailmoista kohtaatte toisenne salavihkaa pimeässä missä kaikki etäsyydet pyyhkiytyvät pois ennenkuin erisuuntaiset unet vievät taas sinut yhteen suuntaan ja sinut toiseen. Mutta älkää ironisoiko tuota aviollisen harmonian mahdollisuutta: millaisen kuvan onnellisemmasta pariskunnasta voisitte asettaa tilalle? (Italo Calvino)
ellauri033.html on line 53: Paul senttaa kirjallisuuslehtiin kuin Ball-sack uran alussa. Voittaa oikeusjutun kustantajaa vastaan 1886, mistä Zola innostuu, vaikka sittemmin ovat eri mieltä kolmijalka Dreyfusin jutusta. Polle hylkää kirkon 1867 mut pyörtää takasin 1901.
ellauri033.html on line 68: Kerskuin tällä ja espanjaxi luetulla Cervantesilla leukavasti sittemmin Tapiolan konsultille. Se jotensakin kismitti AHDH vanhusta, joka tarjosi meille samppankaljaa Savonlinnan oopperan väliajalla. Siinä oli keulimisen makua. Siitä se oli snobbailua, niinkuin olikin. Nousukas ei pidä toisesta nousukkaasta.
ellauri033.html on line 338: Na de vernederingen en de smart van zijn jeugd (gemarkeerd door het tweede huwelijk van zijn moeder met de protestantse zakenman Jules Og), ving hij een ambtenaarsloopbaan aan die dertig jaar zou duren.
ellauri033.html on line 340: Hij publiceerde in 1874 in eigen beheer de gedichtenbundel Le drageoir à épices. De heruitgave van het jaar daarop verscheen onder een gewijzigde titel, Le drageoir aux épices. Dankzij zijn artikel over L´Assommoir en een roman, Les Sœurs Vatard (1879), won hij Émile Zola voor zich. Hij leverde een bijdrage aan de bundel Les Soirées de Médan (1880), die het manifest wordt van de naturalistische literatuur. Zijn werken schetsen het beeld van een grijs, banaal en alledaags bestaan, zoals in En ménage (1881) en À vau-l´eau (1882), waarbij hij blijk geeft van pessimisme en van zijn weerzin voor een moderne, door "janhagel en zwakhoofdigen" bevolkte wereld.
ellauri033.html on line 430: Kun Rva de Sauve, joka vielä rakastaakin Huuperttia, antautuu La Croix-Firminille, typerälle vaikka söpölle muskelimasalle, niin Hra Bourget ei tajua siitä enää mitään, ja kuten sanoo Pascal, ezii syytä huokaillen. Oi! se huutaa pateettisesti, julma, julma arvoitus! Miten se saatto tehdä noin? ja onhan se silti se sama misukka... eikö vaan ... Eikä kuitenkaan! Huupertin partneri ei ois voinut tehdä noin... Häh, sekö? Oi! julma, (taas) julma arvoitus! Voi luoja, tarvizeeko noin pyöritellä ja pidellä päätä. 50 sivua myöhemmin sama taas. Vincy yrittää turhaan ratkaista Theresen luonnetta kuin ristikkoa. Bourgeet selittää asian, kuiskuttelee sivusta: Therese on romantikko, ja samalla kertaa intohimoineen; sillä on sentimentaalisia unelmia, mutta myös panohalua, ja aavioero asettui vähäx aikaa sen sydämmen tarpeiden ja aistien tyrannian välille. Ei sen kummempaa, kuten sanotaan. Sama juttu Rva Tillieresin kohdalla. Poyenne on sen sielun rakas, ja Casai, sen ... nojaa, sen mitä Poyanne ei saa tyydytetyxi. Selittely jatkuu loppupeleihiin, spoileria ei jätetä.
ellauri033.html on line 441: Oli Gresloun tapauxessa miten oli, ilmeisesti Hra Bourgetilla oli tullut tunnonpistoja siitä et nuoriso otti sen varhemmista teoxista pahaa esimerkkiä. Se kirjoitti siitä jopa esipuheen kurinpalautuskirjaansa. Vaik Pellissierin mukaan se siinäkin irtisanoo izensä mahdollisista vahingonkorvauxista. Sen velvollisuus oli kirjoittaa tämmösiä kirjoja. No Pellissier tutkii sit vähän Hra Bourgetin omaa omaatuntoa. Ristiinsuihkinnat ei saa suurta tuomiota, paizi milloin ne tuottaa surua ja harmia setämiesosapuolelle. Toi monin ponius on tosi pahaa lääkettä, koska sit se mä joka joutuu teosta tuomiolle ei välttämättä ole just se mä joka teki sen! Hemmetti, vastuukysymyxistä tulee tosi kinkkisiä.
ellauri033.html on line 458: Mut ennen Discipleä oli mautonta moralisoida näiden sankareiden toimia. Tähän tulee nyt muutos! alkaa ryhtiliike, paluu entiseen katoliseen kuriin. Loppu se nietscheily, Balzacin culte de moi ym rypeminen synnissä. Vastavastavastauskonpuhdistus saa Borgetista lojaalin Lojolan. (Toynbee hoi! Ootko kuulolla? Taas alkaa kierros alusta. Vrt Sariola, joka kääntyi jumalattoman stalinismin kannalta sosiaalidarwinismin puujumalaan.)
ellauri033.html on line 474: Nick Carter on kuvitteellinen etsivä, joka esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1886. Hahmon loivat alun perin yhdysvaltalaiset Ormond G. Smith ja John R. Coryell. Vuosina 1943–1955 Carter seikkaili radiokuunnelmissa. James Bondin tultua suosituksi Nick Carterista tehtiin kovaotteinen salainen agentti, josta useat kirjoittajat tekivät suosituksi tulleita kioskikirjoja. Suomeksi Nick Carter -sarjassa on ilmestynyt 229 kirjaa vuosina 1966–1992.
ellauri033.html on line 500: Ah! urhea keskiluokka! se huoahtaa. Huoh. Siitä on nuosnut uutteria upseereja, däppäriä diplomaatteja, eteviä professoreja (oyez! oyez!), ehjiä artisteja! Mut sit on näitä kelvottomia poliitikkoja, jotka ajaa mies- ja ääniperiaatetta ja päästävät keskinkertaisuuxia meidän johtopaikoille. Ei enemmistö voi päättää, enemmistöhän on laahusta, totaalisia idiootteja. Mehän keskiluokka ollaan täällä parhaimmistoa. Ei me siis olla turhia, vaikka sota hävittiin. Mut me haudotaan revanshia! Sakuille pannaan vielä päihin, odottakaapas vaan. (No on sitä saanut odottaa. Ranskixet odotti kaxi maailmansotaa tumput suorina et muut hoiteli sakut niiden puolesta.)
ellauri033.html on line 512: Noniin siis tässon eka tää M. Adrian Sixte, professori joka on hirmu ateisti hyypiö, se pysähtyy puistossa joka päivä nauramaan apinahäkin eteen kuin Lassi vanhempineen: hyi ällöä! Mix mä en saa tehdä noin? Tule Lassi mennään kazomaan lintuja. Mut silti niin tuttua. Ja se menee pitemmälle kuin Kant, Spenser tai Taine, eikä jätä jumalalle edes pientä rakoa, tommosta käsittämättömyyden koloa, jossa se voisi vielä kyykkiä suojassa tieteeltä. Eikä siinä kaikki, se koittaa tehdä sosiobiologiaa ennen aikojaan ja johtaa "meidän" kaikista hienoimmat meemit jostain darwinistisista apinajutuista. Siis todella paha mies, nyt ei ole hyvä fiilis kellään. Sen emäntä ompelee salaa pyhäinnappeja sen liiveihin.
ellauri033.html on line 532: Sixte on tästä selvillä, Polle ei. Polle koittaa väkisin tehdä pilaa Anterosta. Proffa kazoo vanhaa villisikaa eläintarhassa ja tuumii et ihmiset tuntee izeään ja ymmärtää motiivejaan yhtä vähän ellei vähemmän kuin kruik kruik. Mut se on ihan totta. Sixte tässä vähän ennakoi Freudia (multiplicité de moi oli 19. vuosisadan meemejä). Yliminä ja se taistelee vallasta kuin Akun pienet kuiskuttelijat. Niinniin, ei Freud sitä kexinyt ihan tyhjästä. Sellainen sisäinen kuiskutus on kaikille tuttua, se on kaikissa uskonnoissa mukana: hyviä ja pahoja henkiä. Skizot kuulevat sen ihan ääneen.
ellauri033.html on line 550: Ompasusi on samanlainen epääonnistunut isinpoika kuin Schopenhauer sikäli ezen isä kuoli ja äiti jäi, se istuu äiskän hännän alla ja halvexii sitä, pelkää mutta pitää tyhmänä ämmänä. Patu oli takuulla isinpoika myös, varmalla ei tullut toimeen äitipuolen kaa. Se alkaa ajatella kuin Repe Sorsa et se on erilainen kuin muut, siihen sattuu. Typerys. Aapat muistuttaa toisiaan kuin 2 Marjaa. Aboluuttinen egotisti tuli oppipojasta. Tai trendikkäämmin narsisti.
ellauri033.html on line 572: Polle todistelee et taivaan isää tarvitaa vahtimaan et lapset käyttäytyvät siivolla, ilman isän valvontaa ne aattelis vaan izeään. Hmmnojaa sisarusten kesken on yhtä paljon yhteisiä geenejä kuin isällä. Etäisempiin apinoihin luottaminen johtaa luottokauppaan, ja siitä seuraa talouskasvuräjähdys, se oli oikein huono ajatus.
ellauri033.html on line 697: Enkeleiden päätöxellä ja pyhäin miesten käskystä, me erotamme seurasta, karkotamme ja kiroamme Pentti Piikikkään, jumalan suostumuxella (olkoon hän muuten siunattu), ja koko pyhän seurakunnan peukutuxella, näiden pyhien rullien edessä ja niillä 613 ohjeella jotka niihin on riipustettu, sillä pannaanjulistuxella jolla Joosua esinahkamies kirosi Jerikon, sillä kirouxella millä Elisa kolipää kirosi pikkupojat, ize asiassa kaikilla kirouxilla jotka on lakikirjaan kirjattu.
ellauri033.html on line 698: Olkoon se pikku paskiainen kirottu päivällä ja olkoon kirottu yöllä; olkoon kirottu kun se menee maate ja kun se nousee jalkeille; kirottu kun se menee ulos ja kirottu kun se tulee sisään. (Olkoon kirottu myös vessassa.) Herra ei säästä häntä; herran kiukku ja viha raivoo tätä häiskää vastaan ja tuo sen niskaan kaikki kirouxet jotka on raapustettu tähän kirjaan (eikä se olekaan aivan vähän), ja herra kumittaa sen nimen taivaan alta, ja herra erottaa sen vahingoxeen kaikista Israelin heimoista kaikilla sopimuxenmukaisilla kirouxilla, jotka seisoo lakikirjassa. Mutta te jotka roikutte vielä kiinni hra jumalassa olette elossa ainaskin vielä tänään. Me käskemme että kukaan ei saa viestiä ton kaa suullisesti eikä mesettää, eikä tehdä mitään sen mielixi, eikä asua saman katon alla, eikä neljän kyynärpään päässä siitä, eikä varsinkaan lukea mitään sen prujauxia.
ellauri033.html on line 778: Kun nyt luen Albert Camun Rutosta Isä Panelouxin saarnaa ruton vaivaamalle Oranin kaupungille, huomaan taas selvästi, mix heittäytyminen jonkun herrajumalan jalkoihin on mulle ihan mahdoton ajatus. Se perimmäinen syy on, että jokainen tarjolle tuotu jumala on musta liian säälittävä henkilö, nilkkimäinen paskiainen kerta kaikkiaan. Mä oisin halunnut et se ylipäällikkö olis oikeesti jotain superia eikä vaan joku nilkki törkimys. Mut en osaa edes kuvitellakaan, millainen se supermies edes olisi, että se täyttäisi mun pääsyvaatimuxet. Tai nainen, ize asiassa mieluummin, vaikka todennäköisimmin se ei tarvis sukuelimiä olleskaan, mitäs se niillä tekisi. Mix sen edes pitäs olla erityisesti varustettu tän säälittävän apinan killukkeilla, pärstävärkillä ja logolla, ja pelata sen tiimissä. Ei, se ei vaan kerta kaikkiaan pelitä, ei kukaan joka vähänkin muistuttaa jotain tavallista tallaajaa, edes sen verran että sen kanssa voi normaalisti keskustella, jopa esittää vaatimuxia kuin Kaarlo Syväntö, ei täytä tilausta. Oiskohan perusvika se, etten mä ole riittävästi koskaan ihaillut edes omia vanhempiani, izestäni puhumattakaan? Ja lähimmäisiä mä lähinnä enimmäxeen inhoan. Tää Panelouxin pätkä on oireellinen, siinä ongelma näyttäytyy koko radollisuudessaan.
ellauri033.html on line 826: 10.10. se pelastaa Julien Bourgetin järvellä kuin Rousseaun St.Preux omansa. Alf kirjottaa päiväkirjaan: "Pelastin rouvan mun veneeseen toissapäivänä. Nyt oon päivät pitkät sen veneessä." Mela mekssa kyrpä airona ja munat peräpainona.
ellauri033.html on line 1058: Ne vous rend l’immortalité ! jaa teille iki-julkkixuutta!
ellauri033.html on line 1175: Barrès teki matkoja Espanjaan, Italiaan, Kreikkaan ja Aasian maihin, ja kirjoitti matkojensa innoittamana useita teoksia, jotka olivat vähemmän aatteellisia kuin hänen muu tuotantonsa. Kuoltuaan 61-vuotiaana vuonna 1923 Barrès sai kunnalliset hautajaiset. Arkun perässä kulki muutamia koiria.
ellauri034.html on line 94: Persicken poikaa Brunoa sanottiin Baldurixi Hitlerjugendin Schirachin perästä. Tää on vuonna 2015 jo liian exoottista ja Bruno nimi jää mainizematta. Pikkujuttuja. Koko kirjaa ei millään jaxa kyntää läpi, kuin Wittgensteinkaan koko kieltä. Russell sanoi Wittgensteinille, sä ei taida kauheasti tykätä musta. Ludi: En. No ei Bertiekään sitten Ludista. Enää. Ei tupata ellei tykätä.
ellauri034.html on line 112: Sellasta MIT n moraalipeliä on elämä. Kenen yli ajetaan, kolme mustaa lasta vaiko liikemies. Kun Hister hyökkäs Norjaan, liittoutuneet tuli avuxi. Sit aukes Ranskan rintama ja kaikki lähti sinne kiireesti, sano norjalaisille pärjäilkää. Kun Berliini lyyhähti, ryssät jätti suomalaiset Talin kranaattikuoppiin kuin kuuman perunan, mustelmaiset maanpuolustajat kömpii kiven alta ja ihmettelee, et täsäkö tää nyt oli. Sit herää ja hurraa: me voitettiin! Nyt tapa se, Elmeri! Saved by the gong. Kumistin pelasti.
ellauri034.html on line 260: Sehän on vaan hyvä, korjaantuu ikärakenne, vähenee hoitovaje
ellauri034.html on line 283: Sukupuolten työnjako lissääntymisessä vois luonnostaan tehdä koiraasta valtaa kahmivan ja reviiriä laajentavan meemipellen, eihän se tiedä loppupeleissä kuka on se poikanen, joten sen kanzii keskittyä panotilaisuuxien maximointiin max isolla reviirillä. Naaraalle ei jää äitiydestä mitään epäselvyyttä. Sen kanzii pitää superhyvää huolta omista varmoista jälkeläisistä, se ei voita mitään vitun saarnoista ja löytöretkistä. Six on isänmaa ja äidinkieli, lapsi oppii kielen lähikosketuxessa äidiltä ja idioottimeemit 7v täytettyään isältä siinä onnellisessa tapauxessa et se on pikkuveitikka. Sixiköhän nimenomaan miesrunoilijoita, pappeja, poliitikkoja, ja filosoofeja kuhisee kuin kirppuja dromedaarin kyttyrässä? Kilpaa huutavia mölyapinoita, peipposia koivun latvassa. Apus mun! Mä näin sen ensin! Jotain rajaa!
ellauri034.html on line 329: ajaa kapitalismin sairaan miehen teholle.
ellauri034.html on line 374: Koronan kolera vai talouselämän rutto? Hur upprätta balans? Miten pankkitilin kate varmistetaan? Tauti menee menojaan, siitä me hyväkuntoiset hyvinvoivat kyllä selvitään, mutta taloudellisia seuraamuxia ei voi kestää! Me ei olla mentaalisesti valmistautuneita köyhtymään. Elinkeinoelämä tarvizee tietoa, valtaa, ja ennen kaikkea paljon, paljon, paljon rahaa! Pari miljardia ei riitä mihinkään!
ellauri034.html on line 396: Rajaa lähimmäisten piirin niihin joilla on samoja geenejä.
ellauri034.html on line 419: Vanhemmat oli molemmat Galician eli Puolan ja Ukrainan rajaseudun juutalaisia. Siellä niitä sikisi kuin kärpäsiä, kunnes ryssät alko ajaa niitä pois, kts. Viulunsoittaja katolla. Get off my property! (Tosi amerikkalaisesti sanottu galitsian jutkulta ryssän upseerille muuten, tais olla vaihtoehtoista historiaa.)
ellauri034.html on line 425: Freud jatkoi hikipinkona, kirjoitti 6 ällää ja pääsi yliopistoon 17-vuotiaana. Se rakasti lukemista ja osasi lukea saxaa, ranskaa, italiaa, epsanjaa, englantia, hepreaa, latinaa ja kreikkaa. Mä en osaa hepreaa, mutta ei Freudkaan osannu ruozia tai venättä.
ellauri034.html on line 480: omia oppejaan ja vähentää pallon väestöä
ellauri034.html on line 489: emme kuule! (hiljaa:) Seisot mun hengityskoneen letkulla.
ellauri034.html on line 537: Józef Teodor Nałęcz Konrad Korzeniowski syntyi 1857 Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Berdytšivissä, Berditševin kihlakunnassa Kiovan kuvernementissa (nyk. Žytomyrin alue Ukrainassa). Hänen isänsä oli maaton puolalainen aristokraatti, runoilija ja kääntäjä Apollo Korzeniowski. Venäläiset vangitsivat hänen isänsä vuonna 1861 syytettynä vallankumoussuunnitelmista ja karkottivat tämän Pohjois-Venäjälle Vologdaan, jonne perhe häntä seurasi. Vuonna 1865 perheen sallittiin muuttaa Ukrainan Tšernihiviin, mutta pian muuton jälkeen Józefin äiti kuoli tuberkuloosiin. Isä kuoli vuonna 1869 Krakovassa, jolloin Józef muutti enonsa luokse. Eno päästi Józefin lähtemään Marseilleen, jossa tämä ryhtyi 16-vuotiaana merimieheksi. Józefin nuoruusvuodet olivat täynnä seikkailuja, ja hän sekaantui muun muassa aseiden salakuljetukseen Espanjaan.
ellauri035.html on line 28: Joo Aale käänsi tuhat laulujen vuotta omia mielirunojaan ja ehkä muitakin, jos ne tuntui tärkeiltä. Mäkin käännän sellaisia jotka musta on olleet liikuttavia tai muuten merkillisiä. Mutta mun varsinainen roolimalli on kuitenkin Immi Hellén, jonka tuotannossa on yli 1000 runoa. Tähän mäkin koitan yltää, ja olen jo aika lähellä. (No joo, eihän ne kaikki ole runoja vaan suurin osa paasauxia, ja luvussa on mukana monia muilta suoraan kopsittuja, mut enivei.) Kunpa ehtisin saada ne tuhat kokoon ennenkuin alzheimer pahenee, tai tulee korona ja vie.
ellauri035.html on line 47: Kun jaxaminen ja olosuhteet nazaavat, tuloxena on uskomaton onnen tunne. Kai sit niin. Usein kirjoittamisessa on onnen sijaan kyse kyynärspää- ja niskakivuista ja toisten kadehtimisesta. Pettymyxet, izeinho, yxinäisyys ja rahahuolet ei kyllä ole järin vaivanneet näin emeriturusvaiheessa. Saattaahan ne tulla vielä myöhemmin.
ellauri035.html on line 72: Avautuuko väylä johonkin kirjoittajaa suurempaan?
ellauri035.html on line 570: näyttäen purjehtivan hiljaa kuin tuo pinkki lintu,
ellauri035.html on line 667: nojaa petiin ja hymyilee, ja syöttää
ellauri035.html on line 691: koskettaen rintojaan terälehden pehmeillä sormillaan,
ellauri035.html on line 772: kulkemassa hiljaa hedelmätarhassa lemmen asialla.
ellauri035.html on line 963: > Kristina ja mä pohdittiin netflixsarjaa Unorthodox, joka oli Sekusta ja musta hirmu kiva.
ellauri035.html on line 1095: El Lauri: Luen nyt Balthasar Gracianin kirjaa Criticon. Siinäkin on anagrammeja.
ellauri035.html on line 1107: P. Balthazar eli Balthasar eli Balthassar, eli Bithisarea oli perinteinen kolmas tietäjä, eli maagi Raamatussa Kasperin ja Melkiorin lisäxi, jotka toi Jeesuxelle syntymäpäivälahjoja. Aika tylsiä paketteja vaikka kovia, nimittäin kultaa mirhamia ja pyhää savua (no ei se savu ollut kovaa, mutta suizukkeet oli jotain paloja tai tikkuja). Balthazar oli arabisheikki joka toi mirhamia, eli pyllyvoidetta. Äiti oli lahjaan enemmän kuin tyytyväinen, vaipat oli siihen aikaan tosi huonoja. Niin aina. No Jeesus oli niin pikkuinen ettei sillä varmaan ollut vielä mielipidettä, vaikka myöhemmin sillä niitä oli vaikka muille jakaa. Ja jakoikin, lyhemmittä puheitta.
ellauri035.html on line 1125: Balzun katolinen elämäkerturi Critilon esipuheessa koittaa uskotella et B oli kunnon jesuiitta ja katu epäjesuiittamaisia tekojaan. LOL. Balzu oli kuten sanottua ruipelo, kalju ja käytti rillejä. Ei ihme että sekin haukku naisia. Tahaton naistennaurattaja kaiketi.
ellauri035.html on line 1180: Sarjassamme kusipäiden kirjoittamia ikäviä rompskuja, joita meillä täällä on jo aika kokoelma, esittelemme nyt jesuiitta Baltasár Graciánin (1601-1658) kirjoitaman trilogian nimeltä Criticón (1651-57). Siitä esimakua saa siitä, että se oli erityisesti Schopenhauerin ja Nietschen suosiossa. Sope opetteli jopa epsanjaa voidaxeen lukea Btä alkuperäisenä. Se oli Espanjan kultaisen vuosisadan suuria saavutuxia, joka sekin ehkä kertoo jotakin. Se on pitkähkö allegorinen (yäk!) romaani, jossa on filosofisia ylä-ääniä, siis jotain Coelhon alkemistin tapaista, vaikka todennäköisesti tuhmempaa. Joo se on taas tollanen nuoren miehen matka tyyppinen rompsku jossa on paljon siekailuja, jotain pyhiinvaellusta tässäkin. Tien päällä ollaan ja tehdään jäyniä. Mä veikkaan et tämmöinen road movie on ikivanha apinoiden meemi, kun nuoret koiraat on karkoitettu laumasta uhkaamasta silverbäkin haaremia.
ellauri036.html on line 167: ... Ne kantavat pinnallaan tuhansia iäti vaihtuvia olentoja; nämä olennot ovat myöskin liikkeessä, ne ristivät toistensa teitä, ne painautuvat hetkeksi toinen toistaan vasten, ne vajoavat maahan ja toisia nousee niiden sijaan. Missä ei elämää ole, sinne sitä tunkeutuu, missä ilmaa puuttuu, sinne sitä virtaa; kaikki on järjestettyä, lainmukaista, kultaisin kirjaimin ja tulisin vertauskuvin määrättyä, kaikki kulkee taivaisen soiton mukaan tuntemattomia teitään ikuisuuteen.
ellauri036.html on line 1154: ennenkuin se on kastanut paskaojaan
ellauri036.html on line 1157: Jaska oli iso, lojaali, peloton ja röyhkeä.
ellauri036.html on line 1170: sen laiska ylpeys, palazista katuojaan,
ellauri036.html on line 1202: ja kaivot joiden pohjaa taivas ei koskaan ole nähnyt.
ellauri036.html on line 1273: Hijaa! Joku puhui. Tuntemattomat naiset
ellauri036.html on line 1288: Hiljaa! joku koputtaa — hämärillä lattiakivillä
ellauri036.html on line 1575: se meni nojaamaan ikkunalaudalle.
ellauri036.html on line 1632: ja niinkuin veteraani näyttää haavojaan,
ellauri036.html on line 1649: Kuka sille puhuu hiljaa, rohkaisee ja kuzuu?
ellauri036.html on line 1683: Nylje paljaat jalkasi särjetyillä pulloilla;
ellauri036.html on line 1706: eziäxeen aurinkoa, sen ikuista rakastajaa.
ellauri036.html on line 1828: Lujaa luottamusta näkymättömään.
ellauri036.html on line 1960: Jenkeissä tuomareilla on valta aika lailla kexiä mieleisiään rangaistuxia, ei tarvi paljon sääntökirjaa kazoa:
ellauri036.html on line 1978: Mutta kazotaan asiaa positiivisemmalta kannalta. Siinä Martta on oikeassa, että inho ja häpeä on alhaisempia apinatunteita kuin viha, koska ne on laumatunteita. Niillä lauman tunnejohtajat lyttää tunnejohdettavia. Martasta ne käy henkilöön enemmän kuin viha (no ero voi olla kyllä aika mitätön). Käytännössä tää kiehuu alas siihen, että sexijutuista ei pitäis oikeudessa messuta niin paljon kuin jenkeissä on tapana, sensijaan murha ja väkivalta on yhä A-OK ja kosheeria. Täähän asenne näkyy hyvin leffojen ikärajoissa. Siitä on näissä paasauxissa ollut useinkin jo puhetta: apinoittain kazoen paljon pahempi on käydä meikäläisten väärällä reijällä kuin tukkia vihulaisten henkitorvia.
ellauri036.html on line 1990: Martta sivuuttaa kepoon tän hierarkia-aspektin, vaikka se olis ollut stooalaisilla hyvin hanskassa. Antiikissa oli hierarkiaa vaikka muille jakaa, oli herroja ja orjia. Hyvä orjanomistaja ei suutu kun se piiskaa orjaansa, tää on vaan sun omaxi kukoistuxexi. Stooalaiset oli tässä ihan hakoja. Alaisia tulis kohdella suopeasti eikä liika avoimesti halveksia niitä. Nauraa vasta sitten kun ne on kumarrellen poistuneet. Nietschelläkin oli tästä paljon hyviä pointtereita.
ellauri036.html on line 2124: Tahto ja Mahti -lehtiä. Jungen eure Welt. Mukaan vaan vaikka jästit vanhemmat kieltävät. Väpelöt pannaan kirjoittamaan aineita: mixi en ole rohkelikko? Mixi en seuraa Harry Potteria? Hitler Jugend oli samanlainen jymymenestys 30-luvulla kuin Harry Potter-sarja vuosituhannen vaihteessa. Lama-ajan merkkejä. Kaivataan tunnejohtajaa.
ellauri036.html on line 2145: Kuolonsyöjät on Potter-kirjojen pääpahixet. Rowling ei jätä lukijaa kahden vaiheille kellä on mustat hatut ja kellä valkoiset. He ovat lordi Voldemortin kannattajia ja tunnettuja ja pelättyjä raakalaismaisuudestaan ja uskollisuudestaan Voldemortille. Siis ihankuin jenkkejä. Lihansyöjiähän nekin ovat, kovia pihvin ystäviä, mutta ikävä kyilä eivät vielä ainakaan syö toisiaan. Sehän ratkaisi pihvilihan saatavuuden sekä väestönkasvuongelmat, nielaistaisiin 2 kärpästä 1 iskulla. Voldella on pakkomielle tuhota kuolema lopullisesti, niinkuin Elon Muskilla ja Larry Pagella. Niillä on Dark Mark, jonkinlainen kähee tatska. Kalifaatin salamatkustaja Ibbe oli poistattanut omansa. Mut arpi näkyi vielä.
ellauri036.html on line 2158: Älisijät ovat kuolemattomia ja siksi on vain muutama keino torjua ne; yksi keino on käyttää Suojelupoliisia (ruåz. Säpo), joka ajaa ne pois. Jos älisijät onnistuttiin ajamaan pois, suklaa on tehokas ensiapu kohtauxesta toipumiseen. Älisijät ovat näkymättömiä jästeille, mutta vaikutus on silti sama. Vähintään yksi surkki on väittänyt nähneensä älisijät, mutta Die Führerin on dementoinut tämän.
ellauri036.html on line 2162: Apinaagi (engl. Apinagus < apina 'apina') on noita tai velho, joka pystyy muuttumaan tahtomattaan apinaxi. Kyky on synnynnäinen, se on meillä kaikilla. Kaikkien apinaagien täytyy rekisteröityä, sillä on laitonta olla apina rekisteröitymättä. Ainoastaan McGarmiwan kerrotaan rekisteröityneen. Muut luottaa laumasuojaan.
ellauri036.html on line 2164: Taikaministeriö (engl. 10 Downing St) on fiktiivinen poliittinen elin, joka päättää brittiaailman asioista. Taikaministeriö sijaitsee Lontoossa maan alla, ja siellä työskentelee muun muassa Die Fuhrerinin ihailema taikaministeri BoJo. Bozon ihailema taikaministeri oli rautarouva "The Witch is Dead" Meg Thatcher. Ministeriö osoittautuu usein korruptoituneeksi, jopa diktaattorimaiseksi hallitukseksi, joka pyrkii pikemminkin peittelemään ja kiistämään yhteisönsä epäkohtia kuin korjaamaan niitä. Tää on die Führerinin mielestä valitettavaa mutta ymmärrettävää, kuten myös Voldemortin paluu USA:n presidentixi. Ministeriö on nyt Voldemortin vallassa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, dementoi die Führerin.
ellauri037.html on line 51: Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa. Joskus hämmästyttää samankaltaisuudet, joskus erot. Kaiken takana on sattuma ja suuret luvut. Kun apina puree koiraa, se on uutinen, kun koira puree takaisin, se ei ole. Siitä ei tehdä numeroa.
ellauri037.html on line 99: käyttäjät esim tanssivat, pitää päiväkirjaa, osallistuvat
ellauri037.html on line 427: ja korjaa haukotellen kotitehtäviä.
ellauri037.html on line 453: Se on hyvä Sale, leiki hiljaa, äläkä herätä Aaroa.
ellauri037.html on line 471: helisyttämällä hiljaa ketjua.
ellauri037.html on line 506: Mitä jalompi ja täydellisempi joku juttu on, sitä myöhemmin ja hitaammin se kypsyy. Miekkonen saavuttaa järkensä ja hengenlahjojensa kypsyyden tuskin ennen 28. ikävuotta (jos sillonkaan, taitaa mennä pullapoika hautaan aika raakana); nainen 18-vuotiaana. Mutta sitten onkin naisilla järki sen mukainen: aika niukasti annosteltu. Siks just naiset jäävät koko iäxensä lapsixi, kaipaavat vaan lähimmäistä, tarraavat nykyhetkeen, mittaa kalut silmämäärällä ja nalkuttavat pikkuasioista isoiden ja tärkeiden sijasta (kuten mun filosofian). Järki näät on, jonka tautta ihminen (siis mies) pääsee suruista ja tumpeloinneista. Tästä saavutettuja etuja mutta myöskin haittoja saa osaxensa nainen vähemmän kiitos heikompien hengenlahjojen: pikemminkin se on henkisesti likinäköinen, kun sen intuitiivinen ymmärrys näkee lähietäisyydeltä tarkasti, sensijaan sillä on ahdas näkökenttä, johon kauempana oleva ei mahdu; siks just kaikki poissaoleva, mennyt ja tuleva vaikuttaa naisiin heikommin kuin meihin (puhun nyt teille muut miekkoset). Vaikka tästä onkin paljon haittoja, onhan siinä se hyväkin, että nainen liikkuu enemmän nykyhetkessä kuin me, ja sixi, jos nykyisyys on jotenkin siedettävä, nauttii siitä enemmän, mistä tulee naisille ominainen hilpeys, josta on paljon hyötyä huolten vaivaaman miehen viihteexi.
ellauri037.html on line 541: No nyt jos et herkeä, top tykkänään, Artturi, there is a limit, be nice now! Nyt kyllä jo ansaizet vizaa paljaalle pyllylle, oikein äidin kädestä!
ellauri037.html on line 543: Se että nainen luonnostaan on määrätty tottelemaan, näkyy siitäkin, että jokainen nainen, joka pääsee eroon luonnonvastaisesta riippumattomasta tilastaan, niin pian kuin se liittyy johkin kullinheiluttajaan, antaa sen johtaa izeään ja hallita; koska se oikeesti kaipaa käskijää. Jos se on nuori, niin rakastajaa, jos vanha, niin rippi-isää.
ellauri037.html on line 561: Lähdetään siis Danzigista eli Gdanskista, jossa Arttu syntyi 100v ennen Mikko Rothia. Sen iskä Heikki oli saxalais-hollantilainen patriisi ja äiti Johanna monilahjakas salonginpitäjä ja kirjaltaja. Se Schopen lapiosana tulee siis hollannista. Uskonnottomia olivat, vallankumouxellisia rebublikaaneja, kosmopoliitteja ja anglofiilejä. Toisin kuin Sope siis, taas, paitsi sitä ateismia. Kun Gdanskista tuli osa Preussia, lipilaari Heikki muutti perheineen länsimielisempään Hampuriin. Artun pikkusisko Adele oli sitä 8 vuotta nuorempi. Ei siis leikkikaveri, vaan ärsyttävä vanhempien lemmikki kuin Riku. Heikki ja Hanna antoi lapsilleen A:lla alkavat nimet, niinkuin saman pesueen koiranpennuille. Artun koirankin nimi oli Atma. Arttu oli vaihdossa Ranskassa ja styylas siellä ikätoverinsa pojan kanssa, ja soitti sen kanssa huilua. 15v jolppina se lähti Euroopanympärimatkalle vanhempien kaa, business and pleasure. Tää oli Heikin juonia: se halus Artun perhebisnexeen, Arttu halus yliopistoon joka oli iskän mielestä turhuutta. Jos haluut matkalle, niin sit jatkat sen jälkeen kauppakoulussa. Jos haluut verstaalle, niin unohda koko turnee. No se lähti reisulle, mut katu sitä myöhemmin. Wimbledonissa oli tyyyylllsäää jossain anglikaanikoulussa. Sixikin se vihas uskontoa myöhemmin. Heikki rähjäsi Artulle huonoista todistuxista niin kovasti, että Hanna pelkäsi sen menettäneen järkensä. Ehkä menettikin. Heikki hyppäs kanaaliin Hampurissa 1805. Se oli yhtä autisti kuin poikansa, ja yhtä masis. Sope sanoikin et sen luonne on isän peruja. Isän puolella oli enemmänkin hulluja. Äiskä sensijaan oli seuraihminen. Sope ihaili isäänsä kai six kun ei pärjännyt alkuunkaan äidille, ja äiti vaan hemmotteli pikku Adia. No Heikiltä jäi mojova potti, joka jaettin kolmeen osaan. Arttu sijoitti omansa varovasti valtionobligaatioihin ja nettosi sillä 2x enemmän kuin yliopiston professori. Oli varaa sitten vittuilla koulufilosofeille.
ellauri037.html on line 567: Weimarissa Arttu oli mustasukkanen äidille joka keikisteli Goethelle eikä kunnoittanut Heikki-isän muistoa. Molemmat oli pihejä ja syytteli toisiaan tuhlaavaisudesta. Äidin hännän alla oli kovaa (vaikkei ne edes asuneet yhdessä), äiti haukku sitä myötäänsä (ihan aiheesta). Opinnot alko sujua ja huveissa oli mukavaa. Johannan salonki pyöri täysillä. Artusta tuli Goethe-bändäri ja se roikkui äiskän bileissä aina kun Goethe oli paikalla. Goethe ei ollut huomaavinaan salin perällä murjottavaa tarhapöllöä. Se väisteli Arttua six että Arttu oli niin paha luonne, tai sit six että Goethella oli nokkapokkaa sen saman Franz Passowin kanssa joka kirjoitti mun kreikan sanakirjan; se näät oli Schopenhauerin kielenopettaja ja ohjaaja.
ellauri037.html on line 577: Goethe tykkäsi Sopen väikkäristä, sai sen Sopelta ilmasex (epätavallinen suosionosoitus). Siihen teki vaikutuxen Sopen lukeneisuus. Goethe tuskin luki muuta kuin omia juttujaan. Asiaa auttoi että Sope innostui Goethen säälittävästä väriteoriasta. Mut sit Sope alko kirjoittaa siihen parannuxia, ja Goethe närkästyi. Välit viilenivät. Nuoren narsistin tahditon vittuilu ja suuret luulot izestään viilensivät vanhan narsistin tunteita. Kirjeenvaihto tyrehtyi. Sope pani pahaxeen, mutta antoi silti Goethelle tunnustusta hyvästä yrityxestä.
ellauri037.html on line 587: Rahahuolissaan Arttu palas Italiasta ennen aikojaan ja lähti hakemaan professorin paikkaa Heidelbergistä, Göttingenistä ja Berliiinistä. Berliini näytti parhaalta, siellä oli eniten tilausta sofistijulkkixille. Se ajotti ihan tahallaan luennot samaan aikaan kuin Hegelin, jota Sope kuzui tökeröxi sarlataanixi. Pata siinä soimaa kattilaa. Se hankki riitaa Hegelin kaa heti näyteluennosta alkaen 1820.
ellauri037.html on line 588: Hegelillä oli poliittisia ongelmia kun se oli progressiivinen, kun taas Sope oli patataantumuxellisen maineessa. Hegel hölmönä kannatti Sopea äänestyxessä. Ei tiennyt minkälaisen perskärpäsen kanssa oli tekemisissä. No vaan 5 opiskelijaa tuli Sopen luennolle (tuttu määrä mullekin, hyvänä vuotena). Tappion kärsineenä Sope jättäytyi pois verstaalta. Alkoi haukuskella koulufilosofeja tyyliin happamia sano kettu rypäleistä.
ellauri037.html on line 592: Siellä oli mukavaa, sai seurustella aatelisten kaa. Sieltä palattuaan se hoiteli hyppykuppaa Münchenissä vuosikausia. Berliinissä se opetteli epsanjaa ja luki Pedro Calderón de la Barcaa, Lope de Vegaa, Miguel de Cervantesia ja erityisesti Baltasar Graciánia. Viimeximainittu oli joku barokkijesuiitta josta tykkäs sekä Sope että mursuwiiksi Nietsche. Täytyypä tutustua, saa varmaan suuttua.. Sit se koitti taas luennoida Hegelin päälle omia pöperryxiä, mut taaskin opiskelijat äänesti jaloillaan. Koitti saada kännöstöitä huonolla menestyxellä. Ei ihan mennyt putkeen hommat Sopella.
ellauri037.html on line 688: Willfully jobless lakimies Clevelandista sanoo Quorassa että Freud oli idiot. Jung oli sen kaa samaa mieltä. Sopen se löysi Freudin alaviitteestä. Sope oli kyllä clueless about women mut niin oon mäkin (sanoo lakimies). Sopella se johtui vaan sen onnettomasta lapsuudesta eli ilkeästä äidistä. Isistä ja Goethesta Sope tykkäsi ja ne siitä. Goethe otti Sopen siipiensä suojaan, unter sanftem Wing. Naisia lukuunottamatta Sope ajattelee suurenmoisesti ja kauniisti, se ymmärtää lakimiehiä ja niiden unia, ja ne sitä. Frankfurtissakin nimenomaan lakimiehet oli sen fänejä. Mikähän siinä on? Lakimehet ja taiteilijat. Veikkaan huumorittomuutta.
ellauri037.html on line 926: Jaa mutta hiljaapa tuuleenkin laskee
ellauri037.html on line 930: ventiloi taajaan, silmistä vuotaa
ellauri037.html on line 956: kapsahtavat katajaan.
ellauri037.html on line 961: Kauniisti mennen, liitäen hiljaa
ellauri038.html on line 117: Vuoden päästä hän vaihtoi, opettajaansa ja tukijaansa Friedrich Ritschliä seuraten, Leipzigin yliopistoon. Siellä hän kiinnostui Arthur Schopenhauerin filosofiasta ja metafysiikasta. Vuonna 1868 hän tapasi säveltäjä Richard Wagnerin. Nietzsche saavutti opinnoissaan jo varhaisella iällä sellaisen tason, että pääsi kielitieteen professoriksi Baselin yliopistoon 24-vuotiaana. Ihan eteni E.Saarisen vauhtia. Wagner asu Luzernissa lähinurkilla. Myöhemmin tuli riitaa kun Wagnerista tuli liian kuuluisa. Nietzscheltäkään ei syntynyt kunnon tutkimusta vaan polemiikkeja, punkakatemioita ja epäapinan perä-ääniä.
ellauri038.html on line 162: Nietzsche oli kade, muze ei tykännyt niin vaimeasta menosta. Meni selaamaan tietosanakirjaa ja das Auto-lehteä, ja löysi sieltä tän Mazdan. Hyvät tehot, pieni kulutus ja tilava tavarasäilö on sen valtteja. Also Zarathustra, puhui Retu pureskellen mursuwiixiä.
ellauri039.html on line 46: Katto-Kassisen oikea nimi oli Carlson på taket. Sillä oli maha turvoxissa ja selässä propelli. Lujaa pierressä se pyöri vinhasti. Myöhemmin (2022) selviää, että mun epämääräisten kipujeni aiheuttaja on pieru exyxissä, kuten lujapieruisella isälläni. Isä kulki kalkkiviivoilla myös niska vinossa, olikohan silläkin niskan pakotusta liiasta kynäilystä. Tuskaa paatissa. Me ollaan niskatuskamiehiä.
ellauri039.html on line 53: Olen lujaa pierevän poika
ellauri039.html on line 71: ja pian koko yliopiston rehtori. Se kuului kuuluisaan Kurpizamajaan,
ellauri039.html on line 223: Aenne Burda ajaa täysiä Baden-Wurttenburgin puiden
ellauri039.html on line 327: Radikaali ajatus on Haisun mielestä vaan se et naisellakin vois olla rakastajia. Ei nähtävästi ole lukenut Rusoota eikä Myseetä. Juuri siitä entisajan vauraat setämiehet naisiansa lujaa moittivat. Se tapa on aina toiminut kultapossuilla.
ellauri039.html on line 738: Ne jotka olivat tavoitelleet jotakin määrittelemätöntä, sellaista, mikä oli enemmän kuin ihminen, eivät olleet saaneet vastausta. Eivätpä tietenkään, tyhjää tavoittelevat. Mitä tekee rauhalla, jonka saa vasta kuollessa? Eipä paljon paskaakaan. Ne olivat tyytyväisiä, jotka kapsahtivat katajaan muina miehinä, joille riitti ihminen ja hänen niukka, kauhistuttava rakkautensa.
ellauri040.html on line 32: Moirien roomalainen vastine on Parcae. He olivat alkujaan syntymän jumalattaria joiden nimet olivat Nona, Decima ja Morta. Schwarze Parze. Pienenä en tajunnut että pilvestä pistää Atropoxen musta syyläinen nenä. Luulin et toi kuontalo oli sen saxiniekan pää. Pelotti se niinkin.
ellauri040.html on line 72: Mut suomalaiset 1987 (asia lie sittemin korjaantunut) on vaan heikkiturusia ja jomppaojaharjuja, joille marginaalisuus ja rappio on vain lenkkimakkaran polttamista molemmista päistä. Polttaisivat edes pössyä, olis mannermaisempaa. No nyttemmin ne polttavat, nuoremmat jolppikirjailijat siis.
ellauri040.html on line 107: Silti musta tuntuu että apinoilla on enemmän yhteistä kuin eroja. Ei tässä viime kädessä ole kyse mistään murre-eroista. Sehän ois sitä samaa lingvististä käännettä kuin inhottavat analyytikot. Mikä ei tietystikään tarkoita että kaikilla aapoilla ois yhteisiä etuja. Se mikä niille on yhteistä on nimenomaan se, että kukin valvoo tikkana vaan omia etujaan, tai enintään jonkun pienen tiimin etuja, joihin samastutaan niin pahasti ettei edes huomata eroa. Vallassaolijoiden vedätys on vain se oletus, että jos kaikki kaivelisi syntyjä syviä justiinsa samalla lailla kuin ne, niin kaikki päätyis samoihin johtopäätöxiin. Se ei ole vähääkään todennäköistä.
ellauri040.html on line 125: Eskiltä jäi väliin esisokraatikot, koska niitä ei käsitelty filsan peruskurssilla. Jyrki korjaa puutteen valizemalla reliikeistä pilkkatauluxi Pythagoraan, koska siitä kerrotaan niin hassunkurisia juttuja. On olemassa ihmisiä, jumalia, ja pythagoraita. Papujen syöminen on syntiä, koska siitä tulee liikaa pieruja. Pythagoras ei pidä siitä, enempää kuin Donald Trump koronaan kuolleista neekereistä. Molemmat suurmiehet saarnailevat pässinpäille.
ellauri040.html on line 131: Francis Pekoni oli esiniiniluodollinen järkijaakko, induktiokoneen rakentaja ja monopoliisi. Aikansa vallanpitäjiä mielisteltyään (toistuva teema tässä seuraannossa) Pekoni sai nuhan ja kuoli yritettyään täyttää kananpoikaa lumella.
ellauri040.html on line 143: Immanuel Cunt on mulla myös jo kortistossa, vaikkei ihan koko hullunkurista perhettä. Jyrki sivuuttaa sen olankohautuxella. Filosofia huipentuu Georg Henrik von "Nichts Besonderes" Hegeliin, filosofian ylijohtajaan, valtion lakeijaan ja vankiloiden tarkastajaan. Hegelistä mulla ei ole vielä muuta paasausta kuin sen riita Sopen kaa. Pitää täydentää. Mut ei nyt.
ellauri040.html on line 147: Anglosaxisten analyytikoiden syyte kontinenttikonnille on että ne kehittelee Hegelin neuvojen mukaisesti sisäisesti ristiriitaisia järjestelmiä. Siitä oli huolissaan jo Parmenides. Hikoilevan Don Niiniluodon perässä järjen umpikujaan laukkaa runkkaamaan joukko muitakin järkijaakkoja: esseistejä, kirjallisuudentutkijoita ja tiedotusopin proffia.
ellauri040.html on line 159: Jyrki vaivaantuu kun se joutuu anaalifilosofien dialektiikan kohteexi, sen Platonin hioman poliisikuulustelutaktiikan, missä kuulusteltavalta kysytään vaan kylkyl ja eiei, kaikki mikä siihen lisätään on pahasta. Tällä saa mukavasti koko käsitteistön haltuunsa, ja mikä parasta, saa ize koko ajan puhua. Jyrki juoxee karkuun ja kirjoittaa vesiliukoisella tussilla meren pohjaan: vittu, vittu.
ellauri040.html on line 189: Poikain Parnassojuttu Veijo Meren Manillaköydestä oli parempi näyttö niiden suosittamasta menetelmästä kuin kaikki muu vaahtosuinen mekkala. Markku Lahtelasta mulla ei ollut mitään havaintoa ennen tätä, 1937 syntynyt radikaali ministerinpoika, 43-vuotiaana izemurhan tehnyt doku. Käänsi mm Stalinin tytärtä, Kerouacia ja Kelleriä (ei Helen vaan se catch-22). Mitään muuta en siis ole siltä lukenut kun käännöxiä tietämättäni. Maken juttu Lahtelan Hallizijasta vaikuttaa hyvältä, vaikken ole ize kirjaa lukenut. Ainakin se on huomannut, ettei kirjaa lukiessa tarvi pelaajille jakaa valkeita ja mustia cowboyhattuja, ja ettei kaikkea tarvi selittää jollain muulla kuin sillä mitä kirjassa sanotaan. (Vaikka usein voi, nim. kirjailijan biolla.)
ellauri040.html on line 299: Hyry kirjoittaa aina samaa kirjaa, ei tule valmista. Yöllä purkaa minkä sai aikaan kuin Penelope. Ei kosiskele yleisöä. Ezii ezii ei soisi löytävänsaä, se on Hyry. Toukkana seuloo seinähirsiä.
ellauri040.html on line 346: Z-sukupolvi ei edes naura niille, kazoo vaan huuli pyöreenä. What seems to be the problem, officer? Kirjasta on tullut videon kässäri, jota kuunnellaan autossa äänikirjana kuvan puutteessa. Kuha autot alkaa ajaa ize, ei senkään vertaa tarvita.
ellauri040.html on line 369: ikävystyttävää, se kiinnostaa vaan kirjoittajaa izeään.
ellauri040.html on line 509: tuota Flaubertilta tuttua kullin eufemismia. No katuuhan Ana aiempia sanojaan,
ellauri040.html on line 516: Anasta kirjaa oli vaikee lukea, kun ei ollut onnellista loppua. Vittu Ana, lue Varesta.
ellauri040.html on line 547: Siitä tuli Tübingenin nähtävyys, kumikauloille se esitti hullumpaa kuin olikaan. Kirjoitteli runoja eri salanimillä. Hulluus ei runoilijaa haittaa, siitä on pikemminkin apua.
ellauri041.html on line 62: Autonkorjaaja
ellauri041.html on line 69:  jaaja.jpg" width="30%" />
ellauri041.html on line 73: John on autonkorjaajana Ruozissa,
ellauri041.html on line 146: Minä poljen, sinä ohjaat, niinkuin tanssi pano käy. Consenting adults
ellauri041.html on line 163: Reviirit edellyttää rajoja, rajat armeijaa, armeija tuottaa ruumiita.
ellauri041.html on line 200: Miehet ovat ikäänkuin jälkijunassa, istuvat ja kazovat ikkunasta ulos yxinäisen miehen junassa, vaikka voisivat rakentaa keskenään pitempiäkin junia, ei tarvi kuin ojentaa toisilleen jotain kättä pitempää. Syrjälän oma mieskuva nojaa varsin perinteiseen käsityxeen voimakkaasta, aggressiivisesta, maskuniilisesta olennosta, soturista joka heiluttelee näkyvästi palleja. Syrjälän mukaan nämä ovat tärkeitä työkaluja, joihin päästään käsixi tunnepuolen avulla.
ellauri041.html on line 268: Kaikki muurahaispolut, mitä kiviä tai kantoja ne kulloinkin kiertävätkin, vievät saalispaikalta pesään ja pesältä saalispaikalle. 7.5G (korjaan, 8G) termiittiä ei voi olla väärässä. Voi sitä termiittiä joka poikkee polulta. Se exyy tai sen syövät pedot tai loiset. Se ei tuo kortta kekoon eikä saa syötävää yhteismahasta.
ellauri041.html on line 281: Muiden izekohtaisuuxien ohessa Italo esittelee kirjansa lopulla 5 tapaa lukea rompskuja. Mikään niistä ei ole tavis tai pikemminkin julkkismainen alusta-loppuun-ahmien-laskematta-kirjaa-kädestä-kuinkas-sitten-kävikään-(äh spoileri!)-mukaansatempaava-tarina-vie-mennessään-hellittämätöntä-jännitystä-taiturimaista-juonenkuljetusta-tunteet-myrskyää-laidasta-laitaan-elämän-koko-kavalkaadi-mainioita-tyyppejä-syvä-moraalinen-sanoma-vallatonta-ja-vakavaa-nauroin-ja-itkin-mukana tapa. Mä en piittaa spoilereista, jos kirja uhkaa olla jännä kazon ensin lopusta kuinka käy.
ellauri041.html on line 288: Luen samaa kirjaa uudestaan saadaxeni joskus aikaisemmin koetun takaisin, mut saankin joka kerta uuden kokemuxen koska kirja on sama, mutta mä en ole enää sama mä. Tää on Seku, ja Kristina luemassa Ruttoa 3. kertaan. Nyt koleran aikaan se tuntuu erilaiselta. (Mäkin teen tätä varsinkin kun luen lasten ja nuorten kirjoja.)
ellauri041.html on line 290: Luen oikeastaan vaan yhtä kirjaa, koska kaikki lukemani muodostaa toisiaan täydentävän kirjaston josta rakennan maailmankuvaa kuin muurahainen tai hämähäkki. Kaikki liittyy kaikkeen. (Joo on mulla paljon tätäkin. Kaikki kelpaa, sillä kaikki on tätä samaa. It's turtles all the way, kaikissa rorschach läikissä riisuuntuu vähäpukeisia naisia (l. termiittiapinoita). Ajatus askartaa. Oma vika, mix näytätte niin rumia kuvia.)
ellauri041.html on line 292: Luen vaan yhtä kirjaa, se on mun unohtuneen lapsuuteni kirja, jonka tunnelmaa mä koitan tavoittaa, joskus paremmalla onnella joskus huonommalla. En pidä jännäreistä, trillereistä, en syrjäytyneistä, huumehemmoista, rikkinäisistä perheistä, ahdistuxesta, väkivallasta. Inhoon lääkärisarjoja, poliisisarjoja, dekkareita, supersankareita, rags to riches vaikeuxien kautta voittoon julkkistarinoita, ja sotafilmejä. Inhoon turhaa ja varsinkin feikki moralisoivaa amerikkalaista viihdettä. Inhoon Hyryä ja enemmän vielä Tuuria. Pidin Haanpäästä ja Veijo Merestä. Inhoon seikkailuja, yllättäviä käänteitä ja onnettomia loppuja. (Tää oon mä mitä suurimmassa määrin, ja on tässä Sekuakin vaikkei se ole näin ahas.)
ellauri041.html on line 304: Olen löytänyt oman tyylilajini, oman kirjailijan ääneni. se on: tökeröys. Jöns uitti ammeen pohjalla torilta ostamiaan muikkuja, yläruumis paljaana ja borsalino päässä. Meistä sekin oli tökeröä, se oli meidän amme.
ellauri041.html on line 324: Omalla tavallaan Tommi Melenderin toinen romaani Ranskalainen visiitti on helposti mieleenpainuva lukukokemus. Se ei asetu suoraan valtavirtaan, vaan luovii siinä vinosti. Runoilijana uransa aloittanut Melender (s. 1968) on kirjoittanut romaanin, joka on sekä kielellisesti että temaattisesti vahvasti käreä-äänisen ja ruman tekijänsä näköinen. Ranskalainen pastilli on pikemminkin EU-myönteinen kuin perussuomalainen romaani, mikä ei johdu yksinomaan siitä, että valtaosa sen tapahtumista on sijoitettu Ranskaan - kuvitteelliseen pieneen kylään, joka vastustaa vielä roomalaisia. Ranskalainen ystävä on etäännytetty moraliteetti homoilusta, ystävyydestä, petoksesta, rakkaudesta, rikoksesta ja ajan ilmiöistä, joista koottu uteliaan penixen lailla kaikkialle työntyvä visuaalinen sälä ja auditiivinen häly estävät lukijaa kuulemasta ja näkemästä juuri mitään.
ellauri041.html on line 330: Parhaiten uppoutuminen ranskalaiseen sielunmaisemaan käy Ranskassa, jonne hän suuntaa Toyotallaan. Hän on päätynyt vaatimattomaan japanilaiseen autoon, koska uskoo, ettei Audin kaltainen statussymboli sovi inhimillisiä arvoja mainostavalle markkinamiehelle. Eikö sitikka 2cv tai ryppypeppu ois ollut pastillimpi? Huijaat vaan Tommi izeäs ja meitä, ei ollut varaa kuin pieneen riisipussiin.
ellauri041.html on line 391: Tommi heittäytyi vapaalle täytettyään 50. Nyzen esikuvia on Baudelaire, Flaubert ja Camus. Vantaan mies ihailee rranskalaisia. Tommi kuumuu törkeistä taklauxista, mutta esittää todenpuhujaa. Se on luopunut nuoruudentöidensä sexistisistä henkilöhahmoista, skatologisesta sanastosta ja räkäisestä äijähuumorista, tai siis ei enää kirjoittele niitä, eiväthän ne trendaa enää. Silti puolisalaa tykkää NHL:stä ja Baudelairesta. Majanderin taustapeilistä Melender vaikuttaa kamalien eläinten majavalta. Tän arvostelun perusteella sen esseet on aivan MITÄÄNSANOMATTOMIA. Sehän on Jan Blomstedt-luokan i-k-ä-v-y-s-t-y-t-t-ä-v-ä.
ellauri041.html on line 531: Hoohoojaajaa, sitä huokailee,
ellauri041.html on line 679: Sensijaan annoxet lievemmät ja sakeat,
ellauri041.html on line 686: Ja vohvelit, pannukakut joilla hunajaa -
ellauri041.html on line 1171: Salamat lyö, myrsky ajaa pilvilampaita.
ellauri041.html on line 1186: Ja jatkaa kulkuaan hiljaa rukoillen...
ellauri041.html on line 1570: ulos Paduan portista ohjaa aasin pensselin.
ellauri041.html on line 1862: Tompan rykäystä hyllattiin briteissä uraa uurtavana, ja hyssytettiin sivummalle mm. Apollinairea Vyöhykkeineen (Apollinaire kuoli espanjantautiin, ei päässyt teholle), ja naisrunoilijaa Hope Mirrleesiä runoineen Paris. A poem. Suomessa Lauri Viljaseen ja Kai Laitiseen Tomppa teki hurjan säväyxen yhtä maailmansotaa myöhemmin 1949. Upposi hedelmälliseen maaperään kuin veizi voihin, tai kevätsade pikapakkasen tuhoamaan kukkapenkkiin. Suomen porukat veivas modernismia vielä yöpakkasilla 1958, kun muut oli jo muutaman ismin edellä.
ellauri041.html on line 1924: Connect the dots. Lassi ei perusta pisteenyhdistelypiirustuxista, pitääkö siinä muka noudattaa jotain järjestystä. Ja tuloxena on vaan joku säälittävä ankka. Lassi on taas kerran ihan oikeassa, ne on syvältä. Forsterin laskukas saxalainen vanhapiika on kylästynyt olemaan kulturelli köyhimys ja palastelemaan toimeentulonsa. Se haluu millä hinnalla hyvänsä rikkaisiin naimisiin Howard's Endin omistavan törkymöykyn kolonialistin kanssa. Se haluu yhdistää 2 pistettä: oman kyldyrellin köyhyyden ja Hen-äijän vulgäärit rahat. Oma tyyli ja toisen toimeentuloturva. Taitaa mennä pieleen kuin Lassilla mä veikkaan. Pisteistä ei tule ankka vaan jänis. Vaikken ole lukenut kirjaa enkä nähnyt kaikkia osia. Tää on tällästä varovaista charityhenkistä yhteiskuntakritiikkiä. Jaloja villejä kadun varjosalta puolelta ja piknikkejä jalavoiden varjossa Howard's Endissä. Taattua brittikamaa, brexithenkistä. Ivana Trump Atlantin itäpuolelta.
ellauri041.html on line 1933: Vaan sarjaa vielä naurettavampia on taas jenkkiarvostelijoiden mielipiteet siitä. Hulluja nuo roomalaiset.
ellauri041.html on line 1972: Niinkuin esimerkixi tviittaileva Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, aivan kuolaavan lobotomin tasoa, tai Herlinin Sanomat, joka julkaisee puolen sivun haastattelun jostain MAGA-lippalakkisesta aivokääpiöstä Johns Hopkinsin yliopistosta. Samassa propagandasarjassa, jossa hiljan haastateltiin toista kärpässarjan ajattelijaa, ranskalaista suklaalevyä. Pietu Hein sanoi yhdessä gruukissa, että vaarallisimpia idiooteista on ne jotka on suhteellisen intelligenttejä. Siis eivät ihan lintulautaluokan goggledygookeja, niinkuin enemmistö amerikkalaisista, ja HS:n toimittajista. Sellaisia vaarallisia on Herlinin sanomien omistajat, jotka palkkaavat lehteen näitä hyödyllisiä idiootteja. Paavo Haavikkoa lainataxeni, ne on joko hulluja tai pahoja, tai molempia. Veikkaan molempia.
ellauri041.html on line 1978: Korona-aikana ruozalaiset suhtautuvat Ruozin koronalinjan kyseenalaistajiin yhteisen veneen keikuttajina. Ruozissa rakennetaan harmoniaa, se on käytännössä yhdemukaisuuden pakkoa. Ruozissa ei ole ollut tapana kritisoida asekauppaa diktatuureihin tai maan epäonnistunutta integraatiopolitiikkaa. Ruozalaiset kannattavat yritysvetoista löysää linjaa pandemian hoidossa, koska ne ajattelee tulevaisuutta, ja tulevaisuudessa ei näy noita vanhuxia, eikä turhaa mamulaahusta. Kiitos pandemia!
ellauri041.html on line 1984: Monia hurreja loukkaa aidosti, miten heitä voidaan pitää edesvastuuttomina, etenkin jos huomiota kiinnitetään maan kuolinlukuihin. Ruozalaiset vertaavat izeään ja lukujaan suurvaltoihin, Sam-enoon verrattuna ne kokee pärjänneensä hyvin. Huono matikkapää, ppm luku on 2x isompi kuin jenkeillä vaikka vainajia on 20x vähemmän. Kansanmurhan pieni suurvalta. Ruozissa halutaan puhua tulevaisuudesta, sixi on tärkeää varmistaa, että tulevaisuudessa talous on kunnossa, jotta hyvinvointivaltiosta voidaan pitää kiinni. Keskustelun avaus siitä eikö hyvinvointivaltion pitäisi huolehtia kansalaisten pysymisestä hengissä, ei saa vastakaikua. "Nu blev det visst lite dålig stämning", ne sanoo hihittäen.
ellauri042.html on line 29: Mun ensimmäisiä omia kirjoja oli paleontologian professori Josef Augustan kirja Muinaisajan eläimiä, tekijän ohjeiden mukaan kuvittanut Zdenek Burian. Saatuani tämän kirjan kysyin äidiltä, oliko sen nuoruudessa hirmuliskoja. Ei kuulemma ollut. Muita hirviöitä kyllä. Lassin ja Leevin Lassi on dinosaurusten ajan asiantuntija, niinkuin olin minäkin kun luin tätä kirjaa edestakasin, kannet on aikalailla liisteinä. Mutta kuvat on yhä hienoja. Hyvin oli prof. Agusta neuvonut Zdenek Buriania, ihan tuli näköiset.
ellauri042.html on line 73: He epitomized the concept of Ravintoverkossa sen voittajaa
ellauri042.html on line 74: the killer carnivore! ei löytynyt, ei edes koittajaa!
ellauri042.html on line 202: Spoilerivaroitus: tuotantokausi on vika, tähän sarjaan ei ole tulossa enää jatkoa.
ellauri042.html on line 411: kuitenkin aikalailla vituttaa, tekis mieli mennä ja lärvästä pläsiin tota huutajaa.
ellauri042.html on line 430: on nälkäisiä, kiukkuisia ja yxinäisiä eikä osaa edes lukea sitä ainoata kirjaa johon uskovat.
ellauri042.html on line 438: Roomalaiset vietti ökyelämää naapureiden selkänahasta, niinkauan kun taloudessa oli kasvuräjähdys. 200-luvulla, kun pyhä Antonius mellasti Egyptissä, oli Egyptissä aika lailla samat fiilixet kuin on nykyään jossain Euroopassa. Mutta eipä aikaakaan niin voi kauhistus, jonkinlainen pikku jääkausi iski, ja porukoita lähti liikkeelle pohjoisesta, matelija-aivoisia nuijamiehiä, jotka vähin erin nuijivat suurvallan lysyyn, se hajosi taas pienemmixi valloixi, kulttuurit ja kielet hajaantuivat taas.
ellauri042.html on line 442: Mutta eipä aikaakaan niin voi kauhistus, ilmastonmuutoxen kuuma aalto iski, ja porukoita lähti liikkeelle etelästä ja idästä, matelija-aivoisia nuijamiehiä, jotka vähin erin ovat nuijimassa nurin jenkkihegemoniaa. Nyt ei MAGA näytäkkään niin voittamattomalta enää, kun siellä heilutaan aseet kädessä taudin kourissa, ja valtakunnan henkisenä johtajana on ihan Neron ja Caligulan painoluokan idiootti. Mitä seuraavaxi? Jos vanhat merkit pitää paikkansa, tiedossa on väestönvaihto, suurvaltain hajoaminen taas pikkuvalloixi. Pian henkiinjääneet ajaa vanhoilla heimosotien jättämillä ylijäämäromuilla aavikoituvassa maisemassa kuin Mad Max.
ellauri042.html on line 530: Feikkifilosofi huijaa koronassa
ellauri042.html on line 536: Bernard-Henri Lévy (usein BHL, alk. Bernard Levy, s. 5. marraskuuta 1948 Beni-Saf, Ranskan Algeria) on kirjailija, elokuvaohjaaja ja tyhjäntoimittaja, joka tunnetaan kansainvälisesti ketkuna. Hän oli vuonna 1976 "uuden filosofian" kärkihahmoja. Uuden hah. Samaa vanhaa oikeistopaskaa pukinnahkaleilissä. Hänen varakas isänsä oli puutavarayhtiön perustaja. Siitä voi jo päätellä että kyseessä on persepää. Ja tää pika-analyyssi vahvistuu kun lukee eteenpäin.
ellauri042.html on line 578: Kirjassaan The Man Who Mistook His Wife for a Hat (1985; suom. Mies joka luuli vaimoaan hatuksi) Sacks kertoo hauskasti, kuinka erilaiset neurologiset häiriöt vaikuttavat ihmisten ja heidän omaistensa arkeen. Kirjasta on tehty sekä ooppera (säveltänyt Michael Nyman) että näytelmä (tekijä Peter Brook). Helsingissä toimiva Lilla Teatern esitti näytelmän vuonna 2003 ja Turun kaupunginteatteri Juha Siltasen ohjaamana keväällä 2010. Ei pientä mitään.
ellauri042.html on line 749: Sen viimeinen avioliitto oli naiseen nimeltä Anna Snitkina, Peluri-kirjan Pikakirjoittajaan. Se oli akateemisesti liiankin lahjakas ja oli Fedja-setään lääpällään vielä tämän kuoltua.
ellauri042.html on line 862: Pantainoksen kuoltua vähän ennen vuotta 200 Klemensistä tuli kateketiikkakoulun johtaja. Hän joutui kuitenkin lähtemään Aleksandriasta Septimius Severuksen toimeenpanemien vainojen (202 tai 203) aikana. Klemens toimi lyhyen aikaa Jerusalemin piispana kunnes muutti Kappadokiaan, jossa hän kuoli 215. Lähti karkuun, ei tullut veritodistajaa klementiinistä. Tunnusti vaan oranssia väriä.
ellauri042.html on line 868: Klemens kuvailee Jumalaa ajan ja paikan ulkopuolella olevaksi, minkä vuoksi ihmisen on mahdotonta kuvailla häntä. Tämän vuoksi Jumalan tarvitsi ilmestyä Jeesuksen kautta ihmisille, jotta ihmiset voisivat oppia tuntemaan hänet. Klemens esitti ensimmäisenä apofaattisen teologian, jolla hän pyrkii kuvailemaan Jumalaa. Apofaattisessa metodissa kuvaillaan, mitä Jumala ei ole, ja siten pyritään rajaamaan tarkempaa tietoa Jumalasta. Klemens kuitenkin käyttää Jumalasta termiä semper major, aina suurempi, millä hän tarkoittaa että Jumala on aina jotain ihmisen luomaa käsitettä suurempi.
ellauri043.html on line 26: Flaubert ähräs pikku Anttonin kiusaamisen kaa tapansa mukaan vuosikausia. Se on proosaruno eli pikemminkin paasaus. On siinä vähän koulunäytelmänkin näköä. Semmonen kuvaelma paizi että puhetta on paljon. Apus mä oon piru. .Se on täynnä oppineita viittauxia. Mukana näyttää olevan laaja kerettiläisten indeksi ja antiikin jumalia kuin kirppuja. Kiintoisaa. Ja pyhä Anttoni on tässä aika tekopyhä paskiainen. Hauskasti se istuu skiitan kotisohvalla, surffaa pyhästä kirjasta peukalovärssyjä kuin Kaarlo Syväntö ja vaihtaa taajaan näkykanavaa. Sormi kipeänä kuin Wagnerilla. Wagner sikakin pääsee taivaaseen, Wilhelm Buschin sinileninkinen emäntä on luvannut. Yhdessä kiltin antimuusan Viivin kanssa. Ystävää ei tarvi jättää. Jätä perheesi ja seuraa minua, sanoo vaan tylsät setämiehet. Ota vuoteesi ja kävele. Käskyjä ja kehotuxia. Too much monkey business for me to be involved in.
ellauri043.html on line 57: Tälle kummallisuudelle vetää vertoja vaan se tositarina, et veli Petteri luki Veikko Huovisen kirjaa Veitikka sivulle 126 ihan naama peruslukemilla, kunnes sanoin sille, että se ei ole historiallista totuutta, vaan paxua läpänheittoa. Sen kuultuaan se sai täys nauruhalvauxen, nauroi kaikki ne naurut jotka siltä oli jäänyt nauramatta niiden ekan runsaan sadan sivun aikana.
ellauri043.html on line 225: Hoojaa. Se lähtee kamujensa perään! Onpa yxinäistä! Onpä TYYYLSÄÄÄÄ.
ellauri043.html on line 232: Ompa tosi kivaa taivuttaa tulen ääressä palmukepeistä koukkuja, ja punoa koreja, solmia mattoja, ja sitten vaihtaa niitä kaikkia paimentolaisten kanssa leipään johon hampaat on katketa! Äh! Kurja mä! Eikö tää lopu ikinä! Kuolemakin olisi parempi! Mä en JAKSA enää! There is a limit! Jotain rajaa!
ellauri043.html on line 244: Se menee mökkiinsä, löytää hehkuvan kekäleen, sytyttää soihdun ja panee sen lukutelineelle valaisemaan isoa kirjaa.
ellauri043.html on line 377: Mutta tekikö ne niin! Ne ei kuunnellu mua! Se joka vastusti mua - nuori kähäräpartainen miehenkorsto - heitti mulle kylmän rauhallisesti tekastuja vastaväitteitä; ja sillä aikaa kun mä ezin sanoja, kaikki tuijotti mua ilkeän näköisinä haukahdellen kuin hyeenat. Voi vinde! Voisimpa ajaa ne maasta keisarin avulla, tai paremminkin nirhata ne, runtata ne läjään, nakata kuralolloon kärsimään! Kärsinhän minäkin, hittolainen!
ellauri043.html on line 381: A. nojaa kojuunsa heikotuxen vallassa.
ellauri043.html on line 432: ja sen epäselvässä suhinassa Anttoni erottaa ÄÄNIÄ, kuin ilma puhuisi. Ne ovat matalia ja vihjaavia, sihiseviä.
ellauri043.html on line 485: Se on Piru, joka nojaa kyynärpäillään mökin kattoon. Sen siivet on supussa kuin jättiläismäisellä lepakolla imettämässä poikasiaan - 7 kuolemansyntiä, joiden irvistävät päät kurkistelevat epäselvästi.
ellauri043.html on line 594: Hyvin menee mutta menköön! 100 orjaa, sotilaita, koko joukko, niin paljon et vois ostaa...
ellauri043.html on line 635: Kulkukauppiaita, kantajia, aasinajajia juoxentelee, ryntäilee kaikkialla. Siellä täällä Osirixen pappi pantterinnahka olkapäällä, roomalainen sotilas vaskikypärässä, paljon neekereitä. Putiikkien edessä seisahtuu naisia, käsityöläiset tekee työtä käsillä, ja vaunujen kolina ajaa lentoon linnut, jotka syövät maasta teurastus- ja kalanjätteitä.
ellauri043.html on line 693: Sitten A. ihan exyy pitkään sarjaan huoneita.
ellauri043.html on line 700: Kuitenkin se ihailee piispajärjestelmää, sillä koska piispoja on vaan 5-6, niin riittää saada vaan ne puolelleen, niin kaikki muut seuraavat. Keisari ei ole unohtanut hommata niille melkoisia summia. Sensijaan se inhoaa Nikean neuvostopaapoja. Mennääs kattoo niitä, se sanoo. Anttu tulee perästä.
ellauri043.html on line 707: Ravit on alkamassa, hepat on rivissä. Korkeat töyhdöt niiden korvain välillä heiluu tuulessa kuin puut (tai kenties mulkut); ja ne heiluttavat valjaissaan simpukankuoren muotoisia vaunuja, joita ajaa kuskit päällään jonkinlainen monivärinen rintahaarniska, ranteista kapeat hihat levenevät käsivarsiin, sääret paljaina, parta ja tukka ajettuina sileäxi hunnityylisesti.
ellauri043.html on line 713: Antonius huomaa orjia aitioiden perällä. Ne on Nikean laitosneuvoston paapoja, surkeissa rääsyissä. Marttyyri Pafnutius sukii yhden hepan harjaa, Teofilus Kierto pesee toisen jalkoja, Jeah maalaa kolmannen kavioita, Aleksanteri kerää koriin kakkamunkkeja.
ellauri043.html on line 733: Kuningas pyyhkii hihallaan naamastaan hajuja. Se syö pyhistä astioista ja sitten särkee ne, ja se laskee mielessään laivastojaan, armeijojaan ja kansojaan. Kohtapuoliin se polttaa ihan mielijohteesta palazin juhlijoineen. Se suunnittelee rakentaa uudestaan Baabelin tornin ja syöstä valtaistuimelta jumalan.
ellauri043.html on line 745: Se ryntää mökkiin, otta sieltä köysikimpun jonka päissä on metallikynsiä, riisuutuu vyötäsilleen paljaaxi, ja nostaa naaman kohti taivasta:
ellauri043.html on line 771: Anna mennä, vätys! Ammennä! Noin! Jes! Jes! käsivarsille, selkään, rintaan, masulle, kaikkialle! Ei syhyttä saunaan, nyt vihdotaan! Suihkikaa, remmit, purkaa mua, reviskelkää mua! Must olis kiva et mun veritipat roiskuis tähtiin asti, särkis luuut, jänteet paljaaxi (tai kenties hermot, antiikissa ei tehty eroa)! Tonkeja, remmiä, piinapenkkiä, sulaa lyijyä! Marttyyreille oli vielä muitakin konsteja! Vai mitä Ammonaria?
ellauri043.html on line 788: Se näkee vastapäätä 3 razastajaa villiaaseilla, vihreissä peliasuissa, joilla on käsissään liljoja ja jotka on ihan samixia.
ellauri043.html on line 789: Antonius kääntyy, ja näkee vielä 3 samanlaista razastajaa samixilla aaseilla, samassa asennossa.
ellauri043.html on line 800: menee ihan ihoa myöteen ahtaassa korsetissa jossa on korosteina värityxiä jotka esittää linnunradan 12 merkkiä. Rouvalla on korkopatiinit, joista toinen on musta ja varistaa hopeatähtiä, toinen, joka on valkoinen, on koristettu kultapisaroin, joissa on auringonkuva keskellä. Sen leveet hihat, jotka on koristeltu smaragdeilla ja linnunsulilla, jättää paljaaxi pienet pulleet käsivarret, joita somistaa ranteesta eebenbuiden rannerengas, ja sen sormusten kuormittamat kädet päättyy kynsiin, jotka on niin terävät että sormenpäät näyttää melkein neuloilta.
ellauri043.html on line 1200: Ei meillä ole muuta ansiota kuin totuudenjano. Uskonto yxin ei selitä kaikkea; ja ratkaisemalla sun ignoreeraamat probleemat voitas tehdä uskonnostakin vastustuskykysempää ja sofistikoidumpaa. Mut siis sillon pitää pelastuaxeen viestittää veljien kaa - tai kirkon, eli uskollisten kokouxen, sama mix sitä nimittää - ja kuunnella kaikkia selityxiä, ei halvexia mitään, ei ketään. Velho Balaam, (Numbers 22:5), runoilija Aiskhylos, ja Kymen sibylla ennustivat pelastajaa. Dionysios Alexandrialainen sai taivaasta ukaasin lukea kaikki kirjat. Pyhä Klemens käskee meitä kultivoimaan kreikan kirjallisuutta. Hermas kääntyi yhden naisen tempusta joka rakasti sitä.
ellauri043.html on line 1262: Tässähän menis koko päivä (korjaan yö) jos sulle rupeis vastaamaan!
ellauri043.html on line 1323: toisia rukoilee kädet kyynärpäitä myöten ristissä, kykkii maassa, laulaa virsiä, tai juo viiniä; yhden pöydän ympärillä uskovaiset pistää tuulensuojaan rakkaudenateriaa, marttyrit käärii hihoja näyttääxeen haavojaan; patukoihin nojailevat vanhuxet kertoo matkakertomuxia.
ellauri043.html on line 1361: kieräyttää palloa sormen päässä kuin Michael Jordan; ja säestäen sanojaan lyyralla josta lähtee kiteisiä ääniä:
ellauri043.html on line 1400: Antonius meinaa vastata. Mutta Hilarion sanoo sille hiljaa että tää mies on valtava Origenes; ja
ellauri043.html on line 1554: Mut sit! Sofian loikan ponnistus oli jättänyt tyhjyyden hiekkaan pyllynkuvan siitä, pahaa ainetta olevan Acharamothin. Pelastajaa kävi säälixi, se vapautti Sohvin pyllynkuvan kärsimyxistä; ja vapautetun acharamothin virnistyxestä syntyi valo;
ellauri043.html on line 1560: jonain kauniina päivänä vinttikerroxeen, ja yhtyy pelastajaan; silloin maailmaan piilotettu tuli tuhoaa kaiken aineen, sitten se syö ize izensä, (ja sixi ei enää ole kezuja). Miehet, joita ei saatu saapasrengixi, on nyt jauhettuina puhtaixi hengixi, ja naivat enkeleitä!
ellauri043.html on line 1688: miehet, naiset ja lapset sikin sokin lantakasoissa, nostaa hirveitä viinan turvottamia naamojaan:
ellauri043.html on line 1811: No jaa!
ellauri043.html on line 1843: Rauhottukaa, kyyhkyläiset! Ilman maallista eli pano-onneakin meillä on kivaa tälleen platonisesti. Isän ajan jälkeen tuli pojan vuoro, ja nyt mä ilmoitan jo kolmannen, Papukaijan ajan. (Kuiskaaja: ei parakeet vaan parakleet!) Korjaan Parakleetoxen. Sen ajovalot näky mun taustapeilissä niinä 40 karanteeniyönä kun taivaallinen Jerusalem loisti taivaanvahvuudessa, mun talon päällä Pepussa. (Kuiskaaja: Pepuza!) Korjaan Pepuzassa.
ellauri043.html on line 2094: Mepä tunnettiin se, meikämannet, me tunnettiin se kirvesmiehen poika! Me oltiin sen ikätovereita, asuttiin samalla karzalla. Se muovaili mudasta pikkulintuija, pelkäämättä leikkuulautojen reunoja (???) auttoi iskää kirveshommissa, tai piteli äidille värjättyjä lankavyyhtejä. Size teki matkan Egyptiin, josta se toi isoja salaisuuxia. Me oltiin Jerikossa, kun se tuli tapaamaan heinäsirkkojen popsijaa. Ne juttelivat matalalla äänellä, kukaan ei saanut selvää siitä. Mutta siitä lähtien se alkoi pitää meteliä Galileassa, ja sen nimissä on paljon satuja.
ellauri043.html on line 2263: Se liukuu laiskasti leivän reunalla, kuin ympyrä joka kiertää liikkumatonta kiekkoa, sitten se oikenee, pidentyy; Se on valtava ja aika painava. Estääxeen sitä putoamasta lattialle miehet pitää sitä rintaansa vasten, naiset päänsä pääällä, lapset käsillään; — ja sen häntä, joka menee ulos muurin reijästä, jatkuu loputtomiin meren pohjaan saakka.
ellauri043.html on line 2377: Mitäs sanoisitte, mitäs sanoisit, jos sua käristettäis rautapellillä, jos hevoset repis sut neljäxi, jos sun ruumis kastettaisiin hunajaan ja sen söisi kärpäset! Sulle ei tule sen kummempaa kuolemaa kuin mezästäjälle joka joutuu yllätetyxi mezässä.
ellauri043.html on line 2404: Leijonat nousee takajaloilleen ja pureskelee harjaansa. Kansa huutaa: Pedot kehiin! Pedot kehiin!
ellauri043.html on line 2585: Paizi jos niitä ajaa ylpeys?…
ellauri043.html on line 2763: Simon Maguksen kuolemasta on kaksi eri versiota. Pietarin teoissa kerrotaan Simon Maguksen kuolleen Rooman Forum Romanumilla järjestetyssä magianäytöksessä. Simonin esitellessä keisari Nerolle levitointitaitojaan paikalla olleet apostolit Paavali ja Pietari sekä heidän kannattajansa olivat rukoilleet Jumalaa lopettamaan lentonäytöksen. Simon Magus oli pudonnut saman tien maahan ja myöhemmin kuollut saamiinsa vammoihin.
ellauri043.html on line 3130: Muhun päin ei kukaan edes kazonut! Mulle ei jäänyt muuta kuin käveleminen kaduilla omine nokkineni. Tutustuin maan tapoihin; kävin työpajoissa; tutkin isoja koneita jotka kuljettaa vettä puutarhoihin. Mutta musta oli kurjaa olla erossa Maisterista.
ellauri043.html on line 3314: Jengi halus ajaa sen pois.
ellauri043.html on line 3334: Hohhoijaa! Jossei tää lopu niin suop jatkua…
ellauri043.html on line 3384: Keisari kuzui mut yöllä kotiinsa. Se leikki luunopilla Sporuxen kaa nojaten vasemmalla kyynärspäällä agaattiseen pöytään. Se kääntyi ja rypisti blondeja kulmakarvojaan. Mixetsä pelkää mua? Koska jumala joka teki susta pelottavan teki musta pelottoman, mä vastasin.
ellauri043.html on line 3714: hiljaa:
ellauri043.html on line 3857: Älä lopeta, ole hiljaa!
ellauri043.html on line 4094: Sitä mä oon usein ihmetellyt et mitä Buddhan ja Kristuxen ns. kultaisessa säännössä on niin hienoa. Et tee toiselle niinkuin haluisit ize izellesi tehtävän. Ei se ota huomioon sitä, et ihmiset on erilaisia. Joku majava EI halua, et hälisevä kettu tunkee koko ajan sen risumajaan, vaik se olis ketusta kuinka mukavaa. Parempi sääntö on: ota selvää, mitä se toinen haluu izelleen tehtävän, ja tee sille sitten niin. Sama pätee myös Kantin kategoriseen imperatiiviin. Ne on kaikki tollasia samis-periaatteita. Ällöön samixia.
ellauri043.html on line 4115: 6v ajan mä pysyin paikallani, alttiina kärpäsille, leijonille ja käärmeille; ja suuret auringot, suuret aallot, lumi, salama, rakeet ja myrsky, mä otin sen kaiken vastaan suojaamatta izeäni edes kädellä.
ellauri043.html on line 4309: Se on ruuhkan keskellä sypressibulevardilla. Vasemmalla ja oikealla pienet kujat vie kohti bungaloweja jotka on pystytetty granaattimezään jota suojaa ruusutrellixet.
ellauri043.html on line 4320: Sypressien juurella on rivissä naisia kykkimässä hirvennahoilla, kaikilla on diadeemina naruseppele. Joillakin on upeet vetimet ja ne huutaa suureen ääneen ohikulkijoille. Aremmat piilottelee muotojaan käsivarsiin, samalla kuin joku madame, äiti kai, kannustaa niitä takaata. Toiset, musta saali päässä mut muuten aivan nakuina, näyttää kauempaa lihapazailta. Kun joku järbä heittää niille rahaa polville, ne nousee seisaalle.
ellauri043.html on line 4454: Sen kukat kuihtuu. Sen ylikypsät hetelmät putoaa. Leijonat ja sonnit kurottelee kaulojaan; hirvet mylvii loppuunpalaneina; mehiläiset tekee pörähdellen maassa kuolemaa.
ellauri043.html on line 4478: Laatikko, joka on peitetty keltaisella pressulla, heilahtelee sen selässä 2 korin välissä; yheen pannaan uhrilahjat: munia, rusinoita, päärynöitä ja juustoja, siipikarjaa, pikkurahoja; ja toinen on täynnä ruusuja, joita aasnkuljettajat heittelee eteensä mennessään.
ellauri043.html on line 4523: Korkeemmalla kuin seetrit, se liitää sinisessä eetterissä. Valtavampana kuin tuuli, se ympäröi maailman. Sen hengitys tulee ulos tiikerien nenistä; sen ääni murajaa tulivuorissa; sen kiukustuminen on myrsky; sen ruumiin valeus kalventaa kuun. Se kypsyttää elon, se pullistaa korkit; se kasvattaa parran. Antakaa sille jotakin, se inhoaa pihejä!
ellauri043.html on line 4584: Sen reidet on kapeissa byysissä, joissa on värillisillä solmuilla sidottuja ruudunmuotosia reikiä siellä täällä . Se nojaa kyynärspäillä yhteen puunoxaan, huilu kädessä, vetelässä asennossa.
ellauri043.html on line 4620: Permannolla esiintymislavan kulmissa suizuaa hiljaa alabasteriuurnia täynnä mirhamia.
ellauri043.html on line 4697: Mun silmät umpeutuu, kert sut peittää pimeys. Nyt sä asut maapallon toisella puolella, lähellä mun kovinta kilpailijaa.
ellauri043.html on line 4913: Pylväikön keskellä valtaistumella Jpiter, jättiläismäisenä yläruumis paljaana, pitää toisesa kådessä voittoa, toisessa ukkosta;
ellauri043.html on line 4920: Taustalla Minerva seisaallaan jalustalla nojaa peizeensä. Gorgon nahka peittää sen rintaa; ja pellavapusero laskeutuu säännöllisin taitoxin sen varpaankynsiin asti. Sen harmaat silmät, jotka loistavat kypärän ristikosta, kazovat kauas, tarkkaavaisesti.
ellauri043.html on line 4929: alempana, kazoo sitä, nojaten nuijaansa.
ellauri043.html on line 4932: Apollo kasvot loistaen ohjaa oikea käsi ojossa 4 valkoista laukkahevosta; ja Ceres härkien vetämissä vaunuissa tulee sitä kohti vasara ja sirppi kädessä.
ellauri043.html on line 4970: Uhrit palautettiin kukat sormen ympärillä. Muistokin oli vapaa vainaiden lahoomisesta. Ei jäänyt kuin vähän tuhkaa. Sielu, joka sekottui lääkäreihin (korjaan eetteriin) ilman rajoja, oli lähtenyt kohti jumalia!
ellauri043.html on line 5054: Se kallistaa sen hiljaa sormenkynnelle.
ellauri043.html on line 5062: Kuppi liukuu sen käsistä, ja se nojaa kolumniin, tuntien kuolevansa. Ah mä kuolen!
ellauri043.html on line 5087: Hekatombien kuussa mun koko kansa hankkiutui mun luo, virkamiesten ja pappien johtamana. Sitten ne tulivat esiin valkoisissa puvuissa ja kultaisissa villatakeissa, pitkät jonot neizyitä pidellen kuppeja, koreja, ja parasolleja; 300 uhrihärkää, vanhuxia Tintti-julisteineen (tai vihreine oxineen), sotilaat paukuttamassa haarniskojaan, efeebejä laulamassa virsiä, huilunsoittajia, lyyranrimputtajia, rapsodeita, tanssijoita, — vihdoin yhden pyörillä rullaavan kolmisoudun mastossa mun iso purje, jonka oli kirjoneet vuoden ajan ihan erityisellä tavalla ruokitut neizyet;
ellauri043.html on line 5164: pää paljaana, verta valuvana:
ellauri043.html on line 5168: Ensin mä tappelin yxin kokonaista armeijaa vastaan ja satutin sitä, välittämättä isänmaista ja vaan koska verilöyly tekee hyvää.
ellauri043.html on line 5400: Kuin 2 myrskyn retuuttamaa matkalaista, Kastur ja Pulutuk hakee suojaa saman palttoon alta.
ellauri043.html on line 5474: Niiden sielu sai huvilan kukoistamaan kyyhkyslakkoineen, unikekojen ja etanoiden asuttamine puistoineen, verkkojen suojaamine karjapihoineen, ja seetrinhajuisine lämpimine talleineen.
ellauri043.html on line 5477: Ne suojelivat kaikkea kurjaa kanssaa, jotka laahasivat rautoja jaloissaan Sabinian kivikoissa, ne jotka kuzuivat porsaita kärsän äänellä, ne jotka keräsivät rypäleitä jalavien korkeudelta, ne jotka tyrkkivät pikkuteitä lannalla kuormattuja aaseja. Työihminen huohottaessaan auranvarressa kuzui niitä vahvistamaan kättänsä; ja lehmipaimenet lehmusten varjossa lähellä maitokalebasseja, kehui niitä vuorotellen ja vuorotellen soitti ruokopilliä.
ellauri043.html on line 5535: — kellarissa, vintillä, saunoissa, hajaantuvat kaikkiin suuntiin
ellauri043.html on line 5718: Antonius katuu kauppojaan.
ellauri043.html on line 5856: Anttoni kädet levällään nojaa pirun 2 sarveen, miehittäen siten koko siivenvälin.
ellauri043.html on line 5914: Paras pelitapa vaatii joskus jonkun nappulan suojaamista ja toisen uhraamista.
ellauri043.html on line 5958: Jotain rajaa!
ellauri043.html on line 5968: Nouse korkeemmalle taivaalle aina ja aina vaan; et koskaan tavoita huippua! Laskeudu maan alapuolelle miljardien ja miljardien vuosisatojen ajan, et koskaan tapaa pohjaa — koska sillä ei ole pohjaa, ei huipppua, ei ylä- eikä alapuolta, ei päätepistettä; ja ulottuvuus mahtuu jumalaan joka ei ole avaruuden osa, sen ja sen kokoinen, vaan koko valtavuus!
ellauri043.html on line 6407: Heti tai kohta, ihan sama! sä kuulut mulle, kuin auringot, kansat, kaupungit, kuninkaat, vuorten lumi, vainoiden ruoho. Mä lennän korkeemmalla kuin varpushaukka, mä juoxen kovempaa kuin gaselli (tai gepardi, vaikka ne juoxee kyllä hyvin lujaa), mä saan kiinni jopa Toivon, olen voittanut jumalankin pojan!
ellauri043.html on line 6548: Älä juoxe niin lujaa, älä lennä niin korkealla, älä hauku niin kovaa!
ellauri043.html on line 6776: Kazokaa, me osataan ajaa ilman päätä! Meidän hartiat on sitä isommat; — mikään härkä, sarvikuono tai elefantti ei pysty kantamaan sitä minkä me.
ellauri043.html on line 7097: Oi onnea! onnea! Mä olen nähnyt elämän syntymässä, mä olen nähnyt liikkeen alkavan. Veri sykkää niin kovasti mun suonissa et ne halkeaa. Mun tekee mieli lentää, uida, haukkua, toitottaa, ulvoa. Mä haluaisin siivet, kilven, kuoren, puhaltaa savua, pitää kärsää, kiemurrella, jakautua kaikkialta, olla kaikkialla, levitä odöörien mukana, kehittyä kuin kasvit, valua kuin vesi, värähdellä kuin ääni, loistaa kuin valo, pesiytyä kaikkiin muotoihin, läpäistä joka atomin, painua kaiken mazkun pohjaan - olla mazkua!
ellauri045.html on line 32: Tässä numerossa lähdetään korjaamaan tätä vinoumaa. Tää onkin hyvä kesä kirjoittaa urheilusta. HS:n tv-urheilutoimittaja Pahani Kurila kirjoittaa sille muistokirjoitusta jo nyt. Lainaan sen motoxi, koska se vastaa niin hyvin mun käsitystä urheilusta. Urheilussa ei tapahdu korona-aikana mitään, se on niin yxinomaisesti yleisölaji. Mitä iloa on enkasta jos ei läpytetä. Näkyminen on urheilun pääpalkinto, ja stadikan penkki sen tärkein teline. Korona-ajan exyneen näköiset urheilusivut jauhaa vaan sääntömuutoxia ja vanhentuneita julkkisjuoruja kuin kauan sitten makunsa menettänyttä purkkalevyä.
ellauri045.html on line 207: Joku serbi "huippututkija" on selvittänyt Herlinin Sanomille, että Suomen rikkaat on useammin kovapalkkaisia kuin vanhoissa plutokratioissa. No sen selitys voi ihan yxinkertaisesti olla, että meillä on vanhaa rahaa vanhastaan ollut vähän. Muut pohjoismaat Ruozia lukuunottamatta on samassa seurassa, ja muutkin entiset Njeuvostoliiton satelliittimaat. Suomen uusrikkaat on entisiä lotuhousuja jotka tahkoo pätäkkää maxamalla toisilleen tähtitieteellisiä palkkoja. Jahka ne saa tarpeexi kokoon paalua niin eiköhän nekin ymmärrä että pääomaverotus on parempi suoja pesämunille. Homoplutia, ompa hieno sana, ja hieno nelikenttäkin, jossa pystyaxelilla kasvaa erituloisuus (gini) ja vaaka-axelilla pääomatulojen ja palkan suhde (ICF). Toimittaja ei ilmeisesti ymmärtänyt siitä pätkääkään. Se että mennään naimisiin omaan säätyyn ei ole uusi ilmiö, vaan paluuta vanhaan ja koettuun pelitapaan. Ehkä kohta taas saa romanttinen rakkaus jalansijaa, kun vääräuskoiset ja pikkukorvaiset ei enää pääse naimisiin jos ne joutuu eri kohdille plutotaulukossa.
ellauri045.html on line 256: Kaikkien aikojen kolme parasta kuljettajaa?
ellauri045.html on line 330: Stephen Fry ei haluu politiikkaan. First, I would rather suck turds for a living. Secondly I can’t make my mind up on Big Issues. Stephen Fry on bipolaarinen homo ja juutalainen (oikealta eli äidin puolelta). Ainoa joka pystyy huijaamaan juutalaista on armenialainen. Ja kääntäen.
ellauri045.html on line 351: Kaikki panot on mukavia, mutta Pissaliisalla on eniten tyyliä ja pätäkkää. Hannulle tuli kiire kertoa se Liisalle. Mut Liisakin ymmärtää hyvän päälle, on muuttanut wiixekkään diplomaatin kanssa omakotitaloon Kulosaareen. Ei paljon nappaa slummailla maalla Hannun komennossa remontoitavassa velkaisessa kesämökissä. Halko on kuitenkin vaan halko, niinkuin halkio on halkio. Geenit jää häpeällisesti hopealle, meemit korjaa kultaa.
ellauri045.html on line 383: Kun on syntynyt perheeseen joka syntymästäni saakka oli ja pysyi vajaana isän heti jätettyä äitini, ei perhe ja sen yhteisyys ole ollut mikään itsestäänselvyys. Erossa asuva ja minusta ruokkoa maksava isäni ei vahinkolapsestaan koskaan pitänyt, minkä hän myös selvästi osoitti. Hänellä oli omia kirjallisia ambitioita ja kun aloin julkaista, siitä seurasi ilmeisen katkera kamppailu aina siihen saakka kun hän kuoli 102 vuoden iässä. Hänen hyllyssään oli kyllä rivi niitä kirjojani, joita hänelle vähän änskälläkin lahjoitin, mutta kuulin sisarpuoleltani Pirkolta, että hän oli jokaiseen niistä tehnyt korjauksia. Töhrinyt ne, kuten voisi ns. kauniimmin sanoa. Silti olin hänen neljästä lapsestaan onnekkain. Muut joutuivat kokemaan myös yhteiselämää hänen kanssaan eivätkä ne vammat ole olleet kovin helposti parantuvia.
ellauri045.html on line 389: Silti vaikka olen hakannut kovaa päätäni seinään, olen perheen aina uudestaan halunnut muodostaa. Miksi? Ehkä sen aito puute ja kaipuu on jossain tuolla sisällä ollut niin vahva. Lopulta tämä viimeisin ja todellisin perhe muodostui, ei väkisin, vaan pikkuhiljaa. Pietarilaisen vaimoni tyttäret hyväksyivät minut kuten minä heidät. Kiirettä ei ollut, pakkoa ei, mutta yhteys ja sitten yhteisyyskin syntyi. Ehkä juuri sen vuoksi.
ellauri045.html on line 443: Mitä kuolema on, minne kuollut katoaa? Kun Juhanin (syöpään kuollut Mannerkorpi) kanssa siinä olin ja tunsin kuoleman ja elämän läsnäolot, maailman jossa ne molemmat olivat eikä välissä ollutkaan seinää, tuli tunne, että elämä voi jatkua yhä jossain muodossa jollain tavalla. Näin ainakin voisi ajatella. Maailmassa on aivan liian paljon asioita, joista ihminen ei kerta kaikkiaan vielä tiedä mitään. Se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa.
ellauri045.html on line 513: ”Ystäväni, ystäväni, / olen hyvin, hyvin sairas. /En tiedä mistä tämä tuska ilmaantui. / Viheltääkö tuuli/ paljaalla, autiolla pellolla/ vai ravisteleeko alkoholi aivoja/ kuin syyskuu lehtoa, s.128”.
ellauri045.html on line 517: ”Ystäväni, ystäväni, /nyt tekee oikein tosi kipeää. / Itse en tiedä mistä lienee tuska peräisin/ Välistä kuin viheltäisi paljaan/ ja aution pellon yli tuulispää,/ välistä kuin syyskuiseen lehtoon/ vihmoo alkoholi aivoihin, s. 90”.
ellauri045.html on line 556: Водит пальцем по мерзкой книге seuraa sormella iljettävää kirjaa
ellauri045.html on line 769: Huomattava osa pamfletista on osoitettu McCloskeyn esittelemälle poliittisten mentaliteettien jaottelulle. Perinteisten vasemmisto–oikeisto ja konservatismi–reformisti jakolinjojen sijaan teoria perustuu hyveille ja mentaliteeteille. Teorian neljä erilaista poliittista mentaliteettia ovat: aristokraatti, askeetti, raataja ja porvari.
ellauri045.html on line 852: Tonin mukaan karisma on 95-prosenttisesti opittavissa. Se on kuin autokoulussa: karismasta tulee kovasti harjoitellen ihan vaistonvaraista. Sitä on vaikea uskoa kun kazoo Tonin omaa lavasäteilyä. Hizi mies on alan kouluttaja ja puiseva kuin toteemi. Mut jos karisma on opittavissa, ja karisma on narsistista, onko sitten narsismikin opittavissa Hinkan koulussa? Juu on, mutta varotuxen sana: se ei sitten lähde pois kuin kirveellä. Kun kerran opit ajaa pyörällä, et koskaan unohda. Vai?
ellauri046.html on line 43: Filosofiset mietelmänsä Fredrikin oli tapana kirjoittaa muistiin joko runomittaan tai suorasanaisina. "Lukeminen merkizee ajattelemista!" hänen oli tapana huomauttaa. Hän otti myös tavaxeen merkitä jotakin kirjaa lukiessaan muistiin mietelmänsä. Kirjoittaminen oli hänelle yxinkertaisesti suorastaan elämän tarve. "Milloin en lue enkä kirjoita, tunnen oloni samanlaisexi kuin nuuskaaja, jolta on otettu nuuskarasia pois ja joka on kuolla kärsimättömyyttään niin että vähän väliä pistää kätensä taskuunsa", hänen oli tapana laskea leikkiä. (Ragnar Svanström: Kansojen historia, jatko-osa I.)
ellauri046.html on line 284: Sörkä Diapsalmata ei ole muuta kuin sen Paasauxia. Jokunen Jorina ja Penseys on joukossa. Esm Sörkkä heittää kehnon läpän Swiftistä. Siitä ei kaunosielu ilmeisesti tykännyt. Mautonta. Tragikoominen pastori laittaa humoristipiispaa. Sören oli sevverran viikinki, et luki brittejäkin saxaxi. Sen paasauxet on iankaikkista marinaa. Pigene behage mig ikke, ne rupistuu niin nopeasti. Ja ne on uskottomia, mikä on ikävää, tai sit ne on uskollisia, mikä on myös ikävää. Entten tentten, kurjaa on kumminkin päin. Marinaa. Joku Ingrid Basso on äkännyt et Luutarha ehkä apinoi Reikärauta Rene Chateubriandia, jonka haudantakaiset muistelmat on hyvin samantapaista kristillis-masista märinää.
ellauri046.html on line 325: Nyt luettua Joseph Burgon narsistin käsikirjan ei ole epäilyxen häivää että Söören on oikee ansarinarsissi. Niin minäminä-höpöttäjää kuin se saa hakea. Puhuu vaan kaiulle joka on aina samaa mieltä ja yö on sen ystävä koska yö ymmärtää olla hiljaa kun Sören puhuu. Sen(kään) jutuissa ei esiinny ketään muuta tavallista ihmistä. Inhoaa ja halvexuu muita apinoita, ne on kaikki tyhmiä. Tuttuja merkkejä.
ellauri046.html on line 405: Söpen ihastus on kuin suoraan Joe Burgon kirjan luvusta viettelevä narsisti. Regina oli sille viaton täydellisyys sädekehä päässä. Tällänen tietää ikävyyxiä. Väpelöltä kesti 2v päästä asiaan. Regina oli 18v kun ne meni kihloihin. Mä olin Söden ikäinen kun kosin Seijaa. Lea ja Pauli ymmärsi heti kysyä milloin tulee häät. Mitään vitkuttelua ei siedetty.
ellauri046.html on line 440: Millaset tyypit kuumuu Luutarhan jutuista? Samanlaiset narsistit, jotka luulee pääsevänsä loppupeleissä eturivin paikoille lähtiessään mukaan sen homojumaliseen sekoiluun. Paha olo, hyvä olo, elämä on kurjaa, kuolema on ihanaa. Ei pitäis ottaa izeään eikä muitakaan niin vakavasti. Tilanne on toivoton, muttei vakava. Kierkegaard oli huono humoristi kun ei ymmärtänyt tätä. Tai tiedä häntä, ehkä se nyt juuri nauraa meille neljäntenä pyöränä pyhän kolminaisuuden junassa, rengaspuskurina.
ellauri046.html on line 480: Kyttyrä on myös piinkova setämies, vaikkon piipunrassi. Aina naiset on sillä heikkoja astioita ja miehet ykkösiä. Naisten lokiikkaa setämies ei voi ymmärtää. Mitä, nehän ajaa izekkäästi omaa etua! Mitä, nyt ne ajattelee lapsia! Käsittämätöntä. Entäs mä? Niiltä on ihan pallo hukassa. Söde ei varmaan tykännytkään naisista, ne kävi päinsä vain alaikäsinä piikoina. Jotensakin järkkyä et vaan ehkäisyvälineiden huonous on saanut porvareissa aikaan aikanaan tämmöisiä skizoja. No syntyyhän se vieläkin vaikkon pillerit.
ellauri046.html on line 517: Tän selvemmin ei narsistin maailmankuvaa ei voisi enää avata. Siinä on eletyn makua. Mä muistan ton ajatuxen tai tunteen, et on jotenkin irti maailmasta ja sen tapahtumista, sen ylä- tai ulkopuolella, näkee izensä hääräämässä siinä, kazoo varjona homman edistymistä kuin rakennustyömaan aidan raosta. Nyssen sijaan on tullut silmien ajoittainen hämärtyminen ja puristava vanteen tunne päässä. Se on varmaan sitä Alzheimerin sairauden tunnetta. Sen pitäisi mennä ohize kun tauti etenee.
ellauri046.html on line 620: Entten tenttenissä ei ole mitään juonta, Svärre on vaan lyönyt yhteen 2 paasauskokoelmaa, josta ensimmäinen on Reginaa koskevaa ulinaa, toinen paluuta isän kepin alle. Tää jälkiosa Enten tenttenissä on ikävystyttävä. Homopetteri on tehnyt päätöxen seurata johtajaa, kun heteroinnista ei tullut mitään. Johtaja asessori Wilhelm on sen iskä selvästi. Väkinäistä saarnausta teräsminän valvonnassa. Surkeaa argumentaatiota, aakkossoppaa. Vertaa Timon Airaxinen.
ellauri046.html on line 647: Pop goes Horst Wessel! Kaxijalkainen luonnon herastuomari takoo karvaista rintalihasta ja möläjää. Oispa iso dinosauri liiskannut sen jalkapohjaan kiinni kuin jenkkipurkan. Eise ole peto seon loinen. Ällö hyttynen, iilimato täi, lutikka kirppu punkki.
ellauri046.html on line 837: Tappaa yli 10.000 kansanmurhasta napisijaa (Numbers 16:1-49)
ellauri046.html on line 972: Mies ei suostunut enää seisomaan, se piti kantaa maijaan.
ellauri046.html on line 990: luuli partapozon yrittävän ajaa sen päälle ja pelästyi. Otti Mercedexen penkiltä
ellauri047.html on line 41: Goethe oli Weimarin klassikkoihin kuuluva, ajan antiikkiin nojaava uushumanisti, joka antoi vaikutteita myös suomalaiseen kansallisromantiikan ajan kirjallisuuteen. Goethen kuuluisa nuoruudenteos on kirjeromaani Nuoren Wertherin kärsimykset (1774), ja hänen pääteoksensa on kaksiosainen, runomuotoon kirjoitettu Faust (1808, 1832).
ellauri047.html on line 49: Antiikkiinhan se nojaili, yhdessä kuuluisassa taulussakin puolimakailevana nojaa Campagnassa Italiassa johkin antiikkiseen kiveen. (Eikös sen maalarin, pöydänjalan kanssa tullut sit jotain kärhämää laskusta?) Se oli kova valehtemaan, sen omaelämäkertakin oli enimmäxeen tarua ja vaan siteexi totta. Sitä en ole vielä lukenut, vaikka aloitin. Täydennän tätä sitten kun saan sen läpitte. Stielerin vanhustaulussa se näyttää siltä kuin olis just jäänyt kiinni kalavaleesta. Varmaan joku naisjuttu meneillä tässäkin, jonkun rakkauskirjettä se tavailee tai vastaa sellaiseen. Nuorena se oli vähän Gregory Peckin näköinen. Ei ihme että sillä kävi hyvä viuhka rouvien salongeissa. Sope oli syystä kade.
ellauri047.html on line 76: Samoihin aikoihin hän alkoi saada mainetta kirjailijana. Vuonna 1774 ilmestyi kirjeromaani Nuoren Wertherin kärsimykset, josta tuli nopeasti suurmenestys joka puolella Eurooppaa. Romaanin päähenkilö Werther ajautuu onnettoman rakkauden vuoksi itsemurhaan, ja tämä tarina teki lukijoihin niin vahvan vaikutuksen, että nuorison keskuuteen levisi suoranainen itsemurhaepidemia. Tätä Goethen romaania on pidetty hyvin leimallisena teoksena saksankielisen kirjallisuudenhistorian vuosina 1767–1785 vallinneelle Sturm und Drang -kaudelle. Eli Goethe apinoi siinä Klopstockia. Riku lainas meille kirjaa, jossa oli Klopstockin vaimon kirjeitä. Tuntui silloin tylsältä. Nyt voiskin jo kiinnostaa.
ellauri047.html on line 78: Kirjan Werther oli Woku ize, joka kosiskeli Wetzlarissa (Hessenissä) Charlotte Buffia. Charlotte dumppas Wokun ja otti sen sijaan Johann Christian Kestnerin, jolla oli hyvä paikka Hannoverin hovissa. Se ei pahemmin masentanut Wokua, joka osti jopa kihlat Lotelle ja Hannolle. Se joka teki izarin oli Wokun kolleega Karl Wilhelm Jerusalem, Lessingin kuoma. Woku vaan yhdisti nää tarinat. Tarua ja totta elämästäni. Wertheristä Goethe ei netonnut paljoa, kun ei ollut copyright-lakeja. Niinkuin monet muut (esim. Cervantes ja Rabelais) se julkaisi six aina uusia, muka päivitettyjä versioita omista prujuista. Wetzlarin aikainen tuttu kuvaili Goethea:
ellauri047.html on line 93: Weimarin herttua Karl August (1757–1828) vaikuttui Goethen kirjallisista kyvyistä ja tarjosi tälle vuonna 1775 työtä herttuakunnassaan. Weimarista tuli Goethen kotikaupunki tämän loppuiäksi. Hänestä tuli monialainen poliitikko, joka vastasi muun muassa ulko-, opetus-, kulkulaitos- ja rahaministerin tehtävistä. Lisäksi hän toimi sotaministerinä yhteistyössä herttuan kanssa. Kaiken tämän ohella hän jatkoi työtään kirjailijana. Aikaa riitti myös tieteellisille harrastuksille, muun muassa kasvitieteelle ja geologialle. Weimariin perustettiin myös teatteri, jossa Goethe toimi käsikirjoittajana, ohjaajana, lavastajana ja näyttelijänä. Hänen ansiostaan vähäpätöisestä Weimarista kehittyi eurooppalainen kulttuurikeskus, joka veti puoleensa aikansa lahjakkaimpia taiteilijoita. Kaikkein kuuluisin näistä Goethen jälkeen Weimariin muuttaneista taiteilijoista oli kirjailija Friedrich Schiller.
ellauri047.html on line 119: Nojaa, parasta ennen päivän ylittäneitä on runoistakin kyllä valtaosa. Runotkin on niinkuin läpät: ne tehoaa jos lukijalla on samanlaiset arvot kuin kirjoittajalla, ja samanlaisia kokemuxia. Mut jos kirjottaa 143-osaisen tuotannon, niin pakkohan on joukossa olla sekulia. Mulla on vähän sama julkasupolitiikka kuin Goethella. Meillä Wokun kaa ei ole huoneen nurkassa rodea, niinkuin puolalaisella nobelistittarella Wislava Szymborskalla oli.
ellauri047.html on line 139: Wolfgang oli äidin lellipoika, Hätschelhans. Huonosti kirjoittava iloinen Aja-äiti tykkäs enitenHansin haukotuttavasta Hermannista ja Dorotheasta, kanto sitä mukanaan kuin kissa pentujaan. Aja oli zinzendorfilainen, eli siis herrnhutilainen. Herrnhutilaisista oli puhe kirkkohissassa, joka oli mun mielestä koulun turhin aine, eräänlainen opin Kouvola tai Piexänmäki. Seijalle se oli ihan mieliaine.
ellauri047.html on line 155: Goethe valkkas aina naisia, jotka olivat tarjoilijatyyppiä. "Goethen eroottinen kiintymys on harvoin kohdistunut yxinomaan tai edes ensi sijassa fyysilliseen kauneuteen, sensijaan miltei pooikkeuksetta luonteen alistuvaan naiselliseen lempeyteen." Rohkeutta nöyrät kalkkunat, teillä on mahixia! Tarjoilija Kätchenin kaa hommat meni puihin kuitenkin, Hansu oli varmaan tosi ärsyttävä mustasukkaisuuskohtauxineen. Kätchen oli se Annette (toinen etunimi oli Anna), jonka nimisestä vihkosesta alempana on joku pätkä.
ellauri047.html on line 157: Anteron mielestä Hansu joka palasi Leipzigistä maitojunalla tubisena runokassin kanssa oli kuin Saul Samuelin 9. kirjassa, joka lähti ezimään isänsä aaseja ja palasi kuninkaana. Hmm no jaa. Caspar ei tainnut olla samaa mieltä. No, Hansusta tuli moniosaaja kuten Puovo Huovikosta: koitti vaihtelevasti kaikkea vaihtelevalla menestyxellä.
ellauri047.html on line 310: Hiljaa, se sipisi, kulta hiljaa,
ellauri047.html on line 815: Dobby makustelee vähän väliä jööttimäisyyttä: mikä tekee jöötistä jöötin. Kai se on jonkinlainen potpurri ranskislaista rokokoohienostelijaa ja perisaksalaista kraft-blut-wurst-ubermenschiä, izeyrittäjää nettitaxikuskia. Kuin iso Pauli, väliin härkä mörkö tiikeri, ja sitten taas jeesus taivas enkeli, tosin ilman vakaumusta.
ellauri047.html on line 861: Joka puhui ja ajatteli ranskaxi, ei ollut lukenut yhtään saxankielistä kirjaa
ellauri047.html on line 864: "Jaa jaa de ä Gösta här" Fritzu oli jo kuusikymppinen.
ellauri047.html on line 869: Mä ehdin olla töissä 45 vuotta, jos ei lasketa taxvärkkiä eikä 2 viikon kesätyötä Kiitoketjulla. Että olikin tylsää oikoa niitä teelasin pitimiä. Seija laittoi kesätöissä 10 muun naisen kanssa aikakauslehden sitomuxia nitojaan. Piti pysyä tahdissa eikä sivut saaneet mennä ryttyyn. Kun ne kuitenkin meni, tuli hurjaa sadattelua. Evästauolla puhuttiin rivoja juttuja. Kun tuli lakko, joku kohtalotoveri ihmetteli, miten sinäkin Seija ressu mahdat nyt pärjätä. Mee kotiin maalle, niin mäkin teen, istut vaan ruokapöytään, ei ne kehtaa olla antamatta sulle vähästänsä perunaa.
ellauri047.html on line 875: Vanha Fritzu vanheni ennen aikojaan sodista ja liiasta työnteosta. Voltaire ei ollut ikinä nähnyt niin ahkeraa ihmistä. Pahojen kielten mukaan jo 1760-luvulla eli alle viisikymppisenä se näytti vanhalta vihtahousulta. En usko, luultavasti panettelua. Fritzu kuoli 74-vuotiaana vasta 1786. Silloin se oli oikeasti vanha, kipeä kihdistä eikä välittänyt ulkonäöstä, senkään vertaa kuin ennen sotien aikana. Kulki vanhoissa rytkyissä sepalus avoinna. Se ei siis välittänyt muista ihmisistä, inhosi varmaan niitäkin, ja varmasti izeään. Kukaan ei tykännyt siitä, eikä se tykännyt kenestäkään. Veti nuuskaa ja kirjoitteli runoja ja paasauxia. Tuntuu tutulta. Epäsosiaalinen ilkimys. Epäonnistunut narsisti. Täst mie piän, mun mieleiseni mies.
ellauri047.html on line 937: Kuten sanoi Maria Teresia transumaisesta von Kaunitzista: suuri nero voi liittyä naurettaviin ominaisuuxiin, jotka hipoo hulluutta. Voi pienempikin. Kaikki on sanottu sen tuhannen kertaa ennenkin, siteeraa Goethe saarnaajaa. Tuoreexi sen voi silti vuorostansa kokea jokainen uusi apina. Ja vanhakin, dementia helpottaa vain asiaa. Sama punapukuisen naisen 1. sivu tuntuu joka päivä yhtä kiintoisalta.
ellauri047.html on line 942: Mun lähde hallizijajuoruihin on lääk.tri Pauli Pylkkäseltä peritty Kansojen historia. Tämä 12-osainen Världshistoria on alansa kaikkien aikojen suurimpia myyntimenestyksiä. Sen ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1926. Teossarjaa on myyty ainakin 500 000 kappaletta, Suomessakin yli 100 000. Se on hieno nahkaselkäinen kirjarivistö, joka näyttää vaikuttavalta lähetyssaarnaaja Wilho Pylkkäseltä perityssä kirjahyllyssä.
ellauri047.html on line 951: Fryxellin hyvin skeptinen asenne Kaarle XII:een, hölmöön homoseikkailijaan, Carlin suureen idoliin, sai Carlin julkaisemaan vaihtoehtoisen totuuden koko kansalle.
ellauri047.html on line 987: No voi helvatti! Täähän oli tärkeää! Maailman varallisuus ON vakio, tai oikeastaan se on vähenemään päin! Mitä helvettiä talousstooget yhä ajaa tota hullu mies syö enemmän kuin tienaa kasvupaskanjauhantaa! Komento takaisin!
ellauri048.html on line 54: Plakaatin maatuska lukee kirjaa nimeltä 10 дней истории потрясли мир. Eipä tainnut huivipää tietää vielä lukevansa kiellettyä kirjaa.
ellauri048.html on line 60: Stalinismin nousun jälkeen Josif Stalin julisti Reedin olleen väärässä monissa kirjassa esittämissään asioissa, etenkin arkkivihollistaan Lev Trotskia koskien. Kymmenen päivää, jotka järisyttivät maailmaa kuvaa Trotskin vallankumouksen sankariksi ja mainitsee Stalinin sen sijaan vain kahdesti. Niinpä Stalin kielsikin Reedin kirjan, samoin kuin Trotskin teokset.
ellauri048.html on line 62: Liian vähän peukutuxia. Stalin oli kuin Jaakko Hintikka, selasi kirjaa lopusta ja laski Hintikka-viitteitä. Vaan 2? Aiika heikko, aaika heikko...
ellauri048.html on line 74: mielestä myös naisten ohjaama hasidijutkunetflixsarja Unorthodox, jossa
ellauri048.html on line 119: Koskenniemi oli huolestunut Valvojan menestyksestä ja kilpailutilanteesta uusien lehtien paineessa. Hän kirjoitti 18.9.1949 Uuden Suomen päätoimittaja Lauri Aholle ja valitti, ettei Valvojan nimi esiinny lehden palstoilla. "Alinomaa siteerataan Ajan Kirjaa ja Näköalaa". Vuonna 1949 aloittaneen Näköalan päätoimittaja oli Aaro Hellaakoski ja toimitussihteeri Tuomas Anhava. Vakinaisiksi avustajiksi olivat lupautuneet mm. Unto Kupiainen, Kai Laitinen, Kaarlo Marjanen, P. Mustapää, Annamari Sarajas, Aale Tynni ja Lauri Viljanen.*
ellauri048.html on line 121: Koskenniemi halusi vaikuttaa entiseen tapaan myös Uuden Suomen kirjallisuusosaston hoitajaan. Hän kirjoitti 24.9.1949 Aholle: "Mainitsemistasi ehdokkaista haluaisin … ehdottomasti karsia … Tuomas Anhavan, … hän on Hellaakosken kiltti apuri "Näköalassa" … Mainitsemaasi (Eino S.) Repoa en henkilökohtaisesti tunne, mutta hänen kirjoituksensahan ovat … U.S:ssa olleet täysiä mitättömyyksiä … Unto Kupiainen, jota aikoinani Sinulle suosittelin, on tehnyt itsensä monella tavoin mahdottomaksi."*
ellauri048.html on line 123: Eino S. Repo kirjoitti Ajan Kirjaan 2/50 artikkelin Arvostelijan vapauden puolesta. Siinä hän kritikoi vilpillisiä arvostelijoita. Hänen mielestään "on tärkeämpää olla rehellinen kuin erehtymätön". Repo otti esimerkiksi edellisenä syksynä ilmestyneen V. A. Koskenniemen runokokoelman Syksyn siivet saaman vastaanoton. Hän ei voinut ymmärtää sen saamaa ylistystä, varsinkin kun paljon parempiakin runokokoelmia oli ilmestynyt.*
ellauri048.html on line 151: Koskenniemi teki voimakkaan läpimurron runoilijana kexeliäästi nimetyllä esikoiskokoelmallaan Runoja (1906). Kaikkiaan hänen tuotantonsa käsittää kymmenen runokokoelmaa, mm. Lisää runoja, Vielä lisää runoja, ja Runoja piisaa. Hänen runouttaan leimaavat toisaalta eurooppalainen kulttuuriperintö, etenkin 1800-luvun romanttinen lyriikka ja antiikin mytologia, toisaalta kansalliset ja isänmaalliset aiheet. Koskenniemen runous oli perinteistä, mittaan ja loppusointuun nojaavaa, eikä hän koskaan täysin hyväksynyt modernia, vapaamittaista ja loppusoinnutonta lyriikkaa. Runotuotantonsa ohessa hän loi uraa johtavana kulttuurikriitikkona useissa lehdissä, pisimpään sanomalehti Uudessa Suomessa ja päätoimittamissaan aikakauslehdissä Valvojassa ja Ajassa. Koskenniemi kutsuttiin 1921 vastaperustetun Turun yliopiston kirjallisuustieteen professoriksi, ja hän vaikutti pitkään myös saman yliopiston rehtorina. Kirjallisuustieteilijänä hän keskittyi suurena esikuvanaan pitämänsä Goethen tuotannon tutkimiseen ja suomentamiseen.
ellauri048.html on line 172: Pöllön silmä viipyy erikoisen hartaalla mielenkiinnolla kuvassa, joka kuparipiirtäjän hieman karuilla keinoilla on yrittänyt vangita jöötin olympolaiset piirteet ja roikkunenän. Goethe seisoo suuren feikkitammipuun juurella nojaten vasenta käsivarttaan liian matalaan pylvääseen ja pitäen oikeassa kädessään kynää valmiina tekemään huisin tärkeitä merkintöjä vasemmassa kädessä olevaan pieneen muistikirjaan.
ellauri048.html on line 269: Intohimoisen harrastuksen ja mukavan ajanvietteen ohella suhtaudun lukemiseen pakkomielteisen tavoitekeskeisesti. Minusta tuntuu lähes mahdottomalta jättää mitään kirjaa kesken - edes huonoa sellaista! Tämä johtunee osittain siitä, että kirjan sisällön lisäksi pidän valtavasti siitä saavutuksen tunteesta, jonka saan, kun voin panna kirjan kannet kiinni luettuani sen.
ellauri048.html on line 297: Poika hellitti hetkeksi otteensa ja katsoi nuhtelijaa hämmästyneenä.
ellauri048.html on line 333: Mikä siinä on et sakut ajaa aina ohize?
ellauri048.html on line 354: Tääkin on siis järvellä-lyriikka, kuten Lamartinen luritus. Se nyt ainaskin oli lyriikkaa, ja romanttista sellaista. Ja siinä muisteltiin jotakuta poissa olevaa. Jotain sellasta on tässäkin. Mut ainahan Antero pääsee pakoon piispa Berkeleyn paxun mahan alle sateensuojaan: kaikki tapahtunutkin on vaan mun muistoja.
ellauri048.html on line 476: Tässä tulee taas eteen toi genrehölmöys. Kaikkein tärkeintä on tietää onx tää komedia, tragedia, road movie vai mikä. Vitun väliä! Elämäkin on tragikoomista, tyylitöntä tieleffaa ilman juonta, ainaista lopun alkua. Musta sellainen leffa on hyvä josta turvelot leffarasistit ei edes tiedä mihin se pitää lokeroida. Se muistuttaa elämää. Koko jako tragediaan ja komediaan oli säätyrasismia. Tragedia on ylevää hengennostatusta yläluokalle ja komedia viihdettä alhaiselle rahvaalle. No nehän enemmän tarvizee helpotusta naurusta. Yläluokka naureskelee matkalla pankkiin. Tragediassa ne työntää jalkaa peiton alta kylmään ja vetää sen sitten nautinnollisesti takaisin. Katharsis jaa pöntön pohjalle. Olo tuntuu keveältä.
ellauri048.html on line 561: Immi Hellén on ollut noita Suomen suuria taiteilijoita, jonka kirjoittamat lastenlaulut ovat saattaneet yhä uudet sukupolvet elämän taipaleelle. Hänestä antaa hyvää kuvaa se, että kerrotaan kuinka jo hänen seminaarivuosinaan kynttilä paloi myöhään hänen huoneessaan. Siellä Immi Hellén hiljaisuudessa yksinään kirjoitti ylös niitä kauneimpia tuntojaan, jotka vielä tänäkin päivänä koskettavat syvästi yhä uusia lukijoita.
ellauri048.html on line 604: nyt hiivin hiljaa vain.
ellauri048.html on line 684: Tempparia, sarjaa jonka pointtina on vietellä
ellauri048.html on line 694: miten norjalaisten talot hiljaa valuu kohisevaan mereen.
ellauri048.html on line 757: Hessu oli kova kauppaamaan omia kirjojaan. Niitä osti Queen Victoria, Alfred Lord Tennyson, Prime Minister William Gladstone, Walt Whitman ja Oscar Wilde. At the time of his death, he was one of the most successful writers in America, with an estate worth an estimated $356,000. Olipa amerikkalainen loppukaneetti. Silti Hessu ei ollut tarpeexi amerikkahenkinen: but he failed to capture the American spirit like his great contemporary Walt Whitman, and his work generally lacked emotional depth and imaginative power. Se oli liian pro-Eurooppa. Löysä riimittelijä, tiivistivät myöhempien sukupolvien kriitikot ilkeästi. Orjuuden vastustajanakin Långben oli vähän puoliveteinen. Ameriikan Immi Hellen.
ellauri048.html on line 973: Sitten Alfin henkilökohtainen hyvä ystävä Hallam, sen siskon sulhanen, kuoli odottamatta Wienin matkalla. Hallamin kuolema, rahapula ym.ym. sai Alfin kriiseilemään. Sen mieliala ja toiveet lopsahti. Se ei julkaissut runojaan 10 vuoteen, vaikka kirjoittikin niitä lisää.
ellauri048.html on line 1091: And the stately ships go on Ja uljaat laivat jatkaa matkaa
ellauri048.html on line 1295: That loss is common would not make Et muillakin on kurjaa ei mua lohduta,
ellauri048.html on line 1333: Once more to set a ringlet right; Se kääntyy vielä korjaamaan jotain kiharaa;
ellauri048.html on line 1435: That takes the sunshine and the rains, Paljaan taivaan, auringon ja sateen alla,
ellauri048.html on line 1437: The chalice of the grapes of God; Dogin rypäleiden maljaa kitkerää;
ellauri048.html on line 1457: And crowded farms and lessening towers, Ja taajaan asutetut farmit, vähenevät tornit,
ellauri048.html on line 1458: To mingle with the bounding main: Jotka sulaa yhteen meren rajaan;
ellauri048.html on line 1560: That all thy motions gently pass Ezun kaikki liikkeet etenevät hiljaa
ellauri049.html on line 43: Ei ne runot loppuneet tuhanteen. En kyllä hetkeäkään uskonutkaan. Elämä jatkuu, elämyxet vyöryy, yhä kaikki hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa.
ellauri049.html on line 47: Salaliittoteoreetikot ja noitavainoiset paranoidit polttaa ja kaataa 5G torneja. Vaikka faktat ovat vääriä, vaisto on oikea. Korona ja 5G ajaa samaa asiaa, termiittipesän yhtenäisyyttä ja tiukkenevaa valvontaa. 5G-hyötyjien mielestä vastustus on narsismia, ja venäläistä trollisalaliittoa. Paranoidit vainoo paranoideja, kaikki yhdennäköisiä narsisteja. Pahaa sähköä. Paha sähkö voi olla vaan omassa päässä. Auttaisiko ruuvata irti sulakkeita, kuten Sysmän hellasta, kun se ei suostu muuten lopettamaan lämmittämistä.
ellauri049.html on line 108: Hyvä Kalle! Näytä Unskille! Siljo hiljaa!
ellauri049.html on line 112: Talven 31-32 kolmekymppiset "pojat" viettivät kiihkeästi yhdessä. Heillä oli paljon yhteistä: kmpikin oli ollut yliherkkä lapsi, jonka läheisiä ihmissuhteita varjostivat toistuvat hylätyxi tuleminen ja ulkopuolisuus. Molempien esikuva oli dekadenssin ylipappi Charles Baudelaire (1821-67). Molemmat oli maailmanluokan narsisteja. Molemmilla oli narssissiruno, jossa ne kazoo izeään toisen peilistä. Uuno näkee siellä izensä, Kalle Uunon naamarin. Vajaan vuoden seukkasivat ja sitten tuli bänet. Kailas lähti Nizzaan kuolemaan.
ellauri049.html on line 140: Kailas kävi koulunsa Heinolassa ja pääsi ylioppilaaksi Heinolan keskikoulun jatkoluokilta keväällä 1920. Hän oli kirjoilla Helsingin yliopistossa vuosina 1920–1926 mutta suoritti vain hajanaisia opintoja estetiikasta ja nykyiskansain kirjallisuudesta. Kailas osallistui vuoden 1919 Aunuksen retkeen, jossa hänen edellinen homopetterinsä Bruno Schildt sai surmansa. Kailaan tämän vuoksi tuntema syyllisyys näkyy novellissa Bruuno on kuollut. Heinola on Sysmän pääkaupunki. Aunuxen retki oli paska reissu, kansanmurhayritys. AKS jatkoi samoissa merkeissä. Matti Kuusi näytti Eino Kailalle AKS:n merkkiä. Kaila säikähti. "Mauno Mannisen leuhkiva sävy alkoi käydä karvoilleni. Kun hän von oben herab ryhtyi halveeramaan Uuno Kailaan infantiilia lyriikkaa, minä ärähdin. Siteerasin jonkin mielestäni vammattoman säkeistön ja tiedustelin, mikä siinä oli infantiilia. - Kailaan runoushan oli sublimoitua onaniaa! puuskahti Mauno. - Eihän kukaan voi ottaa vakavasti runoilijaa, joka tuntee syyllisyyttä onaniasta!" Kuusi puolustamaan Kailasta ja onaniaa. Kuulijat loivat merkizeviä kazeita toisiinsa. Matti Kuusi ja Eino Kaila oli norsseja. Kaxi vanhaa runkkaria raakkumassa fasismin aidalla. L. Arvi Poijärvi ja Aulis Ojajärvi pyöri samoissa piireissä. Kuusen Ohareissa on pientä jälkipyykin makua. Matti tekee ohareita aseveljille. Kieltää uskon kolmasti kuin apostoli Pietari.
ellauri049.html on line 142: Opintojen sijasta Kailas keskittyi kirjoittamiseen, ja hänen arvostelujaan ja suomennoksiaan julkaistiin muun muassa Helsingin Sanomissa ja Nuori Voima -lehdessä. Esikoiskokoelma Tuuli ja tähkä ilmestyi vuonna 1922. Kriitikot pitivät kokoelmaa varsin hajanaisena, eikä se saavuttanut suurta arvostelumenestystä. Kailas itsekin suhtautui esikoiskokoelmaansa kriittisesti ja kelpuutti siitä myöhempään Runoja-kokoelmaansa vain joitakin runoja. Nuori voima-lehti taitaa ilmestyä ilmaisena siis mainoxilla maxettuna lehtenä tänäkin päivänä. Paizi "nuori" on pudonnut pois nimestä, ymmärrettävistä syistä. Aina uudet voimat, jotka ei jaxa opiskella perse penkissä, kirjoittelee siihen toivorikkaina. Nyt ne on vihervasemmalta, koska kaikki muut on porvareita.
ellauri049.html on line 175: Uunon menestyi hyvin keskikoulussa ja lukiossa. Hän ei koskaan yrittänyt priimusoppilaaksi kaikissa aineissa, vaan ennemmin keskittyi omiin lempiaineisiinsa. Koululaisen muistikirjaan 1916-1917 Uuno Salonen on kirjoittanut mieliaineidensa olevan ainekirjoitus ja piirustus ja mieliharrastuksiensa lukeminen ja piirustus.22 Muut oppiaineet hän suoritti hyvin arvosanoin kohtalaisen vähäisellä lukemisella. Lisäksi Uunolle tuotti vaikeuksia miellyttää niitä opettajia, joiden tyyli pohjautui auktoriteettiaseman käyttämiseen sekä ulkoa opettelun opetustekniikkaan. Heinolan vuosien opettajista kahdella oli merkittävä vaikutus Uunoon: kuvaamataidonopettaja Veikko Pakarisella ja suomen opettaja, lehtori Juho Kinnusella. Kuten Uuno ize vakutti: ”Terveellinen kilpailu ja ymmärtävän opettajan
ellauri049.html on line 178: Keskikoululuokilta lähtien Uuno Salosen kirjoitustaito herätti huomiota. Vaikkaainekirjoituksen tehtävänannot eivät antaneet sijaa runolliselle luovuudelle, Uuno suoritti ne kiitettävin arvosanoin – keskikoulun ja lukion ainekirjoitusnumero oli 9. Samoin Suomen opettaja Tyyne Fratsin kuvaus Uunosta kertoo kirjallisesta osaamisesta: ”Jo ensimmäisiä Uunon kouluaineita lukiessani hämmästyin, miten tuo hiljainen ja vaatimaton maalaispoika niin mestarillisesti osasi ajatuksensa tulkita.
ellauri049.html on line 227: Sarkia syntyi aviottomana piian lapsena vuonna 1902. Hänen äitinsä oli Aleksandra (Sandra) Maria Sulin (1874–20.2.1916), joka kuoli pojan ollessa vajaa 14-vuotias, ja poika joutui kummitätinsä Hilda Runnin kasvatiksi. Isä oli puuseppä Malakias Korkki, jonka suku oli kotoisin Houhajärven Kuukan talosta. Sarkian isä oli lähes 100 prosenttisella varmuudella (selvennä) Tyrväältä ollut kirvesmies Heikki Laaksonen. Kenen isä oli Korkki? Runninko? Vai Kalle-Kustaan? Miten niin lähes 100%? Kävikö Aadolfikin Santran luukulla? Yhtä epäselvä tarina kuin Jeesuxella. Selvennä!
ellauri049.html on line 231: Vaatimattomista lähtökohdista huolimatta Sarkia menestyi koulussa ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1923 Tyrvään yhteiskoulusta. Ylioppilaaksi valmistumisensa jälkeen hän jatkoi opiskelujaan Helsingin ja Turun yliopistoissa. Turussa opiskellessaan hän tutustui vastaperustetun yliopiston (selvennä) kirjallisuuden professoriin V. A. Koskenniemeen, jonka kirjalliseen piiriin hän liittyi. Tällöin muodostuneet henkilösuhteet olivat myöhemmälle runoilijankutsumukselle hyvin tärkeitä. Rakastukohan se opeen? Sellaista on sattunut, mä tiedän. lähde?). Hän ei kuitenkaan suorittanut loppututkintoa, vaan ryhtyi kirjailijaksi. Kotiseudullaan Kiikassa Sarkia kävi viimeisen kerran vuonna 1931. Kukaan ei ole runoilija omalla maallaan, ei varsinkaan homo Kiikassa. Kiikka on Satakunnassa, nyttemmin yhdistetty Äetsään.
ellauri049.html on line 265: Hänen mielipiteensä kuitenkin kallistuivat vasemmistoon, ja samalla siihen liittyi vahva isänmaallisuus. Hän ei hyväksynyt AKS:ää vaan sen sijaan luki innostuneena Pentti Haanpään Kenttä ja kasarmi -romaania. Hyvä Kalle!
ellauri049.html on line 285: Saarlo sammui hiljaa Itä-Hämeen erämaapitäjässä Sysmiössä tubitautisena. Olikohan Sysmän vazanvetelöittävällä sahdilla osuutta asiaan. Ottikohan Saarlo osaa Sysmän rollaattorikisoihin? Retorinen kysymys, rollaattoria ei ollut vielä kexittykään. Sarkia oli Turun Musset, pieni Musse Pigg. Dekadenttisymppari oli Mussekin. Baudelaire, Rimbaud, Verlaine, the lot. Kossukin tykkäsi Saarlon kännisestä paatista. Musta se hexametri ei sovi yhtään laivan huojuntaan, humalikkaista puhumattakaan. Sangen artistinen näkökulma! Artisti maxaa.
ellauri049.html on line 291: Lattareita ja lihaskuntoa. Humpan ja jenkan tahdissa lämmitellen. Tanssin lomassa kyykkäämme, punnerramme ja aktivoimme koko vartalon ottamaan vastaan rytmin ja melodian. Mukavat liikkumisen sallivat vaatteet päälle, tossut jalkaan ja menoksi! Ohjaajana: Kaija Lipiäinen.
ellauri049.html on line 293: Loppupeleissä Sarkiaa alko kiinnostaa apinan osa noin ylipäänsä. Irrotin jo teljet, peremmälle veljet! Otettasko erä jaakopinpainia? Valitettavasti tubi katkaisi veljeilyltä siivet, ryhmäytyminen jäi kesken Saarlolta kuin kananlento. Dommage. Hienostunut epikuurolainen, kauneudenpalvoja kuoli Sysmän eloisassa keskustassa. "Kuunsäde tarttui sun unesi leijaan." Noita unten leijoja on lentänyt meidänkin makkarissa, unessa ja hereillä, kuunsäteellä ja ilman.
ellauri049.html on line 299: Baudelaire syntyi ja eli suuren osan elämästään Pariisissa. Hänen isänsä oli paljon äitiä vanhempi ja kuoli pojan ollessa kuusivuotias. Baudelaire palvoi äitiään eikä hyväksynyt tämän toista avioliittoa. Hänet lähetettiin sisäoppilaitoksiin, ensin Lyonin Collège Royaliin ja myöhemmin Pariisin Louis-le-Grandiin, josta hänet erotettiin. Jo nuorena hän päätti elättää itsensä kirjoittamalla, mutta kirjautui kuitenkin oikeustieteen opiskelijaksi. Opiskeluaikanaan hän tuli riippuvaiseksi oopiumista ja sai syfiliksen eikä saanut opintojaan valmiiksi.
ellauri049.html on line 338: Passaient devant mes yeux clairvoyants et sereins ; näyttäytyi mulle seijaan selvänäköisinä,
ellauri049.html on line 394: Rimbaud ja Verlaine tapasivat viimeisen kerran Saksassa vuonna 1875, kun Verlaine vapautettiin vankilasta käännyttyään katolilaiseksi. Tässä vaiheessa Rimbaud oli lopettanut kirjoittamisen. Hänen elinaikanaan julkaistiin vielä proosarunokokoelma Illuminaatioita Verlainen toimittamana. Hän matkusti Euroopassa pääosin jalkaisin. Kesällä 1876 hän värväytyi Alankomaiden armeijaan saadakseen sitä kautta ilmaisen laivamatkan Jaavalle, jossa karkasi ja palasi toisella laivalla Ranskaan. Hän matkusti Kyprokselle ja asettui 1880 Adeniin Bardey-agentuuriliikkeen edustajaksi ja hoiti tehtävää neljä vuotta. Vuonna 1884 hän kokeili Hararissa Etiopiassa omaa myyntitoimintaa asekauppiaana.lähde? Omayrittäjä, izeyrittäjä, intohimoinen entreprenööri. Ihan tätä päivää! Työnsi asetta maxusta Hararissa? Mitähän Yual siihen sanoi? Varmaan Aah! Nuorissa neroissa piisaa hinttejä.
ellauri049.html on line 398: Paul Marie Verlaine (30. maaliskuuta 1844 Metz – 8. tammikuuta 1896 Pariisi) oli ranskalainen runoilija. Verlainen alkoholin ja häväistysjuttujen sävyttämä yksityiselämä vaikutti hänen runouteensa. Hän ampui rakastajaansa Arthur Rimbaudia juovuspäissään mustasukkaisuusdraaman päätteeksi, joutui vankilaan, ja vapauduttuaan muutti Englantiin.
ellauri049.html on line 400: Verlainen runo Chanson d'automne, Syyslaulu oli liittoutuneiden koodisanana toisessa maailmansodassa. Monet säveltäjät (mm. Claude Debussy ja Leevi Madetoja) ovat säveltäneet hänen runojaan. Elokuva Total Eclipse kertoo Rimbaudin ja Verlainen suhteesta.
ellauri049.html on line 540: Verlainen alkoholin ja häväistysjuttujen sävyttämä yksityiselämä vaikutti hänen runouteensa. Lähde? Hän ampui rakastamaansa Arthur Rimbaudia juovuspäissään mustasukkaisuusdraaman päätteeksi ja joutui vankilaan kahdeksi vuodeksi. Hän vietti alkoholin sävyttämää elämää mutta oli sieltä käsin Ranskan johtava lyyrikko. Verlainen kulahtanut runo Chanson d'automne, Syyslaulu, oli jopa liittoutuneiden koodisanana toisessa maailmansodassa. Monet säveltäjät (muun muassa Claude Debussy ja Leevi Madetoja) ovat kähveltäneet hänen runojaan. Elokuva Total Eclipse kertoo värikkäästi Rimbaudin ja Verlainen suhteesta. Täydellinen mustan tähden pimennys.
ellauri049.html on line 635: Mallarmé suunnitteli pitkään suurta teosta, Kirjaa isolla K:lla, josta hän kertoi kirjeenvaihdossaan ystävilleen. Tätä suurteosta hän ei kuitenkaan koskaan julkaissut. Siitä on jäljellä vain katkelmia, joista Jacques Scherer on toimittanut kokoelman Le ’Livre’ de Mallarmé (1957/1977). ”Kirjan” piti olla kaikkien kirjojen hyperbola ja sen tarkoitus oli kattaa koko kaikkeus. Mallarmén kuningasajatus on, että ”Maailma on olemassa päätyäkseen Kirjaan.” (Le monde existe pour aboutir à un Livre). Selvä narsisti.
ellauri049.html on line 685: Sur le vide papier que la blancheur défend tyhjällä paperilla, jota suojaa valkoisuus,
ellauri049.html on line 706: Leconte de Lisle oli pessimisti, mutta ei runojensa kautta tuonut esiin ahdistuksensa perussyytä, ja häntä pidettiin omana aikanaan kylmänä, virtuoosina ja muotoon keskittyvänä runoilijana. Hän palvoi kauneutta, kuten häntä suomentanut Kaarlo Sarkiakin, joka on sanonut saaneensa häneltä paljon vaikutteita. Hän oli perehtynyt Intian uskontoihin ja piti ihmiselämää tragediana. Rakkaus on Leconte de Lislelle pelkkää harhaa, ja onnellisia ovat vain kuolleet. Mutta kauneus oli hänelle korkein ideai, tosin Sarkian elämäkerran kirjoittanut Aune Hiisku sanoo että jää hämäräksi, mitä kaikkea Leconte de Lislen kauneuden ideaan sisältyy.Ize se ei ollut järin kaunis, samaa ulkonäkötyyppiä kuin Jouko "Näkymätön" Viänänen. Joukolla oli nenäkäs amerikkalainen kakkosvaimo, joka höykytti sitä sikana Mika Seppälän rapujuhlissa, josta me myöhästyttiin törkeästi, koska tavattiin Lauri Karttusta ja Auli Hakulista Elitessä. Vaimo höykytti sikana myös Seijaa, sitä harmitti vitusti että Seija oli töissä vesilaitoxella, ja se oli vaan miehen mukana.
ellauri049.html on line 718: Qui troublent l’eau sinistre et qui claquent des dents. jotka sotkee uhkaavaa vettä louskuttaen leukojaan.
ellauri049.html on line 790: Modernismi pyrki irtautumaan klassisista tyyli- ja muotoihanteista. Modernismin ominaispiirre on, että se on esteettisesti tietoinen itsestään, ja siihen liittyy simultaanisuus, rinnastaminen ja montaasi, mutta myös paradoksaaliuus ja moniselitteisyys. Myös totuuden epävarmuus on sen ominaispiirre. Perinteinen kerrontakulttuuri hajoaa ja käytetään lainauksia myyttisiä arkkityyppejä, motiiveja ja symboleja. Kaikkitietävää kertojaa ei enää ole, ja aika lakkaa olemasta kronologinen. Sijalle tulee tajunnanvirta ja näkökulmatekniikka.
ellauri049.html on line 1010: Jänniä seikkailuja jossa valkohatut hyvixet monien kommellusten jälkeen voittaa mustahatut pahixet, siekailematta tappaa ne ja rikastuu, pääsee syömään ja naimaan kaunista heroa ja heroiinia. Siinä se, pähkinänkuoressa. Kirjaa ei malta laskea käsistään, se tempaa mukaansa, tainnuttaa tiiliskivenä. Hizi kuin paperinen tv-sarja, just samanlainen ankeuttaja, joka imaisee oman sielun viimeisetkin repaleet. Ei päästä irti ennen loppuvizejä.
ellauri049.html on line 1040: Pikkupaskiainen kääpiöpinsseri Panu Rajala on juuri äsken nuuskinut Runebergin(kin) jalkoväliä. Uutuus Panu Rajala: Kansallisrunoilija. J. L. Runebergin elämä. Minerva 2020. 416 s. piirtää elävän kuvan Runebergin elämästä ja luomisinnosta Helsingissä sekä Porvoossa, jonne perhe muutti 1837. Rajalan sujuva kynä tekee tarinasta viihdyttävän ja vetävän. Paikka paikoin kirjaa lukiessa jopa tuntuu siltä kuin seuraisi saippuasarjan rakkaustarinaa, vaikka kyse onkin todellisista tapahtumista.
ellauri049.html on line 1050: Tämä toki pitää paikkaansa, mutta mitä mieltä Fredrika itse oli tästä kaikesta? Sitä Rajalan kirja ei kerro. Sen sijaan esimerkiksi Merete Mazzarellan Fredrika Charlotta os. Tengström. Kansallisrunoilijan vaimo (2007) tarjoaa näkemyksiä tähän arkaluontoiseen kysymykseen. (Mix tää on kysymys on arkaluontoinen, mut koirasapinan panorundit ihan viihdettä?)
ellauri049.html on line 1062: Oudompaa sensijaan on, ettei Emilien jäämistössä ole tavattu mitään sellaista lyyristä tai edes lampaansuolituotetta, johon Runeberin willy olisi välittömästi purkautunut. Sellainen purkautuminen lie ollut Runkun runoudelle tärkeää, kun muistetaan, että myös ennen Runebergin tuloa Emilien housuihin eräs aikaisempi rakkaussuhde - suhde Maria Prytziin - on hänen avioliittonsa aikana vallannut runoilijan tunteet hänen omien sanojensa mukaan vielä voimakkaammin. Niin että on ilmeinen tosiasia, että eroottisella elämyxellä on ollut hyvin huomattava sija runoilijan housunsisäisten kokemusten joukossa.
ellauri049.html on line 1078: Fjalar on muinaisskandinaavisen taruston henkilöhahmo. Suomessa nimen on tehnyt suosituksi Runebergin teos Kuningas Fjalar vuodelta 1844, joka merkittävästi vaikutti suomalaisen kansallishengen kehittymiseen. Nimestä on aikoinaan ollut käytössä myös suomenkielinen mukaelma Vielar. Vielarista tiesin vielä vähemmän eli nevö hööd. Fjalarilla on poika Hjalmar, josta tulee väliin mieleen punakapinaa torjunut Pojun aseveli Hjammu ("älä jauha!") väliin sen kuuluisampi pedofiili kaima. Sit on kuulemma vielä Taneli Mäkelän esittämä roolihahmo Fjalar eli ”Fjalle” sarjassa Handu Pumpulla. Nevö hööd liioin. Varmaan joku siikveli sarjaan faktu homma jossa Taneli oli se hömelö kaheli. Tekivät pilkkaa vanhuxista, nyt on izekin sellaisia. Sattuu omaan nilkkaan.
ellauri049.html on line 1090: Gunnlöd är omtalad i både den poetiska Eddan och i Snorres Edda, men endast i samband med mjödstölden – hur Oden med list lyckas ta mjödet i besittning. Musta alkaa tuntua et aasat onkin viikinkisaagan konnia, pikku cro magnoneja jotka kusettaa jättejä ja peikkoja, vanhoja neandertaaleja. Termiittiapina koijaa heimoapinaa.
ellauri049.html on line 1145: jag läste länge i hans öppna själ, luin sitä kuin jotain avointa kirjaa,
ellauri050.html on line 40: Vanhuus etenee schuubeissa. Koronaepidemia on ollut melko iso schuubi. Aika monet se on schiebannut luutarhaan ilman kuoppabileitä. Musta on tullut entistä erehdyttävämpi suurmuftin kopio. On myös joltisestikin Olavin näköä. Kirjapino yöpöydällä on yhtä korkea. Pienmuftin villamyssy on Helmin kutoma. Helmissä on myös paljon ton Elsan lookia. Jos Star Warsin Grand Moff Tarkinilla olis parta, sekin olis muftin näköinen. Vanhuxelle sopii parta, se peittää kallon näkyvistä. Moffilla ei ole, eikä kirjaa, se ei osaa lukea.
ellauri050.html on line 56: Kirjassa Marjaana Madagaskarissa
ellauri050.html on line 128: tai lukenut runoilijaa joka sen kirjoitti.
ellauri050.html on line 201: Smiting for shelter on their clangèd bars: livistin suojaan niiden kalterien taa:
ellauri050.html on line 211: Their traitorous trueness, and their loyal deceit. kavalasti uskollisia, lojaaleja petkuttajia.
ellauri050.html on line 213: Clung to the whistling mane of every wind. tartuin joka viheltävään tuuliharjaan.
ellauri050.html on line 225: “Naught shelters thee, who wilt not shelter Me.” "Mikään ei suojaa sua, joka et suojaa mua."
ellauri050.html on line 323: Round the half-glimpséd turrets slowly wash again. hiljaa ympäröi taas häämöttävät tornit.
ellauri050.html on line 577: Was sie mir wollen? leise soll ich des Unrechts Mitä ne vaatii multa? hiljaa täytyy mun vääryyden
ellauri050.html on line 591: und voller Nachholn, daß man allmählich ein wenig ja toistoa täynnä, et pikkuhiljaa se tuntua alkaa
ellauri050.html on line 643: Olisimpa halunnut tutustua uljaaseen kansallislintuumme talvikeleillä, mut sillon on huvilassa kovin kylmä ja epäviihtyisää, kun on yxinkertaiset ikkunat eikä uuneja. Et ei sitten, mut runonhan aina saa ihan mielikuvituxesta. Jouzenet on kuumaverisiä niinkuin mä. Pääkallokehrääjän olen nähnyt vaan kirjassa, se oli jänskän pelottava. Eiku runoon vaan. Kämmekän juuriin tutustuin kun jouduin listimään oikein ison yxilön tätä kylläkin rauhoitettua lajia joka oli kasvanut ihan väärään paikkaan meidän pihalla. Mut ei ne suosituxet koske mua eikä Goethea, meitä neroja.
ellauri050.html on line 675: kuin myös Weli-Mattia. Mutta palataanpa Harmajaan.
ellauri050.html on line 693: hän sytytteli yöllä lamppujaan
ellauri050.html on line 804: Ritva oli hyväksytty jatko-opiskelijaksi Tampereen yliopistoon, jonne hän oli alkanut tehdä väitöskirjaa kirjailija Kalle Päätalosta. Kuopiosta pääsi sukkuloimaan Tampereelle mainiosti. Väitöksen työläin vaihe, taulukointi, oli tehty, ja työ eteni sujuvasti.
ellauri050.html on line 815: Kirjan tapahtumat olivat tuttuja ja työnteon eetos syvä. Soljuva kieli hiveli kaupungissa kärvistelevän korvaa. Puolanka on Kajaanin pohjoispuolella, Iijoelle on siitä vielä aika matka pohjoiseen, Oulun korkeudelle. Ritva ei aavistanut, että ahmien luettu kirja veisi hänet vielä pitkälle tutkimusmatkalle. Ja että Päätalo auttaisi hänet samalla ylös elämän suurimmasta murheesta.
ellauri050.html on line 883: Nyt Ritva teki taas väitöskirjaansa, yksikseen aamuyöllä.
ellauri050.html on line 887: Viime syksynä ilmestyi Ritvan kirjoittama Päätalo-elämäkerta. Kirjaa on painettu jo 12 000 kappaletta. Menestyksen myötä Ritva on esiintynyt televisiossa ja radiossa, kirjamessuilla ja muissa tilaisuuksissa.
ellauri050.html on line 1037: Den Blumen-singenden, kuksija-laulajaa,
ellauri051.html on line 260: Vitut se mitään ohjaa, sitä ohjataan. Se on keskustan setämiesten sätkyukko. Se ei pysty mihinkään.
ellauri051.html on line 273: Mitäs nyt puolustaako Ilta-Pulu yllättäen geenejä? Tokkopa, käyttää vaan niitä ihmiskilpenä ajaaxeen seppoilun meemejä.
ellauri051.html on line 291: Taistolaisten juhlavuonna kannattaa huokaista helpotuksesta. 70-luvun nuorisokapina jäi vain leikkimiseksi. Puna-armeijaa ei ehdittykään kutsua johdattamaan suomalaisia muurien ympäröimään onnelaan.
ellauri051.html on line 301: Luin äskettäin jostakin, että Herlinin Sanomien ex-kriitikko Kasa Veronen arvosti kun ex-vasemmistolainen Anssi Sinnemäki näki Koskenniemessä muutakin kuin vanhan nazin. Anssi Sinnemäen juhlakirja Trifonovin jotakin avaa kirjallisuushistorian suljettuja ovia. Sinnemäki on pitkän linjan kriitikko ja vanhan koulukunnan vasemmistolainen toimittaja, tunnettu muun muassa Kulttuurivihkojen päätoimittajana ja oman pienkustantamon, Tamara Pressin pyörittäjänä. Tästä Sinnemäestä on ollut jo useitakin havaintoja, sehän on se nimekäs vasemmiston takinkääntäjä. Repostelijaa repostelee vuorostaan Markku Soikkeli, josta mulla ei ole mitään havaintoa ennen alla lainattavaa Kiiltomadon prujausta.
ellauri051.html on line 321: Soikkeli näkyy olevan lojaaleja uuskritiikkimiehiä. Lisänaula Markun arkkuun on että se pitää Slimenonista: "kolmas kirja on Simenonin suomennetut muistelmat (yksi niistä) ja sitä olen lueksinut sieltä täältä. Mitään avaimia sen äijäjäpityksestä ei saa Simenonin taiteen ymmärtämiseen." Tämän käsitys on helposti osoitettavissa vääräxi, kuten olen tehnyt toisaalla.
ellauri051.html on line 344: "Vapaus on dialektinen ja sellaisena vaikeasti hallittava idea. Sen kohtaamisessa sopiva avoimuus ja varovaisuus voisi olla kohdallaan. Vapauden kokemusta ei voida tyhjentävästi käsitteellistää eikä siitä voida muotoilla teoreettista käsitettä normaalin luonnontieteen sisällä; pikemminkin vapauden idea viittaa nykyhetkisten luonnontieteellisten käsitteiden ja teorioiden ilmaisukyvyn rajaan."
ellauri051.html on line 415: So blissful happy some--and some so silent, dark, and nigh to death: Jotkut autuaina -- jotkut hiljaa, mustat varsinkin, vainajina,
ellauri051.html on line 423: Swift to thy spell, a shuddering hum like distant thunder rolls; Vaihda isommalle, anna ohjaamatonten lennokeiden äänten kuulua;
ellauri051.html on line 492: Whatman muutti sisällissodan aikana Washingtoniinin hänen veljensä haavoituttua ja sai kaupungista töitä sisäministeriön intiaaniasioiden toimistossa. Vapaa-aikanaan hän kävi sairaalassa hoitamassa haavoittuneita sotilaita, mikä antoi aiheita hänen kokoelmaansa Drum-Taps (1865). Samana vuonna hän julkaisi sille trendikkäästi jatko-osan Sequel. Sodan jälkeen Whatman jatkoi veteraanien vierailujaan. Hän tapasi nuoren sotilaan nimeltä Peter Doyle, jonka kanssa hän aloitti suhteen.
ellauri051.html on line 498: Whatman kuoli Camdenissa 26. maaliskuuta 1892 sairastettuaan tuberkuloosia. Hänen arvostuksensa oli hänen viimeisinä vuosinaan kasvanut suureksi niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin maailmassa. Hänen hautajaisiinsa tuli yli tuhat surijaa, kuten Wilho Pylkkäselle.
ellauri051.html on line 510: Useille lukijoille Wilt Whatman ja Emily Dickinson ovat 1800-luvun amerikkalaisen runouden peruspilareita. Täh? Julkihomo ja salalesbo ämmä? Ei meille repupersuille! Eritoten Whatmanin runous ilmentää perusamerikkalaisuutta. Runoilija tuo esiin tavallisen Amerikan hyvin perinteisellä jenkkityylillä (tätä on mm. vapaa tyyli). Hänen runoutensa voima tuottaa voimakkaita ja eläviä tunteita, ja hänet tunnistaa ilmaisun epä-älyllisyydestä. Whatman turvautuu toistoon luodakseen tekstinsä hypnoottisen tunnelman, tämä toisto luo samalla myös hänen runoutensa voiman, sillä se inspiroi lukijaa enemmän kuin informoi. Yleensä hänen runojaan pitää kuunnella äänikirjoina, jotta niiden sanoma avautuisi. Hänen runojensa taso tulee osittain niiden ylevästä diskurssista ja uskonnollisesta ja kvasiuskonnollisesta kielestä, kuten runoilija James Weldon Johnsonillakin (who dat?). Eli perusamerikkalaista on siis hypnoottisuus, epäinformatiivisuus ja feikkiuskonnollisuus. Check.
ellauri051.html on line 643: 89 And parted the shirt from my bosom-bone, and plunged your tongue to ja käänsit paidan mun pepulta, ja työnsit -hm- kielesi mun paljaaseen
ellauri051.html on line 687: 126 The smallest sprout shows there is really no death, Hiljaa virtaa Don. Peter Seeger osoittaa ettei oikeasti ole kuolemaa,
ellauri051.html on line 713: 149 I lift the gauze and look a long time, and silently brush away flies with my hand. Mä nostan harsoa ja tuijotan sitä ja hiljaa huiskin pois kärpäsiä.
ellauri051.html on line 806: 226 The negro that drives the long dray of the stone-yard, steady and tall he stands pois'd on one leg on the string-piece, 226 Neekeri, joka ajaa kivipihan pitkää raitaa, vakaana ja korkeana, seisoo toisella jalalla vireänä narun päällä,
ellauri051.html on line 838: 257 Of the builders and steerers of ships and the wielders of axes and mauls, and the drivers of horses, 257 Laivojen rakentajista ja ohjaajista ja kirveiden ja mausteiden heiluttajista ja hevosten kuljettajista,
ellauri051.html on line 863: 281 The young fellow drives the express-wagon, (I love him, though I do not know him;) 281 Nuori kaveri ajaa pikavaunua, (rakastan häntä, vaikka en tunne häntä;)
ellauri051.html on line 865: 283 The western turkey-shooting draws old and young, some lean on their rifles, some sit on logs, 283 Länsikalkkunaammunta vetää puoleensa vanhoja ja nuoria, jotkut nojaavat kivääriinsä, jotkut istuvat puun päällä,
ellauri051.html on line 878: 296 The paving-man leans on his two-handed rammer, the reporter's lead flies swiftly over the note-book, the sign-painter is lettering with blue and gold,296 Päällystysmies nojaa kaksikätiseen junttaajaansa, toimittajan johto lentää nopeasti muistivihkon yli, kylttimaalari kirjottaa sinisellä ja kullalla,
ellauri051.html on line 886: 304 The opium-eater reclines with rigid head and just-open'd lips, 304 Oopiuminsyöjä nojaa makuulle jäykkä pää ja juuri auki huulet,
ellauri051.html on line 1054: 465 Evil propels me and reform of evil propels me, I stand indifferent, 465 Paha ajaa minua eteenpäin ja pahan uudistus ajaa minua, olen välinpitämätön,
ellauri051.html on line 1144: 553 Hefts of the moving world at innocent gambols silently rising freshly exuding, 553 valtaa liikkuvaa maailmaa viattomissa gamboleissa, jotka nousevat hiljaa vasta tihkuen,
ellauri051.html on line 1182: 589 The angry base of disjointed friendship, the faint tones of the sick, 589 Hajaantuneen ystävyyden vihainen pohja, sairaiden heikommat äänet,
ellauri051.html on line 1222: 627 Unbuttoning my clothes, holding me by the bare waist, 627 Avaan vaatteideni napit, pidän minua paljaasta vyötäröstä,
ellauri051.html on line 1251: 654 The damp of the night drives deeper into my soul. 654 Yön kosteus ajaa syvemmälle sieluani.
ellauri051.html on line 1325: 725 Where the black bear is searching for roots or honey, where the beaver pats the mud with his paddle-shaped tail; 725 Missä mustakarhu etsii juuria tai hunajaa, missä majava taputtelee mutaa melan muotoisella hännällään;
ellauri051.html on line 1385: 785 Nigh the coffin'd corpse when all is still, examining with a candle; 785 Lähestele arkun ruumista, kun kaikki on hiljaa, tutkii kynttilän kanssa;
ellauri051.html on line 1435: 835 The hounded slave that flags in the race, leans by the fence, blowing, cover'd with sweat, 835 Huijattu orja, joka liputtaa kilpailussa, nojaa aidan viereen, puhaltaa, hien peitossa,
ellauri051.html on line 1446: 846 My hurts turn livid upon me as I lean on a cane and observe. 846 Kipuni muuttuvat kiivaiksi, kun nojaan keppiin ja tarkkailen.
ellauri051.html on line 1454: 854 White and beautiful are the faces around me, the heads are bared of their fire-caps, 854 Valkoiset ja kauniit ovat kasvot ympärilläni, päät ovat paljaat nuotiohatut,
ellauri051.html on line 1520: 918 One is directed by the captain himself against the enemy's mainmast, 918 Kapteeni itse ohjaa yhden vihollisen päämastoa vastaan,
ellauri051.html on line 1610: 1003 To cotton-field drudge or cleaner of privies I lean, 1003 Puuvillakentän raakailijalle tai siivoojalle nojaan,
ellauri051.html on line 1733: 1123 Each who passes is consider'd, each who stops is consider'd, not a single one can it fail. 1123 Jokaista ohittajaa harkitaan, jokaista pysähtyvää harkitaan, ei yksikään voi epäonnistua.
ellauri051.html on line 1908: 1292 I recline by the sills of the exquisite flexible doors, 1292 Nojaan upeiden joustavien ovien kynnyksille,
ellauri051.html on line 3253: La cicatrice à son cou nu arpi sen paljaalla kaulalla
ellauri052.html on line 173: Koulupoikana Salen Charles Citrine -ego lääppi jalkahoitajan kaunista tytärtä ja luki puistossa Platoa, Wordsworthia, Swinburnea ja Un coeur simpleä. 2 ekaa on punnittu ja köykäsixi havaittu. Entäs ne 2 muuta? Toi ranskis on Flaubertin novelli jossa uskonnollinen palvelustyttö rukoilee täytettyä papukaijaa. Pointti on et ihan sama mitä rukoillaan, rukoileminen on silti apinasta ihanaa, se on vähän kuin vetäs käteen. Sama näkemys kuin Saint Antoinessa. Entäs Swinburne?
ellauri052.html on line 199: Nobelkomitean setämies Horace Engdahl ihaili ystäväänsä kyldyyriprofiilia erityisesti siitä, eze tilasi aina kaxi (2) pulloa kallista samppankaljaa heti aluxi (nobelkomitean piikkiin). Tän se oppi nähtävästi Salen homokaverilta, italialaiselta pikkumafiosolta. Ruozista on tullut kummallinen pikkuamerikka. Hurrit ja inselaffet ei ole enää eurooppalaisia vaan jotain Trumpin osavaltioita.
ellauri052.html on line 273: Viimeisinä vuosinaan Pope sairasti astmaa ja oli ajoittain osittain harhainen. Hän aloitti vielä uuden eeppisen Brutus-nimisen vapaamittaisen runon sekä aikoi uudistaa vanhoja runojaan. Suunnitelmat jäivät toteutumatta, sillä hän kuoli 30. toukokuuta 1744. Hänet on haudattu St Mary’s Church -kirkkoon Twickenhamiin.
ellauri052.html on line 488: Pyhä Sebastianus tai Pyhä Sebastian (k. noin 288 jaa.) eli legendan mukaan 200-luvulla Roomassa. Hän oli kristitty keisarillisen henkivartioston upseeri, jonka kerrotaan salassa käännyttäneen monia ihmisiä kristityiksi. Sebastianus jäi kiinni uskostaan, jolloin keisari Diocletianus määräsi hänet surmattavaksi nuolin. Hän selvisi teloituksesta hengissä ja leski Irene hoiti hänet terveeksi, mutta myöhemmin Sebastianus tuomittiin uudelleen ja nuijittiin hengiltä.
ellauri052.html on line 529: Pienen linnun kanzii tehdä pesä katajaan.
ellauri052.html on line 630: Teosofit perustivat vuonna 1911 Idän Tähti -järjestön ajamaan tulevan messiaan asiaa, ja Krishnamurtista tehtiin 16-vuotiaana järjestön johtaja. Krishnamurti ryhtyi esiintymään hurmoksen valtaan joutuneiden teosofien edessä messiaana. Hän muutti vuonna 1912 Besantin ja veljensä kanssa Englantiin, missä hänelle oli tarkoitus saada korkeakoulutus. Krishnamurti ei kuitenkaan selvittänyt Englannin huippuyliopistojen valintakokeita. Hän eli Euroopassa mukavaa elämää ja otti etäisyyttä teosofiaan. Krishnamurti muutti Pariisiin vuonna 1919 ja kiinnostui siellä Buddhan kirjoituksista. Hän kirjoitti vuonna 1921 kirjeessä ystävälleen etsivänsä yhä omaa elämänfilosofiaansa sekä aikovansa työskennellä ja meditoida aiempaa lujemmin. Lujaa meditointia, se on melkein yhtä vaikeaa kuin pänttäys pääsykokeisiin.
ellauri053.html on line 106: Pakerran taas Carassuxen väitöskirjaa snobeista, Proustista ja Bergeristä. Päästyään rahoihin herrasväet pyrkivät vallasväen piireihin. Aristokattien tyylin (le style) sijaan tuli muoti (la mode), ja omaperäisyyden (originalité) tilalle nimekkyys (distinction). Kuten Kierkegard saa fiffigt fick det till: Det Erhvervede on parempi kuin det Oprindelige. Tämän päivän luokattomilla talouslipilaareilla muodin korvaa nyttemmin trendi ja distinctionin celebrity. Kielikin on vaihtunut.
ellauri053.html on line 147: Aarne Kinnunen on snobi kert se on nousukas. Snobit oli esteettejä. Se oli paha epiteetti Tenttenille. Oliko Entten snobi vaiko dandy? Vähän etuajassa oli snobixi. Dandyn piirteitä löytyy sensijaan kovasti. Entä Puovo Huovikko? Nousukashan sekin on, siis snobi. Huom humanismi kuuluu mukaan tähän kuvioon. Dekadenssi ja symbolismi ja modernismi. Kaikki vitun ärsyttäviä.
ellauri053.html on line 190: Aarnesta ei tullut kirjailijaa, tuli vaan professori. Sen palloista ei koskaan tullut isoja, lommoposki ei jaxa puhaltaa. Teki sitten retiisejä. Uarne on Caesarin murhaajan Brutuksen näköinen, synkkäkulmainen, kuin Frankensteinin hirviö.
ellauri053.html on line 201: Seuraa toinen muunnelma samasta teemasta. En muistanut, niinkuin ei muistanut Paulikaan kaikkia Miina ja Manu-kirjojaan (mullon tää, mullon tää, mulleio tätä ...), että olin tästä aiheesta jo kerran paasannut. The more the merrier, on mun periaate, säilytän siis molemmat. Valize mieluinen, kuten Pyhä Anttoni Saaban kuningattaren tuomisista.
ellauri053.html on line 203: Eskin kirjaplokissa oli siis tämä merkintä: Lukenut tätä kimaltelevaa, uloshengittävää kirjaa viime viikot sukellustekniikalla, uiden hetken sen kirkkaudessa. Raikastuneena palaten arkiryskeisiin. Kinnunen avaa Haavikon kautta ja oman syvällisen ymmärrysmaailmansa kautta kielen, merkitysrakentumisen, reflektion aarrearkkuja. "Runon kieli sallii puhua myös ilman teemaa ja teesiä olematta silti mieletöntä." - Lukukokemuksen majesteetillisuutta ja lähestyttävyyttä lisää tekijän valitsema erinomainen tekniikka: joka sivulla hän lainaa Haavikkoa havainnollistaakseen näkökulmiaan ja valaisevuuksiaan. - Siinä mitassa innostuin, että äsken kävin Fredrikinkadun Nide-kirjakaupassa noutamassa Haavikon Kootut runot (864 sivua).
ellauri053.html on line 352: laskee ja kirjaa, keskeyttämättä hän puhuu.
ellauri053.html on line 362: Puovolle voisi antaa yhtä ja toista anteexi sillä, eze pitää puista enemmän kuin laahuxesta. Se on pahempi ekofasisti kuin paapa, eli Pentti Linkola. Apina kiipes puuhun, kakkas gorillan suuhun. Kaikkien muidenkin elollisten suuhun apina on kakannut. Nyt se snorkkelilla sukellellen istuttaa levää takas Itämeren pohjaan.
ellauri053.html on line 368: Varovaisesti availtuaan puovon ekofasismia Uarne painaa Pandoran kistun kannen hiljaa kiinni. Että sellainen matolaatikko.
ellauri053.html on line 397: Hoohoo jaajaa.
ellauri053.html on line 493: Tietolaatikko: Erwin Panofsky. Tää hemmo tuli jossakin jo mainituxi. Joo se oli Salen tuttuja. Kuvataidekriitikko. Lukee paxua kirjaa kuvassa kuin Aku Ankka tietokilpailuun. Uarne tykkäs sen esseestä Symbolism and Dürer's Melancolia. Kirjassa Morris Weitz: Problems in Aesthetics 1963. Uarnekin lie napsinut antidepressantteja. Dürerin kaiverruxessa lukee kyllä Melencolia I. Lepakon siivissä. Seinällä on sudoku ja permannolla koira. Panofskykin piti koirista. Sen koira oli Dion ja vaimo Pandora. Ne oli nähtävästi dionisteja. Erwin raotteli vaimon lipasta.
ellauri053.html on line 584: Uarne pahexuu hiljaa Puovon nihilismiä. Mitenkäs nyt noin. Jos sanotaan ettei ole muuta kuin elänyt, voidaan olettaa ("voidaan olettaa", sic!) että kaikki ihmisen toiminta on ollut nolla.
ellauri053.html on line 606: Ja se on pikku mainospsla estetiikan oppiaineelle: vaikka muuten olis kuinka kurjaa, niin siitä riemastuu kun näkee komeita puita, kukkia tienvierillä ja kauniita pilviä.
ellauri053.html on line 729: Lastenhoito-orjat otti vahingon takasin vanhempien poissa ollessa rusikoimalla pikku kermapeppuja. Dvirepha (2-ärränen) tarkotti mehiläistä bhramara. Isoa mustaa, oisko kimalaista. Paizi että siltä saatiin hyvää hinajaa.
ellauri053.html on line 1236: tää kulku on hänen riemujaan.
ellauri054.html on line 55: 1600-luvun eurooppalaisen yhteiskunnan kriisi alkoi kuitenkin pian koskettaa Comeniuksen toimintaa, kun poliittiset ja uskonnolliset jännitteet kasautuivat ristiriidoiksi johtaen lopulta avoimeen vihamielisyyteen protestanttien ja katolisten välillä. Comenius joutui jättämään kotinsa, vaimonsa ja lapsensa ja piileskeli metsissä, sillä pappeja kohtaan viha oli suurimmillaan. Kärsimyksen, kuoleman ja vihan keskellä myös Comeniuksen vaimo ja lapset menehtyivät ruttoon. Comenius kamppaili sisäisissä ristiriidoissa paeten yhä syvemmälle metsiin. Hänen kerrotaan todenneen, että ”Elämäni on ollut yhtä ainoata loputonta vaellusta, eikä minulla ole missään ollut pysyväistä asuinsijaa”. Näiden vuosien kahdessa teoksessa Surujen mies (1623) ja Maailman labyrintti (1623) kuvastuu henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen syvä kriisi.
ellauri054.html on line 68: Heidelbergissa Komensky tutustui myös Kopernikuksen heliosentriseen maailmankuvaan. Hän ei uskonut sitä, sillä hänen mukaansa se alensi Maan planeettojen tasolle, eikä sellainen maailmankuva voinut hänen mielestään pitää paikkaansa. Sen sijaan hän omaksui Tyko Brahen moosesmaisen maailmankuvan, jossa Aurinko ja Kuu kiertävät Maata ja muut planeetat Aurinkoa.
ellauri054.html on line 128: Essee edellyttää kykyä ajatella suuria ajatuxia, peri hypsous kuten terotti Pseudo Longinos. Mul on se, ostin Sysmän kirjakyläpäiviltä. Konkan Elämän antimet ei tässä kazannossa kelvannut "Tuus" Tarkalle (mul on kai se, oon ainaskin lukenut). Jouko Tyyrin lehtipakinat muka kelpasi. Niihin en ole sormellakaan koskenut. Se oli joku ohjaaja.
ellauri054.html on line 175: Horatiuxen miälest kirjallisesta esityxestä piti olla lukijalle huvia ja hyötyä, prodesse et delectare. Must riittää eze huvittaa kirjottajaa.
ellauri054.html on line 181: Voltairen Candide lähti liikenteeseen Lissabonin maanjärjestyxestä 1755. Sitä teodikeaa taas. Typerä apina ihmettelee kuka potkas sen pesän hajalle, turhan päiten hapuilee antenneilla taivaalle haavi auki kuin termiitti. Paras vaan lähtee juoxemaan ja kuskaamaan munat tuulensuojaan.
ellauri054.html on line 251: Farinelli päätyi muun muassa Englannin ja Ranskan jälkeen Espanjaan, jossa hänen oli alun perin tarkoitus viettää muutamia kuukausia, mutta jonne hän jäi lähes 25 vuodeksi. Espanjan kuningatar pyrki parantamaan kuningas Filip V:n melankoliaa Farinellin laululla ja Farinellin näin hankkima vaikutusvalta nosti hänet aina käytännössä maan pääministeriksi asti, vaikka hän ei muodollisesti virkaa hallinnutkaan. Kaksi vuosikymmentä Farinelli lauloi samoja lauluja Espanjan kuninkaalle. Ferdinand VI:n noustessa valtaan Farinelli nimitettiin johtajaksi Madridin ja Aranjuezin teattereihin, joihin hän tuotti pääasiassa Pietro Metastasion teksteihin pohjaavia oopperoita. Hän myös teki yhteistyötä Espanjaan asettuneen italialaisen Domenico Scarlattin kanssa. Kaarle III:n noustua valtaan Farinelli palasi Bolognaan ja vietti siellä eläkkeellä elämänsä viimeiset vuodet.
ellauri054.html on line 277: Listen! you hear the grating roar Hiljaa! kuulet raastinrautamaisen rahinan
ellauri054.html on line 523: Browningin nykymaine on pääosin hänen ”dramaattisten monologiensa” ansiota: näissä sanavalinnat eivät ainoastaan välitä lukijalle tapahtumia ja tapahtumapaikkoja, vaan myös paljastavat kertojan luonteen. Toisin kuin yksinpuheluissa, dramaattisissa monologeissa tarkoituksena ei ole se, mitä puhuja suoraan ilmaisee, vaan ennemminkin mitä hän epäsuorasti paljastaa itsestään. Sen sijaan, että hän ajattelisi ääneen, henkilöhahmo rakentaa itselleen puolustuksen, jonka läpi hän haastaa lukijan näkemään. Browning valitsi hahmoikseen äärimmäisiä, jopa psykopaateiksi luokiteltavia hahmoja, kuten runossaan ”Porphyria’s Lover”. Olikohan se psykopaatti izekin? (Lähde.)
ellauri054.html on line 529: Joo Tennysonkaan ei jaxanut lukea Sordelloa muuta kun ekan ja vikan rivin. Ylläri, Ezra Poundin mielestä se oli mainio. Ei Tennyson ois jaxanut lukee Ezrankaan jaarituxia. Onnexi se oli kuollut jo. Tai siis molemmat on. Koko porukka.
ellauri055.html on line 44: Piget puget paenitet, taedet atque miseret. Syvimmällä sisimmässään Colas oli nolo, kun ei ollut kyennyt saaliin satimeen saatuaan päästämään housujaan alas. Olis kannattanut. Lumikko ois halunnut, se pahastui kun Colas ei edes yrittänyt. Sit molemmat nai tylsät puolisot ja katui kauppojaan loppuikänsä. Olisivat katuneet joka tapauxessa.
ellauri055.html on line 96: Rikkaat meinaa että köyhät ovat tyhmiä. Niin ovatkin. Oma vika. Mixeivät puijaa eikä etuile niinkuin me. Apina ei pieraise korkeammalta kuin perssilmänsä. Rolle peukuttaa sosialistista realismia. Ei mitään typerää symbolismia tai taidetta taiteen vuox kuten Pater. Nälkäisiä ankkoja ja traktoreita viljapellolla. Hyödyllistä taidetta. Rolland taisi olla vähän tyhmä ize, hyödyllinen idiootti. Belgi ryssämamu pelle Victor Serge sanoi siitä aika pahasti:
ellauri055.html on line 161: Nikke neuvottelee taivaan isän kaa kuin Kaarlo Syväntö, sillä erolla et Kaarlon taivaallinen iskä aina teki niinkuin käsketään. Colas on tyytymätön herra isoherran suorituxeen, ojentaa sitä kuin luottamusmies. Uhkaa lakolla. Ranskan katoliset tyrmistyivät. Mutta koska te ette halua, piru vie, koska te ette suvaize kuulla minua, palvelijaanne, sitä pahempi teille, herra! On niitä muitakin, käännyn muiden puoleen. Esim isä aurinkoinen, Josip Zhugazvili.
ellauri055.html on line 166: Nimi Br(e)ugnon tarkoittaa, kuten kaikki tietävät, lihavaa persikan tai aprikoosin sukuista hedelmää. No se on yxinkertaisesti nektariini. Karvaton persikka. Kasveille syxy on siementen levityxen aikaa, niiden pedot korjaa satoa.
ellauri055.html on line 178: Naku persikka ohjaa sängystä vielä poikiaan: Levittäytykää, lisääntykää, ottakaa haltuunne kaikki mitä voitte ottaa maasta ja ajatuxista.
ellauri055.html on line 180: Mitä vähemmän mulla on, sitä enemmän olen ize. Vanha narshishi. Mutta jos mulla on vähemmän ... ähä ... olen ize enemmän. Nojaa, ihminen on kunnon otus, kaikki sopii hänelle; hän sopeutuu kaikkeen. Ikävä kyllä on niin. Hengityssuojaimet on jo muotia.
ellauri055.html on line 192: Vitshi mikä narshishti. Kun se putoaa telineiltä se esittää kuollutta saadaxeen haukkujen sijaan sääliä. "Makasin liikkumatta, pää takakenossa, parta terävästi pystyssä sojottaen ja yritin näyttää komealta."
ellauri055.html on line 206: Jengi lähtee (tietysti) Niken ideasta rettelöimään herttualle. Kulkueessa kulkee puutarhurien kilta punalipussansa Pyhä Fiacre. Irlantilaissyntyinen pyhimys oli kova siirtolapuutarhuri. Muutti Ranskaan julkisuutta pakoon. Kuvissa se nojaa lapioon.
ellauri055.html on line 227: No oikeesti koko teodikeakysymys on toivottoman apinamorfinen. Ainoa tai ei, deterministinen tai sattumaa, on typerää edes pohtia miten hyvä tai paha tää maailma on nimenomaan näille munapussejaan raaputtaville apinoille. Tai miettiä onko joku sen suunnitellut kuvitteellinen silverbäkki pahansuopa apinoille vaiko hyvänsuopa. Pelkkää soopaa koko kymysys.
ellauri055.html on line 241: Amerikka on pahojen maahanmuuttajien maa, riistokapitalismin valukattila. Ensin ne romuttaa eteläisen Amerikan talouden naftalla ja kun nälistetty jengi sitten muuttaa riistotyöläisixi onnelaan, huijaa nälistää ja tappaa niitä sielläkin ja kiduttaa.
ellauri055.html on line 266: tuo barbaariko, joka on sepittänyt kymmenen kirjaa puisevia säkeitä 1. Moosexen kirjan 1. luvun pitkäveteisexi selityxexi?
ellauri055.html on line 477: Vanhan virsikirjan virsi 440 (joka hyväksyttiin kirkolliskokouksessa v. 1938) on ajankohtainen monessa mielessä. Valitettavasti sitä ei otettu enää mukaan uuteen virsikirjaan v.1986.
ellauri055.html on line 505: He kurjaa ahdistaapi
ellauri055.html on line 542: Masin nenäkkään luokkatoverin Antti Arjavan äiti oli omaa sukua Manninen. Nokkava oman hännän nostaja oli äitikin, razasteli hienolla suvulla. Kangasniemen kirkkomäellä on Mannisia kuin Salpausselällä. Hokkia ja Tissareita. Tulivat pienellä veneellä majalle Kangasniemeltä (tai ehkä Kuhmoisista?) ja kovin soimasivat majaa kun se on niin pieni ja hankala. Ize asuivat Helsingissä ahtaasti.
ellauri055.html on line 560: Sysmän värin ja maalin mies näkyi maalaavan jälleen kerran jo ennestäänkin kylän parhaassa maalissa olevaa taloaan entisen myymälänsä vieressä. Vähän laitan maalia, se sanoi. Olen asunut tässä talossa lähestulkoon koko ikäni, se vielä kehaisi, kirahvinnäköinen miehenkuikelo. Viereisessä entisessä värimyymälässä möi sälää Antiikista nykyaikaan 2 herraskaista vanhusta. Seija ei kärsi mennä sinne kun ne tarttuu ostajaan kuin kärpäset ja seuraa perässä kommentoiden vaarujansa Constant Comment tyylillä ja utelevat kaikkea. Seija ei kehtaa olla ostamatta mitään. No mäkin jouduin ostamaan värikäskantisen kansanpainoxen Taata Sillinpään kirjasta Setämiehen tie kiskurihinnalla a 4:50e. (Ilmatteexi ize löytäneet Suomalaisen kerhon poistohyllystä Tukholmasta.) Siinä on mustavalkoisia kuvia Taata-filmistä. Selkä oli irronnut, mistä huomautin alennuxen toivossa, mutta pihi äijä näytti omaa liimaputkea ja neuvoi että tälläsellä voit sitten liimata seljän kii. Hinnasta ei tinkinyt.
ellauri055.html on line 565: Mä sanoin Seijalle et mulla on Bolivian lentolippu valmiina jos sillä palaa pohjaan. (Mix just Bolivian? Se on tylsää aavikkoa.)
ellauri055.html on line 568: Mannisen Pirren tapakomedia tuo mieleen Jean de la Bruyèren, terkkuja vapaamieliseltä 70-luvulta. Manniska 36 vee tekee raakaa pilaa 19-vuotiaasta Mirkusta ja Mirkun stalinisti idealisti poikaystävästä Jussista. Jussi uskoo muun vassarihömpötyxen lisäxi vapaisiin suhteisiin, kunnallisen liikenteeseen ja porkkanoihin. Pirren ikätoveri Johannes on ristisiitos Jaakko Hämeen-Anttilasta ja Hannu Riikosesta. Jussi tuskin panee pahaxeen jos Hannu vähän käyttää Mirjaa hyväxeen. Uskovaisille on kaikki yhteistä. Eivät heitä luontoon tölkkejä eikä nazoja. Käytetystä korzuista nyt puhumattakaan.
ellauri055.html on line 646: Ruuaxi on Mirkku laittanut vihanneskeittoa ja vasikkaa. Pöydän yläpuolella, pihlajan oxassa, roikkui Mirjan Hannexelle lahjoittama japanilainen lyhty. Eelis ja Jenni pääsi yllättämään juhlijat rovastin autolla. (Hyvä ettei Handen petivaatteet olleet takan edessä.) Jennillä on päällä plastiktakki ja päässä pillerirasia. Tyhjä kai. Eelixellä poplari. Aulangon retki oli mennyt hyvin. Pääjuhlassa puhui 2 kansanedustajaa.
ellauri055.html on line 659: Seija lukee aamu-uutisia luurista kuin herännäiset virsikirjaa. (Värisevällä äänellä:) Anna mun saada suotuisa loppu / kuin Eero-sedällä. Eero-sedän viimeinen sana oli perkele. Se kai sitä oli ovella vastassa. Se kuoli tenniskentän pukuhuoneessa.
ellauri055.html on line 692: Helvatinmoinen hedonisti ja hyväxikäyttäjä. Höykyttää Eliasta kuin vierasta sikaa. Ja kaikki tää vaan huvin vuoxi, ezillois izellään mukavaa. Elias on joku säälittävä häviäjä kotikyliltä, jota ex-inssi kusee silmään mennen tullen. Ja poimii salaa hilloja hyvästä paikasta ennenkuin ehtii muut huomata. Onkohan tää joku jumalisten geneettinen piirre. Sirkka-täti vihelteli hiljaa Sakulle Päijätsalossa ettei muita vaan tulisi hyvälle mustikkapaikalle. Mustikoita oli pyykkikorikaupalla. Ei sitä raamatussa kielletä. Poimikaa nyt järjestyxessä! Samanlainen äkseeraajaa kuin Koskenniemen Kimmo koripallossa. Noudattakaa kolmen askelen sääntöä! Vapaaheitto!
ellauri055.html on line 776: Leukavasti laukaistu. Oivallisesti muotoiltu. Lauri on ihan oikeassa taas. Murkut eivät älyä missä ne on mukana, senkun naksuttavat leukojaan ja nostaa pyllyn pystyyn ja ruiskuttavat happoa. Muutkin tekee niin.
ellauri055.html on line 826: Lapoista lyödään hikoillen ja hiljaa läähättäen kärvään tapille, ja yöllä sitten aitan siimexessä huohottaen kiedotaan turkista kyrvään tapille. On heinäkuu.
ellauri055.html on line 846: Vormiston Alman ruumiillinen muhkeus saa muut ämmät kateixi. Isäntä ajaa haravaa takki teltallaan. Piankos päästään panokohtauxeen?
ellauri055.html on line 852: Kas tuoltahan se Sillinpää taas tulla haaruaa sanoivat helsinkiläispojat. Sibelius merkizi päiväkirjaansa että Sillinpään naama näytti kirveellä veistetyltä tai jotain sellaista.
ellauri055.html on line 857: Missähän on Hämeenkyrö? Tarkistin. Tampereen-Seinäjoen juna ajaa sen läpi mut pysähtyy vasta Parkanolla. Sillinpääasema jää saavuttamatta.
ellauri055.html on line 885: Pransun novellit Suomettaressa saivat myönteisen vastaanoton. WSOY:n toimitusjohtaja Jalmari Jäntti kiinnostui Sillinpään kirjoituksista. Sillinpää itse olisi halunnut debytoida novellikokoelmalla, mutta kustantaja sai kuulla Sillinpään työstävän romaania, ja vaati aloitettavan sillä. Monien vaikeuksien kautta käsikirjoitus valmistui, ja se julkaistiin 1916 nimellä Elämä ja aurinko. Novellikokoelma, Ihmislapsia elämän saatossa, julkaistiin seuraavana vuonna. Toope halus kanteen oman kuvansa Eero-sedän Aurora-tuplatyykistä. Jotain rajaa sanoi mäntti Jäntti.
ellauri055.html on line 914: Vuonna 1929 Sillinpään kirjojen kustantajaksi vaihtui WSOY:n tilalle Otava ja samana vuonna Sillinpää siirtyi asumaan Helsinkiin. Otava maksoi WSOY:lle Sillinpään tekemät velat, lunasti teosten oikeudet ja myymättömien teosten varaston sekä Saavutus-huvilan. Kauppa on ollut kallein yksittäistä kirjailijaa koskeva sopimus Suomessa, 633 000 markkaa. 1930-luvun alussa hyvään luomisvireeseen päässyt Sillinpää julkaisi useita merkittäviä romaaneja: Nuorena nukkunut 1931, Miehen tie 1932 ja Ihmiset suviyössä 1934. Nämä romaanit, niistä erityisesti palvelustyttö Silja Salmeluksen elämänvaiheita kuvannut Nuorena nukkunut, herättivät huomiota ulkomaillakin ja Sillinpäätä alettiin jo 1930-luvun alusta lähtien pitää Suomen ehdokkaana Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Sillinpää itsekin pyrki edistämään tätä asiaa vierailemalla usein Ruotsissa ja luomalla suhteita sikäläisiin kirjallisiin piireihin. Nobel-palkintoa Sillinpää ei kuitenkaan vielä 1930-luvun alussa saanut; tähän saattoi vaikuttaa samaan aikaan Helsingin yliopiston suomalaistamisesta käyty kielitaistelu. Sillinpää oli 1930-luvulla myös kiinnostunut kansanperinteestä ja kotiseutututkimuksesta ja hänen kotonaan Helsingissä kokoontui säännöllisesti niin sanottu Perjantaikerho, jossa Sillinpää, Sakari Pälsi, Kustaa Vilkuna ja Martti Haavio keskustelivat kielentutkimuksen ja kansatieteen aiheista. Vuonna 1936 Sillinpää sai Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtorin arvon.
ellauri055.html on line 942: Televisio kuvasi Taatan viimeiseksi jääneen käynnin Myllykolussa syyskesällä 1963, mutta hänen kirjoituksensa museon vieraskirjaan oli enää vain yhtä viivamaista lausetta, josta kukaan ei saanut selvää. Museon hoitaja joutui teippaamaan vieraskirjan sivut tältä kohdalta kiinni.
ellauri055.html on line 955: No ei nyt sentään, sanoo fil. lis. Panu Rajala. Ponu on ize Mäkelöiden sukua, ajaa Taatan sumuvaloilla. Pransu isä otti nimexeen Koskinen Kokemäenjoen Kauvazalta Hämeenkyröön muutettuaan. Se sanoi kovaäänisesti mää ja sää. Sillanpää oli niiden kämpän nimi. Koskinen oli kovin yleinen nimi paikkakunnalla. Äiti oli kyllä piikasena pantu paxuxi jossain palveluspaikassa, mut äpäre oli kuollut kolmivuotiaana. Itsellinen äiskä iski sitten izeänsä nuoremman etumiehen. Ne oli kumpikin tollasia talollisten köyhiä sukulaisia, persuja mökkiläisiä.
ellauri055.html on line 989: 1963 viimeisillään Taata piirsi pelkkää viivaa Myllykolun vieraskirjaan. Palvontapaikan emäntä liimasi sivut kiinni myötähäpeissään.
ellauri055.html on line 1018: Pohjanpään laajaan runotuotantoon kuuluu lyyrisiä luonnontunnelmia, tiiviitä mieterunoja ja uskonnollista runoutta. Olixillä se emojänis pyrynä? Kyl varmaan niin. Lauri Pohjanpää muistetaan parhaiten mestarillisena faabelien kirjoittajana. Jep jep:
ellauri055.html on line 1022: Emo-jänis tuli pyrynä metsän rajaa
ellauri055.html on line 1023: kun poikineen isä teki talvimajaa.
ellauri055.html on line 1048: nuokkuu hiljaa pellon aidalla.
ellauri055.html on line 1186: Heikki Järnefeltin äiti oli Saimi Swan. Isä oli Eero. Hömelö Arvid oli Eeron isoveli, Sibben Aino kuopus. Eero oli oikeistolainen kermaperse joka suhteessa. Sitä Toope varsin kadehti. Sibbis vääntelehti velkakierteessä Toopen tavoin. Ainolassa piti olla hiljaa. Aho löntysteli kalatamineissa Nobel-haaveissa.
ellauri055.html on line 1255: Pieni sininen post-it lappu kirjan välissä muistuttaa opiskelevaa lukijaa: perusihminen on primitiivinen ihminen.
ellauri055.html on line 1263: Tarpeettomat apinat ikävystyvät ja turhautuvat. Volvokuski mätkii koirantaluttajaa lättyyn. Pelihullu pojanpoika mätkii isovanhemmat kun ei saa niiltä kahtakybää. Sen pelituolin on löysä perse hiertänyt jo nilelle. Toope Sillinpää laskee pulssia ranteesta ja panikoi.
ellauri055.html on line 1308: Sodan loputtua Kala merkitsi päiväkirjaansa vuoden 1944 lopulla: "Onkohan Suomi jo vuoden kuluttua bolshevisoitu? Aikanaan tulee, jos (tai kun) niin käy, päiväjärjestykseen myös ’neuvostovastaisten ainesten likvidointi’ tunnetuin metodein. Ainakin minä olen jo henkisen kestävyyden rajoilla."
ellauri055.html on line 1402: Pikku kyrpiäinen. Kamat pussiin ja karulle. Ja sit joku näistä ihastelevista mieslukijoista sanoi ettei byhleinissä ole mitään moraalisesti pahexuttavaa. Eihän Lyylikään tullut Eelixestä edes paxuxi. Tais Eelis tulla ennen aikojaan, ejaculatio ante portas. Viis pistoa ja tiukka tuijotus.
ellauri058.html on line 101: Demokratia oli Hellaassa laahuxen diktatuuria (paizi ettei oikeasti ollut, vain pieni vähemmistö oli ns. vapaita, loput orjia). Res publica oli Roomassa patriisien oligarkiaa. Sama touhu jatkuu ryssissä ja jenkeissä. Keskilännen publikaanit on persuja, köyhtynyttä white trashia joka koittaa pitää värillistä laahusta poissa tontilta. Nää on mun maita ei tartte oravien tulla tänne mesomaan. Minähän sen oravan myrkytin. Ite on koko konkkaronkka vitun mamuja. People of pink color. Palefaceja. Vahinko ettei inkkareilla ollut ympäristömyrkkyjä. Olisivat syöttäneet maahantunkijoille maissin sijaan mikromuovia. Matut sano kiitos ja päästi punasulat pois päiviltä. Sen kunniaxi vielä järjestävät kiitospäiviä.
ellauri058.html on line 152: Tätä nykyä (2008) Satu Pesosen 82-vuotias Irma-äiti asuu ryhmäkoti Poukamassa Lauttasaaressa. Nojaa, tätä nykyä (2020) siellä asuu Satu, ja Irma haukkaa multaa Hietaniemessä. Äiti on nyt erittäin tyytyväinen asuntoonsa. Äiti ize sanoo jopa olevansa maanalaisessa paratiisissa. Lasten ja lastenlasten vierailut ovat hänelle todellisia ilonhetkiä. Seurassa multakin maistuu paremmin.
ellauri058.html on line 172: Heinolan jättikirppixeltä ois saanut myös Jussi Talven opus magnumin Iloinen juusto. En ostanut. Ostin sen sijaan niteen Väpi: Väinö Linnasta kerrottua. Väpin 75-vuotisjuhlakirja. Seuraan aikaani.
ellauri058.html on line 180: Toivo Pekkanen oli kotkalainen duunari. Lapsuus-kirja on kirjoitettu aivohalvaustoipilaana, ja siltäpä se vaikuttaakin. Sen eka muisto on kun leikkikaverit leikki hautajaisia ja Topista lavastettiin vainajaa. Toiset lapset tunki sitä arkkuun. Se juoxi parkuen turvaan äiskän luoxe. Siitä lähtien se on (oli) tajunnut että jokainen päivä on uusi eilinen.
ellauri058.html on line 213: Jo pienen lehteilyn perusteella Salama on työväenluokkainen laahustelija. Kaik on kurjaa ja tulee vielä kurjempaa kun lättähatut roimii toisiaan. Kiskoin kusen kyllästämällä kyrvällä urheasti kitkerään loppuun saakka. Tätä virkettä siteerasi Eski Saarinen vaikuttuneena Handen kirjasta minä, Olli ja Orvokki.
ellauri058.html on line 236: – Sen verran noissa tapauksissa on samanlaista, että Sofikin seurasi silloin kustannustoimittajaansa. En tiedä yksityiskohtia siitä tapauksesta, Carlson kommentoi. No Sofi halus lisää valtaa ja paljon lisää rnahaa.
ellauri058.html on line 308: Jari ja Kari. Tatu ja Patu. Minttu ja Ville. Aikansa ykkösnimiä. Jari on Rovaniemeltä ja Kari Rautalammilta. Ei sentään Hämeenkyröstä. Maalaismiehiä, ei kuitenkaan maajusseja. Maaltapaenneita tyhjäntoimittajia. Molemmat on hum.kandeja nilkin 375 humanistin tiimissä. Vallanko Kari hotasi luuvitosella äänitarkkailijaa? Tarjoili rystyvoileipää? On ne naimisissa vieläkin. Äänitarkkailija varmaan huutaa kovasti. Ne asuu Helsingin Pakilassa takuulla omakotitalossa. Kyllä tässä on paljon ize elettyä mukana. Kirjailijoissa on aina ollut noita kotimiehiä. Väpelöitä kotivaloja.
ellauri058.html on line 326: Mikä saatanan sukupolvi on kyseessä? Epäselväxi se jää. Ilmeisesti 60-luvulla syntyneet jotka kuunteli Johny Rottenia. 80-luvun nuoriso. Kristiina Jokiset ja Kari Peizamot. Sukupolvet menee luonnostaan tasasena liruna, niitä rajaavat ympäristön muutoxet kuten sodat kexinnöt ja talouselämä. Millasta elämä oli lapsena ja nuorena. Nyt ollaan somesukupolvessa. Eski Saarinen söi 80-luvulla seuraavan sukupolven eväitä. Oli 70-luvulta mut oli olevinaan 80-lukua. Siantappajat näki eze oli feikkiä.
ellauri058.html on line 358: Erittäinkin paska ihminen. Matti ainakin. Varmaan Karikin. Nuorena sillä oli tukka ja kovia mielipiteitä. Vaikuttaa nöyrältä mutta ei ole. Kekä helvetti on Tarmo Ropponen? Yhtä hölmö nimi kuin Hotamies. Kaikki kirjan henkilöt kuullostaa kiukkuisilta Kari Hotamiehiltä. Varsinkin se poliisi. Kari ei ole ajoissa tehnyt mitä haluaa. Juoxentelee vaan maanisesti ympäriinsä typerissä lenkkivaatteissa. Kalju paistaa crew cutista, hiki haisee, rillit höyrystyvät. Muun ajan nuhjaa kotona, kokkaa ja besserwisseröi, kiusaa kuoliaaxi äänitarkkailijaa.
ellauri058.html on line 364: Aika paxua että Matti muka tekee kaikkensa sovittaaxeen tekonsa. Eise tee mitään! Jotain omaa agendaa se ajaa kysymättä taaskaan mitään perheeltä. Minnekkäs jäi se pikku sana anteexi? Ei vittu, se on koleerinen sekopää, sixpä Helenakin jätti sen.
ellauri058.html on line 366: Hotamiehessä on sama vika kuin monessa muussakin sodanjälkeisessä teeveeajan kynäilijässä: Ne ei edes yritäkkään saada kuvaamaansa elämää tai ihmisiä kuulostamaan oikeilta, ne vetää matalalentona jotain teeveesarja- skeziklisheetä. Vitun teeveesarjat, vitun skezit, vitun halvat klisheet! Ne haluu selvitä elämästä samoinkuin kirjoitustyöstä vajaalla pakalla, pelkillä kuvakorteilla ilman hakkuja.
ellauri058.html on line 384: Hotakaisen lastenkirjat ovat lapsille sopimattomia. Raateleva lammas Jyrki Nummi huomauttaa, että Hotakaisen textit on mutkikkaiden struktuureiden sijaan pintaliitoa. Kerronnallisuus nojaa pelkistettyyn esitystapaan ja tarinat rakentuvat tyylitelmille ja parodioille yksinkertaisessa juonenkuljetuksessa. (Nummi, 1997: 33.) Hotakaisen teosten ominaisuuksiksi on niin kriitikoiden kuin yleisönkin parissa huomattu kankea pahansuopa vizailu, pinnallinen juoni ja nykyajan ilmiöiden käsittely. Kari Hotakaisen tunnetuimpia teoksia ovat autofiktiiviset Klassikko (1997) ja Juoksuhaudantie (2002). Kari Hotakaisen julkkiskirjailijan kuvassa on kysymys näkyvyydestä ja teosten mainostamisesta keinolla millä hyvänsä.
ellauri058.html on line 414: Esteettistä kriitikkoa kuvaa se, että hän voi olla lehtimiehen sijaan myös kirjailija. Tämän ajan kriitikoita luonnehditaan asiantuntijakriitikoiksi, ja he kirjoittavat ensisijaisesti esteettisistä lähtökohdista. Kirjallisuuden ymmärtämistä lisäsi se, että kriitikko oli sisällä kirjallisuuden kentässä.
ellauri058.html on line 420: 1960-luvulle tultaessa yhä useampaan lehteen perustetaan erillinen kulttuuritoimitus, jossa työskentelevät kulttuuritoimittajat. Nämä ovatpääsääntöisesti journalisteja,eivät ammatti-taiteilijoita. (Hurri 1993: 53.) Tällöin kriitikoille ei ollut enää niinkään esteettisiä vaan journalistisia vaatimuksia. Rumat läskitkin kelpasivat. Journalistista kritiikkiä ohjaa kriitikon edustama lehti, sen journalistiset käytännöt ja/tai poliittiset linjat.
ellauri058.html on line 422: Kriitikot ovat osa kulttuuritoimitusta. Kulttuuritoimitus on kokenut 1900-luvun lopulta lähtien murroksen joutuessaan sitoutumaan lehtien uutisjournalismin yleisiin vaatimuksiin ja uutisorganisaatioon yhä kiinteämmin. Murros vaikuttaa myös kritiikkiin, sen sisältöön ja määrään. Heikki Hellman ja Maarit Jaakkola (2009) puhuvat paradigmanmuutoksesta kulttuurijournalismissa. Toisessa ääripäässä on esteettisluontoinen, valistuspainotteinen ja taideorientoitunut linja ja toisessa päässä tiedonvälitystehtävää hoitava uutislinja. Hellman ja Jaakkola kutsuvat paradigmoja esteettiseksi ja journalistiseksi. Paradigmanmuutos on tapahtunut tai tapahtumassa paraikaa. Tämän takia kulttuurijournalismi on joutunut muuttamaan työtapojaan, mikä on vaikuttanut kritiikkien sisältöihin ja määriinkin.
ellauri058.html on line 432: Kriitikot ovat eri linjoilla hyvän kirjallisuuden kriteereistä. Jokinen nimeää neljä kriteeriä. Ensimmäinen kriteeri on se, että kirjallisuus on monipuolista ja luokittelematonta. Kriitikot arvostavat kirjallisuuden moniaineksisuutta ja kokeellisuutta. Toinen kriteeri hyvälle kirjallisuudelle onluova kieli tai tapa kirjoittaa. Kielen tulee olla luovaa, ja aiheiden käsittelyssä on yksilöllisiä piirteitä. Kolmas kriteeri on kirjallisuuden vaativuus. Kirjallisuuden pitää haastaa lukijaa älykkyydellään ja kielen avulla siten, että lukija pysyy valppaana. Neljäs kriteeri korostaa aihepiirien laajuutta. Kirjojen aiheet kattavat tasaisesti yhteiskunnan eri alueita ja suurta osaa muuta elämää. Aiheet kattavat niin hyvän kuin pahan. Jokinen esittää, että aihekirjoa yhtenäistää suomalaisuus. Kritiikeissä keskustellaan suomalaisesta identiteetistä ja suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin murroksesta. (Jokinen 1997: 32–33, 43–44, 77–79.) Kriitikoiden huomio kiinnittyy siis enemmän teosten muotoihin ja haastavuuteen kuin samaistettavuuteen kuten tavallisen lukijan huomiosta voidaan päätellä.
ellauri058.html on line 458: Aineistoni on naisvaltainen. Vastaajista 83 prosenttia on naisia. Kappalemäärissä 20 onnaisia ja miehiä neljä. Luvut vastaavat aika pitkälti tämänhetkistä trendiä. Suurin osa kirja-bloggaajista ja yleisestikin bloggaajista ovat naisia. (Jalkanen & Pudas 2013: 51.)Koulutuksen, ammatin ja asuinpaikkakunnan suhteen onenemmän hajontaa. Vastaajilla suurimmalla osalla on korkeakoulututkinto. Vain kahdella on toisen asteen koulutus. Kolme vastaajaa ilmoitti, että heillä on joko alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, mutteivät kertoneet, minkä alan. AMK-tutkinnon suorittaneet olivat pääsääntöisesti terveys-ja viestintä-alalta. (Ks.Taulukko 2.)
ellauri058.html on line 468: Juoksuhaudantien Matti Virtanen nähdään blogiaineistossa ainoastaan negatiivisesti. Hänen tekojaan tai luonnettaan ei ymmärretä, ja hän on muutenkin ahdistava. Häntä ei voi edes ottaa huumorimielessä, niin yliampuviksi hänen tekonsa mielletään. (Kaisa 2012,B;Sara 2011, B.) Myös pohditaan, miksei kukaan puutu hänen toimintaansa. Onko hän niin syrjäytynyt, ettei kukaan huomaa häntä? Riina(B)kysyykin, ”ovatko [Matin] kanssaeläjät oikeasti niin sokeita ja omaan napaansa tuijottelijoita kuin Hotakainen antaa ymmärtää?”
ellauri058.html on line 510: Kirjainsinööri Antti Tuuri kirjoittaa kuin poliisi. Kuulusteltava kielsi käyttäneensä puolisoonsa puukkoa. Myönsi käyttäneensä hirvipyssyä. Kuulustelupöytäkirjoja. Loputonta referaattia. Mielipiteet on sillä samaa poliisiauton sinimustavalkosta kuin sinivuokoilla. Miten näin luokatonta väsäilijää julkaistaan? Koska muut tönköt suomalaiset peltipoliisit tykkää kerrata siitä isiltä perittyjä ennakkoluulojaan uudestaan ja uudestaan. Pohojalaaset on erityisen syvältä.
ellauri058.html on line 521: Blogit pyrkivät erottautumaan muista rajaamalla teemaansa hyvinkin tarkasti, kuten Vilja Päätalo tekee. Hän kirjoittaa isoisänsä Kalle Päätalon teoksista blogissaan Päätalolta Päätalolle.
ellauri058.html on line 534: Kuin 2 marjaa: Valentin-Louis-Georges-Eugène-Marcel Proust ja Kaarlo (Kalle) Alvar Päätalo. Aika tuunattuja kuvia.
ellauri058.html on line 585: Iijoki-sarjassakin piisaa naisia niin paljon, että vain osa saa Timosen kirjeen. Hän kirjoittaa myös Kallea suosineille vanhemmille naisille, mutta enemmän saavat sijaa nuoren Kallen naissuhteet ja niiden sukupuoliset sekoilut ja häpeät. Päätalo kirjoittaa nuoruutensa seksuaalisavotoista, ”kotahalosta” ja ”sonnien yöstä” suorasanaisesti. (Ei sentään runomuodossa.)
ellauri058.html on line 599: Seksuaaliasioita puidessaan Timonen ja Heikkinen sivuuttavat muita seikkoja. Nuoruuden savotat -osassa minä-kertoja Kalle toteaa: ”Ihailen arkioloissa Hitleriä, sanansa pitävää ja ihmeitä aikaansaapaa Kolmannen valtakunnan johtajaa.” Veskunkin mielestä Aatu-veitikka oli selkeästi ryhdikkäämpi mies kuin Joe-setä.
ellauri058.html on line 614: Kirjailija Ponu Rojola arvioi myönteisellä tavalla Ritva Ylösen Päätalo-väitöskirjaa Tervaksinen toteemi. Se on verratonta luettavaa, hän kirjoittaa blogissaan 15.12. Ritvan surkeasta elämästä lisää paasauxessa 50..
ellauri058.html on line 616: Rojola oli itse keskeisiä Päätalon kriitikoita kuvattuna aikana. ”Toinen tärkeä kriitikko oli tietysti Vesa Karonen, jonka kanssa melkein vuorovedolla ja rinnan yhteen aikaan Kallea kahlasimme. Eero Marttinen kajautteli omia kehujaan pohjoisesta, ja Pekka Tarkka oli myös asiallisen positiivinen, huomasi varhain Päätalon merkityksen. JP Roos otti sosiologisen tutkintakulman tähän suomalaisuuden järkäleeseen."
ellauri058.html on line 618: Rojola kirjoittaa saaneensa Kallen uuden kirjan aina jouluksi sirolla omistuksella varustettuna. ”Pakkohan siitä sitten oli kirjoittaa ja kommentoida. Ehkä kriitikko ei ollut kaikkein objektiivisin. Välillä uuvahdin kyllä, enkä totta puhuen jaksanut seurata teossarjaa loppuun saakka. Tuleekohan koskaan aika, jolloin niihinkin tekisi mieli palata.”
ellauri058.html on line 671: Joku mamu Somchai Jotaingut raiskas kännipäistä 14-vuotiasta koulutyttöä jyväskyläläisessä autotallissa. Somchai työntyi ainaskin 2x mehukkaasti uhrin emättimeen. Yhdyntä oli ainaskin osan aikaa suojaamaton. Ei käy selväxi edestä vai takaa, ja ruittasko se kamat pussiin 2x, menikö 1 lasti johkin korzuun tai muuhun suojaimeen, miltä Somchatista tuntui munan työntyessä perille, ja jouduttiinko toista seisokkia odottelemaan. Hyvin uutisoitu Ilta-Pulu, mut vieläkin on parannettavaa.
ellauri058.html on line 673: Lastenfilmi Bigfoot junior hyökkää räävittömästi suojaamattoman öljyteollisuuden kimppuun, joka valmistautuu pilaamaan lopunkin napaseudun luonnon ilmaston lämmetessä. Pitääkö lastenfilmeissäkin aina olla joku sanoma, natisee Hoblan kriitikko. Pitää kyllä vitun ääliö.
ellauri058.html on line 724: Herodes on yxi tiernapojista. Joulunajan lapsenmurha saattaa olla tarua. Nihtiä ei ehkä lähetettykään vauvat tappamaan. Onkohan murijaanien kuningaskin tarua? Entä jeesuslapsi? Mihkä täs voi enää luottaa? Pelkkiä vaihtoehtoisia totuuxia.
ellauri058.html on line 744: Varmaan suuta kuivasi kun söi vaan villihunajaa ja sirkkatahnaa kuin joku fennovegaani. Ja kolokvinttia.
ellauri058.html on line 767: Meleagros Gadaralainen (m.kreik. Μελέαγρος ὁ Γαδαρεύς, Meleagros ho Gadareus, lat. Meleager, noin 140–70 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka kokosi ensimmäisen laajan kokoelman epigrammeja. Tämä antologia oli ensimmäinen niistä kokoelmista, joista myöhemmin yhdistettiin Kreikkalainen antologia. Sana ”antologia” tulee kokoelman alkurunosta, jossa Meleagros vertaa jokaista runoilijaa kukkaan tai yrtinoksaan, ja kutsuu kokoelmaa niistä punotuksi kukkaseppeeleeksi. Kreikan anthologia tarkoittaa kukkakokoelmaa. Meleagros ei järjestänyt kokoelmaa runojen tekijän vaan aiheen mukaan, ja lisäsi usein varhaisempien runojen perään omiaan. Kaikkiaan kokoelmassa oli arviolta 4 000 säettä. Mulla taitaa olla jo enemmän.
ellauri058.html on line 952: Jules Maigret naît à Saint-Fiacre (se oli se lapioon nojaava misogyyni puutarhapyhimys!) dans l’Allier, en 1887, ce qui ne l’empêchera pas de n’avoir que 58 ans en 1967. Se on kuin Roope Ankka, vanha muttei vanhene.
ellauri060.html on line 63: Annan esimerkin. Yleensä ajattelemme, että pahan pystyy korjaamaan hyvän ylijäämällä. Siis, kun lääkäri aiheuttaa kipua, kivun pystyy kompensoimaan ajattelemalla terveyden lisääntymisen iloa. Hyvä ja paha ovat kuin plus- ja miinus- pisteitä. Jos kärsimykseni on -4:n suuruinen, +5 korvaa sen ja jää jopa piste plussan puolelle.
ellauri060.html on line 75: Kun ikää karttuu, ihmisen on luovuttava rakkaista projekteistaan, jos ne ovat pahasti kesken tai muuten kovin vaativia. Uusia projekteja ei kannata aloittaa. Tämä on suuri muutos ikääntyneen elämässä. Aikaperspektiivi on muuttunut niin, ettei se enää salli pitkäjänteisyyttä tai kaukokatseisuutta. Kaikki on nyt lähellä ja pian. Perspektiivi on lyhentynyt tavalla, jota nuorempana ei osannut odottaa, kun ei ymmärtänyt ajan lyhenemisen katastrofia. Ostanko uuden auton? Miksi? Laupeakaan lääkäri tuskin suo ajolupaan oikeuttavaa lausuntoa enää parin vuoden päästä. Sitten joku muu ajaa ja minä ihmettelen kyydissä. Nuorella ihmisellä on ikuisuusprojekteja. kuten uusien kielten oppiminen ja maksimaalinen matkailu. Vanha ehkä matkustaa, esimerkiksi Muovi ja Lelu Oy: n myymälään Keravalle, aina tietoisena matkojen lyhenemisestä ja uusien matkojen kyseenalaisuudesta, Kaikki tapahtuu ajan horisontissa ja vanhuuden kehyksessä, mutta näistä asioista enemmän tuonnempana (jos ehtii).
ellauri060.html on line 140: – Hän putsaa kissankarvoja vaatteistani. Myös kärsimättömyys, jos toinen ei heti osaa. Silloin tulee olo, ettei osaa yhtään mitään. Höpö höpö! Kaikilla apinoilla on rytmi veressä. pumptsi-pum, sanoo sydänlihas. Macro Djurström, 50, on tanssinopettaja, ohjaaja ja viestintäkouluttaja. Hän on parisuhteessa.
ellauri060.html on line 182: Kas ei ole enää 2 Saxaa on vaan 1, Njeuvostola pirstoutui, Jugoa ei ole, Kekkonenkin kuoli, Kekkoslovakia hajosi, the witch ja näyttelijä ohjaa maailmaa oikealle päin, purkaa hyvinvointia. Pankit huijaa, ammattiliitot kuihtuu, kun työläisiä ei enää tarvita. Hienoja juttuja. Mahdollisuuksia. Gurunnälkäisiä ihmisiä. Eikä ilmastosta vielä mitään paiseita. Gap in the traffic kylpyankalle. Nyt kehiin optimistijollia.
ellauri060.html on line 223: Yksinäisyytensä keskellä hän tutustuu paikalliseen kirjailijaan, ateistiin R.J.J. Murtokiveen, jonka kanssa ystävystyy. Tää Murtokivi on selkeästi Jussin alter ego, se iloisempi versio. Murtokivi tarjoaa heti ensitapaamisen yhteydessä pastori Rekelälle viinaa, saunaa, selänpesua ja tolstoilaisuutta.
ellauri060.html on line 227: Lisäksi kirjailija kertoo pitävänsä aina mukanaan kahta kirjaa Franz Kafkan "Linnaa" ja Jorge Luis Borgesin "Haarautuvien polkujen puutarhaa". Kirjoja hän nauttii niin kuin toiset mielialalääkkeitä tai päästäkseen paniikkihäiriöistään. Lisäxi se polttaa koko ajan (hyi) Champs Elysees röökiä. Aika vastenmielinen koko ilmiö. Ei ihme että Tuula lähti lätkimään.
ellauri060.html on line 249: Daniel Defoen bestselleri Robinson Crusoe oli esikuvallinen kolonialistinen rags to riches story, jossa yritteliäs haaxirikkoinen orjakauppias rakentaa izelleen uuden plantaashin ja hankkii sinne tyhmän mutta kiitollisen neekerin nimeltä Perjantai. Suurin osa tarinasta kertoo miten nokkelasti Robinson hankki izelleen omaisuuxia. Loppupeleissä kotiinpäästyä siitä tuli niin rikas ettei se tiennyt izekään. Just tollasta kapitalistista laissez faire roopeankka unelmointia. "Tuskin voi kuvitella tylsempää kirjaa kuin Robinson Crusoe. On surullista nähdä lasten edelleen lukevan sitä", kirjoitti filosofi Gilles Deleuze kirjasta."
ellauri060.html on line 282: - Harjoituksissa on käyty kerran katsomassa ja erikoisen paljon tämä meitä kiinnostaa, koska ohjaaja Timo Tirri on ottanut ihan uuden vinkkelin siihen, kertoo Tuula Nurmi.
ellauri060.html on line 378: Hohhotihoijaa, parempaa kun telkkarin saippuasarja. Filosofit tositoimissa.
ellauri060.html on line 391: Tjaa, ei Timo & co olis ainoita. Ezitään muitakin. Hintikka post mortem jne.
ellauri060.html on line 399: Jaaha jaaha, kyllä näissä löytyy. Ittestäkin sais sarjaelokuvan.
ellauri060.html on line 448: Ei sentään mainize äitiään Hellevi Arjavaa. Eläkkelle päästyään suunnittelee heti kirjaa Padasjoen linnustosta. Sieltä kai se prutkutti Rauharantaan äidin kaa 60-luvulla nyrpistämään nenäänsä Lealle ja pikku-Matille. Onpa pieni maja! Kun Antti lähtee eläkkeelle rahastosta Nilkki sanoo Perkele! jos on hengissä. Vaikka neuvoo jälkeläisiäänkin välttelemään voimasanoja.
ellauri060.html on line 522: Sir Terryn isä tapasi laulaa Pleasant and Delightful viisua pikku Terrylle niiden kävellessä poltetuilla sänkipelloilla. Terryn uus tweedtakki haisi pissalta. Pellot kärysivät sankkaa savua. Siinä kuolivat melodiset leivoxet ja muut jänistä pienemmät pikkueläimet. Muitahan ei Englannissa enää olekaan. Nyttemmin on sänkipoltto kielletty. Boris irrottaa Britannian muista valloista ja onkii sitten ize kaikki omat koljansa. Kalakaveria ei veteen jätetä. Kapteeni Kolja. Hahmon sukunimen Hergé oli napannut koljan englanninkielisestä nimestä. Hänen vaimonsa oli tarjoillut hänelle koljaa kuvaillen sitä: "Se on alakuloinen englantilainen kala – haddock."
ellauri060.html on line 804: sarvijaakko
ellauri060.html on line 983: Aasia kunnossa. Suivaantunut Sauli raivoaa Tuulan mentyä kuin Jankon Betoni, ampuu Nooran ylistämän mustarastaan hirvipyssyllä ja haulikolla, ja leikkaa vasiten terottamallaan vesurilla hirmuisesti kiroten pään irti Nooran ostamalta söpöltä karizalta jolle Noora lässyttää, käskien ohimennen Saulia korjaamaan verannalta papanat.
ellauri060.html on line 985: Ja nyt selviää sen Mättään kuvan kanssa runkkauxenkin motiivi: kyseessä on sexuaalinen salakosto Tuulalle, joka bylsii kaikki arkipäivät ällöttävää Ristoa. Hassuttelu kuuluu aikuistenkin elämään, jopa vanhusten, kuten tiesi kotkan jalkapohjaa kutittava "helpful Henry" K.J.J.Hintikka, sekä Michelin-mahainen Timon Airaxinen Heta Häyryn kanssa telmiessään Tokiossa kun kaxoistornit kaatuivat. Sexuaaliset kostotoimet on apinalle luontaista, kz. esim tätä:
ellauri060.html on line 1012: Martinako näitä Ferrarin peilejä paiskoi rikki?? Ei niin. Kyllä jokainen aikuinen ihminen vastaa itse teoistaan, oli julkisuudessa tai ei. Jotain rajaa Martinan syyllistämiselläkin. (Hetkinen, kekäs on nytte tää Martina? Joku Sofiaa edeltänyt hoitoko? Menohan on kuin Ivana Trumpin bestsellerissä, tai brittilehti Sunissa. Muistuttaa myös kirjailija K.Carlsonin bestselleriä Darwinin puutarhuri: monta kertojaa, joista ei ota selvää Erkkikään.)
ellauri060.html on line 1095: Sauli Rekelä kaatui ja katkaisi nilkkansa pimeässä omatekoisen isä-poika leirin karkuretkellä. Isä huutaa Ilm- Alexia auttamaan. Koko revohka Tuulan kaa jää aivan auki. Eikä selviä kenen piti vahtia Karoliina vainajaa. Runkkujussin takuulla. Koko juttu on elokuvallisesti enää historiallinen kuriositeetti, tuumii Ilta-Pulun Jyrki Laelma.
ellauri060.html on line 1136: No mitäs se Don Kasakka siis kirjottaa? Hiljaa virzaa Don Kasakka, aron raivoaja, joet tulvivat. Louis Bromfield: Joki tulvii. Toivo Hovi: Tisza tulvii - Ilona, Ilona! Romanttista paisumista tisseillä, sitä kai tää aina markkeeraa, jokin ruiskahdus tulvahtaa sen yhden paikan ylize. Nadja Nadja soromnoo! Toivo Hovi oli oikeasti Lauri Einari Kettunen (10. syyskuuta 1885 Joroinen – 26. helmikuuta 1963 Helsinki), merkittävä suomen kielen murteiden ja itämerensuomalaisten kielten tutkija. Lauri Postin kolleega. Tää nide v:lta 1945 oli Laurin unkarinmatkan muistoja, Lauri oli päässyt madjaareissa pukille.
ellauri061.html on line 75: LAIVAMIES. Heleijaa, pojat! Ravakat toimet! Liukkaat liikkeet! Prampurje alas! Ottakaa vaari kapteenin vihellyksestä! — Hei vaan, myrsky, riehu, kunnes halkeat, jos tilaa riittää!
ellauri061.html on line 78: Vitun vaikee pitää mielessä näitä kaikkia Aku Ankkoja, alonzoja ja antonioita. Tässon siis 2 veljexet, Neapelin kunkku Alonzo ja sen veli Sepi, ja Milanon herttua Prospero ja sen veli Anttoni. Nääkö kaikki menee pohjaan laivan mukana? Mitä niitä kanzi sitten tähän raahata? Ei vaitiskaan, toi kelju Prospero hoisi koko jutun aivan jezulleeen. Mirkku on sen tytär joka ei ole tiennytkään, kuinka hieno talo Prosperolla oli Helsingissä, vaikka Sysmässä sillä on vaan matala majanrottelo. Tänkö äijän tytär? No ainaskin Mirkun äiskä oli väittänyt et tää Prospero ois ollut asialla, tiedä häntä. Mirkun Anttoni-setä oli luikero, Prospero taas laiska vetelys. Ei ihme että setä halus kunniankin kun pantiin kaikki duuni tekemään. Teki diilin Neapelin kunkun kanssa ja yhdessä ne potki Prosperon minne joutikin, vitun taikaukon, autiolle saarelle.
ellauri061.html on line 109: Juhlallista soitantoa. Ariel palajaa. Prospero tekee tenhopiirin kärpässienistä. Tuos seiskaa! Ja tuos kahexikkoa! Ristiä sanoi kissa kun jäälle kuoli! Herttaämmä! Patakakkonen! Pukua muutan nyt ja esiinnyn Milanon herttuana niinkuin muinoin. Mun tulee ikävä sua Ariel, meillä oli ihania tuokioita yhdessä. Sebastian (syrjään) perkele nyt haastaa. Prospero: eikä. Sebastian: Kylläpäs. Prospero: Ei vitussa haasta! Se olin minä Prospero! Sebastian: Sitä tarkoitinkin. Prospero: Aha.
ellauri061.html on line 117: Puuttuu enää loppuvizit, josta vastaavat Caliban et co, nuo värviäiset. Kaikki nauravat ja Tim takoo haukkuen maata hännällään. Tim on tää Caliban, jolle reilu Prospero suuntaa lopuxi seuraavat sanat: hän yhtä törkeä on tavoiltaan kuin muodoltaan. Majaani mene, konna! Se puhtaax siisti, jos anteexiantamusta multa toivot. Matkaan! (Menevät.) Caliban saa tässä pätkässä kylmää kyytiä.
ellauri061.html on line 257: Titania on nenästävedettävä höperö. Oberon sensijaan vaikuttaa olevan Prospero-luokan manipuloiva setämies. Taattua pirtelökamaa. William on kovaxikeitetty narsisti. Hiljaa siis ja hipsuttain öisen varjon jälkeen vain!
ellauri061.html on line 356: grave-maker: 'the houses that he makes last till Mut hei lähde Vaughanille, hae mulle tuoppi kaljaa.
ellauri061.html on line 428: First Clown 'Tis a quick lie, sir; 'twill away gain, from me to Pelle 1 Läppä läppä söör, se vaihtaa omistajaa, multa sulle.
ellauri061.html on line 437: card, or equivocation will undo us. By the Lord, HAMLET NO jo on pelle! Täytyy olla tarkkana tai se huijaa mennen tullen.
ellauri061.html on line 516: O, that that earth, which kept the world in awe, Mut hei, nyt hiljaa! [sivuun: tuolta tulee kunkku.]
ellauri061.html on line 607: His silence will sit drooping. se istuu kalpeana hiljaa.
ellauri061.html on line 684: Mitäs jännää jää jos FUCK! FUCK! ja KILL! KILL! ei ole enää tabuja? Siihen kymysyxeen vastaa töllösarja Valtaistuinpeli. Jää työpaikkakiusaaminen, ja skizoominen ruuasta. Kivimmät kohdat toistaisexi on olleet ne missä malamuuttikoirat syö ilkeitä ihmisiä. Taino, ihmisiä ylipäänsä. Juha Sipilän ei tarvi enää varoo sanojaan, siis: lyijynappi ozaan susille. Vittu lyijyammuxet on jo kielletty. Luunappi ozaan Sipilälle, tai kylmää terästä. Niskalaukaus. Puskii malamuuttikoira, syö se. Valtaistuinpeli on Kempeleen kumiturvan kohdalta onnexi jo pelattu.
ellauri061.html on line 744: Uuskritiikki oli convenient fiction modernistisetämiehille, jotka halus olla hiljaa kuin hiiret aisanylityxistä.
ellauri061.html on line 917: sanoilla: Tuom 5:30 Eikö he löydä ja jaa
ellauri061.html on line 1054: Koti on yhä parin korttelin päässä, mutta koulu vaihtunut ja reppuselkäisestä pellavapäästä kasvanut möreä-ääninen, rasvatukkainen nuorimies. Viime viikonloppuna juhlittiin valkolakkia. Nyt Kalle jännittää opiskelupaikkaa ja urheilee nostaakseen kuntoaan armeijaa varten. Valmistautuu siis aloittamaan omaa elämäänsä. Kotimaista kirjallisuutta se EI kyllä aio mennä lukemaan. Ei helvetti!
ellauri061.html on line 1072: Kati sanoo jo hyvin varhain päättäneensä, että puhuu ison lapsensa kanssa avoimesti kaikesta. Jarilla on tietysti jo asioita, joita hän ei jaa vanhemmalleen, ja hyvä niin. Hänelle on kuitenkin koetettu tehdä selväksi, että elämässä ei voi tapahtua mitään sellaista, mistä ei voisi puhua.
ellauri061.html on line 1078: Pikkuhiljaa Kati saa päästää irti myös pahimmista peloistaan. Mitä jos Jari on rattijuoppo ja ajaa lapsen päälle? Höh ei pelkoa, ei Jarilla ole edes ajokorttia. Mitä jos Jari ajautuu väärään seuraan? Mitä jos tapahtuu jotain, johon äidin siipi ei yletä? Mitä jos Jarin pippeli ei yletä?
ellauri061.html on line 1146: Viidestä lukijasta kolme pääsi koneen ääreen ruotimaan kirjaa ja sen sisältöä. Tällä kertaa kävi niin, että Päivi ja minä olimme lukeneet kirjan aiemminkin. Päivi muisti asian heti sopiessamme luettavasta kirjasta ja minä kirjaa lukiessani. Elsille Tervo oli täysin uusi tuttavuus. Onneksi Päiviä ja minua ei haitannut, vaikka luimmekin kirjan toistamiseen tai Päivi jopa kolmannen kerran. Kirja ei huonone toisella tai kolmannella lukukerralla, jos vaan pitää tervomaisesta tyylistä. Uutuuden viehätys saattaa puuttua, mutta ehkä tarinasta löytää jotain uutta, jota ei ole aiemmalla lukukerralla huomannut. Elsi jäi vielä pohtimaan, fanittaako Tervoa vai ei.
ellauri061.html on line 1164: Ensiksi on todettava, että kaikkea sitä tuleekin oman päänsä menoksi keksittyä! Kehittäessäni Ota riski ja rakastu kirjaan -haastetta tiedostin kyllä sen riskin, joka muiden suosittelemissa kirjoissa piilee. Mutta toisaalta ihmiselle tekee ihan hyvää välillä lukea jotain muutakin kuin sitä omaa suosikkiosastoa.
ellauri061.html on line 1166: Jari Tervon sain haasteena takaisin Jorilta, jolle määräsin Ursula K. Le Guinin Hain-sarjaa. Tämä kyseinen Minun sukuelimeni tarina löytyi minulta omasta kirjahyllystä, sillä se tuli silloin aikoinaan kirjakerhosta, kun olin unohtanut peruuttaa kuukaudenkirjan. Jostain syystä olin säilyttänyt kirjaa, vaikkei se koskaan minua kiinnostanutkaan. No, nytpä se sitten pääsi käyttöön.
ellauri061.html on line 1187: Poikasena minusta piti tulla maailman paras jalkapalloilija. Polvi rustottui. Pervon pitää muistaa kysyä vaimolta kotona näkeekö miehissä nauraessa pojan. Porsaan, korjaa vaimo Kati. Veli Pontevan. Isona minusta piti tulla maailman paras kirjailija. Pää rustottui.
ellauri061.html on line 1254: Rooleissa ovat muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, syyläinen vanha rasisti, ja Mateus Tembe, kristinuskoinen bantuheimon jäsen somalina. Nimensä sarja on saanut Vuosaaressa sijaitsevan Meri-Rastilan tien lempinimestä. Sarjaa kuvattiin kuitenkin Espoon Olarissa Jarin kotona, jonka lempinimenä on Espoon Mogadishu. Ohjelman lopputekstien aikana soi kansanlaulu Kotimaani ompi Suomi. Kas kun ei Pervon oma laulu oVeli Ponteva pohjolan äärillä on.
ellauri061.html on line 1381: Seitsemän vuotta twitterissä ja yli 7000 seuraajaa. Muistan, kun iloitsin 90 seuraajasta. Kun tviitit ovat elämästä, ne ovat parasta.
ellauri061.html on line 1420: Kirjan teemoja ovat muun muassa rasismi ja vihapuhe, joita Tervo on viljellyt kolumneissaan. Miksi piti tehdä vielä romaanikin? Koska siitä saa paremmin pätäkkää. Rasismi on iso osa suomalaisen yhteiskunnan nykypäivää, se kiinnostaa lattapäisempääkin lukijaa.
ellauri061.html on line 1434: ”Aivan varmasti 1930-luvun natsi-Saksassa esitettiin myös vaatimuksia, että miksi ei ole dialogia, miksi aina vastakkainasettelua. En missään tapauksessa vaadi dialogia. Sen sijaan vaadin järjenkäyttöä.” (Tää kuulostaa hyvin, hyvin pahalta. Järjenkäytöstä oli endlösungissakin kysymys. Ei mitään dialogia, verdammt. Turpa kiinni jutkut ja suihkuihin.)
ellauri061.html on line 1449: Mixhä Pervosta oli kamalaa eze epähuomiossa bylsi omaa siskoaan, onxe joku Oidipus vai mikä. Kumin kanssa vielä. Ja se sen söpöliini pikkujaana oli varmaan jonkun rivitalonaapurin tekemä, ellei sizen homahtavan vankilanjohtajan. Nää isyyskysymyxet lie pyörineet Pervon päässä paljon just vuosituhannen vaihteessa. Lopussa Pervon asiat menee aika sekasin. Vaimo läx ja vei Kallen ja Ukon. Vikalla rivillä jää muka epäselväxi kuka ampu kenet. Mut eihän vainaja enää kirjota minämuotoiseen roskaromaaniin viimeisiä sanoja. Joo oli tää aika päämäärätöntä sekoilua, uskottavuus p=0.0001. Kirjallisena esikuvana on jenkkiläiset kovaxikeitetyt, pulp fiction. Selluloosakeittoa.
ellauri061.html on line 1472: Kun äitini katosi puolukkareissulla Perunkajärvellä, helpotuin. Mieleeni palasivat tilanteet, joissa hän katseli pää ivallisesti kallellaan minua ja påivitteli, miten hänen pojastaan oli tullut niin kuuluisa, etta sita haastateltiin Annaan. Hän olisi kyllä pitänyt parempana, että minusta ei olisi otettu kuvaa siinä vanhassa poplarissa, koska minä näytin siinä niin lihavalta. Mutta niinhän sie năytät kaikissa takeissa, hän keksi ja kaakatti lakähtymäisillään. Vitsi, vitsi, hän tökki minua ja hymyili ymmärtäväisesti kulloisellekin kahvivieraalle, joka hämmentyneenä yritti katsoa kaikkialle paitsi minuun. Aiti oli mielestään taiteellinen. Hän ei osannut laulaa, maalata, säveltää, näytellä näyttämömielessä, soittaa instrumenttia eikä kirjoittaa, mutta hän oli sielultaan taiteellinen. Se ilmeni siten, että hän saattoi mină hetkenä hyvänsä ponnahtaa sohvalta ja kiljaista, että keitetäänpä kahvit. Tunnin päästä hän meni uudestaan keittiöön ja palasi sieltä ilmoittamaan että hän oli keittänyt kahvit ja aivan unohtanut sen. Se osoitti että hän on taiteellinen luonne. Kun hän huomautti, että televisiossa esiintyvä laulaja oli vanha ja lihava, mauttomassa meikissä, naimisissa itseään kaksikymmentä vuotta nuoremman miehen kanssa ja nuottikorvaton, niin hän tarkoiti, ettl hän ihailee laulajaa. joka tästä kaikesta huolimatta urheasti esiintyy televisiossa. Kyllä täytyy kunnioittaa. Näita laulajia oli paljon. Jokainen nainen oli hänen kilpailijansa, fiktiiviset hahmot myös. Aidin elämän täytti ihmisten painon tarkkailu ja kahvi. Hän huomautti pankin kassanaiselle tämän kaljuuntunmisesta vai siksi, että hän oli rehellinen. Kaikkihan näkivät sen. Hän ei koskaan pyytänyt anteeksi. Luultavasti hän olisi pyytänyt, jos hän olisi joskus ollut väärssä. Han oli kateellinen minulle niinsanotusta menestyksestäni ja julkisuudestani. Luulin äitien olevan kyvyttömiä niin tuntemaan. Kun hän kuoli, hän pääsi ensimmäisen kerran elämässään lehtiin. Sitten pimeys.
ellauri061.html on line 1554: Yle TV1 -kanavan Kotikatsomo-sarjaan tehty
ellauri061.html on line 1556: yli miljoona katsojaa ja uusinnassakin 870 tuhatta. Siitä on
ellauri061.html on line 1560: luonnehti sen sisällöksi ”vajaan puolitoistatuntisen verran
ellauri061.html on line 1607: Shakespeare ei ollut vaan pyllynreikä perheenisänä vaan oikeestikin tais nuohotakin limaisen oloisen Southamptonin jaarlin sellaista. Kirjoitteli sille jotain sonetteja. Kuoli vähän yli viisikymppisenä flunssan jälkitauteihin niinkuin esi-isämme.
ellauri062.html on line 42: J.A. Hunterilla on monia mezästyxen maailmanennätyxiä. Hän on ampunut yli 600 leijonaa, yli 1000 norsua ja useampia valkoisia sarvikuonoja kuin kukaan muu. Jäljeelle jääneitä voi laskea jo muutaman mustan käden sormilla. Kirjassaan 'Valkoinen mezästäjä' Hunter kertoo verihuuruisesta elämästään yllättävän hauskasti ja vauhdikkaasti. Kirja on nautittava yhdistelmä jännitystä, herkkää luonnonkuvausta ja kiintoisaa tietoa ja siirtomaa-asenteita alkukantaisesta Afrikasta. Hunterin terävä skottilainen huumori tekee kirjan vastustamattomaxi. Kirjaa elävöittää joukko mestarillisiä tapettujen eläinten kuvia. Kansikuva: "Rosvoilijan loppu. Sarvikuonouros, joka oli tehnyt tuhoja alkuasukkaiden maissivainioilla Makindun lähellä Keniassa."
ellauri062.html on line 46: Minulla on sarvikuonojen ampumisen maailmanennätys ja ehkä myös leijonien (vaikka emme pitäneet tarkkaa kirjaa ensi vaiheissa ammuttujen luvusta), ja olen ampunut yli tuhatneljäsataa norsua. En suinkaan kerro näistä ennätyxistä ylvästellen. Se työ täytyi tehdä, ja minä satuin olemaan se mies, joka teki sen. Olen savannien Hitler, Himmler, Heydrich, Eichmann ja Göring yxissä nahoissa. Endlösung eläinkunnalle.
ellauri062.html on line 52: Maapallon keskilämpötila on noussut vajaan asteen. Suurin osa lämpötilan noususta on tapahtunut viimeksi kuluneen kuudenkymmenen vuoden aikana, jolloin maapallon keskilämpötila on noussut yhteensä noin 0,72 astetta, eli noin keskimäärin 0,12 astetta vuosikymmenessä (kuva 1).
ellauri062.html on line 299: Ajaa --- Sarjassa --- Rinnan
ellauri062.html on line 312: Susikoira Roi on Jorma Kurvisen kirjoittama kirjasarja, jonka ensimmäinen osa ilmestyi jo vuonna 1976. Ensimmäiset kirjat kuvattiin vuonna 1987 televisiosarjaksi. Sarjan pääosissa nähtiin Roina häärännyt poliisikoira Jami ja Tomin roolissa Paavo Westerberg, joka nykyään työskentelee käsikirjoittajana ja ohjaajana.
ellauri062.html on line 346: Neljä ratsastajaa on mustan huumorin vahvasti sävyttämä, kielellä ja muodolla leikittelevä ”ponikirjasarja”, joka kommentoi sekä kieltä ja kirjallisuutta että yhteiskuntaa ja ihmisen olemassaoloa laajemmin. Eri tavoin hevos-teemaa varioiva sarja käyttää ”ponikirjallisuutta” enemmän tai vähemmän ironisena kehyksenä vihapuheen kaltaisten ilmiöiden käsittelylle.
ellauri062.html on line 378: Kahvilan hinnat olivat korkeat, pilsneri maksoi viisi euroa. Baarin valikoima oli pahasti vajavainen. Siellä myytiin lähinnä vain ”rapakaljaa”, pilsneriä, mietoa lonkeroa, energiajuomia, suklaata ja kahvia termoksesta. Ja pillua. Italialaisen naisen sängyn alta poliisit löysivät pahasti säikähtäneen lounaissuomalaisen miehen. Hän oli Loimaalta.
ellauri062.html on line 410: Juonikas luki Pynchonia ja sai ketjureaktion. Ei romaanissa tarvi olla juonta eikä edes henkilöitä, pelkät aatteet riittävät. Kun kirjaa ei lueta juonta myöten ei voi olla spoileria. Korvikkeex voi laittaa mukaan mustavalkokuvia ja hauskaa taittoa. Saavatpahan tyhmät sitten miettiä mikä oli jujuna. Eivät arvaa ikinä, kun ei ole pointtia.
ellauri062.html on line 482: Sisiliassa syntyneen Salvatore Quasimodon (1901-1968) runot sattuivat käsiini, kun etsin kirjastosta italialaista runokirjaa. Pian minulle selvisi, että runoilija on saanut kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1959, ja silti käsissäni oleva kokoelma on ainoa suomeksi julkaistu teos hänen säkeitään. Joitain yksittäisiä runoja on ilmeisesti julkaistu jossain antologiassa, ehkä useammassakin, sekä Parnassossa ainakin 1960-luvulla pian Nobelin myöntämisen jälkeen.
ellauri062.html on line 493: he aina minut herättävät hiljaa,
ellauri062.html on line 520: Runojen avautumattomuudesta huolimatta bloggari on tyytyväinen, että lukaisi Quasimodon runokokoelman. Siksi, että voi nyt sanoa lukeneensa yhtä italialaista runoilijaa. Ja on hyvä haastaa itsensä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Ja jo siksikin, että hiljattain lukemani dekkarin Komisario Bordellin nimihenkilö mainitsi Quasimodon nimen muistellessaan jotain runoa! Intertextuaalista! No mäkin kexin tän Guasimodon vaan Yli-Neuvokkaan minnekkään johtamattomasta linkistä kirjassa Talvisota-EXTRA.
ellauri062.html on line 561: Mä kyllä katon aina kirjan lopusta kuka on murhaaja ja kuka saa kenet lopulta. Tässä Timo TA Mikkolan tapauxessa siitä ei ole apua. Samaa suoltoa näyttää olevan molemmissa kansissa. Ehkä pitäisi porata kirjaan reikiä.
ellauri062.html on line 573: Neuromaaniakin voi lukea tällä tavalla, ja se on pitkälti tarinallistettu ikään kuin pelikirjaksi, mutta monet seikat ohjaavat lukemista vapaampaan suuntaan. Lukustrategioita käsitellään tarkemmin edempänä. Luvussa 113 eli ”aivokurkiaisessa” on myös omalaatuinen kehotus porata kirjaan reikiä. Ainiin tässä ruudussa on oltu jo.
ellauri062.html on line 584: Näin tyly kehotus voi saada luotaajan äänestämään jaloillaan. Painamaan varpaalla äänestyskoneen kosketusnäyttöä ja painumaan ulos kanteen poratusta reiästä. Ei jääty kirjaan sanoi pikku myy.
ellauri062.html on line 588: Luvun 209 linkki on hyvä esimerkki vaikeista ohjeista: Jotta voisit edetä likemmäs Pirunnyrkin pyhää perimmäistä salaisuutta, sinun pitää läpäistä Maltan ritareiden 1. tulikoe, alkeellinen älykkyystesti. Jatka numerosarjaa: 0, −1, 5, 24, 10 –? Mikä numero tulee seuraavaksi? Oikea vastaus ilmoittaa luvun, johon sinun tulee seuraavaksi siirtyä. Jos ratkaiset tehtävän päin seiniä, joudut väärään paikkaan ja putoat Tiedon portailta heti kättelyssä. Älä siis hätiköi. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, tapaamme pian luvussa – [– – –] (N, 585.)
ellauri062.html on line 592: Luvussa 171 lukijaa pyydetään johtamaan Pedon luvusta numerokoodi, joka ilmoittaa jalopeuran nimen. Vastaus on ”tietysti” 6 x 6 x 6 = 216, josta ilmeisesti kristillisen numeromystiikan avulla voidaan johtaa sana ”arieh” eli jalopeura. Tämä arvoitus ratkeaa melko helposti kertolaskulla, ja arvauksen voi tarkistaa internetin hakukoneilla. Vielä vaikeampi on luvussa 186 esitetty arvoitus, jossa lukijaa pyydetään selvittämään fiktiivisen lääkeyhtiön mainoksessa esiintyneen virren numero evankelis-luterilaisessa vizikirjassa (N, 528.) Tämän arvoituksen ratkaiseminen ilman ”huijaamista” on tietääkseni mahdotonta. Lukijan täytyy vain löytää luvuista se, jossa onnitellaan oikeasta vastauksesta virsiarvoitukseen. Linkki johtaa lukuun 158, ja virsi numero 158, ”Vihan päivä kauhistava, sydänjuuret värähtää”, on oikea vastaus (N, 450). Voiko tätä pitää linkkinä? Ohjeet ovat jälleen monimutkaiset, mutta tässä tapauksessa lukijalta vaaditaan arvoituksen ratkaisemiseen myös ergodista toimintaa. Ei riitä kurkistaa lopusta, pitää googlata Juonikasta käsitellyt Turun yliopiston gradu.
ellauri062.html on line 653: Niin en joudu joukkoon kurjaan,
ellauri062.html on line 678: Keskiaikainen Dies irae 1200-luvulta (mahd. Tuomas Celanolainen). Suom. Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. August Ahlqvist 1866. | Sävelmä: Keskiajalta / Suomessa 1911. Luokitus: Kirkkovuoden päätös
ellauri062.html on line 774: Steinbock markkinoi kirjaansa Kauppalehden debatissa ”Miten käy Nokian” 5.7.2010. Kirjoituksen juonteena oli Applen kritisointi tavalla joka hakee vertaistaan: Apple ei voi menestyä globaalisti, koska ei ole tehnyt eikä tee niinkuin Nokia.
ellauri062.html on line 884: Titurelin paariat ovat katafalkilla Aortan rollaattorin lähellä. Parsifal lähestyy Aorttaa hiljaa takaapäin ja koittaa "sieltä" "keihään" kärjellä. Reikä umpeutuu. Parsifal paljastaa "Graalin", se näkyy läpi mutta pitää lämpimän. Kundry katsoo kiitollisena Parsifaliin ja hajoaa. Tässä ei ole kyllä mitään järkeä. Mutta selkeesti tässä on sellasta sankarit sukkahousuissa NMKY-henkeä. Kundry on pelkkää hämäystä.
ellauri062.html on line 890: Valmistumisensa jälkeen Weininger kääntyi juutalaisuudesta protestantiksi. Hän etsi väitöskirjalleen kustantajaa ja kääntyi muiden muassa Sigmund Freudin puoleen, mutta Freud suhtautui kirjaan kielteisesti. Weininger esitti siinä olevansa Riemastusta parempi. Ei ois pitänyt.
ellauri062.html on line 892: Weininger ryhtyi valmistelemaan kirjaansa Sukupuoli ja luonne: Periaatteellinen tutkimus (saks. Geschlecht und Charakter: Eine prinzipielle Untersuchung), joka julkaistiin kesäkuussa 1903. Teos on väitöskirjan laajennettu versio. Weininger pyrkii saattamaan sukupuolten suhteet uuteen valoon ja esittää juutalaisvastaisia ja naisvihamielisiä käsityksiä. Hänen mukaansa juutalaiset ovat naisellisen olemuksensa takia ”alati himokkaita ja irstaita”, ”synnynnäisiä kommunisteja”, ”luonnostaan parittajia”. Lisäksi Weininger pitää ihmistä luonteeltaan biseksuaalina. Idea oli varastettu joltain Riemastuxen kamulta.
ellauri062.html on line 908: Jehova ajaa autoa kotiin kaupasta nälkäsenä kiukuttelevat pojat takapenkillä. Leevi alotti:
ellauri062.html on line 948: Nyt jos ette herkeä ja istu kunnolla saatte kotona paljaalle pyllylle isin hiusharjasta! huutaa Jehova työlääntyneenä takapenkkiläisille. Käsi pistää esiin etupenkin välistä ja nipistää kipeästi.
ellauri062.html on line 970: Olen koonnut tähän kirjaan vuosina 1996─2011 laatimiani epäajanmukaisia ja siis mahdollisesti sivistäviä esseitä. Liikuttava on SA:n esittämä Horst Wessel -Lied.
ellauri062.html on line 1006: Sen sijaan, että riisutaan pojilta pipot, pitäisi huolehtia siitä, että tytöillä on pikkuhousut jalassa. Miesrehtorit tarkastamaan asia. Mä voisin autella. Piposta saa pikkuhousut kun tekee siihen reikiä. Mä olen kokeillut.
ellauri063.html on line 153: Kuin 2 Marjaa! Jussi Halla-aho, perussuomalaisten puheenjohtaja / Roland Freisler, natsi-Saksan kansantuomioistuimen puheenjohtaja
ellauri063.html on line 156: Halla-aho vertaa Trumpia Mariniin. Kuin 2 marjaa siinäkin. Sanoi Marin. Ehkä sellaisia kansantuomioistuimia pitäisi perustaa jo nyt....tavallisten kansalaisten toimesta!
ellauri063.html on line 202: aavepaprika: Barrio on rento, energinen paikka, joka tunnetaan koko Greater Clevelandissa sen maukkaista, naarmuuntuneista tacoista ja valtavan valikoiman tequilaa, viskiä ja oluita. Se on tällä hetkellä yksi Lakewoodin suosituimmista meksikolaisista liitoksista. Asiakkaat voivat valita mukautetun tacon, joka on valmistettu täysin eritelmissään, sisältäen maissia tai jauhoja tortilloja, täyteaineita, kuten kotitekoista chorizoa ja kastikkeita kuten chipotle hunajaa ja tulinen aavepaprika. Jos tämä ei houkuttele makuelämyksiä, valitse yksi ylimmän johdon kokin kookas Damon Ginnardin taco-ehdotuksista, kuten Moooo-chas Gracias, haudutettua naudanlihaa, jicamaa, maissin salsaa, queso frescoa ja Barrion salaista kastiketta, täydellinen pestään Barrio margarita.
ellauri063.html on line 252: Jaakko Yli-Juonikkaan yli 600-sivuinen romaani on varsinainen petelyn temmellyskenttä. Jos on pakko, kirjaa voi yrittää luonnehtia poliittiseksi satiiriksi, vaikka on tosi paha kyllä tietää missä kohtaa pitäis nauraa. Joka tapauxessa se on aivan vittumainen vyyhti. Juoni on kirjassa aivan hävyxissä. Fonteilla leikkiminen on sen ydintä. Lukijan on oltava tarkkana ihan perusasioissa, kuten oikealla rivillä tai sivulla pysymisessä. Jos sillä nyt niin väliä.
ellauri063.html on line 304: Musiikki herättää mielikuvia yleishälytyksestä. Kihisevä Polymorphia-teos on sen sijaan tuttu muun muassa kauhuelokuvista Hohto ja Manaaja. Elokuvantekijät rakastavat Pendereckin musiikkia ja erityisesti hänen varhaista tuotantoaan.
ellauri063.html on line 326: Hörhömusan asiantuntijaa pitäs naurattaa et tää musamenu on olevinaan "kevyttä klassista" ja "jotain hissimusaa". Kerrassaan hulvatonta. Ankaran googlauxen jälkeen on kylä hymy hyytynyt ja vizit vähissä.
ellauri063.html on line 354: syyhky Epäreilu,pihi,kusettaja. Ei maksa velkojaan. Varas, välistävetäjä.
ellauri063.html on line 394: Ensyklopedian, asiasanaston, muistion ynnä muiden romaanikerronnalle vieraiden tekstilajien kautta risteileviä episodejaan kuljettava proosamosaiikki vastaa ideamäärältään kymmentä hieman tavanomaista nokkelampaa suomalaista romaania, joten akateemisiin opinnäytteisiin ja kotimaiseen kirjallisuushistoriaan teos tarjoilee itseään auliisti.
ellauri063.html on line 402: Halpojen provokaatioiden sijaan teoksen merkattua asennepakkaa olisi voinut sekoittaa esimerkiksi fiktioimalla lelusalakuljettajan seikkailut valehaavoittumisineen perussuomalaisten masinoimaksi propagandaksi. todellisuudessa moinen vaihtoehtoisten faktojen työntäminen suomalaisiin peräpuikolla olisi ollut aivan metanormaalia.
ellauri063.html on line 408: Villen miälestä Jatkosota-extra on aikamme kuva – tai siis se koostuu sadoista kuvista, jotka ovat kiinni toisissaan risuilla, rautalangalla ja erivärisillä naruilla. Siitä ei saa millään otetta. Se kuvaa kai vuoden 2011 jytkyä (tai niin ajattelin). Juonen voi kiteyttää seuraavaan pariin virkkeeseen: Särmikäs pitkän linjan poliitikko (Sademies) on kadonnut. Perussuomalainen kansanedustajan (Paskanilkki) jaskamainen avustaja (Klingeling) tutkii asiaa ja löytää salaliittoja, disinformaatiota ja lisää sitä samaa. Ei tule valmista. Ei tule lasta eikä paskaakaan. Yli-Juonikas käyttää lähess 700 sivua kielellä keekoiluun ja eri rekisterien välillä pelleilyyn. Kokonaisuus ei ole selkeä jana vaan joka suuntaan leviävä rihmasto. Yli-Juonikkaan huumori on Pahkasiasta ja naurattaa korkeintaan hetken, kuten alkuteoskin. Jatkosota kirjaan voi palata moneen otteeseen, vuosienkin päästä, niinkuin sotaveteraani jatkosotaan, sillä siitäkään ei jää mieleen muuta kuin painajaismaisia fläshbäkkejä. Mukana on myös iltatyttö, ristikko, shakkitehtävä ja sarjakuvia. Terveisiä Aaamulehdestä.
ellauri063.html on line 440: Luin Volvoa ohjaavalle muusalle Hamletin spoilerin Wikipediasta just ton Yorickin takia. Yorick esiintyi, muistettaneen, myös huonojen tilanteiden miehen apulaisena Black Adder-skezissä. Näytätpä huonovointiselta Jori, loputtoman läpän mies, sanoo Hamlet jaxossa 5 sen pääkopalle.
ellauri063.html on line 450: Köyhyyden kriminalisoinnille on historiallista pohjaa, joten vanhojen lakien päivittäminen voidaan aloittaa vaikka heti. Aikana 1664-1883 maassamme oli kiellettyä niin köyhyys, kerjääminen kuin työttömyyskin. Järjestelmän nimi oli palveluspakko. Sen sisältö oli lyhyesti sanoen sellainen, että jokaisen vähänkin työkykyisen oli pestauduttava jonkun toisen palvelukseen. Mikäli jossain tavattiin vailla palveluspaikkaa oleva työkykyinen irtolainen, köyhä tai kerjäläinen, hänelle seurasi ankara rangaistus. Miehet passitettiin alkuaikoina sotaväkeen ja myöhemmin pakkotyölaitoksiin, naiset kehruuhuoneisiin. Palveluspakon luonnollisia seurauksia olivat myös palkkasääntely kustannusten hillitsemiseksi ja rajoitettu työpaikan vaihto-oikeus työvoiman pysyvyyden varmistamiseksi. Viimeisenä varmistuksena oli isännänvalta, joka piti sisällään myös oikeuden ruumiilliseen kuritukseen.
ellauri063.html on line 502: Paskaan nuoruuteeni kuului isä, joka jätti perheensä, ajautui vararikkoon ja näillä teoillaan saattoi vaimonsa ennenaikaiseen hautaan ja hajoitti lapsikatraan sukulaisten eläteiksi. – Luen häpeällisen vähän kaunokirjallisuutta, käännösromaaneja en ole lukenut vuosikymmeniin, Keskisarja tunnustaa. Väinö Linna, Kalle Päätalo, hän luettelee suosikkejaan, Iijoki-sarjan olen lukenut monesti. Kotimaisessa kirjallisuudessa Keskisarja on jämähtänyt 50- ja 60-luvuille. Juoksuhaudantiet ja Puhdistukset hän tuntee vain nimeltä. Ja vielä kehuskelee sillä. Kärpässarjan ottelija muhun verrattuna.
ellauri063.html on line 560: Herman Lindqvist: ruotsalainen populaarihistoriaan keskittyvä kirjailija. Hänen kirjojaan ovat muun muassa Napoléon ja Ruotsin historia. Taitavana historian elävöittäjänä pidetty Lindqvist tunnetaan myös historia-aiheisista TV-ohjelmistaan.
ellauri063.html on line 574: Junkolassa yhdistyy uuden ja klassisen kreikan taito harjaantuneeseen kirjailijan herkkyyteen. Hän on yksi hyvin harvoista Suomen kreikankielentaitoisista kirjailijoista." (AL 2.11.1984, Väinö Kirstinä)
ellauri064.html on line 48: Voi töttöröö sentään, varmaan painaa jonkun mieltä, kun vessapaperirullan saa nakattua paperin jatkeeksi pönttöön sen sijaan että kuljettaisi sen joka kerta täyttämään kartonkijätepöniköitä ensin kotona ja sitten kierrätyspisteessä. Oikeasti: mä en ymmärrä miksi tuo huuhdeltava vessapaperirulla on herättänyt niin suurta vastustusta lanseerauksen jälkeen. Ensin joku Jorma Ö vedenpuhdistuspäällikkö kertoo haastattelussa kuinka "vessapaperirullan huuhtominen vessasta on vaarallista" (vaikka kyseinen rulla on ihan erilainen kuin tavalliset hylsyt) ja sitten tällainen suosionosoitus.
ellauri064.html on line 114: Timo Honkela järjesteli hackathoneja ennenkuin aivosyöpä vei. Ennen leikkausta se kuzui kaikki vuoteensa viereen kuulemaan viimeisiä evästyxiä. Kuuluisa aivokirurgi Herne-Herne sai sen vielä jaloilleen. Toisella yrityxellä se poistui hyvällä hiljaa takavasemmalle ja Herne Herne lähti Kiinaan keltaisemmille laitumille. Harri Jäppinen ei oikein arvostanut sen kontribuutiota Kielikoneeseen. Se vaikutti kiltiltä mieheltä, mutta mitähän tuumasi sen haaremi. Eläköitynyt Herne-herne leikkelee kiinalaisten aivoja vielä tänäkin päivänä ellei ole kuollut. Se jäi hiljan kiinni huonosta käytöxestä lentokoneessa. Se luuli olevansa jotakin.
ellauri064.html on line 130: David Vaughan Icke (s. 29. huhtikuuta 1952 Leicester, Englanti) on brittiläinen kirjailija ja salaliittoteoreetikko, joka on vuodesta 1990 lähtien omistautunut selvittämään ”kuka ja mikä todella kontrolloi maailmaa”. Icke on entinen Englannin liigan jalkapallomaalivahti, toimittaja, urheiluselostaja ja vihreän liikkeen kannattaja. Hän on kirjoittanut näkemyksistään yli 20 kirjaa.
ellauri064.html on line 152: Termin uskotaan juontuvan amerikkalaisen uusnazin Eric Thomsonin vuonna 1976 kirjoittamasta tekstistä Welcome to ZOG-World. Termi tuli laajaan käyttöön The Order -ryhmän suorittamista ryöstöistä The New York Timesiin kirjoitetun artikkelin jälkeen, jossa kerrottiin ryöstöjen tähdänneen rahan keräämiseen ZOGia vastaan. The Order oli antisemitistisiä yhteyksiä omaavan Aryan Nations -järjestön haara.
ellauri064.html on line 161: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Michel Foucaultin tunnetuksi tekemää hallintamentaliteetin näkökulmaa, jossa tarkastellaan kansantaloustieteen tietomuotoihin ja turvallisuuden tekniikoihin pohjautuvaa vallan muotoa. Hallintamentaliteetin näkökulmasta Kooma-malli kehystetään tutkielmassa tietynlaisiin tietomuotoihin nojaavana rationaalisena teknologisena käytäntönä, joka mahdollistaa hienovaraisen talouden poliittisen hallinnan. Tutkimusmenetelmänä sovelletaan niin ikään Michel Foucaultin kehit
ellauri064.html on line 206: Kauhun kilometrit on yhdysvaltalainen Steven Spielbergin varhaistyö vuodelta 1971, alun perin televisiolle tehty jännityselokuva, jossa kuvataan maantieraivoa. Pääosassa on Dennis Weaver, jonka vastanäyttelijää, takaa-ajoon lähtevän rekan kuljettajaa, ei näytetä missään vaiheessa kokonaan. Hänen sijastaan Peterbilt 281 -mallinen perävaunullinen rekka kasvaa sivuosanäyttelijän mittoihin.kenen mukaan? Elokuva esitettiin Yhdysvaltain televisiossa 13. marraskuuta 1971, ja Euroopassa se pääsi teatterilevitykseen. Suomessa elokuvan teatteriensi-ilta oli 6. huhtikuuta 1973.
ellauri064.html on line 233: SVL Suomen Vesileikkaus Oy SVL. Putkiosaamista. Tai sit Suomen vaza/rintaliike. Vazat hyllyvät ja rinnat lyllyvät. Jaakko ize on laiha poika. Sillä on kovat vazalihaxet ilman treeniä koska se jännittää seurassa. Hermostuneet henkilöt pysyvät hoikkina koska he liikehtivät levottomasti, vehtaavat, naputtelevat jalkaa lattiaan ja sormia käsinojaan tai pöytään.
ellauri064.html on line 269: Parkanon paroonilla oli tapana pukeutua hyvin yksinkertaisesti - hän käytti sarkavaatteita ja pieksuja, päässä hänellä oli Väinämöisen lakki ja selässä tuohikontti. Viimeisinä vuosinaan hän käytti kuitenkin suojeluskuntapukua näiden asusteiden sijaan. Niinkuin Oscar-setä 30-luvulla. Tutu-tädillä oli pikku lottapuku.
ellauri064.html on line 304: edustaa turkulaisten alakoulujen oppilaskuntia. Se on lasten näkökulman asiantuntijaelin ja vaikuttajaryhmä. Turun Lasten Parlamentin suurkokouksissa on paikalla kaksi edustajaa kaikista turkulaisista alakouluista ja se on kanava lasten ja nuorten mielipiteiden, ehdotusten ja palautteen välittämisessä valmisteluun ja päätöksentekoon kaupungin toimialoille, luottamushenkilöille ja päättäjille. Aloitteiden tarkoitus on yhdessätekemisen ilo. Turun Lasten Parlamentin hallitukseen kuuluu 12 jäsentä. Hallitus valitaan vaaleilla yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Hallituksen tehtävänä on työstää alakoulujen oppilaskunnilta saatuja aloitteita, viedä niitä eteenpäin sekä valmistella Turun Lasten Parlamentin tulevia suurkokouksia. Turun Lasten Parlamentin toimintaa ohjaavat lasten osallisuuden koordinaattorit Markku Eskelinen ja Jaakko Yli-Juonikas.
ellauri064.html on line 351: Rakenteeltaan ja kerrontateknisesti teos on perinteinen. Se on lukijalle helppoa ja turvallista. Ei tarvitse tarkkailla kertojan vaihdoksia eikä aikatasojen muutoksia tai miettiä, onko tässä nyt kyse "tositapahtumista" vai kenties unesta tai kuvitelmista fiktion sisällä. Aivan toista siis kuin Jaakko Juonikkaan yilijuonikas juonenkuljetus. Ajattelin kirjaa lukiessani usein, että tämän tietomäärän lukisin mieluummin lintukirjasta. Fiktio tuntui tässä jotenkin päälleliimatulta. Usein tuli ikävä Mika Waltaria. (Siis tää on Arnkilin kirjan arvostelusta :).
ellauri064.html on line 368: Marko Suomi fanittaa twitterissä Jouko Turkka-vainajaa, sitä fasistinoloista pipopäistä tumppia. Joka ulkoilutti yhen sysmäläissyntyisen härkämaalarin (Marjatta Tapiola) Australian karjakoiraa Sysmän raitilla. Karjakoira oli se jolla oli remmi kaulassa.
ellauri064.html on line 383: Oireistolle ominaista on kallonluiden liian aikainen yhteen kasvaminen. Tämä tekee pään muodosta poikkeavan. On kuitenkin mahdollista, että diagnoosiin päästään vasta aikuisiällä, jos oireisto on henkilöllä lievänä. Rikun mielestä naapurin Helmin äidin olisi pitänyt reilusti tunnustaa, että Helmillä oli se. Sen sijaan se oli olevinaan ihankuin Helmissä ei olisi mitään vikaa. Riku ei antanut Maxin enää leikkiä pienipäisen Helmin kaa.
ellauri064.html on line 417: Maria Åkerblom syntyi ruotsinkieliseen mäkitupalaisperheeseen Tammisaaren lähellä, alkoi jo 14-vuotiaana nähdä enneunia ja saarnasi maailmanlopusta. Hän vaikutti 1920-luvulla erityisesti Kokkolan lähistöllä muun muassa Teerijärvellä ja Alavetelissä, mutta hän saarnasi myös Helsingissä. Hän sai epävakaissa oloissa huomattavan seuraajakunnan, joka luotti häneen lähes sokeasti. Hänen saarnaamislahjojaan pidettiin poikkeuksellisina, joskin unissasaarnaamista harjoittivat tuohon aikaan monet muutkin. Häntä seurannutta aatesuuntaa ja liikehdintää sanotaan åkerblomilaisuudeksi. Åkerblomilaisuutta sekä korpelalaisuutta pidetään suomalaisina kristillisperäisinä lahkoina, jotka lienevät lähinnä tuhoisaa kristillistä kulttia.
ellauri064.html on line 421: Kun Kokkolassa 1919 käynyt arkkipiispa Gustaf Johansson oli julkisesti nuhdellut Åkerblomia, Wartiovaara julkaisi omalla kustannuksellaan 1920 teoksen Maria Åkerblom totuuden valossa, eräitä koettelemuksia ristin tiellä, jossa hän puolusti Åkerblomia ja kuvasi myös omia uskonnollisia pohdiskelujaan. Wartiovaara tuomittiin sitten vuoden vankeusrangaistukseen ns. Erik Stadius-jutussa. Stadius oli 14-vuotias poika, joka oli tuonut Helsingistä Kokkolaan Åkerblomin ratsuhevosen ja jäänyt Kokkolaan hevosen hoitajaksi. Åkerblomin liikkeen jäsenet pieksivät pojan Åkerblomin vaatimuksesta hevosen sotkettua pojan sille tuomia heiniä. Useita liikkeen jäseniä joutui syytteeseen pahoinpitelystä, mistä alkoi pitkä aina 1920-luvun lopulle saakka jatkunut liikettä koskeneiden oikeudenkäyntien sarja.
ellauri064.html on line 423: Wartiovaaran vankeustuomio kumottiin korkeimmassa oikeudessa, mutta hän puolestaan haastoi oikeuteen muutamia kokkolalaisia pahoinpitelystä sen jälkeen, kun he olivat heitellet häntä ja muita liikkeen jäseniä mädäntyneillä kananmunilla tammikuussa 1920. Syyskuussa 1922 Kaarlelan Korpilahden kylässä tapahtui vakavampi välikohtaus, kun ratsastusretkellä ollut Åkerblom ampui browningilla laukauksen kohti vastaantullutta maanviljelijä Frans Honkaa, joka oli hätistänyt Åkerblomin koiraa pois hevosensa kimpusta. Seuranneessa oikeudenkäynnissä liike toi esiin 20 todistajaa, jotka väittivät, että maanviljelijä Honka olikin itse heitellyt Åkerblomia useilla katukiven kokoisilla kivillä ja ampunut tätä kohti. Todistajien mukaan Åkerblomilla ei ollut asetta mukana. Todistuslausunnot osoittautuivat perättömiksi, ja useat todistajista joutuivat syytteeseen väärästä valasta.
ellauri064.html on line 429: Tästä kaikesta oli äidin suku hipi hiljaa. Eivät viizineet nolata Untoa.
ellauri065.html on line 41: Evitskog on kylä Kirkkonummen luoteisosassa, lähellä Siuntiota. Vuonna 2011 kylässä oli 705 asukasta. Asukkaista vajaa puolet on ruotsinkielisiä. Kylä sijaitsee noin 30 km Helsingistä ja 11 km Kirkkonummen keskustasta. Lähimpään kauppaan Lapinkylässä on noin 6 kilometriä.
ellauri065.html on line 55: Syksyllä 2015 Evitskogiin avattiin tilapäinen vastaanottokeskus, johon majoitettiin 260 turvapaikanhakijaa. Vastaanottokeskus perustettiin KN-keskuksen tiloihin, joka oli aiemmin majoittanut lähinnä virolaisia komennusmiehiä. Rakennus on alkujaan rakennettu 1970-luvulla TVK:n koulutuskeskukseksi. Kukahan oli istuttanut koiranheiden sen pihalle. Oliko lakupelle bingobangolandiasta. Hyötytataariko vaiko haittatataari. Vaiko pakoloinen. Matu koijaa, kela hyysää.
ellauri065.html on line 57: Evitskogissa on leimahtanut kova kiista suunnitelmista, jossa maanomistaja haluaa korottaa alavaa peltoa rakennustyömailta tuoduilla maa-aineksilla. Paikka on monille ohikulkijoillekin ja erityisesti lintuharrastajille tuttu Evitskogissa Kivenlahti-Virkkala -maantien varrella. Tulva-aikoihin vesi nousee pellolle ja syys-ja kevätmuuton aikana alueella on sankkanaan muuttolintuja. Alueen maanomistajalla on pari vuotta ollut suunnitelmissa rahdata laajalle alueelle maamassoja ja korottaa peltoa muutamalla metrillä. Hankkeessa on puhuttu erittäin suurista määristä maa-aineista, jota tuotaisiin peltoaukealle jopa 700.000 - 800.000 kuutiometriä. Parin viime vuoden aikana on Kirkkonummella ollut esillä ainakin kolme isoa maakaatopaikkahanketta. Niissä on haettu lupaa noin 120.000 - 430.000 kuution läjitysmäärille. (Lue hankkeista, linkit jutun lopussa) Evitskogin hankkeessa ei ole käytetty maankaatopaikka-termiä, vaan puhuttu pellonkorotuksesta. Kunnalta on tiedusteltu noin vuosi sitten, tarvitaanko hankkeelle ympäristölupa. Tuolloin kunnan ympäristöyksikkö on lausunnossaan todennut, ettei ympäristölupaa tarvita. Lausunnossa todetaan, että paikalle tuotavien maa-aineisten on oltava puhtaita ja ennen toiminnan aloittamista alueen halki kulkevan Törnesintien tieoikeuden haltijoiden on hyväksyttävä hanke. Tiekunta on lähestynyt kuntaa valituskirjelmällä, jossa suhtaudutaan hankkeeseen kielteisesti. Asia tulee kevään mittaan ympäristölautakunnan käsittelyyn. Peltoaukean poikki on aloitettu tien parantaminen. Tie johtaa alueen omistajan kesäasunnolle. Kirkkonummen ympäristöyhdistys on nostanut hankkeen esille ja väittää, että kyseessä on maankaatopaikka, jota valmistellaan tien korjaamisella. Ympäristöyhdistys pyytää Etelä-Suomen aluehallintovirastoa (Avi) tutkimaan, valmistellaanko kosteikolle ja peltoaukealle laitonta maankaatopaikkaa. Yhdistys on myös tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle Kirkkonummen ympäristöpäällikön toiminnasta. Valitusta ei ympäristöyhdistyksen mukaan voi hankkeesta tehdä, koska mitään virallista päätöstä ei ole hankkeen tiimoilta olemassa. Kunnan ympäristöyksikössä on tulkittu vuosi sitten hanketta pellonparannuksena, kuten sitä on maaomistajakin kutsunut. Ympäristöyksikössä on vedottu siihen, että lain mukaan pellonparannukseen ei tarvitse ympäristölain mukaista lupaa toisin kuin, jos lupaa haetaan maankaatopaikalle. Peltoa saa korottaa kunnan ympäristöyksikön mukaan melko vapaasti, jos maanläjityksellä on jokin tarkoitus eli pellon saaminen viljelyn kannalta parempaan kuntoon. Kysessä oleva alue ei ole suojeltu. Alue on virallisesti peltoa, joka on oikeutettu myös maataloustukiin. Tällaisia maankaatopaikkahankkeita on ollut vireillä:> Avolouhos halutaan täyttää ja > perustaa maankaatopaikka − > louhittua kiveä löytyy maailman > suurkaupungeista (Viisykkönen > 20.8.2018) Isoa maankaatopaikkaa > ei tule Porkkalanniemelle – hanke > tyssäsi paikalliseen > vastustukseen, rekkarallia > pelättiin (Viisykkönen 13.9.2017)> Kirkkonummen kunta hylkäsi lupa-anomuksen maankaatopaikalle Kylmälässä äänestyksen jälkeen (Viisykkönen
ellauri065.html on line 169: Avoin kysymys oli, pitäisikö rajan seurata itäistä vai Lusatian Neisse-jokea ja pitäisikö Berliinin perinteinen satama Stettin pysyä saksalaisena vai sisältyykö se Puolaan. Alunperin Saksa oli säilyttää Stettin kun puolalaiset liitteen Itä-Preussin kanssa Königsbergin. Lopulta kuitenkin Stalin päätti, että hän halusi Königsbergin kuin vuoden lämmintä vettä portti varten Neuvostoliiton laivaston ja väitti, että puolalaiset pitäisi saada Stettinin sijaan. Puolan sodanajan maanpakolaishallituksella ei ollut juurikaan sanottavaa näissä päätöksissä.
ellauri065.html on line 245: P.P.S. Mitä Jake haluaa? Puolituinen kysyi samaa eunukilta Game of Thronesissa, ja eunukki sanoi, sinun täytyy aloittaa tässä pelissä. s.558: "Toivoo saavuttavansa mainetta koko kansakunnan syvimpiä tunteita ja kohtaloita luotaavana tulkkipolyyppina. Muodottoman ja yli Auran äyräiden paisuvan polyyppimaisen tulkizijahahmon esikuva mahdollisesti jäljitettävissä aikuisviihteeseen." Korjaan populaarikulttuuriin.
ellauri065.html on line 249:  jaakko_yli-juonikas_medium.jpg" height="100px" />
ellauri065.html on line 319: päülys, että ohjaaja on pelännyt eplonnistuvansa virillisissik olasher-
ellauri065.html on line 349: Näiden olisi tarkoitus toimia lukemista ylläpitävinä juttuina. Jasu vaihtaa kärsimättömästi kanavaa kuin Wagner sika sohvalla. Klikkiozikot vilahtavat ohize. Lukija voi tarttua johonkin tarinalinjaan ja lähteä seuraamaan. Ongelmaxi voi muodostua niiden puisevuus. Susikoira Roi-vitseille on leimallista pitkä ja laahaava alustus ennen varsinaista huipennusta. Onko talvisota-extrasta siis tulossa eräänlainen päättymätön Roi-vitsi ilman punchlinea? No justiinsakin niin.
ellauri065.html on line 426: Kun olin lukenut parisen viikkoa Jaakko Yli-Juonikkaan melkein 670-sivuista romaania Jatkosota-extra, kirjoitin Twitterissä puuskahduksen: "Jatkosota-extran ylittää työläydessään tämän vuoden luetuista kirjoista vain Alastalon salissa. Tämän totean luettuani kirjaa pari viikkoa ja edettyäni noin kolmanneksen. Ei se missään nimessä kehno ole, vaan haisee todella." Sain kommentteja, joiden perusteella muut olivat intoutuneet kirjan parissa suorastaan hysteeriseen/uppoutuneeseen lukutapaan, se oli osoittautunut heille varsinaiseksi pageturneriksi. Teki mieli raivota Timo Airaxiselle: "miksi kaikki muut kokevat tämän vetäväksi ja minulle tämä on taapertamista upottavassa suossa niin että saapas jää vähän väliä jumiin". Kun olin tutkiskellut itseäni noiden parin viikon ajalta, totesin, että ne olivat olleet koko syksyn stressaavimmat ja ahdistavimmat viikot – olin tämän ohelle ottanut luettavaksi pitkästä aikaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta, jotta maailmassa tuntuisi olevan myös jotakin selkeää ja toiveikasta. Päädyin siis vahvasti siihen näkemykseen, että vika oli lukemisajankohtani ongelmallisuudessa enemmän kuin kirjassa. Ja tuon ensimmäisen kolmanneksen jälkeen se lähtikin vetämään. Ehkä avautuminen aiheesta auttoi? Tai sitten se, että vietin kirjan parissa pidempiä pätkiä kuin aikaisemmin. Eräs kirjan lukija kommentoi, että sen parissa pysymistä edesauttoi juuri lukeminen pitkään kerralla, ja tauon jälkeen aloittaminen oli ollut hankalaa. Se oli varmasti muodostunut ongelmaksi minulle – luin alkuun kirjaa pienissä pätkissä ja välillä muuta.
ellauri065.html on line 428: Erittäin muotopuolinen lukeneisuus välittyy myös Yli-Juonikkaan kaunokirjallisesta tekstistä, joka toteuttaa romaanissa monenlaista "poetiikkaa". Perinteisen proosa-asettelun lisäksi kirja sisältää mm. blogitekstiä, somepostauksia, uutisartikkeleita, raportteja, halpaa plagiointia, ET-lehden sivuja, verkon pimeämpien osioiden keskusteluja, mielipidekirjoituksia ja loppuhuipennuksena veikeän partituurin! Kirjailija hallitsee muitten tyylilajit suvereenisti. Kuten twiitissäni totesin, lukijaa haistatetaan jatkuvasti, mikä ainakin minulle teki sisäistämisen lyhyissä pätkissä lukemalla vaikeaksi.
ellauri065.html on line 485: Medusan verkko (engl. The Bourne Identity) on vuonna 2002 ensi-iltansa saanut Doug Limanin ohjaama elokuva. Medusan verkko perustuu löyhästi Robert Ludlumin samannimiseen romaaniin, ja se on Bourne-elokuvasarjan avausosa.
ellauri065.html on line 603: Hierarkioiden puolustaminen on aina ollut osa konservatismia, ja se kuuluu myös Mitä mieltä Suomessa saa olla -kirjaan, joka loppuu arvoitukselliseen kehotukseen alistua itseään suuremmalle kokonaisuudelle ja ”palvella”. Joonas Konstig perustelee hierarkioita vetoamalla luontoon: “Luonto on väistämättä hierarkkinen, koska toiset ovat toisia pitempiä, ahkerampia, kauniimpia, mukavampia, taitavampia oppimaan ja soveltamaan ja niin edelleen.”
ellauri065.html on line 613: Marko Hamilo on saanut kirjoitella rasistisia tiedejuttujaan vuosikymmeniä arvostetuissa lehdissä. Nykyään hän avustaa Suomen Kuvalehteä. Kasvissyönnin vastustamisella tunnetuksi tullut Joonas Konstig on kirjailija, jolla on oma kolumnipaikka Hesarissa. Iltapäivälehdistäkin tuttu Timo Hännikäinen sai viime itsenäisyyspäivänä marssia rauhassa uusnatsien kanssa, minkä jälkeen Hesari julkaisi hänen esseekirjastaan laajan ja ylistävän arvion.
ellauri065.html on line 693: Jälkikäteen ajatellen Jaakko tahtoo konstruoida tän läjän ikäänkuin räjäytyskuvaxi josta näkyy koko homman rakenne. Ei tässä rakeisessa kuvassa ole mitään uutta ihmeteltävää. Hajaantukaa. Räjähtäneen pään aivopieruja. Syvävaltiossa ei kukaan kuule huutoasi. Tää oli kyllä erittäinkin syvältä. NO NE NYT KAI SENTÄÄN OLI NE KUULUISAT VIIMEISET SANAT. Ei hemmetti, vielä painopaikka, www.siltalapublishing.com ja numeroita. Piste.
ellauri066.html on line 55: Kivennavalla daamit Keke ja Kati majoitettiin pihalle. Aamiaisen toi Paavolainen pukeutuneena hiljaisexi palvelijaxi vain pyyheliina suojanaan. Vinttikamariin oli rakennettu vanhoista verhoista itämainen teltta, jonka kahdenpuolen oli salin palmuista katkaistut lehdet. Lasse oli pyylevä bagdadilainen kauppias. Jylhän Ykälle pantiin musta vanne ja uumille värikäs pöytäliina. Pienet viixet ylähuulessa se näytti toreadorilta. Paavolainen oli pieni fauni puna-vihreissä sukkahousuissa pienet sarventyngät päässä. Ilmari Pimiä oli eunukki. Hänellä oli sen sijaan käyrä miekka, keihäs ja kilpi. Spriilamppuja ja suizukepilviä, seinäverhoissa osanottajien runoja, jotka he ize lausuivat. Jylhä esitti toreadoria. Paavolainen pani huimia hyppyjä ja säesti huilulla. Papittaren tanssin aikan paloi vaan yxi kynttilä, loppupeleissä sammutettiin sekin. Lopuxi kääriydyttiin vällyihin ja lähdettiin rekiretkelle. Paavolainen olisi halunnut olla miespääosassa, mutta Kati kannusti Ykää. Oli ilmeistä että nuoret runottaret eivät ollet immuuneja Jylhän munalle. Kekekin aivan sähköistyi Ykän silmistä, ne olivat kuin hindun silmät.
ellauri066.html on line 207: Netistä löytyi 3 Jouko Heikkistä tän gradun isäxi. Kuuluisimmalla, koripalloilija Jouko Heikkisellä oli varmaan hyvä pelirytmi, mutta tokko oli lukenut Aaro Hellaakosken Jääpeiliä. Mä veikkaan tota University of Eastern Finlandin yliopistonopettajaa opettajankoulutuxesta. Ne muutti Savonlinnasta Joensuun kampuxelle takavuosina. Mäkin kävin Savonlinnassa jossain kääntäjien iltamassa. Näin kun "pomoni" silloinen Inkeri Vehmas-Lehto läxi iltalenkille. Sillä oli jo ollut yxi infarkti. HK:n lenkit oli korvautuneet terveellisemmillä.
ellauri066.html on line 211: Unto Kupiainen hääräili taas 1953 ja sanoi et Aaro oli Suomen runouden kubisti. Vajaa 70 sivua ja vajaa 40 runoa, se tekee vajaa 2s/runo. Pertti Lassila kävi myös haaskalla ja huomauttaa, että jääpeili meinaa asiakasrajapintaa ylevän ja syvällisen välillä. Vaakku ja kumpp. kiittelivät runoja mutta pahexuivat typografista asua. Yrmf. Keekoilua.
ellauri066.html on line 240: Mixi teeskentelisin muuta kuin olen? En minä halua miestä harmixeni, eihän heitä tarvita kuin 10 sekunnixi puolta lasta varten. Mies on vain naisen keino tehdä lisää naisia. Vaikka olihan isäsi tietysti ihan mukava ja niinpoispäin, mutta ei hänestä kyllä mihinkään ollut. Naisiin heitä ei voi verratakaan, paizi tietysti sikäli, että he ovat parempia korjaamaan autoja ja potkimaan palloa, ja sillähän sitä maailmaa parannetaankin, vai mitä. Tää oli Atwoodin äidiltä (s.175).
ellauri066.html on line 278: Maahan suunnitellaan useita uusia sellutehdashankkeita. Hakkuumääriä ollaan kasvattamassa. Samaan aikaan lukuisat luontotyypit ja aivan tavalliset lajit, kuten helmipöllö tai hömötiainen, uhkaavat kadota. Kokoomuxen Pertti Salolainen on jo vaarantunut. Nappi ozaan, niskalaukaus, suosittaa keskustan Juha Sipilä, jonka ei tarvi enää varoa sanojaan.
ellauri066.html on line 346: Paras rintakuva kirjailijasta on Boris Kachkan 2013 vulture.com essee “On The Thomas Pynchon Trail.” Vaikka se on lyhkänen (Tompan skaalalla), se on lähinnä elämäkertaa mitä meillä on. Haistatteluista ei toivoa, paizi vähän Bruce Springsteenin saxofonistin elämäkerrassa. Clemonsin kirjassa novelisti viehkosti selittää että se on piileskellyt (paizi sitä että on paranoidi) sixi että se on Proustin kannalla contre Sainte-Beuve: kirjojen pitäisi puhua omasta puolestaan. Toisin sanoen, vanhaa kunnon "luota taiteeseen, älä taiteilijaan" puppua.
ellauri066.html on line 348: Tästä tuli hyvä aasinsilta ize niteisiin. Vaikka kirjat on fiktiota (juu on ne), ne on tärkein lähde Pynchonin ymmärtämiseen - sen sisäisen elämään, pakkomielteisiin ja idoleihin. Useimmat lukijat jotka vaan surffaa literäärisiä kiksejä, ei vaivaudu kaivautumaan textin pinnan alle ja haeskelemaan sieltä meduusamaista tekijää. Pygofiilit sen sijaan tykkää tämmösestä pelistä, on fasinoivaa kaivella palapelin paloja ja koota niistä kubistista rintakuvaa the Pynchistä. Joka fiilillä on eri fiilis siitä, ainaskin vähäsen. Mutta muista että kaikki pygofiilit on alottaneet nuubeina, kunnes ovat jääneet koukkuun. Varo paranoidi sinä voit olla seuraava.
ellauri066.html on line 380: Eläimet ovat saaneet maistaa vapautta. Ja nyt sitten takaisin häkkeihin ja tuttuihin tapoihin kuolla - kuolla "sen ainoan lajin palveluxessa jonka kirouksena on tieto omasta kuolevaisuudestaan". Päästäisin teidät vapaaksi, jos vain tietäisin kuinka. Kaikenlaisia eläimiä, kasveja, mineraaleja ja muunlaisia ihmisiä rikotaan ja kootaan uudelleen jotta eliittiapinasto voisi säilyä. En edes voi antaa teille toivoa, etta jonain päivänä olisi toisin - että he muuttuisivat ja unohtaisivat kuoleman ja heittäisivät vittuun teknologiansa mutkikkaan terrorin ja lakkaisivat käyttämästä kaikkia muita elämän muotoja säalittä hyväkseen pitääxeen pelkonsa siedettävissä rajoissa - ja olisivat sen sijaan kaltaisianne, olisivat vain ja eläisivät vain...
ellauri066.html on line 422: Ohjaajat Steven Spielberg ja George Lucas sekä näyttelijä Mickey Rooney olivat vedonneet maiskisten oman Hollywood-tähden puolesta.
ellauri066.html on line 771: Tegnell on jaksanut puolustaa strategiaansa, vaikka Ruotsin kuolinluvut lähestyvät 8 000:n rajaa ja tartuntoja on todettu 340 000.
ellauri066.html on line 773: Toinen aalto on nakertanut Ruotsin koronastrategin luotettavuutta – usko Anders Tegnellin linjaan hiipuu, ja hallitus käyttää nyt tiukkoja rajoituksia
ellauri066.html on line 814: 16.3.2020 Britanniassa on todettu yli 1 300 tartuntaa ja 35 ihmistä on kuollut. Britannia ei kuitenkaan ole ottanut käyttöön tiukkoja koronarajoituksia, vaan laskee laumasuojan varaan. Maailman terveysjärjestö on arvostellut linjaa, mutta Tegnell pitää sitä hyvänä.
ellauri066.html on line 816: – Olen kuunnellut brittejä, ja he tekevät juuri kuten me teemme Ruotsissa. Nämä kaksi maata erottuvat, ainakin meidän mielestämme, siinä, että noudatamme vähän tieteellisempää linjaa. Tasapaino politiikan ja tieteen välillä on meillä vähän erilainen kuin monissa muissa maissa, hän sanoo Aftonbladetissa.
ellauri067.html on line 46: Nyt alkaa selvitä! Pintti on jotain jota mänkkiin pitää sekoittaa. Sitä ei kaikki tiedäkään. Ollaan lasitehdasmiljöössä. Tommi tekee hyvin tarkkaa esiselvitystyötä jokaiseen kirjaansa. Ne on vähän kuin lähihistoriallisia romaaneja. Juu, pintti on lasinpuhalluxessa syntynyttä rikkinäistä jätelasia (s. 20). Runoilijasiskoa harmitti, että Tommi ehti julkaista lasitehdasmiljöökirjan ensixi. Muakin vitutti se Jiipekka Mäkelän turaus Hunanin lähetyssaarnaajista. Vaikka siinä oli vaan se ämmä vasta jostain 30-luvulta. Silti vittu. Noita Mäkeliä on satusetiä kuin salpausselällä.
ellauri067.html on line 105: hiljaa välillä. Mut ei se voi. Sillä on tärkeätä asiaa kuin Hannu Karpolla.
ellauri067.html on line 115: valkonaamoilla ikiaikaiset etuoikeudet. Tommosta USAn uljaan menneisyyden ja villin lännen rumaa känselöintiä. Armahdetaan
ellauri067.html on line 135: Tiivistelmiä maailmankirjallisuudesta johtotähtenä EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL!. Siis jätä pois kaikki muu paizi reviirit, lisääntyminen ja kuolemat. Montako erilaista kirjaa jää jälelle.
ellauri067.html on line 245: Harold oli saman ikäinen kuin Allan mutta kitkutteli viittä vaille ysikymppisex. Väsäs yli 50 kirjaa ja toimitti satoja, 20 kirjallisuuskritisismistä. Bloom puolusti perinteistä läntistä kaanonia kun kirjallisuusosastot keskittyivät "kaunaisuuden kouluihin" (monikulttuuriset, feministit, marxistit, uuskonservatiivit ym ym). Sen vaimo Jeanne sanoi 2005 "me ollaan molemmat ateisteja". Harold toppuutteli: "En mä ole ateisti, tuo ei ole meistä enää kivaa". Naomi Wolf (jutku sekin) sanoi että Harold oli perusopiskelijana sivellyt sitä reiden sisäpuolelta. (Siis Naomi oli se opiskelija, Harold opettaja.) Harold kielsi tämänkin kiivaasti ja kolmasti. Harold poistettiin loppuviimein luokkahuoneesta isossa mustassa ruumissäkissä.
ellauri067.html on line 391: Frau im Mond on Fritz Langin ohjaama saksalainen mykkä tieteiselokuva, joka valmistui vuonna 1929. Lang käsikirjoitti elokuvan vaimonsa Thea von Harboun tarinan pohjalta. Se oli ensimmäinen kokoillan elokuva, joka käsitteli vakavasti avaruusmatkustamista, ja se oli Langin viimeinen mykkäelokuva. Matka kuuhun osuu joissakin kuvauksissaan oikeaan, sillä elokuvassa esitetään Kuun ympärilennossa käytettävä kahdeksikkokuvio, avaruusaluksen matkustajien painottomuus ja ensimmäisen kerran myös nykyään alusten lähdössä käytetty lähtölaskenta kymmenestä alaspäin.
ellauri067.html on line 394: Friedrich Anton Christian ”Fritz” Lang (5. joulukuuta 1890 Wien, Itävalta-Unkari – 2. elokuuta 1976 Beverly Hills, Kalifornia), oli itävaltalaissyntyinen saksalais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja. Lang oli huomattavimpia saksalaisen ekspressionismin edustajia ja yksi 1900-luvun arvostetuimpia elokuvaohjaajia. Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen noustua valtaan Lang muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän jatkoi uraansa vaihtelevalla menestyksellä. Yhdysvaltojen tuotannon huippuhetkiä olivat Kiihko, Nainen ikkunassa, Punainen katu ja Gangsterikuningas.
ellauri067.html on line 519: Valkoinen zombi (White Zombie) on Victor Halperinin ohjaama kauhuelokuva vuodelta 1932. Se oli ensimmäinen, tai ainakin yksi ensimmäisistä elokuvista, jossa esiintyy zombeja.
ellauri067.html on line 523: Freaks – kummajaiset (Freaks) on Tod Browningin ohjaama yhdysvaltalainen elokuva vuodelta 1932. Se perustuu Tod Robbinsin sanomalehtiartikkeliin ”Spurs”. Elokuvan pääosia näyttelivät aidot ”kummajaiset” sirkuksen ja karnevaalien maailmasta: lyhytkasvuiset Harry ja Daisy Earles, siamilaiset kaksoset Daisy ja Violet Hilton, jalaton Johnny Eck, jalaton ja kädetön Randian, androgyyni Josephine-Joseph ja monet muut.
ellauri067.html on line 555: Arthur ja ritarit kohtaavat linnan, jota vartioivat solvauksia huutavat ranskalaiset ritarit. Nämä huijaavat Arthurin joukon uskomaan omistavansa Graalin jo.
ellauri067.html on line 630: Tiiliskiven tuhannella sivulla Blicero/Weissman paljastuu yhen nuoren hererokoiraan rakastajaxi siirtomaistetussa Lounais-Afrikassa, ja sitten avainhahmoxi nazien raketin rakennusohjelmassa, minä aikana se kidutti jonkun teknikon suunnittelemaan räätälöidyn V2-raketin omiin tarkoituxiinsa. Lainaillen suosikkirunoilijaansa Rilkeä (ällökki), Weissman leikkaa yxiköllisen kuvion (cuts a singular figure). Hän kuvataan sekä "kaljuuntuvaxi koulumestarixi, joka kurkkii ylös pullonpohjalaseista" että "upiuudexi sotilaallisexi tyypixi, osaxi myyntimies, osaxi tiedemies". Se on brutaali: "sadisti jonka vastuulla on kekata uusia pelikuvioita kohti maximijulmuutta".
ellauri069.html on line 133: Jenkkipersereiät lukee Nipistintä jae jakeelta kuin niiden pyhiinvaeltajaiskät ammoin pyhää kirjaa. Joka hassu nimi, joka lerppu läppä on selitetty ihan puhki. Mix? Kait tää sit on niiden uus Pyhä kirja. Ja yhteistä entiselle näyttää olevan, et tää on lähinnä setämiesten pyhää sanaa. Typyköitä tuskin paljon kiinnostaa Pynchonin seisokkien luettelointi.
ellauri069.html on line 290: Hän haluis tutkia miten Laiskiainen tekee tän. Sen sijaan hänelle annetaan mustekala nimeltä Grigori labraeläimexi. Valkoisessa Vizauxessa toimenpide nimeltä Toimenpide Musta Siipi on menossa. Idea on hyödyntää Sakun siirtomaamenneisyyttä kexityllä propagandalla Afrikkalaisista Sachsassa—lentue Aahrikkalaisia roketti-insinöörejä. Tämä on mixi he tutkivat Laiskiaisen rodullisia ahistuxia, ideoixi miten muotoilla propagandansa.
ellauri069.html on line 376: Thomas Pynchonin 1973 mestaripala Painomusteen Sadeviitta on eepos, pelle-eepos, ja Suuri Amerikan Novelli, kuten Moby-Dick. Toisinkuin Melvillen lukijat, kuiteskin, Pynchonin lukijat voi mennä sivukaupalla täysin pihalla siitä mitä juonessa, tilanteessa tai tyypeissä on tapahtumassa. Kirjaa ei edes voi kunnolla lukea selaamatta samalla koko ajan esim Steven Weisenburgerin Seuraneitiä ja Michael Davitt Bellin “Some Things That ‘Happen’ (More or Less) in Gravity’s Rainbow.”
ellauri069.html on line 420: No niin se onkin tietysti, ei vaan pidä unhoittaa, ettei tätä touhua kukaan tietoisesti ohjaa, se vaan menee näin. Ja mukana juonessa on tietysti myös Nipsu ize, ja Goodreads mitä suurimmassa määrin. Katje kazoo filmiä jossa Grigori Mustekala kazoo filmiä Katjasta kylvyssä, ja Me kazotaan tätä kaikkea GR-elokuvasta tai äänikirjasta, tai el Laurin paasauxesta. "Ne" eli "Me" ollaan koko ajan ruorissa, eikä olla sittenkään. ("Mä" oon vannoutunut anti-paranoidi, eli pikemminkin autisti.)
ellauri069.html on line 434: Sukupuolivapaalla "existentialismilla" saadaan torjutuxi se ikävähkö syytös, että patriarkaalinen toimintatapa on uroxille tyypillistä, oli apina mikä tahansa, ei siinä mitään pyhää kirjaa tarvita, muuta kuin ehkä heittoaseena. Tollanen aseenteellinen antimaskuliinisuus kuin Pynchonilla ei riitä feminismiin, pitäis olla vähän profeminismiä. Mihin nähden sillä kyllä on rotannäköisexi piipunrassixi vähän helvetisti puoliväkisin makuuta jossa mielellään alaikäinen nainen on enimmäxeen alimmaisena ja Tomit heiluu piiska kädessä muna ulkona.
ellauri069.html on line 515: Pynchonin Laika-koira Gottfried on anglosaxixi Geoffrey. Joffrey Lannister on ikävännäköinen ohuthuulinen psykopaatti teinikuningas Kuninkaan satamassa. Jeff Cobb oli Me Naisissa leveäleukainen rikosreportteri joka sanoi konnalle silmälappu silmillä: Sinä! Näpit irti mun puolustuskyvyttömästä vanhasta... Sitä ei pidä sekottaa paljon nuorempaan samannimiseen kaapinnäköiseen hawaijilaissyntyiseen vapaapainijaan. Eikä tätä erehdyttävästi muistuttavaan naispoliisivirkamies Tarja Mankkiseen, joka liezoo suomalaisten muutenkin rehottavaa xenofobiaa ihan viran puolesta.
ellauri069.html on line 534: Laiskiainen ja Springer Verlag tapaavaat Swinemündessä Saxan ja Puolan rajan pohjoiskärjessä, viimeisessä Kasubian kaupungissa Swina-joen suulla. Siellä on noin 100K viimeisen tämän pomeraanikielen puhujaa. Ne puhuvat sitä lähinnä kyökissä.
ellauri069.html on line 557: Mutta sitähän te juuri tarvizettekin, Chicklitz huudahtaa. Hankitte liikemiehiä hoitamaan asian kunnolla sen sijaan, että panette valtion pitämään huolen kaikesta. Teidän vasen kätenne ei tiedä mitä okea tekee! Tajuatteko?
ellauri069.html on line 640: Niin jos ei oo merimieskirjaa näyttää.
ellauri069.html on line 744: Typerä elokuva perustuu vielä typerämpään samannimiseen lastenkirjaan Ihmemaa Oz (engl. The Wonderful Wizard of Oz, 1900), joka on aikaisemmin suomennettu myös nimillä Oz-maan taikuri (1977) sekä Ozin velho (1985), jonkun L. Frank Baumin kirjoittama lastenkirja. Kirja aloitti Baumin Oz-maahan sijoittuvien kirjojen sarjan, joka käsittää kaikkiaan 15 teosta. Kirja kertoo Dorothy-nimisen kansasilaistytön seikkailusta Oz-maassa.
ellauri070.html on line 40: Heleijaa! nyt on päästy Nipsuttimen kirjan VIIMEISEEN osaan nimeltä Vastavoima. May the Force be with you, but never underestimate the power of the Dark Side of the Force, let alone the power of the Eye of Sarnath. Soon it will be mine! BUAHAHAA! (h.k.)
ellauri070.html on line 56: Douglas Fairbanks oli yhdysvaltalainen näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja. Hän esiintyi mykkäelokuvan aikana useissa seikkailuelokuvissa, joista tunnetuimpia ovat Zorron merkki, Kolme muskettisoturia, Robin Hood ja Bagdadin varas. Fairbanksin ensimmäinen vaimo oli Beth Sully ja heillä oli poika Douglas Jr. Fairbanks jätti vaimonsa alkaessaan seurustella Mary Pickfordin kanssa. Hän oli naimisissa Pickfordin kanssa vuodet 1920–1936. Fairbanks oli Charles Chaplinin paras ystävä kuolemaansa saakka.
ellauri070.html on line 216: wartet sie ab und befreundet sie. Zeigt ihnen leise, niitä ja ryhtyy kaverix niille. Näyttää tyypeille hiljaa
ellauri070.html on line 239: Naht aber Nacht, so wandeln sie leiser, und bald Hämärä saapuu, hiljaa mennään, pian kuutamo nousee
ellauri070.html on line 265: (Niin saxalaiset nimittävät naaraspuolisia lampunkantojaan, syystä joka on varmaan kaikille täydellinen arvoitus.)
ellauri070.html on line 322: Sateenkaarinotko lähestyy loppua. Siv. 852 on ekan kerran jotain aikuisvakavaa keskustelua kahden kesken Katkeron ja Katin välillä. 2 hyljättyä rakastajaa natustaa vanhaa purukumia. Jotain hyvin epäaitoa tässä on. Pientä narsismin makua on purkassa. Ei liikkistä vaan jotensakin mautonta. Onkohan se tarkoitus? Ota Nipsusta nyt selvää. Ei se niin hyvä kirjailija ole.
ellauri071.html on line 64: Kuinka ollakaan, fanisivut on ihan hiljaa Nipsun sakkoliha-läpästä: "teini-ikäiset söpöliinit, kaikki 65 dollarin sakkonsa arvoisia". Tomppa kävi opiskeluaikana Vladi Nabokovin Lolita-kurssia, mutta jätti suorituxen kesken. Vladille ei jäänyt siitä mitään muistikuvaa, mutta Vladin rouva, joka korjasi sen kokeita, muistaa tosi kummallisen käsialan.
ellauri071.html on line 71: Der grobe Säugling, Nipsu hemmetti! Koita edes! Kysy muilta josset ize osaa! Tää on tökeröä. Laivapurkaamo, hemmetti, kääntäjä! Ei se ole purata, vaan purkaa, vertaa hajottamo! Älä vertaa korjaamo!
ellauri071.html on line 254:  sijaan on käytössä kolme ei-reaalista akselia |