Hui, iik, apua, pelästyn! En ole valmis! Mutta 50-luvun slangisana ei tarkoita sitä mitä luulen. Olisinpa tiennyt sen silloin, tai olisipa hän ryhtynyt vaan tuumasta toimeen. Mutta yhtä ujona jätti asian sikseen, ja kädestäpitely sai luvan jatkua ad nauseam.

ellauri019.html on line 366: Ne kasautui .... kasoiksi, ne levisivät ... kuin lyhteet. Ruumiita kellui Eufrateessa, maantierosvot partioivat teillä. Isä kääntyi pois vaimostaan sanomatta "emäntä kulta". Äiti hylkäsi lapsensa sanomatta "lapsi kulta". Tuottoisan farmin omistaja jätti tilan kesannolle sanomatta "farmi kulta". Rikas mies lähti takakautta kartanolta. Noina päivinä maan hallinto meni kuralle. Kuninkaan päässä olleet tiara ja kruunu menivät piloille. Samaa pataa olleet maat riitaantuivat. Urimin ravintola, suurenmoisten menuiden pyhäkkö, menetti tähtensä. Nanna pani vaihtoon kansansa, joita oli kuin lampaita.
ellauri019.html on line 946: jätti virolaiset pulaan.

ellauri019.html on line 994: valtavien mezäpalojen ja jättimäisten nettikauppojen

ellauri020.html on line 403: Newportiin lavastetun häävastaanoton kuvaus on taas Iivanan tavanomaista catering-emäntämäistä luettelointia. Kukat Nykistä, jättimäinen kakku Quincystä MA, kaxi orkkaa, klassinen ja poppia. Hinnasto jää puuttumaan. Vieraslista on namesdroppauxen riemujuhlaa. Eski Saarisen 60v-juhlaseminaarikaan ei pärjää sille. Jopa Sanelma venyy sanomaan pirkkomaisesti: sehän meni hyvin, ei tarvinnut suuttua.
ellauri022.html on line 690: Sykseebaari on amerikkalaisen unelma. Valkoinen elefantti korkkareissa menestysjakku päällä ahmimassa jättimäistä korvapuustia useamman edestä. Kukat pöydällä on lunastettu köyhiltä veljiltä. Trustivapaata arabien bensiiniä gallonoittain auton tankissa. Kupissa kofeiinitonta esanssia ja lusikassa heroiinia. Kasvisravinnolla ei selviä elon taistelussa, pitää olla rustoa. (Huomaa salakirjoitettu muistelma 70-luvun Korkeavuorenkadulta.)
ellauri022.html on line 696: Harvardissa se vähän lyttäs Jeesusta, ja sai porttarin 30 vuodexi. Vähän kontroversielli suurmies siis. Seppoilu on hyvä asia, mut jeesustella pitää myös. Jumalisten mielestä Emerson lempatessaan luomakunnan isähahmon jätti jälkeen tukun orpokotilapsia. Sellainen ei vetele, kyllä iskä tarvitaan joka perheessä.
ellauri023.html on line 675: Kai me ton kuna, pitää sanoa kuin Sokrates. (Nykerönenä ei kiroillut rumasti kuin Salama, vaan sievästi Helvi Hämäläisen tyylillä.) Koira vieköön näitä julkimoiden "mietiskelin tässä niitä näitä" -plokeja. Täntasoiset ajattelun pikku jättiläiset on olleet päättämässä valtakunnan asioista. Sitä saa mitä tilaa.
ellauri023.html on line 928: Räpyttelee silmiään jättisalissa. Tätäkö tää nyt on, loppusotako nyt on tulossa?

ellauri023.html on line 1032: ja jätti ne sitten heitteille.

ellauri025.html on line 70: Tuomas aloitti varhaiset opintonsa luostarissa viiden vuoden ikäisenä. Vuonna 1236 hän siirtyi Napolin yliopistoon, jossa hän joutui valitettavasti dominikaanisääntökunnan vaikutuksen alle. Hän jätti yliopiston kuusitoistavuotiaana opiskeltuaan siellä kuusi vuotta. Sääntökunnan vaihtaminen ei ilahduttanut hänen perhettään. Matkalla Roomaan hänen veljensä ottivat hänet kiinni ja veivät hänen vanhempiensa eteen San Giovannin linnaan. Häntä pidettiin vankina vuoden tai kaksi, jotta hän luopuisi aikeistaan. Tuomaan varhaisten elämäkertojen mukaan hänen perheensä jopa hankki prostituoidun viettelemään Tuomaan, mutta hän ajoi pian naisen pois. Lopulta paavi Innocentius IV puuttui asiaan. Tuomas liittyi dominikaaneihin seitsemäntoistavuotiaana vuonna 1243 pipu yhä (naisen käsin) koskemattomana.
ellauri025.html on line 704: kun Emmy jätti sen? Mitä ne Grobboon likat näkee tässä Lasse Linnan doppelgängerissä enivei? Teflonpintainen lällykkä, ontto pönttö.
ellauri025.html on line 801: No NYT tuli epilogi, kun 3 sivua on jälellä. (Några månader senare.) Ei se kyllä mikään kunnollinen epilogi oo. Se on lähinnä Saga-Lillin muistelua siitä kun se ja se kaniini-Emmy lähti Gråbbåsta anno dazumal. Mix se nyt pitää tähän vielä marssittaa? Mitäs se nyt toimittaa? No kai ne sit rupee kaveeraamaan uudestaan. Kulta jätti kummankin, ollaan me sitten tytöt toistemme kultia.
ellauri025.html on line 1033: Nimeni on Miina Sillanpää, muoto, Saariselkä. Avioliiton 12 vuoden jälkeen minä ja mieheni ovat olleet riitaa toisiinsa, kunnes hän lopulta jätti minut ja muutti Kaliforniaan ollakseen toisen naisen kanssa. Tunsin elämäni ohi ja lapseni ajattelivat, etteivätkö he koskaan näe isäänsä enää. Yritin olla vahva vain lapsille, mutta en pystynyt hallitsemaan sydäntäni kiusavia kipuja, sydämeni oli täynnä suruja ja kipuja, koska olin todella rakastunut mieheni. Joka päivä ja yö ajattelen häntä ja toivon aina, että hän palaa takaisin minuun, olin todella järkyttynyt ja tarvitsin apua, joten etsin apua verkosta ja löysin verkkosivuston, joka ehdotti, että tohtori Osagiede voi auttaa entisen takaisin saamista nopeasti . Joten tunsin, että minun pitäisi kokeilla häntä. Otin yhteyttä häneen ja hän kertoi minulle mitä tehdä ja minä tein sen sitten hän teki Rakkaus loitsun minulle. 48 tuntia myöhemmin, mieheni todella soitti minulle ja kertoi minulle, että kaipaa minua ja lapsia niin paljon, niin uskomattoman !! Joten näin hän tuli takaisin sinä päivänä, paljon rakkautta ja iloa, ja hän pyysi anteeksi virheestään ja kivustaan, jonka hän aiheutti minulle ja lapsille. Sitten siitä päivästä lähtien avioliitto oli nyt vahvempi kuin milloin se oli, kaikki kiitos tohtori Osagiedelle. hän on niin voimakas ja päätin jakaa tarinasi Internetissä, että tohtori Osagiede on todellinen ja voimakas loitsunpitäjä, jota rukoilen elääkseni pitkään auttamaan lapsiaan vaikeuksissa, jos olet täällä ja tarvitset Ex takaisin tai aviomiehesi muutti toisen naisen luo, älä itke enää, ota nyt yhteyttä tähän voimakkaaseen loitsuyrittäjään. Tässä on hänen yhteystietonsa osoitteessa: doctorosagiede75@gmail.com tai whatsapp puhelinnumeroon +2349014523836 tai viber +2349014523836.
ellauri026.html on line 153: kalastetaan teitä tankkilaivoilla ja jättitrooleilla,

ellauri030.html on line 244: No siis jos olet julkkis kuten Aira Samulin tai taata Sillanpää, tai sit kirjoittelet paskaa viimeseen saakka niinkun Puovo Huovikko, niin sittenhän voi olla mukavaa. Onhan Eskillä vielä Pafos ja mullakin nyt nää runot ja paasauxet. Runoilija Ennius vertas izeään vanhaan eläkekaakkiin laitumella lerppahuulisena. (Sama hemmo jonka Cato jätti kärvistelemään köyhänä kotiopettajana rahdattuaan sen ensin jostain saarilta luoxensa.)
ellauri030.html on line 284: Sevverran olis kristityillä tohon Siiselin puheeseen huomauttamista, et sen mukaan kuoleman jälkeen ei joko tunnu miltään tai tuntuu tosi hienolta. Minnekkäs putos se kristittyjen kekkaama kolmas mahdollisuus että herätäänkin kuumassa paikassa loputtomaan lapioduuniin hiilikasalla? Mitäs jos jumala onkin jättimäinen kana? Tai ollaankin kohta matoja, kuten haaveilee Dalai Lama? Mahdollisuuxia on loputtomia, todennäköisyyxiä vaan yx. Mikäkö? Sitä sietää kysyä ex-vanhuxilta, saman homman jo läpikäyneiltä. Tehdä gallup luutarhassa.
ellauri030.html on line 345: Stoalaisuuden aloittaja on filosofi Zeno (350–264 eaa.), ei se presokraattinen Zenon siis, järkimies, tästä on ollutkin jo puhetta. Tää Zenon oli kotoisin Kition kaupungista Kypros-saarelta. Hän oli alkuaan liikemies, mutta antautui sittemmin kokonaan henkisiin harrastuksiin. Oli kai saanut kokoon riittävästi massia. Tätä Zenonia opetti Platonin oppipoika Xenokrates, joka myytiin orjaxi kun jätti verot maxamatta. Tää on nyt vähän toistoa, mut menköön. Stoan pylväikössä oli hiljan tapettu ateenalaisia mielenosoittajia oligarkkiajoilla, Sokrates oli ollut barrikaadeilla. Zenon halus oppilaiden poistavan siitä graffitit.
ellauri031.html on line 796: Eli Minotaurus näki poikasena ennusnäyn Narvikin taisteluista 1940 2. maailmansodassa. Kaiketi luettuaan kannesta kanteen raamatun. Joo, 3v etukäteen eli 12-vuotiaana. Uskokoon ken haluaa. Varmaan luki siitä lehdestä 15-vuotiaana. Narvikin taistelut oli onnetonta sähläystä norjalaisilta. Kapteeni Willoch hukkui jääveteen kun sen vanha paatti meni kahtia. Liittoutuneet jätti ne soittelemaan lehdellä pian alkumenestysten jälkeen säikähdyttyään Ranskan sodasta. Iso joukko norjalaisista oli sakumielisiä muutenkin, niinkuin se Konrad Sundlo. Knut Hamsun varmaan harjoitteli nazitervehdyxiä. Narvikin sankari kenraali Fleischer teki harakirin kun se syrjäytettiin karkuun lähteneiden norjalaisten päällikkyydestä ja lähetettin jonnekkin käpykylään Kanadaan. Me sotasankarit. Hei, me soditaan!
ellauri031.html on line 823: Ennusmerkkeihin uskomisen nixi on että pitää kirjaa vain onnistuneista ennustuxista. Jos tarpeex monta kertaa heittää noppaa saa kuutosen, ja sit voi siitä päätellä et voi vizi, kyllä mulla kävi pulla. Varmaan Syväntökin vaati luomakunnan herralta rahaa ja muuta suosiota jatkuvalla syötöllä, housunpolvet ihan kiiltävinä. Suurin osa rukouxista meni harakoille, mut optimistina se muistaa vaan ne onnistuneet tapauxet, "vahvat rukousvastauxet", ja niissäkin se saattaa jälkikäteen vähän parannella tarinaa. Hyvä tarina eli evankeliumi on rautaisannos evankelistan pakissa. Kaikkein hassuimpia on sellaiset tarinat, jossa jollekulle kävi mainiosti jonkun toisen epäonnen kustannuxella. Esim et kun se rukoili kovasti, arabit jätti ampumatta Kaarlo Syvännön, mutta ampui Hilda Anderssonin, joka ei varmaan rukoillut kunnolla. Tai sit sen listiminen oli osa herran laajamittaisempaa suunnitelmaa. Jos rukous ei nazaa, herralla on takataskussa joku parempi suunnitelma, tai pyyntö oli muuten kohtuuton. Ei sitä sentään joka pikkuasialla sovi herraa hätyyttää, vaik sitä kyllä pitää totella joka hemmetin partakarvan kohdalla. Vähän sama tematiikka kuin Candidessa: kaikki kääntyy kyllä parhain päin, kun kärsivällisesti odottaa. Viimeistään sitten siellä salin puolella. Tähän tarvitaan sitä optimismia, tulevaisuudenuskoa.
ellauri032.html on line 576: maatuvia tuulenkaatoja, jättimäisiä murkkupesiä. Kaksi vanhusta

ellauri032.html on line 654: Zinzendorfin isoäitikin oli harras pietisti ja Philip Jakob Spenerin ystävä. Tätä kautta Nikke sai kosketuksen pietismiin. Hän kävi koulun (1710–1716) Hallessa August Hermann Francken koulussa, jossa vaikutti Hallen pietismin nimellä vaikuttanut kristillinen herätysliike. Perheen painostuksesta hän siirtyi opiskelemaan lakia Wittenbergiin. Siellä hän tapasi ortodoksiluterilaisia eli puhdasoppisia luterilaisia ja huomasi pietismin ja ortodoksiluterilaisten välillä vallinneen jännitteen. Vuonna 1722 hän avioitui Dresdenissä Ermuthe Dorothea von Reussin kanssa. Heidän perheeseensä syntyi 12 lasta. Zinzendorff jätti lain ja seuras evankeliumia, ja tuli siunatuxi. Zinzendorf kuoli vuonna 1760. Siinä kaikki.
ellauri033.html on line 620: Passow jätti opinnot kesken kun pääsi yliopex Weimariin kiitos Goethen. Niinkuin se yx Hintikan etukenoinen oppipoika pohjoisessa asuvaxi proffaxi, Juha Manninen sen nimi oli, entinen jauhiainen (ehkä nykyinenkin, en tunne paremmin) joka ei sitten koskaan väitellyt, kun ei tarvinnut. Toisin kuin ryhditön partajehu Juha Manninen, sileäleuka Franz kannatti voimailua, aiheutti kuuluisan Beslauer Turnfehden vetelysten kieltäytyessä vapaaliikkeistä akateemisen vapauden nimessä. No ei, tämä nykysessä Puolan Wroslawissa käyty kiista keppijumpasta 1819 sai vakavampia poliittis-kumouxellisia sävyjä, jotka kirjailija Kotzebuhen murhan jälkeen sai keisari Wilhelmin säätämään jumppakieltolain. Kerran niinkin päin. Vuonna 1819 alkoi Sinebrychoff panna Helsingissä Koffia.
ellauri033.html on line 1045: Comme un géant armé d’un glaive inévitable, Niinkun jätti hirmu miekan kanssa,
ellauri034.html on line 112: Sellasta MIT n moraalipeliä on elämä. Kenen yli ajetaan, kolme mustaa lasta vaiko liikemies. Kun Hister hyökkäs Norjaan, liittoutuneet tuli avuxi. Sit aukes Ranskan rintama ja kaikki lähti sinne kiireesti, sano norjalaisille pärjäilkää. Kun Berliini lyyhähti, ryssät jätti suomalaiset Talin kranaattikuoppiin kuin kuuman perunan, mustelmaiset maanpuolustajat kömpii kiven alta ja ihmettelee, et täsäkö tää nyt oli. Sit herää ja hurraa: me voitettiin! Nyt tapa se, Elmeri! Saved by the gong. Kumistin pelasti.
ellauri034.html on line 539: Epäonnistuneen itsemurhayrityksen jälkeen Korzeniowski pestautui 1878 englantilaislaivaan. Vuonna 1886 hänellä oli komennossaan oma laiva ja hän oli saanut Britannian kansalaisuuden. Tässä vaiheessa hän muutti nimensä Joseph Conradiksi. Seuraavat kahdeksan vuotta hän purjehti eri puolella maailmaa kartuttaen kokemuksia, jotka vaikuttivat voimakkaasti hänen myöhempään kirjalliseen tuotantoonsa. Vuonna 1893 hän jätti merimieselämän, jonka aikana hän oli täysin englantilaistunut, lukuunottamatta puolalaista aksenttia.
ellauri035.html on line 801: uni jätti näinä kaikkina öinä mennäxeen sun valkoiseen vuoteeseen
ellauri036.html on line 43: Amantine-Lucile-Aurore Dupin, myöhemmin paronitar Dudevant, kirjailijanimeltään George Sand (1. heinäkuuta 1804 – 8. kesäkuuta 1876) oli ranskalainen feministinen kirjailija. Sand nai paroni Casimir Dudevantin vuonna 1822. Pari sai kaksi lasta. Vuonna 1835 Sand jätti miehensä ja otti lapsensa mukaansa Pariisiin.
ellauri036.html on line 44: Sand oli kova kirjoittamaan, yli 70 romaania ja 50 muuta prujausta. Sand tunnettiin aikanaan romaaniensa ohella myös hänen lukuisista rakkaussuhteistaan kuuluisiin miehiin. Sandilla oli suhde Alfred de Musset´n (1833–1835), Frédéric Chopinin (1836–1847) ja siinä välissä ehkä myös Franz Lisztin kanssa. Keuhkosairaan Chopinin Sand jätti pari vuotta ennen tämän kuolemaa lapsistaan johtuneen kiistan vuoksi. Chopin pelkäsi tulevansa elävältä haudatuxi ja vaati ruumiinavausta. Sillä oli kokonainen nippu keuhkosairauxia, puuttui enää korona. Arkussa ei saa vedetyxi henkeä, voi tukehtua kuoliaaxi. Hautajaisissa piti soittaa Mozartin Requiem, mutta ne viivästyivät, koska kirkko ei sallinut naisten rallattavan seurakunnassa. No suostui ne sitten julkisuuden pakosta, mutta pitkin hampain.
ellauri036.html on line 87: Vertaa tätä Mussen versiota siihen miten oikeesti kävi: Abelardilta meni munat ja se oli aluxi voimattoman mustasukkainen ja kiukkunen, mut lopulta menetti kokonaan kiinnostuxensa panohommiin ja jätti Heloisen kuin nallin kalliolle.
ellauri036.html on line 2147: Ähläm-sählämi (engl. Salaam aleichem) on jättiläismäisten rättipäiden laji, joka on peräisin Aasiasta. Ähläm-sählämien uskotaan olevan jenkkien jalostama laji, joka on suunniteltu tuhoamaan asumuksia ja aarteita. Nämä ihmislihan mausta nauttivat jättirättipäät havaittiin New Yorkissa vuonna 2001. Tyypillisesti sählämit ovat paksun mustan karvan peitossa ja niillä on viitisen metriä pitkät raajat sekä kalashnikovit, jotka tuottavat naksahtelevaa ääntä sählämien ollessa ärsyyntyneitä tai peloissaan. Sählämeillä on suuret torahampaat joita ne käyttävät syödessään liberaaleja tai kuolleita lajitovereitaan. Torahampaissa on vaarallista myrkkyä, josta voi saada venäläisiltä peräti 100 kaljuunaa per pintti. Melkein yhtä paljon kuin sarvikuonon sarvesta. Sählämien mukulat ovat A-luokan kauppasaarrossa. Naarassählämit ovat älisijöitä l. ankeuttajia. Ankeuttaja on tavallisesti koiraa suurempi ja se pystyy munimaan jopa 100 mustapäistä, rantapallon kokoista mukulaa, joita se hautoo yhdeksän kuukautta. Sählämeillä on kolme silmää, ne ovat erittäin viisaita ja osaavat puhua. Kirjoissa kuitenkin vain yhdyskunnan johtaja Osama osaa puhua. Tai osasi kunnes sen nitisti koloniaalilennokki.
ellauri037.html on line 581: Äiskän kanssa tuli taas kärhämää ja Arttu muutti Dresdeniin 1814. Se jatkoi filosofointia ja seurustelua herrasväissä ja satunnaista bylsintää. Joku nuori maalaripoika maalas siitä taulun, jossa se paranteli vähän Artun persemäistä lättyä. Silti Arttu haastoi riitaa vähän jokaisen kanssa kuin Esa Itkonen. Samalla se kirjotti magnum opusta, Maailma tahtona ja esityxenä, joka valmistui 1818. Se oli nyt asiantuntija, sillä oli hurja tahto esittää. Sope jätti sen Brockhausille, mutta riiteli joka ii-pilkusta, Brockhaus menetti hermonsa, kaiken lisäxi kirjan myynti oli surkea.
ellauri038.html on line 115: Perhe muutti Röckenistä Naumburgiin, jonka lähellä sijaitsevassa Pfortan oppikoulussa Nietzsche oppi kreikkaa ja latinaa. Hän menestyi koulussa niin, että hän pääsi Bonnin yliopistoon vuonna 1864 opiskelemaan yleistä kielitiedettä ja filosofiaa (no ei, teologiaa). Myöhemmin hän kuitenkin jätti teologian ja keskittyi kielitieteeseen. Niinkuin E.Saarinen.
ellauri039.html on line 306: Fontane oli söpön näköinen 23-vuotiaana. Se suhtautu naisiin suht ymmärtävästi aikansa setämiehexi. Vaimo Emilie Rouanet oli koulukaveri. Äiti Emilie Labry oli sekin hugenotti. Huuakotteja koko porukka. Ne oli lipilaareja ja kannatti Saksan yhdistymistä. Perhe asui tovin Lontoossa kuin Klasun porukat. Sanokohan senkin pojat mami ja pupi? Meistä se oli hassua. Innostu 1848 hulluilusta mut lopetti ajoissa. Sillon se jätti apteekkihommat. Sen ekat yritelmät kirjailijana oli aika lässähdyxiä, muze petras kuin sika juoxua. Fontane tykkäs Walter Scottista, mut kukapa ei noihin aikoihin. Ällös preussilaista militarismia. Pidän keskinkertaisista kirjailijoista, ne on kiltimpiä.
ellauri042.html on line 78: The dental hardware was desixgned se jättimäiseen kitaan ja paloittelee
ellauri042.html on line 830: Sacksin romantisoima "personal centre" on vaan jättimäinen narsistinen pyyhekumi jolla me-first apina pyyhkii mielestään kaiken millä ei ole relevanssia omalle evolutiiviselle menestyxelle. Toisin Sir Herbert Oakley:
ellauri043.html on line 151: Edessäpäin aurinko tekee laskua. Pohjoinen taivas on helmenharmaa, taivaan sinisessä holvissa leviävät purppuraiset pilvet kuin jättimäinen puuhka. Auringon liekit tummenevat, asuurinväriset alueet saa helmiäisen sävyä; puskat, kivet, maa, kaikki näyttää pronssilta; ja avaruudessa leijuu kultaista pölyä, niin hienoa, että se sekoittuu valon värinään.
ellauri043.html on line 488:

Se on Piru, joka nojaa kyynärpäillään mökin kattoon. Sen siivet on supussa kuin jättiläismäisellä lepakolla imettämässä poikasiaan - 7 kuolemansyntiä, joiden irvistävät päät kurkistelevat epäselvästi.

Salaisuus jonka sä haluut kuulla on viisaiden hallussa. Ne asuu etäisessä maassa, istuu jättiläismäisissä puissa, tai siis niiden alla, niillä on valkopyykkiä päällä ja ne on tyyniä kuin jumalat. Niitä ruokkii pelkkä kuuma ilma. Ympärillä talsii leopardeja keinonurmella. Lähteiden solina ja yxisarvisten hirnahtelu sekoittuu niiden ääniin. Sä kuuntelet niitä; ja tuntemattoman kasvoilta lähtee huntu!
ellauri043.html on line 2513: näkee selvästi bambujen läpi pylväsmezän, sinertävänharmaan. Ne on puunrunkoja jotka tulee vaan yhdestä rungosta. Jokaisesta sen haarasta lähtee toisia haaroja, jotka tunkeutuvat maaperään; ja tää näiden äärettömästi moninkertaistuvien vaaka- ja pystysuorien viivojen kokonaisuus muistuttaisi jättimäistä kehikkoa, ellei siellä olisi sielä täällä pientä viikunaa, mustalehtistä, kuten sykomori.
ellauri043.html on line 3786: Kun mä asuin Heliopolixen temppelissä, kazelin usein kaikkea mitä oli seinillä: korppikotkia kantamassa valtikoita, krokoja rämpyttämässä lyyraa, kuvia käärmemiehistä, lehmänpäisistä naisista rähmällään jättikyrpäisten jumalien edessä, ja niiden yliluonnolliset hahmot veti mut muihin maailmoihin. Ois ollut kiva tietää mitä niiden levolliset silmät näkivät.
ellauri043.html on line 3939: Kahareisin lintujen päällä, kantotuoleihin kapaloituina, tönöttäen kultaistuimilla, ne matkustaa, unexii, käskee, juo viiniä, hengittää kukkia. Tanssijattaret pyörähtelee, jättiläiset jahtaa hirviöitä, yxinäiset meditoi luolien suuaukolla. Ei erota tähtiä silmäteristä, pilviä banderolleista, Riikinkukot ottaa juotavaa kultapölypuroista, paviljonkien koruommel sekottuu leobardien täpliin, värilliset säteet risteäbvät sinisessä ilmassa lentävien nuolten kaa ja suizutusastioiden joita heilutetaan.
ellauri043.html on line 4916:

Pylväikön keskellä valtaistumella Jpiter, jättiläismäisenä yläruumis paljaana, pitää toisesa kådessä voittoa, toisessa ukkosta;
ellauri043.html on line 5009: Antonius erottaa sen juurta vasten, puolixi kadonneina sen onkaloihin, tai kanniskellen kiviä olkapäillään, valtavia kahlehdittuja ruumiita. Ne on titaanit, jättiläiset, hekatonkyyrit, kykloopit, ja Obelix, hiidenkivien toimitusmies.
ellauri043.html on line 5539: — näyttäen vaeltavilta jättimuurahaisilta tai suurilta pois lentäviltä perhosilta.
ellauri043.html on line 5853: Tähdet moninkertaistuvat, tuikkivat. Taivaanlaen linnunrata kehittyy kuin Kouvola, tai jättimäinen vyö, jossa on väliin reikiä, noissa sen kirkkauden rakosissa leviää pimeitä avaruuxia. On tähtisateita, kultapölylaahuxia, valohöyryjä jotka keijuu ja hajoaa.
ellauri043.html on line 5866: Se havaizee yhdellä silmäyxellä etelän ristin ja ison karhun, ilvexen ja kentaurin, kalojen tähtisumun, Orionin tähtikuvion 6 aurinkoa, Jupiterin 4 kirrtolaisineen, ja jättimäisen Saturnuxen 3-kertaisen renkaan! Kaikki planeetat, kaikki tähdet jotka ihmiset myöhemmin löytävät! Se täyttää silmänsä niiden valoilla, se ylitäyttää päänsä niiden välimatkalaskelmilla, — sit sen pää nuupahtaa.
ellauri043.html on line 6250: Filosofi Hegesias Syrakusassa saarnasi siitä niin hyvin että jengi jätti ilotalot autioixi mennäxeen maaseudulle hirteen lepäämään.
ellauri043.html on line 6479: — ja koko ruumis kiemurtaa kuin jättimäinen mato pystyasennossa.
ellauri043.html on line 6877:

jättimäisen punaisen leijonan, jolla on ihmisen pärstä mutt kolme riviä hampaita.
ellauri043.html on line 6900: Se venyy ihan litteänä, ja sen jalat katoo jättimäisen harjaskuontalon alle, joka peittää sen kasvot.
ellauri046.html on line 65: Sufficientemente colta nella letteratura, nell'arte e nella musica, Gaspara fu portata dalla forte carica della sua personalità a vivere in modo libero diverse esperienze amorose, che segnano profondamente la sua vita e la sua produzione poetica. I romantici videro in lei una novella Saffo, anche per la sua breve esistenza, vissuta in maniera intensamente passionale. La vicenda della poetessa va però ridimensionata e collocata nel quadro della vita mondana del tempo, dove le relazioni sociali, comprese quelle amorose, rispondono spesso a un cerimoniale e ad una serie di convenzioni precise. Fra queste è da segnalare l'amore per il conte Collaltino di Collalto, uomo di guerra e di lettere, che durò circa tre anni (1548-1551): tuttavia a causa di lunghi periodi di lontananza Collaltino non ricambiò il sentimento intenso che Gaspara provò per lui, e la relazione si concluse con l'abbandono della poetessa, che attraversò anche una profonda crisi spirituale e religiosa. Leimasimella oli taipumusta depixiin. Kun tuli vastoinkäymisiä (veli kuoli, kreivi jätti), se meni aina rapakuntoon ja meinas mennä nunnaxi. Onnexi ei mennyt.
ellauri047.html on line 60: Thuringenistä Frankfurtiin muuttanut räätäli-isoiskä kirjotti vielä nimensä ööllä Göthe, ennenkun alkoi suurkaupungissa hienoilla. Scneiderscheren schneiden scarf, scharf scneiden Schneiderscheren. Se nai izellen eskisaarismaisesti kukoistavan hotellialan yrityxen ja rikastu sillä niin törkeesti et jätti jälkeensä läjittäin kiinteistöjä, pantteja ja kultasäkkejä. Goethen isä Johann Kaspar Goethe (1710–1782) oli lakitieteen tohtori, joka kuului Frankfurtin varakkaimpiin porvareihin, ei tarvinnut päivääkään työtä tehdä. Se oli saita pedantti. Goethen äiti oli iloluontoinen Katharina Textari (1731–1808). Äiskä "Frau Rat", rouva rotta, oli 17 kun se naitettiin yli 2x vanhempaan ökyporvariin. Muut lapset kuoli paizi Woku ja sisko Cornelia, jonka kanssa se leikki nukketeatteria ja lääkärileikkejä. Äitikin sano sitä Hätschelhansixi. Goethe ei käynyt lapsena koulua, vaan hän sai kotiopetusta laajasti sivistyneeltä isältään ja kotiopettajilta. Hänelle opetettiin muun muassa historiaa, matematiikkaa, maantiedettä, miekkailua, tanssia ja piirtämistä. Ranskan kielen hän oppi niin perusteellisesti, että hän kykeni puhumaan sitä yhtä hyvin kuin äidinkieltään.
ellauri047.html on line 620: jättihartioilla; suhisten
ellauri047.html on line 825: Anteron oman dobbymaisuuden, sen henkisen lyhytkasvuisuuden näkee toisaalta sen kantamassa kaunassa loppusoinnuttomuudesta innostuneille juipeille, toisaalta sen ihastuxesta "jättiläismäisiin voima-olentoihin", johkin muhkeapohkeisiin supermiehiin. Tääkin runo on tosi narsistinen:
ellauri048.html on line 180: Anteron oman dobbymaisuuden, sen henkisen lyhytkasvuisuuden näkee toisaalta sen kantamassa kaunassa loppusoinnuttomuudesta innostuneille juipeille, toisaalta sen ihastuxesta "jättiläismäisiin voima-olentoihin", johkin muhkeapohkeisiin supermiehiin. Tääkin runo on tosi narsistinen:
ellauri049.html on line 191: Uuno Salonen kirjautui Helsingin yliopiston historiallis - kielitieteelliseen tiedekunnanosastoon syksyllä 1920. Siirtyessään Helsinkiin Uuno jätti taakseen kuvataiteen tekemisen. Uuno oli epävarma akateemisen alan valinnasta, sillä oma runoilijan kutsumus oli Honkapään sukulaisten ajatuksien vastainen. Yliopistovuosiensa 1920-23 ja 1925-26 aikana hän ei suorittanut yhtään opintokokonaisuutta. Kouluttautuminen oli vain lume, niin hänelle itselleen kuin honkapääläisille, jolla hän mahdollisti elämänsä pääkaupungissa. Aika kului runojen kirjoittamiseen, sanomalehti- ja kustannusalan kirjallisiin toimitustehtäviin, käännöstöihin ja dekadenttiin boheemieloon.34 Kailas osallistui aktiivisesti nuorten kirjailijoiden, Nuoren Voiman Liiton jäsenten ja tulevien Tulenkantajien seurapiirielämään. Hengenheimolaisuus edesauttoi niin runoilijan uraa mutta myös rappioelämää.
ellauri049.html on line 225: Kaarlo (Kalle) Sarkia (alkuperäiseltä nimeltään Kaarlo Teodor Sulin) (11. toukokuuta 1902 Kiikka – 16. marraskuuta 1945 Sysmä) oli suomalainen runoilija ja esteetikko. Hän suomensi ranskalaista runoutta. Hänestä on käytetty myös nimitystä ”suomalainen Apollo”. Sysmän entisen pankin seinässä on Kaarlo Sarkian muistolaatta. Kai Kalle asui siellä ennenkuin siitä tuli pankki, ellei sitten ollut siellä velan panttina. Niklaxen eka tyttöystävä, juutalainen Hanna jätti Rauhixen pihalle muistolaatan ekoista känneistä.
ellauri049.html on line 392: Elokuussa 1871 Rimbaud lähetti töitään runoilija Paul Verlainelle, joka kutsui hänet Pariisiin. Rimbaud saapui kaupunkiin syyskuussa 1871 ja vietti kolme kuukautta Verlainen ja tämän vaimon luona. Rimbaud’n ja Verlainen välille muodostui suhde, joka aiheutti skandaalin. Rimbaud palasi Charlevilleen maaliskuussa 1872, mutta Verlaine kutsui hänet takaisin Pariisiin jo toukokuussa. Heinäkuussa Verlaine jätti perheensä ja muutti Rimbaud’n kanssa Lontooseen, missä he viettivät seuraavan talven. Huhtikuussa 1873 Rimbaud jätti mieleltään järkkyneen Verlainen ja palasi kotitilalleen Ranskaan, missä hän kirjoitti teoksensa Kausi helvetissä. Samana vuonna Verlaine ja Rimbaud tapasivat vielä Lontoossa ja Brysselissä, missä Verlaine ampui Rimbaudia ja sai kahden vuoden vankeustuomion.
ellauri049.html on line 468: J’ai vu fermenter les marais énormes, nasses Oon nähnyt jättisoita käymistilassa, mertoja,
ellauri049.html on line 475: Où les serpents géants dévorés des punaises Missä jättikäärmeet luteiden nielemät ;)
ellauri049.html on line 717: Sombres, et pullulant de vastes crocodiles synkkien, jättikrokotiileja pullollaan,
ellauri049.html on line 1087: Gunnlöd (Gunnlǫð) är en jättinna i nordisk mytologi. Hennes far är Suttung, som en tid var ägare till det dyrbara skaldemjödet. Mjödet hade bryggts av dvärgarna Fjalar och Galar sedan de mördat den vise Kvase. Dennes blod blandade de sedan med honung och bryggde ett mjöd som gavs den egenskapen att var och en som drack därav fick del av Kvases visdom och blev skald. Sedan Suttungs far Gilling hade omkommit i en sjöolycka orsakad av dvärgarna, vilka därefter mördade hans änka då de inte stod ut med att lyssna till hennes gråt och jämmer, tvingades dvärgarna att i mansbot till Suttung överlåta skaldemjödet. Mullakin on kellarissa vielä jäljellä muutama pullo vapusta jäänyttä inspissimaa. Pulloista on vaan korkit falskanneet, eivät sihahda, varmaan pilaantuneet. Ihan hyvvee inspissimmoo, vuan 67v vanahoo.
ellauri050.html on line 567: Heilige hörten: daß sie der riesige Ruf pastorit kuuli: et ne jättiläishuuto
ellauri051.html on line 522: Immense self-inflation, Wilt oli kuin pumpattava barbara. Wilt oli izeoppinut, self-made hihhuli, protestantti millennialisti tai teosofi. Mut ennenkaikkea jättiläismäinen narsisti. Family size egotisti palvomassa omaa priapistista näköispazasta. Fyf fyf, sanoi Alcott ja Thoreau. Waldo peukutti.
ellauri051.html on line 810: 230 I behold the picturesque giant and love him, and I do not stop there, 230 Näen maalauksellista jättiläistä ja rakastan häntä, enkä pysähdy siihen,
ellauri052.html on line 56: Henderson oli Salen oma mielikirja. Lukikohan se sitä ääneen izelleen ja sanoi "loistavaa" kuin Sven Tolppa. Conrad oli Solomonin mielikirjailija collegessa. Figures. Niisson paljon samaa. Elämää suurempia sankareita ja kaappihomoja. Salen Nobel-puhe on tyypillistä amerikkalaisille suunnattua amerikkalaista Geldjude potaskaa, sankareina Conradin ohella Milton Friedman ja Erich Auerbach, pahixina Robbe-Grillet ja punikit. Vielä yx uskomattoman tarkka Henderson lookalike on Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump. Kaikki nazaa: koko, luonne, typeryys, vulgaari puhetyyli, jättimäinen narsismi.

ellauri052.html on line 507: Pierre Thaxterillakin oli frizuliina. Se oli uskollinen kaikille vaimoilleen. Jos se ei saisi aikaan Major Statementtia, ainakin se jätti siementä, geneettisen leiman maailmaan. Halvexittavaa, tuumaa Sale. Jolta jäi 1 onneton lytätty poika joka haukku iskän pydeen sen kuoltua. Mutta jäihän siltä näitä steitmenttejä. Se on meemipeikko. Se pursuaa jenkki perseasenteita kuin tyhjentämättä jäänyt roskis täynnä käytettyjä korzuja. Vanhat mamut on isänmaallisimpia, ne on Amerikalle kiitollisia proselyyttejä.
ellauri052.html on line 608: Ajan myötä Annie Besantin johtaman Teosofisen liikkeen ja sen suomalaisen osaston välille syntyi erimielisyyksiä. Ratkaiseviksi kiistakysymyksiksi nousivat toisaalta Krishnamurtin mahdollinen maailmanopettajuus sekä suhtautuminen ensimmäiseen maailmansotaan. Besantin johtama liike katsoi Saksan edustavan sodassa "mustia voimia", minkä perusteella oli oikein tukea ympärysvaltoja. Käsitys oli ristiriidassa Ervastin pasifistisen näkemyksen kanssa. Ervast uskoi myös maailmanopettajan tuloon mutta jätti henkilöllisyyden auki. J. R. Hannulan myöhemmän ilmoituksen mukaan kyseessä oli Ervast itse. Ervast suhtautui myötämielisesti myös Rudolf Steineriin, joka hänkin irtautui teosofisesta liikkeestä ja perusti antroposofian.
ellauri052.html on line 900: Humboldtin lahja onkin oikeasti Salen oma sepustus josta tulee kassamagneetti ja jättimenestys. Kaikista hienointa elämässä on "pleasing hundreds of thousands, millions of spectators". Ja ansaita paljon paljon rahaa.
ellauri053.html on line 1318: Monuments of unageing intellect. Munkaltaiset monumentaaliset älyn jättiläiset.
ellauri055.html on line 891: Sotakokemustensa pohjalta Sillinpää alkoi kirjoittaa kesällä 1918 romaania Hurskas kurjuus, joka seuraa punaisiin kuuluvan torppari Juha Toivolan vaiheita 1860-luvun nälkävuosista aina kevääseen 1918, jolloin hänet teloitetaan syytettynä murhasta, jota hän ei ole tehnyt. Kustantaja jätti romaanista pois joitakin osia, mutta se julkaistiin kuitenkin jo vuonna 1919. Romaani käännettiin ruotsiksi nimellä Det fromma eländet (1920) ja Sillinpää alkoi tulla tunnetuksi myös muissa Pohjoismaissa. Sillinpään pyrkimys objektiivisuuteen romaanissa herätti kritiikkiä julkaisun aikaan. Vittuun objektiivisuus!
ellauri058.html on line 172: Heinolan jättikirppixeltä ois saanut myös Jussi Talven opus magnumin Iloinen juusto. En ostanut. Ostin sen sijaan niteen Väpi: Väinö Linnasta kerrottua. Väpin 75-vuotisjuhlakirja. Seuraan aikaani.
ellauri058.html on line 364: Aika paxua että Matti muka tekee kaikkensa sovittaaxeen tekonsa. Eise tee mitään! Jotain omaa agendaa se ajaa kysymättä taaskaan mitään perheeltä. Minnekkäs jäi se pikku sana anteexi? Ei vittu, se on koleerinen sekopää, sixpä Helenakin jätti sen.
ellauri058.html on line 579:

Nulikat mollaavat Iijoen jättiläistä – ja tyrkyttävät itseään

ellauri060.html on line 906: Vapaakauppasopimusten mukana on yxityisten kauppakomppanioiden eli kapitalistijättiyhtiöiden valta palaamassa maailmaan. Muslimien kalifaatille eli yleisemmin ISIS-terrorismin nimellä tunnetulle keski-aasialaisten kapinalle öljy-yhtiöitä vastaan kävi huonosti. Sinne jäivät suomalaisetkin vapaaehtoiset naiset ja lapset ruikuttamaan leirioloihin. Äijät sentään sidottiin kanuunoiden suihin ja ammuttiin tuusannuuskaxi..
ellauri060.html on line 1138: Yhtä hyvin ei käynyt tälle Laurille. Adi jätti seisomaan kuin nallin Koskelan opiskelija-asuntolan kalliolle vappuaamuna.
ellauri061.html on line 168: No siis Hernian optiot on: seppuku, luostari, tai inha Dimitri. Oleanteri sanoo osuvasti Dimitrille: mixet nai isäpappaa kun se sua niin rakastaa. Se Hernian isäpappa on Aigeios, jonka mukaan on ristitty Aigeian meri. Dimitri on luikero, bylsi Helenaa ja jätti haaskaxi. Paska Theseus pitää setämiesten puolia ja uhkailee Herniaa.
ellauri061.html on line 677: II Kansallisteatterin eilinen esitys oli koonnut katsomon täyteen kiitollista yleisöä. Pääosan esittäjä, hra Eero Kilpi sai osakseen runsasta, lopussa varsin voimakasta suosiota. Hänen tulkintansa jättikin mieleen sympaatisen tunnelman, ja varmaan on eilinen esitys huomattavin hra Kilven tähänastisista ennätyksistä. Hamletin osa on, jos mikään, neroa varten kirjoitettu. Sen sisältörikkaus on tavaton. Ja siitä on voitu sanoa, että niin paljon kuin Hamlet puhuukin ja sanoilla ilmaisee itseään, niin on hänen vaitiolonsa yhtä ilmehikäs. Mikä ulkomaailmasta tuleva vaikutelma häntä kohtaakin, heti sytyttää se hänessä jonkin nerollisen ilotulituksen, syvimmän kosmillisen murhemielen tai itsekiduttavan epäilyksen purkauksen. Näiden välillä ei ole muuta sidettä kuin niiden yhteinen merensyvyinen tausta, josta ne nousevat. Ja se tausta on yhtä kaunopuhelias kuin nämä juhlalliset monologit ja leikkaavat kärkevyydet itse. Se juuri tekee meille Hamletin niin mielenkiintoiseksi ja houkuttelevaksi--tuo puolittain unissakävijän sielunelämä, josta itsensä ja maailman epäilys on ikäänkuin syönyt pohjan pois--ja sen tahtoisimme nähdä näyttämöllisessä esityksessä kuultavan esille. Se mitä hra Kilpi tästä runsauden määrästä sai näkyviin, epäilemättä teki huolellisesti tutkitun ja älykkäästi ymmärretyn vaikutuksen. Joskaan hänen olennollaan yleisesti ei ole tuollaista voimakkaampaa ihmehikkyyttä, joka itsekseen puhuisi, osui moni yksityiskohta, oikein tavattuna ja hillittynä, paikalleen. Olisi kuitenkin toivonut suurempaa vapautumista hänelle ominaisesta maneerista, joka toisinaan ei ollut tuomatta mieleen hänen entisiä osiaan. Heikointa olivat mielestäni kohtaukset Ofelian kanssa; Hamlet on nero rakkaudessaankin ja juuri tässä hänen sydämensä ja päänsä etäisyys muodostuu kenties laajimmaksi, kipeimmäksi. Kokonaisuutena ei hra Kilven esitys ollut vapaa yksitoikkoisuudesta, johon paljon vaikuttaa alituinen palaaminen samoihin eleisiin, eikä myöskään se kehitys, jota Hamletissa on huomattavissa, tullut esille siinä määrässä kuin olisi tilaisuutta ollut. Hra Axel Ahlberg ja rva Rautio esittivät kuningasta ja kuningatarta, kumpikin heille ominaisella taiteellisella vaistolla ja kypsyydellä. Hra Raution Polonius oli hauska nähdä. Shakespeare ikäänkuin huvittelee itseään tässä henkilökuvassa, asettaessaan tämän porvarillisen vanhuksen Hamletin henkistä ylemmyyttä vastaan. Hra Raution esityksessä oli sattuva hymyilyttävä väritys. Rva Lindelöfin Ofelia samoinkuin hra Raikkaan Laertes olivat varsin eheitä luomia. Mainittava on vielä muissa osissa hra Salo (Horatio), Weckman, Yrjö Somersalmi. Olen vielä tilaisuudessa palaamaan näytelmään ja sen esitykseen.
ellauri062.html on line 342: Onkohan Juotikkaalla (ollut?) naisystävä joka tykkää hevosista vielä enemmän kuin Jaakosta? Onko Jaakon äiti tomera naistoimihenkilö, joka on aina hemmotellut ja lytännyt Jaakkoa? I know the feeling either way... - Vai onko Jaakko homo? Mixe haluu hiplata jättipenistä? Sillä olis siihen sopiva pyllynreikäsuu. Tää on kyllä pelkkä omaan kokemuxeen perustumaton arvaus :). Myöhemmin ilmenee, että Jaakko/Mikan traumaattisin lapsuudenmuisto on nimenomaan homoeroottinen kokemus.
ellauri062.html on line 344: Toi jättipenismeemi on varmaan koodattu syvälle joidenkin nörtti-ituratojen geeneihin, sillä se esiintyy Nipsun (Pynchonin) Sateenkaaresssa (vaahtomuovisten jättipenisten pituus à 2m) ja sitten taas uudelleen Amazonin nettitv-sarjassa The Boys 1/2, joka kertoo kuinkas ollakaan supermiehistä ja parista token naisesta, sisältää salaliittoja ja eikös muuta, jättipenixiä, tällä kertaa 3m pitusia. Tää ei voi mitenkään olla sattuma.
ellauri062.html on line 354: “Tahdon murskatappiossa” seurataan teinityttöä, joka menetettyään halun jatkaa ratsastusharrastusta, alkaa tutkia lasten ponikirjoja julkaisevan kirjailijan äärioikeistokytköksiä sekä erään mystisen tallityöntekijän taustoja. Samalla romaanissa seurataan pientä eliittisotilasjoukkoja ja sen operaatiota, johon kuuluu jättiläisalkoholistin herättäminen, hiplaamalla tämän jättiläismäistä penistä!
ellauri063.html on line 461: Sisäministeriön asettama työryhmä esitti keskiviikkona, että ammattimainen kerjääminen ja kerjäämisen organisointi kiellettäisiin. Oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö jättivät esitykseen eriävän mielipiteen, koska ministeriöt pitivät esitettyjä lakimuutoksia syrjivinä. Asiantuntijan mukaan myös kerjäämisen määrittelyssä on ongelmia.
ellauri063.html on line 507: Paskaan nuoruuteeni kuului isä, joka jätti perheensä, ajautui vararikkoon ja näillä teoillaan saattoi vaimonsa ennenaikaiseen hautaan ja hajoitti lapsikatraan sukulaisten eläteiksi. – Luen häpeällisen vähän kaunokirjallisuutta, käännösromaaneja en ole lukenut vuosikymmeniin, Keskisarja tunnustaa. Väinö Linna, Kalle Päätalo, hän luettelee suosikkejaan, Iijoki-sarjan olen lukenut monesti. Kotimaisessa kirjallisuudessa Keskisarja on jämähtänyt 50- ja 60-luvuille. Juoksuhaudantiet ja Puhdistukset hän tuntee vain nimeltä. Ja vielä kehuskelee sillä. Kärpässarjan ottelija muhun verrattuna.
ellauri064.html on line 273: Razumestari Rabbe Wrede Liivinmaalta pääsi säätyyn 1625 lainattuaan hevosta meidän Kustaa enolle 30-v sodassa. Mixhä tähän piti laittaa tollanen rivo ja tarpeeton sianteurastus? Onxe daideellisda? Vai onxe vaan jotain rotinkaisen kateutta? Kenties luihu Johan Wrede vittuili Jaskalle jossain matineassa? Vielä ruozixi? Johanin vaimo jätti sen vielä 70-vuotiaana. Eikä kaavakuvalla ole textin kanssa mitään tekemistä. Se on varmaan hassua. Sillä voisi päästä Piha-Anteron noirin huumorin kukkapenkkiin.
ellauri064.html on line 364: Moi! Mä olen Marko Suomi! Antti Arnkil, kuka sä oikeen oot? Mä oon 1/2v Siltalassa ja kirjotan esseekirjoja friinä. 9-10 esseetä kirjallisuudesta ym sälästä per nide. Käsiapulainenkin oli kustannustoimittaja. Kässärien lukemista ja niiden kommentointia. Väärennän Komentajan allekirjoituxia. Omia kirjailijoita. Arnkililla on Juotikas, Harri Haanpäällä Pervo. Siin pääsee vaikuttaa aika paljon. Ateljeekriitikkona ja muusana. Mäkin kyllä paransin Juotikkaan MS-kasaa, ainakin oleellisesti ohensin. Kirjailijat jotka näkyy myyvät. Jaakko ei valitettavasti ole kovin näyttävä. Sen kirjat on niin paxuja ettei niitä saada edes kirjakaupan hyllylle. Ja se tuppaa piileskelemään ujona jossain kirjakasan takana. Psykologin otetta siinä tarvitaan. Joskus isän apua. Isä tulee antaa isän kädestä. Touko ja Alexi lähti Södikasta 2008 eli lamavuotena. Oiskohan ne joutuneet pihalle? Arnkil on aktiivinen twitterissä. Se on raakaa työtä. Lukeminen ei koukuta. Netflix vie mennessään. Se on aistillista, ei aivohommaa. Teemu Mäki on jättimäinen paska, se on se runkkari ja kissantappaja. Mitä on essee? Se on tarina joka ei ole fiktiivinen. Oliko H.K.Riikonen samaa mieltä? Entä Antti Nylen? Entä Pentti Linkola? Hienoja textejä. Vahvoja arvoja. Nylen kuuluu olevan vegaani. Jos Linkola ei oliskaan ekofasisti, se olisi iso pettymys. Onko ne tietokirjoja vai kaunoa? Kaunoa. Muttei fiktiota. Fiction, but not fiction. Oravat puhuvat ristiin, eikö teistäkin? Okei! Aivan!
ellauri067.html on line 211: Tom Pynchon kävi koulut hampaat vinossa ja aloitti insinöörinopinnot Cornellin yliopistossa, mutta jätti opinnot kesken liittyäkseen Yhdysvaltain laivastoon. Mä veikkaan eze halus näyttää isälle. Parin vuoden kuluttua hän palasi Cornelliin, vaihtoi alaa ja suoritti kirjallisuuden loppututkinnon. Hän työskenteli myös salaisessa tehtävässä Boeingin lentokonetehtaassa. Oppilastiedot hänen käymästään korkeakoulusta puuttuvat ja hänen laivastopalvelunsa aikainen arkisto on tuhoutunut tulipalossa.
ellauri069.html on line 374: Moby-Dick—eepos, pelle-eepos, ja Suuri Amerikan Novelli—oli olevinaan vaikeasti luettava, ja onhan se. Sen pursuaa akromegaalisesti novellin kokoluokasta, sen esseemäiset harhailut valaanpyyntitieteessä jarruttaa juonen kehitystä koko valaan keskiruumiin matkalta, sen kaxsimielinen symbolismi on mahollista ja pakkokin tulkita jättimäisexi vertauskuvaxi jostakin (mistäkö? No kikkelistä taas, ks. mun Moby-paasaus.). Toisen kautta, Mobyssa ei ole yhtään kuvaa eikä tunnelmaa missä ei olisi suht selvä missä mennään kirjaimellisesti ottaen. Mobya voi olla vaikee tulkita, muttei vaikee lukea.
ellauri069.html on line 444: Mut kyllä tääkin kirjoittaja on sitä mieltä, että miekkailu jättimäisillä vaahtomuovikyrvillä ja hiljaiset ja halukkaat seizentoistakesäiset neitokaiset sexialusvaatteissa ketterinä ja kurvikkaina imemässä miespäähenkilöitä joka puolelta on aika setämiesmäistä kuvastoa. Tomppa selkeesti puhuttelee miesporukoita kuvaillessaan loppumattomia märkiä uniaan. Kyllä postmodernit osaa marginalisoida naiset ihan yhtä näppärästi kuin pre. Ei tässä "samanarvoisuudesta" tai "minän hajoamisesta" loppupeleissä ole kysymys vaan vallasta. Mitä kuuluu ja kuka käskee, kuka on johtaja ja kuka pesee vessoja.
ellauri069.html on line 750: Tässä kohtaa suomenkielinen wikisivu katkeaa, joten täytyy kääntää loppupää omin sanoin suomexi. Matkalla keltaista tiilitietä alas Dorothy ottaa osaa bankettiin jonka järkkää maiskiainen nimeltä Boq. Seuraavana päivänä D. vapauttaa Varixenpelätin (h.k.) (TW: trigger warning) paalusta jossa se roikkuuu, laittaa öljyä kannusta Tölkki Puumiehen ruosteisiin jointteihin, ja tapaa Pelkurimaisen Leijonan. Varixenpelätin tahtoo aivot, Tölkki Puumies tahtoo sydämmen, ja Leijona haluu cojones, joten D. rohkaisee niitä matkaamaan kanssaan ja Toton kanssa Smaragdistadiin pyytämään apuaa Welholta. Useiden seikkailujen kuluttua matkalaiset saapuvat Smaragdistadiin ja tapaavat portinvartijan (Guardian!) joka pyytää heitä käyttämään vihreäxi värjättyjä rillejä jotta niiden silmät ei häikäistyisi stadin loistosta. Jokainen kuzutaan Wizardin pakeille. Hän ilmestyy Dorothylle jättipäänä, Varixenpelätille hemaisevana leidinä, Tölkki Puumiehelle hirveänä petona, ja Leijonalle tulipallona. Hän lupaa silti auttaa heitä kaikkia jos ne tappavat Lännen ilkeän noidan, joka hallizee Kullimaata. Guardian varoittaa heitä että kukaan ei ole koskaan voittanut noitaa.
ellauri069.html on line 758: Dorothy kuzuu Siipiapinat ja käskee niitä kantamaan hänet ja Toton kotiin, mutta ne selittävät etteivät ne pysty ylittämään Ozia ympäröivää autiomaata. Wihreäwiixiset Sotilaat informoivat Dorothya että Glinda, Etelän hyvä noita voi kyetä auttamaan heitä palaamaan kotiin, joten matkustajat lähtevät matkoihinsa kuikkimaan Glindan linnaa Nelitahokkaiden maassa. Matkalla Leijona tappaa jättihämähäkin joka terrorisoi eläimiä eräässä mezässä. Ne pyytävät häntä rupeamaan kuninkaaxeen, minkä hän suostuu tekemään autettuaan Dorothya palaamaan Kansaxeen. Dorothy kuzuu Siipiapinat 3. kerran lennättämään heidät mäen yli Glindan linnaan. Glinda tervehtii heitä ja paljastaa, että Dorothyn hopeakengät voivat viedä hänet minne hän haluaa mennä. (Eli siipiapinat oli ihan tyhjän pantteja. Hemmetti.) Hän syleilee ystäviään, jotka kaikki palautetaan omiin kuningaskuntiinsa Glindan kolmella Kultaisen Lippalakin käytöllä: Varixenpelätin Smaragdistadiin, Tölkki Puumies Kullimaahan, ja leijona mezään; minkä jälkeen lippis annetaan Siipiapinoiden kuninkaalle, vapauttaen hänet ja hänen yhtyeensä. Dorothy ottaaa Toton käsivarsilleen, kalauttaa kantapäänsä yhteen 3x, ja toivoo palaavansa kotiin (siis Kansaxeen). Välittömästi, hän alkaa pyöriä ilman läpitte ja rullata Kansaxen preerian ruoholla, maalaistaloon asti, vaikka hopeakengät putoavat hänen jaloistaan matkalla ja hukkuvat Tappavaan Autiomaahan. Hän juoxee täti Emin luo, sanoen "Olen niin iloinen että oon taas kotona (Kansaxessa)."
ellauri070.html on line 56: Douglas Fairbanks oli yhdysvaltalainen näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja. Hän esiintyi mykkäelokuvan aikana useissa seikkailuelokuvissa, joista tunnetuimpia ovat Zorron merkki, Kolme muskettisoturia, Robin Hood ja Bagdadin varas. Fairbanksin ensimmäinen vaimo oli Beth Sully ja heillä oli poika Douglas Jr. Fairbanks jätti vaimonsa alkaessaan seurustella Mary Pickfordin kanssa. Hän oli naimisissa Pickfordin kanssa vuodet 1920–1936. Fairbanks oli Charles Chaplinin paras ystävä kuolemaansa saakka.
ellauri071.html on line 64: Kuinka ollakaan, fanisivut on ihan hiljaa Nipsun sakkoliha-läpästä: "teini-ikäiset söpöliinit, kaikki 65 dollarin sakkonsa arvoisia". Tomppa kävi opiskeluaikana Vladi Nabokovin Lolita-kurssia, mutta jätti suorituxen kesken. Vladille ei jäänyt siitä mitään muistikuvaa, mutta Vladin rouva, joka korjasi sen kokeita, muistaa tosi kummallisen käsialan.
ellauri071.html on line 73: 2 työtöntä sirkuspelleä loikkaa esiin naama valkoisexi maalattuna ja työasussa ja alkaa mätkiä toisiaan jättiläismäisillä (yli 2m pitkillä) vaahtokumipenixillä, jotka on tehty pienintä yxityiskohtaa myöden aidon näköisixi ja värisixi.
ellauri071.html on line 578: Malkutin kääntöpuoli on tietysti Lilith. Aatami polkas sitä mutta jätti sen sitten Samaelille. No ize asiassa se Lilithin tarina meni näin. (Tähän menee nyt taas tovi, sori vaan.) Raamatussa on 2 tarinaa ekasta naisesta. Pappisversiossa Genesis 1:26-27. Aatami ja Eeva luotiin samalla leivontakerralla. Jehovistiversiossa (Genesis 2) Aatami tehtiin enste ja Eeva tehtiin sen kylkiluusta myöhemmin. Rabbit huomasivat et tässä oli pientä sekoilua. 2 ratkaisua:
ellauri072.html on line 47: Wallabyja näin yhdellä syrjäisellä tilalla jossain Queenslandissa. Ne oli söpöjä pikku kenguruja, liksom kosedjur. Ostin sieltä omaelämäkerrallisen kirjan jossa yx Australiaan mamuttanut hemmo kertoi miten se kaatoi Queenslandin viidakoissa kymmenittäin jättipuita. Raivas viidakosta puupeltoa. Wallabyt hyppi hädissään kuin kaniinit. Tänään syödään muuten jauhelihasta tehtyä mukailtua jänistä. Elleivät vieraat sitten jänistä.
ellauri072.html on line 143: Otettuaan liikaa adrenokromia Gonzo ampui izensä ja jätti vaimolleen tämmösen viestin:
ellauri072.html on line 597: Johnilla oli Bostonissa Huggies. Me otettiin niitä jättipaketti mukaan Suomeen. Niiden loputtua siirryttiin Ljenina-vaippoihin. I-kiskon muotoinen pestävä muovipala ja pakasteseitä muistuttava terveysside. Kaamee lässähdys. Paulilla oli sentään jo suomalaiset pienet raidalliset vaippahousut ja T:n muotoinen vaippa sisällä.
ellauri073.html on line 200: No mä en kyllä ole enää ihan tossa joukossa. Kyllähän tää Wallun juttu kuullostaakin vähän falskilta, eze olis hirmu hienoa että Viet Kong piti Johnua vankina yxinäissellissä. Ikäviä ällösanoja Wallu heiluttaa kuin jättimäistä tähtilippua, kuten "palvelus", "uhraus" ja "kunnia".
ellauri073.html on line 210: John McCain oli US politiikan David Foster Wallace (jatkaa Matt): pelkkää pintaliitoa. Molempien ura oli vaihtoehtoista totuutta. Wallace oli muka “avant-garde” artisti mutta matki Hubert Selbyä, Franz Kafkaa ja 12 muuta hemmoa; McCain oli "sotasankari" joka särki 8 konetta ja särkyi kidutuxessa. (En mä ois kyllä, miettii Matt). Molemmat oli huonoja koulussa: Wallu jätti kesken tohtoriopinnot ja Johnu sai melkein potkut sota-akatemiasta. Ne oli ilkeitä naisille: Wallu stalkkasi useita naisia ja kerran työnsi tyttöystävänsä liikkuvasta autosta. McCain otti avioeron vammaisesta vaimosta ja nimitti tosta vaimoa julkisesti "vituxi". Wallace oli olevinaan omaperäinen vaikka se kirjoitti kuin ala-asteella, ja McCain oli olevinaan kapinoizija vaikka se oli rebublikaanina ihan keskitasoa. Tähän vähän lisää Wallun plitiikkanäkemyxiä:
ellauri073.html on line 361: Oli Wallu paha yhden tyttöystävän Mary Karrin mielestä. Marykin oli kirjoittaja. Maryn mukaan Wallulla oli siihen obsessio ja niiden suhde oli volatiilinen. Wallu heitti kerran kahvipöydän sen päälle kuin Matt Foley, ja kerran pakotti Maryn autosta kävelemään kotin jalan. Se on aika törkeetä. (Olikohan se paku joen rannalla?) Maryn mukaan Wallacen elämäkerturi jätti pois 98% Wallun elkeistä. Wallu oli myös potkaissut Marya, kiivennyt sen talon seinillä ja seurannut Maryn 5-vuotiasta poikaa kotiin kuin isännätön koira.
ellauri080.html on line 106: Neuroottinen on nurja puoli positivistista, eli pessimisti siis, sellainen joka pelkää kaikkea ja häslää koko ajan, siis tyypillinen nainen. Mixkähän noi tomppelit jätti sen tälleen nurinpäin, kun kaikki muut piirteet on reippaan amerikkalaisen tunnuspiirteitä? Halusko ne ajaa naiset joukolla yhteen nurkkaan sillä, noinniinku villin lännen karjatilan meiningillä?
ellauri080.html on line 929: Lampun henki on innostunut hahmo joka on oikea jännityxen ja riemun pyörretuuli. Hän nousee lampustaan ja heti ystävystyy Alladdinin ja Abun kaa. Hän kertoo vizejä, villeja tarinoita, matkii julkkixia ja esittää koko ajan hullua. On äärimmäisen vaikeaa olla pitämättä hänestä ja nähtävästi jokainen filmissä jonka hän tapaa haluaa olla hänen jättimäisen tarmoapursuvan henkilöllisyytensä kanssa.
ellauri082.html on line 711: Kun Tavis eno kättelee pikkutyttö Echtiä näyttää kuin se vetäis käteen ja tyttö tekis sille Sieg heiliä. Tässähän on Wallun misogynia ja xenofobia yhdessä paketissa. Xenofobia putkahtaa esiin myös 112-hampaisen pakistanilaislääkärin munapussien väkivaltaisessa kohtelussa Don Gatelyn sairasvuoteen kaiteen välistä. Misogynia + rasismi: jättikokoiselle mustalle sairaanhoitajattarelle on vähemmän noloa puhua paskahädästä kuin valkoiselle ryppyhuuliselle joka kävelee kuin pingviini.
ellauri082.html on line 815: Kun Orin matkii Avrilia, niin hän ottaa kasvoilleen lämpimän rakastavan jättihymyn ja tulee hitaasti kohti, kunnes on niin lähellä että hänen kasvonsa painautuvat vasten toisen kasvoja ja hengityxet sekoittuvat. Jos saat joskus kokea sen niin kumpikohan mahtaa olla pahempaa: tukahduttava läheisyys vai ehdoton lämpö ja rakkaus joka siihen yhdistyy?
ellauri083.html on line 182: Pyhäköilijät eli Shriners International, also commonly known as The Shriners or formerly known as the Ancient Arabic Order of the Nobles of the Mystic Shrine, on jenkki vapaamuurarikerho varakkaille veljille. Hyväveliseura par excellence. Päämaja Tampa Florida. Veljexet tunnetaan punaisista fezeistä. Ne otti Arabian pois nimestä 9/11 tapahtuman johdosta. Niiden pomot on potentaatteja. Ne tykkää pitää paraateja. Lennättää jättimäisiä ryppyisiä ilmapalloja. Ajaa pikkuisilla autoilla. Soittaa torvisoittoa. Nahkiaisissa ne antaa alokkaille pyllyyn sähköiskuja.
ellauri088.html on line 287: Inhosin sitä, että Jumala jätti poikansa rukoilemaan hirvelssä tuskissa eikä alentunut vastaamaan hänen avunpyyntoihinsä. Kyilä, koko kertomus masensi minua. Entä ylösnousemus: hirveästi piinattu ruumis, joka palasi elämään? Kuolleista nousseet pelottivat minua, en saanut yöllä unta. Miksi kokea kuolema, jos sen jälkeen tulikin takaisin ja eli ikuisesti? Ja mitä järkeä oli 1kuisessa elämässä kuolleista herätettyjen ihmisten joukossa? Oliko siină todellakin kysymys hyvityksesta - eikö se pikemminkin ollut sietämättömän kauhun tila? Ei, ei, taivaissa asuva rakkaudeton Isà oli aivan samanlainen kuin Matteuksen ja Luukkaan jakeiden rakkaudeton isä, joka antaa kiven, käärmeen tai skorpionin nälkäiselle pojalleen, joka pyytää leipää. Jos olisin keskustellut asiasta oman isäni kanssa,olisin vahingossa saattanut livauttaa: tämä isähän on vielä pahempi kuin sinä.
ellauri088.html on line 731: Ruumhiita saatethan ja sairhata talutethan ja min en oo kumpikaa, sano flikka kun kavalterin tiällen jätti. (Laihia)

ellauri090.html on line 372: e ora mortos nos deixa e separados; ja nyt jätti meidät vainajixi erixeen:
ellauri090.html on line 415: Ilmarin Laura mätki Ilmaria ja jätti sen. Ilmarilla on nyt sonetin paikka. Sen kannattaisi kääntyä Petrarcan pakeille.
ellauri092.html on line 348: Wilhoa 6v vanhempi Hans von Holst joka oli jumalisen isäparonin mielestä liian nuori kuolemaan ei lähtenytkään sekoilemaan lähetyskentälle vaan siitä tuli laiskanpulskea ruozalainen rykmentinlääkäri. Sen samannimisestä ison Paulin ikäisestä pojasta tuli kuuluisahko lääketieteen professori. Jumala oli osoittanut voimansa. Hilja jätti vapaaehtoislistan allekirjoittamatta. Jumala oli kuzunut sen kantamaan tukin tyvipäätä hengellisillä kirjoilla.
ellauri093.html on line 482: Mutta Anders Andilla et kumpp. oli paljon kovempia kieltäymyxiä kuin Hiljalla. He jättivät monena päivänä monen ruokalajin päivällisen syömättä ja tyytyivät juoxeviin eväisiinsä voidaxensa hankkia pääsyliput eturivin paikoille Tivolin varietee-esityxissä. Eivätkä kolmisointulaiset menneet jälkeenpäin mezikköihin puunjuurille laulattamaan letkuja (meitähän oli puolet naisia!). Kuta myöhemmäxi ilta kului, sitä möreämmin virrat vierivät pyökkilehdon pimentoihin.
ellauri093.html on line 664: Mutta nyt vakavampiin teemoihin. Yxi papinleski, joka nuorena oli kadottanut miehensä ja jäänyt orpojansa yxin huoltamaan kysyi: Mixi mixi? Virkamatkalla mieheni hevonen vauhkoontui ja heitti hänet rattailta. Mixi ei herra varjellut, jos hän on kaikkivoipa? Onko hän yxinkertaisesti ilkeä? Dolmen selitti kaiken hyvin päin: ajattele asiaa myös vähän meidän kannaltamme, siis miehen kannalta. Sehän pääsi pälkähästä tosi vähällä, saved by the gong. Mut mut jatkaa leski, jos tuonpuoleisessa on niin kivaa, mixei herra hyvä voinut ottaa meitä samaan hevoskyytiin? Mix se jätti meidät tänne kitumaan? No kaskun, Dick mietti, koska se haluu opettaa täällä meille jotakin. Hemmetti sanoo leski, se on ize tehnyt meidät, ja se on kaikkivoipa ja kaikkiviisas, miten se on voinut tunaroida näin? Mäkin olisin osannut tehdä paremman maailman, vaikkoon vain nainen. Tai hei, mix vaivautua ylipäänsä ollenkaan? Mixei se vaan jäänyt kellettelemään sinne singulariteettiin askartelemaan sitä kiveä mitä se ei jaxa heittää. Koko homma tuntuu aika joutavalta. Noh, kaskun, sanoo Dick ja sitten pruit pruit, läiskis läiskis, se päästää savusumun ja uikkii hiljaa Hiljan kansssa ruikkimaan. Tutkimattomat ovat herran tiehyet.
ellauri093.html on line 756: Aika riensi. Lähtömme läheni. Jo aamuhartaudessa meitä oli muistettu monin tavoin, jokainen läsnäolija oli ananut evääxi raamatunlauseen, jonka saimme mukaamme eväspaperille merkittynä. Lounaan jälkeen talon väki lauloi noin neliäänisesti yhtä laulua. Sigrid Tarkkanen laahasi mukana. Kuinka kiitolliset olimmekaan! Dolmenit ripustivat kapyysiin raamatunlausetauluja ja Kunilat kiinnittivät jättiläisneilikoita skunkin rintaan. Jokainen lausui jonkin jumalan sanan hyvästixi. Syvimmin painui mieleen past. Dolmenin jäähyväissana joka saxasta vapaasti käännettynä menee "Sinä ympäröit minut joka puolelta". Tiesin heti mitä sillä oli mielessä. Edestä, takaa, sivulta ja ylhäältä. An, auf, hinter, in, usw. Äkkäättekö? No jos ette antaa olla, ei väliä.
ellauri095.html on line 450: Sellainen saattoi olla huono-onnisella Heikki Brotheruxella, jonka pussit näytti jättimäisiltä Suopellon saunassa, kuin pässillä.
ellauri096.html on line 630: Keynesiläisen päättäjän teoreettisen laitteen toinen pääosa oli Phillips-käyrä . Tämä käyrä, joka oli pikemminkin empiirinen havainto kuin teoria, osoitti, että työttömyyden lisääntynyt työllisyys merkitsi inflaation nousua. Keynes oli vain ennustanut, että työllisyyden kasvu aiheuttaisi korkeamman hinnan, ei korkeamman inflaation . Tällöin ekonomisti voisi käyttää IS–LM-mallia ennustamaan esimerkiksi, että rahan tarjonnan kasvu nostaisi tuotantoa ja työllisyyttä - ja sitten Phillips-käyrän avulla ennustaa inflaation kasvua. Keynesianismin vaikutuksen vahvuuden voi nähdä ekonomistien aalto, joka alkoi 1940-luvun lopulla Milton Friedmanin kanssa . Sen sijaan, että he hylkäsivät makrotalouden mittaukset ja makrotalouden mallit, he omaksuivat tekniikat, joissa koko taloutta pidetään kysynnän ja tarjonnan tasapainossa, mutta toisin kuin keynesiläiset - he väittivät, että "syrjäyttämisen" vaikutukset saisivat aikaan tai riistäisivät finanssipolitiikan sen positiivisesta vaikutuksesta. Sen sijaan on keskityttävä rahapolitiikkaan, jonka varhaiset keynesiläiset jättivät suurelta osin huomiotta. Monetaristinen kritiikki työnsi keynesiläisiä kohti tasapainoisempaa näkemystä rahapolitiikasta ja innoitti Keynesian teorian tarkistusaallon. 1950-luvulla julkisen vallan kohtalainen kysyntä johti teollisuuden kehitystä ja finanssi- ja rahapolitiikan suhdannepolitiikan käyttöä ja saavutti huippunsa 1960-luvulla, jolloin monille keynesiläisille tuntui, että vauraus oli nyt pysyvää. Vuoden 1973 öljyshokin ja 1970-luvun taloudellisten ongelmien myötä moderni liberaali taloustiede alkoi kuitenkin suosiota. Tänä aikana monet taloudet kokivat "stagflaatiota ": korkea ja kasvava työttömyys yhdistettynä korkeaan ja nousevaan inflaatioon, mikä on ristiriidassa Phillips-käyrän ennusteen kanssa. Stagflaatio tarkoitti, että sekä ekspansiivista (taantuman vastaista) että supistavaa (inflaation vastaista) politiikkaa oli sovellettava samanaikaisesti, mikä oli selvää mahdotonta. Tämä ongelma johti klassisempaan analyysiin perustuvien ideoiden nousuun, mukaan lukien monetarismi, tarjontapuolen taloustiede ja uusi klassinen taloustiede. Tämä tuotti "poliittisen sidoksen" ja keynesiläisen talouden konsensuksen romahtamisen, mikä johti uuden klassisen makrotalouden ja uuden keynesianismin kehitykseen. Seuraavien vuosikymmenien aikana nämä kaksi koulua kokoontuisivat luomaan uuden uusklassisen synteesin, joka muodostaa nykypäivän valtavirran perustan. Uuskeynesiläinen taloustiede - https://fi.qaz.wiki/wiki/Neo-Keynesian_economics
ellauri096.html on line 898: Vuonna 1871 Saksan pikkuvaltiot yhdistyivät keisarikunnaksi, jota hallitsi Bonnin yliopistossa hankittua menstruaatioarpea kasvoissaan kantava Vilhelm I. Keisari uskoi vakaasti, että osakuntaelämä jätti arpia miehiin ja menstruaatioarvet tekivät näistä ”lujia ja urheita”, tai ainakin sööttejä. Hänen mielestään mensuurimeikkailun idea oli ymmärretty täysin väärin. Keisarista se oli nykyajan vastine keskiaikaisille hirttäjäisille ja antoi ”juuri sitä supervoimaa, jota yliopiston jälkeen elämässä tarvittiin”. Vilhelm uskoi myös löytävänsä armeijaansa kenraalit entisten "Seelenbruderiensa" joukosta. Keisarin järkytykseksi hänen arpiset kenraalinsa kuitenkin johtivat Saksan katkeraan tappioon ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1918. Täh? Nyt lähti heittelehtimään. Vilhelm I (1797-1888) oli autuaasti kuollut ja kuopattu. Suuren sodan tappiokeisari oli 2 keisaria myöhempi Vilhelm II (1859–1941). On tässäkin historiasivusto. Samaa luokkaa kuin Tiede 2000-kuvasto.
ellauri096.html on line 917: Tahdovapauden suhteen Yli-Juotikas näyttää edustavan dostokoulukuntaa (mikä sopii hyvinkin sen imitsiin) : vapaus edellyttää ennustamattomuutta. Tässä voisikin olla selitys ton kirjan nimelle, eli Tahdon murskatappio. Se joka seuraa enemmistön mallia ja käyttäytyy odotuxenmukaisesti, "sopeutuu matriisiin", ei ole vapaa, koska on ennustettava. Arki on se jättipeikko joka uhkaa nielaista vapaan apinan.
ellauri097.html on line 252: Kukas olikaan se toinen sotaisa kynäilijäkaveri josta tuli ambulanssikuski kun ei muuhun kelvannut? Niit näytti olleen 2 näissa paasauxissa: toinen Gandhi buurisodassa, toinen Jerome K Jerome joka oli yhtä sotahullu kuin Pete Mencken. Pete kyllä jätti ambulanssit rauhaan, pysytteli turvallisesti jenkeissä ja hurrasi sieltä käsin sakemanneille.
ellauri097.html on line 645: Hämeentien alkupäässä on muuten musteliike, joka myy tosi liikuttavia viime vuosisadan A4-tuotteita kuten jättikumeja todella isoja virheitä varten, tai pitkävartisia nitojia. Suositan! Se on kuin aikamatka Nyölenin syntymän päiviin 70-luvulle.
ellauri099.html on line 101: Bertie RusselljättikilpikonnaveriAsthenikerENTP – Kexijäpelle
ellauri100.html on line 1305: Greimaxen eka julkaisu Cervantes ir jo don Kichotas ilmestyi kaikkien tuntemassa Varpai-lehdessä, jonka se ize perusti. Sen poinzi oli: "Let's not be afraid to be Don Quixotes" (tai sama liettuaxi). Sit tuli se thesis "La Mode en 1830. Essai de description du vocabulaire vestimentaire d' après les journaux de modes [sic] de l'époque". Greimiemen ämmän poka jätti sanakirjahommat siihen, mutta jäi loppuiäxi suffixi- ja puffiximiehexi. Ennen Marxia se luki Ferdinand de Saussurea ja Louis Hjelmsleviä jotka oli saaneet vaikutteita Marxin arvoteoriasta. Muita vaikutteita oli Georges Dumézil (who dat) ja rakenneantropologi Claude Lévi-Strauss, satusetä Vladimir Propp, joku Étienne Souriau, ja (voi ei) fenomenaalinen Edmund Husserl, turhanpäiväinen Maurice Merleau-Ponty, kallonkutistaja Gaston Bachelard (jonka Jöpi eilen mainizi), sekä Touretten syndroomainen superman André Malraux. Kaikesta tästä voi päätellä, että Greimas käänsi Marxin päälaelleen ja Hegelin taas oikeinpäin.
ellauri100.html on line 1347: Roland Barthes syntyi Cherbourgissa sateenvarjokaupan takana. Sen isä Louis oli merikapiainen joka kuoli 1. maailmansodassa ennen Rollon 1. synttäriä. Äiti, täti ja isoäiti kasvattivat Rollon jossain Biarritzin lähellä. Siellä (Biarritzissa) oli niin kovat aallot että uimahousut lähti jalasta. 11-vuotiaana Barthes muutti perheen kanssa Pariisiin, mutta sen landevuodet jätti siihen jälkiä.
ellauri102.html on line 159: Onko tämä ilkeyttä? Väärin asetettu kysymys. Ilkeys on intiaaninimi skaalaekonomialle. Darwinilla ei ole mitään sitä vastaan. Laviinissa jättimäisexi kasvava lumipallo toteuttaa skaalaekonomiaa.
ellauri102.html on line 370: Popcornia ja Petersiä tärkeämpi minä-brändin sanansaattaja on kuitenkin Daniel H. Pink (ent. Prick). Hän on huomannut tilapäisen työn, alihankintasopimusten ja itsensä työllistämisen yleistymisen ja puhuu 'vapaiden agenttien maasta". Pink kirjoitti kirjaa nimeltä Free Agent Nation ja on ylpeä tästä uudesta isänmaastaan. Hän jätti arvostetun työpaikkansa Al Goren puhemyllynä. Hänen kaltaisensa kuikelot ovat markkinointikonsultteja, copywritereitä, headhuntereita ja ohjelmistosuunnittelijoita, jotka kokeilevat 🧘‍♂️ jooga-asentoja verkotetuissa kotitoimistoissa. Sisäileviä sankareita kuten "Jjarrii!" Headhuntteri oli epämiellyttävä lankoni Iso-Masa, ennenkuin sen päässä naxahti. Ja se pikkiriikkinen suonikohjuinen AHDH oli konsultti, se joka pyöri perskärpäsenä mun kimpussa Kouvolan aikoina. "Nimeä ei löydy", sanoo päänsisäinen Contacts-ohjelma. Ne oli narsisteja kumpikin.
ellauri107.html on line 302: Peppu kohotteli 60-luvulla jutkukulmakarvoja kuin torakka ampiaisten keittiössä ja loisi varakkaiden olohuoneessa. Ryyppi Susanin vuosikertaviinejä ja ikävystyi sen seurassa. Susan oli ihan liian vaatimaton ja totteli liian kesysti. Peppu oli tottunut juutalaisten rähisevään meininkiin. Se ois tarvinnut jonkun joka panee sen oikeasti kuriin. Siitä se ois tykännyt. Ei sillä muuten edes eteen ottanut. Joku sen tumpelointiin tympääntynyt tyttö kysyi onko totta että se yritti katkaista hinttikierteen? Kalikka kalahti ja Peppu älähti, koitti riisua tytön sukkahousuja. Ei siitä mitään tullut, ja tyttö jätti ovenrakoon viestin seuraaville tulijoille: ken tästä käy saa kaiken toivon heittää. Hui kauhistus: Puo harkizi jopa Suomeen muuttoa. Onnexi ei vakavissaan, meillähän on jo vahva ääni oikealta Ben Zyskoviz.
ellauri107.html on line 348: Rothin kantavia teemoja on EAT! FUCK! KILL! Viimeximainittu pakottaa hyväksymän ihmiselämän rajallisuuden. Mitä jää jäljelle? Halu jättää jälki (tai edes tahra) omasta ainutkertaisesta elämästään kanssaihmisten keskelle. No Philip kyllä jätti paljn tahroja, mm. äitykän jääkaapin oveen. Mistä lähtien uhmakkuus on jaloa? Philip Roth on kuollut, allekirjoitus Jehova.
ellauri109.html on line 737: Tän sanotuxi saatuaan jätti itkua ja sanatulvaa nieleskelevän,
ellauri110.html on line 163: Piret Saluri on kääntänyt useita lastenkirjojani. Piret on älykäs, viehättävä ja paljon lukenut. Anaalinen Antti kehii köydet kehille siististi. Loppiaisaattona 2022 löytyi Handen v1997 pikkupoikakirja pikkupekasta ja jättipekasta Väinölänkadun kirjaston poistohyllystä. Se on aika imelä. Se on kai poistettu koska pikkupekan käyttämä viihdeteknologia on täysin vanhentunutta. On kuin kazoisi vanhoja Montalbanoja.
ellauri110.html on line 820: Leino on ikuinen lapsi, jättipalleroinen. Palleroisella oli 3 vaimoa ja Onerva. Hande on siinä tenixessä päässyt mestarista joholle. Se oppi taitavasti siirtämään mailaa kädestä käteen. Aino Kallas ei ole kunnon kirjailija vaan pelkkä teeskentelijä ja koketti rouva! Hän koketeeraa ja vilkuttaa silmiään ikkunasta kaikille! Kirjava kana palaa virolaisen miehen luo joka puree raivopäänä mattoa. Raivo Kulli.
ellauri112.html on line 90: Sielu on kuin valtio, tai paremminkin murkkupesä, sanoi Marvin Minsky, sekin juutalainen. Jaakko vei mut sen kotiin vierailulle Bostonissa. Koti oli joku jättimäinen tehdashalli, jossa oli Marvinille leikkipaikaxi kattoon kiinnitetty trapezi. Nain on meidankin elamassamme, eli sama juttu valtiossa ja sielussa: Yxinvalta on pahasta, mutta niin on liika demokratia. Parasta on rebublikanismi jossa senaattoreina heiluu trapezilla Eno Kala-tyyppisiä meritokraatteja. Aivokuori on ikäänkuin haggixen asiantuntijaeliittiä. Yliminä olkoon presidenttinä, mutta se on valittava joka 4. vuosi uudestaan ettei se jumahda.
ellauri112.html on line 97: Näyttelijä Eero Kilpi, Wolter Kilven pikkuveli oli kuten sanottua Carlsonien naimasukua. Sen vaimo oli Thekla-fasteri, ei sentään Thespia. Järkälemäinen punakka Hannes Kilpi yhtä ruumiikkaine Sinikkoineen kävi meillä loppiaisen aikana. Niiden poika Olli Kilpi jättityttärineen nappas Tutun jäämistöstä meiltä tuomiorovastin chifonnieerin nenän edestä.
ellauri112.html on line 142: Suurin valoajatus, jonka antiikinen sivistys merkillisten seikkailujen jälkeen synnytti ja jätti perinnökseen, ajatus rauhasta maan päällä ja hyvän tahdon liitosta kaikkien ihmisten kesken,--tämä suuri itselaajennuksen ajatus, jonka mukaan vähäinen yksityinen ihminen voi sulkea kaikki ihmiset, kaiken elävän, hellyytensä ja huolenpitonsa piiriin,--kuin tahtoisi hän sanoa: mikään inhimillinen, mikään elävä ei ole minulle vierasta; ei ainoastaan »valtio ole minua», maailma on minua; minä olen sulkenut sen tietoisuuteeni; kaikki muut olennot ovat minua; mitään pahaa ei voi sattua niille ilman, että se koskee minuun; en voi kuulla kenenkään huokaavan tämän maan päällä ilman että tunnen tuskan pistoksen itsessäni;----jos uusi elämän-tiede todella saattaa tämän ihmissivistyksen valoajatuksen sammumaan, koska se sotii elämänkehityksen lakeja vastaan, silloin on tuleva auringonlasku, henkinen jääkausi, jonka veroista vielä ei ole nähty. Mutta kylmä henkäys, joka on omansa antamaan meille aavistusta tämän jääkauden laadusta, on kerran mennyt yli europalaisen psyyken. Se tapahtui viime vuosisadan jälkipuoliskon kuluessa, pessimistisenä reaktsiona »suurten tunteiden ajan» suunnatonta optimismia vastaan. Mutta tämä suuntaus sai tavatonta tukea »darwinismista», elämän-tieteen uudesta muodosta. Sillä darwinismi on militaristinen, sotainen elämänkäsitys niinkuin ei mikään muu. Elävien olentojen erinomainen hedelmällisyys ja ravinnon sekä tilan rajoitus, ne aiheuttavat sen loppumattoman »taistelun olemassaolosta», jossa väkevämpien säilymisen kautta tapahtuu »luonnollinen valinta» ja sen seurauksena kehitys. Väkevämmän oikeus, itsekkyyden moraali näyttää olevan luonnollinen johtopäätös tästä opista. Se kohtaakin meitä erinomaisen taajaan viime vuosisadan jälkipuoliskolla.
ellauri112.html on line 185: »Ajassa» on kerran ennen (vuosikerrassa 1911) tarkastettu muutamia Bergsonin filosofialle ominaisia, alkuperäisiä piirteitä. Tällä kertaa on tarkoitus kiinnittää huomiota niihin huomattaviin yhtäläisyyksiin, joita kaikesta huolimatta on olemassa Bergsonin ja hänen edeltäjänsä Renanin ajatustavan välillä. On pidetty Bergsonin filosofian huomattavimpana piirteenä sitä merkitystä, minkä hän antaa ajan realiteetille. On sanottu, että kun filosofia yleensä pyrkii katsomaan todellisuutta »iäisyyden näkökannalta», on sensijaan bergsonilaisuudelle ominaista »ajallisuuden näkökanta». »Aika» on tämän filosofian mukaan luova tekijä todellisuudessa, ei pelkkä subjektiivinen havainnonmuoto. Aika luo, todellisesti synnyttää uutta, samoinkuin sen hammas jäytää esineitä. »L'univers dure». Maailmankaikkeus on historiallinen ilmiö. Aivan yhtä syvästi on Renan vakuutettu ajan merkityksestä. »Aika näyttää minusta yhä enemmän olevan le facteur universel, la grand coefficient de l'eternal devenir» (Dialogues philosophiques, s. 155). 19. vuosisadan luonteenomainen piirre on Renanin mukaan, että dogmaatisen metodin sijaan on asetettu historiallinen metodi, kaikissa ihmishenkeä käsittelevissä tieteissä. »La catégorie du devenir» on asetettu »la catégorie de l'être'n» sijaan. Ennen puhuttiin uskonnosta, oikeudesta, jne. jonakin kerta kaikkiaan olemassaolevana, nykyään kaikki tuo käsitetään joksikin, joka paraikaa kehittyy. Kullakin tieteellä on tarkastettavanaan katkelma tätä ikuisen syntymisen vyyhteä. »Historia» sanan ahtaammassa merkityksessä on tässä suhteessa nuorin tieteistä; se käsittelee viimeistä myöhäisintä kautta tässä kehitysjaksossa. Filologia ja vertaileva mytologia valaisevat jo varhaisempaa kautta. Ihminen puhui ja loi myyttejä ennenkuin hän jätti jälkeensä kirjallisia muistomerkkejä. Ja näiden tieteiden takana alkavat paleontologian ja luonnonhistorian äärettömät taivaanrannat sarastaa. »Minä puolestani olen aina ajatellut, että lajien synnyn salaisuus piilee morfologiassa (kasvien ja eläinten muoto-opissa), että eläinmuodot ovat hieroglyyfikieli, jonka avain puuttuu meiltä, ja että koko menneisyyden selitys piilee niissä tosiseikoissa, jotka ovat meidän silmäimme edessä, mutta joita emme osaa lukea.» Mutta historiallisia dokumentteja eivät ole ainoastaan elolliset muodot; tähtisumuilla, linnunradalla on sama arvo. On tuleva aika, jolloin luonnontieteetkin muuttuvat historiallisiksi. »Muistelmissaan» valittaa Renan eräässä kohden sitä, että hän joutui harrastamaan historiallisia tieteitä, »noita vähäisiä arveluun perustuvia tieteitä, joista sadan vuoden perästä ei välitetä». Renan uskoo että jos hän olisi antautunut luonnontieteisiin, olisi hän johtunut useampiin Darwinin tuloksista, jotka hän väittää 1845:n tienoissa edeltäpäin aavistaneensa. Tätä valitusta ei tarvitse ottaa kovin vakavasti, sillä monista muista lausunnoista käy ilmi, että Renanin mielestä historiallisilla tieteillä on aivan erikoisen suuri filosofinen arvo.-- Toinen yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on heidän »vitalistinen» käsityksensä kehityksen syistä. Bergson hylkää ajatuksen, että ulkonaiset, »mekaaniset» syyt aiheuttaisivat kehityksen. Elolliset muodot ovat hänen käsityksensä mukaan erään sisäisen sielullisen voiman tuote. Bergson on dualisti. Elottoman aineen rinnalla on maailmassamme vaikuttamassa edelliselle jyrkästi vastakkainen »élan vital», joka yhtenäisenä elämän virtana kuohuu kautta sukupolvien ja yksilöiden. Elottomassakin maailmassa vallitsee määräperäinen liike, mutta se on »putoamista», laskeutumista yhä alemmalle tasolle (entropia); »élan vital» sensijaan on vaivaloista ylöspäin ponnistamista. Elottomassa maailmassa energia hajaantuu ja haihtuu, mutta »élan vital» pyrkii sitä kasaamaan (lehtivihreä ja sen merkitys, orgaaniset yhdistykset).
ellauri112.html on line 189: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).
ellauri115.html on line 528: Kuiteskin tää näkyvä maailmankaikkeus koostuu aineesta, hajallaan olevasta ja kuolleesta [Jalkanuotti: mä olen kovasti yrittänyt ymmärtää elävän molekyylin käsitettä, mutta turhaan. Idis että aine tuntisi ilman aisteja näyttää mulle käsittämättömältä ja ristiriitaiselta. Voidaxeni hyväksyä tai hyljätä tän ajatuxen mun pitäis ensin ymmärtää se, ja täytyy myöntää ettei se ole onnannut.], jolla ei ole mitään elävän ruumiin koheesiosta, organisaatiosta, eikä jäsenten yhteistunteesta, sillä on varma juttu että me jotka ollaan osia ei olla tietoisia kokonaisuudesta. Tää sama universumi on liikkeessä, ja sen liikkeet on järjestyneitä, muuttumattomia ja lainalaisia, sillä ei ole mitään sitä vapautta mikä näkyy apinoiden ja muiden elukoiden spontaaneissa liikkeissä. Niin että maailma ei ole joku jättimäinen eläin joka liikkuu izestään; sen liikkeet johtuu siis jostain ulkopuolisesta syystä, syystä jota en pysty havaizemaan, mutta pieni ääni pääni sisällä tekee tän syyn niin ilmeisexi että mä en voi kazoa auringon kulkua kuvittelematta jotakuta pyörittämästä äsitä, ja kun maa pyörii mä olen näkevinäni käden joka antaa sille vauhtia. [Tämmönen mikkihiirimaailmankuva on valtaosalla uskovaisia, koska uskovaiset haluu uskoa että juuri näin on laita. Will to believe, sanois James.]
ellauri117.html on line 47: Eemelii! huutaa isä ja lukizee Eemelin taas snickeboaan. Eemelin isä olisi ollut parempi asiantuntija lastenkasvatuxessa kuin JJ Rousseau, tuo ex-isäpappa joka kirjoitti kokonaisen kirjan asiasta josta sillä ei ollut ensikäden tietoa. Sen äiti kuoli lapsivuoteeseen, sen henkipatto isä jätti sen heitteille "kiltin pastorin" ja tuplalangon vaivoixi, se joutui puuman kynsiin 15-vuotiaana ja teki 5 lasta laundromaatille jotka se kaikki jätti kirkon portaille. Voltaire teki JJ:n Eemeli-kirjasta karkeahkoa pilaa. Mutta kerta Shirley Hubara mainizee sen lähteenä, pitää siihenkin näemmä tutstua lähemmin.
ellauri117.html on line 353: Äisky ja Pertin eka tyttöystävä, Jessie Chambers, kävi tiukkaa vapaapainia Pertistä. Molemmat naiset oli justiinaluonteita, ja halusivat "länkyttää Pertin hengiltä". Sexin "mysteereihin" sen vihki 23-vuotiaan apteekkarinrouva Alice Dax. Hiän kertoi, miten se näki Pertin runkkaamassa runon kimpussa. Hiän "antoi perää Pertille", auttaaxeen sitä löytämään riimejä. Pertti jätti Jessien löydettyään toisen ystävättären, sexuaalisesti puoleensavetävämmän Louie Burrowsin. Louie oli vetävästä kirkkoveneestä huolimatta liian "kirkollinen". Kaikki 3 jäivät läähättämään Lawrencen perään. 1912 Pertti lätkäänty Frieda Weeklyyn ja karkas viikkolehden kanssa jonnekin. Frieda oli aatelinen professorin rouva, joka jätti 3 lasta koska Pertti oli niin ihana. Frieda oli jättimäinen valkyyria, jonka kanssa Pertti sai otella monen monta erää. Lautasia särkyi monta tusinaa. Pertti oli aika toxinen:
ellauri118.html on line 711: Found the vast Pleasure turn´d to Pain : Huomaat jättionnen vaihtuneen tuskaxi:
ellauri118.html on line 718: To snatch his Pow´r, yet leave him the Desire ! Veivät siltä voiman, halun jättivät.
ellauri132.html on line 121: Se oli sietämätön heppuli. Kuzuu izeään nyt Eckehartixi sen mestarin perästä ja jätti umlautin pois öön päältä muuttaessaan Kanadaan lähemmäxi nenästävedettäviä. Se puhuu ellottavalla tavalla. Se on huijari. Kazo vaikka netistä. Toi nimi Eckehart jo vituttaa. Se on otettu Meister Eckhartilta (1260 - 1328), kz. edellinen paasaus, keskiaik. saxalainen mustikka. Kaikenlaista puhtausjargonia ja vitun hengellistä aristokratiaa.
ellauri132.html on line 396: ‘Tahdon sulta nyt-’ hän murisi ennenkuin hän pakotti hiänet selälleen. Vaikka hiän halus vastustaa, hiän ei kyennyt. Kun hän koski hiäntä, kaikki izetunto jätti hiänet ja hiän muovaantui just niinkun hän halusi. Tällä kertaa, hän nosti ylös hiänen lonkat pakaroiden ja yläreiden välisestä vaosta. Levittäen hiänen polvet lonkkiensa ympärille… Tekeillä oli ilmeisesti lähetyssaarnaaja-asento.
ellauri132.html on line 529: her pupils were huge hiänen oppilaansa olivat jättimäisiä
ellauri133.html on line 620: Tultuaan Rotkoon ja tavattuaan sen pääkokin, "Kyrpä" Halloranin, Danny havaiee että hänen psyykkiset voimansa antaa sille vähän tollasta telepatiakykyä. Dannylla on hampaankolossa jättimäinen izehoitoguru nimeltä Tony joka puhuu sille visiossa ja vilauttaa sille tulevaisuutta. "Kyrpä" Halloran kertoo Dannylle että hänkin "hohtaa", ja etä Danny voi ottaa siihen yhteystietoa aina kun se tarvii kokin apua. Nicholsonit kiertää Rotkoa ja jää sitten yxin talvexi.
ellauri133.html on line 837: Teemu Kurkela on kotoisin Pohjois-Iin Ikolasta. Hän on suunnitellut rakenteilla olevan Tanssin talon ja pilannut isiensä talon Pohjois-Iissä. Kärrännyt 24 autokuormaa isän keräämiä kamoja kaatopaikalle, puzannut talon kaikesta vanhasta ja tehnyt siitä jättimäisen air-bnb:n. Siellä käy nyt siivoojaryhmiä ja liikemiehiä kylpemässä sen betonipäällysteisessä spassa ja istumassa sen ize väsäämissä sohvissa. Talo näyttää tyhjyyttä kaikuvalta hylätyltä kansakoululta. Mutta tärkein on vielä tietämättä: onko Teemu homo? Kaikki merkit viittaa siihen (ml homo etunimi Teemu), mutta vastaus ei selviä edes tältä videolta.
ellauri135.html on line 125: Plataanien keltaiset lehdet rahisivat jalkojen alla. Ne peittivät paitsi maan myös usvaiset lammet. En ollut koskaan nähnyt niin valtavia plataaneja. Ne olivat varistaneet nopeasti lehtensä ja paljastaneet jättiläismäiset latvansa. Tuntui kuin joku suuri mestari, esimerkiksi Benvenuto Cellini olis valanut ne kirkkaaseen pronssiin. Plataanien huiput olivat usvan peitossa, mikä sai ne näyttämään aavemaisilta.
ellauri135.html on line 653: Tämä kaveri piti Maria Mikhailovna Arsenievasta - unenomainen ja hermostunut tyttö, joka vanhempiensa kieltämisistä huolimatta halusi tulla vaikean ja lähtevän upseerin vaimoksi. Mikhailin vanhempien elämä avioliitossa oli epäonnistunut. Hänen äitinsä kuoli melko varhain, eikä suhde isään ja isoäitiin mennyt kovinkaan hyvin, mikä jätti jäljenteen runoilijan pienelle tulevaisuudelle - tämä on Lermontovin lyhyt elämäkerta lapsille.
ellauri135.html on line 890: Turhan turhamaisuuden ja ylpeät ajatukset jätti runoilija, kun hänen sielunsa puolustus oli tämä rakkaus. Vaikka alusta alkaen oli selvää, että Varvara Lopukhina ja Lermontov eivät ole pari, koska he ovat samanikäiset. Kuudentoista vuoden iässä voit olla yhteiskunnan täysjäsen, jos olet nainen, jopa naimisiin (siksi hiän esiintyi pääkaupungissa), mutta runoilija ...
ellauri135.html on line 891:

Sekä turhuus että ylpeät ajatukset jättivät runoilijan milloin Hänen sielunsa puolustaminen oli tämä rakkaus. Vaikka alusta lähtien oli selvää, että Barbara Lopukhina ja Lermontov eivät ole pari, koska he ovat samanikäisiä. Kuusitoista-vuotiaana voisi olla yhteiskunnan täysjäsen, jopa mennä naimisiin (juuri tätä tarkoitusta varten hiän esiintyi pääkaupungissa), mutta runoilija ...
ellauri140.html on line 1048: He so ungently left her, whom she loved best. Mix jätti hiänet, jolle oli ollut parasta.
ellauri141.html on line 484: Jenkkien ja brittien riitaannuttua Venezuelasta Kiplingit pakkasivat nopeasti omaisuutensa ja lähtivät pois Yhdysvalloista. Syyskuusta 1896 lähtien Kiplingit asuivat Torquayssa Devonin rannikolla. Talo sijaitsi rinteessä, ja siitä oli suora merinäköala. Kipling ei pitänyt uudesta talostaan, joka oli hänen mukaansa suunniteltu niin, että se jätti asukkaansa masentuneiksi ja surumielisiksi. Tästä huolimatta Kipling onnistui säilymään tuotteliaana ja sosiaalisesti aktiivisena.
ellauri142.html on line 624: Shri Krishnan moninaiset nimitykset ovat: ajuripoika, vaunujen ohjaaja, kuolematon, ikuinen, voimallinen, mahtava, suuri, majesteetillinen, siunattu herra, kaikkivaltias, kaikkinäkevä, jättiläisten kuolettaja, kääpiöiden puuduttaja, korkea herra, valon antaja, kanankakan kantaja, hypnoottinen huijari ym. aina sen mukaan miltä kannalta aappa Hänet tuntee ja Häntä katselee.
ellauri143.html on line 1678: Kuitenkin vasta kolmenkympin kriisissä Siddhārtha oman kertomansa mukaan hylkäsi ylellisen elämän, leikkasi hiuksensa nätisti, puki ylleen okranvärisen mekon ja jätti kotinsa vanhempiensa kyyneleiden saattamana. Myöhempien ja dramaattisempien kertomusten mukaan hän lähti palatsista salaa hevosellaan muiden nukkuessa, jättäen peräänsä vaimonsa ja vastasyntyneen poikansa Rahulan. Vittu mikä kusipää.
ellauri143.html on line 1696: Vaelluksellaan Siddharta palaa lautturin kuljetettavaksi, ihastuu jokeen ja lautturin sisäiseen rauhaan, ja tämän laid back elämäntyyliin. Lautturi ottaa hänet liikekumppanikseen. Samaan aikaan Kamala synnyttää Siddhartalle lapsen. Vanhettuaan ja ammattilaisurasta luovuttuaan Kamala luovuttaa lapsensa ja omaisuutensa uskonnollisille ryhmittymille, ja lyöttäytyy mukaan seuraamaan Buddhaa. Joen lähettyvillä käärme puree Kamalaa, ja hänen erauspoikansa lähtee kutsumaan apua lauttureilta. Kamala ja Siddharta tunnistavat rypyistä huolimatta toisensa, ja Kamala kertoo pojan olevan todennäkösest Siddhartan poikia. Kamalan kuoltua käärmeenpuremaan poika jää asumaan lauttureiden luokse, mutta isä-poika suhteesta muodostuu vaikea. Lopulta Siddhartan on hyväksyttävä se että hänen poikansa jättää hänet jäälautalle, kuten hän kirjan alussa jätti omat vanhempansa. Poika kaxoisnelistää tiehensä jättäen pikku perheensä isoisälle.
ellauri144.html on line 481: Toiset heistä jättivät jälkeensä nimen,
ellauri145.html on line 86: