Oli järvi Aulis">Aulis Ojajärvi
ellauri001.html on line 1964: järvi L. Arvi P.">L. Arvi P. Poijärvi on.
ellauri019.html on line 748: Hyvä suunnitelma. Pekka Haavisto kokeneena perämiehenä luotaisi reitin omin vehkein takamatkalla, suunnistaisi Perämeren ruskeissa pilssivesissä, avais tarpeen tullen railoa perämelalla. Pekalla on vankka taustakoulutus sellaiseen, se on ylioppilas, Komposti-lehden entinen päätoimittaja ja Koijärvi-liikkeen veteraani, tottunut puunhalaaja. Etenkin hyväilee parruja.
ellauri020.html on line 321: Aku ehättää Iinexen ovelle fölissä kukkapuska ja kuohari. Iines päästää sen heti peremmälle ahtaisiin sisätiloihin. Iines on kuin asuntonsa sisustus, yxinkertainen ja kuzuva. Alusta ahdas, syvältä kuin Inarinjärvi. Akun päähöyhenet ovatkin nyt tummat. Continuity girlille on tullut lipsahdus. Ei ihme, puolentuhatta sivua saippuaa ja liukasta keliä. Quandoque dormitat ipse Homerus. Homeerinen torkahdus.
ellauri020.html on line 544: Katriinan Bodominjärviprojekti on laajentunut käsittämään kaiken maailman kodittomat lapset, ei vaan jenkkejä. Budjetti on kolme miljoonaa. Sevverran nää Midaxet varmaan nettoo päivässä. Ei sillä kyllä kuuhun mennä. No kitupiikeistä se on paljon rahaa kun se on rahanmenoa. Sentään sen voi vähentää veroista.
ellauri021.html on line 283: Lyödään vetoa, onko lunta, onko järvi jäässä,
ellauri024.html on line 804: Haanpään luo tuli joku kunnan pampuista. Pentti meni heti toiseen huoneeseen, josta kuului vähän päästä kajahtava pieru. Aili meni availemaan ikkunaa. Jälkikäteen sanoi, että Pentti ei voinut sietää sitä heppua. Ihamaniemeläinen Heikki Ilvonen huusi järvellä apua. Mentiin kazomaan, istui juovuxissa veneen pohjalla. Mikä hätänä? No kun perse on märkä. Mullakin aina kastui takapuoli pienellä punaisella muovikanootilla meloessa Sommarhemin järviplotussa, mistä toistuvasti valitin. Siitä tuli sanonta: Miisun pylly on märkä.
ellauri025.html on line 193: Löysköhän Calvino kimmerialaiset Conanista? Italo ei kai lukenut vuonna 79 Wikipediaa. Ahti Ukon kirjailijanimi oli Vorts Viljandi, tai päinvastoin. Siitä kiistelevät kimmerin professori Uzzi-Tuzii ja herulilais-altainen laitos. Vorts on järvi ja Viljandi kaupunki Virossa. Vortsin puoli oli neuvostotasavalta, Ahti Ukon muuten säälittävä.
ellauri029.html on line 34: Idioottikin pystyy pilkkaamaan punktohtoria (ks albumi 27). Punk-rockin vesittämisestä sekä paikoin hyvin alkeellisesta a) mielikuvituxesta b) sanavarastosta ja c) kirjallisuuden tuntemuxesta johtuen S:n Suomessa propagoima gonzo-journalismi sai välittömästi epäilyttävän maineen: mikäli punk-tohtorillemme jokin oli "hillittömän rankkaa poweria", oli juostava lujaa pakoon ja ezittävä hillittömämämpää ja rankempaa poweria vaikka tuhansien järvien haiden mezästyxestä. Hunter S Thompsonin lukeminen alkuperäisenä täsmentää Saariskuvaa: useimmiten Esa on vain hyvinkääläinen radanvarren pikkusielu, jonka kirjoituxet päätyy aina siihen, että se todistelee kaikille yxilöllisyyttään ja rankkuuttaan. Joku vielä pienempi sielu voi toki lukea sen höperyyxiä alleviivaten ja kirjoittaen sivuun "Rankkaa!" Sen katu-uskottavuus on samaa luokkaa kuin kädettömällä miehellä, joka uhoaa taukoamattomalla runkkaamisella. Nykyinen seppoilu oli jo idulla, vaikka Sartrella siveltynä: ihmisen täytyy ylpeänä omaxua valizemansa situaatio. Osaansa tyytymätön tarjoilija on roolinsa vanki, ja huonossa uskossa. Loppuelämänsä Eski omistautui sit jakamaan parempaa uskoa. Sitä Peukaloliisan pääskyn sanomaa: Sää pystyt vaikka mahdottomaan, usko sydämmees VAAAAAAAN! Eskin kumipää rikkoo betoniseinää. Mieluummin silti vaivaannuttava ja poikamaisen humoristinen existentialisti kuin ikävystyttävän autistinen elitisti. Ikävä vaan että Eskistä tuli iän mukana ikävystyttävän populistinen viihdyttäjä.
ellauri031.html on line 199: - Kyllä! Rautatieliikennettä ajatellen Viron etuina ovat paizi pienet palkkakustannuxet myös Suomea lyhyemmät välimatkat. Jos esimerkixi Helsinki-Kemijärvi väli uudelleensijoitetaan Tallinnan ja Tarton välille, se olisi vaan runsaat sata kilometriä, kun se nykyisellään on yli 900 kilometriä!
ellauri031.html on line 205: Tähän suuntaanhan se sittemmin on mennytkin, paizi kumikana Berner ehdotti koko VR:n siirtämistä korvauxetta suoraan yrityxille. Saisivat sitten päättää kannattaako Helsinki-Kemijärvi välillä pitää junayhteyttä ollenkaan, vai puretaanko rata ja myydään kiskot virolaisille romuna. Viron palkkataso on noussut niin paljon, että pianaikaa alkavat tähyillä sinne rakennustöihin täkäläisiä poroja. Jahka Peter Vesterbackan plääni toteutuu, koko konkkaronkka Kemijärveltä pohjoiseen voidaan kuskata Viroon vierastyöläisixi rekoilla. Ei tarvita junia eikä veronkantosiipialuxia.
ellauri033.html on line 926: Hei järvi! vuosi on tuskin lopettanut hommia,
ellauri033.html on line 981: Voi järvi! mykät kivet! luolat! mezän pimeä!
ellauri033.html on line 987: kaunis järvi, ja sun rantaniittyjen naurussa,
ellauri035.html on line 879: hyvin pyhä tirtha-portti, rakastajan järvi
ellauri036.html on line 1059: kuin pohjoistuulessa joukko järviruokoja.
ellauri036.html on line 1219: se juo paljain käsin järviruokojen pisarat.
ellauri040.html on line 227: Aleksis Kivi (oik. Alexis Stenvall (10. lokakuuta 1834 Nurmijärvi – 31. joulukuuta 1872 Tuusula) oli suomalainen kirjailija. Kivi kirjoitti kansallisromaanin aseman saavuttaneen romaanin Seitsemän veljestä (1870), näytelmiä kuten Nummisuutarit (1864) ja runoja.
ellauri043.html on line 632:
Vastapäätä leviää Maiotixen järvi, oikealla meri, vasemmalla maaseutu, ja ihan sen silmien alla tasakattojen sotku, joiden läpi kulkee etelästä pohjoiseen ja idästä länteen 2 katua, jotka risteävät ja muodostavat koko pituudeltaan korinttilaisin pylväin reunustettujen holvikäytävien rivejä. Tätä kaxinkertaista pylväskäytävää reunustavissa taloissa on ikkunat värjätystä lasista. Joissakin on ulkopuolella valtavia puuhäkkejä, joihin ulkoilma imeytyy.
Auh-järvi!
ellauri043.html on line 4740: Mä oon hakenut sitä kaikilta kanavilta ja kaikista järvistä — plus kauempaakin, aina Foinikian Bybloxesta. Anubis pystykorva, pomppi mun ympärillä haukkua räksyttäen, ja tonki kuonollaan tamariinien kekoja. Kiitos, hyvä koirankuonolainen, kiitos! Hyvä poika!
ellauri043.html on line 4814: Ei enää järvijuhlia! Ei enää valaistusta mun suistossa! ei enää maitokupposia Philaissa! Apis ei ole ilmestynyt aikoihin.
ellauri043.html on line 6957: ja alempana, ihan hautojen alla, pitkien käytävien päässä tunkkaisessa pimeydessä, on kultajokia ja timanttimeziä, jalokivipreerioita ja elohopeajärviä.
ellauri049.html on line 140: Kailas kävi koulunsa Heinolassa ja pääsi ylioppilaaksi Heinolan keskikoulun jatkoluokilta keväällä 1920. Hän oli kirjoilla Helsingin yliopistossa vuosina 1920–1926 mutta suoritti vain hajanaisia opintoja estetiikasta ja nykyiskansain kirjallisuudesta. Kailas osallistui vuoden 1919 Aunuksen retkeen, jossa hänen edellinen homopetterinsä Bruno Schildt sai surmansa. Kailaan tämän vuoksi tuntema syyllisyys näkyy novellissa Bruuno on kuollut. Heinola on Sysmän pääkaupunki. Aunuxen retki oli paska reissu, kansanmurhayritys. AKS jatkoi samoissa merkeissä. Matti Kuusi näytti Eino Kailalle AKS:n merkkiä. Kaila säikähti. "Mauno Mannisen leuhkiva sävy alkoi käydä karvoilleni. Kun hän von oben herab ryhtyi halveeramaan Uuno Kailaan infantiilia lyriikkaa, minä ärähdin. Siteerasin jonkin mielestäni vammattoman säkeistön ja tiedustelin, mikä siinä oli infantiilia. - Kailaan runoushan oli sublimoitua onaniaa! puuskahti Mauno. - Eihän kukaan voi ottaa vakavasti runoilijaa, joka tuntee syyllisyyttä onaniasta!" Kuusi puolustamaan Kailasta ja onaniaa. Kuulijat loivat merkizeviä kazeita toisiinsa. Matti Kuusi ja Eino Kaila oli norsseja. Kaxi vanhaa runkkaria raakkumassa fasismin aidalla. L. Arvi Poijärvi ja Aulis Ojajärvi pyöri samoissa piireissä. Kuusen Ohareissa on pientä jälkipyykin makua. Matti tekee ohareita aseveljille. Kieltää uskon kolmasti kuin apostoli Pietari.
ellauri049.html on line 716: C’est une mer, un Lac blême, maculé d’îles Se on meri, järvi kalpea, saarten täplittämä,
ellauri051.html on line 921: 338 A boatman over lakes or bays or along coasts, a Hoosier, Badger, Buckeye; 338 Venemies järvien tai lahtien yli tai rannikkoa pitkin, Hoosier, Badger, Buckeye;
ellauri052.html on line 130: Saul Bellow on keltaisen kirjaston inhokkikirjailijoitani. Kyyninen, raskalla kädellä kirjoittava mastodontti. Hidas ja seisahtunut kuin samea sisäjärvi tuulettomana syyspäivänä. No en tunne Bellowia, tietenkään, mutta sellaiselta miehen kirjojen lukeminen nyt vain tuntuu!
ellauri052.html on line 291: Isä ja poika Suvinen istui Pellervontiellä paritalon huopakatolla uusimassa kattohuopia ja söi pahanhajuisia eväitä muovisäiliöstä. Sieltä oli hyvä seurata koko mäen touhuja. Jos Suvixet olis olleet runollisempia ne olis voineet olla uudet järvialueen poeetat, isä Wordsworth ja poika Coleridge. (Bob Southey vois sit olla vaikka Woku.) Ne muistuttaa Bostonista kaupan nimiä, Woolworth ja Selfridge. Wordsworth tuppaa sekottumaan myös Wadsworthiin, setelitukun arvoiseen joulupukin näköiseen jenkkiin joka painoi nappuloita.
ellauri052.html on line 295: Wordsworth eli lapsuutensa Pohjois-Englannissa Cumbrian järviseudulla, joka on tunnettu maalauksellisen kauniista maisemistaan. Vaikka hän menetti vanhempansa jo varhain, oli hänellä hyvien kasvattajien ansiosta onnellinen lapsuus.
ellauri052.html on line 305: Wordsworth avioitui vuonna 1802 Mary Hutchinsonin kanssa. Hän oli jo vuonna 1799 muuttanut takaisin lapsuutensa maisemiin Cumbriaan, ja siellä hän myös asui koko loppuelämänsä. Hän sai viran postilaitoksesta, mutta jatkoi runoilemista kuolemaansa asti. Yleisesti ollaan kuitenkin sitä mieltä, että Wordsworthin runous menetti 1810-luvulta alkaen alkuperäistä ilmaisuvoimaansa. Nuoruuden vallankumouksellisuus vaihtui jäyhään konservatismiin. Wordsworth vastusti tyttöjen koulutusta, orjuuden lakkauttamista, katolilaisten oikeuksia sekä rautateiden rakentamista järviseudulle, koska pelkäsi että sinne tulisi liikaa ”vääränlaisia ihmisiä”.
ellauri052.html on line 313: Samuel Taylor Coleridge (21. lokakuuta 1772 Ottery St. Mary, Devon, Englanti – 25. heinäkuuta 1834 Highgate, Englanti) oli englantilainen runoilija, kirjallisuuskriitikko ja filosofi, joka oli ystävänsä William Wordsworthin kanssa yksi englantilaisen romantiikan perustajia. Lisäksi hän oli yksi niin kutsutuista Englannin järvialueen runoilijoista. Hänet tunnetaan parhaiten runoistaan Kublai-kaani sekä Vanhan merimiehen tarina (The Rime of the Ancient Mariner) sekä merkittävimmästä proosateoksestaan Biographia Literaria.
ellauri052.html on line 315: Coleridgen isä oli pappi, ja poikakin oli vakaumukseltaan uskonnollinen, vaikka hän nuorempana oli äärimmäisen radikaali ja vastusti dogmiuskoa. Hänen ihanteensa oli John Milton. Hän oli yksi kolmesta järvikoulun runoilijasta, lakisteista (lakists), joka nimi heille annettiin siksi, että he kaikki viettivät osan elämästään Cumberlandin järvien rannoilla. Yhteistä heille oli se, että he nuoruudessaan ihailivat Ranskan vallankumouksen aatteita. Coleridgen runoelmat ovat haaveellisia kuvauksia täynnä hehkuvaa tunnetta ja mystillistä luonnonihailua. Kolmas oli Bob Southey josta Byron ei pitänyt.
ellauri055.html on line 553: Eilen käytiin rengasmatkalla Kangasniemellä. Nähtiin laituri josta pääsee veneellä Anni Swanin huvilasaarelle. Saarta ei näkynyt. Sinne olis ollut 3km uintimatka. Ei lähdetty. Kangasniemi oli ihan yhtä kuollut paikka talviteloilla kuin Sysmiö, mutta kauniimpi. Puulavesi on erämaajärvi Päijänteeseen verrattuna. Mezät siellä päin on sääälittäviä, tikuixi hakattuja männiköitä.
ellauri058.html on line 115: Luisianan neekerien jälkeen vähemmistövuorossa on järviseudun ruozalaiset ja inkkarit. Hurrilokarit nai inkkarineitosia aika ennakkoluulottomasti ja opetti niille hirsimökin tekoa. Hiawathasta on ollut puhetta, ja Roopen pikkuinkkareista jotka puhuu Kalevalan mitalla.
ellauri060.html on line 122: Höpsistä. Kuten Enäjärvi eikun -koski ize muutamaa lausetta myöhemmin toteaa, apina on kokonaisuus: fyysisen minämme, sosiaalisen verkostomme ja psyykkisen olemuxemme yhteispeli. Voimme valita asenteemme just yhtä vähän kuin valizemme fyysisen minämme, sosiaalisen verkostomme ja psyykkisen olemuxemme. Se että löysin Enäkosken kirjan hyllystä oli ns. sattumaa, mutta niin on myös sekin että paatuneena vastarannan kiiskenä en usko sanaakaan mitä Ritva höpöttää. Vai olisko se johdatusta? No Solohovin jäyhät miehet kyllä etevästi pullistivat henkistä habaa. Lukematta edes Ritvan opasta.
ellauri060.html on line 195: Kirja kertoo papista, joka on menettänyt hammaslääkäri-vaimonsa jota vielä rakastaa ja uskonsa jota julistaa muille. Itsensä hän olisi varmasti tappanut, jollei hänellä olisi poikaa, 11-vuotiasta Aleksia, jonka kanssa hän viettää paljon aikaansa miesten kesken metsissä ja järvien rannoilla. Tyttärestä 17-vuotiaasta Matleenasta ei kerrota paljon. Hän on USA:ssa vaihto-oppilaana ja isä toivoo, ettei tyttö ainakaan saisi AIDS:ia ja alkaisi käyttää huumeita.
ellauri060.html on line 1089: Väinö Rafael Havas (vuoteen 1906 asti Örling, etunimi esiintyy myös muodossa Wäinö, 15. elokuuta 1898 Lempäälä – 21. elokuuta 1941 Suojärvi) oli suomalainen kirkkoherra, lestadiolaisen uusheräyksen ja myöhemmin vanhoillislestadiolaisen heräysliikkeen saarnaaja, runoilija ja kokoomuksen kansanedustaja.
ellauri061.html on line 748: Samaa elämäkerran torjuvaa tulkinnan tapaa Haavio opetti myös Elsa-puolisolleen, kun tämä syventyi Aale Tynnin runoon Tanssilaulu. "Ja he tanssivat vierekkäin, / koko yön he tanssivat näin." Päiväkirjassaan Elsa Enäjärvi-Haavio vetää kuitenkin mutkat suoriksi: "Se, jonka hymyä Martti kiittää runossaan Runon synty on AT." Elsan mukaan "Martti katsoo asiakseen kai jokseenkin aina kertoa, koska hän on tavannut AT:n tai puhunut hänen kanssaan puhelimessa. Ja sen mitä hän ei kerro, minä tiedän ja arvaan." Mustapää tiivistää runousoppinsa kokoelmassa Koiruoho, ruusunkukka (1947): "Minun laulussani on / vain kuva kaivattuni / ja kukka, leikki, uni. / Puck, Oberon." Mutta kansa haluaa ja saakin tietää, kuka se "kaivattu" oikein oli, Kirjallisuustieteen nykyisen teorian mukaan Martti Haavio, nimimerkki P. Mustapää ja P. Mustapään runojen roolihenkilö läkkiseppä Lindblad ovat kolme eri persoonaa, jos heitä ei dna-testi samaksi osoita. Mutta jos media olisi 1940-luvulla ollut nykyisissä voimissaan, olisi Martti Haaviosta ja Aale Tynnistä tehty kohupari.
ellauri063.html on line 322: Nimim. Tiukkaa penalii oli turkulaisen uuden aallon rockyhtye Pasi & Mysiinin debyyttialbumi vuodelta 1980. Pasi & Mysiini oli turkulainen uuden aallon rockyhtye. Eksentrisen solistinsa Pasi Raappanan (24. tammikuuta 1953 Utajärvi – 29. heinäkuuta 2000 Turku) kappaleita esittänyt yhtye levytti 1980-luvun alussa kaksi albumia.
ellauri065.html on line 555: - Tuuha sieki vaa peremmäl! Mie paan siul teeveen lämpiimää. Ensin hän oletti sotilaspalvelijan lähtevän hakemaan vanhaa hitaasti käynnistyvää Salora-televisiota. Kun sotilaspalvelija sitten palasi saliin kantaen tarjottimella samovaaria, kermanekkaa ja kuppeja, Lampião oivalsi palvelijan tarkoittaneen teevettä. Kielimuuri oli taas tukkinut keskusteluyhteyden. Tästähän beatlestukkainen nilkki oli juuri varoittanut. Erimielisyydet johtuvat kielitaidon puutteesta. Lukekaa kapustaa!
Lahtarisika Hannu tajusi että sotilaspalvelija oli kuin nuorennettu uusintapainos Antero Rokasta, rammasta kulkurista joka 1940-luvun alussa kylvi kauhua itärajalla. Rintamalla oli tapahtunut 2 hyvin raakaa sexuaalirikosta. Miesten antamat tuntomerkit sopivat täydellisesti Rokkaan. Ylen sankea priha. Juanikas virtaheponen ei pidä Väpistä, se on huomattu jo ennenkin. No aika paskahan se olikin miehexeen. Sekin oli.
25.10.2015 Viljam Pylkäs (28. helmikuuta 1912 Valkjärvi – 6. helmikuuta 1999 Lempäälä) oli suomalainen maanviljelijä, joka oli Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas esiintyvän sotilassankari Antero Rokan esikuva. Tämä käy ilmi Väinö Linnan Pylkkäälle lähettämästä kirjeestä. (Ote Väinö Linnan kirjeestä Viljam Pylkkäälle, päivätty Tampereella 23. toukokuuta 1955)
Viljam Pylkäs sai elää pitkän elämän. Hänet siunattiin haudan lepoon helmikuussa 1999 kunnioitettuna sotaveteraanina. Siitä tilanteesta ei Valkjärveltä kotoisin oleva suppliikkimies enää osannut luistella ulos. Juanikas virtaheponen ei pidä itäsuomalaisista. Väpi oli kyllä hämäläinen, Urjalan poikia, sankarien syntysijoilta. Jostain syystä Pylkästä ei mainita Quoran suurten suomalaisten badassien listalla. Siellä on Lauri Törni, se yx leukapuoli tarkkampuja, Mannerheim ja Lalli. Lälli kooros puuttuu myös. Er. epm.
ellauri066.html on line 47: Runokokoelma ja latinan pro olivat Keken ekan ja ainoan opiskeluvuoden saavutuxet Turussa. VA Koskenniemeen ehti sentään tutustua. Koskenniemi ehti tutustua aika moneen runoilijatyttöseen. Toimeliasta tafsausta. Koskenniemen nuiva arvostelu Keken esikoisesta aiheutti kyllä ärtymystä. Olihan Vaakulla ollut osuutta niiden julkaisemisessa. Vaakku peitti sillä jälkiään, potki päälle tarpeenteon pienen sievän santakeon. Helaakosken arvostelu Lassen kokoelmasta IL:ssä oli tyrmäävä. Teki Pojulle suorastaan raakaa vääryyttä. No raaaxihan Aaroa mainittiin. Elsa Enäjärvi (HS) jota P.Mustapää sittemmin petti rumasti, oli liian naismainen ja Rafu Koskimies (Uusi Normaali) liian setämäinen. Kaikki tässä rupeavatkin töhertämään lehtiin. Lasseakin Helaakosken arvostelu suututti. Se oli karkean tylsästi kirjoitettu. Filosofista runoutta ei ymmärretä.
ellauri066.html on line 216: Puulan järviryhmän kehityshistoria ja Lempin polvet.
ellauri088.html on line 660: Kyl se kana kajettuu minkä kukko nokkaa. (Artjärvi)
ellauri088.html on line 674: Kyllä mies aina miehen värkeillä pärjää. (Merijärvi)
ellauri088.html on line 710: Yhtä aikaa! sano akka kun yxin veti. (Alajärvi, Lappajärvi)
ellauri088.html on line 714: Akoella ja susilla on muailma pilattu. (Siilinjärvi)
ellauri088.html on line 715: Ei tamma hevonen eikä vaimo ihminen. (Länsipohjan Vettasjärvi)
ellauri088.html on line 717: Tytöllä pittää olla suu siisti, sana sivvee, kiisken kielj, muikun mielj. (Varpaisjärvi)
ellauri089.html on line 358: Entäs Peewee? Tykkääkö se Kipistä? "Hän saa minut nauramaan", on tyttöjen tavallinen perustelu. Pojat naepi naurujaan, tytöt pilikkakirveitään. (Utajärvi) Naisten naurattajia kadehtivat perussuomalaiset sananparretkin. Ei nauru neittä naita eikä seu hyväx muillenkaa. (Kitee) Piukkapöxystä likat tykkää mtta lotuhousul on rahhaa. (Teisko)
ellauri090.html on line 394: Artjärvi on Orimattilaan kuuluva homojen kännikylä. Jeesustelijoita ja jonnekoviksia joka paikassa. Yksi sale mistä saa ylihintasta jauhelihaa ja megistä.
ellauri092.html on line 384: Ivar August Heikel (1861–1952) oli O. I. Heikelin veli joka teki sen latinan sanakirjan. Se kuoli 2vk ennenkuin mä synnyin. Tutustuttiin vaan kirjallisesti. Ivar oli Helsingin yliopiston klassisen kreikan kielen ja kirjallisuuden professori, joka toimi myös Helsingin yliopiston rehtorina. Ivar kirjoitti kirjan sosialismista 1906. Huu! Ivarin tiedot on Kuka Kukin On-kirjasta, jonka toimitti L.A.P. Poijärvi. Tämmösiä hyväveliseuroja: Otavan tietosanakirjan täydennysosien toimittajissa on mun sukulainen Hjalmar, Rafu Koskimies, Poizu, Heikki Waris (jonka pikkuserkku Klaus Waris hommas Callelle ensin professuurin ja sizen sinekyyrin Sitrasta), Kimmo Koskenniemen isä-Matti, ja Hellan langonpoika Jaakko. Ilmari ja Toini oli serkuxet.
ellauri092.html on line 389: Ison tietosanakirjan täydennysosien toimituskunta. Vasemmalta Hjalmar Brotherus, Reino Oittinen, Niilo J. Toivonen, Rafael Koskimies, L. Arvi P. Poijärvi, Heikki Waris, Matti Koskenniemi, Jaakko Wuolijoki ja Ilmari Havu.
ellauri110.html on line 1022: Arto Sakari Salminen (22. lokakuuta 1959 Helsinki – 15. marraskuuta 2005 Hausjärvi[1]) oli suomalainen kirjailija. Salmisen tuotannon aiheita ovat esimerkiksi viihdeteollisuus, tositelevisio, pätkätyöt ja köyhyys.
ellauri131.html on line 260: "Rakkaat seurakuntalaiset! Me olemme tulleet kokoon tänne Herran huoneeseen tänä kauniina juhannussunnuntaina. Me olemme tulleet kokoon metsien takaa, me olemme tulleet kokoon järvien takaa, me olemme tulleet kokoon. Me olemme tulleet kokoon khirkkhovhenheillä, me olemme tulleet kokoon linja-autoilla, me olemme tulleet kokoon pholkuphyörillä, me olemme tulleet khokoon."
ellauri131.html on line 264: "Rakkaat seurakuntalaiset! Kun me nyt lähdemme täältä, täältä Herran huoneesta tänä kauniina juhannussunnuntaina, me lähdemme täältä metsien taa, me lähdemme täältä järvien taa, me lähdemme täältä. Me lähdemme täältä khirkkhovhenheillä, me lähdemme täältä linja-autoilla, me lähdemme täältä pholkuphyörillä, me lähdemme thäältä!".
ellauri135.html on line 177: Joka tapauksessa Bergin toimikausi Suomessa oli monessa suhteessa hyvin intensiivisen tapahtumisen aikaa. Krimin sota siihen liittyvine puolustusjärjestelyineen vaikutti kaikkialle. Kauppalaivaston kohtalo, ruotujakoisen sotaväen koollekutsumiseen liittyvät ongelmat, tykkiveneiden rakentaminen ja puolustuksen järjestäminen Suomen järville olivat merkittävän dramaattisia asioita aikoinaan.
ellauri147.html on line 65: Haapion ensimmäinen vaimo (vuodesta 1929), kansanrunoudentutkimuksen dosentti järvi Elsa">Elsa Enäjärvi kuoli syöpään 1951. Runoilija Ale Tyynnin kanssa Haapio avioitui 1960. Haapioiden tytär Elina Haapio-Mannila on sosiologian lopppuunpalanut professori. Toinen tytär Katarina Eskola on kulttuurintutkija. Ne ovat hurmion tyttäriä. Se kirja oli vitun kauan mulla lainassa mutten jaxanut lukea. Martti Haapion veli oli vielä fasistisempi pappi ja runoilija Jaakko Haapio.
ellauri147.html on line 94: As luck would have it, Martti Haavio’s wife Elsa Enäjärvi-Haavio died in 1951 following a serious illness. Ale Tyynni went through a difficult divorce from her first husband, and finally in 1960 both Tyynni and Haavio were in a position to remarry. He was 61 and she 47. No codons were necessary anymore, just vaseline.
ellauri147.html on line 109: Mixi Hyypiöstä Tyynnin hymy oli sievempi kuin Elsa Enäjärven? No olihan se 12v Elsaa nuorempi, ja varmaan nöyrempi, ketterä ja kurvikas, hiljainen ja halukas, ainaskin silloin vielä kun ne alkoivat muhinoida. Hyypiö oli 2v vanhempi kuin Elsa, mutta Aakeen sillä oli 14v etumatka. Elsasta tuli 1947 dosentti. Silloin Martti jo teki vertailevaa tutkimusta Aaken hameissa. Musta Tyynnin hymy on jotenkin yhtä muikkumainen kuin Hyypiöllä izellään. Kani löysi töpöhännälleen paremmin mitoitetun vakan. Bylsiköhän ne hiljaa vaiko kovaa palvelijanhuoneessa sillä aikaa kun Elsa Enäjärvi poti syöpää yläkerran sängyssä? Kuuntelikohan Elsa voimattomana kun hyypiöt natisuttivat hetekata?
ellauri147.html on line 129: Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan - Your heart is harder than Elsa Enäjärvi-Haavio's.
ellauri161.html on line 432: 19Paul Verlaine: Yrjö Kaijärvi suomentaa otsikon "Turtumukseksi" ja säkeet näin "Olen valtakunta, tietoinen rappiostansa, / näen kulkevan kookkaiden, valkeain barbaarien, / minä tylsiä akrostikoneja sepittelen, valaa kultaiseen tyyliin aurinko raukeuttansa" (Paul Verlainen runoja. Otava 1965, s. 90). Kylä jää Ykä kakkosexi, sori vaan.
ellauri164.html on line 132: Turpa kii, nyt turpa kii! ... Se on häpeä, moite, täällä: Saatana joka sanoo että tuli on noloa, että mun kiukku on karmaisevan typerää. - Riittää!... Mokat joita mulle kuiskitaan, taiat, väärät hajuvedet, lapsellinen musa. - Ja ajatella että mulla on totuus tiedossa, etmä nään oikeuden: mulla on terve ja pysähtynyt ymmärrys, mä olen valmis täydellisyyteen... Ylpeys. Mun päänahka kuivuu. Sääliä! Herra, mua pelottaa. Mullon jano, tosi jano! Au! Lapsuus, nurzi, sade, järvi kivillä, kuutamo kun kellotapuli soittaa 12... Piru on kellotapulissa tällä hetkellä. Marja! Pyhä neizyt!... Kauheeta mun tyhmyyttä.
ellauri189.html on line 45: Volynia (ukr. Волинь, Volyn, puol. Wołyń) on historiallinen alue, joka sijaitsee Länsi-Ukrainassa ja Kaakkois-Puolassa Pripet- ja Bugjokien välissä Galitsian ja Podolian pohjoispuolella. Alue on Euroopan vanhimpia slaavien asuttamia seutuja. Volynia on metsäinen ja järvinen alue.lähde?
ellauri194.html on line 723: Jenni Pauliina Banerjee (s. 17. tammikuuta 1981 Ylöjärvi) on suomalainen näyttelijä. Hän on esiintynyt muun muassa elokuvissa Pahat pojat, Hymypoika, Joensuun Elli ja Lieksa!. Banerjee on näytellyt myös useissa televisiosarjoissa.
ellauri204.html on line 479: Esa Mäkijärvi Imagesta oli aivan eri mieltä.
ellauri214.html on line 206: Torstain 7.7. Hoblassa tuijottaa Erja Yläjärvi Pohjois-Savosta huolestuneena lukijaa kädet puuskassa: Ukraina kan förlora, hur ser sig Europa då i spegeln? Liksom Ryssland inte hörde till Europa. Mera tunga västerländska vapen för ukrainare, det är det som doktorn ordnat! Erja ser ut i bilden som en stridslysten liten kvinnlig apa. I samma nummer säger Ulf Johansson att det kanske är skäl att överge donbassregionen till ryssarna, och Ulla Klötzer (kvinnor för Fred Karlsson, Esbo) använder fula ord om Nato och dess planer för "full spectrum dominance". Det tog en vecka för de gamla silverryggarna att vakna upp och komma till Erjas undsättning.
ellauri214.html on line 253: Klötzer och andra får gärna försöka med fredsdekret och andra deklarationer, men som vi har sett i de två föregående världskrigen, betyder lagar och överenskommelser föga utan att en finns en makt bakom dem. Det tog Stalins Ryssland att sätta stopp till Hitlers härjande. Och som Erja Yläjärvi skriver får vi inte låta kriget i Ukraina bli det nya normala och ge efter för tyranniet som Putin inledde.
ellauri216.html on line 647: Peipsijärvi (vir. (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viron_kieli) Peipsi, Peipsi-Pihkva järv; ven. (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_kieli) Чудско-Псковское озеро, Tšudsko-Pskovskoje ozero tai Псковско-Чудское озеро, Pskovsko-Tšudskoje ozero) on Narvanjoen vesistöalueeseen (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Narvanjoen_vesist%C3%B6alue) kuuluva järvi Viron (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viro) ja Venäjän (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4) rajalla. Sen vesipinta-ala on 3 543 neliökilometriä (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Neli%C3%B6kilometri), mutta pinta-alan arvo riippuu vedenpinnan korkeudesta. Peipsijärvi on Viron suurin, Venäjän seitsemänneksi suurin ja Euroopan viidenneksi suurin järvi. Jahka länsi lyö venäläiset Ukrainan sodassa, siitä tulee Pepsijärvi.
ellauri216.html on line 1107: Suuren isänmaallisen sodan lopussa vuonna 1945 metropoliita Grigori (Tšukov) vieraili Uudessa Valamissa ja liitti luostarin Moskovan patriarkaattiin. Monet vanhat munkit ilmoittivat haluavansa palata kotimaahansa, vanhalle saarelle. 12 vuoden kuluttua, vuonna 1957, luostari siirtyi Suomen ortodoksisen kirkon lainkäyttövaltaan. Samana vuonna vain seitsemän munkkia lähti Neuvostoliittoon; nuorin silloin lähteneistä oli 59-vuotias ja vanhin 84-vuotias. Kirkkoslaavilaiset jumalanpalvelukset loppuivat vuonna 1977, ja viimeinen venäläinen munkki kuoli vuonna 1981. Nyt luostari jatkaa toimintaansa suomalaisena ortodoksisena luostarina ja vastaanottaa vuosittain yli 100 tuhatta kävijää - sekä pyhiinvaeltajia että turisteja. Tämä on syrjäinen, hyvin hoidettu luostari järvien ja metsien keskellä - museon, kulttuurikeskuksen ja kirjaston kera.
ellauri226.html on line 160: P.S. Eikä siinä vielä kaikki! Hoblan savolaisvahvistus Erja Alajärvi ehdottaa, että suomenkielisten ei enää tarvizisi yrittääkään koulussa oppia pakkoruåzia. Ruåzista ei enää annettaisi arvosanoja, tunnit olis pelkkää suolausta jossa heitellään lennokkeja, tehdään Trump-ilmeitä open selän takana ja näpytellään luureja. Vittu kannattiko ottaa toimituxeen tollasta viidettä kolonnaa? Eihän se ole edes indogermaani, vaan ihan tavallinen mongoloidi Itä-Suomesta.
ellauri297.html on line 535: Malawin tasavalta eli Malawi (entinen Njassamaa) on yli 20 miljoonan asukkaan sisämaavaltio Njassa-järven länsirannalla eteläisessä Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Sambia, Tansania ja Mosambik. Idässä sitä rajoittaa myös yli 500 kilometriä pitkä Njassajärvi. Maa itsenäistyi brittien siirtomaavallasta vuonna 1964. Se oli 30 vuotta yhden puolueen hallitsema, kunnes maassa järjestettiin vuonna 1994 ensimmäiset monipuoluevaalit.
ellauri299.html on line 308: Patti Mulkkinen on ize sekä pappi että kuppari. Helka on karikatyyri sen kateellisesta vaimosta. Pappi ei saa puolisoa tulemaan klitorista näpräämälläkään. Kupparia tarvitaan. Papin mielestä ei saanut enää kirjoittaa romskuja kun Aahrikassa kuolee liikaa pakolaisia ja mezät saastuvat ja puut kaatuvat. Ilmastonmuutos puuttui vielä listasta. Marxismi ei ollut Pekkaa pahempi, käänsi jokia ja kuivas järviä. Patti tekee minkä pystyy: draamailee, rynnäköi ylös alas venuskukkulaa. Ei termiittiapina lakkaa lykkimästä penistä vaginaan vaikka muu luonto katoaa. Työ on ajantappamista joka ei johda mihinkään. Perhe ajankulua. Toivon sijalla on tyhjä kohta.
ellauri301.html on line 184: Suomalainen Kosti Kalke julkaisi 1898 kirjasen Herätyssanoja ynnä lyhyt armonjärjestys: kirjoittajan kuvalla. Konstantin (Kosti) Kalke (5. joulukuuta 1858 Koski Hl – 2. helmikuuta 1938 Tohmajärvi) oli suomalainen kirkkoherra ja paikallishistoriasta sekä uskonnollisista aiheista kirjoittanut kirjailija.
ellauri301.html on line 388: Linda Wallanderin ensimmäinen juttu vie lukijan Ystadin järviseudulta Guayanan
ellauri308.html on line 732: Armas Äikiä (14. maaliskuuta 1904 Pyhäjärvi Vpl – 20. marraskuuta 1965 Helsinki) oli lahjaton suomalainen runoilija, kirjailija, kääntäjä, toimittaja ja poliitikko. Äikiä kuului Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) johtoon 1930-luvun lopusta alkaen, asui vuosia Neuvostoliitossa ja oli talvisodan aikana perustetun Terijoen hallituksen maatalousministeri. Hän käytti myös salanimiä Viljo Veijo, Ami Aarto ja Liukas Luikku. Sekä Äikiän poliittisten mielipiteiden että kulttuuri- ja taidekäsitysten on luonnehdittu edustaneen dogmaattista neuvosto-marxismia.
ellauri311.html on line 372: Yritän kaikin keinoin sulkea mielestäni näitä asioita. Ennen valaistumista kanavoin energiaani järvien suojeluun, vaikka ilmastonmuutoksen eteneminen teki työstä koko ajan vaikeampaa.
ellauri311.html on line 382: Kyse on koulutuksista, joiden tarkoituksena on saada ihmiset voimaan paremmin. Tiedän että tää on täyttä huuhaata, mutta tästä lähtee massia vaivannäköön nähden ihan eri tavalla kuin limnologina. En puutu ihmisten terveyteen, ainoastaan siihen, miltä heistä tuntuu, miten paljon he rakastavat itseään ja miten voivat löytää sisäisen yhteyden itseensä. Tämä on ennen kaikkea positiivisten energioiden löytämistä, Vetelä perustelee. Ei enää negatiivisia ajatuxia järvien alennustilasta, lintujen ja pörriäisten vaikenemisesta ja napajäiden kadosta. Voi vittu ei paremmin voi sanoa.
ellauri315.html on line 198: Kukkonen Anssi, kers. kuoli noin klo puoli. Hänen vanhempansa olivat Kouvolasta. Lähetti terveisiä. Saarijärvi, Paavo, pion. kuoli omien tulesta. Friendly fire. Oli sanonut ettei tahtoisi mennä etemmäxi, tuntui pahalta. Päivän lehti ja paketti serkultani Laina Pekkariselta, sukat, käsineet karamelleja, Niveaa ja partasaippuaa. Ei vieläkään tietoa vaihdosta. Soittelin korsussa pianontapaisella virsiä. Saxalaiset ovat saaneet motista vankeja 500K. Hyvä tulee. Uskokaa että Jumala on olemassa ja ohjaa tiemme.
ellauri321.html on line 80: (1778-1830) oli irlantilaissyntyinen wannabe filosofi (taidekriitikko) joka koitti todistella ettei apinan motiivi olisikaan self interest. Siitä tuli järvipoeettojen bändäri kunnes nämä kyllästyivät sen huoraamiseen. Se luki myös Godwinia ja Burkea ja piti molemmista. Se kirjoitti pahansisuisen esseen vihaamisen puolesta.
ellauri325.html on line 503: Joukkueenjohtaja näkyi palaavan. Hänen kasvonsa olivat oudossa virneessä. - Rauhaa! Karjala menetetty. Hankoniemi menetetty. Voi ristuxen perkele! Voi jumalauta! Nuorten miesten joukko itki, kiroii ja raivosi, iki ääneen, varsinkin Santeri Räpinä ja Johannes Jelegänen Suojärveltä. Santeri oli vaalea harteikas arjalainen voimanpesä, karhumainen sisumies, josta jatkosodan kaukopartio sai parhaan tappokoneen. Hän karjui, uhosi vihaa ja epätoivoa. Tumma täinen Johannes voihki ja uikutti, näytti Kaala Paanin itkuiselta pellemieheltä. Me muut itkimme ja kiroilimme myötätunnosta, Suojärvi oli meidänkin kotimme. Noin viikon kuluttua Johannexen täit ennättivät minun vaatteisiini. Johannes lauloi korkealla särisevällä äänellä: Tulen minä tikkuun raapaisin, sillä minä pillun tarkastin. Näin mä siellä ihmeen kumman, pillun juuressa pilkun tumman. Kuppako sen siihen syönyt lie? Tein surmanhyppyjä Moskovan rauhasta paskakuoppaan. Siusta se kuule pappi tulisi, läimi Johannes Jelegänen narsistia selkään. Se tuntui makealta, täistä huolimatta. Tiedekuntamme katkerimpia riidanaiheita oli juustonjako. Parhaaxi osoittautui talousliberalismi jossa suurimman palan saa se joka sattuu lottoarvonnassa oikealle paikalle. Ellen erehdy, Risto Räppäri kaatui jatkosodassa. Työmies Jelegänen jäi Helsingissä auton alle ja kuoli, alkoholilla oli osuutta tapahtumaan. Vuonna 1939 Suojärvellä oli rekisterissä eniten autoja koko Viipurin läänissä. Suojarvella on nyttemmin sahatoimintaa. Suomalaiset kylät ovat autioina. Suojarvellä Jelegänen olisi yhä hengissä, kun siellä on votkaa muttei autoja.
ellauri325.html on line 588: Sisällissodan puhjettua hän keräsi kouluttamansa suojeluskuntajoukot ja ryhmitti joukkonsa Loviisassa vastarintaan punaisia vastaan, mutta joutui lopulta vetäytymään punaisten voiman tieltä Pernajan saaristossa olevalle Orrengrundin luotsiasemalle. Siellä Kemppi tunsi olonsa tukalaksi ja lähti muutamia miehiä mukanaan pyrkimään valkoiselle rintamalle Sysmään ja onnistuikin yrityksessään, jossa käytettiin reittiä Artjärvi–Mankala–Vuolenkoski ja Heinola. Sysmään Kempin johtamat joukot saapuivat helmikuun puolivälissä, ilmoittautuen sikäläiselle suojeluskuntapäällystölle. Kemppi määrättiin maaliskuun alussa päälliköksi Lusissa olevaan Sysmän 3. komppaniaan, josta myöhemmin muodostettiin Sysmän 1. pataljoonan 3. komppania ja myöhemmin Etelä-Savon rykmentin 10. komppania. Tämän jälkeen Kemppi otti osaa Suomen sisällissotaan Lusissa, toisessa Heinolan valtausyrityksessä ja Hillosensalmella. Sodan loppuvaiheilla hän siirtyi saamansa määräyksen perusteella 30. huhtikuuta 1918 valtionrautateiden palvelukseen.
ellauri325.html on line 647: Tämä Kuusi syntyi raittiustoiminnasta tunnettuun perheeseen: hänen isänsä oli A. A. Granfelt ja äitinsä Mandi o.s. Cantell. Aksel August Granfelt (26. heinäkuuta 1846 Hausjärvi – 23. helmikuuta 1919 Mäntyharju) oli suomalainen kansanvalistus- ja raittiusliikkeen johtaja, valtiopäivämies ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän toimi Kansanvalistusseuran sihteerinä vuosina 1878–1906 ja johti perustamaansa Raittiuden Ystävät -järjestöä.
ellauri325.html on line 700: Mustaa P-päätä ei paljon vaivannut Matti 6:n koeluennolla että Elsa Enäjärvi-Haavio oli kuollut samana aamuna. Olihan sillä aikaa jo ollut uusi panopuu. Mutta 6 olisi mieluusti rotkauttanut Elsaa johon se oli iskenyt silmänsä jo Norssin naskalina. Kyrpä koskee kuumaa floiskaa.
ellauri325.html on line 712: Seuraava kasku koskee Matin kälyä, Norssia ja Aulis Ojajärveä. Nyt tarkkana! Jämeräleukaisen Aulis Ojajärven mielestä Rafu Hölmström mielisteli norssihuligaaneja, jotka ahdistivat Matin kälyn häpy seinää vasten luultuaan sitä naskalixi. Hölmström ei olisi ottanut siitä paiseita vaikka tilanne oli vakava. Matilla oli kaunaa hampaankolossa Hölmströmille Raittiuden ystävien ajoilta. Pekka veli oli Alkon johtajana erotettu liitosta. L-Ärvi P-Poijärvi (Boijer) istui äärioikealla hurjan huolestuneena. Se sai potkut kouluhallituxesta nazina. Matti pisti neulan paiseeseen, Hölmströmille lemput ja fasistiveli Ojajärvelle kauan odotettu ylennys.
ellauri330.html on line 507: Erkki Kivijärvi, tervaporvarin poika, runoilija ja Erkon Sanomien höyryjyrä tunnettiin myös pakinoitsijana. Helsingin Sanomien maanantaikirjeissä hän esitteli kepeän henkevään tyyliinsä milloin kirjallisuuden klassikoita, milloin Ruotsin elinkeinoelämää. Suomen Kuvalehteen hän kirjoitti taas nimimerkillä Bagheera ja neuvoi "Sopiiko? Sopiiko?" -palstallaan tapakulttuurin taitoja: minkälainen kravatti piti missäkin puvussa olla ja mitä viinejä milloinkin tuli juoda, saako betonivaluun astua pienillä lastensaappailla.
ellauri330.html on line 508: Erkki Kivijärvi piti myös lausuntoiltoja ja hän oli tunnettu erityisesti ruotsalaisen Gustaf Frödingin lausuntojen tulkitsijana.
ellauri330.html on line 516: Jooseppi Julius (J. J.) Mikkola (6. heinäkuuta 1866 Ylöjärvi – 28. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian professori. Dzheidzhei oli tullut tietosanakirjan toimituxessa liiankin lapidaarisexi, Vaakusta. Maila Talvio oli hyvin hedelmällinen.
ellauri343.html on line 38:
ellauri343.html on line 59: Rukajärvi: ikivanha venäläinen kylä zuhnien maalitauluna
ellauri343.html on line 63: Rukajärvi jatkosodassa
ellauri343.html on line 69: Rukajärvi tänään
ellauri343.html on line 130: Rukajärvi on Rugozeron järven ja kylän (Muezerskyn jpiirikunta Karjalan tasavallassa) suomalainen nimi. Elokuva perustuu heinäkuun 1941 tapahtumiin, jotka tapahtuvat vanhan rajan takana Itä-Karjalassa Suomen ja sen liittolaisen nazi-Saksan Neuvostoliittoon suuntautuneen hyökkäyssodan aikana.
ellauri343.html on line 132: "Tie Rukajärveen" (tunnetaan nimikkeillä "Neljäkymmentäyksi: Vastakkainasettelu", "Vyöjitys" ja "Viholinjojen takana") on vuoden 1999 elokuva. Perustuu suomalaisen kirjailijan Antti Tuurin romaaniin ”Elämä on isänmaata varten” (Suomeksi: Elämä isänmalle, 1998). Rukajärvi on kylän ja Rugozeron (Muezerskyn piirikunta Karjalan tasavallan) suomalainen nimi. Elokuva perustuu heinäkuun 1941 tapahtumiin, jotka tapahtuvat Itä-Karjalassa Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan aikana. Luutnantti Eero Perkolan osasto on määrätty etenemään vihollislinjojen taakse tukemaan myöhemmin kenraalimajuri Erkki Johannes Raappanin johtaman 14. jalkaväedivisioonan pääjoukkojen etenemistä Rugozeron suuntaan.
ellauri343.html on line 252: Hans Håkon (H. H.) Christian ”Bobi” Sivén (18. huhtikuuta 1899 Helsinki – 12. tammikuuta 1921 Repola, Itä-Karjala) oli suomalainen itsenäisyys- ja heimoaktivisti, joka toimi Aunuksen Karjalassa sijaitsevan Repolan kunnan nimismiehenä heimosotien aikana vuosina 1919–1921 sekä samalla hän työskenteli Suomen ulkoasiainministeriön edustajana Repolassa ja Porajärvellä. Repola ja Porajärvi olivat eronneet Venäjästä vuonna 1918 ja liittyneet Suomeen. Kun Suomi luovutti molemmat kunnat vuonna 1921 Tarton rauhassa takaisin Neuvosto-Venäjälle, Sivén tuki ensin Karhunpesäsuunnitelmaa (mikä vittu se oli?) ja sen kariuduttua teki lopulta vastalauseena itsemurhan. Hyvä valinta.
ellauri343.html on line 355: Edelleen vaati NL Vuoksessa olevaa Vallinkoskea, joka kiistattomasti on kokonaan Suomen puolella. Meille ei korvauxexi kelpaa jotkut kiistattomasti ryssän puolelka olleet Repola ja Rukajärvi, ne olisivat vain tiellä matkallamme Uraliin.
ellauri348.html on line 258: Chinmoy tunnetaan Suomessa ehkä parhaiten Kansainvälisestä rauhanjuoksusta (World Harmony Run), jossa juoxukalja siirtyy juoksijalta toiselle ja maasta toiseen. Viestijuoksu on järjestetty kaikissa maanosissa, yli 130 maassa. Suomessa juoksu on järjestetty yhdeksän kertaa vuodesta 1987 lähtien. Tapahtuman suojelijoina Suomessa ovat olleet muun muassa rouva Tellervo Koivisto, ministeri Elisabeth Rehn, tohtori Pentti Arajärvi ja kansanedustaja Erkki Tuomioja. Suomessa Rauhanjuoksua ovat tukeneet valtioneuvos Harri Holkeri ja useana vuonna Suomen Urheiluliitto. Vuoden 1983 rauhannobelisti Lech Wałęsa on sanonut: Rauhanjuoksun reitti yhdistää kaikki maat yhdeksi, ikään kuin niiden rajoja ei olisi olemassa. Presidentti Putin on työskennellyt uutterasti sen puolesta, ettei Iso- ja Vähä-Venäjän rajaa olisi olemassa. Israel tekee samaan aikaan parhaansa poistaaxeen Filistean mailta joutavia rajapyykkejä. Joelta merelle miekalla piirrämme rajan.
ellauri348.html on line 771: Annuliina Suopajärvi kävi vuoden aikana 39 treffeillä 16 miehen kanssa – Liittyi mukaan Tiktok-trendiin.
ellauri351.html on line 161: Battler Britton syntyi vuonna 1932 Lancasterissa ja vietti lapsuudessaan usein aikaa perheensä loma-asunnossa järvialueella. Brittonin tärkeimmät panokset on koottu kahteen kirjaan. Teoksessa Belief and Imagination (1998) hän kehittää ajatuksiaan totuudesta ja psyykkestä todellisuudesta. Hän ehdottaa, että usko on se, joka antaa todellisuuden aseman haaveille ja ideoille, joita sitten käsitellään faktoina. Hän pitää uskoa osana epistemofiilistä vaistoa, joka on välttämätön elämälle epävarmuuden edessä. Uskomukset ovat mielikuvituksia, joita pidetään psyykkinä esineinä ja jotka – emotionaalisesti panostettuina – vaativat surua, jos niistä halutaan luopua. Hän erottaa uskon tiedosta (johon se usein rinnastetaan) sillä perusteella, että uskomuksen haltija hyväksyy sen mahdollisuuden olla totta. (Täh?) Hän ehdottaa, että tieto siitä, että jollakulla on usko, joka ei ole tosiasian läsnäolo, vaatii psykologista kehitystä; nimittäin kyky yhdistää subjektiivinen kokemus ja objektiivinen itsetietoisuus niin, että ihminen voi "näkeä itsensä" uskovan. Hän ehdottaa, että tämä edellyttää kolmiomaisen psyykkisen tilan läsnäoloa, jossa on kolmas asema, josta subjektiivisen minän voidaan havaita olevan suhteessa ideaan. Tätä tarvitaan todellisuuden testaamiseen, ja se riippuu Oidipus-kompleksin sisäisen version sietokyvystä.
ellauri353.html on line 73: Marko Tapio (oik. Marko Viktor Tapper; 15. elokuuta 1924 Saarijärvi – 14. kesäkuuta 1973 Seinäjoki) oli suomalainen kirjailija, joka ei pitänyt kirjalijanimestä "Marko Tapio".
ellauri353.html on line 85: Kuten taisin jo sanoa, Tapperin veljesten kotipaikka on Saarijärvi, mutta sukujuuret juontuvat Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle. Vanhin veli, kirjailija Marko Tapio kuoli "työuupumukseen" Seinäjoella, Törnävän sairaalassa. Myös yli 80-vuotias Harri on edelleen hyvin merkittävä suomalainen kirjailija, kertoo Seinäjoen kaupunginteatterin johtaja Vesa-Tapio Valo.
ellauri362.html on line 297: Pariskunnan esikoinen syntyi 31.12.1928 ja sai nimekseen Veijo Väinö Valvo Meri. Veijo ja hänen pikkuveljensä Pertti kasvoivat Valkjärven kasarmimiljöössä, Väinön tukikohdasta pelastui talvisodan 1. päivänä vain kaksi jääkäriä ja Väinö Meri. Valkjärvi menetettiin ryssille.
ellauri368.html on line 174: Herbertin kiinnostus aavikkoympäristöä ja sen haasteita kohtaan johtuu tutkimuksesta, jonka hän aloitti vuonna 1957, koska hän aloitti keskeneräisen artikkelin Yhdysvaltojen maatalousministeriön kokeesta, jossa käytettiin köyhyysruohoa vakauttamaan vahingoittavia hiekkadyynejä, jotka voisivat "niellä kokonaisia kaupunkeja ja järviä, ml joet ja moottoritiet." Herbert vietti seuraavat viisi vuotta tutkien, kirjoittaen ja tarkistaen romaania Tyyny, josta tuli alun perin sarjakuvalehti kahdeksi lyhyemmäksi teokseksi, Dune World (1963) ja The Prophet of Dune (1965). Sarjakuvaversiota laajennettiin ja muokattiin, kunnes yli 20 kustantajaa hylkäsi sen – ennen kuin Chilton Books, autokorjausoppaistaan tunnetuin painotalo, julkaisi sen vuonna 1965.
ellauri381.html on line 201: Elo-syyskuussa 1941 rintamajoukot pysäyttivät vihollisen, joka yritti vallata arktisen alueen, ja pakotti hänet lähtemään puolustukseen. Syyskuusta 1941 kesäkuuhun 1944 rintamajoukot puolustivat linjaa: Zapadnaja Litsa- joki (60 kilometriä Murmanskista ), Ukhta, Povenets, Onega-järvi ja Svir- joki. Yksityisiä operaatioita suoritettiin määräajoin kuten Medvezhyegorskin (Karhumäki) hyökkäysoperaatio. Nykyinen nimi annettiin kaupungille vuonna 1938. Toisen maailmansodan aikana Medvezhya Gora (suom. Kontiovaara) oli Suomen armeijan miehittämä 6.12.1941-23.6.1944 joka rakensi sinne luolia. Ystävyyskunta 1989-2014 Sotkamo. Katso lisätietoja kohdasta Arktisen puolustus.
ellauri381.html on line 686: Toimenpiteisiin kuuluu rajoituksia yksityisen omaisuuden suojaan, ihmisten vapaaseen liikkumiseen ja rauhanomaisten tapahtumien järjestämiseen. Sillä lailla! sanoisi Tarvajärvi.
ellauri389.html on line 125: Hänen (Samun) ihanteensa oli hilpeä John Milton. Opiskellessaan Cambridgen yliopistossa hän tutustui Robert Southeyhin, joka sai hänet radikalisoitumaan. Yhdessä he kirjoittivat näytelmän The Fall of Robespierre (1794) ja suunnittelivat kahdentoista avioparin yhteistä kommuunia Pennsylvaniaan. Tätä tarkoitusta varten he itse valitsivat aviopuolisoikseen sisarukset. Tämä pienyhteisö sai sittemmin nimen lakistit (lakists), johon kuului kolme järvikoulun runoilijaa, Southey, Coleridge ja Wordsworth. Nimi Järvikoulu juontuu siitä, että he kaikki viettivät osan elämästään naturisteina Unencumberlandin järvien rannoilla. Yhteistä heille oli myös se, että he nuoruudessaan ihailivat Ranskan vallankumouksen aatteita. Coleridge opiskeli vuosina 1798–1800 Göttingenissä saksalaista kirjallisuutta ja välitti sen tuntemusta englantilaisille. Hän käänsi Friedrich Schilleriä englanniksi. Coleridgen runoelmat ovat haaveellisia kuvauksia täynnä hehkuvaa tunnetta ja mystillistä vulvan ihailua.
ellauri389.html on line 318: Sekundajärvirunoilijoita
ellauri391.html on line 358: Eeva Marjatta Martikainen (27. maaliskuuta 1949 Polvijärvi – 22. helmikuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen teologi, joka toimi systemaattinen teologian professorina Helsingin ja Joensuun yliopistoissa. Hän oli myös Suomalaisen Tiedeakatemian akateeminen henkilö. Harrastuxet: oppi, ekumenia, teologia vs. teknologia. Teologisena asiantuntijana Martikainen osallistui useisiin kirkkojen välisiin oppiriitoihin sekä kansainvälisiin luterilais-ortodoksisiin ja luterilais-deformoituihin nujakoihin. Temmattiin 60-vuotiaana taivaaseen. Juhlakirjan ehti hikisesti saada. Netistä löytyy koneluettavana sen:
ellauri392.html on line 122: Mannermaisilla oli valkeat stezonit, mustahattuja olivat taantumuxelliset americaanogringot. Muka niin, vaikka ranut ja sakut, Foucaultin heiluessa päällimmäisenä, vastustivat talousliberalismia ja yxityisomistuxeen perustuvia ihmisoikeuxia. Zum Glück, returning GIs restored optimism to American criticism. American Studies koulutuxet kukoistivat, mehän voitimme! Leo Marx hakkaa Karlin kädet selän takana. Emerson ja Whitman olivat Usan omat upeat järvipoeetat.
ellauri395.html on line 79: Jukka on mouhijärveläinen evankeliumin työntekijä. Mouhijärvi on entinen Suomen kunta Pirkanmaan maakunnassa. Mouhijärven kunnan keskusta sijaitsi Uotsolan taajamassa Mätikön rannalla. Heli Mätinki oli tyttö joka sai mulla aikaan seisokin niiden saunassa. Voi mixen tarttunut silloin härkää sarvista ja laittanut keppiäni likoon saman tien? Olinpa väpelö. Kunnan toinen taajama oli Häijää. Mouhijärven naapurikunnat olivat Hämeenkyrö, Nokia ja Vammala. Vuoden 2009 alusta Mouhijärvi liittyi osaksi Sastamalan kaupunkia yhdessä Vammalan ja Äetsän kanssa. Nimistä jo näkyy että ollaan Länsi-Suomen läänissä.
ellauri421.html on line 373: Jokainen, joka vieraili etnisessä Kiviniemessä, nykyisessä Losevon kylässä ja näki kuuluisan Losevon kosken, kysyy järkevän kysymyksen - kuinka divisioonan komento saattoi päättää ylittää Losevon kosken ponttoneilla? Miksi 90. divisioonan päämaja ei rannikkoa tiedustellessaan heti hylännyt ylitystä sen fyysisen mahdottomuuden vuoksi? Kapteeni Zalesskyn 90. divisioonan esikunnasta sodan jälkeen laatimien ylityskaavioiden mukaan käy selväksi, että sekä ylityksen lähtöpiste että tiedustelupaikka olivat merkittävästi koskien länsipuolella. Ponttoneille lastaus tapahtui Ojalan (Varshko) ja Kiviniemen (Losevo) välisellä alueella, paikassa, jossa Vuoksa on edelleen järvi eikä kapene myrskyisäksi väyläksi. Ylitystä koskevassa raportissa sanotaan: "virran nopeus on merkityksetön, huomaamaton, ilmeisesti 90. jalkaväedivisioonan komento päätti, että jos ylitetään riittävän etäisyyden päässä koskesta, ponttonit ja amfibiotankkerit eivät kulje pois koskille virran mukana.." Prikaatin komentaja ei uskaltanut ylittää jäällä koskista länteen, koska jäätiedusteluun ei ollut aikaa.
ellauri421.html on line 1020: E. A. Dolmatovsky, 1940. Jäälentokenttä Kanneljärvi. Karjalan kannas
xxx/ellauri010.html on line 1217: Ihan Nuutajärvi-bluesin kyljessä
xxx/ellauri027.html on line 1283: Siellä oli Isontalon Antti ja Rannanjärvi linnassa.
xxx/ellauri044.html on line 903: Kun Gripenbergin isä nimitettiin Mikkelin läänin maaherraksi 1889, perhe muutti Mikkeliin. Täällä Gripenberg aloitti koulunkäynnin suomenkielisessä Mikkelin lyseossa. Gripenberg tunsi olonsa vieraaksi suomenkielisessä ympäristössä, ja täältä sai alkunsa hänen tuleva kiihkeä ruotsinmielisyytensä. Norssissa oli vitusti nazeja, sekä opettajissa että oppilaissa. L.Arvi P.Poijärvi, mun luokanvalvoja esimerkixi, eikä rehtori Aulis Ojajärvi ollut pyllervöä pahempi. Kreetan retki tehtiin Juhani von Grönhagenin kesämökille. Maca opetti meille Horst Wesselin. Sellaisia vesseleitä.
xxx/ellauri057.html on line 758: Jonka tuhansiin järviin juosta saa
xxx/ellauri057.html on line 962: Wang Wei: Esa Mäkijärvi on toinen niistä Parnasson kikkelihepuista. Mun mielestäni tää väitellyt äidinkielenopettaja ja kriitikko on tajunnu enemmän...
xxx/ellauri057.html on line 986: Esa Mäkijärvi – Wikipedia https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Esa_M%C3%A4kij%C3%A4rvi
xxx/ellauri057.html on line 1363: Martti Haavio, Elsa Enäjärvi-Haavio, Yrjö Jylhä, Iiro Kaikko (?), Arvi Kivimaa, Unto Koskela (?), Olli Nuorto, Armas J. Pulla, Unto Seppänen, Martti Turunen (?) Lauri Viljanen, Mika Waltari.
xxx/ellauri057.html on line 1395: Haavion ensimmäinen vaimo (vuodesta 1929), kansanrunoudentutkimuksen dosentti Elsa Enäjärvi kuoli syöpään 1951. Runoilija Aale Tynnin kanssa Haavio avioitui 1960. Haavioiden tytär Elina Haavio-Mannila on täysinpalvellut sosiologian professori. Toinen tytär Katarina Eskola on loppuunkulutettu nykykulttuurin professori. Martti Haavion veli oli pappi ja runoilija Jaakko Haavio. Katarina Eskola on jo koonnut kulttuurivaikuttajavanhempiensa keskinäiset kirjeet yli 3000-sivuiseksi kirjasarjaksi, ja lisää on tulossa.
xxx/ellauri057.html on line 1397: Viimeisen osan nimi on Autius lehtipuissa. Siinä Martti Haavio rakastuu nuoreen runoilija Aale Tynniin ja Elsa Enäjärvi-Haavio kuolee syöpään 1951.
xxx/ellauri081.html on line 198: Marja laittoi herkullista uunihaukea, järvi oli kylmä ja paras Runebergin tuntija antoi täyden tunnustuksen: paras kirja runoilijasta, jonka hän muistaa lukeneensa. (Omiaan hän ei kaiketi laske mukaan, tai ei muista lukeneensa.)
xxx/ellauri081.html on line 238: Oulunkylän kierrätyskeskuxesta löytyi Panun pääteos "Lavatähti ja kirjamies" paperikantisena sopuhinnalla, 0 eurolla. Taskuunmahtuvampi kuin tämän Suomen luetuimman elämäkerturin ja elämäntapapyllynnuolijan muut opuxet. Siinä vanha norssi hienovaraisesti vittuilee Tohmajärven tytölle joka rajaa silmänsäkin sinisellä ja laulaa kireällä eellä. Tohmajärvi on kunta aivan rajan pinnassa Pohjois-Karjalassa, tuolla Tuupovaarassa. No ei, Tuupovaara on nyttemmin Joen kaupungin kaupunginosa. Katri-Helena muistuttaa Calvinia ja Hobbesia, Yeazeja ja Browningeja siinä, että se uskoo keskusteluun vainajien kanssa ouija-laudalla. Kaikki on ennalta määrättyä, jopa Panun kosinta. Katrin edellinen norssi oli Fisu eli Timo Kalaoja, Panun luokkatoveri useammassakkn sanan mielessä. Eikös senniminen ollut meidänkin luokalla, lihava kaveri joka lopetti keskikoulusta ja lähti ajamaan jotain jakeluautoa? Sillä oli kai päässyt palamaan puuro pohjaan tai jotain sellasta. Eikun se oli Kalajoki. No lähellä. Timo oli tunari, ei osannut sorvata edes pianonjalkoja. Sen virma meni konkurssiin, Timo kuoli ja Katri jäi maxelemaan konkurssivelkoja. Siinä oli Katrin tiukasta yläviivasta paljon apua. Katri asui ensin Polakassa Hyväskylässä, sitten Ponun luona Hämeenkyrössä ja nyttemmin Liimataisen kanssa Askolassa, ellei Tommi ole kuollut tai Katri eronnut.
xxx/ellauri086.html on line 108: Juhana Vartiaisen ryömiessä jälleen kerran lattialistan alta esille toinen torakka Ville Rydman perässä tuli mieleen että sekin on erehdyttävästi Hiidenpadan Rääpän näköinen. Ehkä rääppä onkin enemmänkin tollainen ammattinimike, jonkun Hornansarven adjuntantti aloittaa vt. rääppänä ja ylenee sitten päätoimisexi rääpäxi, unelmana loppuviimein päästä nilkixi nilkin paikalle. Rääpästä tuli siten mieleen nilkki jonka komennossa laitosneuvostoliiton rääpät viihtyivät. Eli olisko aika kazoa onko nilkin Jalasjärvi-plokiin ilmestynyt jotain uutta räävittävää. Se ei ole ollut oikein aktiivinen viime aikoina, oiskohan sillä jotain lääketieteellisiä ongelmia.
xxx/ellauri120.html on line 400: Veikko Nyyrikki (Nyrki) Tapiovaara (10. syyskuuta 1911 Helsingin mlk – 29. helmikuuta 1940 Tolvajärvi) oli suomalainen elokuvaohjaaja. Lyhyeksi jääneestä urastaan huolimatta häntä pidetään yhtenä taiteellisesti korkeatasoisimmista suomalaisista ohjaajista. Mixsillä oli tytönnimi keskimmäisenä? Senkö tautta siitä tuli homo? Nyrki-Kyllikki?
xxx/ellauri121.html on line 433: Hannu Veikko Olervo Tarmio (4. syyskuuta 1932 Haapajärvi – 4. marraskuuta 2015 Espoo) oli WSOY:n pitkäaikainen pääjohtaja ja kirjallisuusalan moniosaaja.
xxx/ellauri128.html on line 153: Walter "Savage" Landor (1775–1864) oli englantilainen kirjailija. Hän oli niin kiivasluontoinen että hänet erotettiin sekä Rugbyn koulusta että myöhemmin Oxfordin yliopistosta. Hän siirtyi Lontooseen, missä hän julkaisi englannin ja latinan kielellä ensimmäiset runoelmansa. Landorin ensimmäinen laajahko runoteos oli Gebir (1798). Tässä, kuten Landorin myöhemmissäkin runoissa, huomaa järvikoulun ja varsinkin Byronin ällöömän Robert Southeyn vaikutusta. Landorin draamat Count Julian (1811), Andrea of Hungary ja Giovanni of Naples (1839) eivät menestyneet näyttämöllä, ne olivatkin aivan paskoja. Landor eli ahtaissa taloudellisissa oloissa enimmäkseen Walesissa vuoteen 1805, jolloin hän isänsä kuoltua peri kokonaisen omaisuuden. Hän lähti 1808 Espanjaan taistelemaan ranskalaisia vastaan, värväsi omilla varoillaan soturijoukon ja joutui siksi taas taloudelliseen ahdinkoon. Hän siirtyi 1815 Italiaan, missä hän asui 20 vuotta, loppuiällään taloudellisten huolien rasittamana, joihin hän ilman Robert Browningin apua olisi sortunut. Samoin kuin lordi Byron ja Leigh Hunt, myös Landor oli intohimoinen vapauden (= britti-imperialismin) rakastaja, ja vapauden asialle hän oli valmis uhraamaan omaisuutensa. Landorin pääteos on Imaginary conversations of imaginary literary men and statesmen, jonka kaksi edellistä osaa ilmestyivät 1824 ja kolme jälkimmäistä 1829. Teos on täynnä tekosyvällisiä ajatuksia esitettynä kauniilla, dramaattisesti voimakkaalla, joskaan ei aina helposti tajuttavalla proosatyylillä. Eeva Kilpi on suomentanut osittain runon "On his seventy-fifth birthday" julkaisuun Tätä runoa en unohda. Pertti Niemisen suomentama runo "En käynyt kiistaan, hillizin izeni" on julkaistu kokoelmassa Kuu kultainen terälehti.
xxx/ellauri128.html on line 621: Markku Juhani Lahtela (1. elokuuta 1936 Kemijärvi – 31. heinäkuuta 1980 Nummi) oli suomalainen kirjailija. Hänet tunnettiin radikaaleista yhteiskunnallisista kannanotoista, sillä hän oli humanististen tieteiden kandidaatti (Helsingin yliopisto 1963). Lahtela suomensi teoksia, joista keskusteltiin 1960-luvulla paljon, muun muassa A. S. Neillin teoksen Summerhill, joka oli niin sanotun vapaan kasvatuksen perusteos, sekä yhden beat-kirjallisuuden tunnetuimmista teoksista, Jack Kerouacin Matkalla. Keväällä 1967 Lahtela herätti huomiota polttaessaan julkisesti sotilaspassinsa Helsingissä Esplanadin puistossa Kalevi Seilosen, Ilpo Saunion ja Tauno Tuomivaaran kanssa. Miehet kärähtivät ja Mara tuomittiin sakkoihin. Lahtelan isä oli kansanedustaja ja ministeri Olavi Lahtela, äiti kirjailija Kyllikki Kallas ja isänisä kansanedustaja Matti Lahtela. SDP:n poliitikko Mikael Jungner on hänen sisarenpoikansa. Lahtela kärsi alkoholismista. Hän teki itsemurhan pyssyllä vuonna 1980. Taisi olla aihetta. Markku Lahtelan kirja "Se" (1966) oli "huikea".
xxx/ellauri130.html on line 307: Autuas ei huku, sano Mattilaanen ku saviprunnihin putosi. Jalasjärvi M KILL!
xxx/ellauri130.html on line 572: Viime vuoden toisella puoliskolla kuvattu ja tiistaina 14. maaliskuuta alkava dokumentti seuraa Nahkurin ja Punamäen kirjailijan Miinan samanlaisia ohjelmia kanavalle, kriitikot James Potkukelkka ja Boris Kloorikana vuonna 2020 sekä järvipoeetat Ville Sananhintainen ja Samu Räätäli Hiiliharja seuraavana vuonna.
xxx/ellauri139.html on line 180: Idiootti on suomennettu useita kertoja. Ensimmäinen suomennos on vuodelta 1929. Suomentaja oli V. K. Trast. Muita suomentajia ovat olleet Juhani Konkka, Lea Pyykkö ja Olli Kuukasjärvi. Yllä oleva on Lea Pyykön suomennoksesta.
xxx/ellauri173.html on line 891: ― Vain siellä, tällä sumuisella alueella, mäntymetsien, erämaajärvien ja laajojen kivien ympäröimänä, voit täysin turvallisesti avata Hadalyn vankilan. Luulen, että sinulla on tässä linnassa tilava ja upea asunto, jonka kalusteet ovat kuningatar Elisabetilta? "Kyllä", vastasi lordi Ewald katkerasti hymyillen, "ja minä itse huolehdin aikoinaan koristella sitä kaikenlaisilla upeilla teoksilla ja arvokkailla koristeilla. Vanha olohuone puhuttelee vain menneisyyden mieltä. Suuri, yksittäinen lasimaalaus, vuosisatoja vanhoja tahraantuneita kukkia peittävien verhojen alla, avautuu rautaparvekkeelle, jonka edelleen loistava kaiteet on taottu Rikhard III:n hallituskaudella. Siitä laskeutuvat sammalen tummentamat portaat vanhaan puistoomme – ja edelleen tammien varjossa ulottuvat kadonneita, villiä kujia. Olin tarkoittanut tämän suvereenin asunnon elämäni morsiamelle, jos olisin tavannut hänet. Mut jostain syystä Aliisa ei innostunut.
xxx/ellauri173.html on line 895: "Kyllä: tämä kartano on mielestäni paras ympäristö androidille", sanoi Edison vakavasti. ― Näet sen: vaikka en olekaan luonteeltani kovin urhea, assosioidun rohkeuteenne, joka on lisäksi minulle pyhää. ― Vain siellä Hadaly on kuin salaperäinen somnambulisti, joka vaeltelee järvien ympärillä tai kielletyllä kanervalla. Tässä autiossa vankityrmässä, jossa vanhat palvelijasi, kirjasi, metsästyksesi, soittimesi odottavat sinua, olennot ja esineet tottuvat nopeasti uuteen tulokkaaseen. ― Ehkä jonain päivänä tulen luoksesi tässä puoliyksinäisyydessä, jossa suostut ikuisesti kipuamaan kahta suurta vaaraa: hulluutta ja Jumalaa. Voisin jopa ottaa tyypit silikoninukesta ellet pahastu.
xxx/ellauri177.html on line 591: Ja hän oli ajanut hänet pois, kirkko oli aivan tyhjä! Minne hänen pitäisi juosta, liittyäkseen hänen luokseen, tuodakseen hänet takaisin pyyhkiäkseen hänen kyyneleensä hyväilyjen alla? Sade satoi kovemmin. Polut olivat mutajärviä. Hän kuvitteli naisen rankkasateella horjuvan ojia pitkin ja kostuneena hameet kiinni hänen ihoonsa. Ei, ei, se ei ollut hän, se oli toinen, Jee-suxen hirmu mustasukkainen ääni, jolla oli ollut niin julmuutta haluta hänen rakkautensa kuolemaa.
xxx/ellauri215.html on line 91: According to Erja Yläjärvi's participatory research, there is a huge variety in the length people typically had sex, ranging from as low as 33 seconds to as high as 44 minutes. “The median time was 5.4 minutes, which is almost a full 2.5 minutes longer than back in the 1940s when famous sex researcher Alfred Kinsey deduced that three-quarters of men finished within two minutes,” she reported.
xxx/ellauri228.html on line 460: Ismo Puljujärvi Ilta-Läpyskästä raportoi:
xxx/ellauri253.html on line 177: Ervastien määrä on noussut takavuosista. Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi kuusi Ervastia. Ervastien yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kuusamo (14 vainajaa), Oulu (6), Oulunsalo (6) sekä Pudasjärvi (6). Lähes kaikki asuivat kuollessaan Uudellamaalla ja Pohjois-Suomessa.
xxx/ellauri259.html on line 59: Yrjö Ilmari Larmola (5. toukokuuta 1940 Nurmijärvi – 1. heinäkuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen filosofian tohtori ja Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja. Larmolan vanhemmat olivat lääketieteen ja kirurgian tohtori Erkki Yrjö Larmola (ent. Lindfors) ja vakuutusvirkailija Irja Helena Pernaja. Larmola pääsi ylioppilaaksi 1959 ja suoritti Helsingin yliopistossa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon 1963, filosofian kandidaatin tutkinnon 1971, maisterintutkinnon 1973, lisensiaatintutkinnon 1986 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1990 tutkielmalla, joka käsitteli Eino Leinoa.
xxx/ellauri259.html on line 189: Marxin mukanaolo voi enste yllättää, kun loput porukasta on vähintään retiisejä tai ilmeisiä oikeistojänöjä. Mutta onhan kommaritkin gumanisteja, yhtä huoletta nekin käänsivät jokia ja kuivattivat järviä sekä tuhosivat Muurmannin luonnon ja suuren osan Siperiaa gumanistisella kehitysuskolla.
xxx/ellauri261.html on line 97: Isä Ambrosius (siviilinimeltään Risto Tapani Jääskeläinen, s. 10. elokuuta 1945 Tohmajärvi) on eläkkeellä oleva Helsingin ortodoksisen hiippakunnan metropoliitta. Hän toimi hiippakunnan piispana vuosina 2002-2017. Luterilaisessa kodissa Ambrosius kasvoi valoisaan kristillisyyteen, joka kunnioitti toisuskoisia ja ateisteja. Ristimänimen Risto hän oli saanut - ei jäätyneeltä kissankakalta - vaan kun keskustaoikeistolaiset vanhemmat (Eetu ja Henni Jääskeläinen) osoittivat myötätuntoa Risto Rytiä kohtaan. Äiti ihaili ortodoksisuutta. Naapurikauppiaan ikonit koskettivat pikkupoikaa pysyvästi. Uskonpuhdistaja Martin Luther käski syystä kalkita pirunkuvat piiloon kirkoista!
xxx/ellauri287.html on line 602: Paavalin Tarsos oli rämeikköön kyykistynyt pieni tomuinen malariapesä. Smegman oivallinen sisäjärvi on rämettynyt. Kaikki on muhamettilaisten vika! Villin luonnon lakkaamaton meri kiertää sivistyxen pikkusaaria! Vizi eiköhän se ole pikemminkin päinvastoin nyt.
xxx/ellauri296.html on line 406: Henrik Ensio Ezechiel Rislakki (vuoteen 1934 Svanberg; 14. helmikuuta 1896 Hausjärvi – 30. tammikuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija, joka kirjoitti pakinoita, näytelmiä ja matkakirjoja. Rislakki käytti pakinoitsijana nimimerkkiä Valentin ja kirjailijana salanimeä Heikki Vaanila. Hän käsikirjoitti Aku Korhosen huippusuosittuja Lapatossu-elokuvia 30-luvulla.
xxx/ellauri298.html on line 481: Alapuro muistuttaa (muistutti), että muun muassa suomalaisen politiikan suuri linjapäätös hyväksyä kommunistit ja SKDL hallituskelpoisiksi, oli vahvasti sosiologien idea. – Sillä lailla! Suomalainen hyvinvointivaltio on 1960- ja 1970 lukujen sosiologien ansiota, Alapuro sanoo kuin Niilo Tarvajärvi. Siis sanoi. Tarvajärvestä on tuskin luitakaan jälellä.
xxx/ellauri337.html on line 317: Sitten Aaron nosti paljonpuhutun sauvansa, ja jokien, järvien ja altaiden vedet muuttuivat vereksi. Farao huomasi, että egyptiläiset papit pystyivät jäljittelemään häntä, joten hän vähätteli ilmiötä. Katkea kerrotaan 2Moos. 7, 14-25 -kirjassa.
xxx/ellauri337.html on line 363: Asiantuntijat uskovat että se oli samaan aikaan hyttysten, täiden ja kirppujen tartunta. Nämä hyönteiset houkuttelevat puoleensa, kun ei ole hyviä hygieniaolosuhteita, mikä voi olla seurausta aikaisemmista tuholaisista. Esimerkiksi kuolleiden kalojen ja muiden eläinten kerääntyminen jokien ja järvien rannoille ja muu jäte. Nämä tuholaiset aiheuttavat sairauksia, jotka voivat aiheuttaa ihmisten ja eläinten kuoleman.
xxx/ellauri354.html on line 186: Elsa Enäjärvi-Haaviolla oli ollut suunnitelmissa Suomen kansainvälisimpiin kirjailijoihin kuuluneen Aino Kallaksen elämäkerran kirjoittaminen. Aino oli Helmi Krohin näyttävämpi siskopuoli. Päästyään eroon Elsasta 1951 Martti Haavio oli suositellut post mortem tehtävään Laitista, joka 1950-luvulla ryhtyikin työhön. Väitöskirja Kallaksen elämästä ja tuotannosta vuoteen 1921 valmistui "muiden töiden takia" kuitenkin vasta 1973, Ainon työnnettyä koiranputkea vsta 1956 lähtien.
xxx/ellauri354.html on line 292: Aale Tynni, joka vaikeroi Martti Haavion alla palvelijan huoneessa Elsa Enäjärvi-Haavion tehdessä syöpäkuolemaa yläkerrassa (kz. albumia 147), suomensi yhden Joosen runon paxuun kirjaansa. Googlen suomennos vähän editoituna ei ole paljon Pekkaa pahempi. Mitta lienee joku Horatiuxen aiolibiitti, kz. tästä.
xxx/ellauri376.html on line 346: Varjagisoutajista on myös valtakunta saanut nimensä Rus, Ruotsi ja myöhemmin Russia. Nestorin kronikan mukaan alueen slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot lopettivat veron maksun varjageille ja alkoivat hallita itse itseään. Ajauduttuaan keskinäisiin sotiin he kuitenkin kutsuivat kolme varjagiveljestä Rurikin, Sineuksen ja Truvorin hallitsijoikseen vuonna 862. Rurik ryhtyi hallitsemaan Laatokanlinnaa (Aldeigjuborg), Truvor Izborskia ja Sineus Belozerskia (Valkeajärvi, Vologdan alue). Varsin pian kaksi muuta veljestä kuolivat salaperäisesti ja jäljelle jäi Rurik koko Novgorodin hallitsijaksi. Nykyaikainen DNA-tutkimus on osoittanut, että Rurik todennäköisesti kuului itämerensuomalaiseen N1c1-haploryhmään. Perhana, kaveri oli persu! Putinisti!
148