Ujosti kokon jättää ja lähtee - järvelle!
ellauri033.html on line 828: Lomasen jälkeen muhina jatkuu Pariisissa. Kesällä 1817 Julie on kipee eikä pääse tulemaan järvelle. Lamartinella on aikaa kirjoittaa Le Lac. Alf käyttää Juliesta runoissa peitenimeä Elviira, joka nähtävästi oli tohon aikaan tosi romanttinen nimi. Ei kyllä 1950-luvulla.
ellauri033.html on line 830: Julie kuolee 1817. Kai se sit oli oikeesti kipee. Lamartine on hirmu onneton, tää tapapaukaus teki sitä Ranskan ekan romanttisen runoilijan. Se menee taas järvelle lohduttautumaan ja löytää sieltä tällä kertaa puolisonsa brittiläisen Mary-Annin. Myöhemmin koko perhe tulee järvelle lomalle. Mary-Ann ei pane pahaxeen, kun tyttärelle laitetaan nimi Julia. 1832 Julia jr. kuolee. Lamartine ei kirjoita tästä enää uutta runoa vaan lähtee lohduttautumaan politiikkaan. Tunnetuin tuloxin. Bugger it.
ellauri047.html on line 599: tukkii pääsyn järvelle! Veli,
ellauri053.html on line 252: ja järvelle heräsi nauravain
ellauri118.html on line 1080: Kellekkä se Kaari oli uskollinen? Ei kai hyvinsyöneelle Linnilälle? Eiku jollekulle Virkajärvelle, kunnes petti sitä pannen herkkusuuta. Nyt on Kaaren afrokampaus lässähtänyt, ei se näytä enää munakarvoituxelta. Kun Linnilällä lakkas seisomasta, Kaarella oli tapana vaan pidellä sen letkua. Eräänä päivänä se yllätti Kain ja toisen naisen pitelemässä Kaizun vintilää. - Mitä sillä on mitä mulla ei ole, huusi Kaari raivoissaan. - Parkinsonin tauti, puolustautui Kai. Kaarella ja Peggylla on paljon yhteistä, molemmat särki perheen vaihtaaxeen miehen väpelömpään, joka kokkaa niille sapuskat sillä aikaa kun ne kirjottaa.
ellauri206.html on line 140: Ketamiinin syntetisoi Cat Stevens Yhdysvalloissa 1962. Se oli hyvä kenttäanesteetti Vietnamissa. Stezonhattuinen U.S. jalkaväkirykmentti varmaan toi sitä mukanaan Alajärvelle. Ketamiini voi aiheuttaa kuolemanläheisyyskokemuxia. Niin kyllä sotakin.
ellauri302.html on line 537: Hasidiperheeseen syntynyt Sholem Asch sai perinteisen juutalaisen koulutuksen. Hänen vanhempansa pidettiin sisarustensa nimettynä tutkijana, ja hänen vanhempansa haaveilivat hänen tulevasta rabbiksi ja lähettivät hänet kaupungin parhaaseen uskonnolliseen kouluun (tai Chederiin), jonne varakkaat perheet lähettivät lapsensa. Siellä hän vietti suurimman osan lapsuudestaan Talmudia opiskellessaan ja opiskeli myöhemmin Raamattua ja Haggadaa omalla ajalla. Asch varttui enemmistöjuutalaiskaupungissa, joten hän varttui uskoen, että juutalaiset olivat enemmistö myös muualla maailmassa. Kutnossa juutalaiset ja pakanat tulivat enimmäkseen toimeen, mutta uskonnollisten juhlapyhien ympärillä ei ollut jännitystä. Hänen täytyi livahtaa enemmistöpakanan alueen läpi päästäkseen järvelle, jossa hän rakasti uida ja jossa hän kerran joutui nurkkaan kepillä ja koirilla käyvien poikien toimesta, jotka vaativat häntä myöntämään "Kristuksen" tappamisen – minkä Asch ei tuohon aikaan tiennyt olevan Jeesuksen toinen nimi (eikä olevan messias kreikaxi?). – tai he repisivät hänen takkinsa. Hän myönsi tappaneensa Kristuksen pelosta, mutta he hakkasivat häntä ja repäisivät hänen takkinsa joka tapauksessa. Asch ei koskaan menettänyt pelkoaan koiria kohtaan tuosta tapauksesta. Mulla oli parempi onni: pelkäsin koiria pitkään pikku terrierin purtua peloissaan maitokaupan edessä mun naaman kirjavaxi kuin pakanamaan kartta kun menin taputtamaan sitä. Mutta se meni ohize, ja nykyään pidän koirista, samalla lailla kuin vähän pelottaa mennä uimaan kylmään veteen mutta sitten se tuntuukin ihanalta.
ellauri325.html on line 712: Seuraava kasku koskee Matin kälyä, Norssia ja Aulis Ojajärveä. Nyt tarkkana! Jämeräleukaisen Aulis Ojajärven mielestä Rafu Hölmström mielisteli norssihuligaaneja, jotka ahdistivat Matin kälyn häpy seinää vasten luultuaan sitä naskalixi. Hölmström ei olisi ottanut siitä paiseita vaikka tilanne oli vakava. Matilla oli kaunaa hampaankolossa Hölmströmille Raittiuden ystävien ajoilta. Pekka veli oli Alkon johtajana erotettu liitosta. L-Ärvi P-Poijärvi (Boijer) istui äärioikealla hurjan huolestuneena. Se sai potkut kouluhallituxesta nazina. Matti pisti neulan paiseeseen, Hölmströmille lemput ja fasistiveli Ojajärvelle kauan odotettu ylennys.
ellauri330.html on line 362: Helsingin Vallilassa on Osuuspankin pääkonttorin edessä Gebhardinaukio. Aukio on nimetty Pellervo-seuran perustajan ja OP:n ensimmäisen pääjohtajan Hannes Gebhardin sekä hänen puolisonsa talousneuvos Hedvig Gebhardin mukaan. OP:n lisäxi Hannes perusti Otavan ja lopetti torpparilaitoxen. Gebhard ansaizi näköispazaan, ja saikin sellaisen Kemijärvelle.
ellauri343.html on line 61: Varhaisimmat kuvaukset Novgorodin Lappiin kuuluneesta Rukajärvestä ovat 1500-luvulta. Vuonna 1578 tsaarin voivodi rakensi sinne linnoituksen, joka samana vuonna torjui ruotsalaisten hyökkäyksen. Vuonna 1597 Rukajärvelle pystytettiin kirkko ja perustettiin ortodoksinen seurakunta. Saman vuoden tarkastuskirjan mukaan Rukajärven pogostassa oli 44 asuttua taloa. Vuonna 1707 taloluku oli noussut 75:een. Seudulla asuneet karjalaiset harjoittivat kaskiviljelyä, kalastusta ja turkismetsästystä sekä toimittivat rautamalmia Petroskoin ja Kentjärven tehtaille. Ruotsalaiset hävittivät Rukajärven kyliä vuonna 1718. Lieksan ja Ilomantsin suomalaiset kävivät hävitysretkellä vuonna 1742.
ellauri343.html on line 65: Jatkosodassa 1941–1944 Rukajärven piiri oli suomalaisten miehittämä. Venäjä teki omalla puolellaan liikekannallepanon ja alueen siviiliväestö evakuoitiin Arkangelin ja Kirovin alueille sekä Uralille. Suomalaiset lähettivät Rukajärvelle 14. divisioonan, johon kuluivat muun muassa jalkaväkirykmentti 10, JR 52 ja JR 31. Rukajärven alueen komentaja oli eversti Erkki Raappana. Rukajärven–Ontajärven alueella käytiin kovia taisteluja varsinkin vuonna 1941 ja vuosina 1943–1944. Rukajärven kylä vallattiin 11.9.1941. Kaukopartiotoiminta alueella oli vilkasta molemmin puolin rintamaa koko sodan ajan. Suomalaiset pitivät saavutetut asemansa Rukajärvellä sodan loppuun asti. Suomalaisten asemia olivat muun muassa Sukellusveneen, Peukaloniemen ja Kotiniemen sekä Pallon ja Piipun tukikohdat. Rukajärven suunnan suurin taistelu käytiin Tahkokoskella vuonna 1944. Suurin mottitaistelu käytiin Omelian motissa. Suurimmat tykistökeskitykset koko rintamalohkolla venäläiset ampuivat Pallon tukikohtaan vuosina 1943–1944.
ellauri343.html on line 67: Sodan jälkeen asukkaat palasivat Rukajärvelle. Kylän harvoja säilyneitä rakennuksia oli suomalaisten esikuntana toiminut Pronjajevien talo. Rukajärven metsäteollisuuspiiri aloitti toimintansa uudelleen vuonna 1946. Rukajärven ja Ontajärven kolhoosit yhdistettiin 1950-luvun alussa ja myöhemmin niistä muodostettiin metsäteollisuuspiirin aputalous. Vuonna 1969 sen pohjalta perustettiin Rukajärven turkissovhoosi.
ellauri343.html on line 71: Rukajärven kautta kulkee Kotškoman, Tiiksin, Lietmajärven ja Kostamuksen välinen maantie, josta haarautuu tie Ontajärvelle. Ontajärveltä on linja-autoreitti Mujejärvelle. Kostamuxeen ei sloboilla enää ole asiaa kun kostonhimoiset suomalaiset ovat tuoneet rautaa rajalle.
ellauri343.html on line 128: