ellauri014.html on line 850: Mutta voi! nousee vihuri ihankuin Jeesuxelle Genesaretin järvellä, meinataan hukkua, usko menee, mutta Julle pyyhkielee miesten ozia ja tarjoo viinistä tehtyä vesimehua (etteivät mene juovukkeeseen), ja ihme tapahtuu, jaxetaan soutaa rannalle. Siellä syödään eväät. Kaloja ei ole yhtä paljon kuin Jeesuxella, koska Julle oli käskenyt armahtaa saaliskalat, arvaa että soutajia vähän vitutti. Mut Julle osoittaa taas suuruutensa, syö vaan ihan pikkuriikkisen (vaikka se tykkää tosi tosi paljon taimenesta), jotta lakeijoillekin riittää murunen.
ellauri015.html on line 1170: Sodan jälkeen Leskinen oli opettajana Närpiössä, Pyhäjärvellä ja Kiuruveden Luupuvedellä. Kiuruvedellä ollessaan hän kirjoitti myös ensimmäisen romaaninsa Ehtoona sitten raukee turhaan… sekä kaksi seuraavaa teosta. Leskinen oli mukana myös nuorisoseura- ja seuranäyttämötoiminnassa. Vuonna 1955 Leskinen perheineen muutti Kuopioon, jossa hän toimi opettajana Puijon ja Haapaniemen kouluissa. Leskisellä oli kuitenkin edelleen Tuulentupa-niminen kesäpaikka Luupuvedellä. Siellä oli sitten mukavaa, tietäisittepä. Kuopiossa Leskinen jatkoi kirjoittamistaan, mihinkäs se leopardi pääsee täplistään, ja hänen esikoisnäytelmänsä Läpikäymälä kantaesitys oli Kuopion yhteiskoulussa lokakuussa 1962. Muutamaa vuotta myöhemmin Leskinen voitti näytelmällä Kumikakkuja Kuopion näytelmäkilpailun.
ellauri024.html on line 804: Haanpään luo tuli joku kunnan pampuista. Pentti meni heti toiseen huoneeseen, josta kuului vähän päästä kajahtava pieru. Aili meni availemaan ikkunaa. Jälkikäteen sanoi, että Pentti ei voinut sietää sitä heppua. Ihamaniemeläinen Heikki Ilvonen huusi järvellä apua. Mentiin kazomaan, istui juovuxissa veneen pohjalla. Mikä hätänä? No kun perse on märkä. Mullakin aina kastui takapuoli pienellä punaisella muovikanootilla meloessa Sommarhemin järviplotussa, mistä toistuvasti valitin. Siitä tuli sanonta: Miisun pylly on märkä.
ellauri031.html on line 734: Mut loppuun vielä yxi Urpon hauskoista unista. Urpo toistaa nasaretilaisen ihmeen Kinneretin järvellä, mutta talvikelillä, taapertaa jään yli kuin esi-isämme Ison-Beltin poikki. Maire on sillä messissä. Syyrian puolella on iso kivi edessä. Se on suuri kivi taas, kuin Jeesuxen haudan tukkeena, tai pikemminkin vuori, joka on tullut Muhammedin luoxe. Ei kun polvipaikat kulumaan. Lyhyen mutta äänekkään rukoilun jälkeen tulee iso rukousvastaus. Herra punnertaa ja siirtää vuoren anojien syliin, kuten ensin näyttää. Vaan ei, vuori mureneekin muhevaxi mullaxi. Siin oli soo, nyökyttävät Syvännöt toisilleen ja hymyilevät. Siion on taas suurentunut vähän. Diili pitää. Oispa Syväntöjen reitillä ollut avanto.
ellauri032.html on line 247: Eliotin mielestä on epähienoa uskoa jeesuxen sanaan ihmeiden voimalla, pikemminkin päinvastoin, pitäis uskoa ihmeisiin koska jeesus sanoo niin. No ei se kyllä niinpäin mennyt jeesuxen aikana, tää on myöhempien aikojen pyhistelijöiden sievistelyä. Et jeesus ois sanonu: Kato mä kävelen järvellä! ja kazomo ois vaan nyökkinyt, jes, jes, indeed sir, if you say so. Valitettava tosiseikka on, ettei Eliotin kaltaiset tolkun ihmiset usko ihmeisiin, ne on lastensatua. Ne poimii uskonnoistakin vaan helpoiten sulavia haarukkapaloja. Rusinat niinku pullasta.
ellauri033.html on line 822:

Alf järvellä


ellauri033.html on line 824: 1816 -1830, Alf Lamartine ehti käydä Bourgetin järvellä Aix-les-Bainsissa 8x. Jo ekalla käynnillä lokak. 2816 26-v Alfiin iski intohimo. Sen nimi oli Julie Charles, 32-vuotias tohtorinna, joka asui hotellissa Alfin seinänaapurina, mitämax vingahteli siellä kuuluisan tohtorimiehensä alla. Tiedän just millaista se on, Niku höyläs Fainwood Circlellä suloista japsityttöystäväänsä komeron ohkasen seinän takana. On siinä pitelemistä.
ellauri033.html on line 826: 10.10. se pelastaa Julien Bourgetin järvellä kuin Rousseaun St.Preux omansa. Alf kirjottaa päiväkirjaan: "Pelastin rouvan mun veneeseen toissapäivänä. Nyt oon päivät pitkät sen veneessä." Mela mekssa kyrpä airona ja munat peräpainona.
ellauri048.html on line 354: Tääkin on siis järvellä-lyriikka, kuten Lamartinen luritus. Se nyt ainaskin oli lyriikkaa, ja romanttista sellaista. Ja siinä muisteltiin jotakuta poissa olevaa. Jotain sellasta on tässäkin. Mut ainahan Antero pääsee pakoon piispa Berkeleyn paxun mahan alle sateensuojaan: kaikki tapahtunutkin on vaan mun muistoja.
ellauri049.html on line 173: Vuosina 1909-1913 Uuno kävi kansakoulun Kuivajärvellä, lähellä Honkapäätä. Uuno osoittautui eteväksi ja tiedonjanoiseksi oppilaaksi. Koululla sijaitsevan piirikirjaston hän luki käytännössä lävitse. Opintien jatkamista tuki myös Uunon sopeutumattomuus fyysiseen talonpoikaistyöhön. Näistä syistä isovanhemmat katsoivat pojan tulevaisuuden olevan akateemisella uralla, ensimmäisenä omasta suvustaan. Syksyllä 1913 Uuno Salonen aloitti oppikoulun Heinolassa. Maalaispojan kömpelyys karisi Uunosta nopeasti. Hän osasi asennoitua uuden koulun vaatimuksiin niin opetuksen kuin käytöksen ja itseilmaisun tasolla. Kouluvuosien aikana Uuno luki vapaa-ajallaan suunnattomat määrät suomalaista ja kansainvälistä kirjallisuutta sekä lyriikkaa.20 Uuno oli luokkatoveriensa joukossa arvostettu ja pidetty oppilas. Hän auttoi koulutehtävissä ystäviään pienestä maxusta ja käytti Honkapäästä saamaansa varallisuutta heidän kestitsemiseensä. Kuitenkin Uunon kiivaus ja ailahteleva luonne pääsi välillä esille myös heidän seurassaan. Uuno oli kaiken kaikkiaan aika kusipää.
ellauri051.html on line 389: Floating and basking upon Heaven's lake. 20 olutkellumaan ja ottamaan suulista taivaan järvellä.
ellauri052.html on line 289:

Suvixet järvellä


ellauri058.html on line 573: Kuru-laiva kaatui Näsijärvellä vuonna 1929. 138 ihmistä hukkui. Tarinan mukaan Helsingin Sanomat lähetti paikalle "lentävän reportterin", joka ensimmäisessä raportissaan maalaili: "Juuri toimittajamme tullessa paikalle aivan kuin tilauksesta yksi ruumis pulpahti pintaan".
ellauri061.html on line 1472: Kun äitini katosi puolukkareissulla Perunkajärvellä, helpotuin. Mieleeni palasivat tilanteet, joissa hän katseli pää ivallisesti kallellaan minua ja påivitteli, miten hänen pojastaan oli tullut niin kuuluisa, etta sita haastateltiin Annaan. Hän olisi kyllä pitänyt parempana, että minusta ei olisi otettu kuvaa siinä vanhassa poplarissa, koska minä näytin siinä niin lihavalta. Mutta niinhän sie năytät kaikissa takeissa, hän keksi ja kaakatti lakähtymäisillään. Vitsi, vitsi, hän tökki minua ja hymyili ymmärtäväisesti kulloisellekin kahvivieraalle, joka hämmentyneenä yritti katsoa kaikkialle paitsi minuun. Aiti oli mielestään taiteellinen. Hän ei osannut laulaa, maalata, säveltää, näytellä näyttämömielessä, soittaa instrumenttia eikä kirjoittaa, mutta hän oli sielultaan taiteellinen. Se ilmeni siten, että hän saattoi mină hetkenä hyvänsä ponnahtaa sohvalta ja kiljaista, että keitetäänpä kahvit. Tunnin päästä hän meni uudestaan keittiöön ja palasi sieltä ilmoittamaan että hän oli keittänyt kahvit ja aivan unohtanut sen. Se osoitti että hän on taiteellinen luonne. Kun hän huomautti, että televisiossa esiintyvä laulaja oli vanha ja lihava, mauttomassa meikissä, naimisissa itseään kaksikymmentä vuotta nuoremman miehen kanssa ja nuottikorvaton, niin hän tarkoiti, ettl hän ihailee laulajaa. joka tästä kaikesta huolimatta urheasti esiintyy televisiossa. Kyllä täytyy kunnioittaa. Näita laulajia oli paljon. Jokainen nainen oli hänen kilpailijansa, fiktiiviset hahmot myös. Aidin elämän täytti ihmisten painon tarkkailu ja kahvi. Hän huomautti pankin kassanaiselle tämän kaljuuntunmisesta vai siksi, että hän oli rehellinen. Kaikkihan näkivät sen. Hän ei koskaan pyytänyt anteeksi. Luultavasti hän olisi pyytänyt, jos hän olisi joskus ollut väärssä. Han oli kateellinen minulle niinsanotusta menestyksestäni ja julkisuudestani. Luulin äitien olevan kyvyttömiä niin tuntemaan. Kun hän kuoli, hän pääsi ensimmäisen kerran elämässään lehtiin. Sitten pimeys.
ellauri061.html on line 1532: Se, että omasta perimästä löytyi loraus saamelaisuutta, oli Jarille yllätys. Tarkemmin ajateltuna on kuitenkin hassua, että se yllätti: Jarin ilkeä äiti oli Petsamosta. Nyt se makaa vanerilla peitettynä Perunkajärvellä puolukkamättään vieressä. Jarin vankikarkuri velipuoli Private sen nirhasi. Hyvä että ehti ensixi, oli se Jarillakin käynyt mielessä. Usein penättiin, mixi Jari ei kirjoita naisista nätisti, oliko syynä se, se on sielunsa pimeydessä naisvihaaja. Mixi kirjoittaisin, mixen kohtelisi heitä kuin ihmisiä. Vaude. Tää on tosi synkkä tapaus. Mamman vuoroin hemmottelemat, vuoroin vähättelemät mammanpojat on ehkä verisimpiä misogyynejä.
ellauri064.html on line 417: Maria Åkerblom syntyi ruotsinkieliseen mäkitupalaisperheeseen Tammisaaren lähellä, alkoi jo 14-vuotiaana nähdä enneunia ja saarnasi maailmanlopusta. Hän vaikutti 1920-luvulla erityisesti Kokkolan lähistöllä muun muassa Teerijärvellä ja Alavetelissä, mutta hän saarnasi myös Helsingissä. Hän sai epävakaissa oloissa huomattavan seuraajakunnan, joka luotti häneen lähes sokeasti. Hänen saarnaamislahjojaan pidettiin poikkeuksellisina, joskin unissasaarnaamista harjoittivat tuohon aikaan monet muutkin. Häntä seurannutta aatesuuntaa ja liikehdintää sanotaan åkerblomilaisuudeksi. Åkerblomilaisuutta sekä korpelalaisuutta pidetään suomalaisina kristillisperäisinä lahkoina, jotka lienevät lähinnä tuhoisaa kristillistä kulttia.
ellauri066.html on line 59: Einari Arvid Vuorela (17. elokuuta 1889 Keuruu – 10. heinäkuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja prosaisti. Filosofian kunniatohtorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1969. Vuorela syntyi Keuruun Jukojärvellä perheeseen, jossa oli kymmenen lasta ja aloitti opintonsa Multialla. Hänen vanhempansa olivat rakennusmestarit Aapeli Vuorela ja Kristiina Ryöppylä. Vuorelan puoliso vuodesta 1939 oli kirjailija Laura Soinne. Vuorela valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1914. Hän toimi liikeapulaisena ja myymälänhoitajana 1903–1909 ja kansakoulunopettajana Töysässä 1914–1920, Jyväskylässä 1922–1923 ja myöhemmin Multialla.
ellauri093.html on line 351: Hiljan äidin porukoilla oli mökki Lahden lähellä Vesijärvellä. Joxeenkin rauhismainen ilmeisesti. Nimikin oli Rauhaniemi. Siellä oli pyöreitä asteri- ja bellispenkkejä, ja sieviä pöytäryhmiä kahvitarjoilua varten. Mäntymezä oli perattu puistomaisexi ja aidattu piikkilangalla jotta naapurit pysyisivät loitolla. Marjapensaita ja keittiökasvimaita oli ennestään, ja suuri alue varattiin puutarhamansikoille. Saku pantiin pumppaamaan vesi järvestä kaivonrenkaisiin josta se valutettiin istutuxille.
ellauri110.html on line 113: Tekniikan tohtori Matti Keijola kuoli 11. kesäkuuta 2009 Nurmijärvellä vaikeaan sairauteen. Hän oli 69-vuotias, syntynyt 5. joulukuuta 1939 Mynämäellä. Matti Keijola kirjoitti ylioppilaaksi Apollon yhteiskoulusta 1958. Hän alkoi opiskella heikkovirtatekniikkaa Teknillisen korkeakoulun sähköteknillisellä osastolla.
ellauri115.html on line 769: Rusakko viettää lettua eloa autiolla saarella. Lojuu aamupäivät niittyhumalassa, sit pitkä lounas, vähän heinäntekoa rahvaan apuna ja puukiipeilyä, sit soutelua omin nokkineen järvellä Terskan tiskatessa lounastiskejä ja prässätessä sukkaliivejä.
ellauri135.html on line 465: Pyhäjärvellä, tuli ylioppilaaksi Turkuun 1815, vihittiin papiksi 1817
ellauri141.html on line 466: Kipling syntyi 30. joulukuuta 1865 Bombayssa, Brittiläisessä Intiassa. Hänen äitinsä oli metodistipastorin tytär Alice Kipling (o.s. MacDonald) ja isänsä bombaylaisen taidekoulun rehtori ja professori John Lockwood Kipling. John ja Alice olivat ensimmäisen kerran tavanneet 1863 Rudyardjärvellä Rudyardin kylässä Staffordshiressa. He avioituivat ja muuttivat 1865 Intiaan, jossa esikoispoika syntyi pian muuton jälkeen. Poika sai etunimensä vanhempiensa ensimmäisen kohtaamispaikan mukaan. Kiplingin syntymäpaikalla Sir J. J.:n käyttötaiteiden instituutin kampusalueella Mumbaissa (entinen Bombay) on hänen syntymästään kertova kyltti. You are here.
ellauri147.html on line 67: Martti Haapio vietti osan lapsuudestaan Nokian Tottijärvellä, jossa järjestetään nykyään vuosittain P. Mustapää -päiviä. Tapahtumassa myönnetään myös P. Mustapää -palkinto ansioituneelle runoilijalle hänen elämäntyöstään.
ellauri155.html on line 218: Suomalaiset haravoivat lakoonhakattuja meziä ja kusevat ja paskantavat mezähallituxen myötävaikutuxella saamelaisten pyhälle saarelle Inarinjärvellä. Se ei ole Suomen lain vastaista. Inarinjärven syvyyttä ei tunneta. Mezähallitus on minimisti yhtä syvältä.
ellauri198.html on line 440: No! penury, inertness and grimace, Ehei! köyhää kuin Saarijärvellä
ellauri222.html on line 891: Näillä näkymin Helena Pirttisaari-Sundström tms. pitää suomenkursseja maahanmuuttajille jossain Nurmijärvellä. Taitaa olla väikkäri mustalaisten kielestä retuperällä. Pasi näyttää jääneen tienoheen jossain käänteessä.
ellauri238.html on line 146: Lahnajärvellä hän oli mennyt metsään ampuakseen lippaan tyhjäksi, ampunut mättääseen eikä onneksi osunut kiveen, ja joku oli ottanut aseen matkan ajaksi pois häneltä.
ellauri244.html on line 110: Kirjailija on eläinrakas luontoihminen; hänellä on viisi koiraa ja hän viettää paljon aikaa kakkoskodissaan Suomusjärvellä.
ellauri269.html on line 234: Dalaran: Kirin Torin magokraattien hallitsema kaupunkivaltio, joka voi leijua tai teleporttautua paikasta toiseen. Ennen Kolmatta sotaa se sijaitsi vuosisatoja Lordameren järvellä ennen kuin Archimonde tuhosi sen. Se jälleenrakennettiin myöhemmin Northrendiin, josta se siirrettiin myöhemmin nykyiseen olinpaikkaansa: Sargerasin haudan lähelle, Särjetyille saarille.
ellauri294.html on line 690: Vuonna 1873 metodistit muodostivat ensimmäisen Chautauquan, Lakeside Chautauquan Ohion Erie-järvellä. Vuonna 1874 metodistipiispaministeri John Heyl Vincent ja liikemies Lewis Miller järjestivät New York Chautauqua Assemblyn leirintäalueella Chautauqua Laken rannalla New Yorkin osavaltiossa. Kaksi vuotta aiemmin Pyhäkoululehden toimittaja Vincent oli alkanut kouluttaa pyhäkoulun opettajia ulkoilmakesäkoulussa. Tapaamisten suosio kasvoi. Vincentin ja Millerin perustama organisaatio tunnettiin myöhemmin nimellä Chautauqua Institution. Monet muut itsenäiset Chautauquat kehitettiin samalla tavalla.
ellauri300.html on line 860: Siksi Raamatun opetuspalvelut, pastorit, opettajat ja muut Sanan palvelukseen osallistuvat uskovat voivat odottaa vittuilua ja muuta vastustusta. Se yksinkertaisesti kuuluu toimenkuvaan. Tämä käy selvästi ilmi tästä lyhyestä kohdasta, joka on edessämme. Itse asiassa tämä on yksi näiden muutamien jakeiden tärkeimmistä opetuksista. Tämä oli totta Mooses tilanne Elian ja kaikkien profeettojen kohdalla. Voimme odottaa hyökkäystä maailmalta, joka on Saatanan hallinnassa. Mutta eikö ole surullista, kun hyökkäys tulee itse Jumalan kansalta? Viattomilta pikkupojilta? Valitettavasti Saatana pystyy käyttämään Jumalan omaa kansaa estääkseen Sanan, kuten hän teki Israelin lasten kanssa useaan otteeseen. Nuo pojat olivat pahojen henkien vallassa kuin siat Kenneretin järvellä. Manaamisen asema katolisessa kirkossa vahvistuu, kun eksorkistit eli pahojen henkien manaajat saavat järjestölleen virallisen tunnustuksen Vatikaanista.
ellauri325.html on line 336: Hän voitti nuorten Kirja ry:n kunniamaininnan teoksesta Opossumi ja IV A, 1959, jonka olen poikasena lukenut. Siippainen kuoli sydänkohtaukseen 1963 Siilinjärvellä juuri päästessäni oppikouluun. Kirjailijan urasta en haaveillut missään vaiheessa.
ellauri325.html on line 493: Joukkueenjohtaja näkyi palaavan. Hänen kasvonsa olivat oudossa virneessä. - Rauhaa! Karjala menetetty. Hankoniemi menetetty. Voi ristuxen perkele! Voi jumalauta! Nuorten miesten joukko itki, kiroii ja raivosi, iki ääneen, varsinkin Santeri Räpinä ja Johannes Jelegänen Suojärveltä. Santeri oli vaalea harteikas arjalainen voimanpesä, karhumainen sisumies, josta jatkosodan kaukopartio sai parhaan tappokoneen. Hän karjui, uhosi vihaa ja epätoivoa. Tumma täinen Johannes voihki ja uikutti, näytti Kaala Paanin itkuiselta pellemieheltä. Me muut itkimme ja kiroilimme myötätunnosta, Suojärvi oli meidänkin kotimme. Noin viikon kuluttua Johannexen täit ennättivät minun vaatteisiini. Johannes lauloi korkealla särisevällä äänellä: Tulen minä tikkuun raapaisin, sillä minä pillun tarkastin. Näin mä siellä ihmeen kumman, pillun juuressa pilkun tumman. Kuppako sen siihen syönyt lie? Tein surmanhyppyjä Moskovan rauhasta paskakuoppaan. Siusta se kuule pappi tulisi, läimi Johannes Jelegänen narsistia selkään. Se tuntui makealta, täistä huolimatta. Tiedekuntamme katkerimpia riidanaiheita oli juustonjako. Parhaaxi osoittautui talousliberalismi jossa suurimman palan saa se joka sattuu lottoarvonnassa oikealle paikalle. Ellen erehdy, Risto Räppäri kaatui jatkosodassa. Työmies Jelegänen jäi Helsingissä auton alle ja kuoli, alkoholilla oli osuutta tapahtumaan. Vuonna 1939 Suojärvellä oli rekisterissä eniten autoja koko Viipurin läänissä. Suojarvella on nyttemmin sahatoimintaa. Suomalaiset kylät ovat autioina. Suojarvellä Jelegänen olisi yhä hengissä, kun siellä on votkaa muttei autoja.
ellauri325.html on line 639: A. A. Granfelt kuului Granfeltin aatelissukuun, ja hänen vanhempansa olivat teologian professori Axel Fredrik Granfelt sekä Agatha Fredrika Nordensvan. Hän vietti lapsuutensa Ryttylän kartanossa Hausjärvellä mutta joutui muuttamaan Helsinkiin yhdeksänvuotiaana äitinsä kuoltua. Granfelt kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin yksityislyseosta vuonna 1866 ja aloitti lääketieteen opinnot. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1871 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1878, mutta ei koskaan harjoittanut lääkärin ammattia.
ellauri330.html on line 531: Rafun kaskut on tosi leimejä. Paras oli Sammatin Haarjärvellä muistiinkirjoitettu runo, valitettavasti vain lyhyt katkelma, joka alkaa näin:
ellauri343.html on line 65: Jatkosodassa 1941–1944 Rukajärven piiri oli suomalaisten miehittämä. Venäjä teki omalla puolellaan liikekannallepanon ja alueen siviiliväestö evakuoitiin Arkangelin ja Kirovin alueille sekä Uralille. Suomalaiset lähettivät Rukajärvelle 14. divisioonan, johon kuluivat muun muassa jalkaväkirykmentti 10, JR 52 ja JR 31. Rukajärven alueen komentaja oli eversti Erkki Raappana. Rukajärven–Ontajärven alueella käytiin kovia taisteluja varsinkin vuonna 1941 ja vuosina 1943–1944. Rukajärven kylä vallattiin 11.9.1941. Kaukopartiotoiminta alueella oli vilkasta molemmin puolin rintamaa koko sodan ajan. Suomalaiset pitivät saavutetut asemansa Rukajärvellä sodan loppuun asti. Suomalaisten asemia olivat muun muassa Sukellusveneen, Peukaloniemen ja Kotiniemen sekä Pallon ja Piipun tukikohdat. Rukajärven suunnan suurin taistelu käytiin Tahkokoskella vuonna 1944. Suurin mottitaistelu käytiin Omelian motissa. Suurimmat tykistökeskitykset koko rintamalohkolla venäläiset ampuivat Pallon tukikohtaan vuosina 1943–1944.
ellauri343.html on line 77: Seudulta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja. Rakennusmuistomerkkehin kuuluvat Ontajärven 1800-luvun jälkipuoliskolla pystytetty tsasouna ja riihi sekä edellä jo mainittu vuonna 1858 rakennettu Pronjajevan talo Rukajärvellä jota zuhnat eivät polttaneet. Kunnassa on heimosodissa ja talvisodassa kaatuneiden puna-armeijalaisten ja siviilien hautapaikkoja. Rukajärvellä on vuonna 1921 ammuttujen muistomerkki ja kylän itäpuolella Kotškoman tien varressa jatkosodan rintamalinjan muistoksi pystytetty rikkinäinen tykki.
ellauri343.html on line 108: Syyskuussa 1918 50 rajavartijan joukko lipukkeen Valde Sarion johdolla saapui volostin alueelle suojelemaan Rebolia. Myöhemmin suojajoukkojen määrä nostettiin pataljoonan kokoiseksi , mutta lokakuussa 1920 Rebolyssa oli enää 60 suomalaissotilasta. Heidän tehtäviinsä kuuluivat linnoitusten rakentaminen, puhelinlinjojen kunnossapito ja etuasemien ylläpito Muujärvellä, Emelyanovkassa ja Luovutsaaressa sekä tiedustelu Rugozeron suunnassa, venäläisten pakolaisten - valkoisen liikkeen kannattajien - auttaminen ja punasuomalaisten toimittaminen Suomeen.
ellauri343.html on line 252: Hans Håkon (H. H.) Christian ”Bobi” Sivén (18. huhtikuuta 1899 Helsinki – 12. tammikuuta 1921 Repola, Itä-Karjala) oli suomalainen itsenäisyys- ja heimoaktivisti, joka toimi Aunuksen Karjalassa sijaitsevan Repolan kunnan nimismiehenä heimosotien aikana vuosina 1919–1921 sekä samalla hän työskenteli Suomen ulkoasiainministeriön edustajana Repolassa ja Porajärvellä. Repola ja Porajärvi olivat eronneet Venäjästä vuonna 1918 ja liittyneet Suomeen. Kun Suomi luovutti molemmat kunnat vuonna 1921 Tarton rauhassa takaisin Neuvosto-Venäjälle, Sivén tuki ensin Karhunpesäsuunnitelmaa (mikä vittu se oli?) ja sen kariuduttua teki lopulta vastalauseena itsemurhan. Hyvä valinta.
ellauri343.html on line 288: Suunnitelma kuitenkin kehittyi hyvin. E. E. Kailan Jääkäritoimisto lähetti Repolaan 500 kivääriä ja 100 000 patruunaa. Lieksan ja Joensuun alueen sotilasviranomaiset saatiin ummistamaan silmät asekuljetuksilta. 16. joulukuuta Bobi Sivénin Paavo-veljelleen kirjoittamassa kirjeessä Sivén kertoi, että metsää oli saatu myytyä kahden miljoonan markan arvosta. Joulukuussa 1920 Sivén vietti Eemil Huhtalan kanssa Porajärvellä viikon ja muodosti alueella 60-miehisen joukon, joka vetäytyisi merkin saatuaan karhunpesään, Repolaan. Muuten Sivén ja Huhtala päättivät jättää Porajärven suosiolla bolševikeille. Porajärvellä käynti kuitenkin masensi Sivéniä ja matkan jälkeen hän sanoi epätoivoisena Huhtalalle: "Olisi parasta laskea kuula kalloonsa, eihän sitä ilkiä palata Suomeen. Uskotko Huhtala sitä?". Huhtala vastasi, ettei Sivén ajatellut asiaa noin, mutta Sivén vain valitti väsymystään.
ellauri347.html on line 91: Gospelmuusikko Jaakko Löytylle tärkein ihminen on hänen vaimonsa Kaija Pispa. Tämä kuva näpättiin kun he juhlivat 45-vuotishääpäiväänsä. Rakkaustarinamme alkoi Ylöjärvellä.
ellauri348.html on line 773: HS Siilinjärvellä: Tällainen on Itä-Suomen menestyvä kummajainen, johon tupsahti yhdessä yössä 50 miljonääriä: ”Voisiko paremmin enää ollakaan?”
ellauri390.html on line 140: Sauli oli naimisissa vuosina 1909–1929 Lyyli Allaksen kanssa ja vuodesta 1931 Kaarina Pirjolan kanssa. Hänen poikansa Jaakko Sauli (1911–1940) voitti kaksi Suomen-mestaruutta pussijuoksussa mutta kaatui silti Säkkijärvellä talvisodan viime hetkillä. Jalmari Saulin veli Jonni Sauli (1881–1957) toimi Helsingin yliopiston maanviljelysopin dosenttina ja professorina.
xxx/ellauri056.html on line 654: Uskoon liittyviä käsitteitä Niina käsittelee päiväkirjan avulla. Tosin se ei ole ollut kovin aktiivista viime aikoina. Käsitteet alkaa olla selvillä. Anorexiasta eheytyminen alkoi täyttymisestä pyhällä hengellä, vaikka suhtauduinkin kielillä puhumiseen ensin hyvin varautuneesti. Mutta toisaalta: pyhä henki ei lihota, ja kielistä on Uudessa Seelannissa apua. Kiitosmieli heräsi. Niina sai puhumisen lahjan lenkillä ollessaan. Ensin tuli vaan muutamia sanoja, mutta myöhemmin niitä on tullut lisää. Bisquit bisquit. Muiden ihmisten on hyväxyttävä mut sellaisena kuin olen. Niina haluu olla ihmisten lähellä. Se lopetti arkkitehdin opinnot ja rupesi fysioterapeutixi. Nyt (2006) se työskentelee tilapäisesti iskän suunnittelutoimistossa Alajärvellä. Isän huomassa. Raamattukoulun sisältö on vielä arvoitus. Mutta eiköhän siellä jumalasta puhuta eri kielillä.
xxx/ellauri125.html on line 609: Lopux viä Les lähikuvassa. Tää on olevinaan niikö joku trilleri. Kotomaamme koko kuva. Les pilkkimässä yxinäisellä järvellä. Täähän on kuin Kummelia jostain sisä-Suomesta.
xxx/ellauri209.html on line 139: Yhdysvaltain laivaston kommodori Matthew Perry oli 1830 vaatinut päästä maahan joka oli 220v torjunut maahantunkeutujat. Mitä VITTUA sillä oli sinne asiaa? Saatanan jenkkipurkat. Usalainen "diplomaatti" Townsend Harris saapui sinne 1857 perustamaan Yhdysvaltain konsulaattia vastoin japsulaisten tahtoa. Ja nyt ne on jo stezoneineen Alajärvellä! Vitun Harris bylsi vielä piikaansa Okichia ja jätti sen sitten puille paljaille.
xxx/ellauri237.html on line 66: Konttinen jäi eläkkeelle opettajantyöstään vuonna 1963. Hänellä oli Vihdin Palojärvellä omakotitalo, jonka pihaa hoitaessa eläkepäivät kuluivat. Konttinen oli innokas kotipuutarhuri ja hänen hoidossaan kukat kukoistivat. Konttinen rakasti kotiaan, eikä hän mielellään lähtenyt pidemmille matkoille. Päivän kestäville matkoille hän kyllä lähti, mutta pidemmät olivat jo epämieluisempia, yöksi hänen piti päästä omaan sänkyyn.
xxx/ellauri255.html on line 61: Etumus perustettiin joulukuussa 1941 tavoitteenaan pysäyttää Pohjoisen armeijaryhmän leviäminen niin että Wehrmacht pääsisi loukkaamaan Leningradia. Sen yksiköt lähetettiin alun perin Leningradista kaakkoon tukemalla oikeaa reunaa Ladoga-järvellä; rintaman nimi on velkaa Volhovin kaupungille, 110 km itään Leningradista, Laatokan järven etelärannalla.
xxx/ellauri273.html on line 50: Hauska pikku paljastus: kaikista maailman ihmisistä juuri Briard-yhtyeen Pete "Räkä" Malmi tutututti Yarin Abban musiikkiin. Tänään 40v myöhemmin Yari on vanha hyypiö. Tai miten Maukka Perusjätkä luuli CCR:n kappaleessa laulettavan "have you ever seen the train" ja levytti sixi singlen nimeltä Oletko koskaan nähnyt traktoria?. Maukka Perusjätkä asuu Nurmijärvellä ja työskentelee sähköasentajana. Maukka Perusjätkän tunnetuin kappale on 1979 julkaistu ”Säpinää”, jonka introssa kuullaan moottorisahan ääntä.
xxx/ellauri287.html on line 596: Kylpy Cydnuksen kylmissä vesissä, jonka Aleksanteri otti kuumennuttuaan nopeasta etenemistään, nosti kuumeen, joka maksoi hänen henkensä. Kleopatra, kun hän vieraili Antoniuksen luona Tarsoksessa vuonna 38 eKr., pystyi purjehtimaan runsaasti koristellulla proomullaan aivan Tonyn sydämeen. Patun isä oli voinut nähdä Kelopatran kullattuine perineen uivan Smegmajärvellä, jossa Anttoni oli lepäilemässä filippiineillä saavuttamansa voiton juhlinnasta. Kiinnos, honotti teini-Patu ja palasi fagottinsa pariin.
xxx/ellauri305.html on line 95: Heinäkuun 11. päivänä pariskunta nähtiin soutamassa Big Moose Lake -järvellä. Gillette oli kirjoittanut hotellirekisteriin salanimellä "Carl Grahm" (koska Gilletten matkalaukku oli monogrammi "CEG", hän valitsi nimen samoilla nimikirjaimilla). Kun he olivat järvellä, Gilletten uskotaan lyöneen Brownia päähän tennismailalla (joka oli nähty hänen matkalaukkuun kiinnitettynä) tai mahdollisesti airolla, minkä jälkeen Brownin uskotaan pudonneen veneestä ja hukkunut. Gillette palasi yksin ja antoi vaihtelevia selityksiä tapahtuneelle.
51