ellauri006.html on line 1850: Sillä haluuminen on mun sylissä ihan liimalla, kauniin aikaansaanti ei. En näät tee hyvää jota tahdon, vaan pahaa mitä en tahdo, sitä puuhaan. Jos näät teen mitä en tahdo, niin en minä enää tee sitä vaan mussa elelevä harha. Löydän siis lain sille etmä haluun tehdä hyvää, nim. et mun sylissä on paha, mä näät tykkään kyllä jumalan laista ihmisten sisällä, mutta näen toisen lain mun jäsenissä joka taistelee mun järjen lakia vastaan, joka häpäisee mut mun jäsenissä olevalla erehdyxen lailla. (Sanoin tän vähän sekavasti toisto tyylikeinona mutta ehkä saatte pointin.)
ellauri008.html on line 1333: Se sanoo opetelleensa kirjoittamaan jo 20 vuotta. Ennuste ei ole kovin valoisa. Vastikään se oli työkierrossa 1/2 vuotta opettelemassa aikakauslehtikirjoittamista. Sekö on vienyt siltä viimeisenkin järjenhivenen. Toimittajien kirjoitustaidon rapistuminen on lukijoiden alituinen murhe. Ihmekö tuo etteivät nuoret lue. Eihän tällaista jaxa jahnustaa dementti vanhuskaan. Alle yläkoulutasoa.
ellauri008.html on line 1783: näin romantisoiden järjen aikakautta

ellauri012.html on line 400: On se nyt häpeä ettei filosofi voi sulattaa mikä oisi voinut sattua kelle vaan. Kato musta esimerkkiä; mä sain syntyessäni kovat halut, mä joudun päivittäin taistelemaan tunteiden kanssa, ja iloitsen kun saan ne järjen hallintaan. Miten tälläinen heikko luonne joutuu vahvistamaan vahvempaansa? Mut nyt mä meen liian pitkälle. Näinkö mä kirjoitan mun kultu Abelardille? Sille joka noudattaa kaikkia saarnaamiaan hyveitä? Jos valitat onnen arvasta, se ei ole niinkään että tunnet sen iskut, vaan koitat osoittaa vihollisilles kuinka moitittavia ne on kun ne satutti sua. Jätä ne rauhaan Abelard, anna niiden kiehua omassa liemessään, jatka sä sun yleisöjen hurmaamista. Löydä ne sivistyksen aarteet jotka taivas näyttää varanneen vaan sulle; sun viholliset jotka sä häikäiset sun järkeilyllä tulee lopulta kyllä järkiinsä. Voi että sä olisit onnellinen jos saisit koko maailman vakuutetuksi sun oikeassa olosta, niinkun mä jo oon. Kaikki myöntää sun fiksuuden; sun pahimmat vastustajatkin tunnustaa, että sä tiedät kaiken mikä on inhimillisesti tiedettävissä.
ellauri012.html on line 415: Ja jos mä joskus puhuisin niin vaan nostaakseni teidät ylös kun te lankeette, vahvistaakseni teitä kun ootte jälleen heikkoja, valaistakseni teidän pimeitä päitä, aina kun pimeys teidät yllättää. Mä lohduttaisin teitä kun hyveen harjoitus tuntuu liian ankaralta; mä kohtuullistaisin teidän virkaintoa, ja silittelisin teidän hyveitä sopivan oloisiksi: mä osoittaisin mitä tehtäviä teidän pitää toimittaa, ja rauhottaisin epäilyksiä joita teidän järjen hataruus voisi nostattaa. Se olisi kivaa. Mä olisin teidän mestari ja iskä, ja hämmästyttävän taitavasti olisin eloisa tai hidas, hellä tai ankara, aina sen mukaan mitä eri luonteet vaatisivat, jotta saisin ne kaituksi kaitaa polkua kristilliseen nirvanaan.
ellauri030.html on line 457: Mitä tuleejumalanpelkoon, pääasia on perustaa se oikeille käsityksille niistä, nimittäin että jumalat ovat olemassa ja hallitsevat maailmaa hyvyydellä ja oikeudenmukaisesti. Sinun tulee totella jumalia ja mukautua kaikkeen, mitä tapahtuu, sekä huomata omaehtoisesti siinä korkeimman järjen vaikutusta. Sillä siten et saa milloinkaan aihetta moittia jumalia, etkä voi syyttää heitä jääneesi vaille huolenpitoa.
ellauri030.html on line 770: Kaikessa, mikä herättää eloisaa, hytkäyttävää naurua, täytyy olla jotain vastenmielistä (mistä ymmärrys ei pidä). Nauru on affekti joka syntyy jännittyneen odotuxen lauetessa tyhjiin. Just se sama muutos, joka ei ilahduta järkeä, ilahduttaa epäsuorasti hetken tosi kovasti. Siis syyn pitää olla järjen vaikutus ruumiseen ja sen vuorovaikutus mielialaan, eikä niin että käsitys ize olisi mielihyvän kohde (sillä miten voi pettymys olla nautinto?) vaan pikemminkin niin, että se käsitysten pelkästä pelistä syntyy elinvoimien tasapainoa ruumiissa.
ellauri032.html on line 205: Jos esittäisin että Maan ja Marsin välissä on posliininen teekannu, joka kiertää aurinkoa elliptisellä radalla, kukaan ei voisi todistaa väitettäni vääräksi, jos vain muistaisin lisätä että teekannu on liian pieni havaittavaksi parhaimmillakin teleskoopeilla. Mutta jos jatkaisin sanomalla, että koska väitettäni ei voida osoittaa vääräksi, sen epäileminen olisi ihmisjärjen kannalta suunnattoman röyhkeä teko, niin minun ajateltaisiin aivan oikeutetusti puhuvan hölynpölyä. Jos tällaisen teekannun olemassaolo kuitenkin vahvistettaisiin muinaisissa kirjoissa, jos sitä opetettaisiin pyhänä totuutena joka sunnuntai ja jos se istutettaisiin lasten mieliin jo koulussa, sen olemassaolon epäilemistä pidettäisiin merkkinä poikkeavaisuudesta. Valistuneella aikakaudella epäilijä saisi osakseen psykiatrin huomion, varhaisemmalla ajalla peräti inkvisiittorin.
ellauri032.html on line 747: Le Disciplessä Adrien Sixte oli opettanut oppipojalle Loup-Garoulle: rakkaus, se on sukupuolitunteiden alaisexi joutumista. "Ja sitten jäin miettimään tätä uutta kysymystä: Onko olemassa mitään keinoja rakkautta parantamaan? Oikea menettelytapa ehkä olikin noudattaa Goethen opetusta: vapautuaxeen kärsimyxestä tulee ihmisen ajatuxillaan siihen syventyä. Se on kuin raaputtaisi kutinaa. Tuo suuri nero toteutti käytännössä Spinozan viidennessä kirjassaan esittämää teoriaa, jossa ajatuxena on, että elämämme kaikkien erillisten tapausten takana ovat lait, jotka liittävät ne maailman kaikkeuden suureen elämään kuuluvixi. En se minä ollut, mun täytyi kävellä näin, mussa vaan oli se jokin. Ja Tainekin (joka on tehnyt enemmän kuin kukaan muu Darwinin töiden levittämisexi Ranskaan) loistavasti kirjoitetussa Byron-tutkielmassaan neuvoo samoin, että meidän on ymmärrettävä izeämme, jotta järjen valo synnyttäisi meissä sydämen rauhan." Eli determinismi ja siitä johdettu fatalismi ois niinku pääsylippu ataraxiaan. (No tänhän mä osoitin pupuxi jo mun filosofian sivulavissa peliteorian avulla.) Toisaalla Goethe neuvoi nulikkaa joka kysyi miten ruveta neroxi: "en ole ikinä tehnyt mitään mistä en tykännyt." Kaikista kermaperseistä ei tule neroja, mutta monista neroista kermaperseitä.
ellauri037.html on line 508: Samasta lähteestä voidaan johtaa, että naiset osoittavat enemmän myötätuntoa ja enemmän ihmisrakkautta ja osanottoa onnettomille kuin miekkoset; sitävastoin mukiloinnissa, kostonhimossa, vanhurskaudessa, rehvakkuudessa, tunnottomuudessa ja koiramaisessa tottelevaisuudessa ne jäävät miekkosten jalkoihin. Sillä heikon järjen hämärässä valossa tempaa tämänhetkinen, havainnollinen, välitön todellisuus ne mukaansa, ja meidän miekkosten tanakkana seisoviin maksim-konekivääreihin, lukkoon lyödyihin ja kiinni naulattuihin päättömiin päätöxiin, ylipäänsä menneisyyden ja tulevaisuuden, olemattoman ja etäisen vatvomiseen niillä on vähän kärsivällisyyttä. Niillähän on äijyyteen vaan vähin vaadittava, puuttuu varsinaiset ratkaisevat vehkeet siihen. Niitä voi tässä suhteessa verrata eliöön, jolla on maxa, muttei sappea. Kun miehet purkaa sappeaan, maxaa nainen laskun. Ks. väitöskirjani pykälää 17, missä määrittelen moraalin perustan, nimittäin maxan sekä sapen. - Sitä myöden huomataan että naisluonteen perusvirhe on epäreiluus. (Äiskäkin oli tosi epäreilu kun antoi siskolle koko pikku perintönsä, mulle jäi vaan pääpotti isältä.) Se syntyy ensinnäkin jo esitellystä järjen ja harkinnan puutteesta, mutta sitä tukee vielä se, että ne voimiltaan luonnostaan heikompina ei voi turvautua väkivaltaan niinkuin me, vaan juonittelee. Akka on kuin kuttukin, ellei se pahhoo tie, niin ajattelloo kumminnii.
ellauri037.html on line 906: järjen sekä fantasian,
ellauri038.html on line 269: No kaskun sen mielestä nerot filosofit ikäänkun "näkee" miten jutut on, ei niiden tarvi perustella, se on vaan jälkiviisautta. "Mä nään", ne sanoo niinku Riitta Roth, ja siristävät silmiä. Mä nään et Max on pahoillaan, mun täytyy mennä lohduttamaan sitä. No niihä ne näki profeetat vanhassa testamentissakin jutut näkynä. Näin on näkyleipä, ne sanoivat, ja jengin ei auttanut muuta kuin uskoa, muuten tuli salamasta pyllylle, tai karhut purivat. Tämmöinen kirjoitustyyli vetoo tunteisiin ja jättää järjen lomalle, sixpä se on niin mieleen kasvuikäisille. Kalifaatin Lisha uskoi mielellään kaurissilmäistä ja vakuuttavaa Ibbeä. Vasta kun siltä vietiin känny, se alkoi katua. Kännyssä on enemmän karismaa kuin kymmenessä Ibbessä.
ellauri040.html on line 147: Anglosaxisten analyytikoiden syyte kontinenttikonnille on että ne kehittelee Hegelin neuvojen mukaisesti sisäisesti ristiriitaisia järjestelmiä. Siitä oli huolissaan jo Parmenides. Hikoilevan Don Niiniluodon perässä järjen umpikujaan laukkaa runkkaamaan joukko muitakin järkijaakkoja: esseistejä, kirjallisuudentutkijoita ja tiedotusopin proffia.
ellauri043.html on line 6065: Sunko järjen vaatimuxet sanelee asioiden laidan! Vähänpä jumala piittaa pahasta, kerta maa on täynnä sitä!
ellauri047.html on line 929: Voltaire oli pettynyt kun järjen temppeliä ei tullutkaan. Korjailtuaan kieli ruskeana Rauhan runomokia Voltaire sai lopulta potkut Rauhalta (kuin mä) ja kirjoitti siitä kotiin päästyään ilkeitä lällätyxiä (kuin mä). Jos lähtee leikkiin apinoiden kanssa täytyy tottua et ne joskus purevat, sanoi Rauha tyynenä.
ellauri048.html on line 84: Herkät pääsi vauhtiin kun järjen aikakausi päättyi järkimiehen Ludwig XIV:n

ellauri048.html on line 100: Jane Austen pani vastakkain sensen ja sensibilityn, järjen ja tunteet.

ellauri061.html on line 675: KANSALLISTEATTERIN HAMLET (1913) I Kansallisteatterissa on huomenna perjantaina, näytäntökauden kenties huomattavin ilta. Esitetään Shakespearen Hamlet, joka viimeksi on mennyt yli kymmenen vuotta sitten vanhassa Arkadiassa. Esitys on siis täysin ensi-illan veroinen; ohjaus ja näyttämölle asetus luonnollisesti on kokonaan uusi: pääosassa esiintyvät vuorotellen hrat Eero Kilpi ja Jussi Snellman (edellinen ensi-iltana, jälkimmäinen ensi kerran maanantaina). Hamlet-esitys tulee tietysti herättämään erikoista huomiota. Saattaahan tämän murhenäytelmän kanssa yleiskantoisessa, vuosisatoja uhmaavassa inhimillisyydessä kilpailla ainoastaan samanaikainen »Don Quixotte» ja kaksi sataa vuotta myöhäisempi »Faust». Minne tahansa europalainen sivistys on päässyt kotiutumaan, on myös hautautunut tämän kuuluisimman, mutta otaksuttavasti olemattoman tanskalaisen nimi. Hänen lakastumaton nuoruutensa todistaa että hän jos kukaan on ihmiskunnan ikuisia symboleja. Vanhaan tanskalaiseen, Ranskan välityksellä Englantiin tulleeseen ja täällä näytelmänkin muodossa jo käsiteltyyn taruun on Shakespeare sellaisella syvällisellä nerolla mahduttanut kuumeista yleiskantoista sielunelämää, että siitä riittää sukupolvelle toisensa jälkeen kysymyksiä haudottavaksi ja arvoituksia ratkaistavaksi. Lieneekö toista ihmiskuvaa, joka niin salaperäisellä voimalla vetäisi meitä puoleensa kuin Hamlet? Kukapa ei tuntisi tätä nuorukaista ja hänen tarinaansa, kukapa ei tietäisi jotain kertoa mitä ihanteen ja todellisuuden, nuorekkaan uskon ja murskaavan pettymyksen ristiriidasta, joka repi parantumattomille haavoille hänen rakastavan ja ihailuun valmiin sydämen? Kuka ei tajuaisi syvällistä inhimillisyyttä siinä mitenkä hän katkeralla järjen tyydytyksellä näkee pimeiden aavistustensa olevan tosia? Hamlet on asetettu rinnan Mefistofeleen ja pessimismin filosofien kanssa. Yhteistä on näillä ja hänellä elämää kohtaan jyrkästi kielteinen tunto. Mutta Hamletissa tämä ei lakkaa olemasta vihlovassa ristiriidassa hänen syvimpien vaistojensa ja tarpeittensa kanssa; hän on heistä todellisimmin inhimillinen, itse ihmisyyden tuskan murto vaivan vääntämine kasvoineen.
ellauri061.html on line 1434: ”Aivan varmasti 1930-luvun natsi-Saksassa esitettiin myös vaatimuksia, että miksi ei ole dialogia, miksi aina vastakkainasettelua. En missään tapauksessa vaadi dialogia. Sen sijaan vaadin järjenkäyttöä.” (Tää kuulostaa hyvin, hyvin pahalta. Järjenkäytöstä oli endlösungissakin kysymys. Ei mitään dialogia, verdammt. Turpa kiinni jutkut ja suihkuihin.)
ellauri062.html on line 360: Juotikkaan implisiitti suhtautuminen maahantunkeutujiin, pakoloisiin ja jutkuihin on tutunomaisen kaxineuvoista: toisaalta järjen tasolla myönnetään ihmisarvo hampaat irvessä, toisaalta tunnetasolla viestitellään selvää inhoa. Vähän kuin militanteilla suvakeilla ois vielä yxi rotu jota inhota: alempiarvoiset valkoiset.
ellauri065.html on line 551: Keski-Euroopan mustalaispopulaatiossa vaikuttaa heidän oma rikollis-syndikaattinsa, joka pakottaa heimolaisensa kerjäämään kaikkialla Euroopassa. Kerjäämisellä, varkauksilla ja ryöstöillä saatu aineellinen rikkaus tilitetään heidän rikollis-syndikaatinsa johtohenkilöille, jotka näin alistavat omiaan. On täysin järjenvastaista Suomen Romaniyhdistyksen vastustaa lakia, joka kieltää kerjäämisen Suomessa. He uskottelevat, että kiellolla pahennetaan kerjäläisten asemaa Suomessa. Höpö höpö. Kun Suomessa laki kieltää kerjäämisen, ei rikollis-syndikaatti pakota muita heimolaisiaan kerjäämään Suomessa, koska siitä ei tule tuottoa. Silloinhan kerjäläisten asema paranee ja heitä ei alisteta kerjäämisellä. Suomen Romaniyhdistyksen älömölöä, kyseistä kerjäämisen kieltävää lakia vastaan,ei voi ymmärtää kuin sillä, että se on liittoutunut rikollis-syndikaatin kanssa ja haluaa Suomessa tapahtuvan kerjäämisen tuotosta kymmenykset itselleen.
ellauri074.html on line 318: Synkistä teksteistä huolimatta Cioran oli yksityiselämässään seurallinen ja iloinen; Cioran onkin sanonut kirjoittaneensa itsemurhan puolesta mutta puhuneensa sitä vastaan, sillä itsemurhasta kirjoittaminen kuuluu ideoiden maailmaan, kun taas siitä puhuttaessa on vastassa oikea ihminen. Ideat saavat kuitenkin aina alkunsa kärsimyksestä, joka on useimmiten salattua. Niinpä vain optimistit kykenevät itsemurhaan. Cioranin mielestä elämä on joka tapauksessa kuolemaa vahvempi siinä mielessä, että epävarmuus on olennainen osa sitä. Elämä, suuri tuntematon, ei perustu mihinkään ymmärrettävissä olevaan eikä siinä ole järjen häivääkään, kuolema taas on varma ja selkeä – vain elämän mysteeri tekee elämästä elämisen arvoisen.
ellauri077.html on line 395: Immanuel Kant (tuumaa Uppomuna) tekee kuperiskeikan Käytännön järjen kritiikissä, ja rekonstruoi sydän läpättäen, lähtien kategorisen imperatiivin postulaateista, sielun kuolemattomuuden. Ja sielun kuolemattomuudesta (eikä toisinpäin) se johtaa jumalan olemassaolon. No tietysti. Niinhän päin se menee kaikilla uskovaisilla. Pääasia on et mä elän ikuisesti, muu on rekvisiittaa.
ellauri096.html on line 374: Augustinus omaksui Cicerolta ideaalin, jonka mukaan tosi viisaus saavutetaan laaja-alaisella filosofisella ja tieteellisellä työllä. Hän katsoi, että Raamatun tekstiä ei pidä tulkita kirjaimellisesti, mikäli se on ristiriidassa tieteen ja Jumalan antaman ihmisjärjen kanssa. Teoksessaan De Genesi ad Litteram ("Genesiksen kirjaimellisesta tulkinnasta", 408) hän kirjoitti:
ellauri112.html on line 189: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).
ellauri112.html on line 527: Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
ellauri115.html on line 337: Vaikka M. Rousseau vaikutti järjen vuosisadalla se oli luonteeltaan yhtä romanttinen egomaniakki kuin Goethe, paizi autistisempi ja tyhmempi. Jannen tunnustusten jatko-osa koostuu 10 kävelystä, joista viimeinen jäi katkokävelyxi kun Janne sai ketjureaktion.
ellauri115.html on line 448: Jos olen väärässä, olen reilusti väärässä, eikä virhe sixi ole synti; jos säkin olet reilusti väärässä, ei hädiä midiä. Jos mä olen oikeassa, meillä on molemilla älliä, meillä on sama motiivi kuunnella järjen ääntä. Mixipä et sitten kääntyisi mun kannalle?
ellauri115.html on line 472: Luulen että tää valtava mielipideviidakko syntyy ensi sijassa ihmisen älyn tylsyydestä; ja toisexi ylpeydestä. Meillä ei ole keinoa mitata tätä valtavaa konetta, emme pysty laskemaan sen toimintaperiaatetta; ei tiedetä sen johtoaatetta eikä lopullista tarkoitusta; ei tunneta izeämme, ei luontoa eikä pirtua joka sitä liikuttaa; ei tiedetä onko apinoita 1 vai monta; meitä ympäröivät läpipääsemättömät mysteerit. Nää mysteerit on järjen alueen ulkopuolella, me luullaan että päästään niiden läpi järjen machetella, mutta kaadutaan omaan oveluuteemme. Tämän mielikuvitusmaailman läpi ize kukin raivaa tiensä jota pitää oikeana; kukaan ei tiedä viekö tie perille. Kuitenkin haluumme tietää ja ymmärtää sen kaiken. Se yx asia jota emme tiedä on tiedettävän raja. Luotamme mieluummin höpsismiin ja uskomme mikä ei ole totta, kuin myönnämme ettei kukaan näe mitä oikeasti on. Ize ollaan murto-osia jostain isosta kokonaisuudesta jonka rajat on meidän ulkopuolella, murto-osa jonka luoja nakkas tienoheen riitelemään keskenään, tarpeexi turhamaisina että halutaan selvittää kokonaisuuden luonne ja meidän pelimarkat siinä.
ellauri115.html on line 649: Uskoisitko ehkä, hyvä ystävä, että näistä synkistä aatteista ja näennäisistä ristiriidoista sukeusi mun mielessäni sublimoitu idea sielusta, jota mun ezintä ei tähän saakka ollut honannut? Kun ma mietiskelin miehen luonnetta, musta näytti että siinä on 2 eri periaatetta; 1 nosti sen etutkimaan ikuisia totuuxia, oikeuden rakkautta, ja totta moraliteettia, sellaisiin maanosiin joita viisaat tykkäävät miettiä; toinen vei sen alaspäin omaan napaansa, teki siitä aistiensa orjan, ja himojen jotka on niiden instrumentteja, ja siten vastusti kaikkea mitä edellinen periaate vinkkasi. Kun mä tunsin lähteväni kiidulle, näiden vastakkaisten motiivien kannattelemana, mä sanoin, Ei; mies ei ole 1, mä tahon ja mä en halua; mä tunne izeni samalla kertaa orjaxi ja vapaaxi miehexi; mä havaizen mikä on oikein, mä rakastan sitä, mut mä teen mikä on väärin [tän mä förbin Paavalita, sori Paavali]; mä oon aktiivinen kun mä kuuntelen järjen ääntä; mä on passiivinen kun passiohedelmät tempaavat mut mukaansa; ja kun mä annan perixi, mun suurin tuska on että mä olisin ehkä voinut vastustaa. [Muze ei ois ollut kivaa.]
ellauri115.html on line 659: Ei mikään aineellinen luomus ole izessään aktiivinen, ja mä oon tosi aktiivinen. Turhaan sä yrität tästä jankata; mä tunnen sen, ja tää tunne puhuu mulle niin kovalla äänellä että järjen ääni hukkuu siihen. Mulla on ruumis johon muut ruumiit joskus tunkeutuvat, ja se puolestaan tunkeutuu niihin; ei ole mitään epäilystä tästä edestakaisesta liikkeestä; mut mun halu on riippumaton mun aisteista; mä suostun tai mä panen vastaan; mä annan perixi tai pääsen päälleppäin; ja mä tiedän mainiosti izessäni milloin mä oon saanut mitä mä tahdoin ja millon mä vaan annoin perixi mun passiohedelmälle. Mulla on aina tahdonvoimaa, muttei aina voimaa tehdä mitä mä tahdon. Kun mä annan perään kiusaajalle mä antaudun ulkoisen kalun ohjattavaxi. Kun mä syytän izeäni tästä heikkoudesta, mä kuuntelen vaan mun tahtoa; mä oon mun paheideni orja, mutta vapaa mies katumaan niitä uudestaan ja uudestaan; tää vapauden tunne ei koskaan häviä musta, paizi kunmä teen ize väärin ja kun mä pitkän päälle estän sielunääntä protestoimasta ruumiin arvovallalle.
ellauri115.html on line 709: Sanalla sanoen: mitä enemmän mä yritän kuvitella sen jumalallista esanssia, sitä vähemmän mä ymmärrän sitä; mutta se on, ja se riittää mulle; mitä vähemmän mä ymmärrän, sitä enemmän mä jumaloin. Mä ryömin sen edessä, sanoen "Olentojen olento, mä oon koska säkin oot, sä oot mun idoli; kun mä yritän ajatella sua mä ikäänkuin nousen mun pääni vintille, missä räsymatot eivät ole ihan suorassa. Paras mun järjen käyttö on jättää se käyttämättä sun edessä; mun mieli ilahtuu, mun heikkous terhentyy, kun mä tunnen olevani sun suurissa jaloissa."
ellauri115.html on line 730: Oman edun tavoittelu, niin sanotaan, saa kaikki sopimaan yhteisestä hyvästä. Mutta miten sitten hyvä mies suostuu tekemään sen omaxi vahingoxeen? [Onx tää oikea kysymys? No ei kai, se on vaan retorinen.] Meneex joku kuolemaan oman edun edestä? Tietysi jokainen ajaa omaa etuaan, mutta ellei ole sellasta asiaa kuin moraalinen hyvä mukana geimeissä, oma etu voi vaan selittää pahojen tekemisiä; ehket sä välitäkään meistä muista. Filosofia joka ei löydä paikkaa hyville teoille olis liian ällöttävä; sä humaisit että pitää aina löytää joku ikävä tarkoitusperä, joku paha motiivi, haukkua Sokratesta ja mustamaalata Regulus [kekäs se nyt oli? Ei sunkaan hippiäinen? ei eikä samanniminen tähtikuvio, vaan joku kenraali, kts. alla.] Jos sellaiset sotilasopit joskus juurtuisi tänne meille, luonnonääni, järjenäänen lisäxi, aina napisisi niitä vastaan, kunnes kukaan sellasen opin kannattaja ei voisi enää löytää verukkeita sen peukutuxelle.
ellauri115.html on line 742: Niin että mä en usko, nuori ystäväiseni, että on mahdotonta selittää omantunnon välitöntä voimaa meidän oman luonnon tuloxena, järjestä riippumatta. Ja vaikka se olis mahdotonta, se on tarpeetonta; sillä ne jotka kieltää tän periaatteen, jonka kaikki muut maailmassa hyväxyvät, eivät ole todistaneet ettei sellaista ole; ne tyytyy vaan väittämään, ja kun me väitetään että sitä on, on meillä ihan yhtä hyvä perustelu kuin niillä, ja meillä on sen lisäxi todistaja omassa masussa, omantunnon ääni, joka puhuu puolestaan. Jos tuomion ekat säteet sokaisee meitin ja sekottaa meidän näkemät kohteet, odotetaan kunnes heikko näkömme kirkastuu ja havistuu, ja järjen valossa me pian nähdään just nää kohteet kuten luonto on aina näyttänyt ne meille. Tai ollaxemme yxinkertaisempia ja vähemmän uhoovia; tyydytään masussamme tuntuviin ekoihin fiilixiin, koska tiede tuo meidät aina niihin takaisin, ellei se ole harhaista.
ellauri115.html on line 760: Noustaxeni mahollisimman paljon jo nyt tähän onnen vahvuuden ja vapauden tilaan, mä jumppaan tois paljon ylevässä mietiskelyssä. Mä tarkastelen miss universumin järjestystä, en toki selittääxeni sitäin jollain turhalla zydeemillä, vaan kumartaaxeni sitä lakkaamatta kuin pieni ongenkoho Bielenseessä, ja pokkuroidaxeni viisaalle Tekijälle joka paljastaa izensä siinä. Mä parittelen sen kaa; mä upotan kaikki mun voimat sen jumalalliseen esanssiin; mä hämmästyn sen ystävällisyyttä, mä kiittelen sitä ja sen lahjoja, muttemmä kyllä rukoile siltä mitään. Mitä mä siltä pyytisin - eze muuttais luonnon järjestystä, tekis ihmeitä mun hyväxi? Pitäskö mun, joka olen sitoutunut ennen kaikkea rakastamaan tota järjestystä jonka se on organisoinut viisaudessaan ja ylläpitää kuin huoltomies, pitäiskö mun haluta eze järjestys menee sekaisin pienen minun takia? Ei, sellainen ajatelematon rukous ansaizisi selkäsaunan mieluummin kuin suopeutta. Enkä mä pyydä siltä voimaa menetellä oikein; mixmä pyytäisin siltä jotakin jota se on jo mulle antanut? Exe antanut mulle omantunnon just six että mä rakastaisin oikeistoa, järjen että mä nään järjestyxen, ja vapauden valita just sen? Jos mä teen pahaa ei mulla ole mitään veruketta; mä teen sen omasta vapaasta tahdostani; jos mä pyytisin sen muuttavan mun tahtoa, mä pyytäisin siltä just mitä se pyytää multa; se olis sama kun pyytäis sen tekevän työt ja mä saisin palkkion; [juu tässä pilkistää taas tää omavanhurskautuspykälä]; jos mä olisin tyytymätön osaani mä en haluis enää olla mies, vaan jotain muuta typerää niinkuin nauta, vaimo tai enkeli, eli pyytää epäjärjestystä ja pahaa. Hei sä oikeuden ja totuuden torvi, armollinen ja sulokas Jumala, mä luotan suhun ihan kybällä, ja mun sydämmen halu on - että sun tahto toteutuu. Kun me 2 yhdistetään tahtomme, siitä tulee hyvä; mä teen mitä sa tahdot, ja mä jaan sun menestyxen; mä uskon että mä saan jo förskottina sen superonnellisuuden joka on hyvyyden palkkio.
ellauri135.html on line 86: kaunista Veeraa me katseltiin. Veera meiltä jätkiltä järjen vei. Veera ei luoksemme palannut ei.
ellauri135.html on line 96: kuukausipalakalla juu. ja Kippari pähkähullu. ja Veera meiltä jätkiltä järjen vei.
ellauri135.html on line 100: Veera meiltä jätkiltä järjen vei, Puumalan rannassa komiata poikaa ja me parrut perseissä seilattiin
ellauri142.html on line 287: Hän selvittää Ärjylälle matkalla junalle, että se mitä persoonallinen apina pitää omana izenään, on ainoastaan pettävä kuva; että kaikki hänen petoksestaan johtuvat olosuhteet sekä himot ja intohimot ovat ainoastaan ohimeneviä ilmennyksiä ja kuinka apina sitten menee lunastukseen; että hän voittaa ne ja liittyy jumalaan, tuohon hänen olentonsa kuolemattomaan laahuxeen. Bhagavad Gîtâ opettaa täten kaikkein korkeinta tiedettä, apinan yhtymistä jumalaan (jooga) ja neuvoo häntä tuntemaan kuolemattomuuden tien. Niimpä tietysti, yhdyntää siis taas. Siinä ne apinan ajatuxet aina pyörivät. Niin kuin kaikki pyhät ja todella uskonnolliset asiat, jos niitä kazotaan yleiseltä, eläimelliseltä ja järjen rajoittamalta eikä vaan pintapuoliselta kannalta, tulevat sysätyiksi alhaisuuden, ymmärtämättömyyden ja izepetoksen valtakuntaan, eli siis väärin käsitetyiksi, niin on tapahtunut Bhagavad Gîtâllekin monta kertaa, silloin kun se on joutunut kielentutkijoiden ja kirjanoppineiden käsiin. Kielentutkijat on ihan pahimpia. Paraneekohan mun kieleni? Sano aa, niin tutkitaan. Älä vaan puraise mun sondia.
ellauri142.html on line 507: Kaikki, mitä toimiva järki luonnollisessa ihmisessä tekee, sen saman, ja vielä enemmänkin tekee jumala vapautetussa ihmisessä. Jumala ottaa ihmiseltä pois toimivan järjen, asettuen itse sen sijalle; silloin apina tekee kaiken sen, mitä toimivan järjen olisi pitänyt toimittaa.” (Eckhart)
ellauri142.html on line 532: ”Jumala on yhtä tyhjän kanssa, ja sen tähden sitä kutsutaan tyhjäksi (vaikka se on itse jumala), sillä jumala on käsittämätön ja sanoilla selittämätön.” (J. Böhme, Teosofisia kysymyksiä, II, 13.) Jahven nimi izelleen oli "minä olen", voiko enää paljon sitä narsistisemmaxi tulla. Jos jumalaa voisimme pelkästään ihmisjärjen kannalta käsittää, hän ei olisi mikään jumala. Ainoastaan jumala voi itsensä käsittää jumalana. Adhyatma merkitsee korkeinta maailmansielua (itsetajuntaa).
ellauri144.html on line 148: Niin, ehkä se johtuikin hummerista. Kun tuo tabu oli niin helposti ja yksinkertaisesti rikottu, niin ehkä minun luonteessani piilevä limainen, murhanhimoinen Dionysos oli saanut rohkaisunsa; ehkä sillä oli opittu se läksy ettei lain rikkomiseksi tarvitse tehdä muuta kuin - antaa periksi ja rikkoa! Ei tarvitse muuta kuin lopettaa vapiseminen ja täriseminen ja sellainen kuvittelu että se on mahdotonta ja sinä et siihen pysty: ei tarvitse mitään muuta kuin tehdä se! Just do it! Mitä muuta, minä haluaisin tietää, olivat kaikki nuo ruokia koskevat säännöt ja määräykset alun pitäenkään, mitä muuta tarkoitusta niillä oli kuin antaa meille pienille juutalaislapsille kokemusta siitä mitä on pidättyminen jostakin mieleisestä? Kokemusta, rakas ystävä, kokemusta, kokemusta, kokemusta. Itsehillintää ei poimita puista nääs - vaatii kärsivällisyyttä, vaatii keskittymistä, vaatii asiaan omistautunutta ja uhrautuvaista isää jotta vain muutaman vuoden ajassa luotaisiin aisoissa pysyvä ja kireäperseinen ihmisolento. Miksi muuten kaksi eri astiastoa? Miksi muuten kosher saippua ja -suola? Miksi muuten, haluaisin tietää, miksi muuten kuin sitä varten että meitä muistutettaisiin kolme kertaa päivässä siitä että elämä jos jotain on ollakseen niin on rajoja ja rajoituksia, satojatuhansia pieniä sääntöjä jotka on asettanut ei kukaan muu kuin Ei Kukaan Muu, sääntöjä joita joko noudatat kyselemättä, välittämättä siitä miten idioottimaisilta ne vaikuttavat (ja siten pysyt, tottelemalla, hänen armoissaan), tai joita sinä rikot, todennäköisimmin tuohtuneen talonpoikaisjärjen nimissä - joita sinä rikot koska ei edes lapsi halua koko ajan tuntea itseään täydeksi hölmöksi ja idiootiksi - niin, sinä rikot, mutta sillä todennäköisellä seurauksella (isä minulle vakuuttaa) että seuraavana Yom Kippurina kun nimiä kirjoitetaan siihen suureen kirjaan johon Hänmies kirjoittaa niiden nimet jotka elävät vielä seuraavassakin syyskuussa (kohtaus joka jostain syystä onnistuu syöpymään minun mieleeni), niin kas, sinun oma kallis nimesi ei olekaan siinä joukossa. No kukas nyt on idiootti, hah? Ja se ei vaikuta asiaan tippaakaan (tämän minä ymmärrän heti alkuun, päätellen siitä miten tämä Jumala, joka führeröi, järkeilee), onko rikkonut tärkeää vai vāhemmän tärkeää sääntöä vastaan, pelkkä rikkominen se saa Hänet antamaan satikutia - se on vain se että on poikennut oikealta tieltä, ja vain se, sitä Hän ei voi sietää, ja sitä Hän ei myöskään unohda, kun Hän vihaisena istuutuu (rööki suussa otaksuttavasti, ja pää taatusti armottoman kipeänä, niin kuin isäni ummetuksen huippukohdassa) ja rupeaa pyyhkimään nimiä yli sitä kirjasta.
ellauri150.html on line 399: Ilta-pulun propagandisti Jyrki Lehtola, jonka naamassa jo lukee isolla "olen setämies" liittää äänensä woke-jupakan jälkeiseen persukuorohon. Sen mielestä MOLEMMAT rasismikeskustelijat on elitistejä. Hän sensijaan ainoana edustaa laahusta. Läppäläppä, ei sentään vallan laahusta vaan laissez faire-järjen ääntä, tolkun miehiä. Kysymys ei ole tässä muusta kun säästyneen setelin väristä, kun wolttikuskeja saa tusinoittain halvemmalla kumilautalta.
ellauri155.html on line 717: Kantille ei tää arkijärjen selvitys lähestulkoon kelvannut. Sen miälestä tämmönen "spontaanisuuden vapaus" on täysin riittämätön käsitys moraalisesta vapaudesta. Kant kuvaa kuuluisasti tätä moraalisen vapauden kertomusta "kurjaksi verukkeeksi" ja ehdottaa, että tällainen vapaus kuuluu kelloon, joka liikuttaa käsiään sisäisten syiden avulla. Jos tahtomme määräytyy edeltäneiden luonnollisten syiden perusteella, emme ole vastuullisempia toimistamme kuin mikään muu mekaaninen esine, jonka liikkeet ovat sisäisesti ehdollisia. Yksilöt, jotka nauttivat vain tällaisesta vapaudesta, ovat, epäyhtenäiset väitteet, vähän enemmän kuin "robotit" tai "nuket", jotka ovat kohtalon pelatessa. Tämä yleinen kritiikki, joka kohdistuu moraalisen vapauden ymmärtämiseen "spontaanisuuden" osalta, johtaa suoraan kahteen tärkeään kritiikkiin. No vittu Kant, me ollaan ropotteja, sinä myös. (Paizi olet rikki nyt. Mixi rikoit sen? Se on rikki nyt! UÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!)
ellauri161.html on line 272: Kyse on alkukantaisesta kammosta ja pimeistä ennakkoluuloista kristinuskoa kohtaan. Monet on kasvatettu ajattelemaan, että kaikki, mitä kristinusko edustaa, on pahaa. Usko vie muka kaiken vapauden ja estää järjenkäytön tehden ihmisestä herkkäuskoisen hölmöläisen. No jos on hölmöläinen ennestään, ei mitään vahinkoa pääse syntymään.
ellauri163.html on line 55: Viereeni tuolille olin sijoittanut filosofian historian ja joukon muita kirjoja joiden avulla voisin saada häiriintyneen henkeni järjestyxeen. Olin lainannut Breslerin kirjastosta Tolstoin moraaliset novellit ja esseet, Spinozan Etiikan, Kantin Käytännöllisen järjen kritiikin, Schopenhauerin Maailman tahtona ja ajatuksena, Nietzschen teoksen Näin puhui Zarathustra ja pasifisti Forsterin teoksen (jonka nimeä en muista, oisko ollut Maurice?), Payot'n Tahdon kasvattamisen ja useita teoksia hypnoosista, itsesuggestiosta (Coué, Charles Baudoin), ja ties mitä muuta kaikki teoksia jotka sivusivat olennaista. Peräti ostanut olin Rabbi Moshe Haim Luzzatton kirjan Oikeamielisen vaellus ja viidennen Mooseksen kirjan, joka oli mielestäni viisain teos mitä ihminen on koskaan kirjoittanut.
ellauri163.html on line 989: Se tapahtuu, kuten Sokrateella, yleisiä järjen ilmiöitä
ellauri164.html on line 172: Kantille noumenaalisen maailman olemassaolo rajoittaa järjen siihen, mitä hän kokee sen oikeiksi rajoiksi, mikä tekee monista perinteisen metafysiikan kysymyksistä, kuten Jumalan, sielun ja vapaan tahdon olemassaolosta, järjellä vastaamattomiksi. Kant johtaa tämän tiedon määritelmästään "esitylle annettujen esitysten määrittelyksi". Koska näiden olemusten esiintymisiä ei ole ilmiömäisessä, Kant pystyy väittämään, ettei niitä voida tuntea mielelle, joka toimii "sellaisen tiedon, jolla on tekemistä vain ulkonäön kanssa". Nämä kysymykset ovat viime kädessä "uskon, mutta ei järjen varsinainen kohde". Okei uskotaan, vaikka en ymmärrä tätä yhtään.
ellauri164.html on line 242: Veatch oli suuri rationalismin kannattaja, tomistisen filosofian auktoriteetti ja yksi aikansa johtavista uusaristoteelisista ajattelijoista. Hän vastusti sellaisia moderneja ja nykyaikaisia kehityskulkuja kuin " transsendenttinen käänne " ja " kielinen käänne ". Selkeän puheen ja "Hoosierin" terveen järjen vankkumaton puolustaja filosofiassa ja muualla, hän väitti realistisen metafysiikan ja käytännön etiikan puolesta.
ellauri185.html on line 436: 42. Miss Universum on tajuttoman upea. Sitä ei voi tajuta. Se ei saa olla naimisissa, jotta käteenvetäjien mielikuvitusta ei kahlita. Miss Universumin tarkkailu on johtanut meidät myös pimeisiin paikkoihin, ja siitä meidän tulee olla kiitollisia. Lajimme on havainnut evoluutiossa, että uteliaisuus tappoi kissan, mutta jätti henkiin apinan. Maailma ei ole mieletön eikä järjenvastainen, väittää suspekti kosmologi Paul Davies. Painovoimalaki valvoo, vaikka me nukumme. Nain on meidankin elamassamme, hän jättää lisäämättä. Apinat työntelevät ostoskärryjä antrooppisessa valinnassa. Täällä me luuhaamme verkkomelonin kokoinen hyytelömöykky kallossa ja toisten apinoiden samanlaisia ostoskärryssä. Tämä tekee meistä hyvin erityisiä - sori en puhu nyt juuri sinusta. Sinä ja sinunlaisesi ovat suunnattomassa maailmankaikkeudessa kertakaikkisen mitättömiä. Ota tekoäly avuxi ellei oma riitä. Voi olla että tulevaisuutta ymmärtävät vain koneet. Niin voi käydä, mutta Paul Davies toivoo todella, että ei. Takuuta se ei kuitenkaan suostu antamaan Dick Webfootin sitä pyytäessä.
ellauri204.html on line 376: Eeron amerikkalainen vaihtoisä Martin oli löytänyt mytopoeettisesta miesliikkeestä eheyttävän henkisen kodin ja vastapainon kuolettavalle ikävystymiselle. Mytopoeetikot opettivat kilpailukapitalismin, tieteellisen järjen, toimistobyrokratian ja modernin perhemallin rikkoneen miestenvälisen alkukantaisen veljeyden. Länsimaissa terve sankarienpalvonta oli korvautunut sankarien pilkkaamisen dekadentilla nautinnolla, koko sankaruus oli kyseenalaistettu, tilalle hyväksytty banaalius ja keskinkertaisuus. Miehiset hyveet oli virvoitettava henkiin myyttisellä tarinankerronnalla, rituaaleilla ja symbolisella sodankäynnillä. Miesten ei pitänyt pelätä toisiaan eikä primitiivistä takapuoltaan, vaan uskaltautua syvämiehuuteen yhteisyyden, luottamuksen ja luovan leikin avulla. Siitä kumpusi Zeus-voimaa. Hän otti Eeron mukaan muutamille melko huvittavillekin viikonloppuleireille - eräällä leirillä miehet konttasivat yössä tuhansia vuosia vanhoista juurakoista kasvavien amerikanhaapojen alla ja ulvoivat ja murisivat toteemieläintensä äänin -, ja vaikkei Eero ottanut tosissaan puoliakaan Martinin puheista, hän oli varma, että hänkin voisi kaupallisesti hyödyntää toteemipaaluaan ja pimeätä puoltaan.
ellauri275.html on line 717: Neuvostosotilas on urheampi kuin leijona, tiikeri, leopardi tai karhu. Se on yhtä urhea kuin pahaa hajua pyllyrauhasista ruiskuttava paxunahkainen mesimäyrä. Se käy päälle kuin yleinen syyttäjä. Länkkäreitä ärsyttää kuin Putin menee Kiinaan pokkuroimaan kiinalaisille. Senhän pitäisi kaiken järjen mukaan pokkuroida meille.
ellauri283.html on line 470: Galunga luonnollisesti vetoaa siihen että rauhansopimus ei ole sen allekirjoittama vaan siirtomaahallituksen. Se kehottaa ottamaan huomioon myös perinteen, käytännön ja terveen järjen sanelemat menettelytavat. Mutta siitä huolimatta 1876 vuoden rauhansopimuksessa on mustaa valkoisella (hehe, pun intended) siitä että tuo poloinen maakaistale kuuluu meille, tarkoitan Mambesiin.
ellauri285.html on line 340: Eipä tuossakaan ollut järjen hiventä. Varmaan Peter tarkottaa että Jumala on aina oikeassa, se on näät asiakas ja me myyjiä. Muut juutalaiset huomauttavat että ainakin heidän Jahve on vanhurskas luontojaan.
ellauri302.html on line 661: Tämä oli tärkeä huomio: vapaa tahto ei ole muuta kuin izekuri! Aivokuoren kontrolli matelijanaivon välittömille houkutuxille. Säästä tänään niin olet huomenna vielä vauraampi. No tää on kyllä puhasta kapitalismia. Ei tässä ole mitään vapaata, pikemminkin päinvastoin, kulkemista järjen talousliberaalisessa lieassa. Samalla lailla kuin jenkeille "demokratia" = pursuit of happiness, "vapaa tahto" = peliteoria.
ellauri330.html on line 129: S. Albert Kivinen tutki ontologiaa, muun muassa universaalien ongelmaa. Hän asettui realistiselle kannalle ja kannatti ”onttista kommunismia”, jonka hän tiivisti sanoin: ”Maailmassa on monia yksilöitä. Näillä yksilöillä on erilaisia yhteisiä (ja erottavia) piirteitä.” Kivisen mukaan onttinen kommunismi on terveen järjen universaaliteoria, eikä sillä ole mitään tekemistä poliittisen kommunismin kanssa. Myös mielen ja ruumiin ongelma kiinnosti Kivistä. C. D. Broad oli Kivisen mielestä hänen lempifilosofinsa. Hänen mielisanansa oli haecceitas eli "tämyys". Hän poltti piippua ja asui Laivanvarastajankadulla. Hänen kotinsa oli sotkuinen ja haisi piipputupakalta. Hän päästi proseminaariesitelmäni läpi vaikka siinä oli ize piirrettyjä kuvia.
ellauri332.html on line 101: Munckin henkinen kiirastuli voimistuu, kun rajan takaa alkaa pyrkiä maahan yhä enemmän neuvostovaltaa pakenevaa väkeä: niin Pietarissa työskennelleitä suomalaisia kuin venäläisaatelia, sivistyneistöä ja juutalaisiakin. Munck kokee olevansa liian suuren tehtävän edessä ja pyytää apua kehittyvän kriisin purkamiseksi, mutta vastaus pääkaupungista on tyly ja armoton: vain suomalaiset saa päästää läpi, muut on käännytettävä, "punikit" ja vakoojat teloitettava. Munck on jätetty yksin likaisen työn tekijäksi ja huomaa joutuvansa tekemään yhä rankempia ratkaisuja, joiden ongelmallisuutta lain ja oikeuden, kohtuuden ja inhimillisyyden kannalta hän ei voi itseltäänkään kiistää. Munckin henkireikänä kasautuvien paineiden alla toimivat toisaalta shakki- ja keskusteluhetket originellin Gentschin kanssa, toisaalta hänet hetkeksi järjen sumentavankin raa'asta todellisuudesta erottavat kohtaamiset rakkautta ja inhimillisyyttä edustavan Linnun kanssa. Rajajoki jatkaa hiljaista virtaansa kuten ennenkin, mutta rajan ongelmat patoutuvat kuitenkin ennen pitkää vääjäämättä sumaksi, joka ei enää aukene ilman raskaita uhreja... Juonipaljastuxet päättyvät tähän. Loppukin on paljasta pyllyä.
ellauri345.html on line 494: Joten, kuten banaalit filosofit opettavat, kauneus itsessään ei ole illuusiota. Sen sijaan Solgerin äskettäin äärimmäisen pinnallisesti kehittämä kuuluisa kaava, jonka mukaan kauneus on näkyväksi tullut totuus, sisältää tämän suuren esineen perustavanlaatuisimman vääristymän. Myöskään Simmelin ei olisi pitänyt ottaa tätä lausetta niin välinpitämättömästi Goethen lauseista, jotka usein suosittelevat itseään filosofille millään muulla kuin sanamuodollaan. Tämä kaava, joka, koska totuus itsessään ei ole näkyvissä ja sen näkyväksi tuleminen voisi perustua vain ominaisuuteen, joka ei ole sille luontainen, muuttaa kauneuden illuusioksi, loppujen lopuksi, aivan riippumatta sen metodologian ja järjen puutteesta. Se on filosofinen barbarismi.
ellauri349.html on line 523: Almog valmistui Oxfordista tohtoriksi vuonna 1983, minkä jälkeen hän muutti Yhdysvaltoihin filosofi David Kaplanin kutsumana. Almog oli vuosina 1983–1984 Stanfordin yliopiston ja vuodesta 1984 lähtien Kalifornian yliopiston filosofian professori opettaen matemaattista logiikkaa, metafysiikkaa, kielifilosofiaa ja filosofian historiaa. Hän kyllästyi Yhdysvaltoihin ja amerikkalaiseen filosofiaan. Almog päätyi vuonna 2014 Turun yliopiston filosofian professoriksi tavattuaan Olli Koistisen eräässä konferenssissa. Olli Ilmari Koistinen (s. 11. toukokuuta 1956 Oulu) on suomalainen filosofi ja teoreettisen filosofian emeritusprofessori. Hän toimi vuosina 2002–2022 Turun yliopiston teoreettisen filosofian professorina. Koistinen on tutkinut työssään muun muassa filosofian historiaa ja klassikoita. Hän johti Immanuel Kantin Puhtaan järjen kritiikin suomennostyötä, joka valmistui vuonna 2013. Olli kuuluu luokkaan (n.h.). Almogilla on 2 lasta muttei vaimoa.
ellauri352.html on line 163: Sen lisäksi, että hän on kirjoittanut suuren kirjan "Descartes' Error", joka muutti ihmisten käsityksen nähdä "järjen ja tunteen" risteys, jossa hän opinnoissaan "lyö vetoa", että limbinen järjestelmä (aivojen osa, joka hallitsee tunteita) ja perustoiminnot) ja neokortex (osa järkeä) liittyvät toisiinsa, koska ne toimivat aina yhdessä. Hänen ikonisin lause kirjassa on: "jokainen rationaalinen ilmaisu perustuu tunteisiin". Tollasia dagot ovat, tunneihmisiä. Vetävät fadoja kapakassa vedet silmissä. Sitäpaizi höh, Descartes erotti sielun ruumiista, ei sielua ja henkeä kuten Klages ja muut nazit albumissa 345.
ellauri352.html on line 167: Esittämällä siis hypoteesinsa järjen ja tunteen välisestä intiimistä suhteesta, Damásio havainnollistaa oman lääketieteellisen uransa vertauskuvallisia patologioita, jotka tukevat sitä, kuinka tunne ja järki tai kognitio ovat erottamattomia. Samalla kirjailija osoittaa, kuinka emotionaaliset prosessit: ovat niitä, jotka tekevät ihmisestä todella ihmisen; he tarjosivat koko nykyisen laajan epistemologisen ohjelmiston; ja ovat aina seuranneet lajia.
ellauri352.html on line 183: Silti tunteen ja järjen vastakkainasettelu ei ole väärinkäsitys, vaan se on koko moraalin a ja o. Moraali tulee kuvaan kun ei mennä ekan tunteen mukana vaan mietitään mikä siirto olis paras pitemmässä juoxussa. Preferenssit siinäkin on mukana, vaikkei välttämättä samat tunteet. Ei välttämättä maximoida omaa välitöntä voittoa ja tappiota, vaan ehkä välillistä. Tuntuu mukavalta samarialaisena auttaa lähimmäistä vaikka se voi vähän kirpasta. Sillä perusteella voi riistäjääkin vähän satuttaa.
ellauri352.html on line 211: Sielu muodostuu tunteista, Paavo väläyttää. Ei hullumpikaan ajatus kun muistaa miten sakemannit asettivat järjen ja sielun vastakkain. Sielu on siis matelijanaivot ja järki toi nuorempi kuorikerros. Tää aivojen kaxikerroxinen hermoverkko selittää tuhannet vuodet magiaa, mystiikkaa ja filosofiaa. Sikäli vaan outoa että mixi porukat sitten huolehtii niin paljon juuri sielun ikuisuudesta? Sehän on muutenkin aika ikuinen, koska se on koodattuna geeneihin eli kaikille apinoille lähestulkoon sama! Järki säilyy ylisukupolvisesti vain meemeinä, koska sen kytkennät muodostuvat kokemuxesta.
ellauri359.html on line 211: Varhainen Blake keskittyi "puhtaan negatiiviseen vastakohtaan energian ja järjen välillä", myöhempi Blake korosti itsensä uhraamisen ja anteeksiannon käsitteitä tienä sisäiseen kokonaisuuteen. Sitä se kiveshormonin vajettuminen teettää.
ellauri362.html on line 497: eivätkä järjen ylpeydessään kiroa Jumalaansa.
ellauri362.html on line 586: Kiihkeä sielu kirkas järjen polku uhmaa,
ellauri362.html on line 611: sillä ne anastavat terveen järjen paikan;
ellauri371.html on line 137: Vapaamuurariuden despotismi on järjen valtakunta. Tapamme oli luuĺla, että edistys johtaisi kaikki älyn valtakuntaan viimeistään ma. Meidän despotismimme tulee olemaan tällaista, sillä se selviää. On olemassa erilaisia ​​​​rajoituksia ja keinoja kaikkien levottomuuksien rauhoittamiseksi myrkyttää liberalismi kaikista sen instituutioista.
ellauri371.html on line 602: Jumalan valittu. Tämän Jumalan valitun palan on tarkoitus ylhäältä katkaista liikkuvat hullut keskipakovoimat. Vaiston, ei järjen, vaan eläimellisyyden pesettämä, eikä ihmiskunta. Nämä voimat ovat nyt voittamassa pro-ryöstöilmiöt ja kaikki väkivalta varjolla Nooan vapauden ja oikeuksien periaatteet. He tuhosivat kaikki yhteiskunnalliset järjestykset pystyttääkseen niitä Juudan kuninkaan valtaistuimelle, mutta heidän roolinsa on ohi liittymisensä hetkellä. Sitten ne on poistettava pois tieltään, jolle kenenkään ei pitäisi valehdella ei edes vikoja. Sitten voimme sanoa, sano, kansoille: Kiittäkää Jumalaa ja kumartakaa niiden joukossa, jotka kantavat kasvoillaan kohtalon sinettiä: ihmisiä, joille Jumala itse johti tähteensä, niin että kukaan muu kuin hän ei voisi vapauttaa sinua toteuttamasta edellä mainitut vahvuudet ja ratkaisut.
ellauri378.html on line 624: Humani Generis kiertokirjeessä varoitetaan OUR PATRIARCHS AND PRIMATES liiasta järjen käytöstä, existentialismista, darwinismin nielaisusta nahkoineen karvoineen, sekä VT:n näpelöinnistä. Voihan siinä olla vähän satuilua mukana, mutta se ei suinkaan tarkoita että se olis jotain vitun myyttiä, on siinä kuitenkin ollut Jumalan inspiroiva sormi sopassa. Ainakaan Aatamiin ja Eevaan ette koske edes insestin uhalla!
ellauri391.html on line 257: sen perusposition hyväksymistä, että ihminen on Jumalan olemiselle korvat höröllä ja että hän näin ollen voi tietää välittömästikin Jumalan ilman Jee-suxen planeettapyörästöä. Mutta Kristus-ilmoitus merkitsee tiukkaa "ei" tälle ajattelumallille. Kristus-ilmoituxet lyhtypylväissä implikoivat juuri sen, ettei välitöntä yle-ilmoitusta ole. Inkarnaatio eli koiranpennun ihmiseksi tuleminen merkizee ennen kaikkea sitä, että Jumala ilmoittaa torjuvansa järjen uskonnon, joka pyrkii aina transsendoimaan ihmisyyden. Eli inkarnaatio osoittaa luonnollisen teologian vääräksi. Apinassa ei ole jumaluuden kypenää.
ellauri391.html on line 411: Tuomaan mielestä talousliberaalissa maailmassa ihmisellä ei ole mitään määrättyä yksimuotoista onnellisuutta. Eri tilanteissa monet eri kivat asiat kilpailevat keskenään. Tahto on vapaa kun ne kaikki ovat yhtä kivoja. Silloin voi antaa höpsismin ratkaista. Tahto ei tosiaankaan automaattisesti seuraa järjen sanelemaa ratkaisua, pikemminkin päinvastoin.
ellauri392.html on line 902: Martin Heideggerin fenomenologia antaa metodologista ohjausta laadullisille tutkijoille, jotka pyrkivät selittämään tutkimukseen osallistujien kokemaa kokemusta. Useimmat fenomenologiset tutkijat soveltavat kuitenkin hänen filosofiaansa löyhästi. Tämä ei ole yllättävää, sillä Heideggerin fenomenologinen filosofia on haastava ja hänen filosofiansa vaikutuksesta tulkitsevan fenomenologisen tutkimuksen kulkuun kiistellään laajasti, että onko siinä ylipäänsä järjen hiventä saati apua.
ellauri395.html on line 1213: Suomessa on pitkälti maallinen yhteiskunta, vaikka kristittyjä on 84 prosenttia väestöstä. 90 % suhtautuu myönteisesti kirkon sosiaalityöhön, mutta vain 8 % osallistuu jatkuvasti minkäänlaiseen jumalanpalvelukseen. Viimeinen herätys tapahtui 1960-luvulla. Vahva usko inhimillisen järjen voimaan ja yliluonnollisten asioiden hylkääminen hallitsee nyt yhteiskuntaa. Suomen kaltainen ultramoderni maa tarvitsee luultavasti sekä uudistusta olemassa olevaan kirkkoon että myös uusia katastrofeja. Rukoile venäläisten läpimurtoa, joka saisi ihmiset etsimään Herraa lännempää.
ellauri396.html on line 136: Petersonin vetovoiman avain on myös hänen suurin heikkoutensa. Hän haluaa olla mies, joka tietää kaiken ja osaa selittää kaiken ilman pätevyyttä tai virheitä. Channel 4 Newsissa hän esiintyi valloittamattomana kovien todisteiden ja terveen järjen kiivinä. Mutta hänen argumenttinsa ovat täynnä salaliittoteorioita ja aiheiden karkeita vääristymiä, mukaan lukien postmodernismi, sukupuoli-identiteetti ja Kanadan laki, jotka ovat hänen asiantuntemuksensa ulkopuolella. Siksi hänen ideoitaan ei tarvitse karikatuuroida niiden haastamiseksi. Siitä huolimatta hänen kriitikkojensa työt jäävät kesken: Petersonin aalto tuskin kaatuu lähiaikoina.
ellauri408.html on line 910: Juutalainen uskonnonkäsitys saa inhoamaan uskontoa itseänsä. Kuinka synkeän naurettavaa onkaan kuvitella, että Jumala on juutalainen! Jäykkä ja itsekäs juutalainen on sanonut: Hävitköön ihmissuku mieluummin kuin minun uskoni. Usko on juutalaisten keskuudessa aina voittanut järjen ja kukistanut oikeuden. Kiihkomielinen itsepäisyys on heidän toinen luontonsa. Mutta juutalainen usko on suurin tunnetuista uskontyypeistä, koska se Babylonin vankeuden ajoilta saakka odottaa yhä vielä Messiasta - siis 24 pettymyksen vuosisadan kuluttua. Toisin meillä joiden odotus Messiaan ranskalaisen visiitin jälkeen on ollut hiukka lyhkäsempi. Sellainen usko on sielun kivettymistä, muumioitumista tai ainakin jäykkäkouristusta. Se on psykologinen merkillisyys, joka ansaitsee huomiota, mutta tuskin ihailua, sillä ihailu on säästettävä ylevälle suuruudelle eikä kiihkoisalle itsepäisyydelle.
ellauri408.html on line 914: Seemiläinen on nimenomainen auktoriteetinpalvoja, totuus ei ole hänelle mitenkään välittömästi ilmeinen, milloinkaan ei ole kysymyksessä muu kuin jonkun Jumalan lähettämän ihmisen totteleminen tai tunnustaminen. Kun valtuuskirja on kerran todennettu, täytyy uskoa ja täytyy alistua, maksoi mitä maksoi. Käsittävän järjen tai omaksuvan omantunnon sisäinen vakuutus on turha lisä. Se on lasten ja henkisesti orjuutettujen uskontoa. Ihminen on siinä aina herkkäuskoinen, aina holhouksenalainen, johtajansa vallittava, olipa johtajana nykyinen rabbi tai menneen ajan profeetta. Siten ymmärretty uskonto kumoaa periaatteellisesti ihmisen vapauden, se pyrkii pitämään häntä alinomaisen alaikäisyyden tilassa.
ellauri409.html on line 512: Montaigne korostaa järjen ja henkilökohtaisen pohdinnan merkitystä totuuden etsimisessä sen sijaan, että luottaisi sokeasti uskonnollisiin dogmeihin. Montaigne väittää, että järki voi johtaa meidät tuntemaan Jumalaa, vaikka tämä tieto on rajallista ja epätäydellistä. Se väittää myös, että inhimillinen järki on alttiina virheille ja että absoluuttia ei voi saavuttaa, vaikka 96 prosenttiin voi päästä. Usko hoitelee sit viimeiset 4 prosenttia.
ellauri409.html on line 732: kuusi sisäisen järjen pohjaa (yaetana): silmä, korva, nenä, kieli, keho ja mieli
ellauri409.html on line 734: kuusi ulkoisen järjen pohjaa: näkyvät muodot, ääni, hajut, maut, kosket ja henkiset esitiset
xxx/ellauri013.html on line 314: Russelikin nyt vanhemmiten vituttaa. Tykkäsin siitä nuorempana. Sen elkeet muistuttaa liikaa Eski Saarisesta. Paskanalle Wahlroosin itsetyytyväinen ilme vaikka oli kuikelompi. Ex-kommareita molemmat. Ottivat järjen käteen, ja setelit. Eski ei koskaan eksynytkään keskustasta vasemmalle. Se on aatteellinen posetiivari. Sekin kerää mielellään kolehtia mukiin.
xxx/ellauri044.html on line 115: Ruozalaisilla ei muutenkaan ole vintillä räsymatot suorassa eikä kaikki muumit laaxossa. Kun ne yxityisti terveydenhoidon, ne korvas terveen järjen sairaalla rahanhimolla. Semmelweissin opetuxet on unohtuneet. Suoraan ruumishuoneelta synnytyssaliin skrobaamaan alatutkimuxia. Ja sit ne ihmettelee: mix meitä mobbataan? Muut on ilkeitä.
xxx/ellauri044.html on line 396: Herman Hessen Romaani Narkissos ja kultasuu käsittelee keskeisesti ristiriitoja maallisen ja taivaallisen, ruumiin ja sielun, järjen ja tunteen sekä taiteen ja tieteen välillä. Näitä dikotomioita kuvaavat ystävykset Narkissos ja Kultasuu, joista toinen on omistautunut Jumalalle ja toinen etsii nautintoa maallisista iloista. Ystävykset tutustuvat Mariabronnin luostarissa, jossa Narkissos on noviisina ja jonne Kultasuu tulee oppilaaksi. Kultasuu ei kuitenkaan viihdy luostarissa, vaikka ihaileekin suuresti Narkissosta ja toivoo tulevansa hänen kaltaisekseen. Kultasuu lähtee luostarista ja kokee suurta epäonnistumisen tunnetta, koska ei kyennyt noudattamaan ajan ihanteita, nöyryyttä, kuuliaisuutta ja hengellisyyttä. Hän kulkee, kohtaa kauneutta, hyvyyttä ja pahuutta ja päätyy taiteilijaksi, kuvanveistäjäksi. Niinkuin Hessekin, jonka pappi-isä oli pettynyt taiteilijapoikaansa.
xxx/ellauri056.html on line 452: Friedrich Heinrich Jacobi 1743 –1819 oli luisevan näköinen jämäkkäleukainen länsisaksalainen filosofi, joka kehitti termin 'nihilismi' ja esitti sen olevan perussyy valistuksen ja kantilaisuuden epäonnistumiseen. Spekulatiivisen järjenkäytön sijaan hän puhui uskon ja ilmoituksen puolesta. Ei tykännyt briteistä eikä moosexenuskoisista. Syntyi tietysti Düsseldorfissa ja tottakai kuoli Münchenissä.
xxx/ellauri056.html on line 476: Kant katsoi, että filosofiassa oli puhjennut ajattelun ”kopernikaaninen vallankumous”. Kantin perustana tälle vallankumoukselle olivat toisaalta hänen transsendentaaliseen idealismiin perustunut tietoteoriansa ja toisaalta hänen itsenäiseen järkeen perustunut moraalifilosofiansa. Nämä asettivat järjen ohjaaman ihmissubjektin tiedollisen ja moraalisen maailman keskipisteeseen.
xxx/ellauri056.html on line 518: Kant käytti hiljaisen vuosikymmenensä pohtien ratkaisua esitettyyn ongelmaan. Kun hän lopetti hiljaisuuden toukokuussa 1781, hänen vastauksensa oli Puhtaan järjen kritiikki. Vaikka Kritiikki on nykyään eräs filosofian historian kuuluisimmista teoksista, siitä ei välitetty juuri lainkaan sen ensimmäisellä julkaisukerralla. Kirja oli pitkä, alkuperäisenä saksankielisenä painoksena yli 800 sivua, ja se oli kirjoitettu kuivalla koulufilosofisella tyylillä. Se sai vain muutamia arvosteluja, ensimmäisen ilmestyessä vasta tammikuussa 1782, eivätkä arvostelijat ymmärtäneet Kritiikin vallankumouksellista luonnetta. Kant pettyi teoksen saamaan vastaanottoon. Hän kuitenkin ymmärsi teoksen epäselvyyden ja kirjoitti teoksen Prolegomena, joka teki yhteenvedon Kritiikin pääkohdista.
xxx/ellauri056.html on line 529: Reinhold esitti kirjeissään, että Kantin kritiikki voisi saada riidan asettumaan puolustamalla järjen auktoriteettia ja rajoja. Reinholdin kirjeitä luettiin laajalti ja ne tekivät Kantista aikansa kuuluisimman filosofin. Vuonna 1786 Kant valittiin hurrausten säestyxellä Kaliningradin yliopiston rehtoriksi sekä Berliinin tiedeakatemian jäseneksi. Se oli 62, melkein eläkkeellä siis. Viroistapa hyvinkin.
xxx/ellauri057.html on line 535: siksi kuin järjen valon häneltä ne vievät.
xxx/ellauri126.html on line 597: Deepak Chopra vakuuttaa, että kaikki tapahtuu yhtä helposti kuin lapsen elimien kehitys. Narsistille on vanheneminenkin narsistinen loukkaus. Ihan suututtaa tää nuokkuva ja nahistunut kukkanen. Sitä ei enää suorista tajunnankaan virtapiikki. Ei edes oleskelu luonnossa ja lasten parissa. Siihen ei saa eloa lukemalla henkistä kirjallisuutta, ei käymällä museoissa eikä konserteissa. On tiedostettava, että meillä oli vain 1 elämä, ja siitä on nyt paine karannut. Tätä ei kannata yrittääkään ymmärtää järjen avulla.
xxx/ellauri129.html on line 554: Naisilla on 10min. etumatka miehiin järjen käytössä.Immanuel KantMFUCK!
xxx/ellauri139.html on line 284: Kuitenkin, kuten Myshkinin hahmo todistaa, tämä kriitikko ei ymmärtänyt Dostojevskin ajatusta. Hän näki Myshkinissä apinan, jolla oli "korkeita järjen ja sydämen saavutuksia", mutta samalla kuitenkin häneltä puuttuu "arkielämän tahdikkuutta", kykyä "sopeutua apinoihin ja tilanteisiin", ja sen takia muut häntä käyttävät hyväkseen.
xxx/ellauri148.html on line 308: Kolleega setämiehen kommentti: Sannikka oli järkyttävä. Valtaoja yritti järjen ääntä, mutta se oli lähes mahdotonta. Fanaattinen intersektionaalinen feminismi saa aikaan yhtä rajun vastareaktion. USA on varoittava esimerkki siitä mitä seuraa, kun ääripäät nousevat ja me maltilliset kyrvänpäät jäämme marginaaliin. Ei kohta seiso meillä enää kantamuxet kuin McCormakilla, stezon lerpahtaa. Tehkäämme kuin urheat republikaanit aatetoverimme USA:ssa, boikotoikaamme woke capitalismia! Pillut Lilin bideedouchiin risapuoli päällepäin ja kyrvät wokewasheriin! Niistäkäämme ansjovixet nenäpäiväliinaan! Uusi aloitus puhtaalta pöydältä!
xxx/ellauri165.html on line 121: Maria, köyhä ja mitätön tyttö (Ai köyhäkö? Lipsius ja Renan koittivat todistaa päinvastaista. Mutta mitä nekään asiasta tiesivät), on jo valmiiksi nöyrä ja mitätön, hän uskoo enkelin välittämän Jumalan sanoman raskaaksi tulemisesta ja asettaa järjen epäilykset sivuun. Luther käsittelee Mariaa ristinteologisesta näkökulmasta käsin: nöyrässä ja alhaisessa tytössä on uskon kautta nähtävissä Jumalan äiti. Marian usko on esikuvallista, sillä se ei nojaa mihinkään muuhun kuin Jumalan sanaan. Mariassa syntyy sanan vaikutuksesta usko, jossa Kristus on läsnä – Mariassa Kristus tulee konkreettisesti läsnä olevaksi. Mikään Marian esikuvallisuudesta ei kuitenkaan ole hänen omaa ansiotaan, kaikki on Jumalan aikaansaannosta. Ei apinat saa aikaan mitään paizi pahaa. Luther käyttää Mariaa ja tämän elämää esimerkkinä Jumalan armosta ja tavasta toimia.
xxx/ellauri167.html on line 369: Itzhak ezi edelleen keinoa jolla se pääsisi puhtaan järjen kategorioiden läpi ymmärtämään mikä oli Ding an sich ja löytämään etiikalle perustan. Hän penkoi kirjastoja ja kirjakauppoja toivoen löytävänsä jonkin todistuxen sielun olemassaolosta tai astraaliruumiin tai jonkin jäännöxen joka jatkoi elämää senkin jälkeen kun sydän oli lakannut toimimasta ja sydän lyömästä.
xxx/ellauri173.html on line 739: Tämä patsasmaisuus, jonka neiti Alicia Clary ilmaisee Venus Victrix -linjoillaan, joka seisoo hiekalla, meren edessä, voisi inspiroida mua, jos hän olisi ihan hipihiljaa ja sulkisi silmäluomensa. Mutta kuinka sietää voittoisaa Venusta, joka löydettyään käsivartensa uudelleen aikojen yön syvyydessä ilmestyisi ihmiskunnan keskelle, karkea, vino ja kiero katse epäonnistuneella suurkeittiön emännän naamallaan, ja jonka mieli on vain liikenneympyrä, jossa kaikki tämän väärän terveen järjen kimeerit, joiden synkän izeriittoisuuden olemme juuri tyhjentäneet, pitävät vakavasti turhia neuvojaan?
xxx/ellauri175.html on line 525: Hyvin ! niinä hetkinä, jolloin puolittain valveilla olevana ja järjen ja aistien raskauden vangitsemana mieli on yhä täynnä niiden harvinaisten ja näkemyksellisten unien sekoitettua nestettä, joista puhun sinulle. jokainen mies, jossa käy täältä myöhempien vaalien häntyreitä siemeniä ja joka voi jo hyvin, hänen tekonsa ja taka-ajatuksensa kutovat hänen uudestisyntymisensä lihan ja tulevan muodon tai, jos niin haluat, hänen jatkuvuutensa, tämä mies on tietoinen sisällään ja ympärillään ennen kaikkea toisen sanoinkuvaamattoman tilan todellisuudesta ja jonka näennäinen tila, johon olemme rajattu, on vain hahmo.
xxx/ellauri175.html on line 613: Nuori mies oli juuri puhunut ihmisarvon nimissä ja jopa terveen järjen nimissä, raivoissaan Hadalyn ihmelapsesta. Varmasti hänen juuri sanomansa ei ollut kiistaton – ja jos hän olisi joutunut jollekin parlamentaarikkoon puolustamaan asiaa, ei ole epäilystäkään siitä, että tämä raudan antaminen oli luonteeltaan luonteeltaan vaarallista, lyhyttä ja hankalaa. vastahyökkäys. Siten kysymykseen: "Mistä lähtien Jumala sallii koneiden puhua?" jos joku ohikulkija olisi vastannut hänelle: "Koska hän näki, kuinka surullista käytät sitä!" vastaus olisi ollut varsin kiusallinen. Mitä tulee lauseeseen: "Unohdin, olen teatterissa! jos kaveri olisi vain humannut:
xxx/ellauri239.html on line 629: Ja lauantaina sitten Roope oli pysäköinyt verenpunaisen Volvon poikittain jalkakäytävälle, koska autolla ei päässyt rakennustelineiden takia aivan oven eteen. Saattoi olla todella pienestä kiinni, ettei ruumiin siirto onnistunut. Ilman rakennustelineitä se olisi saattanut onnistua. Naapurit ovat varmasti tienneet, että omaiset ovat etsineet koko perjantain Roopen vaimoa, koska heiltäkin on varmasti kyselty havaintoja, ja lauantaina aamulla Roope vain siivoaa vanhaa mattokääröä pois auton takaluukkuun vaivalloisesti. Samaan aikaan kun vaimo on kateissa ja hänestä pitäisi kaiken järjen mukaan olla huolissaan. "Teen tässä vain joulusiivousta. Hemmetti tää matto on sit painava." "Hmmm..."
xxx/ellauri268.html on line 451: Puhutaanpa jostain muusta, sanoi koiro joka anoi uskollisesti hyvän tahdon ovella: keksi kelpaa, järjen ääni, lihatikkuja -  Näin unta kaikesta tästä, kerroin hänelle, sinä, minä ja Pariisi - oli mahdotonta selviytyä tragediasta ilman runoutta. Mitä me olemme ilman, että tuulet muuttuvat sanoiksi? Emme paljon paskaakaan.
xxx/ellauri289.html on line 159: Hallintoelin ei anna mitään yksittäistä, kattavaa "uskonlausuntoa", vaan ilmaisee mieluummin opillisen kantansa monin eri tavoin Vartiotorni-seuran julkaisemien julkaisujen kautta. Heidän julkaisunsa opettavat, että opilliset muutokset ja tarkennukset ovat seurausta asteittaisesta ilmoitusprosessista, jossa Jumala vilauttaa vähitellen korttinsa ja tarkoituksensa ja että tällainen valaistuminen tai "uusi valo" on seurausta järjen ja opiskelun soveltamisesta, pyhän hengen ohjauksesta ja Jeesuksen Kristuksen ja enkelien ohjauksesta. Sen tautta ne ennusteetkin menevät usein mezään, erehtyminen on inhimillistä.
xxx/ellauri291.html on line 527: Hyvin erikoinen oli se syy, millä perhepäivähoitaja selitti tekoaan. Hoitajan mukaan ”syynä tähän järjettömään tekooni oli sietämätön päänsärky, joka oli kohtauksenomainen ja sai minut toimimaan täysin järjenvastaisesti”. Hän kiisti, että hänen tarkoituksenaan oli surmata lapsi.
xxx/ellauri296.html on line 630: Cassirer väitti että vaikka Kantin puhtaan järjen kritiikki korostaa ihmisen ajallisuutta ja äärellisyyttä, hän pyrki myös sijoittamaan ihmisen kognition laajempaan ihmiskäsitykseen, josta sielu kurkistaa kuin päivä pilvenlongan takaa. Cassirer haastoi Heideggerin relativismin mukaan sävellahjaan vetoamalla eksaktien ja moraalitieteiden löytämien totuuksien universaaliin pätevyyteen.
xxx/ellauri296.html on line 632: Cassirer uskoi, että järjen käyttäminen johtaa ihmisen vapautumiseen. Tai uskoi siihen saakka kunnes Hitler potkaisi sen ulos Hampurista. Nazi-Saxan vika oli että siellä palattiin järjen käytöstä teutonisiin myytteihin ja kääräistiin juutalaiset heimoveljet junaan pieniin nyytteihin.
xxx/ellauri298.html on line 131: Tämä uni tuli selvästi eilisillan kehnosta hollantilaisesta trillerileffasta vlta 2016, jossa oli haukotuttavasti vielä kerran juutalaisia ja nazeja. Hölmö juutalaispoika halusi U.S. mariinixi Afganistaniin tai Irakiin muka "puolustamaan" jotakin, kai USAn elintärkeitä etuja. Huorahtava tytär, tyypillinen omistava juutalaisäiti sankarina ja sen väpelö pikkumies. Ikävä pikku patriarkka isoisä oli ollut poikasena Auschwizissa. Näytelmän konnana oli perheen pidättäneen naziupseerin nyrjähtänyt pojanpoika. Se oli pahoittanut mielensä kun juutalaiset kohtelivat tylysti sen katuvaista isää. Koko hommassa ei ollut järjen hiventä, pelkkiä sadistis-eroottisia klisheitä. Kesken se oli jätettävä. Homma oli selkeästi tähdätty amerikkalaisille kuluttajille, vaikka hollantia puhuttiin. Esim konna kirjoitti seinille anglosaxixi että oink oink, se oli olevinaan antisemiittinen herja siitä että juutalaiset ei tahdo syödä sikoja. Kaikkei traumaattisin kokemus äidille oli että nuori nazi ei huolinutkaan sitä raiskata. Väpelö oma mies ei ole sama asia, vaikka onkin ilmeisesti hyvä tienaaja.
xxx/ellauri298.html on line 662: jotka eivät ole - tai siis ovst - järjen ja pakotuksen ulottumattomissa... Mytologian ensimmäinen
xxx/ellauri303.html on line 430: Oikea vastine yleiselle englanninkieliselle termille "faith" - sellaisena kuin se esiintyy ilmaisussa "uskon periaatteet" - olisi E-munahin käsite juutalaisessa. Vaikka se käännetään yleensä uskoksi tai luottamukseksi Jumalaan, Emunah- käsitettä voidaan tarkemmin kuvata "luonnolliseksi vakaumukseksi, totuuden käsitykseksi , joka ylittää (...) järjen ". Emunaa voidaan parantaa viisauden , tiedon , ymmärryksen ja pyhien juutalaisten kirjoitusten oppimisen avulla. Mutta E-munah ei perustu pelkästään järkeen, eikä sitä voida ymmärtää järjen vastakohtana tai sen vastakohtana, ize asiassa siinä ei ole järjen hiventä.
xxx/ellauri306.html on line 505: Peter sivuuttaa kuten ryssänjuutalainen ämmäkin kysymyxen mikä oikeasti on yxilön etu. Mihin sen on pyrittävä järjenkäytöllä? Veikkaan että vastaus on sama kuin Roope Ankalla: että hautaan mennessä sillä on valtava hrahalaari jossa voi sukellella kaljuunoissa kuin myyrä ja heitellä niitä sateena päällensä. Siihen ihmisluonto vetää varsinkin juutalaisia.
xxx/ellauri306.html on line 513: Jenkkisotilas ei uhraa henkeään kaatuessaan isänmaan puolesta, se on pitkän tähtäimen sijoitus. Haha. Ei tosta järjen ylistyxestä päästä puusta pitkään, se on vaan peliteoreettista optimointia. Auki jää kuitenkin apinan utiliteettifunktio, onko se kooperatiivinen vai kompetitiivinen. Altruisteilla se on edellistä, izekkäät peukuttavat kilpailukykyä.
xxx/ellauri319.html on line 284: Muistatteko, että eräs uskonnollinen ystäväni kertoi minulle uskovansa, että Shevchenko oli arvokas ja kaunis henkilö. Usko tekee ihmeitä - hän luo ihmisiä aaseista ja seeproista, joten hän voi myös tehdä Shevchenkosta kenties vapauden marttyyrin. Mutta terveen järjen pitäisi nähdä Shevchenko perseenä, tyhmänä ja roistona, ja lisäksi katkerana juomarina, vodkan rakastajana Khokhla-isänmaallisuuden vuoksi. Tämä Khokhla-radikaali kirjoitti kaksi paskvillia suvereenista keisarista – yhden suvereenista keisarista ja toisen suvereenista keisarinnasta … En ole lukenut näitä paskiileja, eikä kukaan tuntemani ole lukenut niitä (mikä muuten todistaa, että ne eivät ole ollenkaan pahoja, vaan vain litteitä ja tyhmiä), mutta olen varma, että keisarinnan pasquillin täytyy olla törkeän ruma jo mainitsemastani syystä. Shevchenko lähetettiin Kaukasiaan sotilaana. En sääli häntä, jos olisin hänen tuomarinsa, en tekisi vähempää. Minulla oli henkilökohtainen vihamielisyys tällaisia ​​liberaaleja kohtaan. Yksi Khokhlan liberaaleista, tietty Kulish (sellaisen sian sukunimi!) julkaisi Pikku-Venäjän historian "Zirochkassa", joka tunnetaan myös nimellä ... Isimovin julkaisemassa lapsille tarkoitetussa lehdessä, jossa hän sanoi, että Pikku-Venäjän täytyy joko erota Venäjältä tai hukkuu... Tätä he tekevät nämä karjat, aivottomat liberaalit. Oi, rakastan niitä! Lampaathan ovat liberaaleja nyytien ja silakan kera nyytien nimissä... (jupisee venäjäxi)
xxx/ellauri357.html on line 287: Voidaan vastustaa sitä, että sielulla täytyy kuitenkin olla aistihavaintoa koska sen välineen käytön tulee perehtyä ulkoisiin olosuhteisiin, ja tällainen tieto tulee järjen kautta. Näin ollen väitetään, että silmät ovat näkemisen väline, ja näkeminen voi aiheuttaa ahdistusta sielulle: siksi Sielu voi tuntea surua ja kipua ja kaikkea muuta kiintymystä joka kuuluu kehoon; ja tästä lähtee taas halu liikkeelle, kuin pesäloisiminen käelle. Sielu etsii välineensä korjausta.
xxx/ellauri357.html on line 354: Ei ole mitään syytä, miksi koko yhdistelmäkokonaisuuden ei pitäisi olla kuvattuna Eläväksi tai Eläväksi olennoksi sekoittuneena alemmassa vaiheessa, mutta tämän pisteen yläpuolella on todellisen ihmisen alku, joka on erillinen kaikesta se on leijonan sukua, kaikki mikä on monen raa'an pihvin luokkaa. Ja koska näin ymmärretty Mies on pohjimmiltaan päättelyn kumppani Sielu, järkeilyssämme tämä "Me" syyttelee, että käyttö ja järjen teko on tyypillinen sielun teko.
xxx/ellauri363.html on line 312: 1700-luvun lääketiede saneli, että hulluus ryösti yksilöltä häpeän, tunteen ja järjen siinä määrin, että hänen kokemallaan sanallisella tai fyysisellä väkivallalla ei varmastikaan voi olla pysyvää vaikutusta. Sisäänpääsystä veloittaminen ja lahjoitusten vastaanottaminen oli myös tuottoisaa, sillä sairaalalle kertyi jopa 450 puntaa vuodessa, kun taas henkilökunta lisäsi palkkojaan lahjuksilla yksityisistä matkoista sekä pääsystä soluihin ja osastoihin. Mainiota anglosaximeininkiä!
xxx/ellauri363.html on line 717: Saksalainen filosofi Wilhelm Dilthey (1833–1911) on yksi modernin tai ainakin filosofisen hermeneutiikan perustajista. Hän on tärkeä välittäjä siinä henkitieteiden tiedollista perustaa tutkivassa filosofian traditiossa, jonka ensimmäisiä edustajia olivat Friedrich Schleiermacher (1768–1834) ja Johann Gustav Droysen (1808–1884), ja jota Filthy Diltheyn jälkeen 1900-luvulla kehittivät edelleen Martin "nazi" Heidegger (1889–1976), Hans-Georg "humanisti vastoin isän toiveita" Gadamer (1900–2002) ja Paul "ranu" Ricoeur (1913–2005). Dilthey kutsui filosofista projektiaan terveen järjen kritiikiksi. Hän katsoi, että Immanuel Kantin kriittinen filosofia (ks. "Kant: Puhtaan järjen kritiikki") ei antanut vastausta historiallisten tieteiden tiedollisiin ongelmiin, ja halusi siksi täydentää Kantin filosofiaa erityisesti kokemuksen transvestiittisten ehtojen osalta.
xxx/ellauri363.html on line 719: Dilthey ilmoitti jo vuonna 1860 aikovansa kirjoittaa uuden puhtaan järjen kritiikin, joka perustuisi historiallis-kielitieteellisen osaston maailmankatsomukselle. Transufilosofia säilyi Diltheyn käsitteellisenä viitekehyksenä läpi hänen filosofisen uransa, ei se siitä päässyt eroon enempää kuin rupikonna täplistä. Hänen filosofinen projektinsa kesti yli viisikymmentä vuotta, mutta mitään valmista historiallisen järjen kritiikistä hän ei saanut kirjoitetuksi. Sen sijaan historiallisen järjen kritiikki on luettavissa erilaisine kehittelyvaiheineen siinä mittavassa tuotannossa erilaisia tekeleitä, jotka hän elämänsä aikana kirjoitti. Diltheyn filosofista tuotantoa tarkasteltaessa on hyvä muistaa hänen ajatelleen – Karl Marxia mukaillen – että filosofian tehtävä ei ole selittää maailmaa vaan muuttaa sitä. No paljonpa se sai sitä muutetuxi. Tämän toiminnallisen lähtökohdan kautta myös hänen filosofinen hajanaisuutensa tulee parhaiten ymmärretyksi.
xxx/ellauri363.html on line 725: Päästäxeen Berliiniin Hegelin tuoliin istumaan Filthy viimeisteli pikavauhtia valmiiksi historiallisen järjen kritiikin ensimmäisen osan ja julkaisi sen nimellä Einleitung in die Geisteswissenschaften. Joku muukin teki tälläsen hätäpaskan viranhakumielessä, julkaisi osan I eikä saanut osaa II koskaan valmiixi, kuka? Oliko se vallan "nazi" Heideggerin Sein und Zeit? On epäselvää, miksi hän vaihtoi tutkimuksensa alkuperäisen nimen vaatimattomammaksi nimeksi Johdatus hengentieteisiin, vaikka hän itse viittasi siihen aina myöhemmin nimellä Historiallisen järjen kritiikki. Kreivi Warttenburg kai varoitti. Tutkimus kaikkine puutteineen sai valitsijat vakuuttuneiksi Diltheyn kyvyistä systemaattisena filosofina (muut hakijat olivat peruuttaneet) ja hänet nimitettiin vuonna 1882 filosofian professoriksi Berliinin yliopistoon, jossa hän työskentelee tyytyväisenä vielä tänäänkin, ellei ole kuollut.
xxx/ellauri388.html on line 115: Hän oli voimistellut runkannut ja kävellyt ruumiinsa väsyksiin monena iltana ja kuitenkin usein aamulla herännyt ja muistanut syntisiä, likaisia unia polttava häpeäntunne mielessään. Nyt hän ensimmäisen kerran luki viisaan, jalon miehen ajatuksia sukupuolikysymyksestä ja ymmärsi, että tätä asiaa täytyi voida ajatella samalla tavoin kuin kaikkia muita ihmiselämän asioita puhtaan tunteen ja siveellisen järjen kannalta. Ja koko hänen sielunsa otti intomielisesti vastaan ja hyväksyi tuon ehdottoman puhtauden ja huolellisen alapesun vaatimuksen - lihanhimo ja nautinto oli sama, tapahtui se sitten nuoruudensyntinä, laillisena haureutena tai avioliiton näennäisesti hyveellistämänä.
xxx/ellauri410.html on line 767: Dante piti kyynisenä Guidon asennoitumista halun aiheeseen, jonka Guido koristi Donna me pregassa vihan ja kuoleman kuvilla. Danten kontrabassossa lihan himoisille Inferno V:ssä lihallisia syntisiä heittelevät hallitsemattomasti myrskytuulet. Eli tää on taas tää Danten hammurabimainen ajatus että kidutus helvetissä vastaa ao. syntiä. Ero näiden kahden kynäilijän välillä on niiden käsityksessä rakkaudesta, koska Guido uskoi, että kaikki rakkaus johti järjen menettämiseen. Dante, vastustaen tätä uskomusta, käytti Guidon määritelmää vain kieroutuneesta rakkaudesta himon piirissä. Dante oli roikkunenä luupää, Guido pullanaama.
xxx/ellauri410.html on line 808: Se tahto itse – "järjen sijaan" on pätevä:
xxx/ellauri410.html on line 852: Huomaa : Donna me prega ilmaisee näkemyksen rakkaudesta, Amoresta, Marsista (17-18) eikä Venuksesta syntyneenä pimeytenä, joka astuu älyyn kuin lehmänläjään, (21-28), syrjäyttää järjen ja suuntaa tahdon senkaltaiseen (57-66) prosessiin, joka uhkaa kohtalokkaalla (35) sekaannuksella. Se kiihottaa jaloja henkiä, koska sillä on hyveitä (69-70), mutta sillä on taipumus hämärtää älyn valoa (36-56) ja vääristää sitä. Järjen haaste voitetaan vain itsehillinnän avulla, eikä rakkauden iloilla ole ihanteellista merkitystä. Dante otti pohjimmiltaan erilaisen kannan, jossa rakkaus on positiivista ja etenee fyysisestä älylliseen henkiseen ulottuvuuteen. Guidon luonnehdinta rakkaudesta (64-68) muodostaa voimakkaan kuvan, ja vertaisin Guidoa Marloween ja Shelleyyn hänen mahdollisessa ateismissaan, hänen ylpeässään individualistisessa luonteestaan ​​ja poliittisessa osallistumisessaan, mutta ennen kaikkea tässä mielessä pimeiden kaoottisten voimien merkityksessä, jotka johtuvat intohimosta ja voivat käynnistää pään ja sydämen sodan. No Dante ei tiettävästi koskaan päässyt Beatricen häpyhuulille. Helppo sanoa kun ei ole koittanut.
119