Into Kalervo Auer (16. lokakuuta 1890 Viipuri – 6. toukokuuta 1948 Tampere) oli suomalainen aktivisti, jääkärivärväri ja Špalernajaan vangittu ”kalterijääkäri”
ellauri109.html on line 241: Kalterijääkärien johdon jäsenet toimivat vuonna 1945 aktiivisesti Auerin passittamiseksi mielisairaalaan. Lääketieteellistä tukea antoi niin ikään kalterijääkäri Juho "Jurre" Aalto laatimalla tarvittavat asiakirjat. Auer toimitettiin poliisin kuljettamana Kivelän sairaalaan 26. huhtikuuta 1945.
ellauri151.html on line 338: Salonius-Pasternak on onnexi asunut useita vuosia ulkomailla. Hän osti kansainvälisen ylioppilastutkinnon Brysselistä, minkä jälkeen hän opiskeli Connecticutin Wesleyan Universityssä vuosina 1993–1997 ja suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon pääaineenaan kaatiotiede. Hän palasi Suomeen suorittamaan asepalveluksen Dragsvikissä rannikkojääkärinä ja on sotilasarvoltaan latva B. Hän tunaroi joitakin vuosia Amsterdamissa teknologiatutkimusyrityksessä kunnes sai potkut ja palasi myyskentelemään jarmulkoja Yhdysvaltoihin vuonna 2001. Vuosina 2004–2008 hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja suoritti nipin napin valtiotieteiden maisterin tutkinnon.
ellauri245.html on line 553: ELSA KAISA MÄKINIEMI syntyi Kemissä vuonna 1922 jääkärieversti August Mäkiniemen ja Aino Maria Mäkiniemen (o.s. Kemppainen) esikoiseksi. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä kaksi tytärtä, Inkeri ja Sisko. August Mäkiniemi toimi suojeluskuntajärjestön Pohjolan piirin piiripäällikkönä. Everstiä kutsuttiin Aukuksi, Elsaa Ekiksi ja Inkeriä Inkiksi. Eki ei ollut koskaan pahalla tuulella. Ekan vaimon Marsion syöpäännyttyä Alvar istui peräkonttorissa juomassa. Onnexi tuli palkatuxi Eki. Säynätsalon kunnantalon rakennuxen aikana he rakastuivat toisiinsa. Se oli myös ensimmäinen rakennushanke, jossa Elissa toimi johtavana arkkitehtinä. Kunnantalo vihittiin käyttöön kesällä 1952. Saman vuoden syksyllä Elsa ja Alvar menivät naimisiin. Elsan perhe ei ollut suhteesta innoissaan. Pariskunnalla oli 24 vuotta ikäeroa.
ellauri279.html on line 263: Vuonna 2015 alkoi raivoisa keskustelu Farian ja Ezekiel Emanuelin välillä bioetiikkaa ja pitkäikäisyyttä koskevista kysymyksistä, kun jälkimmäinen julkaisi artikkelin, jossa todettiin, että elämä ei ole elämisen arvoista 75 vuoden iän jälkeen ja että pitkäikäisyys ei ollut kannattava tavoite terveydenhuoltopolitiikassa. Faria kiisti tämän väittäen, että elämä voisi olla hedelmällistä ja palkitsevaa tuon iän jälkeenkin, jos terveellisiä elämäntapoja ohjataan. Faria toteaa, että pitkäikäisyys on kannattava tavoite ja että James Friesin sairastuvuuden pakkaaminen tulisi päivittää hypoteesista teoriaksi. Tämä keskustelu asettaa myös perinteiset yksilöön perustuvat lääketieteen etikot vastakkain modernin bioetiikan liikkeen utilitaristiseen näkökulmaan. Kohtapa Faria pääseee testaamaan asiaa in pirsuna pirsunamente, se on näät syntynyt 1952 kuten tämä paasaaja, jääkärien juonen ja tapettujen runoilijoiden vuotena.
ellauri325.html on line 301: Muttei tarvi naisten tulla rintamalle mesomaan ja rivouxia puhumaan, vaikka ovatkin kovasti tasavertaisia ollaxeen. Tuumi jääkäri Jäppinen, kyldyyrirahaston yliasiamies.
ellauri325.html on line 586: Rautatievirkamies Kemppi liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 10. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella, josta hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 28. joulukuuta 1916 ja komennettiin Suomeen toukokuussa 1917.
ellauri342.html on line 346: Saksan 27. kuninkaallinen jääkäripataljoona on syksyllä 1916 palaamassa rautateitse rintamalta ja saapuu Tuckumiin (nykyisin Latvian Tukums) Riian länsipuolelle. Yksi palaajista, jääkärikorpraali Martti Kari, ihastuu suojelijansa paroni Lichtensteinin seurassa matkustavaan pullealiiviseen tanssijattareen Sabinaan. Toinen jääkäri Mikko estää paronin pääsyn sotilasjunaan, mistä kiivastunut paroni alkaa sättiä jääkäreitä. Suuttunut Martti lyö Lichtensteinia ja saa kahden viikon arestin.
ellauri342.html on line 348: Libaussa (Liepaja) paroni vie rakastajattarensa Sabinan Sonja Strandin luo tämän ravintolaan Kultaiseen ankkuriin. Vaikka Sonja on selvästi mustasukkainen, hän tarjoaa Sabinalle töitä tanssijana. Martti kärsii yhä arestiaan kasarmin putkassa, kun muut jääkärit lähtevät Kultaiseen ankkuriin iltaloman viettoon. Siellä Sabina tanssii, Mikko vokottelee tarjoilijatarta ja antaa löylytyksen paronia tapaamaan tulleelle juutalaiselle Isaacille. Mikko epäilee Isaacia vakoilijaksi. Kapteeni Kalpa, joka on aiemmin muistellut jääkäriaktivismin alkuaikoja Suomessa, vie Sabinan lohduttamaan putkassa olevaa Marttia.
ellauri342.html on line 356: Korpraali Kari ja hänen morsiamensa palkitaan mitalein paraatikentällä katselmuksessa. Eversti Franck lupaa palkinnoxi puheessaan, että jääkärit saavat vapauttaa synnyinmaansa vuosisataisen vihollisen ikeestä. Jääkärit kohottavat kolminkertaisen eläköön-huudon vapaalle ja itsenäiselle Suomelle. Elokuvan Jääkärin märkä uni -nimellä tunnetussa loppukohtauksessa sadat ratsumiehet hyökkäävät hurjassa rynnäkössä tulta, savua ja räjähdyksiä kiehuvan taistelukentän läpi pelkät sapelit heiluen, samalla kun Jääkärimarssi soi ja Jääkäripataljoonan lippu liehuu kaiken yllä varjokuvana. Paizi jääkärit oli jalkaväkeä. Filmin statistit oli varmaan puolalaista razuväkeä.
ellauri343.html on line 261: Isä V. O. Sivén ja muu aktivistien kärkijoukko alkoivat ensimmäisen maailmansodan syttyessä 1914 suunnitella jääkäriliikettä. Poliittista uraansa Sivén aloitteli Normaalilyseon konventin eli oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana vuonna 1917.
ellauri343.html on line 274: Sivén vetäytyi joukkonsa kanssa kohti Suomen rajaa. Haavoittunut Sotamies T.A. Simpura jäi kuitenkin jälkeen. Sivén lähti palaamaan syvemmäksi Vienaan etsimään asetoveriaan. Sivén löysi Simpuran, mutta oli eksynyt matkan varrella. Miehet tarpoivat ilman ruokaa kohti rajaa. Sivén ehti tehdä päätöksen kolmantena vaelluspäivänä, että hän ampuu itsensä, jollei mitään muutosta tapahdu kello 12 mennessä. Kello 10 Sivén ja Simpura kuitenkin saapuivat karjalaisukkojen kalasaunalle, josta heidät opastettiin Suomen puolelle. Sivén oli huonossa kunnossa ja yski verta vielä kuukausi Suomen puolelle tulemisen jälkeen. 4. lokakuuta Kuisman päiväkäskyssä mainittiin Sivén kunnostautuneeksi ja hänet ylennettiin korpraaliksi sekä myönnettiin IV luokan Vapaudenristi, mutta se oli jo hänelle kerran myönnetty. Viikko kotiin paluun jälkeen Sivén osallistui jääkärivääpeli Karl Dahlmanin tiedusteluretkelle Latvajärvelle. Tällä retkellä Sivén ampui yhden vihollisen.
ellauri343.html on line 280: Pitkin kevättä ja kesää 1920 Sivén teki Ulkoministeriölle ehdotuksia Itä-Karjalan vapauttamiseksi ja sen vapautusliikkeen tukemiseksi. Sivén sai Ulkoministeriöstä koko ajan tietää kuinka neuvottelut Tartossa etenivät ja hän tiesi, etteivät asiat edenneet hänen haluamallaan tavalla. Hän kävikin Holstin luona Ulkoministeriössä neuvottelemassa siitä, että tulisi hyödyntää Itä-Karjalassa Neuvosto-Venäjän ja Puolan välistä sotaa. Sivén alkoi laatia kesällä-syksyllä karjalaispakolaisten huonosti aseistettujen joukkojen johtajan jääkärikapteeni Kalle Matan kanssa Karhunpesäsuunnitelmaa, jonka tavoitteena oli synnyttää aseellinen painostuspolitiikka, jossa karjalaiset nousisivat vapaustaisteluun. Näin Suomi saisi painoarvoa vaatimuksilleen Itä-Karjalan suhteen.
ellauri343.html on line 286: Tarton rauhan solmimisen päivänä 14. lokakuuta Sivén ja Mata loivat muistion, jota voidaan pitää karhunpesäsuunnitelman ensimmäisenä luonnoksena. Suunnitelma oli kuitenkin idealistinen ja perustui siihen, että 800 Matan miestä hyökkäisi Muurmannille päivän aiheuttaen kansannousun. Aunuksen retken esikuntapäällikkö jääkärikapteeni Ragnar Nordström neuvoi Sivéniä realistisemmalle kannalle kirjoittaen tälle rahoituksen tärkeydestä.
ellauri362.html on line 297: Pariskunnan esikoinen syntyi 31.12.1928 ja sai nimekseen Veijo Väinö Valvo Meri. Veijo ja hänen pikkuveljensä Pertti kasvoivat Valkjärven kasarmimiljöössä, Väinön tukikohdasta pelastui talvisodan 1. päivänä vain kaksi jääkäriä ja Väinö Meri. Valkjärvi menetettiin ryssille.
ellauri383.html on line 618: Niitä seuraavat harjoitukset Repo 24 (27. -31. toukokuuta). Ne tapahtuvat Venäjän rajan välittömässä läheisyydessä Kumenlaakson alueella. Niihin on tarkoitus ottaa mukaan noin 2,1 tuhatta varusmiestä. Samaan aikaan Helsingin lähellä jyrisee Scimitar 24-harjoitus, johon osallistuu 4,8 tuhatta sotilasta Porin panssariprikaatista (nopean toiminnan joukot) ja Utin jääkärirykmentistä (erikoisjoukot).
ellauri390.html on line 373: Charlotta Malm siirtyi Suomen sisällissodassa valkoisten joukkoihin majurin arvoisena johtaen Pohjois-Savon ja Kainuun suojeluskuntapiirien joukkoja Kuopion ja Varkauden valtauksessa helmikuussa 1918. Sen jälkeen hän siirtyi everstiluutnantiksi ylennettynä johtamaan Vienan retken Uhtualle suuntautunutta 370 miehen vapaajoukkoa, joka ylitti 21. maaliskuuta itärajan Suomussalmen kohdalla. Uhtuan lähes välittömän valtauksen jälkeen suuntana osastolla oli katkaista Muurmannin rata Vienan Kemin kohdalta. Lähinnä suomalaisista punaisista koottu vastapuolen joukko-osasto torjui valtauksen Usmanan taistelussa 9. huhtikuuta, ja rintama vakintui Uhtuan kohdalle aina syksyyn 1918 asti. Malmin sairastuttua heinäkuussa 1918 tilalle vapaajoukon johtajaksi astui jääkärikapteeni Toivo Kuisma (alias Theodor Kuhneamme, alk. antrealainen Kuzmin). Kuisma oli jo koulupoikana varsin venäläisvastainen. Malm ylennettiin vielä vuoden 1918 aikana everstiksi. Kuisman lempinimi oli Napoleon hänen lyhytkasvuisuutensa takia. Esikuntatyöskentely ei Kuismaa tyydyttänyt vaan hän osallistui 1919 onnettomalle Aunuxen retkelle ja missä hänen onnexeen tuli haavoittua pahasti Vitelen taistelussa 27. kesäkuuta 1919 ja kaatua haavoihinsa seuraavana päivänä Salmissa. Hän ei sankarikuolon kanssa kuhnaillut.
ellauri421.html on line 95: Kirjan suomensi Matti Rossi joka oli jäänyt työttömäxi kaikkien muiden stallareiden paizi Matin käännettyä takkinsa. Matti syntyi 1934 Sortavalassa jääkärikapteenin raiskattua hänen äitinsä Vera Salmexen. Matti Rossi kuoli 2017 Helsingissä pitkäaikaisen punataudin murtamana. Rossi on kirjoittanut kirjan Raunioista nousee Donbass, jonka vuonna 2015 julkaisi Donetskin kansantasavallan suurlähetystö ja Johan Bäckman Publications. Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen luonnehti teosta venäläismieliseksi propagandaksi. Lehdistössä Rossi joutui asian vuoksi todellisen syytösryöpyn kohteeksi. Kiss my ass Denes! Asia nousi uudelleen otsikoihin yli 30 vuotta myöhemmin, kun kokoomuksen kansanedustaja Ben "peffalenkku" Zyskowicz arvosteli vuonna 2007 voimakkaasti valtionpalkinnon myöntämistä Rossille tämän ilmiannon vuoksi. Benkku jätti palkinnon myöntäneelle kulttuuriministeri Stefan Wallinille asiasta kirjallisen kysymyksen, koska Rossi ei ollut osoittanut katuvansa toimintaansa. Zyskowicz piti tapausta vakavana kulttuuri- ja ihmisoikeusrikoksena sekä täysin verrattavana natsi-Saksassa ja sen miehittämillä alueilla juutalaisia vastaan tehtyihin ilmiantoihin. Vastauksessaan Wallin sanoi, ettei hän ollut palkintoa myöntäessään tiennyt Kissin tapauksesta ja korosti palkinnon olevan ennen kaikkea tunnustus Rossin pitkäaikaisesta työstä kääntäjänä. Samalla hän kuitenkin tuomitsi Rossin tekemän ilmiannon pitäen valitettavana, ettei Rossi ollut harkinnut toimintansa moraalista puolta.
ellauri422.html on line 84: Ukrainan sota on surullinen muistutus siitä, että historia on epäreilua, Kauko Käihkö suree. Hyvixet eivät voita jos ne ovat väpelöitä. Sodankäynnissä moraali toimii puhtaana. Tuntemattomassakin jääkärikapteeni Kaarna oikeutti hyökkäyksen Neuvostoliittoon vahvemman oikeudella. Kaarnan sanoin: ”Maailmassa on aina oikeus seurannut voittajan miekkaa… Tappion kärsineet ovat väärässä.” Hyökkäys itsessään on todiste historian epäreiluudesta. Oikeudenmukaiselta ei tunnu sodan nykytilannekaan. Ukraina on jäänyt alakynteen. Enää harva puhuu Ukrainan voitosta. Zelenskyi on ilmoittanut pyrkivänsä nopeaan rauhaan tilanteessa, jossa sen armeija on liian heikko karkottamaan venäläiset miehitysjoukot alueeltaan. Ukrainan tukijatkin myöntävät nyt sen, mistä vielä kaksi vuotta sitten puhuttiin suljettujen ovien takana: Ukrainaa tuetaan enää sen neuvotteluaseman parantamiseksi.
xxx/ellauri121.html on line 152: Toivo Kuula oli Markku Marttisen isoisä. Juhani Heikan isoisä puolestaan oli jääkäriluutnantti Pietari ”Pekka” Heikka, joka oli yksi Toivo Kuulan surmaajaksi epäillyistä miehistä.
xxx/ellauri121.html on line 156: Juhani Heikka (vas.) on jääkäri Pekka Heikan pojanpoika. Markku Marttinen puolestaan on säveltäjä Toivo Kuulan tyttärenpoika. He tapasivat Helsingissä sata vuotta Toivo Kuulan kuoleman jälkeen.
xxx/ellauri121.html on line 157: Juhani Heikka (vas.) on jääkäri Pekka Heikan pojanpoika. Markku Marttinen puolestaan on säveltäjä Toivo Kuulan tyttärenpoika. He tapasivat Helsingissä sata vuotta Toivo Kuulan kuoleman jälkeen.
xxx/ellauri121.html on line 163: Sitten syttyi Suomen sisällissota. Sodan aikana Toivo Kuula oli 34-vuotias Viipurin Musiikinystävien orkesterinjohtaja, joka pelkäsi joutuvansa punaisten käsiin. Pekka Heikka oli 22-vuotias jääkäriluutnantti ja valkoisen armeijan komppanianpäällikkö, joka osallistui Oulun ja Tampereen taisteluiden jälkeen punaisen Viipurin valtaukseen.
xxx/ellauri121.html on line 170: Seurahuoneella nosteltiin maljoja voittajille. Kuulakin piti valkoisille ylistävän puheen, soitti pianoa ja laulatti säveltämäänsä Suojeluskuntalaisten marssia. Paikalla olleet jääkärit eivät siitä innostuneet, vaan pitivät Sibeliuksen Jääkärimarssia parempana.
xxx/ellauri121.html on line 174: Ryyppääminen jatkui, humalatila syveni, ja riidan aiheita löytyi lisää. Väiteltiin siitä, kuka oikeastaan ratkaisi sodan, valkoinen talonpoikaisarmeija vaiko Saksassa koulutetut jääkärit. Juhlijoiden käytös muuttui sekavammaksi. Kun eräs ruotsalaisupseeri puhui äidinkieltään, Kuula kysyi häneltä kimpaantuneena: ”Mitäs siinä ruotsia mongerrat?” Jääkärit puolestaan haukkuivat Kuulaa bolševikiksi ja sanoivat tämän heilutelleen tahtipuikkoaan ryssille.
xxx/ellauri121.html on line 177: Kuulaa lyötiin. Mutta hänellä oli pohjalaiseen tyyliin vyöllään puukko, jolla hän huitaisi kahta sotilasta. Terä osui erästä jääkäriä pään seudulle, ja haavasta vuoti verta.
xxx/ellauri121.html on line 178: Se, mitä sen jälkeen tapahtui, on epäselvää. Varmaa on kuitenkin se, että humalaiset jääkärit raivostuivat. Huudettiin, että Kuula on ammuttava.
xxx/ellauri121.html on line 189: Kuulustelujen perusteella pääepäiltyjä oli kaksi: jääkärit Oskar Pirinen ja Pekka Heikka. Erikoinen sattuma oli se, että molemmat kuolivat ennen oikeudenkäyntiä. Pirinen pidätettiin viinavarkaudesta pian Kuulan kuoleman jälkeen. Hän yritti paeta, ja vartiomies ampui hänet.
xxx/ellauri121.html on line 200: Kuvassa vasemmalla olevaa jääkäri Pekka Heikkaa (1896–1921) epäiltiin Toivo Kuulan surmasta. Jääkäri Oskar Peltokangas ei liity tapaukseen. Hän kuoli Messukylän taistelussa maaliskuussa 1918. (KUVA: KARLS ATELIER / MUSEOVIRASTO)
xxx/ellauri121.html on line 210: JUHANI Heikka on miettinyt paljon, mikä sai pienellä paikkakunnalla kasvaneen isoisän lähtemään jääkäriksi Saksaan. Alatorniolla oli 1900-luvun alussa venäläisiä sotilaita, jotka kohtelivat paikallista väestöä huonosti. Nuorelle miehelle syntyi halu saada Suomi vapaaksi. Kenties asiaan on vaikuttanut myös 19-vuotiaan seikkailunhalu ja tarve päästä etäämmäs kodin ankaran uskonnollisesta ilmapiiristä.
xxx/ellauri121.html on line 225: Tapauksen ympärille on kehitelty myös salaliittoteorioita. On esitetty, että pääepäillyt Heikka ja Pirinen vaiennettiin ennen oikeudenkäynnin alkamista, jottei mahdollinen tuomio tahraisi jääkärien sankarimainetta.
xxx/ellauri121.html on line 264: Samat Päijänteen vedet ovat tuttuja myös Juhani Heikalle. Valkoisen jääkärin pojanpoika päätyi asumaan Päijänteen lähettyville Jämsänkoskelle, joka oli aikoinaan yksi Suomen punaisimmista pitäjistä.
xxx/ellauri201.html on line 161: Sotaväki Tunturin jääkärikiirunoissa, strategiset mitat 10-9-9. Pitkäxullon jäykkänä. Tääkin saattaa olla izekoettua, Stigissä on selvää machomaisuutta. Hän on tyyppiä Veli Ponteva. Lisbet ize on Peppi Pitkätussu. Sekin on kunnon äijä, edustaa tollasta miesfeminismiä. Mitähän se sai ollessaan Afrikassa äxeeraamassa mustia teinipilluja? Mällinheitintäkö sääsivät? Hyvin suspektia.
xxx/ellauri234.html on line 425: "Ottakaa ryssiltä aseet”, tokaisi jääkärikenraali Uno Fagernäs. Hän oli
xxx/ellauri253.html on line 353: Koppiauton hintainen Dr Scholl työpöytä oli sisustettu pelkistetysti mutta kalliisti: asiakkaiden lompakon luottamuxen mukaisesti. Tää Heikki onkin nähtävästi maailman paskin nalle sillä se johtaa Ruåzista käsin Sampo-konsernia. 7 keskijalan jacuzzi ja 200K kruunun juppinalle. Mixhän nää kerskakonsumptiojutut kuumottaa niin paljon karhennettuja turtanoita? Heikin kainalot kostuivat kitkerästä hiestä. Näistä eritteistä Unto näyttää ize olevan enstex eniten kuumissaan. Seuraavassa kuvassa Hoblan nätin espoolaisen keskiaukeamatytön esiin kiihottamia fiktiivisiä jääkärieritteitä. Tytössä on jotain samaa kuin Lea Lehtisalossa.
xxx/ellauri253.html on line 473: Jukka ampuu ovenkarmia, ruåzalainen rannikkojääkärikoulutus ei ole paljon mistään kotoisin. Vangittu "Yucca" alkaa taas voimattoman väninän. Ervasti koittaa piristää:
xxx/ellauri253.html on line 482: P.S. jääkärin marssi on hanurista, palkkasoturi hyvä..Kari Peitsamon kauppaopiston naiset ok koko loppu tuotanto hirveetä paalua.
44