ellauri004.html on line 526: Hölmöä on siksi itseänsä kiittää,

ellauri004.html on line 557: Hyvä teko itseänsä kiittää. Miks oisi herra huonompi,

ellauri004.html on line 1203: Siinä tapauksessa selkäsauna lienee paikallaan, mutta mihin sitä uhrausta tarvitaan? Kun normaali isi on vitsaa antanut, ei kai se perään itseänsä ruoski, ja sano, tää tekee hyvää meille molemmille. Tässä menee kosto ja rankaisu nyt sekaisin, koston puuro, rangaistuksen velli.
ellauri009.html on line 724: ylpeä katsoo itseänsä koko ajan peilistä

ellauri011.html on line 213: Ei ajattele itseänsä,

ellauri011.html on line 780: No ei se ihan noin selkeetä omanvoitonpyyntiä tarvi olla, voi se olla myös sitä hyvä me -tiimihenkeä. Jotkut oikeesti tykkää olla nöyriä, kumartaa jotain itseänsä suurempaa, olla osa jonkun herran suurta suunnitelmaa. Ne osaa ja tahtoo sulautua laumaan. Tietysti mieluummin jollain hyvällä pallilla, kuten sanoo Paavali armolahjoista.
ellauri072.html on line 132: Kleist (1777-1811) oli preussilainen aatelinen, sukuperinteisen isän pakottama upseerixi, mutta tunsi voimakasta mieltymystä filosofiaan, matematiikkaan sekä luonnontieteisiin, joita hän alkoi opiskella erottuaan armeijasta vastoin kunkun tahtoa 1799. Kleist oli mieleltään helposti synkkyyteen vajoava. Hänen mieliajatuksensa oli Immanuel Kantin filosofiasta ”tieto on turhaa ja toiveet turhia”. Ranskassa hän yritti pestautua Napoleonin armeijaan, mutta hänen palautettiin takaisin Saksaan liian sekavana. Saksassa Kleist avusti äärikonservatiivista lehdistöä, mutta ei löytänyt politiikasta kutsumusta. Pettyneenä hän vetäytyi yhä enemmän omiin oloihinsa. Vaikka ruma heppuli, se oli eloisa, ja sille oli kyllä monta naista tarjolla, mutta se saattoi olla vähän kallellaan miehiin päin, ainakin sen mielinaiset oli miesmäinen siskopuoli Ulrike ja pullantuoxuinen sister-in-law Marie ja ehkä jotain muita milfejä. On epäselvää vetikö se koskaan paizi kätöseen. Viimetteexi 34v Kleist tutustui parantumattomasti sairaaseen rva Henriette "Jette" Vogeliin. Vogelilla taisi olla kohtusyöpä. Kumppanuxet teki Wannenseellä izemurhapaktin. Kleist ampui ensin naista rintaan ja sitten itseänsä päähän 21. marraskuuta 1811. Kleistinkin ruukku meni halki. Crackpot kuten bändärinsä Aarne Kinnunen. Sitä 6v vanhempi Rahel Varnhagen piti sille kauniin muistopuheen.
ellauri079.html on line 158: l'aine s. 312 on nivuset. Valizeminen on Wallulle kaikki kaikessa. Se on syntynyt ja kasvanut valintamyymälässä. Se on existentialisti. Nyt on tapahtunut se kun ihmiset ei valize rakastettavaxi mitään itseänsä suurempaa. Paizi Wallu jonka heila on rubensilainen transu. Ahaa se on Walzun mielestä vikana että jenkit ahmii viihdettä mieluumin kuin kaatuilevat isänmaansa (ei äidin) puolesta?
ellauri080.html on line 666: Isoja alkukirjaimia (kuten paras AA-Ryhmä) käytetään jotta tunnettais kuuluvansa johkin itseänsä suurempaan. Wallu ei ennakoinut navigaattoria. Sen tyypit exyilee kyltittömillä kaduilla.
ellauri106.html on line 284: Philly kärsii migreenistä ja vertaa itseänsä Molly Thealeen, Hans Castorpiin, pastori Arthur Dimmersdaleen, torakaxi muuttuneeseen Gregor Samsaan ja Gogolin nenänsä menettäneeseen Pehmeäleviin.
ellauri106.html on line 699: Tri Spielvogel piti P. Tarnopolia yhtenä kansakunnan taide-elämän suurimmista nuorista narsisteista. Dodi! Rypäleitä persiissä. Kylä lähtee tosi izesäälivän kostonhimoisen narsistisesti liikenteeseen Peeter T. vaimon lyttäyxellä. Se alkaa kyynelehtiä omaa izeään heti kallonkutistajan pakeille päästyään kuin puristettu sitruuna. Vitut se mitään olis itseänsä tappanut, oli se itselleen sevverran tärkeä. Ja kaikkein nolointa oli mykistyä yleisön edessä. Tää koukkunokka äijä aivan pursuaa ällösanoja. Sen vaimo raapi sen käsiä kun se käytti blondeja opiskelijapupuja.
ellauri115.html on line 902: 49. Sentähden kyllä taidetaan ymmärtää, ettei ne ole jumalat, jotka itseänsä, ei sodasta eikä muusta onnettomuudesta, varjella taida.

ellauri115.html on line 910: 57. Niin että, kuin he ryöstävät heidät ja riisuvat heidät alasti, ottavat heidän kultansa, hopiansa, vaatteensa, ja pakenevat; niin ei ne taida auttaa itseänsä.

ellauri142.html on line 457: Kaikkien kiusausten syynä on mielen steadiness ja luottamuksen puute Jumalaan. Sillä kun aallot heittävät peräsintä ilman peräsintä, kiusaukset heittävät myös horjuvan miehen, joka luopuu aikeistaan. Jotkut pelastuvat suurilta houkutuksilta, mutta kompastuvat päivittäin niin usein pienempiin, jotta he eivät nöyrtyneenä luota itseänsä suurempiin houkutuksiin, koska he olivat jo heikkoja pikkuseikoissa.
ellauri145.html on line 741: Mutta toiselle, kauniille ohimenevälle olennolle, jota hän rakasti vuonna 1871 ja jonka hän ihmeellisesti taisi saada rakastamaan itseänsä, mikä ihailtava yksinkertaisuus, osoittamatta välttämättä bylsimisen suuntaan!
ellauri214.html on line 443: Et sinä turha ole, ei kukaan, vaikka se siltä näyttääkin. Ensimmäinen askel on lakata vertailemasta itseänsä muihin. Se auttaa jo paljon.
ellauri294.html on line 437: Totuus on, että sellaisia ihmisiä ei ole olemassa kansoina, vaikka siellä täällä saattaa olla yksittäisiä hirviöitä. Ei myöskään ole olemassa sellaisia ihmisiä kuin on keksitty, joilla on vain yksi jalka, jota he käyttävät varjostaakseen itseänsä. Mutta koska kaikki intiaanit menevät yleensä alasti, heillä on tapana kantaa pientä päivänvarjoa tai teltan kattoa hepin kärjessä, jonka he avaavat halutessaan suojaksi auringolta tai sateelta. Tätä he kutsuvat chatyriksi. Toin yhden mukanani Firenzeen. Ja tämän runoilijat ovat muuttaneet jalaksi. -  Giovanni de' Marignolli.
ellauri349.html on line 195: Morsian puhuu rakkaudestaan (v.2 -4) ja kuvaa itseänsä (v5,6); hän haluaa kohdata rakkaansa ( v.7), joka kehoittaa häntä seuraamaan hänen laumansa jälkiä (v.8). Vuoropuhelu: Ylkä puhuu morsiamelle ( v. 9 - 11). morsian vastaa (v. 12 - 14); ylkä puhuu (v.15), morsian vastaa (v. 16,17 ).
xxx/ellauri104.html on line 1140: Ef. 5:33 Mutta myös teistä kukin kohdaltaan rakastakoon vaimoaan niinkuin itseänsä; mutta vaimo kunnioittakoon miestänsä.
xxx/ellauri168.html on line 473: Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; se ei todellakaan pidä siitä. Sillä mihin aappa kylpää lykkää, siihin hän tod.näk. myös siittää. Siis älkää erehtykö reijästä! Tämä koskee myös sinua P. Paavali!
xxx/ellauri177.html on line 619: Synti pyhäinhäväistyksenä, jonka kauhu tuhosi hänet, käytti häntä kiusatakseen häntä. Kun hän vielä joskus kutsui Maariaa, tiettyinä voittamattoman hellyyden tunteina, se oli Albine, joka esitteli itseänsä valkoisessa hunnussa, sininen huivi vyötärölle sidottuna, kultaiset ruusut paljain jaloin. Kaikki neitsyet, Neitsyt kuninkaallisessa kultavaipassa, tähdillä kruunattu Neitsyt, Marian ilmestyksen enkelin vieraileva Neitsyt, rauhallinen Neitsyt liljan ja pätkän välissä, toivat hänelle muiston Albinasta, hymyilevät silmät tai herkkä suu tai poskien pehmeä kaari.
xxx/ellauri363.html on line 508: jotka heittäytyvät yhteiskunnan kannettaviksi ollen ainaisessa avun tarpeessa, vaikka asiallisesti arvostellen kyllä kykenisivät ize itseänsä auttamaan.
xxx/ellauri388.html on line 164: Tunsin selvästi, että kääntymisen Turskan puoleen, kun se aina tapahtui vasta lankeemisen jälkeen, vähitellen täytyi kadottaa merkityksensä. Huomasin että parempi on rukoilla ekana, niin sitten runkkaushetkestä tuli erityisen makoisa. Se tuntuu parhaalta kun on Jumala naama norsunvitulla samalla ajatuksissa. Muistan, että semmoinen elämä näytti minusta viehättävältä, jos siihen kerran olisi voinut päästä. Mutta parhaalla tahdollakaan ei siihen voinut päästä. Koetin päästä alkuun siten että samalla kun vemputin kertomalla kerroin mielessäni: Jehova, Jehova, Jehova, hetki hetkeltä niin pitkälle kuin saatoin. Mutta ei se juuri tuonut lisää seisokkeja. Mahdotonta oli pakottaa ajatusta eli mielialaa väkisin pysymään. Ja sentähden, kun näin, että ejakulaatio ehdottomastikin häivyttää ajatukset pois Jumalasta, kummastelin, että hän kuitenkin voi vaatia itseänsä aina ajattelemaan ennenkuin auttaa.
xxx/ellauri388.html on line 287: Juurtunut mielipide siitä, että vietti on miehellä vastustamaton luonnonvoima, piti tai pitää naista tämän voiman palvelijana ja siis sukupuolielämässäkin tekee hänet tahdottomaksi ja ala-arvoiseksi. Tämä kirjallisuus, jonka elävä voima oli naisvapautuksen aatteessa, käänsi koko kärkensä olevien olojen arvostelemiseen, joiden suuri turmelus sen mielestä muka syntyi siitä, että toisen ihmiskunnan puoliskon, naisen tahto oli pakon alainen eikä saanut ilmaista itseänsä. Runoilijain ominaisuus on nähdä asiain ydin, ja tämä kirjallisuus näkikin ydinsyyn pahennukseen olevan siinä, että miehen vietti käsitettiin vastustamattomaksi luonnonvoimaksi, Sentähden tämän ennakkoluulon hävittäminen oli sen ensimäinen ja päätehtävä. "Mieheltä on vaadittava samaa puhtautta kuin naiselta." "Prostitutsioonilaitos on yhteiskunnan suurin häpeä."
xxx/ellauri388.html on line 349: Tosin vanhan testamentin irstaat juutalaiset, pitäen itseänsä kansan opettajina, eivät ajatelleet jokaisen yksityisen asiaksi ymmärtää oman elämänsä tarkoitus, vaan että ainoastaan heidän tehtävänsä oli johtaa kansaa kokonaisuudessaan lakien ja laitosten avulla oikeita kansallisia tarkoituksia kohden. Näin oli avioliittolaitoksenkin tarkoitus pakottaa yksityisten hillittömät sukupuoliset intohimot sopusointuun elämän tarkoituksen kanssa: synnyttää ja kasvattaa lapsia. Avioliiton sisäpuolella taas käsitettiin sukupuolinen yhdyselämä yksityiseen nähden luvallisena nautintona, ilman että yksityisen itse tarvitsi pukilla ollessa sen enempää huolehtia elämän tarkoituksesta.
xxx/ellauri388.html on line 407: "Mitä on puhtaan nuorukaisen, tytön tekeminen? Säilyttäminen itseänsä puhtaana kiusauksista, ja, voidakseen antaa kaikki voimansa jumalan ja ihmisten palvelemiseen, pyrkiminen yhä suurempaan ajatusten ja halujen puhtauteen. Ei suostua jonkun kreivin poljettavaxi välikössä.
xxx/ellauri388.html on line 520: Ei ole tapaa, joka enemmän vaatisi harjaantumista, kuin itsensä-hallitsemisen tapa. Tässä tavassa on niin paljon elämälle tärkeätä, että ainoastaan sen kehittymisen mukaan voi arvostella miehen miehekkyyttä ja naisen naisellisuutta. Osata tehdä oma minuus yhdeksi luontomme korkeimpien puolten kanssa ja alistaa sille alhaisemmat puolet, ylentää eläimellinen luontonsa oman tietoisuutensa korkeuksiin — se on se päavoima, joka antaa elämää ihmisen koko olennolle. Kuinka tämä on kehitettävä lapsessa, — siihen on jokaisen vanhemman vastaaminen, — se on jokaisen nuorukaisen asia. Tie, joka sinne johtaa, ei ole salainen eikä monimutkainen. Itsensä-hallitsemisen tapa on ainoastaan kerta kerralta tapahtuvien kieltäymysten tuote, on uudistuva voitto aistillisten vaikutinten yli, halujen tuomitseminen, velvollisuuden tunto mielitekojen keskellä. Se, joka on tämän tavan omaksensa saanut, joka voi järjellisesti hallita itseänsä ilman sairaaloista voimain ponnistusta, joka on himojensa herra, hänellä on itsessään totisen herruuden ja tosi onnen lähde.
xxx/ellauri388.html on line 534: Olen lukenut useita semmoisten onnetonten tunnustuksia, jotka pitävät itseänsä parantumattomina. Useat heistä todistavat, että he ovat aikoinaan koettaneet vaihtaa paheensa prostitutsioonielämään, mutta että he olivat vaan tunteneet pettymystä, sillä todellisuus ei vastannut mielikuvitusta, heitä inhoitti lika ja häväisty alastomuus, ja narsujen kömpelö tumpelointi esinahan kanssa.
xxx/ellauri388.html on line 560: Ihminen voi elämää katsella kahdella tapaa. Joko hän tuntee elämänsä siksi ajanjaksoksi, joka kuluu alkaen hänen ruumiillisesta syntymisestänsä hänen ruumiilliseen kuolemaansa. Taikka tuntee hän elämänsä riippumattomaksi tästä lyhyestä ajanjaksosta, käsittää olevansa ajassa ainoastaan jotakin erityistä tehtävää varten ja pitää itseänsä muuten iankaikkisuuden, ajattomuuden eli hengen lapsena. Nämät kaksi katsantotapaa ilmaisevat eri uskoja. Sillä uskohan ei ole mitään muuta kuin se, mitä ihminen uskoo elämän olevan. Jos joskus tuleekin ajatelleeksi iankaikkisuutta ja "mitä tulee tämän elämän jälkeen", — jos vaikka on vakuutettu siitä, että "löytyy elämää kuonpuoleisessakin, ja siellä kämmenten karvoitusta kazotaan",— niin ei se vielä läheskään merkitse, että uskoo iankaikkisuuteen. Sillä iankaikkisuuteen uskoo vasta silloin kuin uskoo, että iankaikkisuus määrää minun tehtäväni nykyisessä elämässä. Voipi ajatella iankaikkisuutta, voipi saarnata siitä ja kuitenkin teossa näyttää pitävänsä tehtävänään personallisten tarkoitusten saavuttamista tässä ajallisessa elämässä, eli siis ei uskovansa iankaikkisuuteen. Jos on vallalla toinen näistä uskoista, niin se synnyttää erilaista toimintaa ihmisen puolelta, kuin jos hänessä on vallalla toinen. Uskoessa elämän alun ja lopun olevan näkyvissä ihminen tietysti rupee itsellensä puuhaamaan tätä hänen personallista oloaan niin tyydyttäväksi, mukavaksi ja turvatuksi kuin mahdollista. Personallista elämää tarkoittavat silloin sekä hänen tulevaisuuden haaveensa että jokapäiväiset tehtävänsä. Mutta käsittäessä elämää ikuisuuden kannalta ihminen hakee ennen kaikkea tehtävää ikuisuudelta, eikä rupea tätä lyhyttä elämänjaksoa varten rakentamaan jotakin erikoista itselleen eikä täkäläiselle tulevaisuudelleen. Tämän aikaa voi olla vaikka aidanvizaxena pyykkipoika pippelissä, kuha loppuaika menee yläpilvessä.
29