Pulleet oli pobedat ja moskovitshitkin
ellauri001.html on line 1797: Tehtaankatua pitkin äidin perässä kuljin.
ellauri002.html on line 36: Runoillut oon pitkin yötä.
ellauri002.html on line 567: itki ja nyyhki.
ellauri002.html on line 1448: Kaikenlaisia kävi tyyppejä, omituisia otuksia, kaverin kavereita ja uppo-outoja. Yks Gösta puhui kovaa puhelimeen ruotsia, siis lankasellaiseen, muut kuunteli. Joku sammui ammeeseen, joku itki kännissä, jotkut laulo päälle Muksuja tai Agit Proppia, joltakulta repes pusero. Makuuhuoneessa oli jotkut pukilla.
ellauri002.html on line 1609: Stanford on toista maata kuin Helsingin yliopisto. Näytin hassulta pikkutakissa, kauluspaidassa ja pitkiksissä, asiapullosalkku kädessä, reppuselkäisen toppi- ja shortsiväen joukossa meksikolaistyylisten rakennusten ja palmujen keskellä. Tammikuussa on kesäistä päivällä, illalla ja aamulla kylmä.
ellauri002.html on line 2192: "Första jägarkompaniet" typerä laulu kaikaa kun koitan pysyä nuorempien ja pitempien alokkaiden kyydissä, pitkissä harppauksissa viistää munat soratietä. Inhottavaa seisoa pesujonossa saippuakotelo ja armeijan pyyhe kädessä ja katella edellä seisovan finnejä. "Morgontvagning, tid två minuter."
ellauri002.html on line 2235: ja kaikki homssut hurrasivat heille pitkin yötä,
ellauri003.html on line 385: kirkon käytävää pitkin alttarille
ellauri003.html on line 840: kovin me sua itkimme.
ellauri004.html on line 1419: Tässä tulee avuksi toinen fataali keksintö, nimittäin sukupolvien yli kertyvä perintö, sekä sälä (tämän keksi termiititkin) että tieto (meemit, apinoiden innovaatio). Oikeet ja virtuaalit reviirit siten säilyy, eikä vaan säily, vaan alkaa kasvaa törkeästi. Tieto on valtaa sanoi Pekoni, ja sitä alkaa aappa soveltaa sekä lajitoverien että muun luonnon alistamiseen. Lisää valtaa, lisää omaisuutta! Teit isäin astumaan, isäin keräämin asein lisää keräämään!
ellauri004.html on line 1542: pitkin palvelijain portaikkoa
ellauri005.html on line 541: Menee tekele pian pitkin lahjetta.
ellauri005.html on line 1549: Enkelitkin nussii, tosin ilman elimiä,
ellauri006.html on line 620: MInä itkin ja paastoisin hartast
ellauri007.html on line 207: uusia katuja pitkin kotiin äitiä,
ellauri007.html on line 210: pitkiä lukusarjoja alekkaisia kuten ennenkin,
ellauri007.html on line 1023: keinuvia köysiä pitkin ilmaan kuselle.
ellauri008.html on line 378: vaan pitkin kenttää vaarallisen kaitaa
ellauri008.html on line 589: Eka huolellinen pohjustus miksi pian tuleva vitsi on hulvattoman hauska, kelle ja mille siinä nauretaan, ja sitten pitkitetty jaarittelu hersyvine yksityiskohtineen. Loppuun kohokohta - iloinen täytetyn majavan virnistys, odottava katsaus yleisöön, kai tajusitte? Haha?
ellauri008.html on line 735: Tuttu juttu, Konrad levittää stereotypioita joka asiasta, se on kävelevä tai paremminkin kirjoittava klisheepankki. Vastaan siis samalla mitalla: polakit on persumoukkia, ja niin on brititkin. Vulgäärejä buldoggeja, inselaffeja. Saksalaisetkin on niihin nähden hienostuneita ja kulturelleja, ja se on jo jotakin.
ellauri008.html on line 879: Hemmetin tekopyhät luikurit, kylmät konnat. Ne uskoi ize omaan tuubaansa, se koko hommassa on kaikkein traagisinta. Niin teki nazitkin. Siitä näkee, ettei lujakaan usko omaan asiaan suojaa tuubalta. Vestigia terrent, Päivi & co.
ellauri009.html on line 292: Sotateollisuudella sit 1800 lopulla ajettiin Aasian isot maatalouskulttuuritkin lakoon. 1900 maailmasta 90% kuulu lännelle.
ellauri009.html on line 1037: pitkiä humppia, sankkaa rumbaa.
ellauri011.html on line 112: Nyt muistan, näin unta että Kikka itki katkerasti, koska Annassa oli havaittu sama syöpä kuin Kikassa. Mistähän sellainen lie tullut uniin. Kun menen vessaan, mieleen juohtuu vanha tuttu lause: että osaa olla kurjaa tämä elämä. Kusihätäkin tekee kipeää.
ellauri011.html on line 203: ja satakielioodi, ne on pitkiä.
ellauri011.html on line 399: kun vaikeni, vältteli pitkiä selittelyitä.
ellauri011.html on line 702: Tulee mieleen vähän kansakoulun lukujärjestys. Paavo terottaa että kaikille ei ole suotu samoja hengenlahjoja, vaikka kaikki ollaan toki tärkeitä ja toimitaan samassa tiimihengessä voidellun vainaan ruumiinosina, Corpus Christin tappajat kuin el Zorrossa. Paskaduunitkin on hienoja ja pyllynreikä arvostettu elin, elintärkeä ratas kokonaisuudessa, just six pidettävä pöksyissä visusti piilossa. (Onko reikä elin? Rattaanmuotoinen se on ainakin. Paavalille rakas.) Paavi Paavali rakentaa jo tässä kirkkoa.
ellauri011.html on line 1037: Njaa, tässä kerrotaankin tän surullisen pirun elämäntarina. Se oli upporikas asekauppias, tosin rehellinen reilun pelin rohmu kuten Roope Ankka, jonka perhe kidnapattiin lunnaiden toivossa. Kokemattomat nuoret terroristit listi koko konkkaronkan äijän pyssyillä ja sitten poliisi listi terroristit samoilla torrakoilla. "Kadotin jotain joka on ihmiselle tärkeintä", se valittaa, nimittäin uskon lähimmäiseen (perhe jää hopealle, niinhän Jeesuksellakin). Kai se oli uskonut et terroristit ei osuisi lähimmäiseenkään, sen tekemillä aseilla. Täähän oli Hararinkin pointti: usko on luottoa, sen varassa toimii taloudellinen yritteliäisyys. "Nauroin ja itkin jumalan ironiaa," sanoo se. Aika absurdia. Sen jälkeen siitä tuli paha kuin Silppurista väriammeessa, siis entistäkin pahempi.
ellauri012.html on line 54: Absurdismin nimiin turhan useinkin vannova Carlson murjoo metaforaa kuin käärme kuristaa valkoista joutsenta hiihdettyään katuja pitkin kovakouraisten jengiläisten ympyröimäksi räppitaistelun keskelle.
ellauri012.html on line 334: Jotkut jumala pelastaa panemalla ne kärsimään. Rukoileppa siis sinä että minä pelastun, sä joka itket niin paljon ja olet hyvin pyhä. Ja herra, vaikka mun sydän rakastaakin sun luomusta, sun käsi voi putsata sen muusta kuin rakkaudesta suhun. (Siitä ei kyllä tule lapsia, mut mullahan on jo yksi jossakin.) Paras rakkaus Heloiselle on nyt jättää se rauhaan sinne luostariin. Sen mä oon nyt päättänyt: tää kirje on mun laitimmainen erehdys. (Erehdys: niitä tuli vielä lisää.) Moido. Jos mä kuolen täällä, niin mä käsken että mun ruumis viedään Parakleteen. Sittenhän sa näät mut siinä kunnossa; ei siksi, et sä itkisit, koska se on myöhäistä; vollota mieluummin nyt ja sammuta sillä mussa palava roihu. Vaan siksi, et sun pitää nähdä mut jotta sun usko vahvistuu kun näät tän haaskan, ja mun loppu kertoo paljon puhuvasti miten käy kun rakastaa munatonta miestä. Toivon et sä haluisit kuoltuasi tulla haudatuksi jonnee lähelle. Sun tuhka on sit jo suht turvassa, varsinkin kun mun munat meni roskikseen. Ja sun kanssa mun hauta näyttää hienommalta ja meistä tulee julkkikset.
ellauri012.html on line 347: Eikö sun tehtävä ole tehokkain kehotuksin valmistella mua siihen isoon kriisiin, joka koettelee vahvintakin mieltä? Eikö sun pitäisi vastaanottaa mun viimeiset henkäykset, hoidella mun hautajaiset, pitää mulle muistopuhe arkulla? Kuka muu kuin sinä voi mua suositella yhtä vahvasti jumalalle, ja rukouksilla saatella lupauksen tehneitä sieluja yläkerran saleihin? Kyllä me odotetaan sulta sitä, isä hyvä. Sen jälkeen saat olla rauhassa näiltä epäilyksiltä jotka nyt sua kiusaa, ja voit lähteä vaivatta milloin vaan jumala niin toivoo. Tulet perässä sitten tyytyväisenä kaikkeen mitä teit, ja varmana autuudestas. Mutta siihen saakka älä helvetissä kirjoita mulle noin karseita juttuaja, sillä meillä on täällä ihan tarpeeksi kurjaa muutenkin, ei tänne tarvita enää lisäahdistusta. Meidän elämä on täällä vaan pitkitetty kuolema, miks sä nopeutat sitä? Meidän nykyiset kurjuudet riittää jutuntyngäksi ihan hyvin, pitääkö tulevaisuudesta noutaa vielä lisää? Kyllä miehet on sitten ääliöitä, sanoi Senecakin, kun ne tekee tulevista kurjuuksista nykyisiä, ja keksii ongelmia ennen kuolemaa jotka vie elämästä kaiken ilon.
ellauri012.html on line 391: Ei hyvä herra, maan päällä ei ole muuta nautintoa kuin hyveen antama. Kaikkien maisten ilojen keskellä sydäntä pistää, se on rauhaton ja levoton kunnes se pysähtyy suhun. Miten paljon mä oonkaan kärsinyt, Abelard, niin kauan kun mä koitin pysytellä elossa luostarissa niillä eväillä jotka oli tuhonneet mut maailmassa? Vihasin seiniä jotka ympäröivät mua; tunnit tuntui pitkiltä kuin nälkävuodet. Kaduin tuhannesti että olin haudannut itseni tänne. Mut sen jälkeen kun armo avas mun silmät on kaikki muuttunut; yksinäisyys tuntuu kivalta, ja tän paikan rauha on vuotanut mun sydämeen. Tyytyväisenä että hoidan hommani tunnen iloa joka ylittää kaiken sen minkä rikkaus, komeus tai aistillisuus vois mulle tarjota. Mun tyyntymys on kyllä käynyt mulle kalliiksi, sillä se maksoi mun rakkauden; tein ihan väkisten tän uhrauksen joka tuntui ennen mahdottomalta. Mut jos mä oon vihdoinkin päässyt susta eroon, älä mustasukkaile; jumala jonka ois aina pitänyt omistaa mut on nyt mun sisässä sun sijasta. Ole tyytyväinen että voit vielä nussia mun mieltä, sitä sä et koskaan menetä; ja mä saan aina salaista mielihyvää kun ajattelen sua, ja must on hienoa totella säääntöjä jotka sä mulle teet.
ellauri012.html on line 434: Älä anna sen harmittaa, Heloise, vaan ala jo; pane sun pelastussuunnitelma täytäntöön viivytyksittä; kyllä sä vielä ehdit kuiville kun pidät kiirettä. Lemmi jesseä, ja halveksi itseäsi sen sijasta. Se tulee sun sisään ja on sun huokausten ja kyynelten ainoo kohde; älä etsi muuta lohtua kuin se. Jos et pääse musta vapaaksi (ei tosin ihme, mähän on niin ihana), niin sä lankeet mun mukana; mut jos sä jätät mut ja liimaudut siihen, niin sä oot hyvässä veneessä. Jos pakotat loordin heittämään sut oman onnes nojaan, sulle käy köpelösti; mut jos sä olet uskollinen sille, niin iloa löytyy kyllä. Magnaleenakin itki kun luuli jo et jeesus oli sen jättänyt, mut Martta sanoi, kato hei, loordilla on sulle asiaa. Ole hiljainen ja halukas, ketterä ja kurvikas, vastaa joka kutsuun, niin jeesus tulee. Ja hei Heloise, tässä olis vielä muutamia ohjeita: sä olet teidän yksikön esimies, ja siellä on privaattipotilaita ja toisia jotka johtaa muita; ensinmainitut hoitaa vaan omaa pelastusta, ja niiden ei tarvitse noudattaa kaikkia hyveitä niin näkyvästi, mut ne jotka on alipäällystöä niiden pitää näyttää muille esimerkkiä ja tehdä niin hyvin kun vaan pystyy. Muista tää, ja seuraa sitä, niin että sun koko elämästä tulee hyvän abbedissan rautalankamalli.
ellauri012.html on line 450: Terve menoa, Heloise, tää on sun rakkaan Abelardin ja sen jumalan viimeinen sana sulle: valitamme aiheuttamaamme vaivannäköä. Viimeisen kerran: noudata hyvää sanomaa, tai oikeammin siihen liittyviä vakuutusehtoja. Taivaan poika suokoon, että sun sydän, joka niin kiltisti otti vastaan mun rakkauden, nyt ottaa vastaan tänkin hullutuksen. Toivon tosiaan että sun mielessä aina väikkynyt harhakuva rakastavasta Abelardista nyt edes muuttuisi kuvaksi tosi nolosta Abelardista; ja toivon että itket yhtä monta kyyneltä omasta puolestasi kun turhaan itkit mun munattoman takia.
ellauri014.html on line 390: Pröö bunkkaa nyt joen vastarannalla rumassa läävässä, näkee Julialle, runkkaa mut ei saa koskea, vaan tumppua. On talvi, kuiva tuuli vinkuu nurkissa, Pröö laukkaa hurjana pitkin kallioita, kivistä rantaa, sydäntä kivistää, harkizee jo kylmäkoskea. Väliin se kyynelehtii, väliin ärisee ja karjuu kuin leijona. Hormonit hyrisee ja mieliala heittelee.
ellauri014.html on line 959: Kreikan ja rooman uskoiset erottaa filioque lauseke, eli onx pyhä henki vaan faijan erite, vai onko pojalla myös lusikkansa siinä sopassa. Ortodoxit on vanhalla kannalla, pyhis on ruikittu vaan isän kupeista, siitähän se poika synnittä sit sikisi. Ei siihen poikaa pidä sekottaa. Tää filioque on kyl pelkkä punainen silakka, monet paavitkin on olleet siitä jälkikäteen vähän häpeissään.
ellauri014.html on line 1007: Mut yllättäen, pikku Laura ei antanutkaan sille, se näät teki pikaparannuxen, koska se oli pikapihkaantunut ihanaan ja hyveelliseen loordisetämieheen. Loordi koitti väkisinkin, Laura itki ja kynsi vastaan. Tästä loordi oli jo vähän ihmeissään ja imarreltu, ja alkokin nyt käydä Lauran luona useemmin. Se pani Lauran luostariin, jossa kävi usein pikku visiiteillä. Sama vanha tuttu madonnahuorameemi kuin Dideroon leffakässärissä, se taisi trendata sen ajan #metoo jengillä.
ellauri014.html on line 1189: Kai. Mä annoin sille kerran pari, ekax säälistä, sit epätoivosta; kun se meni ohi, panin lapun luukulle. Onnex onnex mä panin mun pelimarkat sit möngön puolelle, ja voitin tän pääpotin. Moraali ja meemi voitti, hyvät geenitkin tuli kaupan päällisinä.
ellauri014.html on line 1317: Eipä enää, tentitkin siirtyy kohta kirjoitettavaxi näppixellä, kun kynä ei kakaroilla enää pysy kädessä. Seuraavax ne varmaan tehdään suullisesti. Kouluista poistetaan seiniä, pöytiä ja tuoleja. Pikku koulukkaat lojuu seinänvierillä flow-tilassa, nauttii tablettia ja luuraa kissavideoita luurista.
ellauri015.html on line 625: No vitsihän se kirja olikin, sellainen pitkitetty,
ellauri015.html on line 763: Vähän herrakansalaista näpäsee et pitkät sukulaiset suhtautuu siihen kuin hukkapätkään Aadolf Hitleriin ("hyvin pieni mies, hyvin pieni"), tai Armi Kuuselan filippiinimamuun ("hotel guy, small and fat was he"). Kazoo sitä nenänvarttaan pitkin alaspäin. Minkäs sille voi, ellei pikku saku ota alleen pallia. Nää jäi kyl mieleen lähtemättömästi. Niinkuin meidän esi-isälle, josta pitkänhuiskea Kristina-serkku käytti nimitystä "lihava pieni pormestari". Saxalaisten vastaisku oli Dipnerin tädin huomautus Callesta: "er sieht wie ein Skelett aus."
ellauri016.html on line 653: Samaa tietä mennä saa kuin munapussitkin.
ellauri016.html on line 1074: Offenderitkin kai jos ovat vielä kyykyllä.
ellauri017.html on line 68: Kalle Kustaa itki
ellauri017.html on line 329: Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot. Askelen, kaksi sa luulet kulkevas rinnalla toisen, mutta jo eelläs hän on taikka jo jälkehes jäi, hetken, kaksi sa itseäs vastaan painavas luulet ihmisen, kaltaises -- vierasta lämmititkin! Silmää löytänyt et, joka vois sun katsehes kestää, kättä sa et, joka ei liukunut luotasi pois. Kylmä on ystävän mieli ja kylmä on armahan rinta. Huulet liikkuvat vain, rinta on liikkumaton. Leikkihin kumppanin löydät, et toden riemuhun, tuskaan. Hiipua yksikseen tuntehes polttavin saa. Ystävän, armaan vain oma kaipuus sulle on luonut, houreen, jok' katoaa, kun sitä kohti sa käyt. Niin olet yksin, sa ihminen, yksin keskellä kaiken, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot, yksin erhees kätket ja yksin kyyneles itket. Ainoa uskollinen on oma varjosi vain. (On se v-a, sanoi Koskenniemi.)
ellauri017.html on line 675: Kun hän kulki tietä pitkin, kaupungista tuli pikkupoikia (yht. 50), jotka pilkkas häntä ja sanoi hänelle: ”Mene ylös, kaljupää! Mene ylös, kaljupää!”
ellauri018.html on line 327: Kutsuu kaveritkin mukaan tapettiin
ellauri018.html on line 636: Hoblassa muumit matkustavat takaisin valistuxen aikaan aikakoneella. Niiskuneiti tahtoisi olla Pamela, tai Julie, tai joku muu neitsykäinen siltä ajalta, yhtä viaton ja vieno. Herra B:tä ei vaan kuulu. Peruukki hankaa. Niiskuneiti joutuu itse potkimaan keinuun vauhtia. Ettehän käytä tilaisuutta hyväksi, se sanoo varjolle, joka osoittautuu vanhaksi nukkavieruxi muumipeikoksi. Äh, se olitkin vain sinä, se ärähtää.
ellauri019.html on line 62: Norjalaisten Skam oli monta kertaa parempi, vaikka sekin oli tosi siloteltu. Teinitkin tykkää laittaa itteään ja kuvitella olevansa upeita. Siinä ne ei yhtään eroa vanhemmista apinoista. Ei vaan tarvi huolestua vielä rypyistä, kun on vasta se 1 jalkovälissä.
ellauri019.html on line 296: Edomin alueen keskeisin osa sijaitsi kuitenkin ilmeisesti Araban itäpuolella, sillä siellä korkea vuorijono, jonka jotkin huiput yltävät 1700 m:n korkeuteen, saa jonkin verran sadetta. Tämä johtuu siitä, että Araban länsipuolella oleva maa-alue, Negev, on huomattavasti alavampi, ja siksi Välimereltä tulevien myrskypilvien riekaleet pääsevät kulkemaan sen ylitse korkeammille Edomin vuorille, missä ne luovuttavat niihin jäänyttä kosteutta. Arkeologiset tutkimukset osoittavatkin asumusten ja linnoitusten ketjun kulkeneen muinoin pitkin kapeaa viljelymaakaistaletta pitkän ylätasangon korkeimmalla kohdalla, mutta ne häviävät mentäessä etelään kohti Akabanlahtea. Nykyisessä Tafilassa, joka sijaitsee n. 30 km Kuolleestamerestä (Suolamerestä) etelään, on suuria oliivilehtoja, jotka tosin saavat vetensä pääosin kahdeksasta erinomaisesta lähteestä; alueen vuotuinen sademäärä on vain n. 280 mm.
ellauri019.html on line 320: Ei voida sanoa, jatkuiko tilanne tällaisena kokonaisen vuosisadan ajan Daavidin ensimmäisen voiton jälkeen. ”Ammonin poikien ja Moabin ja Seirin [Edomin] vuoriston” hyökkäys (2Ai 20:1, 2, 10, 22) on saattanut tapahtua ennen kuin Juudan, Israelin ja Edomin yhdistyneet joukot hyökkäsivät Moabin kimppuun (2Ku 3:5–9; ks. MOAB, MOABILAISET). Edom oli nähtävästi mukana kummassakin kolmiliitossa ja taisteli ensin toisella ja sitten toisella puolella. Lisäksi kerrotaan, että jolloinkin Josafatin hallituskaudella Edomissa ei ollut kuningasta; maata hallitsi valtuutettu, joka oli ilmeisesti vastuussa Juudan valtaistuimelle, joten Juudalla oli vapaa pääsy Akabanlahdelle ja sen satamaan tai satamiin (1Ku 22:47, 48). Liittoutuneiden sotajoukkojen leiripaikkana olleen aiemmin kuivan purolaakson ennustettu tulviminen Moabin vastaisella sotaretkellä on saattanut johtua korkealla ylätasangolla puhjenneesta aavikon rajuilmasta. Tämänkaltaiset myrskyt voivat nykyisinkin synnyttää vuolaita virtoja, jotka ryöppyävät wadeja pitkin kohti Arabaa. Tai vesi on voinut ilmaantua täysin ihmeen välityksellä. (2Ku 3:16–23.)
ellauri019.html on line 368: Kuningas istui vankina palatsissa, ypö yksin. Ibbi-Sin kyyhötti ahistuneena palatsissa, ypö yxin. Huvilassaan E-namtilassa hän itki katkerasti. Tuhotulva jyräsi alleen kaiken. Se ärjyi kuin hirmumyrsky maan yli -- kuka voisi paeta siltä? -- tuhotaxeen kaupungin, tuhotaxeen talon, niin että petturit löhöisivät lojaalisten virkamiesten niskan päällä, ja petturien veri valuisi kunnon kaverien ylle.
ellauri019.html on line 523: Koko tarina Joosepista ja Egyptin orjuudesta taitaa olla puppua. Mitään puolen miljoonan jutkun retkeä Egyptistä luvattuun maahan tuskin tehtiin, meren pohjaa pitkin vielä, LOL. Jos jotain matkustusta oli, niin pikku porukoiden retkeilyä Egyptin ja Kanaanin välimailla joskus 1500-1200 eKr.
ellauri019.html on line 569: Syntymäni jälkeen heti talonumero oli viisi ja tuo viitonen on seuraillut pitkin elämää kaikkialla, vaikkapa viimeiset 15 vuotta puhelinnumeroni oli 050-5755578 joka jäi sitten vartioimisliikkeelle koska siihen tuli koko ajan asiakkaiden puheluita.
ellauri019.html on line 665: Kosovon albaanimamun Pajtim Statovcin Bolla romaanin mottona oli hyvin Paulo Coelhomainen pikku kertomus, jossa paholainen lupaa jehovalle toimittaa kiärmeksen pois kuleximasta paratiisista, jos saa palkkioksi siltä sen pojan. Jumala suostuu kauppaan vaikka pitkin hampain. Aika kerettiläinen versio ilosanomasta, manikealainen muunnelma. Mut albaanithan onkin mumslimeita, vääraleukoja.
ellauri019.html on line 669: Se mitä tulee Jeesuksen tulemukseen, oli Markun hyvä huomio, koska Joulupukkihan on nimenomaan punainen antikristillinen hahmo, joka tulee yöllä varkain ja antaa lahjoja lapsille, jotka ovat olleet "kilttejä". Tuhmille lapsille hän antaa pelkästään "koivunherraa ja havuja", eli piiskaa. Tontut seuraavat kaiken aikaa aina pitkin vuotta ikkunasta ja kirjaavat kaiken ylös mitä lapsi tekee. Sama pätee monen vanhemman opetukseen, kuten minun adventistisessa lapsuudessani oli enkeleistä jotka kirjaavat jokaisen pahan tekoni ylös. Näin minut saatiin pelkäämään syntiä, enkä ole nyt siitä ollenkaan pahoillani, koska Jumalan pelko on hyvästä. Ei ne opit pahasta olleet mutta nykyään ne veisivät opettajiltakin jopa työpaikan.
ellauri020.html on line 289: pitkiä jalkoja
I bore myself to sleep at night / I bore myself in bright daylight / I'm bored / I'm the chairman of the bored. Markku Envall on väittänyt, että on vaikea kuvitella Blomstedtia innostuneena. E.Saarinen ja J.Blomsted on koominen pari, jotain Mikin ja Hessun tapaista.
Kyllä mua haukuttiin kun mä lähin kotoa. Äiti meni lysyyn henkihieverissä, sisko (tai vaimo, egyptiläiseen tapaan), viittilöi kauempaa että Teuvo tule heti kotio, ja toinen, se nuorempi itki, Ammonaria, tää teini jonka kanssa mulla oli treffit joka ilta vesisäiliöllä kun se tuli vesipuhveleiden kanssa paimenesta. Se ihan juoxi mun perässä. Sen jalkarenkaat välkähteli tomussa, ja sen lanteilta aukinainen mekko heilui tuulessa. Vanha askeetti, joka tuli mua hakemaan huusi sille rivouxia. 2 kameliamme jatkoi laukassa, enkä mä koskaan nähnyt niistä enää ketään.
Kun lähdin kotio, väenpaljous pysäytti mut Serapiin temppeliin edustalla. Tää oli, sanottiin, viimeinen esimerkki jonka kuvernööri järjesti. Porttikonkin keskellä auringonpaisteessa naku nainen oli kiinnitetty pylvääseen, 2 sotilasta ruoski sitä remmeillä. Joka iskulla sen ruumis vääntelehti aika kivasti. Se kääntyi haavi auki - ja väkijoukon läpi, huolimatta sen pitkistä hiuxista jotka peitti osan pyllystä, näkyi riittävästi että olin tunnistavinani Ammonarian tutut posket.
ellauri043.html on line 376: Nikean paapat purppuramekoissa olivat olevinaan maageja valtaistuimilla pitkin seinänvieriä, ja niitä juhlittiin kekkereillä, annettiin prenikoita, etenkin Pafnutiusta (se joka bylsi Thaista, ks tietolaatikko), koska se on silmäpuoli ja klenkka Diokletianuxen vainoista! Keisari on voidellu sen puhkastua silmää moneen otteeseen, typerää! Sitäpaizi Nikean konsiilissa oli sellasia törkymöykkyjä: Skyyttalainen piispa Teofilus Kierto, toinen täysin perseestä, Jeah; eläintenhoitaja Spiridion! Alexanteri oli yli-ikäinen. Athanasioxen olisi pitänyt olla lempeämpi areiolaisille, saadaxeen niiltä myönnytyxiä!
Pitkin seiniä on mosaiikkeja, jotka esittävät kenraaleja ojentamassa keisarille vallattuja kaupunkeja lautasella. Ja kaikkialla on basalttipylväitä, hopeisia filigraaniristikoita, norsunluisia istuimia, helmikoristeisia tapetteja. Holvi-ikkunoista virtaa valoa, Anttoni jatkaa kulkuaan. Ilmassa on lämpimiä virtauxia; se kuulee väliin jonkun sandaalin diskreetin läpsytyxen. Eteisissä on vahteja, jotka muistuttavat automaatteja, niillä on hartioilla kullatuita (tai vielotinpunaisia, kenties) patonkeja.
Orvokkiseppeleiset juhlijat nojailevat kyynärpäihin matalilla vuoteilla. Pitkillä pöydillä kaxikorvaisia ruukkuja joista kallistellaan viiniä, ja ihan perällä, yxinään, tiara päässä ja jalokivien peitossa, syö ja juo Nebukadnesar.
Yöllä mä itkin kasvot seinään päin kääntyneenä. Mun kyynelet on tehneet pitkän päälle kaxi pientä reikää mosaiikkiin, kuten meren vesipisarat tekee kiviin, sillä mä RAKASTAN sua! Ooh! Juu! Paljon! Rouva kävelee orja- ja lahjarivistöä pitkin. Kaskun mä en ole koskaan lähtenyt täältä. Mut sulta menee pitkiä aikoja ettezä ollenkaan huomaa mua.
ellauri043.html on line 811:
ellauri043.html on line 842:
ellauri043.html on line 1050:
ellauri043.html on line 1752: Temppelin pylväikössä oli mies joka kantoi kaulassaan rautarengasta. Se otti hiiliä grillistä, ja teki niistä rinnalleen pitkiä rivejä, kuzuen: Jeesus, Jeesus. Jengi sanoi: toi ei ole luvallista! Kivitetään se! Se vaan jatkoi. Ennenkuulumatonta, jänskää. Auringonkukkia pyöri mun silmissä, ja mä kuulin avaruudessa kultaharpun värähdyxiä. Päivä lankesi. Mun kädet irtosivat tangoista, mun ruumis löpsähti, ja kun se oli vienyt mut taloonsa…
Meilllä on marttyyrimpiä marttyrejä kuin teillä, vaikeampia rukouxia, etevämpiä rakkauden henkiä, yhtä pitkiä extaaseja.
Kyykkysiltään mantteleihin sonnustautuneet miehen päästävät väliin kuin tukahtuneita haukahduxia. Naiset torkahtelee, kädet syleillen polvia, oza polvissa, niin verhojensa peitossa että niitä voisi luulla vaatenyyteixi pitkin seinänvieriä. Niidenn vieressä puolialastomia lapsia, ihan madonsyömiä, jotka kazoo tyhmännäköisinä lamppujen palamista;
Mut se mirri tuli toisen kerran hätiin!! Se lähetti käärmeen, joka pitkien kiemuroiden jälkeen sai sen rikkomaan tätä vihapuhetta. Se kulkee areenan poikki pitkin vinoaskelin. Sen takana jonossa ilmestyy muut leijonat, sit karhu, 3 pantteria, leopardeja. Ne hajoo kuin urheilujoukkue nurmikentälle. Niitä tulee lisää, köykäsesti. Silmiä kiiluu pitkien verhojen raosta. Niiden askeleiden huolettomuudesta ja niistä lähtevistä tuoxahduxista Antonius tunnistaa ne patriisinaisixi.
pitkin tasankoa: Se sanoi kaiken tän yxitoikkoisella äänellä. Lehdet sen ympärillä käpristyvät. Rotat lähtee karkuun maata pitkin. itkien:
Sinne laskeuduttiin portaita jotka veivät saleihin, missä oli kopioituna hyvien ihmisten juhlat, pahojen kidutuxet, kaikki mikä tapahtuu kolmannessa näkymättömässä maailmassa. Pitkin seiniä kuolleet maalatuissa arkuissaan odottivat vuoroaan; Ja vaelluxesta vapautettu sielu jatkoi untaan uuteen elämään heräämiseen saakka.
Se kääntyy itkien.
Huone on tyhjä, sängyn reunalla ei ole enää kuin Nænia — satavuotias, — marmattaen izelleen samaa valitusta jota se itki vanhusten kuolinvuoteella.
Piru on vähitellen levitellyt pitkiä siipiään; nyt ne peittää avaruuden.
ellauri043.html on line 2199:
ellauri043.html on line 2408:
ellauri043.html on line 2418:
ellauri043.html on line 2477:
ellauri043.html on line 2552:
ellauri043.html on line 2749: Mä olen kaupannut remontteja Efraimin ja Isaskarin huudeilla, pitkin Bizorin koskea, Houlehinjärven takana, Mageddon laaxossa, kauempana kuin vuoret, Bostrasa ja Damaskissa! Tulkoot tyköni viinaratit, paskaläjät, veripaltut! Ja mä puzaan ne pyhällä pirtulla mitä kreikkalaiset myy Minervan tuotenimellä. Tää on Minerva! Mä on mm. Jupiter, Apollo, Kristus, Parakletos, jumalan iso potenssilääke, nyt kaikki yhdessä askissa Simon persoonassa!
ellauri043.html on line 3852:
ellauri043.html on line 4312: Miehiä enimmäxeen hiippalakeissa ja kimaramaisissa mekoissa kuin riikinkukot. On pohjoismaiden ukkoja karhunnahoissa, paimentolaisia ruskeissa villatakeissa, kalpeita gangesilaisia pitkät renkaat korvissa; ja rangit kuten kansat sekaisin, sillä matruusit ja kivenhakkaajat kyynärpäilee prinssejä jotka kantaa granaattitiaroja ja pitkiä sauvoja siselöidyillä nupeilla. Kaikki kulkee nenänreijät isoina saman himon vaivaamina.
ellauri043.html on line 4612: Papit seuraa jumalan esimerkkiä "gör det"-metodilla, uskovaiset seuraa pappeja. Miehet ja naiset vaihtaa kuteita, syleilevät; — ja tää vereslihojen syöveri lähtee sekin vetään, äänten muuttuessa etääntyessään kirkuvammixi ja kimakammixi kuin itkijöillä hautajaisissa.
ellauri043.html on line 4649: Painetaan sen lonkkia, pumpataan sen rintaa! Noin! Noin! tunnezä meidän sormusten peittämät sormet pitkin sun ruumista, ja huulet jotka ezii sun suuta, ja hiuxet jotka lakasee sun reisiä? Palsamoitu jumala, joka et kuule meidän rukouxia!
ellauri043.html on line 4794:
ellauri043.html on line 5289:
ellauri043.html on line 5466: Maalaistontut poistuu itkien takavasemmalle, Sartor, Sarrator,
ellauri043.html on line 5506:
ellauri043.html on line 5515: puettuina koirannahkoisin, kukkia vaatteina, jotka pitää käsiä poskilla itkien minkä jaxavat.
ellauri043.html on line 6080:
ellauri043.html on line 6954: ja alempana, ihan hautojen alla, pitkien käytävien päässä tunkkaisessa pimeydessä, on kultajokia ja timanttimeziä, jalokivipreerioita ja elohopeajärviä.
ellauri043.html on line 7001: Mä tulen Kaldeasta tattarien erämaasta, Gangesin rannalta ja Kaxoisvirran maasta. Mä ohitan struzitkin. Mä juoxen niin nopeasti että tuulikin jää kuin tikku paskaan.
ellauri046.html on line 212: Piikki ei lie lihaan pystynyt. Morsian itki,
ellauri046.html on line 415: Ei vittu, kylä se sittenkin oli kaappihomo! Ihan viime metreillä se tunnustaa kaverilleen Bolsonarolle: "Mulla on tää oka lihassa niinkuin Paavalilla oli ja six mä en voinut ruveta tavallisiin mimmoisiin. Sixmä rupesin epätavallisexi." Dodi! Rypäleitä persiissä! Sillä ei vaan ottanut eteen naisten kaa. Sitähän se Peevelikin itki.
ellauri047.html on line 64: Goethe aloitti 16-vuotiaana lakitieteen opinnot Leipzigin yliopistossa. Nuori Goethe keskittyi kuitenkin juridiikan sijasta kirjallisuuteen ja hauskanpitoon, kirjoitteli anakreonttisia eroottisia runoja Annettelle (Anna Schönkopf). Ne on kyllä aika lällyjä. Lällärikamaa, Woku hyvä. Vuonna 1768 Goethe joutui tubikohtauxen vuoksi palaamaan vanhempiensa kotiin. Toipilasaikana Susanna von Klettenberg (1776–74) tutustutti Goethen herrnhutilaisuuteen, joka vaikutti hänen tuotantoonsa: Wilhelm Meisterissä on pitkiä sitaatteja Susanna-tädiltä, ja Faustissa on senaikaisten alkemian opintojen jälkiä. Iskä alkoi hermostua kun opiskelut ei sujuneet, onnex hemmotteleva äiti ja sisko pitivät Wokun puolia. Size lähetettiin huonompaan kouluun Strassburgiin, missä sillä oli taas oikeen viihtysää. Strassburg oli isompi kaupunki kuin Frankfurt, ja kuului Ranskalle.
ellauri047.html on line 836: ihmisen, kaltaises -- vierasta lämmititkin!
ellauri048.html on line 191: ihmisen, kaltaises -- vierasta lämmititkin!
ellauri048.html on line 470: Kristinan miälestä tän leffan loppu oli eritt. tönkkö. Että luurankofaija onkin elossa ja nostetaan kattoon videoo. Yrmf! Kuten sanottu samaa tönkkösuolausta oli pitkin matkaa. Six vaan hyvä, muttei toppen.
ellauri048.html on line 1238: A web is wov'n across the sky; Veppiä on neulottu pitkin taivasta,
ellauri048.html on line 1370: The chambers emptied of delight: kamaritkin tyhjät ilosta;
ellauri048.html on line 1394: Sailest the placid ocean-plains purjehdit pitkin meren ulapoita
ellauri048.html on line 1561: Athwart a plane of molten glass, Pitkin sulan lasin muodostamaa tasoa,
ellauri049.html on line 491: Des noyés descendaient dormir, à reculons ! pitkin hukkuneet käy nukkumaan perse edellä.
ellauri049.html on line 1129: En av hans sista dikter är "Afsked till min lyra". Där uttalar han: "Egentligt lefde jag blott, då jag kvad." Där hör man hans sista toner klinga i avskedsorden: "Förvissna, Febi lager, på min panna, dö på min tunga, du min sista sång!" Näitä jäähyväissanoja ehti tulla aika liuta kuin Castafiorelta Tintissä: ah mä kuolen, ei vaitiskaan vielä, ah mä kuolen. No kuolihan se viimein viimeiseen slaagiin 1846. Se oli aika lihava. Ja aika hullu loppupeleissä. Kultapitoisuus 75%. Franzenilla 90%. Phoebeique viri ollaan me Barkmannitkin, monta yhdessä, skizoja Jekyllejä ja Hydejä, kuten tuo tuomiorovasti. Ja tykätään lagerista, enemmän kuin ipasta. Tykätään panna myös. Siis tykättiin. Jotkut jopa ipanoita.
ellauri050.html on line 174: I fled Him, down the nights and down the days; Juoxin karkuun häntä, pitkin päiviä ja öitä;
ellauri050.html on line 175: I fled Him, down the arches of the years; Juoxin karkuun häntä, pitkin vuotten kaaria;
ellauri050.html on line 176: I fled Him, down the labyrinthine ways Juoxin karkuun häntä, pitkin koulun käytäviä
ellauri050.html on line 215: The long savannahs of the blue; pitkien savannien sinessä;
ellauri050.html on line 504: Ei ihan oikeita elegioita, daktyyleitä kyllä mutta hexametrit jää joskus lyhkäsixi joskus pitkixi ja kaxirivisyys on vähän juosten kustua. Pikemminkin virsiä. Koskenniemi heristäisi sormea.
ellauri050.html on line 573: Wo immer du eintratst, redete nicht in Kirchen Minne sä astuitkin, eix kirkoissa puhutellut
ellauri050.html on line 869: Ritva myös kirjoitti, muisteli menneitä ja edesmenneitä ja purki omia tuntemuksiaan tekstiin. Hän katseli valokuvia ja kuunteli huilunsoittajatyttärensä musisointia. Ja itki.
ellauri050.html on line 968: Ihr umschwebt mich, und ich schwebe ja mä luisun sitä pitkin
ellauri051.html on line 486: Vuosina 1846–1848 Whatman työskenteli Brooklyn Daily Eaglen toimittajana. Hän oli teräväkynäinen kirjoittaja ja toi omat radikaalitkin mielipiteensä herkästi julki, mikä johti hänen uransa aikana monesti lentopotkuihin.
ellauri051.html on line 784: 208 Dancing and laughing along the beach came the twenty-ninth bather, 208 Tanssien ja nauraen pitkin rantaa tuli 29. uimari,
ellauri051.html on line 786: 210 The beards of the young men glisten'd with wet, it ran from their long hair, 210 Nuorten miesten parta kiilsi märältä, se juoksi heidän pitkistä hiuksistaan,
ellauri051.html on line 921: 338 A boatman over lakes or bays or along coasts, a Hoosier, Badger, Buckeye; 338 Venemies järvien tai lahtien yli tai rannikkoa pitkin, Hoosier, Badger, Buckeye;
ellauri051.html on line 1099: 508 Through me many long dumb voices, 508 Minun kauttani monia pitkiä mykkiä ääniä,
ellauri051.html on line 1318: 718 Along the ruts of the turnpike, along the dry gulch and rivulet bed, 718 Käänteen uria pitkin, kuivaa kuilua ja joen uomaa pitkin,
ellauri051.html on line 1380: 780 Wandering the same afternoon with my face turn'd up to the clouds, or down a lane or along the beach, 780 Vaeltaessani samana iltapäivänä kasvoni pilviin päin tai kaistaa pitkin tai rantaa pitkin,
ellauri051.html on line 1504: 902 Along the lower'd eve he came horribly raking us. 902 Alempaa aattoa pitkin hän tuli kauheasti haravoimaan meitä.
ellauri052.html on line 76: Kirjassa van der Valk lomailee, jonka juoni on pelkkää silmänlumetta matkakirjan päällä, lapsipornomiehen huorahtava vaimo strippaa Pietulle kiemurrellen videoiden tahdissa viekoittelumielessä. van der Valk menee hyytelöxi kuin Pylkkäsen tytöt, paizi keskellä on kivikova kanki. Pollarin pelastaa päättömältä panohalulta lopulta vain pikkurouvan huorahtavat mustat pikkarit, jollaisista puusepän poika ei koskaan ole pitänyt. Uskollinen Arlette pitkine reisineen, isoine perseineen, konkonenineen ja väkäleukoineen tietää sen, eikä sixi erehdy sellaisia ostamaan, vaan valizee valkoiset silkkipöxyt. Pahixilla on mustat kalsari, hyvixillä valkeat.
ellauri052.html on line 187: Sale tyypillisenä menestyneenä vanhana mamuna halvexii erityisesti uudempia mamuja, vinkuinkkareita jotka elää rikastuneiden itäjutkujen entisillä huudeilla vielä suuremmassa kurjuudessa. Latinoiden verestä puuttuu yrittäjyyttä. Saul on eto rasisti, ei vaan tässä vaan pitkin matkaa.
ellauri052.html on line 506: Mikko Helkamalla oli frizuliina kun se leikkas kuponkeja. Tai vaimo leikkasi. Ronald Colman käytti frizuliinaa myös. Se oli brittimamu Hollywoodissa. Ujo mies, oskarvoittaja, jonka ura alkoi mykkäfilmeissä. Esitti mm. Francois Villonia. Se ontui toista jalkaa 1. maailmansodasta, mitä se koitti peitellä. Se ei halunnut pitkitettyä tulevaisuutta ellei siinä ole pointtia. Oli 2x naimisissa ja sai 2 tyttöä. Kuoli keuhkovaivaan mun ikäsenä, 67v. You may have a point there, sanoi KJJ.
ellauri052.html on line 678: Duunattuaan vähän aikaa arkeologisilla kaivauxilla (kuten mä) T.E. meni vapaaehtoisena väkeen (toisin kuin mä). Se teki muistinpanoja varusmiespalveluxesta (kuten mä).
Sale nähtävästi tunnisti Arabian Larskassa izensälaisen wannabe suklaapuolen miehen. Homofoobit on usein homofiilejä ja kääntäen. T.E. kirjoitti paljon pitkiä kirjeitä (kuten mä) kuuluisuuxille (toisin kuin mä): G B Shaw, Edward Elgar, Winston Churchill, Robert Graves, Noël Coward, E. M. Forster, Siegfried Sassoon, John Buchan, Augustus John, and Henry Williamson. Mitäh, olix nääkin kaikki hilpeitä?
ellauri053.html on line 310: Atomaarinen vs. totalitäärinen ihmiskuva taistelevat keskenään Aarne-sedän päässä. Atomaarinen on perkeleestä, totalitäärinen vinkkaa ylöspäin. Tää on jotain Goethen aikaista luonnotiedettä. Sitä opetettiin koulun zykologiassa vielä silloinkin kun mä olin lukiossa, hahmozygologiaa, kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Siihen superadditiiviseen osaan kätkeytyy sitten porsaanreikä (tai madon), jota pitkin Arska-porsas (tai mato) livahtaa (tai luikertaa) taivaaseen. Jos hyvin käy. Varmahan ei voi olla. Mutta voi toivoa, optimistisesti. Pessimisti ei halua sitä mihin uskoo, optimisti uskoo mitä haluaa, sanoo Piet Hein eräässä grukissa. Sillä on Will to Believe.
ellauri053.html on line 426: Tää tietysti sattu eniten juhaa leukaan kun tekijät oli väärän puolen miehiä. Uhritkin fixuja ihmisiä, ei mitään laahusta. Mukana saatto mennä joku runoileva mezänomistaja. Ja estetiikan professori.
ellauri055.html on line 832: Heinän kuivatukseen käytettyjä seipäitä on Suomessa aikojen saatossa ollut käytössä useaa eri mallia. Nyt kuukauden esineenä olevassa heinäseipäässä on seipääseen kiinnitetty hieman vinottain olevia pitkiä tappeja. Se näyttää hattunaulakolta.
ellauri055.html on line 899: Tämän raskauden aikana oli Vihtori vieraantunut vaimostaan - vieraantunut siltä kannalta kazoen, jolta oli häneen kerran kiintynyt. Hän oli vasten tahtoaan havainnut vaimossaan uusia piirteitä, todennut hänen nopean vanhentumisensa juuri näinä kuukausina. Melkeinpä oli miehestä näkynyt siltä, kuin vaimon älykin, joka ei koskaan ollut niin erikoisen terävä ollut, nyt olisi aivan huomattavasti heikentynyt. Hän ruikutti usein, vieläpä alkuaikona itkikin sitä, että "vieläkin oli tämän taakan alle joutunut... luulin minä sen nyt jo minun kohdaltani riittäneen..."
ellauri058.html on line 265: Vuonna 2013 Hotakainen sai Pro Finlandia -mitalin. Kimi Räikkös-kirjasta odotetaan noobelia, kunhan ruozalaiset saavat joukkueen taas kasaan. Paizi Juri Turvo Ploiri-kirjoineen on kova contenderi. Ploirin kotona haisi niin pahalle että Jurin kalsaritkin meni pesuun. Hmm? JURIN kalsarit? Mikä siellä oikein haisi? Oltiinko vasenkätisiä?
ellauri058.html on line 420: 1960-luvulle tultaessa yhä useampaan lehteen perustetaan erillinen kulttuuritoimitus, jossa työskentelevät kulttuuritoimittajat. Nämä ovatpääsääntöisesti journalisteja,eivät ammatti-taiteilijoita. (Hurri 1993: 53.) Tällöin kriitikoille ei ollut enää niinkään esteettisiä vaan journalistisia vaatimuksia. Rumat läskitkin kelpasivat. Journalistista kritiikkiä ohjaa kriitikon edustama lehti, sen journalistiset käytännöt ja/tai poliittiset linjat.
ellauri060.html on line 211: Kirjan kerronta ei ole koko ajan realistista vaan siinä on fantastisia piirteitä esimerkiksi kun pastori kulkee pitkin Viluvaaran hautausmaata.
ellauri060.html on line 266: - Hulvatonta huumoria olemme lasten kanssa kaivanneet, ja keskusteluja, joita käytiin pitkillä kävelylenkeillä. Siellä puhuttiin lapinkoiriemme tempuista ja kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Tuula ei taida olla huumormiehiä. "Hulvaton" ja "lapinkoiriemme temput". Ihmekös tuo että Jussi masentui.
ellauri061.html on line 219: Takaisin suolakaivoxeen. Harrastelijanäyttelijöiden ammatit on salvumies, kankuri, nikkari, palkeenparsija, kattilanpaikkuri, ja räätäli. Se Quince ei olekaan kvitteni vaan kulmakivi, Quine, niinkuin Willard van Orman. Pienyrittäjiä. Vizitkin on sen mukaiset. Kankuri Pulma on aasin pääosassa koska se on kaikista rivoin ja typerin. Nää äijät on jonkun Puckin mukaan törkeitä mekaanikkoja, rude mechanicals, ja niistä on kirjoitettu sivumääriä. Mä muistan noi nimet Oberon ja Puck P. Mustapään pikkusievistä runoista. En tiennyt ketä ne olivat, enkä tiedä vieläkään, mutta eiköhän se kohta selviä.
ellauri061.html on line 911: äiti cadzoi ackunast/ ja itki häkist/
ellauri062.html on line 71: Esipuheessa korostetaan tälläsen kirjallisuuden tarvetta. Lääkäritkin voivat tällä ansaita eivätkä vaan pornoilijat. Tietämättömyys ei enää toimi pidäkkeenä, kun on pilsuja. Typerät kirjoittajat luulevat, että tämä elämämme puoli ei ole aivan elintärkeä. Höpsistä, sukupuolielin on eläimen elimistä elintärkein. Sen takiahan yökahvilat on pidettävä avoinna koronan aikana, vaikka lisääntymiskyvyttömiä kuolisi kuin kärpäsiä. Kinsey ja hänen työkaverinsa tilastoivat jenkkien sexuaalisia elkeitä vuosina 1938-1952. Silloin oli kaikki tabut vielä voimissaan. Kinsey onnistui uskomattomin ponnistuxin työntämään keskijalkansa sexitutkimuxen sulkinaiseen rakoon. Kai se sit oli pitkän sodan ansiosta jo alkanut raottua.
ellauri062.html on line 441: Strasserismi on antikapitalistista nazismia. Hitlerin oikeistolaista talouspolitiikkaa vastustanut Otto Strasser erotettiin kansallissosialistisesta puolueesta 1930, ja hän perusti mustan rintaman, virallisesti Kampfgemeinschaft Revolutionärer Nationalsozialisten, koska katsoi, että natsipuolueen alkuperäinen kapitalismin vastainen luonne oli tullut petetyksi. Toinen veljeksistä, myös natsipuolueen vasemmistolaiseen siipeen kuulunut Gregor Strasser, surmattiin puolueen puhdistuksessa pitkien puukkojen yönä.
ellauri063.html on line 370: Naisten puutetta selittävät Jaken määräävimmät synnynnäiset luonteenpiirteet: herkkyys ja ujous. (Mihis tunnekylmyys jäi?) Panokohtauxet kirjassa korvautuvat pitkillä Pekka Pessaarin suuhun laitetuilla sitaateilla Lanz von Liebenfelsiltä. Eikö nyt joku bändäri voisi jo näyttää sille närhen munat? Tää alkaa olla aika myötähävettävää. Niskapalkki on sananmuunnettuna paskanilkki. Mika Kingelin on oikeasti olemassa, se on development manager at Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva, Tampere, Pirkanmaa, Finland. King size elin, haha. Pitkänhuiskea mutta ryhditön.
ellauri064.html on line 93: Anna Kortelaisen hieno romaani kaivaa esiin vasemmisto-opiskelijoiden suosiman älykön matkan, joka toi hänet myös Suomeen! Useimmille on varmaan uutta tietoa, että Benjamin kävi Suomessa 1930-luvulla. Hän matkasi laivalla pitkin Norjan rannikkoa
ellauri064.html on line 140: Eevi Sinistön runoilijarouvalla oli 2020 izenäisyysvastaanotolla mekossa tyttömäiset puhvihihat. Jatkosota-EXTRAn goodreads-sivun puhvispoileri ei pilaa mitään. Siitä selviää enemmän kuin ize niteestä: Syksyllä 2011 huhu veteraanipoliitikko Kauko Sademiehen katoamisesta kiirii pitkin Arkadianmäen valonarkoja salakäytäviä. Perussuomalaisen kansanedustajan avustaja Mika Kingelin määrätään tutkimaan asiaa. Katoaminen näyttää liittyvän Patrian ja ulkomaisten tiedustelupalvelujen välisiin exoskeletonkauppoihin. Jatkosota-extra johdattaa lukijan politiikan salaliitonpunaisiin unikammioihin ja kansallisen identiteetin liukasreunaisiin hiidenkirnuihin. Päähenkilöitä ei ole, mutta verettömien sivuhenkilöiden muodostama ihmistuhatjalkainen saa tarinan edetessä yhä uusia jaokkeita. Yli-Juonikkaan absurdi poliittinen satiiri karjuu kirouksia auringolle ja miehille auringon takana. Kaiken valtioviisauden alku on vaihtoehtoisten tosiasioiden tunnustaminen. Ole onnellinen tai poistu.
ellauri065.html on line 241: J. Ylijuonikas on vapautettu sodanajan palveluxesta. Syyt: pienipäisyys ja lepsusti toimahteleva MAOA-geeni. Carlsonitkin on pienipäisiä ja niilläkin on joku paha Alzheimer-geeni.
ellauri066.html on line 238: Atwoodin kirjasta Käsineiti pitkitetty dystooppisen vähävaloinen tv-sarja on darwinistinen. Siinä nimittäin terotetaan että mies on naisen vihollinen tai vähintäänkin hidaste, josta on hyvä päästä eroon kun sen elatusapua ei enää tarvita. Ja niinhän se tietysti onkin, kun sitä oikein ajattelee. Eipä mieskään enää juuri tarvi kynnysmattoa kun se on loppuun mutusteltu. Päähenkilö joku Moss on aika suloton. Sen vahvuus on happamissa ilmeissä. Se on ainoa joka on mukana joka ikisessä jaxossa. Piisaa eltaantuneita miinejä.
ellauri066.html on line 296: Faktat, tarkkaan tutkitutkin, on Pynchonille vaan vaihtoehtona. Eikä siinä kaikki! Samaan hintaan saat filosofisia uninäkyjä, hulluja viittauxia, pitkiä mielikuvituxen kananlentoja, järjettömiä metaforia pyykkikorikaupalla - ja loputtomiin loputtoman kezeliäitä leikkisiä skenejä. Parempaa kuin televisio tai kissavideot.
ellauri067.html on line 169: Thomas Pynchon on (ei oli, se elää vielä!) uuden maailman aatelia. Syntyi May 8, 1937, Glen Cove, Long Island, New York, poliitikkoinsinööri Thomas Ruggles Pynchon Srin (1907–1995) and Katherine Frances Bennettin (1909–1996, a nurse) poikana. Esi-iskä William Pynchon matuili Massachusetts Bay Colonyyn Winthrop Fleetissä 1630, ja perusti Springfield Massachusettsin in 1636. Siellä me vietettiin 2007 juhannusta amerikansuomalaisten kerhotalossa. Ne paistoivat makkaraa kokossa 5m pitkillä makkarakepeillä ja lauloivat pehmeällä ärrällä "hotellin hämärässä". Noloa sanoi Helmi ja nolostui kun joku ymmärsi. Pynchonit o(li)vat varakkaita ja kuuluisia. Tom lie ollut aluxi nolo tapaus, kunnes hankki mainetta. Oli se sitä sen jälkeenkin. Pakoilee julkisuutta tosi rumasti.
ellauri067.html on line 368: In dulci jublilo on joulumakaroni jonka kexasi prahalainen professori Petrus Dresdensis 1300-luvulla. Eikä Heinrich Suso 1400-luvulla kuten Tomppa tiedottaa. Makruista on ollut jotain jo muualla. Rauhixessa on kokonainen laatikko pitkiä makarooneja 70-luvulta.
ellauri067.html on line 495: Pynchonin henkilöt on ihan papernukkeja, joihin on pantu hassunkurisia nimiä. Kuin Helmin joululepakot: RUSU, OKKO, NIKO, NAKER, LUSTO, NIELLA. Niitä ei kerta kaikkiaan jaxa edes kuvitella, kun ne on niin miehiä ja naisia vailla ominaisuuksia. Roger Rabbitkin on paljon monisyisempi. Sixei liioin jaxa ällistyttää jos joku niistä osoittautuu samaxi kuin joku toinen. Mitä väliä.
ellauri069.html on line 430: 90-luvun lopulla feministipiireissä alettiin huolestua siitä innosta, millä Saska Saarikoski -kaliiperin miehet lähti naisten asialle. Enste yleistettiin naisasia sukupuoliasiaxi ylipäänsä (sehän on miehiä aina kiinnostanut muutenkin). Sanottiin ettei ole tärkeetä mitä kullakin on jalkovälissä, kyllä miekkoset saa ja osaa olla naismaisia siinä missä naikkoset. Parhaat kokitkin on miehiä.
ellauri069.html on line 748: Dorothy asuu setänsä ja tätinsä maatilalla Kansasissa. Kun pyörremyrsky tempaisee heidän talonsa ilmaan, Dorothy ja hänen Toto-koiransa lentävät sen mukana. Lopulta myrsky pudottaa heidät Oz-nimiseen maahan, ja samalla sen itäosaa vallassaan pitänyt Idän ilkeä noita murskautuu talon alle. Pohjoisen hyvän noidan neuvosta Dorothy lähtee kulkemaan keltatiilistä tietä pitkin kohti Oz-maan keskipisteessä sijaitsevaa Smaragdikaupunkia. Dorothy toivoo, että kaupunkia hallitseva velho Oz auttaisi häntä pääsemään takaisin Kansasiin. Idän ilkeän noidan taikakengät lahjoitetaan Dorothylle, ja Pohjoisen hyvä noita antaa hänen otsalleen suojelevan suudelman.
ellauri070.html on line 97: maxaläikkäiseen sieraimeen, armeijan teräslankaisille silmälaseille, ylös alas pitkin tärkättyjä paidanetumuxia, Phi Beta Läppä merkkejä, Kunnialegioonan ritarimerkkejä, Leninin kunniamerkkejä, rautaristejä, Purple Hearteja, Valkoisia leijonia, Viktorian ristejä, eläkkeelle jäämisen kunniaksi saatuja kultavitjoja, Trump for President pinssejä. Jne.
ellauri070.html on line 250: streifend im langsamen Abstrich die Wange entlang, Ja se lentää löysin siiveniskuin poskea pitkin
ellauri070.html on line 275: Und da umarmt sie ihn, weinend. Ja siinä hiän halii häntä, itkien tietty.
ellauri070.html on line 416: pikista hekoista tuaksekka Bnca pitkistä hiuxista taaksekurkku Bianca panna voihkimaan liikut
ellauri070.html on line 473: Yx juttu on nyt sanottava Pynchonista: se on parhaimmillaan ympäristöjen kuvaajana: säiden, rakennusten, taivaan, mezänreunojen ja pilvien. Six varmaan musta tää kirjan loppupuoli on ihan parasta. Vähemmän typeriä salaliittojuonia ja sääliä herättävää slapstickia, joka ei naurata kuin sitä sananlaskunomaista raitapyllyistä paviaania. Schlumpf maleximassa pitkin sodanjälkeisiä sakemanneja ja vaan kazelemassa paikkoja kuin Kim Jong Il. Siinä sitä jotakin on.
ellauri071.html on line 73: 2 työtöntä sirkuspelleä loikkaa esiin naama valkoisexi maalattuna ja työasussa ja alkaa mätkiä toisiaan jättiläismäisillä (yli 2m pitkillä) vaahtokumipenixillä, jotka on tehty pienintä yxityiskohtaa myöden aidon näköisixi ja värisixi.
ellauri071.html on line 214: Meidän pitäisi saada lukea Pynchon-wikistä lisää sellaisia juttuja kuin "Yö jolloin Rog ja Majava tappelivat Jessicasta, kun tämä itki Kruppin sylissä", ja saisimme kuolata jokaiselle epäselvälle valokuvalle aiheesta.
ellauri073.html on line 74: – Usein kun teen videon, missä esitän jonkun tietyn ammattiryhmän edustajaa, kuten vaikka poliisia, tulee kommenttia, että ”nyt halvennat kaikki poliisit tässä ja teekkaritkin pilkkaat maanrakoon, miksi teet näin”, Kulmala kertoo.
ellauri073.html on line 168: 10v sitten David Foster Wallace meni autotalliinsa ja sitoi silmukan, heitti sen kaulaansa ja potkaisi pallin nurin. Kirjailijamaailma meni tolaltansa surusta. Wallu oli vasta 46vee eikä enää kirjoittaisi teräviä esseitä joissa on hirmu pitkiä lauseita ja paljon jalkanuotteja.
ellauri074.html on line 323: Cioranin kirjailijanuran alkukaudelta ja kirjeenvaihdosta löytyy paljon äärioikeistolaisuutta myötäileviä ajatuksia. Muun muassa Cioranin vuonna 1936 ilmestynyt teos Schimbarea la față a României sisälsi muukalaisvastaisia ja antisemitistisiä ajatuksia sekä totalitaristisen valtiojärjestelmän ihannointia. Cioran poistatti kaikkein juutalaisvastaisimmat kohdat kirjan ranskankielisestä laitoksesta 1990-luvulla. Berliinissä 1933–1935 Cioran oli kiinnostunut natsihallinnon toimista ja kirjoitti romanialaiseen Vremea-lehteen kolumnin, jossa hän puhui ihailevaan sävyyn muun muassa Adolf Hitleristä ja pitkien puukkojen yöstä. Hän suhtautui ihailevasti myös Italian fasistiseen liikkeeseen.
ellauri074.html on line 613: Kerrottakoon ensin hieman minusta. Olen kolmekymppinen ja urheilullinen mies. Valehtelisin jos väittäisin, ettei minulla olisi silti ollut minkäänlaisia erek- "ryhti"vaikeuxia. Arvelen näiden syyksi sitä, että vietän pitkiä aikoja istuen toimistotyöni takia, ja kotona taas kyyristyn älypuhelinta tuijottamaan.
ellauri077.html on line 69: Jos tiedot lähettänyt lukija on oikeassa Tävskytti oli aika lyhkönen ja läski. Sen takiako vaiko siitä huolimatta sen fiktiiviset vanhemmat kirjassa on pitkiä? Isä Jim oli hullu haikara jonka kallo levisi keittiön kuistin seinille mikroaaltouunista, joka oli jääkaapista oikealle pakastimen päällä. 65% hampaista eli 20/28 löytyi jälkisiivouxessa. (Oikea prosenttiluku on 71. Wallu ei kai ollut hyvä päässälaskussa. Kaikki 4 laskutapaa äärettömällä antaa vastauxexi ääretön. Vasta potenssi tuottaa uusia äärettömiä. Jos oletetaan valinta-axiooma siis. Tänse kyllä tiesi kun luki Cantoria.)
ellauri077.html on line 88: Lapsena hän kexi myös pelin nimeltä 'Kapteeni Lima ja hänen uskollinen sivuvaununsa Vuohi Sappi', ja hauskutti izeään esittämällä kummankin osaa pitkinä talvipäivinä. Amy usein pyysi saada olla Vuohi Sappi, mutta Wallu ei koskaan antanut.
ellauri077.html on line 97: Keskikouluvuosina Wallu alkoi pelata tennistä. Kilpailuhenkisenä pelaajana se alkoi pian osallistua kilpailuihin kaikialla Illinoisissa, ja pääsi seuratasolle. Ajellessaan pitkin poikin Illinoisia autolla se näki paljon maisemia ja rakastui kotivaltionsa topografiaan.
ellauri077.html on line 377: Kaverille muna kirjoitti: “En koskaan unohda iänensävyä millä se (Hedelmöitys siis), kun mä itkin sen kuullen, huudahti: "Lapsukaiseni!" No wonder avioliitto oli pitkä ja onnellinen. Muna koitti kääntyä takaisin katollisexi muttei onnistunut, sen henki oli kuivettunut. Se kirjoitti päiväkirjaan kilometrittäin elämän peruskysymyxistä. Kuolemasta tuli niin usein mainituxi että sillä oli sille kirjainlyhenteenä M (muerte). Käsi olisi muuten kipeytynyt ikävästi.
ellauri077.html on line 521: Pitkin öisii katuja
ellauri089.html on line 55: Siisteys on sexikästä Bobista. Peewee on melkein nätti kun sen vaatteet on pesty eikä niistä puutu nappeja, ja rintanapitkin on kiinni, tosin Peeweellä ei vielä ole mainittavasti rintoja. 10v kuluttua se voisi olla sievä. Ja älykkyys on sekin sexikästä. Peewee osaa liu'uttaa laskutikkua kuin teekkari. 2*2 = noin 4. I remembered hearing Dad say: "Some people insist that mediocre is better than best. They delight in clipping wings beause they themselves can't fly. They despise brains because they have none. Pfah! They laugh at clean panties because their own are soiled!" Touché, Lapukka, eikö mitä?
ellauri089.html on line 168: Schiaparelli tutki aurinkokuntaa, ja havainnoituaan Marsia hän laati planeetan kartan ja nimesi sen meret ja mantereet. Vuonna 1877 hän uskoi löytäneensä Marsin pinnalta pitkiä suoria muotoja, joita hän kutsui italiaksi nimellä ”canali” tarkoittaen kanaaleja. Käännösvirheen vuoksi niitä kuitenkin ryhdyttiin kutsumaan ”kanaviksi”, mikä johti kuvitelmiin Marsissa vaikuttavasta sivilisaatiosta. Muutama vuosikymmen myöhemmin Schiaparellin havainto todettiin joka tapauksessa optiseksi harhaksi.
ellauri090.html on line 139: Humanitismi kuulostaa aivan järkeenkäyvältä. Tai siis tosi tutulta: humanismihan pitää homo sapiensia aivan huippuna, muu luonto tarjoaa sille luontopalveluja. Jos yxi jättää niin toinen ottaa, “Ao vencido, odio ou compaixão; ao vencedor, as batatas.” Näinhän nää talousliberaalitkin laskeskelee, luovaa tuhoa, ne vaan koittaa lohdutella luusereita tolla "win-win" kusetuxella. Kapitalismin kannattajia vaan nolottaa kun se sanotaan näin ilman sarvia ja hampaita.
ellauri090.html on line 189: Roope teki aikamoisen luokkaretken, muttei sentään aloittanut ihan tyhjästä niinkuin höyhenpukuinen kaimansa. Roopen perustamaan akatemiaan Pauli Kanikin halusi välttämättä ja lopulta huolittiinkin pitkin hampain kun se tunki ovesta iso rahatukko edellä.
ellauri092.html on line 69: Suomen Wikipedian mukaan Ike kuului pyhitysporukkaan, mitä sekin pyhittää. Pyhä tarkoittaa luomakunnan herran reviiri. Jumala haukkuu ja juoxee kuin Nuutti pitkin aidanvieriä: tänne ei jänixillä ole asiaa! Potkii lunta varmemmaxi vakuudexi jaloilla.
ellauri093.html on line 602: Sinä aamuna jona pastori Frederiksenin ja Neiti Nielsenin kanssa ajoin autossa Fyenin tasaisia maanteita pitkin Søllingeen, luonto kukki ja taivas säteili ja sydämeni oli täynnä kiitollisuutta tämän maallisenkin elämän täyteydestä - vaikka eräs rakas hauta onkin matkani päämääränä. Pastorinrouva oli sydämmellisenä vastassa. Päivällinen oli valmiina, ja sen jälkeen minut lähetettiin rauhalliseen yläkerran huoneeseen nukkumaan päiväunia. Lehtimajassa joka oli luovutettu Povisen lesken ja tyttären asunnoxi kohta astuikin meitä vastaan hento, pienexi kutistunut nainen. Toinen silmä ja hiukan vinoon vetäytynyt suu kielivät lievästä ajatusten katkeamisesta. Hänen yllänsä oli vanhakuosinen musta puku ja päässä yhtä vanhanaikainen liian pieni olkihattu.Kaiken tuon huomasin saman tien tyytyväisenä. Hän on meidän ristimme, ämmä sanoi vielä vammasesta tyttärestä. Noniin, kuinka toisin oisi kaikki jos Povisella oisi käynyt parempi viuhka, sanomatta nyt kenen kaa. Leski esitteli sotasaaliita. Tässä on Sysmän kirkon sisäkuva. Tuossa Autotalon varakkaiden Montosten lahjoittama ruma kuparipakote. Tuolla Sirkka-tädin Israelista tuoma lampukka. Olisi ollut puhelemista kauniista esineistä vaikka kuinka pitkältä.
ellauri094.html on line 399: ja itkimme, kun Siionia muistelimme.
ellauri094.html on line 767: Would you stand up and walk out on me? Pitkin putkin kadun pintaa.
ellauri096.html on line 861: Saksalainen Jenan yliopisto palkkasi vuonna 1550 ensimmäisenä yliopistona erityisen meikkailunopettajan, ja pian meikkailu oli yhtä tärkeä osa yliopistoelämää kuin tanssi ja ratsastuskin. Tanssi ja ratsastus olivat kuitenkin laimeaa huvia mensuurimeikkailuun verrattuna. Toisessa vastapuolena on naaras ja toisessa kavioeläin. vain kolmannessa mahdollisesti rakas henkilö. Nimettömäksi jäänyt nuori opiskelija Göttingenin yliopistosta kuvaili päiväkirjassaan, kuinka hänen kielensä liimaantui kitalakeen ja tuskanhiki valui pitkin hänen selkäänsä mensuurimeikkailuottelun aikana. Tuntui samalta kuin laudaturseminaariesitelmän aikana. Hänen rohkeutensa palasi vasta, kun hän huomasi opponentin vielä suuremman ahdingon.
ellauri097.html on line 54: 12 opetuspojasta harva oli lukitaitoinen. Kun Suuri Marinadi lähti läpyttelemään kuin Kalle kiihtyessään pitkin mattoja ja parketteja, mutta yli Jordanin (tiesi missä on kahlaamo, Creutzfeldin-Johannes Kastajantaudin geenimuuntelemana, sen kastelemana), meni Sugar-Dannyn luoliin, jossa kustantamonsa alkoi Messiaan-kirjallisuuden seuran perinnekeruun omassa ja yhteisessä asiassaan. Markus: Taneli Europaeus, Matteus: Gottlund, Luukas: Lönnrot ja Johannes ehkä Julius Krohn. Mitä muistatte minusta mitä minä sanoin pienenä. Ja kaikki kirjaan. Kääröjä kerääntyy, papyrus rullaantuu. Yhdet jo kopioi ensimmäisiä. Saulukselle kanssa. Ja Barnabaalle: jakelu, apostolit, ja koko hangaround. Säilytetään luolissa, pannaan yhdet Qumraniin, jos tulee virhepainamia. Joo, kreikaksi tietenkin. Ei sit tarvii heti kääntää.
ellauri097.html on line 787: Though as for that the passing there Vaikka oikeasti niitä pitkin kulkijat
ellauri099.html on line 235: Ferranten teiniheroiini Gianní käy kiimaista teologista keskustelua söpön Roberton kaa. Roberto on kuvattu Robert Kennedyn tapaisexi jeesushahmoxi. Kivisaaressa kesällä 1968 iskemättömät tytöt itkivät kun tuli uutinen Robertin murhasta. Sijaiskärsimystä.
ellauri100.html on line 577: Virginiassa kannatetaan Donald Trumppia ja ahdistellaan märkäselkiä. Niille maxetaan hurrikaanivahinkojen korjauxista tosi huonosti jos ollenkaan, ja paperittomia jahdataan öisin pitkin Virginian kaupunkien katuja poliisien voimilla. We don't want any wetbacks latinos blackies and coons hereabouts. Get off my property. Minähän sen oravan myrkytin.
ellauri101.html on line 213: Valmistaudutko sinä jotta olisit valmis kun kuulet kuzun? Velvollisuus joka meidän on täytettävä. Alhaalla / ylhäällä, tämä maailma / toinen maailma, taivas / maa. Nää on kaikki tollasia portaita, tehtaanlattioita ja johtokunnan kerroxia. ABC, kissa kävelee / tikapuita pitkin taivaaseen. Leeveliltä noustaan leevelille kuin tasohyppelypelissä. Supermäntä ollaan, Antti Herlinixi pyritään kuin Nietsche (lähde: Eski Saarinen, Länsimaiden filosofia huipulta huipulle).
ellauri101.html on line 268: Keväällä 2007 Sairasvyö harjoitti hyväntekeväisyyttä osallistumalla YLE:n Hyvä -keräykseen ja Bangladeshin matkalle, jossa pyrittiin tukemaan sen bangladeshilaisten naisten viivalle yrittäjäksi ryhtymistä. Sairasvyö oli mukana lainaamassa mikroluottoja naisilta. Niillä rahoilla Sairasvyö hankki syksyllä 2007 izelleen muun muassa vanhusten palvelutaloja ja osti ja Laattapisteen myymäläkonseptin toteuttaneen GSP Groupin osakkeita ja nousi setelitikapuita pitkin yhtiön hallitukseen.
ellauri101.html on line 680: Grungemusiikki toi muotiin myös uudenlaisen pukeutumistyylin, johon kuuluivat varsinkin flanellipaitojen, villapaitojen ja pipojen kaltaiset arkiset kolean sään vaatteet. Tämä tyyli sai vaikutteita Neil Youngin nuoruudessaan vaalimasta imagosta, mutta se viittasi myös Seattlen ilmastoon. Yleisesti käytettiin myös kirpputoreilta hankittuja, kuosiltaan vanhahtavia vaatteita kuten 1970-luvun nahkatakkeja. Grungetyylissä miehet suosivat pitkiä ja hieman takkuisia hiuksia sekä lyhyttä partaa. Naisille tyypillisiä ovat tupeeratut ja takkuiset hiukset, vahva ja suttuinen silmämeikki, kirkkaan punaiset tai tummahkot huulipunat, repeilleet verkkosukkahousut sekä kuluneet, hiukan vanhanaikaiset mekot. Myös revityt farkut kuuluvat grungetyyliin. Kenkinä käytettiin yleensä joko kuluneita maihinnousukenkiä tai Conversen All Star -tennareita.
ellauri102.html on line 185: Paavitkin käyttävät Saatanan tavaramerkkejä. Ei heistä kukaan esiinny alkuperäisellä nimellään.
ellauri102.html on line 268: Isänmaallisuus ja kansallisuustunne on valjastettu vapaakauppavyöhykkeellä riiston välineexi. Niin kuin kaikkialla aina, sillä sitähän se on. Tikun nenässä vaan pihalle. Tehtaiden siirtäminen köyhiin maihin on pelkkää törkeää kusetusta. Rikkaammissa maissa työläisiä painostetaan palkanalennuxeen, etujen menetyxeen ja muuhun paikallisen sopimiseen muuttouhkailulla. Ja ennen pitkää hommat kuitenkin siirtyy pitkin maita ja mantereita ja vaihtaa paikkaa aina halvimmalla tarjooville huutolaisille. Eikä ne uudet paikat ole mitään tehtaita ne on tarpeettoman paskan kokoonpanohalleja joissa köyhiä lisääntymiskyvyttömiä naisia kusetetaan muovikasseihin. Kaikista järkyttävintä on että tää kaikki etenee vaan vastustamattomalla voimalla. Tää on täysin determinististä, painavampi paska valuu aina pohjalle ja kökkäreitä nousee pinnalle.
ellauri105.html on line 164: Varsinaista raamatunkohtaa ei löydy, mutta kerta Jeesus itki, kai se nauroikin.
ellauri105.html on line 501: Mefodin ystäviä ja tuon ajan ortodoksisia vaikuttajia vasemmalta oikealle: Paavali (myöh. arkkipiispa), Markos, Isaki, Savva ja Pietari (Kuva pappismunkki Mefodin albumista, © Valamon luostari) Pappismunkki Mefodi säilytti terävä-älyisyytensä ja sananvalmiutensa loppuun saakka. Häneltä saattoi saada kipakan ja terävän vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen. Otetaan tähän loppuun kaksi sellaista. Kun hän aikanaan Heinäveden Valamossa ollessaan istui Torakkahoviksi nimetyn munkkien asuntolan kuistilla yhdessä pappismunkki Savvan - toisen "koiranleuan" kanssa - valkoisissa viitoissaan ja pitkine partoineen ja paikalle saapui turisti kameransa kassa kysyen: "Saako ottaa kuvan?" - Mefodi jyrähti: "Joo, kuvata saa, muttei ruokkia." Toisen kerran saman kysymyksen edessä hän vastasi toimittaja-kuvaajalle, jonka hän ehkä epäili ottavan kenties huonolaatuisen kuvan. Hän sanoi: "Jospa tässä käy kuten paavi Pius V:lle, kun hänestä tehty maalaus - joka ei ollut paavin mielestä kovin ihastuttava - lähetettiin edelleen. Paavi oli näet kirjoittanut kuvan taakse: Älkää peljätkö, se olen minä, paavi Pius." Pappismunkki Mefodista jäi kirjoittamatta vielä paljon mielenkiintoisia asioita, mutta jospa jossain sopivassa vaiheessa saisin niistä koottua ja sanoiksi muodostettua toisen, pitemmän tarinan. Mutta olkoon nyt tämä jupina alkuna mahdollisesti uusille, uudenlaisille jupinoille tai ehkä paremminkin tarinoille ortodoksisista, mielenkiintoisista ihmisistä, joita ympärillämme on elänyt. Kuten aikaisemmin taisin mainita, alan taas itsekin joidenkin tuiki tuntemattomien ja eräiden hyvän-päivän-tuttujen kanssa väsyä tähän tietynlaiseen kriittiseen kirjoittamistyyliini, jonka jo kerran sain lopetettua. Jospa tässä syksyn ja talven aikana saisin lopetettua ja julkaistua jo melkein valmiit, keskeneräiset jupinani ja voisin lopettaa tämänkin Happy 1 -blogisivuston ympäristölle ja ainakin joillekin kanssaihmisille sopimattomana. HAP happy P.S. Infoa kirjoitusvirheistä ja muista hatarista tiedoista voi lähettää suoraan tämän blogin yhteysosoitteeseen: happy.ykkonen(at)gmail.com Ko. osoite ei ole muussa käytössä. Nettihoukka klo 11.44
ellauri107.html on line 310: Rapunzel on vuonankaali. Peltokaali on broccoli. Kääntäjä on tunaroinut. Kirjan puolivälissä Peppu käy täysrintamahyökkäyxeen naissukupuolta vastaan. Maureen ja Susan ja Peppu ei ehkä ole tyypillisiä, mutta saaneet tartunnan erityispahanlaatuisista muunnoxista virusta, joka vaivaa lähes kaikkia, ainakin 1900-luvun lopun jenkeissä. Ja se on kaiken mittaaminen rahassa. Kaikista karmeinta Pepun mielestä koko jutussa on se että se joutuu maxamaan elatusapuja. Puo on pahempi kuin Roope Ankka, se itkee kuin vesiputous menetetyn taalan perässä, se on pahempi kuin Kroisos Pennonen, se on Kulta-Into Pii. Se väittää ettei sen jumala ollut mammona, mutta kyllä se vaan oli, se vaan valitettavasti oli jumalansa veli Kain, jonka uhrisavu matoi pitkin mantuja. Riittävästi ei koskaan tullut manta.
ellauri107.html on line 351: Vaughn Monroe on ikävän näköinen hörökorvainen paleface joka vetää kyllä hyvin bassona Ghostriders in The sky. Pres. Reagan esittelee Vaughnin ex trumpetistina. Pili työnteli sen tahdissa 40-luvun tyttöjä housuerektio edellä pitkin talkitettua tanssilattiaa. Se oli kesä jolloin kaikkien ajatuxet täytti presidentin penis. Phillu Roth on penisten presidentti. Riittää. Tämä on aivan kuvottavaa.
ellauri108.html on line 324: Yhdessä unessa odottelin masixena jotain Seijan oloista tyttöä kotiin palaavaxi autolla joltain nussiretkeltä. Kun heräsin se oli palannut. Sillä näytti olleen hauskaa siellä, kuinka ikävää. Mut ehkä se silti antais vielä mullekin, pitää koettaa. Yrittänyttä ei laiteta, koittamatta sieltä ei pääse panemaan. Lähdin kipuamaan ylöspäin pitkin sen siroja nilkkoja hilloviivaa kohti. Fortes fortuna adiuvat.
ellauri108.html on line 349: 31Susanna oli kaunis ja hehkeä, 32ja koska hänellä oli huntu kasvoillaan, nuo kaksi roistoa käskivät riisua sen voidakseen täysin nauttia hänen kauneudestaan. 33Susannan omaiset ja kaikki, jotka hänet näkivät, puhkesivat itkuun. 34Molemmat vanhimmat astuivat kansan eteen ja panivat kätensä hänen päänsä päälle *, 35mutta Susanna katsoi itkien taivaalle, sillä hän luotti vakaasti Herraan.
ellauri109.html on line 642: Sekä aivan mahoton narsisti. Se on hapan koska Maureenin mies no 2 on komeampi ja julkkixempi kuin se. Hän osaa olla tärkeilevä snobi ja typerys. Hänen emotionaalinen kylmyytensä kasvaa pitkin harppauxin. Hänen kyvyttömyytensä rakastaa on suorastaan pelottavaa. Infantiiliasteelle jäänyt uivelo.
ellauri109.html on line 866: Saatuaan hyvän työuutisen Bloom rientää kertomaan siitä ystävälleen Rothille. Rothin reaktio on kylmä, hätääntynyt ja tyly. Roth antoi Bloomille kirjansa Pettämässä tavallista myöhemmin. Bloom huomasi että se on epämairitteleva kuvaus anglojuutalaisesta perheestä, joka selvästi on Bloomin oma, ja värikästä kuvausta sankarin ristiinsuihkinnasta joka selvästikin perustuu tositapahtumiin. Sitten tulee kuvaus sankarin näyttelijävaimosta, nimeltä Claire, pääpiirteissään tällänen: ikävystyttävä, keski-ikäinen, vekuttaa koko ajan sankarin rakastajattarien nuoruudesta. Bloomin reaktio oli - ylläri - että tää muotokuva oli ilkeä ja loukkaava, ja sen etunimen käyttö täysin epähyväxyttävää. Roth tuli kotiin mukanaan kalliita helyjä sovitusuhrina; Bloom vaati ezen nimeä ei mainita, mihin Roth pitkin hampain suostuikin.
ellauri110.html on line 527: ja äiti mun ymmärsi heti. elon pitkillä pientaroilla, pään kesäistä nurmea vastaan,
ellauri110.html on line 1083: George Pattison on ilmeisesti uskovainen kirjallisuus tms. proffa ja Dosto-fani joka on tapailevinaan kuolleista hetkexi hereille hätkähtänyttä Dostoa ruokapöydän ääressä. Nää kexustelut on pitkiä kuin Elvixen muna, niitä pitää vähän tiivistää. Ne on siitä hyviä että niistä näkyy hyvin minkäläistä porukkaa Doston kirjat keräävät. Se on kanssa yhden tyypin narsisti, joka haluis ehkä olla vähemmän izekeskeinen ja sosiaalisempi, muttei millään pysty. Sen pitää tehdä siitäkin joku iso numero, pohtia ja vaikeroida, mikä on vaan sitä samaa paskaa toisenvärisessä paperissa. Eikun tikulla pihalle. George onkin teologi, olishan se pitänyt heti arvata:
ellauri112.html on line 57: Nykyajan sielutiede, sekä filosofinen että varsinaisesti tieteellinen, onkin sentähden--kuten pitkin rintamaa voi huomata-- usein sangen jyrkästikin varuillaan assosiatsio-psykologian liioitteluja vastaan. Niinpä voitanee esim. Henri Bergson'in filosofiaa osittain pitää jyrkkänä vastavaikutuksena sitä vastaan. Mitä sielukäsitteeseemme tulee, ovat hänen mielestään sekä 'ykseys' että 'moninaisuus' sellaisia »cadres de l'intélligence», ymmärryksen kaavoja, joihin elävä todellisuus vain väkivaltaisesti pakoittamalla saadaan soveltumaan, »konfektsiovaatteita» eikä suinkaan mitan mukaan tehtyjä (kts lähemmin Aika 1911 s. 433 seur.) Tällaisen »mitan mukaan tehdyn» sielukäsitteen on James koettanut tuoda esiin perustavassa »Sielutieteen periaatteissaan.» Loistavassa luvussaan »tajunnan virrasta» (the stream of thought) suosittelee hän tätä kuvaa karakterisoimaan sielunelämän yleistä luonnetta. Nykyisessä kirjallisuudessa se onkin yleisesti omaksuttu.
ellauri112.html on line 106: Hra Jussi Snellmanin Erik-kuningas oli mielestäni sangen huomattava luoma. Hra Snellmanin esitys teki sen vaikutuksen, ikäänkuin olisi hän sangen tarkkaan tutkinut kunkin yksityisen piirteen ja vivahduksen sinänsä; ja monissa näistä hän mielestäni onnistui hyvin. Kuninkaan omituinen keveähkö ivailu, kun hän puhuu parempaan kääntyneen Göranin rakastumisesta, hänen sokea ja raaka vihanpuuskauksensa sanoman saavuttua Englannin Elisabetin rukkasista, monet tällaisista piirteistä saivat sangen sattuvan tulkinnan. Hyvä naamioitus ja sopiva ulkomuoto tukivat esitystä suuresti. Kolmannen ja neljännen kuvaelman suuressa raivokohtauksessa, kun Kaarina ja hänen lapsensa ovat jättäneet Erikin ja tämä vihan sokaisemana syöksee omin käsin tekemään lopun vangituista Stureista, kohosi hra Snellmanin esitys voimaan ja intohimoisuuteen, joka tietääkseni on hänellä uutta. Tuskan kourissa ikäänkuin alastomana värisevä, vaikeroiva sielu, niinkuin Strindberg yksin sitä osaa kuvata, tässä paljastui katsojalle huomattavalla selvyydellä. Mutta vaikka näin, yksityiskohtia muistellessa, esityksestä löytää runsaasti erittäin hyviä kohtia, on mielestäni kuitenkin kokonaiskuva hiukan laimea. Esittäjä ikäänkuin ei jaksanut saavuttaa riittävän syvällistä intuitsiota osansa ytimestä, se lähde, josta tämän sairaan sielun monet omituiset ja toisinaan varsin hyvin esiintuodut käänteet, mieleneleet pulppuavat, ikäänkuin tahtoi pysyä näkymättömänä.--Hra Puron Göran Persson oli Strindbergin hengen mukainen. Hra Puro oli osaansa saanut jotain siitä suorasta yksinkertaisuudesta, joka on Strindbergiläisen miehekkyyden ihanne. Tämä ihanne tosin on hiukan kaavamainen; ja siinä merkityksessä tässä osassa on teatteria. Göran, suuri valtioviisas ja toiminnan mies, viitsii tehdä hyvää vain niinkauan kuin eräs nainen häntä rakastaa; kun hän tulee petetyksi, sanoo hän muuttuvansa paholaiseksi ja raivoaa hirvittävästi. Mutta vaikka Strindberg näin, pitkissä kohtauksissa, antaa kuninkaan ja hänen valtioviisaansa puhjeta lyyrikoiksi ja panetella maailmaa ja elämää voimasanoilla, joita kenties ei kenellekään muulle sallittaisi, on hänen vuodatuksissaan aina hänelle ominainen tulivuoren hehku ja ukonjylinä, joka vaientaa arvosteluhalumme. Kuten sanoin, oli mielestäni hra Puro oikein käsittänyt osansa hengen. Hän osasi antaa oikean illusion tietoisesta, epätoivoisesta tahdon jännityksestä, joka lauetessaan purkautuu sokeana raivona. Mikä hänen esityksessään oli siloittamatonta tai teatteria, kuului mielestäni osaan.--Monet muutkin osat sietävät mainitsemista. Herra Ahlbergin Svante Sture oli komea ylimys, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson, hra Pihlajamäen siltavahti hyviä esityksiä. Juhana-herttuaa esitti hra Salo, Kaarlea hra Urho Somersalmi, Kaarina Maununtytärtä nti Horsma ja tämän isää hra Falck. Perjantain esityksessä oli runsas huone ja suosionosoitukset vilkkaat. Tänään esitetään kappale kolmannen kerran. (Uusi Suometar 27.11., 28.11. ja 1.12.1912)
ellauri112.html on line 188: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).
ellauri115.html on line 195: Apaiseri oli aikoinaan Nabun kanssa keskustellut paljonkin jumalista sekä uskosta sekä orjien verilöylyn jälkeen, kun hän seurasi hattilaista Suppiluliumaa, öiden hiljaisuudessa mietiskellyt jumalien ja ihmiskohtalon välistä arvoitusta. Hänestä oli jumalissa liian paljon järjetöntä, sillä hänen kovat kokemuxensa olivat osoittaneet hänelle heidän tekojensa olevan ihmistekoja huonommat. Vertauskuvallisesti he panivat aasin selkään ylettömän kuorman, ruoskivat juhtaansa tämän voihkeesta huolimatta eivätkä antaneet tälle juomaa ja vihantaa rehua. Kaiken sen takia heitä piti ylistää hyvixi. Hän oli pitkinä öinä tullut siihen eriskummalliseen ja hänen tietääxeen pappeja kauhistuttavaan johtopäätöxeen, että jumalat, joiden luultiin puhuvan ajattelevan kuin ihminen, eivät olleet mitään jumalia, vaan ihmisten ajatuxia, jotka kuolisivat heidän kanssaan. Ihmisten mielikuvitusjumalat ne näyttäytyivät näyissä, nämä ne puhuivat, vaativat, vihastuivat ja leppyivät. Yxikään elävä ihminen ei tietänyt, mikä oli oikea tai oikeat jumalat. Ei ollut olemassa mitään syytä, joiden tähden jumala olisi paljastautunut ihmisille.
ellauri115.html on line 464: Vaikka olen usein kärsinyt pahemminkin, en ole koskaa viettänyt niin perusrasittavaa elämää kuin tää levottoman ahdistuxen aika, kun kuljeskelin lakkaamatta yhdestä epäilystä toiseen, voittamatta mitään pitkistä meditoinneista kuin epävarmuutta, pimeyttä [hui], ja ristiriitoja koskien mun alkuperää ja mun tehtäviä.
ellauri115.html on line 854: 5. Ja he itkivät, paastosivat ja rukoilivat totisesti Herran edessä,
ellauri118.html on line 295: 2. Radiohiili kumoaa ajatukset pitkistä ajanjaksoista.
ellauri131.html on line 37: Valemuistoja. Niitä tulee Seijalle liukuhihnalla. Sellaisen näin 13. syysk. vastaisena yönä painajaisena. Petteri tai Pauli oli yökastellut Merikadulla jännittäessään koulun alkua. Vaihdoin sen lakanat ja lähdin harhailemaan kadulla. Exyilin taas kerran Merikatu 3n rapussa. Rapun kiveys oli uusittu, sillä oli hiekkaa ja vettä. Vinttikerroxeen ei taaskaan ollut kaidetta. Piti pelätä. Huoneistossa asui taas rikkaampia serkkuja. Jaakko Hintikka oli perustanut katuja partioivan miliisin johon minun piti kuulua. Eski Saarisen ei jostain syystä tarvinnut. Epätoivoisena kuljin pitkin Bulevardia lumisohjossa, opiskelut venyivät enkä saanut loppuun tutkintoa. Ezin mielenterveyspalvelua ja hukkasin torin kohdalla toisen vaaleanpunaisen sukkani. Mamu kadunlakaisija löysi sen ja huusi perääni: mikä tämä on. Se on minun sukkani, vastasin ja kiitin häntä arabian kielellä. Sikuri. Vai oliko se sokeri. Shukran. Shukran laka. Kösönöm seepän, yhdellä ässällä. Tai no kahdella, muttei kaxoisässällä.
ellauri131.html on line 205: Suomalaiset raivasivat Hitlerin Saksalle ”elintilaa” idästä – inkeriläiset piti asuttaa suojaksi Neuvostoliiton hyökkäykselle. Virolainen Karl lähetettiin Suomeen salamurhaamaan Mannerheim. Keskitysleirin 93-vuotias ex-vartija joutuu nuoriso-oikeuteen Saksassa, leirillä oli myös suomalaisia poliittisia vankeja. Sota vei Lauri Lampulta veljen ja kodin, luotisuihku runteli terveyden - sotainvalidi odottaa 100-vuotispäiväänsä: ”Juhlitaan ilman raskaita muistoja”. Sairauksien runtelema ja ikäloppu Mannerheim makasi pitkiä aikoja vuodepotilaana Suomen kohtalon kriittisinä sotavuosina, paljastaa uutuuskirja. SUOSITTELEMME!
ellauri131.html on line 815: Enkeli: Ei satu. Ei vielä pitkiin aikoihin.
ellauri131.html on line 1062: vaeltaa puistokäytävillä sinne tänne, und wird in den Alleen hin und her pitkiä kirjeitä vain kirjoittaa
ellauri132.html on line 248: …kerta hieno kieli vaan häirizee. No tää ohje on vähän joka iikalla. Tietysti, sua opetetaan aina käyttämään kuvakieltä luovassa kirjoittamisessa. Ja kyllähän sä tottakai haluut luoda tunnelmaa lukijoille kuvilla ja sen sellaisella. Kuiteskin, monet kirjailijat inttävät etteisun pitäis käyttää pitkiä sanoja, erikoisia sanoja, useita sanoja missä yhdelläkin selviää. Tajuunhan mä tän, tuleehan siitä ongelmia jos kuvaa 'lämpimästi' vs. vaan sanoo sen; koska ei pitäis koskaan käyttää adverbeja. Kuiteskin, Orwellista Kingiin, ne on kaikki yhtä mieltä ezun pitäs pitää kieles yxinkertaisena. Kurt Vonnegut termentää:
ellauri132.html on line 410: Se voi yrittää pitkittää mahd kauan, mut jos se aikoo ylipäänsä tulla sinne, se TODNÄK tulee ennen mua. Muistakin naaraista 60% ei tuu ollenkaan. Voihan siihen laittaa imutusta alkuun tehokeinoxi. Kundit tarvii aikaa toipua ruiskahdettuaan. Ne on niin herkkiä. Meidän (naaraiden) stooreissa, me koitetaan laittaa pariskunnat tulee yhtä aikaa heti perään uudestaan, kert se oli niin ihanaa. Pornolehvoissa se näyttää toimivan. Mutta tosiasiassa koiras tarvii aikaa ladata kasseja ennenkö sillä alkaa uudelleen seisoa, jos alkaa ollenkaan. Varaa siihen aikaa stoorissa. Ruiskauxen jälkeen se on arka; sitäpaizi sitä alkaa heti nukuttaa. Sixpä
ellauri132.html on line 693: Keskusta. Sun jopi stoorin keskustassa on tehdä heron kvestistä niin vaikea kuin mahdollista niet joka hetki näyttää yhä epätodennäköisemmältä eze selviää. Sun pitää nostaa stakeja pitkin matkaa ja luoda yhä intensiivisempiä esteitä samalla pitäen tiukasti silmällä loppua. Eri juonikohdat voi sisältää pääjuonen plus eri alajuonia. Pääjuonen pitää aina pullistua kohti ratkaisua.
ellauri132.html on line 699: Juhatus. Tää on stoorin alku. Nouseva toiminto. Kerta stoori on alkanut, on tärkeä luoda jännitettä nostamalla stakeja. (Vittu etmä inhoon noita stakeja. Se on niin JENKKIÄ.) Sun pitää nostaa stakeja pitkin matkaa ja luoda yhä intensiivisempiä esteitä samalla kun pidät silmää tiukasti liimattuna loppupäätelmään.
ellauri132.html on line 918: Auf ihre Schlaf und weinte. Da rief es von der Wand: Siihen yhteen paikkaan ja itki. Silloin kuului seinästä:
ellauri132.html on line 941: Die Schwester stand und weinte, Großmutter gab den Rath, pikkusisko itki, ja isoäiti antoi kokeneena neuvoa,
ellauri133.html on line 250: Myöhemmin Henry ja hänen jenginsä löytävät Benin ja kiduttavat tätä. Ben kuitenkin pakenee metsään ja juoksee sieltä pitkin puroa, jonka varrelta hän löytää Billin ja hänen kaverinsa. Yksi Henryn jengiläisistä Patrick Hockstetter eksyy viemäriin ja joutuu Sen tappamaksi. (Top tykkänään! tässä oli passiivi! p.o. Se tappaa sen.) Kaverukset yrittävät parantaa Benin haavan, mutta eivät saa ostettua siihen tarvikkeita. He kohtaavat Beverlyn. Eddien palatessa kotiin hänen kimppuunsa hyökkää Neibolt Streetin autiotalon kohdalla sairastunut spitaalinen, jonka jälkeen hän kohtaa Pennywisen. Beverly taas kuulee Derryssä kadonneiden lasten huutoja kylpyhuoneen lavuaarista. Hänen aiemmin leikatut hiuksensa sitovat hänet lavuaariin kiinni, joka peittää hänet yltä päältä vereen. Hänen isänsä ei taas näe verta, joten hän luulee Beverlyn seonneen. Bill kohtaa Georgien kellarissa, jossa Pennywise yrittää tappaa hänet.
ellauri133.html on line 263: Bill kohtaa kädettömän Georgien, joka pyytää päästä kotiin. Bill hoksaa Georgien olevan pelkkä harhautus, ja hän ampuu Miken pulttipistoolilla Georgien. Tämä muuttuu Pennywiseksi, joka hyökkää ystävysten kimppuun. He epäonnistuvat puolustamaan itseään, ja Bill joutuu Pennywisen kaappaamaksi. Richie uskottelee Billin olevan syypää kaikkeen, mutta hän käyttää tätä tilaisuutena harhauttaa Pennywisea. Kerho pelottomana hyökkää Sen kimppuun ja he onnistuvat näin päihittämään Sen. Pennywise voimattomana pakenee pimeään kuiluun, nälkäisenä ja nöyryytettynä. Bill löytää Georgien sadetakin ja hyväksyy tämän kohtalon itkien muiden lohduttamana.
ellauri133.html on line 537: Bevin sormi kulki pitkin Billin kynnetöntä sormea. Eikai Billiltä nyt tule ennen aikoja!
ellauri135.html on line 638: Isä oli Vologdan sairaalan kirjanpitäjä.Mitä hän nyt oli, säälittävä juoppolalli ja rehvastelija. Kaikkein epätoivoisimmassa puutteessakin hän käytti puhkipestyä ja tärkättyä paidan etumusta ja leventeli syntyperällään. Hän oli venäläistynyt latvialainen, syntyjään Jagelloneja. Juovuspäissään hän hakkasi minua. Meitä oli kuusi lasta yhdessä ainoassa huoneessa, keskellä likaa ja löyhkää, jatkuvia riitoja ja nöyryytyksiä. Lapsuus oli vastenmielisintä aikaa. Humalassa isä jankkasi aina Pushkinin runoja ja itki ja voihki. Kyyneleet virtasivat tärkätylle paidan etumukselle, hän ruttasi sen, sätti itzeään ja huusi, että Puškin oli ainoa valonsäde tällaisten kirottujen saastojen elämässä. Hän ei muistanut ainoatakaan Puskinin runoa kokonaan. Hän aloitti aina alusta, mutta ei koskaan pääsyt loppuun. Isältä olen oppinut vain 2 Pushkinin säettä:
ellauri135.html on line 922: Sittemmin bridgerooms huolehtivat vakavasti, ja hiänen ikäisensä on kuusitoistavuotias Michel, tämä poika, joka vain ajetaan lasten kanssa, ajaa, vihastuu ja kärsii itsensä ja ympärillä perusteettomasta mustasukkaisuudesta, kuten aikuisena. Varenka rauhallisesti hyväksyi vieraiden seurustelun, koska hiän tunsi jatkuvasti tunteitaan runoilijalle. Lermontov, vaikka ymmärsi tosiasioiden tilan, ei kärsinyt. Vakavissa epäilyksissä se tunsi mentaaliset nousut ja alamäet, lyhyet hetket onnesta ja pitkiä päiviä ja mustasukkaisia öitä. Mitä Varvara Lopukhinasta tuntui, kun hiän katsoi kaiken tämän? Varmaan se ajatteli, aivan oikein, että Mikko on täysi sekopää.
ellauri135.html on line 923:
Sillä välin hiänen sulhasensa välittivät vakavasti hiäntä, ja hiänen ikäisensä on kuusitoista-vuotias Michel, tämä tomboy-poika, joka juoksee vain aloittelijoiden kanssa lapsineen, vihastuu ja kiduttaa itseään ja kaikkia hiänen ympärillään kohtuuttoman mustasukkaisuuteen kuin aikuinen. Varenka hyväksyi rauhallisesti vieraiden edut, koska hiänellä oli edelleen hellävaraisia tunteita runoilijalle. Lermontov, vaikka tiesi todellisen tilanteen, kärsi. Epäilemättä hän koki hengellisiä ylä- ja alamäkiä, lyhyitä onnen hetkiä ja pitkiä päiviä ja yötä kateutta. Mitä Barbara Lopukhina tunsi ja katsoi kaikkea tätä?
ellauri140.html on line 136: Jotkut kirjalliset tekeleet uhraa historiallisen totuuden arrkkityyppisille myyteille, ja tekee runoudesta raamatullisia kvestejä, kuntaas Dispenser vahvistaa tarinansa ajankohtaisuutta arrrkkityyppisillä hahmoilla. Pitkin matkaa Homohaukassa Dosetti ei keskity ajattomaan kaavineeseen, vaan käyttää sellaista kaavinetta siirtääxeen menneisyyden merkityxen nykyaikaan. Menneitä jauhamalla Dosetti löytää keinoja paisuttaa Elisabetin hovin tärkeyttä. Se ei tee tapahtumista myyttiä, vaan pikemminkin meemeistä päivän uutista. Transukirjassa Dosetti kumittaa erotuxen arrkkityyppisen ja historiallisen välistä ihan tahalteen. Esimerkixi Dosetti ei varmaan usko joka tavua Brittikronikassa, mitä Arttu lukee Alma Mediasta. Tässä tapauxessa Aamulehti palvelee historian runollista vastinetta (niin aina). Siltikään tämmöinen runollinen historia ei ole myyttiä; pikemminkin, se 'koostuu uniikeista, vaikka osaxi fiktiivisistä tapahtumista kronologisessa järjestyxessä.' Sama erottelu toistuu kirjojen I ja V poliittisessa viestissä. Toki niiden ajankohtaisuus oli selvempää runon kirjoituxen aikana kuin nyt. (Äläs nyt! You don't say!) No täähän on just sama tematiikka kuin Danten komiikassa. Ja miljoonassa muussa kirjassa. Kynäilijät pompittaa fiktiivisiä avataarejaan ilmastaxeen omia ennakkoluulojaan. Tää menis tonne ja tapais ton ja size sanois että näin. En seiso kirjani takana vaan ajatusteni. Kuvitteleminen on ammattini, enhän mä enää muuta tee, enkä senpuoleen osaakaan.
ellauri140.html on line 523: And creeping sought way in the weedy gras: näkemyxiä, jotka ryömi pitkin ruohikoita,
ellauri140.html on line 528: With timely pride above the Aegyptian vale, Aika ajoin pitkin Egyptian peltoja,
ellauri140.html on line 545: With swarming all about his legs did crall, Jotka ryömi pitkin nuppiparan vartta vaapperaa,
ellauri141.html on line 281: heu me, per Vrbem (nam pudet tanti mali) Heus mua, pitkin stadia (että vittu onkin noloa),
ellauri141.html on line 798: Viimeinen tsääntti X on kaikista pitkäveteisin. Siinä saarnaajana on poeetta. Hemmetin pitkiä listoja. Paljon choseja. Hyödyttömimmät hemmot on parhaita, niikö esim poeetat, eli "kertojat". "Man's own responsibility and glory". Joopa joo. An epic of the human soul. Voi vittu mitä torttua. Inhottavaa progress potaskaa. Bernard kirjoitti tän turauxen siitä alunperin ranskaxi vuonna 1959. Pohjustikohan se tätä Noobelia? Mä menin sinä vuonna kansakoulun ekalle luokalle.
ellauri142.html on line 601: No oikeesti, tää intiaaniversio näyttäytyy apinalle erittäin monisilmäisenä, suita, rintoja piisaa ja käsivarsia, kiekko hanskassa. Loistoisaa kaikki käsittävää komeutta. Ei ihme että Ärjylällä on tukka pystyssä. Muhkean muotosi monine suineen ja silmineen, pitkine käsivarsineen, lukemattomine varpaineen ja jalkoineen, leveine rintoineen, julmine hampaineen sen, niin kuin minäkin, näkevät
ellauri143.html on line 1290: Synnilliset naiset on kyllä hyvin pahoja, niistä voi saada tauteja, ne on naisellista mutaa, mutta vielä pahempaa on olla tossukka. Sille nauraa kaveritkin, ja ilman jälkiruokaa saa mennä nukkumaan, piharuokintaan.
ellauri144.html on line 808: los árboles: el día puita pitkin: päivä on
ellauri145.html on line 391: Défilent lentement dans mon âme; l´Espoir, Etenevät hitaasti pitkin mun sielua,
ellauri146.html on line 422: Tähän olis kiva vielä joku Vignyn pessimistisistä värsyistä. Ne tuppaa vaan olemaan pirun pitkiä. Aika mieskohtaiselta tää kyllä vaikuttaa, ja misogyyniseltä.
ellauri147.html on line 509: Isoisäni luki kabbalaa ja hikoili niin kovasti, että isoäidin piti antaa sille puhdas paita päivittäin. Näihin aikoihin naisen tehtävä oli synnyttää lapset, laittaa ruokaa, pestä paidat, hoitaa talous ja ansaita elatus - miehet tutkivat Tooraa. Vasta kun isoäitini ei enää jaxanut hankkia elantoa, isoisäni suostui pitkin hampain rabbixi. Mixhän jutkuäijät on niin haluttomia luopumaan uskostaan?
ellauri151.html on line 229: Android väittää ettei jeesustarinoissa ole värisanoja. No ei niitä ollut antiikissa paljon muutenkaan, kun ei ollut värituubeja, Pompeijin graffititkin oli mustavalkoisia. No olihan siellä mosaiikkeja, ja kreikkalaiset pazaat maalattiin elävän näköisixi egyptiläisiltä opituilla konsteilla. Kuvista pahastuvat aaprahammin porukat eivät suvainneet senkään vertaa väri-iloa. On evankelistoilla sentään paikka paikoin mustaa, punaista, valkoista, sinistä, vihreää ja keltaista. Mutta eihän jumalinen tarvi paljon värejä. Sille on kaikki enemp vähemp black and white.
ellauri151.html on line 1028: Pettyneenä Kerttu päätti tehdä seppukun. Sitten tuotiin pappia, mutta vääränväristä, mistä frater Jaakko pastorille varsin räyhäsi. Jaakko sanoi kääntyneensä poispäin papin paholaisesta, ei niinkään kohti paavia. Pettynyt pastori pyysi Amelien rukoilemaan protestanttisesti puolestaan. Amelie suostui pitkin hampain jonkun isämeidän lukemaan. Pastorin suuta kuivasi, se oli nuolaissut ennenkuin tipahti. Ei kannattaisi, ei edes aina sittenkään. Amelien olis pitänyt potkaista kykkivää pastoria navakasti persauxiin. FIN.
ellauri151.html on line 1112: Eräänä päivänä näin Mordecai Meirin hautajaissaattueen. Leski kulki käsivarret koholla, itki ja vaikeroi. Hänen perässään käveli joukko miehiä jotka juttelivat keskenään. He ikään kuin ilmaisivat: "Mordecai Meir on [oli] Mordecai Meir, me olemme me. Hän on vainaja, mutta me elämme. Hänet viedään hautaan, mutta meidän [meidän vaimojemme] on maxettava vuokramme ja lastemme opetus. Meillä ei ole enää mitään yhteistä."
ellauri152.html on line 229: Kolminkertaisesti mystisessä kohdussa, minne miehet ei pääse, me ollaan juhlittu, yön Astarte, maailman äiskä, jumalten elämän lähde! Mä kerron siitä jotakin, mutten enempää kuin on lupa. Seppelöidyn siittimen ympärillä, n. 120 naista tasapainoilee kiljuen. Vanhat masit on miesten asuissa, toiset on tätitunikoissa. Parfyymien lemut, soihtujen käry kelluu meidän keskellä kuin pilvet. Mä itkin kuumia kyyneliä. Kaikki me heittäydyttiin selälleen Borbeijan jalkoihin. Loppupeleissä, kun uskonnollinen akti oli suoritettu, ja kun sinipunainen siitin oli uponnut uniikkiin karvakolmioon, silloin alkoi mysteeri, muttei siitä sen enempää.
ellauri152.html on line 299: KORYDON Hän otti mukaan puntitkin ja 20 vuohta evääxi.
ellauri152.html on line 466: Veljeni Israel Joshuan oli edistyksellisten näkemystensä vuoksi vaikea puhua isäni kanssa, jonka ainoa vastaus oli "Jumalaton! Juutalaisuuden vihollinen!" Sen sijaan veljeni kävi pitkiä keskusteluja äitini kanssa, ja he puhuivat minusta usein silloinkin kun olin läsnä.
ellauri153.html on line 629: Seuraavana aamuna Jonatan meni kaupungin ulkopuolelle lähelle Daavidin piilopaikkaa. Hän ampui latingin, kuten oli Daavidin kanssa sopinut, ja siitä Daavid tiesi, että Saul oli yhä aikeissa tappaa hänet. Sitten Jonatan lähetti palvelijansa takaisin kaupunkiin. Jonatanilla ja Daavidilla oli nyt hetki aikaa kahden kesken. Miehet itkivät, ja Jonatan hyvästeli surullisena nuoren ystävänsä, josta tuli nyt elintasopakolainen. (1. Samuelin kirja 20:35–42.)
ellauri153.html on line 637: Saulin viha Daavidia kohtaan muuttui pakkomielteiseksi. Jonatan katseli avuttomana, miten hänen isänsä kokosi lopulta armeijansa ja kierteli kuin mielipuoli pitkin maata etsimässä edes yhtä peräviatonta miestä. (1. Samuelin kirja 24:1, 2, 12–15; 26:20.) Mitä Jonatan teki? Raamattu ei kerro, että hän olisi koskaan ollut mukana edes seurapoikana yhdelläkään Daavidin vastaisella sotaretkellä. Hän ei voinut ajatellakaan sellaista, sillä hän oli uskollinen Jehovalle ja Daavidille ja piti kiinni ystävävänsä keskijalasta.
ellauri160.html on line 412: I dug the ell-square pitkin; Kaivoin hiekkalaatikon1 kokoisen kuopan.
ellauri160.html on line 486: 5Sireni on Talasniementiellä homojen mökkiä vastapäätä asustava leski jonka miehellä oli ikkuna-ja-ovitehdas ensin omassa pihassa, sitten Sysmäntien varressa. Harppisaku Swoboda kulki valkoviinikännissä pitkin Talasniementietä ja hölisi niitä näitä kaikille. Se laittoi suntion mökkiin vaakalaudoituxen, joka ei siihen yhtään sopinut, se oli oikeastaan mauton. Nyt on senkin tynnörimaha jo aika kuihtunut.
ellauri160.html on line 506: Sofiasta tehtiin näköhavaintoja pitkin viikonloppua kyseisessä hotellissa.
ellauri160.html on line 531: Samaan aikaan lukija kiinnitti huomiota Audi RS6 -ökyautoon, joka ajeli edestakaisin pitkin Kanavarantaa. Pian paljastui, että ratin takana oli kukapas muu kuin Stefu. – Stefun toiminta oli jotenkin outoa hänen sahatessaan autolla edestakaisin Kanavanrannassa ja peruutellessa omituisesti. Hän oli myös jotenkin poissaolevan näköinen ja näpräsi kovasti puhelintaan, Seiskan lukija arvioi.
ellauri160.html on line 577: Tämä uni oli todellisuuden jatke. Vuoteessa Gina puhui kuin pyhä nainen ja portto. Hân kirkui niin kovasti että pelkäsin naapurien juoksevan hātiin Hän hymisi, itki, luki jaksoja Korkeasta veisusta, nimitti itseään portto Rahabiksi. Hän se oli säästänyt vakoojat jotka Joosua Nunin poika oli lähettänyt vakoilemaan Jerikoa ja he olivat maanneet hänen sylissään. Minä, Itchele, olin yksi heistä. Toisessa
ellauri161.html on line 319: – Ihmiset, joita vegaanitkin ovat, eivät kuitenkaan ole käveleviä dogmeja, opin inkarnaatioita; he kilvoittelevat omien dogmiensa ja noiden oppien näkökulmasta katsottuna läpihaurean, kiusauksia ja ansoja täynnä olevan todellisuuden välillä. Joskus on ihan pakko syödä kanavoileipä, kun ne ovat niin hyviä. Mutta rukoilen sen jälkeen aina, kadun ja paastoan.
ellauri161.html on line 956: Qui, le long des grands murs de l'hospice blafard, joka pitkin hospizin kalpeanvihreitä seiniä
ellauri163.html on line 516: 8 Ja Israelin lapset itkivät Mosesta Moabin kedoilla kolmekymmentä päivää; ja itku- ja valituspäivät Moseksesta täytettiin.
ellauri163.html on line 575: Huomaa, että halu parhaaseen, vaikka se olisikin heikko, riittää meille, koska uskomme, että käyttämällä asianmukaisia viljelytapoja sitä voidaan kehittää, vahvistaa ja vahvistaa, muuttaa sen vankaksi ja kestäväksi resoluutioksi. "Mutta tämä epätoivo, vaikka olisitkin heikko, oletkin sitä mieltä, tarvitset sitä! jos se ei ole olemassa, et voi tehdä mitään!" — Myönnämme sen täysin: uskomme ensinnäkin, että fiatin vapauden kannattajat antavat meille, ettei ole mitään keinoa luottaa parannuspäätökseen, joka ei perustu haluun parantaa! Pitkän haileinen työn suorittaminen vastahakoisesti, ei rakastaminen sitä, mitä pyritään saavuttamaan, on poistaa kaikki mahdollisuudet menestyä.
ellauri171.html on line 1177: Kun he olivat asuneet siellä noin kymmenen vuotta, 5 myös Mahlon ja Kilion kuolivat, ja Noomi jäi ilman kahta poikaansa ja miestään. 6 Kun Noomi kuuli Moabissa, että Herra oli tullut auttamaan kansaansa antamalla heille ruokaa, hän ja hänen miniänsä valmistautuivat palaamaan sieltä kotiin. 7 Hän lähti kahden miniänsä kanssa paikastaan, jossa hän oli asunut, ja lähti tielle, joka vie heidät takaisin Juudan maahan. 8 Silloin Noomi sanoi kahdelle miniälleen: "Menkää kumpikin takaisin äitisi kotiin. HERRA osoittakoon sinulle laupeutta, niin kuin olet osoittanut laupeutta kuolleille miehillesi ja minulle. 9 Suokoon HERRA, että jokainen teistä löytää levon toisen aviomiehensä kodista." Sitten hän suuteli heitä hyvästit, ja he itkivät ääneen 10 ja sanoivat hänelle: "Me palaamme sinun kanssasi kansasi luo." 11 Mutta Noomi sanoi: "Palaa kotiin, tyttäreni. Miksi tulisit kanssani? Onko minulla enää poikia, joista voisi tulla aviomiehiänne? 12 Palatkaa kotiin, tyttäreni; Olen liian vanha hankkimaan toista miestä. Vaikka luulisin, että minulla olisi vielä toivoa – vaikka minulla olisi aviomies tänä iltana ja synnyttäisin sitten poikia – 13 odottaisitko, kunnes he kasvavat? Pysyisitkö heidän puolestaan naimisissa? Ei, tyttäreni. Se on minulle katkerampi kuin sinulle, sillä HERRAN käsi on kääntynyt minua vastaan!" 14 Tässä he itkivät taas ääneen. Sitten Orpa suuteli anoppiaan jäähyväiset, mutta Ruth tarttui häneen. 15 Noomi sanoi: "Katso, kälysi palaa kansansa ja jumaliensa luo. Mene takaisin hänen kanssaan." 16 Mutta Ruut vastasi: "Älä pakota minua jättämään sinua tai kääntymään pois sinusta. Minne sinä menet, minä menen, ja minne sinä pysyt, minä pysyn. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani. 17 Missä sinä kuolet, minä kuolen, ja sinne minut haudataan. Kohtelekoon HERRA minua, olkoon aina niin ankarasti, jos jopa kuolema erottaa sinut ja minut. ”
ellauri172.html on line 817: Valtaosa pappiromskuista käsittelee papin pippelöintiä. Huismanni oli oikeassa että papin kohdalla nimtuten tämä osa silverbäkin reviiristä on se kiperin. Ihmekös tuo kun katolliset ruuvaa irti papin kikkelin. No kyllä protestantitkin koittaa estää papin hevosia karkaamassa muihin talleihin. Siitä syntyy aika lailla misogyniaa, happamista marjoista. Le dégoût, la haine de la femme le firent jurer comme un charretier.
ellauri180.html on line 490: Were burnt for beacons; cities were burned, Poltettiin soihtuina, kaupungitkin,
ellauri180.html on line 502: The flashes fell upon them; some lay down Jotkut peittivät maaten silmänsä ja itkivät,
ellauri181.html on line 102: Pili haluaa alistaa ja alistua, se haluaa osallistua ja kazella. Se on ehkä vähän perverssi, tai ei niin vähänkään. Bisexuaali Colettekin kolahtaa siihen kuin veizi voihin. Mut mixe kuzuu sen ällön ex-Helenin kylään Clairen kiusaxi? Koska se on niin vitun narsisti, mitä muutakaan. Täähän on kuin chick littiä, nyt Pilillä on TAAS Elisabet ja Birgitta josta valkata. Märkä uni maxapala kädessä. Pilin isä ei arvosta koiria jotka lisääntyvät ilman avioliittoa ja paskantavat maahan. Jutku. Pilin isä on aivan mahdoton sähläri. Olikohan Hermannikin. Pili jäi ikuisixi ajoixi oman laitapuolisuutensa itkijäxi. Se oli epäonnistunut narsisti. Kiltti Claire ei enää saa Pilin piliä värähtämään. Se kaipaa jotain tujumpaa. THE END.
ellauri182.html on line 318: Biden ärisi kansakunnan tilapuheessa Putinille ilmeellä, jota ymmärtävät rebublikaanitkin. Sota on siitä hienoa että kiistelevien apinoiden napina hiljenee xenofobisemman viholliskuvan edessä. Kansakunta ryhdistäytyy ja järjestäytyy johtajansa taaxe. Juuri senpä takia "Ukrainan selkkauxen" sotaakäyvät osapuolet yxituumaisesti välttävät verisiä lehtikuvia ja sinkkiarkkuja.
ellauri184.html on line 380: Seuraavassa seikkailussa menstruaatiohäiriöstä kärsinyt nainen varasti Jeshuan ukkosen, oikosulun takia Jairuxen tytär pääsi kuolemaan. Mut ei hätä ole tämän näköinen, JHWH toi varapatterin. Olihan tääkin temppu nähty ennenkin, Elisa niisti kerran henkiin poikavainajan. Yritän samaa. Onnistui! Elisa oli tosin maannut pojan. Jeshuan ei tarvinnut mennä niin pitkälle. Mutta varapatteritkin oli nyt aika tyhjänä.
ellauri185.html on line 220: 10.3.2022 klo 8.57 - Kikan Profiili: Ne on nykyään vitun pitkiä
ellauri185.html on line 438: 43. Mixemme ole saaneet vihiä avaruuden älystä? Mixemme saa vihiä älystä edes maapallolla? Hiljaisuuteen on monta hyvää syytä. Abigail hoxaa epäillä, että ehkä ufot ovat fiktiota. Olisivatpa legal alienitkin! Toinen selitys voisi olla että täällä on käyty toteamassa tilanne ja lähdetty vähin äänin pois. 3. on, että samaa tietä kulkeneet sivilisaatiot ovat muutkin räjäyttäneet izensä tähtitaivaan tuuliin heti kun ovat kyenneet. Tai sitten alienit ovat olleet täällä valloitusretkellä mutta ne ovat pienempiä kuin kärpäset, ja joku nauta on huiskaissut niiden armadan hännällä lehmänläjään. Muumissa marsilaiset arvelivat Vilijonkan lehmän perusteeella että muumilaaxo on vähän jäljessä kehityxestä. Samahan voisi päteä tyhmistä alieneista, tai sitten meistä. Nojoo, ei tästä tämän enempää. Tää on selvästi jonkinlaista modernia taivastoivoa.
ellauri190.html on line 128: 990-luvulla rusien ja petsenegien välit huononivat uudelleen. Kiovan suuriruhtinas Vladimir Suuri löi (993) heidän joukkonsa Trubez-joen varrella (varmasn Trubezkoin kotipuro), mutta vuonna 996 hän itse kärsi tappion Vasikolkovin kaupungin luona. Näiden tapahtumien vuoksi suuriruhtinas rakennutti arorajalleen vartiolinnoitusten ketjun, joiden välillä oli hyvin nopea ja tehokas varoitusjärjestelmä petsenegien hyökkäyksistä. Samantapainen kuin taipiilla markiisisaarilla. 1000-luvulla poljaaniheimon kupeessa oli 13 eri petseneegiheimoa, jotka liikkuivat Tonavan ja Dneprin välimaastossa. Noin vuonna 1010 petsenegien välille tuli kiistoja. Ruhtinas Tirahin petsenegit ottivat uskokseen islamilaisuuden, kun taas kaksi läntistä heimoa (belemarnit ja pagumanidit: yhteensä 20 000 henkeä) ruhtinas Kegenin johdolla siirtyi Tonavan yli Bysantin valtakunnan alueelle keisari Konstantinos IX aikana Dobrudzhaan ja he kääntyivät ortodoksikristityiksi. Tästä seurasi no end of trouble petsenegeille. Bysantin keisari suunnitteli saavansa heistä vartijakansan pohjoisrajalleen. Mutta vuonna 1048 ruhtinas Tirahin johdolla valtava määrä petsenegejä (melkein 80 000) ylitti jäätä pitkin Tonavan ja hyökkäsivät Bysantin balkanilaisia alueita vastaan.
ellauri190.html on line 140: Novgorod oli Kiovan Venäjän toiseksi tärkein keskus. Sen sijainti Itämereltä Mustalle merelle johtaneen Viikinkien idäntien sekä Volgaa pitkin itään suuntautuneen reitin risteyksessä vauhditti kaupan, käsityöammattien ja kulttuurin kehitystä. Vielä keskiajalla Novgorod oli tärkeä kaupunki myös alueen suomensukuiselle väestölle, tästä kertoo esimerkiksi kaupungin keskiaikainen Tšjudintsov -niminen katu, joka on viitannut Tsudeihin. Ne oli niitä tsuhnia.
ellauri192.html on line 580: and a chili runs down my spine. chili luiskahtaisi selkäpiitä pitkin.
ellauri194.html on line 63: Nähtävästi kirjaimellista ”Megiddon vuori” -nimistä paikkaa ei ole ollut Luvatussa maassa eikä sen ulkopuolella, ei ennen näyn muistiin kirjoittaneen apostoli Johanneksen päiviä eikä hänen päivinään. Har-Magedon-nimen merkitys juontuu näin ollen ilmeisesti muinaiseen Megiddon kaupunkiin liittyneistä tapahtumista. Se sijaitsi kauppareittien risteyksessä, joten sen tärkeyden takia siitä on mainintoja Egyptin kirjoituksissa sekä Raamatussa. Se sijaitsee nykyisessä Israelissa Afulan kunnassa (38 900 asukasta) ja sinne voi ajaa valtatie 66:ta pitkin.
ellauri194.html on line 121: Disney-elokuvassa Hopon poppoo Hessu lähtee lomalle Highway 66:iä pitkin. Pojat syövät matkailuvaunussa maissintähkiä kilahtaen rivin lopussa kuin Remington merkkiset kirjoituskoneet. Kukaan ei istu puikoissa, niinkuin ei istu nytkään.
ellauri194.html on line 176: Taloudellisia tappioita Luomelle ei koidu, vaikka sato menetettäisiin kokonaan, mutta kesän työ valuu hukkaan. Monesta oli jo selvitty. Loppukesästä trombi kaatoi puita ja heitteli navetan kattopellit ympäri pihaa. Kaatosateet lanasivat kasvit lopullisesti maahan, ja kun Luomi ei ollut rakentanut niille tukikehikoita, herneet ja härkäpavut mätänivät. Parsat ja kukkakaalit eivät kasvaneet ollenkaan, korjattu kurpitsasato mätäni, ennen kuin hän ehti säilöä ne. Mätää kurpitsanestettä valui pitkin lattioita.
ellauri197.html on line 239: O would, beloved, that you lay Voi jospa rakkaani sä lojuisitkin silleen,
ellauri203.html on line 62: Välttely - Aivan kuten sammuttaminen, mutta toisin kuin pitkittyneet mykkäkoulut, välttelyn ei ole välttämättä tarkoitus olla vakavasti huomattava rangaistus, vaan sitä käytetään sen sijaan luomaan "tauko" sitoutumisessa, jotta he voivat laskea, kerätä itsensä ja palata aloittamaan uudelleen, yleensä erilaisella lähestymistavalla. Aluksi välttely tulee loputtomina tekosyinä. He ovat yhtäkkiä liian kiireisiä tai väsyneitä käsittelemään sinua, mutta he eivät ole liian kiireisiä tai väsyneitä kaikille muille. Heidän naamionsa on alkanut lipsua, he voivat kertoa, että olet tietoinen tästä, etkä voi paljastaa kohtaavasi häpeää, syyllisyyttä, häpeää, häpeää ja muuttunutta, negatiivista käsitystä itsestään mielestäsi, joten he yksinkertaisesti välttävät sinua hinnalla millä hyvänsä.
ellauri203.html on line 215: Fyodor Dostoevsky´s novels mirrored his life: complicated, tense and full of psychological unrest. He was as dedicated to the women that accompanied him on this difficult journey as he was to the novels that he felt compelled to write. Lets explore the great writer’s relationships with his three key hens, Isajeva, Suslova and Snitkina. (There were more, but they were not key.)
ellauri203.html on line 229: Anna Snitkina, who was 25 years Dostoevsky’s junior, was his stenographer during his work on The Gambler. The process of completing the novel engrossed both of them so much that they could not imagine life without each other, marrying in 1867. This particular novel was where Dostoevsky’s three great loves intersected: Appolinaria Suslova formed the basis for its protagonist, it was written as his first wife, Maria Isaeva, passed away, and stenographed by his future wife, Anna Snitkina.
ellauri203.html on line 231: To begin with, Dostoevsky only saw practicality in his marriage to Snitkina: he was in need of stability and confidence in the future. As a result, the union began down to head along the same route as his previous relationships. However, the couple’s extended “honeymoon” abroad, which ended up lasting four years, allowed them to escape Russia’s oppressive atmosphere and try to build a family. It began well: Sonya, a little girl, was born a year after their marriage. Tragedy soon struck, however, when Sonya passed away. The pair went on to have three more children, one of whom also died. They were married for 14 years until Dostoevsky’s death, in which time Snitkina experienced a great deal of anguish brought on by Dostoevsky’s difficult character and lifestyle, namely his jealousy and gambling addiction. However, she remained stoically committed to him and did not remarry after his death, when she was just 35.
ellauri203.html on line 233: Anna Snitkina did not attempt to change Dostoevsky, accepting him warts and all, which made this marriage the happiest and most harmonious in the writer’s turbulent life. That´s the only working way to survive a hopeless narcissist.
ellauri203.html on line 352: Kirja alkaa keskustelulla Stanisław Ignacy Witkiewiczin dystopisesta romaanista Kyltymättömyys. Romaanissa uusi Mongoli-imperiumi valloittaa Puolan ja esittelee Murti-Bing-pillereitä itsenäisen ajattelun parannuskeinona. Aluksi pillerit luovat tyytyväisyyttä ja sokeaa tottelevaisuutta, mutta lopulta johtavat niitä ottavien kehittämään kaksoispersoonallisuuksia. Miłosz vertaa nokelasti pillereitä marxilais-leninismin älyllisesti tuhoaviin vaikutuksiin Neuvostoliitossa ja neuvostoblokissa.
ellauri203.html on line 602: Onnex onnex pikkupillu oli niin päästä sekaisin eze tappoi izensä hyyskän viereisessä kojussa, ehkä Stavron kynäveizellä tai paskalapiolla, who cares. Nikke odotteli ikkunassa ja kazoi pientä hämähäkkiä. Sen jälkeen se oli mainiolla tuulella, hakuna matata, ja silloin sen kaveritkin oli aina loistotuulella. Koska ne oli sen narsistinen hovi.
ellauri203.html on line 637: Nikke haluaa antaa anteexi vaan izelleen. Se on ilmaista kuin käteenveto. Jos se pystyy siihen niin ei ole pitkä matka enää taivaaseen. Kristus antaa vapaalipun jahka annat izellesi anteexi. A-B-C, kissa kävelee, tikapuita pitkin taivaaseen, vaikka myllynkivi kaulassa.
ellauri204.html on line 90: Silloimpa kerran niin kävi, ett'ei kuninkaan-tyttären kulta-pallo pudonnutkaan hänen kätehensä, jonka hän sitä tavoittaakseensa oli korkealle kuroittanut, vaan kiepsahti maahan ja vieri suoraa päätä vetehen. Kuninkaan-tyttären silmäily sitä kyllä seurasi, mutta, pallo katosi ja kaivo oli niin syvä, ett'ei pohjaa näkynyt. Nyt hän itkemään hyrähti, itki ääneensä itkemistänsä eikä saanut mieltään lohdutetuksi. Hänen näin valittaessansa, häntä joku puhutteli: "mikä sinun on, kuninkaan-tytär, pidäthän sinä senkin porua, että johan kivi kovanenkin tuosta heltyy?" Tyttö nyt ympärillensä katsahti, saadaksensa selville, mistä ääni tuli, ja jopa näki sammakon, joka vedestä pisti paksun, ruman päänsä. "Vai sinä se olet, vanha pulikoitsia," sanoi hän, "minä itken kultaista palloani, joka minulta putosi kaivohon." - "Rauhoitu, vain," vastasi sammakko, "ehkähän minä neuvon keksin, mutta mitäpäs minulle annat, jos ma tuosta sinulle noudan sinun leikki-kalus." - "Mitä vain tahdot, sammakko kulta," sanoi tyttö, "minun vaatteeni, minun helmeni ja kallihit kiveni, vieläpä, tämän kultaisen kruunun, joka on päässäni." Sammakko vastasi, "sinun vaatteistas en piittaa, en sinun helmistäs enkä kalliista kivistäs enkä myös sinun kultaisesta kruunustas; mutta jos tahdot minua rakastaa ja minä pääsen sinun leikki-kumppanikses ja toverikses, jos suot minun istua vieressäs sinun pöytäs ääressä, syödä sinun kultaisesta taltrikistas, juoda pikku pikaristas ja nukkua vuoteellas, -- jos tämän minulle lupaat, niin kyllähän minä tuonne sukellan ja noudan sieltä sinulle kulta-pallos." - "Ah lupaampa," vakuutti tyttö, "sinulle kaikki, mitä tahdot, jos vain minulle tänne hankit palloni." Mutta hän ajatteli: "mitähän lörpöttelee tuo tyhmä sammakko, se kuristen vedessä istuu vertaistensa joukossa eikä siitä ole kenenkään ihmisen kumppaniksi."
ellauri204.html on line 94: Seuraavana päivänä, kun tyttö kuninkaan ja kaiken hovi-väen seurassa istui pöydän ääressä, syöden kulta-taltrikiltaan, silloimpa joku tuli, "plitsis, platsis," portahia kömpien, ja ylös ehdittyään koputti se ovelle ja huusi: "kuninkaan-tytär nuorin, laske minut sisälle." Tämä juoksi katsomaan, ketä siellä, mutta kun hän oven aukaisi, istuipa tuossa sammakko. Silloin hän äkkiä oven sulki, meni taas istumaan pöydän äärehen ja oli aivan tuskissaan. Kuningas pian huomasi, mitenkä hänen tyttärensä sydäntä kovin tykytti, ja lausui: "lapsukaiseni, mitä pelkäät, onko oven takana ehkä joku jättiläinen, joka tahtoo sinut viedä mukahansa?" - "Eipä niinkään," tyttö vastasi, "ei siellä jättiläistä ole, vaan ompa sammakko ilkeä." - "Mitä sammakko sinusta tahtoo?" - "Voi rakas isäni, eilen, kun metsässä istuin kaivon vieressä leikittellen, putosi kulta-palloni vetehen. Koska tätä kovasti itkin, kävi sammakko palloa minulle noutamassa, ja lupasimpa sille, että se kumppanikseni pääsisi, koska se tuota kaikin mokomin vaati, mutta en hiukkaakaan aavistanut, että se saattaisi päästä pois vedestä. Nyt on se tuolla ulkona ja pyrkii tänne sisälle luokseni." Samassa ovea toistamiseen kolkutettiin ja ääni huusi:
ellauri206.html on line 426: viikunapuun luo ja kaatui polvilleen itkien
ellauri207.html on line 112: Edellisvuoden jouluna hän oli kutsunut Lisbeth Salanderin mökilleen Sandhamniin. He olivat tehneet pitkiä kävelyretkiä ja keskustelleet dramaattisella äänellä tapahtumista, joihin he olivat joutuneet edellisvuonna, jolloin Mika oli kokenut näin jälkikäteen katsottuna elämänsä kriisin, ja retkien jälkeen he olivat puineet tapahtumien jälkimaininkeja punkassa. Mika oli tuomittu parittelusta pariksi kuukaudeksi vankilaan, hänen maineensa tyhjäntoimittajana oli vedetty lokaan ja hän oli joutunut lähtemaan aikakauslehti Millenniumin toimituxesta lerppahäntä koipien välissä. Mutta yhtäkkiä kaikki oli muuttunut hyväxi: Teollisuusjohtaja Henrik Vangerin elämäkerta, jonka kirjoittamisen Mikael oli alkuun kokenut hyvin ansaituksi terapiaksi, olikin muuttunut yllättäen hyvin ovelan, tuntemattoman sarjamurhaajan (en enää muista kenkä) takaa-ajoksi.
ellauri210.html on line 87: Varhain deekuuntunut Jarry pyöräili kekkaamassaan kurko Ubun roolissa pitkin poikin Pariisia Clement-polkupyörällään pummaamassa tutuilta. Jarryn pyörässä ei ollut jarruja. Sen viimeinen toivomus oli hammastikku.
ellauri210.html on line 666: le long du tronc d'arbre pitkin puunrunkoa
ellauri210.html on line 975: Pienet hylätyt vasikat itkivät kuin hylätyt vasikat
ellauri213.html on line 155: Isaac Williams on elokuvien katsoja, television katselija, toimittaja, bloggaaja, pelaaja, sarjakuvafani ja roolipelaaja. Hän on ollut baarimikko ja tarjoilija, ja nyt hän kirjoittaa listoja CBR:lle. Hän keskittyy tv-sarjoihin ja elokuviin. Vapaa-ajallaan Isaac voi tavata pelaamassa, lukemassa, pelaamassa D&D:tä, kävelemässä Birminghamin pitkiä kanavia pitkin kuin Jeesus ja katsomassa elokuvia.
ellauri214.html on line 294: asadero: Se onkin enemmän kuin surullista. Vuosikymmenien propaganda venäläisten hyvyydestä ja muun maailman pelkästä pahuudesta kantaa hedelmää. Sekin varsin surkeaa on, että Putin sekoittaa jo kolmiyhteydenkin politiikkaansa ja käymäänsä valloitussotaan. Aivan niin kuin tsaaritkin aikoinaan, kun pyrkivät olemaan kirkonkin päämiehiä ja silläkin tapaa hallitsemaan kansaa.
ellauri214.html on line 372: Minusta tuntuu ihan samalta, sillä erotuksella että minulla ei ole edes työtä. Usein tulee mieleen Hectorin laulun sanat: "Mä olen jotakin jossain, se on mun ainoa työ." Mutta elämäni on silti enimmäkseen kivaa. Teen pitkiä kävely- ja pyöräretkiä, luen, askartelen, kiertelen kirppareilla... Asiaa varmaan auttaa se, että olen hyvin introvertti enkä juuri kaipaakaan ihmisten seuraa. (Paitsi että sienestyskaveri olisi tosi kiva.)
ellauri214.html on line 626: Rakastaisiko Steve Jobs minua vielä jos hänellä olisi syöpä turtleneck shirtin sisällä? Kysyi jumala. Jumala vei kaiken Steve Jobsilta ja itki samalla myötätunnosta. Mitä vittua? No jo on narsistinen tarina.
ellauri216.html on line 52: Rivoja munkkivizejä ei tahdo löytyä. Albumissa 93 käytiin läpitte tää vanha nunnavizi: Nunna sanoo papille joka kuljettaa hikistä kättä autossa sen reittä pitkin kohti riemurasiaa: muista psalmi 129.
ellauri216.html on line 113: Riittää se nussiminen! huutaa Terppa kyyhkyläisille pää punasena. Keljutti niin ettei voinut mennä keljaan. Minun kaltaiselle (sic) miehelle se on tosipaikka. Terosta aggressiivisuus on jotain hienoa, samoin räppi, varmaan graffititkin. Ällöttävä muikeileva kuikelo.
ellauri216.html on line 238: Tulipalo kirjastossa. Tero rahjustaa poispäin ziljoonan arvoinen postilla sylissä. Todnäk se sytytti sen ize. Serafim luotti Teroon kuin talousliberaali toiseen. Varattomat veljet tuijottivat kirjastonsa paloa ja varmaan tunsivat menettäneensä jotakin. Vaikka siellä oli vain kirjoja. Kaikilla oli kännyt tallessa, ei siis huolen häivää. Terolla oli nyt ainoana hallussaan Dionysioxen postillan ykköspainos. Se itki vaikkei ollut ketään nussittavaa lähellä. Tero ja Suzän kiitää tähtitaivaan alla eri suuntiin. Suzänilla on kapeet kasvot ja laaja perse. Modiglianin naisihanne.
ellauri216.html on line 240: Jaajaa, olisi pitänyt rakastaa enemmän kaikenlaista puolivillasta: puita, lapsia, santelintuoksua, kynttilänvaloa marraskuussa, Ryokanin runoja joita hän luki ääneen, halvaa ja halpaa teetä, paljasjaloin tanssia persialaisella matolla, kömpelösti soitettuja pianoetydejä, tiibetiläisiä mantroja cd-levyltä, salaviisaasti hymyileviä buddhia, ruusun pudonneita terälehtiä, pitkiä puheluita kaukaiselle ystävälle sivusta kuunneltuina, ohuelle siniselle paperille kirjoitettuja kirjeitä, päiviä ja öitä. Olisi pitänyt rakastaa enemmän hiljaista naurua, hellästi koskettavaa kättä ja oudon sileää kämmentä, sotkuista hiuspehkoa, ajelemattomia kainaloita ja kohollaan olevia selkänikamia. Jotta olisi voinut rakastaa Susannea, olisi pitänyt rakastaa kaikkea tätä paskaa mitä hän toi mukanaan ja millainen hän oli. Eihän siitä tullut pitkän päälle lasta eikä paskaakaan.
ellauri216.html on line 541: Jumalankantajaisä Makarios syntyi Egyptin suistomaa-alueen kylässä vuoden 300 tienoilla. Nuoruudessaan hän työskenteli kamelinajajana. Jumala kutsui häntä kuitenkin toisenlaiseen elämään ja Makarios vastasi kutsuun kuuliaisesti. Hän vetäytyi kylässään keljaan ja aloitti yksinäisen rukous- ja paastokilvoituksen. Kun ihmiset tahtoivat tehdä hänestä papin, hän pakeni toiseen kylään. Siellä raskaaksi tullut tyttö alkoi syyttää Makariosta häpäisemisestään. Makarios otettiin kiinni ja häntä raahattiin pitkin katua. Häntä lyötiin ja solvattiin, mutta hän ei sanonut sanaakaan puolustaakseen itseään vaan päinvastoin lupasi tehdä työtä hankkiakseen elatuksen naiselle ja lapselle. Makarios piti tilannetta Jumalan lähettämänä. Hän oli tuolloin noin 30 vuoden ikäinen. Kun Makarioksen syyttömyys tuli aikanaan ilmi, kylän väki lähti joukolla hänen luokseen pyytämään anteeksi. Mitenkä totuus tuli ilmi? No, when the woman's delivery drew near, her labor became exceedingly difficult. She did not manage to give birth until she confessed Macarius's innocence. She confessed that she had slandered the hermit, and revealed the name of the real father. (Who was it?) A multitude of people then came asking for his forgiveness, but he fled to the Nitrian Desert to escape all mundane glory.
ellauri216.html on line 642: Luostariin rakennettiin vuonna 1717 Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkko, joka on Marian Ilmestyksen kirkon ohella luostarin vanhin kirkko. Rakennustöiden valmistuttua pyhän ruhtinas Aleksanteri Nevalaisen reliikit siirrettiin sinne. Siirto tapahtui Nevaa pitkin juhlavin menoin, ilotulitusten saattelemana.
ellauri216.html on line 673: Toimitan liturgian jälkeen suuren vedenheiton kirkossa. Täällä ei ole tapana mennä jäälle vettä heittämään. Rinteet ovat jyrkkiä ja liukkaita. Isä Jesaja vainajan kynnet oli kasvaneet varpaiden läpi pitkixi kiehkuroixi. Haritonia alkaa etoa. Oliskohan sittenkin pitänyt lähteä Glafiran matkaan? Kiiruhdan salamana ulos keijasta ja vedän viivana housut alas. Mutta paska oli ehtinyt ensixi. Tähän päättyy osa II.
ellauri216.html on line 703: Suureen skeemaan vihitään usein vanhoja munkkeja hieman ennen kuolemaa. Suuressa skeemassa munkki tai nunna saa vapautuksen oman kinobioottisen luostarinsa järjestyksestä ja mahdollisuuden toteuttaa omaa rukousjärjestystä ja elämänrytmiänsä, joskus myös esimerkiksi erakkona. Skeema on siis eräänlainen tavoitteellinen henkinen taso, joka ylittää ihmisen maalliset halut. Se on elämää jatkuvassa rukouksessa. Se on Herramme Jeesuksen Kristuksen kävelevänä ikonina olemista, niinkuin kuppiloiden mainoxet. Ihmiset, niin maallikot kuin munkitkin, hakevat skeemamunkilta hengellisiä neuvoja omaan uskonnolliseen ja hengelliseen elämäänsä.
ellauri217.html on line 150: Arabivaltio nojasi Jumalan kanssa tehtyyn uuteen sopimukseen. Vastineeksi kuuliaisuudesta Jumala antoi Jaakobin jälkeläisille oikeuden luvattuun maahan. Paikka, jonne Jaakob oli pystyttänyt patsaansa, oli Jerusalemin Temppelivuori. Kalifi al-Malik antoi rakennuttaa sinne valtakuntansa keskuspyhäköksi Kalliomoskeijan. Pyhäkön keskellä on pylväiden ympäröimänä paljas kallio, maailman peruskivi. Sen päällä nukkuessaan Jaakob näki taivaaseen johtavat portaat, joita pitkin enkelit kulkivat. Tältä kiveltä myös Muhammed nousi taivaaseen jo Jaakobin käyttämiä tikapuita pitkin. Tällä tavoin hän ylitti copycattina Jaakobin suorituksen. Alef gimel daleth, kissa kävelee, tikapuita pitkin taivaaseen. Tarinassa Muhammed on uusi Jaakob, joten Jaakobin siunaus yhdistyy myös Muhammediin, jolle Jumala näin antoi luvatun maan ja koko maanpiirin hallittavaksi siunaukseksi kaikille kansoille. Tästä sopimusrikkomuxesta kärhämöivät GT-sählämit ja filistealaiset tänäkin päivänä, ja Rifaan porukat pyörii jaloissa joukon jatkona.
ellauri217.html on line 177: Ibn Hisham kertoo Muhametin taivasmatkasta useita muunnelmia. Tarinan mukaan Gabriel toi Muhammedille ihmiskasvoisen hevosen nimeltään Buraq, joka oli kantanut muitakin profeettoja. Muhammed päätyy Gabrielin kanssa Jerusalemiin, missä hän tapaa Abrahamin, Mooseksen, Jeesuksen ja joukon muita profeettoja, jotka olivat kokoontuneet rukoilemaan yhdessä. Muhammedille tuodaan tikapuut, joita pitkin hän nousee taivaan portille. Sitä vartioi 144 miljoonaa enkeliä. Muhammed nousee kaikkien seitsemän taivaan läpi ja sen jälkeen Paratiisiin. Mooseksen neuvosta Muhammed tinkii Jumalan kanssa päivittäisten rukousten määrästä, jonka saa vähennettyä viidestäkymmenestä viiteen. Mooses kehottaa jatkamaan tinkimistä, mutta Muhammed ei kehtaa. (Tää pätkä on selkeästi coveria Abrahamilta Sodoman ja Gomorran kaupankäynnistä.)
ellauri217.html on line 225: Hetkinen, Muhammedin muori oli tuskin neljääkymmentä, miten ne muuten oisi ehtineet bylsiä sitä määrää lapsia? Tai bylsiä kylläkin, siinä ei kauan nokka tuhise varsinkaan täydellä kassilla, mutta odotuxet ovat pitkiä. Kassi oli varmaan läski kun se sai tupla illallisia.
ellauri219.html on line 676: Tällainen katsomus merkitsee tietysti hengellisen kastin eristymistä, joka tietysti tapahtuu luonnon pakosta, mutta kun se näin systematisoidaan, se merkitsee samaa kuin sybikaalisten harjoitusten puolella esmes koripalloilun tai poliisina toimimisen kieltäminen kaikilta alle 195 cm pituisilta. Tietysti lajin piiriin etsiytyy luonnostaan pitkiä, mutta ei sitä kieltää voida hukkapätkiltäkään! Kuten esim. Kimmo Koskenniemeltä, jonka sääntökirjan tuntemus hyvin korvaa mitä siltä uupuu korinalustyöskentelyssä.
ellauri220.html on line 434: – On mahdotonta vastata kysymykseen, olisiko Yhdysvallat voinut pitää aseet hallinnassaan pitkittyneen termiittiyhdyskunnallisen konfliktin sattuessa Turkissa, maanantaina julkaistussa Simson Centerin raportissa (siirryt toiseen palveluun) sanotaan. Pitkätukkaiset miehet (Simson) ja porsliiniset naiset (Delila), suttuiset ja holtittomasti naiskentelevat, voivat saada ne käsiinsä. Kommunistit ovat kaiken takana.
ellauri221.html on line 62: Bond nappaa julkisesti klubin nähden benzedriiniä eli piriä. Suomessa amfetamiini on luokiteltu huumausaineeksi 1968 alkaen. Korkein oikeus on vuonna 1998 linjannut, että amfetamiini on erittäin vaarallinen huumausaine. Sodassa sitä annettiin porukoille piristyxexi. Sitä veti tri Pauli Pylkkänenkin pitkinä leikkauspäivinä.
ellauri222.html on line 1022: "Yritin viettää yhden yön tuon tytön kanssa salaa vaimolta ja perheeltä ennen kun lähdin laivalle. Olimme molemmat työssä kuljetusosastolla. Mutta en saanut sitä järjestymään. Joten kannoin viikkokaudet kondomia taskussani enkä päässyt sitä käyttämään. Kerran kaikki oli jo sovittu mutta silloin vaimoni isoäiti kuoli. Minun täytyi hakea isoisä hautajaisiin. Hän ei käsittänyt mistä oli kysymys. Istuimme kappelissa missä urut soivat. Ukko sanoi: Kas tuohan on kappale jonka tahdissa se vanha koira kuoli', ja veisteli vitsin toisensa jälkeen. Sitten hän tunsi arkussa lepäävän vaimonsa ja sanoi kiihkeästi 'Mitä, tuossahan on äiti! Minä näin hänet eilen tavaratalossa. Mitä hän täällä tekee? Äiti, äiti! Ja silloin hän ymmärsi ja purskahti itkuun. Miten hän itkikään. Ja minä myös. Me kaikki. Minulla oli kondomi yhä taskussa. Mitä sanotte?
ellauri238.html on line 372: Nuorena Saarikoski oli nuorison villitsijä, radikaalisuudellaan keikailija, josta tuli tavaramerkki. Siinä hän oli kuin Brigitte Bardot tai Elvis. Mutta ”tähtiä katsellessaan hän itki kuin neekeri”, Pekka Tarkka kirjoitti Saarikosken kaipauksesta. Eikä Saarikoskella lopulta ollut mitään muuta kuin kirjoittaminen. Ja kossu, gini sekä naiset, tietysti.
ellauri238.html on line 557: Pentin isoveli Ismo toimi merimiespappina Gdanskissa ja Argentiinassa. Argentiinassa oli mukavampaa, ei lihajonoja. Riitahan siitä tuli. Pentti huusi kälylle vielä ovenraosta: Haista sinä Eila Jeesuxen Kristuxen perse! Penan äiti Elli oli harras uskovainen, itki ajatellessaan että siinä oli Penan kuuluisat viimeiset sanat. Se oli hiiri kuten Siiri-täti ja Paulan äiti.
ellauri240.html on line 375: Mitä noita feministejä olen seurannut niin aika vähän näillä on tasa-arvon kanssa mitään tekemistä ja näiden argumentitkin ovat yleensä luokkaa hiekkalaatikko.
Mitä seuraavaksi ? liberaali jugend ?. Jos nyt kuitenkin pidettäisiin nämä ideologiat pois kouluista. Simo
ellauri240.html on line 399: Tässä kohtaa alkoi porukoiden fokus herpaantua, ja näitä loppupään pitkiä jaarituxia on sixi peukuttanut enää luurankomiehitys:
ellauri241.html on line 407: But wept alone those days, for why should she adore? vaan itki yksin niinä päivinä, sillä miksi hänen pitäisi palvoa?
ellauri241.html on line 504: And down the passage cast a glow upon the floor. ja pitkin käytävää hehkui lattia.
ellauri241.html on line 556: Arose and knelt before him, wept a rain nousi ja polvistui hänen eteensä, itki sateena
ellauri241.html on line 676: Along the mirror'd walls by twin-clouds odorous. Peiliseiniä pitkin kuin kaksoispilvet haisevat.
ellauri241.html on line 695: Soft went the music the soft air along, Pehmeästi soi musiikki pehmeää ilmaa pitkin,
ellauri242.html on line 227: Räjähdyksen seurauksena nelikaistaisesta maantiesillasta sortui toinen puoli muutaman jännevälin osuudelta. Myös pätkä rautatietä ja ratasiltaa vaurioitui, joskaan ei romahtanut. Tapauksen yhteydessä raportoitiin, että kolme ihmistä olisi kuollut iskun seurauksena, erään lähteen mukaan uhreja oli viisi. Liikenne keskeytettiin sekä maantie- että ratasillalla. Jo samana iltapäivänä kerrottiin, että henkilö- ja linja-autoliikenne jatkuu rajoitetussa määrin jälleen kahta säilynyttä maantiesillan kaistaa pitkin. Samana iltana myös ratasillan liikennettä käynnistettiin uudelleen. Ukrainan presidentin tiedottajan mukaan Kertšinsalmen maantie- ja ratasiltaa vaurioittanut räjähdys oli ”vasta alkua”. Venäjän ulkoministeriö ohjeisti viestimiä käsittelemään tapahtumaa sillan ”vaurioitumisena”.
ellauri244.html on line 210: Pitkin aamuöistä joenuomaa
ellauri244.html on line 277: Harri Sirola kirjoitti itse ennen kuolemaansa vaikeasta sairaudestaan, maanisdepressiivisyydestä, jonka taudinkuvaan itsetuhoisuus kuuluu. Hän oli pitkiä jaksoja sairaalassa, sai sähköhoitoa ja erilaista psyykenlääkitystä, mutta depressio palasi aina uudestaan lyhyiden maanisten jaksojen jälkeen.
ellauri244.html on line 473: Jäätiin siis siihen missä Feija aika motivoivattomasti polttaa väpelön poikaystävänsä hengiltä. Viktor työntelee viimeisiä pistojaan nyyhkien, surkimus, on kuin itkis ja nussis. Feija sytyttää sen palamaan syöpäkääryleellä. Kuulostaa aika patogeeniseltä, Feija on psykopaatti niinkuin useimmat 3. vuosituhannen jännärien sankarit. Syynä on tietysti että niillä on rikkinäiset kodit ja huumeongelma, tai että ne vaan haluavat jotain parempaa kuin niillä on. Sellainen yritteliäisyyshän on talousliberaalisesti täysin puolustettavaa.
ellauri245.html on line 212: Tanakka kaunaluistelija Tonya Harding tuli esille Rei Shimurassa. Varmaan samaa vuosikertaa kuin Jonnen torakat, jotain ysärin jämiä. Norjan suurlähettiläs oli pedofiili, no niitä löytyy lähempääkin kyllä. Harry Håle on suvaizematon ihminen, kuten monet pedofiilitkin. Rajattoman talouskasvun se kyllä hyväxyy, ei siinä mitään. Mutta pedofiilit sen puolesta voitaisiin kyllä nirhata. "Välillä minusta tuntuu että pitää ruveta harkizemaan kuolemanrangaistusta." No kyllä kai kun saa tienestinsä verisistä murhajutuista.
ellauri245.html on line 494: Lie valmistui lakitieteiden kandidaatiksi vuonna 1919. Hän oli liittynyt Norjan työväenpuolueeseen vuonna 1912 ja toimi sen sihteerinä 1919–1922. Vuosina 1922–1935 hän työskenteli ammattiliittojen keskusliiton lainopillisena asiamiehenä. Vuonna 1935 Lie valittiin Johan Nygaardsvoldin hallitukseen oikeusministeriksi. Vuonna 1935 hän antoi Lev Trotskille turvapaikan Norjasta, kun tämän Ranskassa saama oleskelulupa umpeutui. Vuonna 1937 Neuvostoliiton painostuksella Norjan hallitus määräsi Trotskin kotiarestiin. Pitkien neuvotteluiden jälkeen Lie määräsi Trotskin muuttamaan Norjasta Meksikoon, missä se pian tapettiin. Tryggve oli YK:n ensimmäinen pääsihteeri. Se muistutti melko lailla torpeedoa.
ellauri246.html on line 501: Vuonna 1972 Brodskia kutsuttiin Oviriin ja hänelle ilmoitettiin, että joko hän lähtee länteen, tai hän lähtee itään. Ruzov kuoli unohdettuna tänä vuonna. Brodskia pidettiin kielletyn kirjallisuuden epävirallisena johtajana. Kaikki lähtöasiakirjat on koristeltu kolmen päivän kuluessa, se tarkoittaa, että toiminta on suunniteltu etukäteen. (Kuten muut opposition tekijät, Brodsky lähetetään vittuun. Niin roomalaiset keisaritkin tekivät runoilijoillensa.)
ellauri247.html on line 78:
ellauri350.html on line 761: Tämä antaa sinun olla haavoittuvainen toisen henkilön kanssa, minkä vuoksi se on yksi 36 rakastumisen kysymyksestä. Milloin viimeksi itkit toisen ihmisen edessä? Itseksesi?
ellauri350.html on line 812: ”Kun tulin sisään jokaisen kysymyssarjan lopussa, ihmiset itkivät ja puhuivat niin avoimesti. Se oli hämmästyttävää, hän sanoi. "He kaikki vaikuttivat todella liikuttuneilta."
ellauri351.html on line 170: Britton on aina käyttänyt kirjallisuutta eräänlaisena analyyttisen teorian keskustelukumppanina. Belief and Imagination sisältää pitkiä keskusteluja ja väitteitä Wordsworthista ja Coleridgesta, Blaken, Miltonista ja Rilkestä sekä Freudista, Kleinistä ja Bionista; ja Sex, Death and the Superego sisältää vakuuttavan Jobin kirjan ja kiehtovan laajennetun pohdinnan Wagnerin oopperoiden roolista Jungin kirjeenvaihdossa Sabina Spielreinin kanssa. Britton on lääketieteen gumanisti avant la lettre.
ellauri351.html on line 619: Rajeev "Raj" Patel (s. 1972) on brittiläinen akateemikko, toimittaja, aktivisti ja kirjailija, joka on asunut ja työskennellyt Zimbabwessa, Etelä -Afrikassa ja Yhdysvalloissa pitkiä aikoja. Häntä on kutsuttu "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kirjoittamisen rocktähdeksi".
ellauri352.html on line 657: James syntyi 3. helmikuuta 1907 New Yorkissa, Yhdysvalloissa ja kuoli 1997 munuaisten vajaatoimintaan. Hän on tunnetuin usean sukupolven historiallisten ja fiktiivisten tarinoiden kirjoittamisesta. Hänen romaaniensa nimet perustuvat yleensä tiettyyn maantieteelliseen sijaintiin. James on todennut haastatteluissaan saaneensa suuren vaikutuksen Charles Dickensin teoksista. Kirjoittajauransa aikana James on kirjoittanut yli 40 romaania ja tarinaa. Hänen kirjoituksensa sisältävät tyypillisesti pitkiä perhedraamoja, jotka kuvaavat useita sukupolvia tietyllä maantieteellisellä paikalla. Monet hänen kirjoistaan ovat olleet bestsellereitä ja laajalti suosittuja, koska ne on valittu moniin Kuukauden kirjan klubeihin.
ellauri352.html on line 667: Hänen tyypillinen kirjoitustyylinsä sai toisinaan romaanit olemaan yli 1000 sivua pitkiä, sillä hän käytti noin 12 tuntia kirjoittamiseen ja käytti paljon paperia. Patti Koon, Vange Nord ja Mari Yoriko Sabusawa olivat Michenerin kolme vaimoa, mutta hän oli eronnut kahdesta ensimmäisestä ennen kuin meni naimisiin kolmannen kanssa. Hänen miljoonien lahjoitustensa hyväntekeväisyyteen useille instituutioille ja Writers Workshopille pidetään huomionarvoisina.
ellauri355.html on line 148: Mulla oli kymmenvaihteinen Kharkovskij velosipednyj zavodin valmistama "Start-Chaussee" harjoituskilpapyörä 70-luvulla. Se oli tosi upea ja mieluinen. Sillä teloin etuhampaat kun kazoin etupyörää enkä eteeni. Kerran jätin sen lukizematta Pasilan asemalle, josta sen joku paskiainen varasti. Tein surutyötä pitkiä aikoja. Toista niin hienoa en koskaan saanut, sillä Malmilla sijainnut maahantuoja "Agrumi" oli lopettanut.
ellauri355.html on line 205: "Ukraina". Polkupyörän massatuotemerkki, joka sai suuren määrän muutoksia. Klassisia näytteitä tehtiin uros- ja naarasversioina ja ne menivät yhtä hyvin asfaltilla ja hiekkateillä. Malli "Ukraine LUX" eroaa klassikoista alumiiniseoksesta valmistettujen vanteiden läsnäololla. Pitkien matkojen mukavuudesta huolehtivat kiertokangas, vaunuyksikkö ja etujarru. Mallissa on perinteinen ja hillitty yläpoikittaispalkki, jossa on tilava tavaratila, laajennetut läpät ja jalkalista.
ellauri355.html on line 215: "Sputnik" on polkupyörämalli, jota aktiiviset turistit rakastavat. Se oli tarkoitettu pitkille pyöräretkille sekä kaupungissa että hiekkateillä. Ominaista lisääntynyt mukavuus ja iskunkestävyys.
ellauri355.html on line 266: Kun hämmentyneen näköinen Carlson lopulta houkutteli Putinin 2000-luvulle, Venäjän presidentti syytti Yhdysvaltoja ja muita länsimaita Ukrainan sodan pitkittämisestä.
ellauri359.html on line 108: Pitkinä iltapäivinä, jotka Blake vietti luonnostelemalla Abbeyssa, hänet keskeytettiin toisinaan Westminster Schoolin poikain taholta, jotka pääsivät luostariin. He kiusoittivat häntä, ja yksi kiusasi häntä niin paljon, että Blake kaatoi pojan rakennustelineeltä maahan, "jolle hän kaatui kamalalla väkivallalla". Kun Blake valitti dekaanille, koulupoikien etuoikeus peruutettiin.
ellauri359.html on line 148: Blake haudattiin joukkohautaan toisinajattelijoiden hautausmaalle Bunhill Fieldsissä. Hänen kuoltuaan pitkäaikainen tuttava Frederick Tatham otti Blaken teokset haltuunsa ja jatkoi niiden myyntiä. Myöhemmin Tatham liittyi fundamentalistiseen irvingiläiseen kirkkoon ja poltti tämän kirkon konservatiivisten jäsenten vaikutuksen alaisena harhaoppisina pitämiään käsikirjoituksia. Tuhottujen käsikirjoitusten tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta vähän ennen kuolemaansa Blake kertoi ystävälleen kirjoittaneensa "kaksikymmentä tragediaa yhtä pitkiä kuin Macbeth ", joista yksikään ei ole säilynyt. Toinen tuttava, William Michael Rossetti, poltti myös Blaken teoksia, jotka hänen mielestään olivat puutteellisia, ja John Linnell kumitti seksuaaliset kuvat useista Blaken piirustuksista.
ellauri362.html on line 469: Sitten tuskin pakottavat pitkin sangviinitulvaa;
ellauri362.html on line 647: Tanssii haudalla ja liukuu ruohoa pitkin;
ellauri362.html on line 769: CIA vakoili häntä kuten muitkin vasemmistolaisia ranskalaisia filosofihörhöjä. Ei ois tarvinnut.
ellauri364.html on line 455: Ikä 56-57. – 25 vuoden ajan äärimmäinen puuskittainen päivittäinen ja öinen pieretys: satunnaista oksentelua, kahdesti pitkittynyt kuukausien aikana. Oksentelua edeltää vilunväristykset, hysteerinen itku, kuoleman tuntemukset tai puolipyörtyminen & runsaasti hyvin vaaleaa virtsaa. Nyt oksentelua ja jokaista pierukouristusta edeltää korvien laulaminen, keinuminen, ilmassa polkeminen ja näön tarkennus ja mustat pisteet – Kaikki väsymys, erityisesti lukeminen, aiheuttaa näitä pään oireita ?? hermostuneisuus, kun Emma jättää minut..." [lista jatkuu]
ellauri365.html on line 99: Kaikki hajaantuivat pitkin varjoisia polkuja Chacun se dispersa par les chemins ombreux
ellauri365.html on line 123: Kävelimme äänettömästi pitkin kujaa. Nous marchâmes sans bruit tout le long d’une allée.
ellauri367.html on line 61: Vuonna 1941 hän joutui saartoon, ja talvella hänet evakuoitiin Laatokkaa pitkin koulun kanssa ensin Jaroslavliin, sitten Kostromaan. Lokakuussa 1942 hänet lähetettiin Moskovaan SMERSH-kursseille. Englannin kielen taitonsa ansiosta hänet siirrettiin nopeutettuun kielikoulutukseen. Joulukuusta 1943 lähtien Modin työskenteli ulkomaan tiedustelupalvelussa P. M. Fitinin johdolla.
ellauri368.html on line 152: Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on yleistynyt Suomessa 2000-luvulla. Kuviot ovat usein samankaltaisia: on pitkiä alihankintaketjuja ja niiden päissä haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, jotka eivät osaa oikeuksiensa perään kysellä. Lopputuloksena on laittoman huonoja palkkoja ja työehtoja. Niiden turvin yritykset tekevät voittoja ja urakoiden tilaajat saavat halpoja tarjouksia.
ellauri370.html on line 683: Puolanjuutalaisten kuskaaminen 30-luvulla Puolan rajalle jossa kumpikaan puoli ei tahtonut niitä huolia kuulostaa kumman tutulta... ai niin, sehän on kuin kertausta Venäjän ja Suomen rajalta 20-luvulla, siis 2020. Ja toinen déjà vu on kristalliyön alkutahdit, kun Hamas, sori epätoivoinen Herschel Grünspan osti pyssyn ja kävi ampumassa sakemanni Ernst von Rathin Pariisin lähetystössä. Siitähän Heydrich riemastui ja järjesti Saxassa aivan hurjan pogromin. Juutalaiset oppivat tärkeän läxyn kristalliyöstä, miten käyttää terrorismia verukkeena kansanmurhalle. Nojoo, samaa läxyä kertasivat jenkitkin 9/11 perästä. Eikä se sunkaan siitä alkanut, näin on menetelty maailman sivu. Syntipukkeilu on ideana aivan mainio. Pannaan vahinko kiertämään, ei pidä jäädä tuleen makaamaan. They owe us SOOOOO much...
ellauri371.html on line 342: Lisää lehdistöstä. Jatketaanpa dissata lehdistöä. Ympäröimme hänet puristimilla, kuten kaikki painatukset, postimerkkikokoelmat arkilta - ja pantit ja kirjat, joissa on alle 30 arkkia - kaksinkertaisessa koossa. Kirjoitamme ne luokkaan esitteitä toisaalta niiden määrän vähentämiseksi, erit. aikakauslehdet, jotka edustavat pahimpaa puheliasmyrkkyä, ja toisaalta tämä toimenpide pakottaa kirjoittajat niin pitkiin töihin, joita tulee olemaan. Ei riitä lukeminen, varsinkin kun se on kallista. Sama kuin meillä. Julkaisemme sen itse henkisen ohjauksen vuoksi. Laiskuus siihen suuntaan, jonka olemme suunnitelleet, se on halpaa ja tullaan lukemaan ansioxi suuressa kysynnässä. Vero rauhoittaa tyhjää päätä, kirjallinen halu ja rangaistavat iteraattorit ovat meistä riippuvaisia. Jos siellä on jotka haluavat kirjoittaa meitä vastaan, kukaan ei ole kovin halukas tulostaa teoksiaan. Ennen kuin hyväksyt tuotatko jotain painatukseen, kustantajaan tai tulostimeen on tultava viranomaisille ja kysyttävä lupa tähän. Näin ollen me etukäteen meitä vastaan valmistetut juonit tulevat tiedoksi, ja me --- Puhutaanpa niistä, jatketaan selityksiä, käsiteltävä aihe entinen.
ellauri371.html on line 557: Toiminnot. Ilman erityistä hallintasuunnitelmaa se on kielletty. Tiettyä tietä pitkin käveleminen ja epämääräinen oleminen, jaetut reservit, sankareita ja sairaita kuolee matkalla gatiri, kiellettyä kaikki.
ellauri373.html on line 333: hänen henkilökohtaiset agenttinsa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ovat kaikki juutalaisia: nämä ovat joko Venäjän juutalaisia, jotka on kerran karkotettu, tai syntyneet entisessä Pale of Settlementissä Itä-Euroopassa ja häädetty sitten vapaaehtoisesti, asuvat ja asettuneet ja saaneet kansalaisuuden länteen. Ilman pitkiä todisteita, tai ympärileikattuja elimiä, näyttää varmalta, että Teron ensisijaisuus Esaan nähden on tällä hetkellä tärkein syy Nooan jälkeiseen maailmanlaajuisesti kasvavaan antisemitistiseeen liikkeeseen, vai mitä Izheniya?
ellauri374.html on line 237: Puolanjuutalaisten kuskaaminen 30-luvulla Puolan rajalle jossa kumpikaan puoli ei tahtonut niitä huolia kuulostaa kumman tutulta... ai niin, sehän on kuin kertausta Venäjän ja Suomen rajalta 20-luvulla, siis 2020. Ja toinen déjà vu on kristalliyön alkutahdit, kun Hamas, sori epätoivoinen Herschel Grünspan osti pyssyn ja kävi ampumassa sakemanni Ernst von Rathin Pariisin lähetystössä. Siitähän Heydrich riemastui ja järjesti Saxassa aivan hurjan pogromin. Juutalaiset oppivat tärkeän läxyn kristalliyöstä, miten käyttää terrorismia verukkeena kansanmurhalle. Nojoo, samaa läxyä kertasivat jenkitkin 9/11 perästä. Eikä se sunkaan siitä alkanut, näin on menetelty maailman sivu. Syntipukkeilu on ideana aivan mainio. Pannaan vahinko kiertämään, ei pidä jäädä tuleen makaamaan. They owe us SOOOOO much...
ellauri377.html on line 451: Niistä mysteereistä, jotka Jeesus antaa opetuslapsilleen. Kun Maria sitten sanoi tämän itkien, Jeesus vastasi suuressa säälissä ja sanoi heille: "Totisesti, rakkaat veljeni ja sisko hyvä, te, jotka olette hylänneet isän ja äidin minun nimeni tähden, minä annan teille kaikki salaisuudet ja kaikki gnoosit.
ellauri377.html on line 532: Ja kun Jeesus oli sanonut nämä sanat, kaikki hänen opetuslapsensa huusivat, itkivät kovalla nyyhkyksellä sanoen yhteen ääneen: [KAHdeksAN LEHDEN LACUNA!]
ellauri381.html on line 217: Ainoa rintama, jonka yhdellä osuudella (Murmanskin alueella) saksalaiset joukot eivät kyenneet rikkomaan Neuvostoliiton valtionrajaa. (Itse asiassa puhumme sotaa edeltävästä rajasta Suomen kanssa, joka kulki Musta-Tunturin harjanteen keskustaa pitkin Srednyn niemimaalla. Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan päätyttyä Moskovan sopimus 13.3.1940, raja siirrettiin 9 km länteen, ja koko alue Srednyn niemimaa tuli osaksi Neuvostoliittoa, mutta heillä ei ollut aikaa rajata rajaa, ja vanha rajamerkki jäi Neuvostoliittoon.)
ellauri381.html on line 678: Yleisö puhkesi suunnattoman pitkiin aplodeihin, kun säveltäjä Kaija Saariahon, kirjailija Sofi Oksasen ja dramaturgi-kääntäjä Aleksi Barrièren uutuusooppera Innocence sai viimein Suomen ensi-iltansa Kansallisoopperassa perjantaina 21.10.2022. Ooppera käsittelee väkivallan virkistävää vaikutusta yhteiskuntaan, perheisiin ja ihmisten elämään kaiken kaikkiaan.
ellauri382.html on line 664: Ihmisenä, jolla on mielikuvituksen yliherkkyys, koet epätavallisia mielikuvituksellisia ja fantastisia ajatuksia, usein nuoresta iästä lähtien. Ajattelet kuvien ja meemien avulla; runous ja visuaalinen kieli tulevat sinulle luonnollisesti. Sinulla saattaa olla kuvitteellisia leikkikavereita, kuvitteellisia lemmikkejä, voit harrastaa fantasialeikkiä tai viettää pitkiä tunteja masturboimalla.
ellauri382.html on line 682: Läppä, läppä. Ymmärrän voimasi ja kuuluvuuden menettämisen pelon. Tässä on hyödyllisempi tapa ajatella asiaa: Meillä kaikilla on ainutlaatuiset suunnitelmamme ja kehityskulkumme tässä elämässä, ja jokaisella on erityisiä ominaisuuksia tehdä tiettyjä asioita maailmassa. Ehkä olet laadullisesti erilainen kuin joku, joka on vähemmän intensiivinen, mutta se ei tee sinusta yhtään sen parempaa tai huonompaa. Kuten Alan Watts koskettavasti sanoo: "Kevätmaisemassa ei ole mitään ylivertaista, ei mitään huonompaa kuin marraskuun räntäsäässä; tähkäpäät ja unikot kasvavat luonnollisesti, jotkut lyhyixi, jotkut pitkixi. Tästä näkökulmasta katsottuna jokaisen nähdään olevan täydellinen ilmentymä jumaluudesta tai tyhmyydestä, tai miksi haluatte sitä kutsua."
ellauri382.html on line 767: Myytit ovat vaarallisia, otshenj plokhije. Kiovassa sijaitsevan 62 metriä korkean Äiti synnyinmaa -veistoksen kilvestä poistettiin elokuussa 2023 Neuvostoliiton symbolit sirppi ja vasara. Tilalle patiin Ukrainan kolmikärkitunnus. Yksi suurimmista myyteistä liittyy Kiovan Rusiin. Rus käännetään usein virheellisesti Venäjäksi, vaikka se liittyy enemmän Ukrainaan. Kiovan Rus oli viikinkien yli tuhat vuotta sitten perustama valtio, joka omaksui kristinuskon Bysantista ja kävi kauppaa pitkin jokireittejä. Sen nimi kuuuluisi oikeasti olla Kiovan Ruozi. Paikalliset surmasivat ensimmäisen ruhtinaan Ihorin eli Ingvarin vuonna 945, koska tämä keräsi heiltä veroja. Hänen leskensä Helga eli Olga palautti heimot valtaansa. Ukrainalaiset muodostivat valtakunnan ytimen, ja heillä on vahvat perustelut väittää olevansa entisen Kiovan Ruozin jatkajia.”
ellauri384.html on line 374: Venäläisten uutissivuilla Il Fatto Quotidiano kirjoittaa voitonpäivänä, että Venäjän armeija on askeleen päässä täydestä carte blanchesta taistelukentällä. Ocheretinon lähellä tapahtunut läpimurto avasi hänelle tien Dneprille. Samaan aikaan Ukrainan asevoimien puolustus halkeaa - ja jos se heikkenee vielä vähän, ei länsimaiset aseet auta Ukrainaa. Avdeevkan suuntaan lähes kaikki kaupungin ympärillä olevat muhkurat ovat Venäjän hallinnassa, joten taisteluvyöhykkeen tilanne selkiytyy vähitellen. Venäjän asevoimat etenevät Ocheretinosta itään metsävyöhykettä pitkin. Khortitsan operatiivis-strategisen joukkojen edustaja Nazar Voloshin myönsi, että "vihollinen onnistui valitettavasti murtautumaan sieltä". Tällä hetkellä ukrainalaiset kokoavat joukkoja Novoaleksandrovkan ja Arkangelskojeen kyliin käynnistääkseen vastahyökkäyksen ja syrjäyttääkseen Venäjän armeijan. Tästä huolimatta venäläiset etenivät lähes puolitoista kilometriä länteen Ocheretinoon ja ottivat haltuunsa Altkomin tiilitehtaan ympäristön. No ei sillä vielä kuuhun mennä. Tiilitehdas sinne tiilitehdas tänne.
ellauri386.html on line 78: Yksi Dostojevskin ystävistä, Miljukov, neuvoi häntä palkkaamaan sihteerin. Dostojevski otti yhteyttä pietarilaiseen pikakirjoittaja Pavel Olkhiniin, joka suositteli oppilastaan, kaksikymmentävuotiasta Anna Grigorjevna Snitkinaa. Hänen pikakirjoituksensa auttoi Dostojevskia saamaan Pelinpelaajan valmiiksi 30. lokakuuta 26 päivän työn jälkeen. Hänellä oli vaaleanruskeat, hieman punertavat hiukset, hän käytti hiushoitoainetta ja kampasi kaljuaan ahkerasti... hänen silmänsä olivat erilaiset: toinen oli tummanruskea, toisella pupilli niin iso, että et voinut nähdä sen väriä. Silmien omituisuus antoi Dostojevskille salaperäisen vaikutelman, ja ne näyttivät epäterveiltä. Kuukauden koeajan jälkeen 15. helmikuuta 1867 Dostojevski avioitui Snitkinan kanssa Trinity-katedraalissa Pietarissa. Rikos- ja rangaistuksesta ansaitsema 7000 ruplaa ei kattanut heidän velkojaan, joten Anna joutui myymään arvoesineensä.
ellauri386.html on line 80: Hää- ja velkojien pakomatkalla Saxassa, joka maxettiin Snitkinan panttaamilla myötäjäisillä, Dostojevski riiteli Turgenevin kanssa ja menetti taas paljon rahaa rulettipöydässä. Onnexi Anna oli oppinut saxaa koulussa. Jossain vaiheessa hänen vaimonsa kerrottiin joutuneen panttimaan alusvaatteet. Heidän ensimmäinen lapsensa, Sofia, kuoli keuhkokuumeeseen kolme kuukautta myöhemmin. Anna väitti Doston lopettaneen pelaamisen heidän toisen tyttärensä syntymän jälkeen, mutta tämä on luultavasti palturia.
ellauri386.html on line 113: Anna Snitkina kertoo ensin vähän äidin suomalaisesta suvusta.
ellauri386.html on line 115: Muutama sana vanhemmistani. Isäni suku oli kotoisin Vähä- Venäjältä. Sukunimi oli alunperin Snitko. Isoisän isoisä oli aikoinaan muuttanut Pietariin ja omaksunut nimen Snitkin. Isäni kasvatettiin pietarilaisessa jesuiittakoulussa, mutta jesuiittaa ei hänesta tullut, vaan mitä parhain ja vilpittömin ryssänuskoinen. Äitini oli syntyisin Ruotsi-Suomesta, arvossa pidettyä Miltopeusten sukua. Joku hänen esi-isistään oli ollut luterilainen puspa, hänen setänsa taas olivat oppineita tiedemiehiä. Siintä on osoituksena pääte -eus, jota oppineet käyttivät keikaroidakseen, vähän samaan tapaan kuin käytetään partikkeleja de tai von. Esi-isät asuivat Turussa ja heidät on haudattu sikäläisen maineikkaan tuomiokirkon seiniin. Käydessäni kerran Turussa läpikulkumatkalla Ruotsiin yritin löytää kirkosta sukuhautoja, mutta koska en osannut suomea enkä ruotsia, posmitin vain venättä, en saanut vartijalta mitään tietoja. Saxastakaan ei ollut apua.
ellauri390.html on line 155: Vizi nää pikkuroistot on typeriä, eivät tee alkeellisimpiakaan kotiläxyjä. Alkeellisia on niillä vizitkin. Hauskoja juttuja onnistuneista ja epäonnistuneista kusetuxista. Huooh. Tuurin jorina on iankaikkisen puisevaa. Onkohan sillä mitään tunteita? Rikas se voi olla mutta tunneköyhä. 2 viikkoa vaihtavat roistot Tukholmassa miljoonaa kurnuixi 8tmk erissä. Vitun tampiot. Vessasta tulivat seteleistä kankeina, ruozalainen homo kazoi kummasti. Rahaa niin ettei paskalle taivu. Kai tällekin olisi nyt tarkoitus naureskella. Verottajan tyhmyyttä ja väärämielisyyttä. 2 neekerinaista näytti meitä jonon päähän. Tuttua matukohtelua Amerikan tullissa. Samalla lailla muutetaan siellä paskaa leiväxi, lisäxi Amerikka on vapaa maa jonka johtotähtenä on tasa-arvoisuus.
ellauri390.html on line 202: Vuonna 1857 hän julkaisi ensimmäiset teoksensa. Hänen kommunikointitaitonsa erottui, hän oli lahjakas puhuja; harjoitti musiikkia ja maalausta; hänestä tuli kirjallisuuspiirien säännöllinen jäsen, tapasi D. I. Pisarevin, A. A. Grigorjevin, F. M. Dostojevskin, M. M. Dostojevskin y.m. kirjailijoita. Osallistunut erilaisten aikakauslehtien julkaisemiseen. Vuonna 1861 hän meni naimisiin näyttelijätär V. D. Hrynyovan kanssa. Vuosina 1865-1866 hän oli Varsovan vankityrmien tutkimuskomission kirjallinen jäsen. Vuonna 1867 hän matkusti Volgaa pitkin.
ellauri390.html on line 417: Kun John ei kirjoita tai puhu, hän viettää paljon aikaa reppumatkalla ympäri maailmaa. Hän on tehnyt pitkiä matkoja Afrikkaan, Amazonin altaalle, Yucatanin niemimaalle, Etelä-Amerikkaan, Kaakkois-Aasiaan, Eurooppaan ja Kiinaan. Onkohan se homo? Joku kiinalainen LKV ilmoittautuu sen rouvaxi. Perettä sillä ei voi olla ainakaan, eikä noin izekkäillä eväillä sellaista hevin hankita. (Ai on?) Tämä mainitaan Tiedelehdessä yhtenä syynä odotettavissa olevaan apinoiden lisääntyisstagnaatioon vuosidadan puolivälissä siittiökadon ohella. On niin paljon kivempääkin tekemistä kuin pirttiviljelys. Hannu Hanhi yhtyisi edelliseen puhujaan mutta hän on vainaja.
ellauri391.html on line 463: Luostarissa Luther paastosi, piinasi ruumistaan piiskaamalla sitä, vietti pitkiä aikoja rukoillen ja ripittäytyen jatkuvasti. Siitä ei ollut suurta apua. Luostarissa Luther luki myös paljon Raamattua. Sitä sen ei olisi pitänyt tehdä ainakaan. Siitä tuli kaikille no end of harm.
ellauri391.html on line 663: Penn toivoi siirtokuntansa tuottavan hänelle myös hyvät tulot ja hän mainostikin sitä laajasti pitkin Eurooppaa. Hän houkutteli sinne paizi kveekareita, myös hugenotteja, mennoniitteja, amisseja ja luterilaisia useista Manner-Euroopan maista, erityisesti Saksasta ja Hollannista.
ellauri392.html on line 48: Maailmansodan alku Euroopan ruutitynnyrissä lähenee. Nyt saa länkkäreiden pyssyillä jo ammuskella ryssiä rajan ylize. Samaan aikaan myyrät rakentavat myyränportaita Eurooppaan, esteettömyyskäytäviä mitä pitkin amerikkalaiset siirat pääsee vikkelästi mukaan kärhämään. Apinat alkaa turkkinuottasille helpottuneina kun ei tarvi angstata enää sitä ilmastonmuutosta. Tää me kyllä hanskataan, eikun kaivetaan vaan sotakirveet esiin taas.
ellauri393.html on line 236: Melkein kaikilla nisäkkäillä on viiksikarvat, lukuunottamatta muurahaiskarhuja, vesinokkaeläimiä ja meitä. Eläimen viiksikarvat ovat yleensä todella herkät monenlaisille ärsykkeillä ja ne voivat kertoa eläimelle paljon ympäristöstä – myös pimeässä. Hylje, jonka silmät on peitetty ja jolla on kuulosuojaimet, voi edelleen saada kaloja kiinni sen informaation avulla mitä se saa viiksikarvoiltaan. Ihmiset ovat kehittyneet keräämään tietoa muilla aisteilla, mutta meillä on yhä pienet jäännelihakset ylähuulissamme, jotka ovat jossain vaiheessa kontrolloineet pitkiä viiksiämme. Silmät peitossa ja kuilosuojaimet päässä voimme tilata kalaa vaikka raflassa.
xxx/ellauri010.html on line 270: mies terve heidän mukaan, vaikka kävelin pitkin seiniä.
xxx/ellauri010.html on line 1604: Pitkin rantaviivaa neito, ruuhta nurjaa kissi.
xxx/ellauri013.html on line 349: On Bertillä järkeenkäypiäkin pointteja tarjolla portviinilaseista jokamiehelle, vaikka tuskin ne niitä enää lukee. Enkä nyt tarkoita sen populisminvastaisia lipilaaris-elitistisiä, demokratiaa pitkin hampain pienimpänä pahana puolustavia, siirtomaiden villejä väheksyviä konradimaisia kannanottoja - kumpikohan lainas kummalta, vai päätyivätkö näihin kaksistaan aatelisvuoteessa?
xxx/ellauri013.html on line 479: Helteellä tuli munahiki pitkikset jalassa.
xxx/ellauri013.html on line 744: No ilotulitusraketitkin kävis siihen
xxx/ellauri013.html on line 1023: jossa kaikki aapat voivat olla lähimmäisiä. Apinat rehottaa, muu luomakunta itkee, kasvitkin vikisee ja haisee hädissään.
xxx/ellauri027.html on line 70: Vaan 1 tyttö, se on kyllä aika setämiestä. Minionitkin näyttää pikkumiehiltä, nottei vielä mahtavasti olla edistytty siinä asiassa. 1 token tyttö pilaa jo all male paneelin. Vanhempia naisia nyt ainakaan ei tarvi mihinkään. Peukuilla tasa-arvokysymys oli ratkaistu sillä että ne oli "muita", kaxineuvoisia kuin etanat. Minioneista näkee kyllä miten väestöntiheys on kasvanut mun elinaikana.
xxx/ellauri027.html on line 360: Eski ei ole äärioikealla eikä äärivasemmalla, se on keskustaoikeistolainen kuten kotinsa, koitti huonolla menestyxellä punnertaa Esko Ahoa suomen führeriksi takavuosina. Parempi onni Haju Sipilän kohdalla, vaikka sekin on nyt taaxe jäänyttä, kuten pian Eskin sankaroimat sotaveteraanitkin.
xxx/ellauri027.html on line 591: Saarisen pitkiin seminaareihin osallistuneet ovat nähneet, miten hyvin tämä menetelmä toimii, mutta harva osaa selittää miksi. Opiskelijat tuntevat oppineensa paljon luennolla, mutta harva osaa selittää mitä. Tää on jeesusmainen ihme, näkyleipä, sana muuttuu lihaxi. Tai size on vaan kimppakivaa kivassa seurassa. Valize ize, mäkään en halua tuputtaa ajatuxiani sen enempää kuin Eski edes silloin kun koen olevani oikeassa. Kokekaa tekin mitä lystäätte, kokeminen on hienoa, aina hienompaa kuin soutaminen. Kokija huutaa AINA soutajalle, vaikkei haluiskaan. Sen on moni soutaja (mm. Aarne Kinnunen ja mä) saanut kokea. Hyvä soutaja on se joka ei suutu vaan tottelee. ”Meissä on enemmän hyvää kuin päälle näkyy”. Se ei ole paljon sanottu. Näkymätöntä hyvää hän rohkaisee ihmisiä ja ihmisistä etsimään. Läpi näkyy, lämpimän pitää kuin se Lean mainizema "yx paikka". Ezivä sen löytää, ja pyytävälle annetaan.
xxx/ellauri027.html on line 669: Aivotutkimus on uusi lupaava alue johtajuuden kehittämisessä. Elektrodit vaan pässien päihin niin johtajat voi niitä pitkin koutsata katrasta, luoda positiivisia mielikuvia izestä ja firmasta. Matrix-leffassa on tää idea jo visualisoituna. Uusi yritysmetafora on aivot. Mikäs vika oli siinä Aisopoxen vanhassa, jossa johtoporras on maha ja muu porukka muut jäsenet? Eihän siinäkään tule lasta eikä paskaakaan ellei vaza johda toimintaa.
xxx/ellauri027.html on line 677: Tyypillinen johtoryhmän tai hallituksen palaveri on tilanne, jossa osanottajat istuvat pitkän pöydän ympärillä kuuntelemassa pitkiä totisia puheenvuoroja, katsomassa taulukoita, hypistelemässä papereita sekä selaamassa sähköpostia. Millaisia ideoita ja päätöksiä syntyisi, jos palaverit aloitettaisiin musiikilla, pidettäisiin ainakin osittain kävellen, istuttaisiin rennosti ringissä, katkaistaisiin rutiinikeskustelu välillä vaikka siihen, että joku kertoo koskettavan tai hauskan tarinan? Tai että viritetään filosofinen pohdinta firman missiosta?
xxx/ellauri027.html on line 798: Muutostehdas vai. Mullakin oli Termitehdas, melkoinen termiittikadetraali sekin, jota rakensin yli 10v. Se ei lähtenyt koskaan siivilleen. Koodi rapistuu vaan izexeen. Termiititkin lähtee lennolle edes kerran kymmenessä vuodessa. Vika oli minussa, ähersin kadetraalin hämärässä yxixeen kuin autistinen termiitti. Älä nyt tuu! Sen oli tarkoitus talkoistaa termityötä kollaboratiivisesti. Tehdä termityöläisistä termiittipesä. Olipa luonteenomasta. Mutta aika ajoin aika mukavaa. Siis se koodaus. Projektikokouxet oli rasittavia. Varsinkin jos piti olla puheenjohtajana. Muuten saattoi nykerrellä omia juttuja. Digihum-steeringgruupit on ihan samanlaisia. Chairman pöpöttää jotakin, muut näpyttelee läppäreitä, lukee posteja. Autistit piirissä.
xxx/ellauri027.html on line 839: Minä pidin selvänä, että nyt sitten lähdettäisiin sille pitkälle merimatkalle, jonka päämääränä olisi oma lähetyskenttäni. Mutta suurexi yllätyxexeni laiva kääntyikin sitä matalaa hiekkarannikkoa pitkin. Oli niin kirkas vesi, että näin aivan pohjaan asti, ja pelästyin: - Hyvänen aika, nehän ajavat tämän laivan karille! Eihän tällaisella aluxella pitkin rantoja ajella!
xxx/ellauri027.html on line 925: Toi eka käännös on perusteltu mun pitkillä jaarituxilla siitä, että etiikka on sapiensinapinan termiittipesän sääntökirja, ne meemit, joilla omaisuus ja reviirit pysytetään koossa ja pysäytetään anarkia. Niitä mä en paljon siedä, musta just nää meemit on aika pitkälle koko termiittipesän pahin kexintö. Täs on aika monta varianttia etiikasta jo haukuttu läpitte, eikä tää Eskin keitos maistu mulle yhtään paremmalta.
xxx/ellauri027.html on line 1115: Tulevaisuudenunelma: Hoippua enenevästi ET:n näköisenä, täysin kaljuna pinkissä tuxedossa Pipsan käsikynkässä tena-vaipoissa bulevardia pitkin Ekbergille. Pinkki tuxedo mulla jo on, Pafoxen pokan lahjoittama. Tilaan ET-lehteä.
xxx/ellauri056.html on line 650: Muita todistuxia: anteexianto tuntui niin hyvältä, että itkin kolme päivää putkeen, sanoo näyttelijätär Ritva Oxanen Eeva-lehdessä. Se olikin kyllä ollut hyvin paha tyttö. Time-lehden vuoden 2005 eurooppalainen sankari kertoo ET-lehdessä: Ehkä olen tarpeexi rämäpäinen. Kun seikkailun ja auttamisen halu uupuvat, jäljelle jää usko.
xxx/ellauri056.html on line 683: Yxin kotona ollessaan Oona purki pelkonsa jeesuxelle. Ulkona alkoi hurja vesisade kuin Elia Kazanin filmissä Puu kasvaa Brooklynissä. Se oli tehty paloletkulla. Oona tunsi että jeesus itki sen kanssa. Vauva tervehtyi. Oona koki yhtäkkiä jeesuxen rakkauden läsnäolon. Siitä lähtien se on kertonut jeesuxelle kaikki salaisuutensa. Jeesus on luotettava kaveri, se ei kerro niitä eteenpäin. Ylläristi Oonan duuni on mielenterveysalalla. Täysin eheäxi hän ei ehkä koskaan tule, paizi tuonpuoleisessa tietysti.
xxx/ellauri057.html on line 171: Kyl ne Jaskaritkin on paskareita Kulta-Into Piitä, antaa-ottaa potan kantajia. Toivottavasti häviävät juttunsa.
xxx/ellauri057.html on line 185: Säälittävää rupusakkia nää hämeenkyröläiset maalaiset. Pablo Ährölä ährää Tampereella umpitunnelissa filmi poikki. Kotona Ährölässä Uuno Turhapuron muisti palaa pätkittäin. 2 miekkosta ilosteli Alman kaa. Paavo hoiperteli paikalle ja vonkas lisää viinaa sekä hilloviivaa. Hoipparoi pitkin nurkkia. Nimitteli Almaa huoraxi. Osaakin olla läpimätä setä. Kaikkein traagisinta on että Almassa on Paavon vakka kantensa löytänyt. Ne on kuin Toope ja sen Sikri. Alma siivoo pillittävän Paavon lattialta ja ronttaa vuokra-autoon. Vienhän mie, mut herkee jo vikisemästä. Samanlaisen juoppolallin kuin nobelkirjailija izekin. Alma oli sille äiti. Olikohan Sikrikin. Sikri on anagrammi Kirsi Riskistä.
xxx/ellauri057.html on line 682: Leino muuntautui 1910-luvulla hahmoksi, jollaisena jälkimaailma on oppinut hänet tuntemaan: pyylevöitynyt boheemi pitkine kiharoineen ja viittoineen, ravintoloissa työskentelevä flanööri ja seuramies, jolla oli laajat sosiaaliset verkostot. Vuonna 1914 Leino avioitui Robert Kajanuksen tyttären, harpputaiteilija Aino Kajanuksen kanssa, mutta jo seuraavana vuonna hän jätti jälleen taakseen vakiintuneen elämänmenon.
xxx/ellauri057.html on line 690: 1920-luvun alussa Eino Leinon voimat alkoivat ehtyä niin ruumiillisesti kuin henkisesti ja hän joutui viettämään pitkiä aikoja sairaalahoidossa. Osittain tähän oli syynä kauan jatkunut epäsäännöllinen elämä majatalojen ja lepokotien vaihdoksineen sekä ravintolailtoineen.
xxx/ellauri057.html on line 879: Rikastamon toimintaa Mätäsvaarassa. Jätevesi johdettiin rikastamolta 7 km pituista jäteojaa pitkin Viekijärveen. Nilkki jäteoja plokissaan osoittaa jälleen kerran fasistisen perusluonteensa halutessaan kriisiviestintään ylhäältäpäin ohjausta. Usein kirjoittaja ei yksinkertaisesti tajua, että lukija voi ymmärtää tekstin eri tavalla kuin oli tarkoitus. Sotasensuurilla saisi somettajat kuriin. Loppus tollaset jakarit ja omput. Tätä(kin) asiaa käsitellään kirjassani Väärinymmärryksiä. Ostakaa! Edistätte nilkin rikastamon toimintaa.
xxx/ellauri057.html on line 1260: Runo on Vaaralle kuitenkin ennen kaikkea soitin, levyautomaatti. Kokoelman runoissa karva luistaa. Laulua piisaa: ”Kevätyön laulu”, ”Gondoolilaulu”, ”Alakuloinen oodi”, ”Laulu ulapalta”, ”Tulivuoren laulu”. Vaaraa tekee mieli kuulla äänikirjana, niin autistisia hänen runonsa ovat aina hallitusta joikumisesta riemukkaisiin rytmeihin. Rytmi on runon läpi huokuva kiertoilma, tai niin kuin Vaara itse sanoo: ”rytmi on runon veronkierto”. Suomen kieli tarjoaa tähän paljon autistisia mahdollisuuksia; kielestä voi hypittää esiin pitkiä vokaaleja ja diftongeja, riimejä, rytmejä ja sointukuvioita. Joskus äänet Vaaran runoudessakin leikkaavat kiinni, vaikka loppu pyrkii syntymään, niin kuin Vaara itse sanoo, kuitenkin syklisenä toistona ”toisto tyylikeinona”. Näin Vaara runossaan ”Äänetön maa”, jolla on muutenkin kuin nimen tasolla kytköksensä Edith Södergranin runoon ”Maa, jota ei ole”:
xxx/ellauri068.html on line 293: Eiih joko taas. Tolpan täplät on lähtemättömiä kuin Kaposin Sarkooma. Joo joo tekoälynäppis, tietysti Isolla. Sadomasokismia naisvihaa horrorfilmejä, glitterillä päällystettyjä puukahleita, symbolismia, nazi-Hollywood, the works. Ei Hömppä pääse minnekään näistä teemoista, kuvista ja tunnelmista. "He" Isolla Hoolla. Korkealla taivasalla loistaa Hoo. Ho Ho Ho. Joulupukki mystiikka uskonto paranoia ne on kaikki tota samaa sietämätöntä termiittiapinatautia. Parven feromonia. Minne on jäänyt normaali ydinperhe, kiltit lapset, kelpo vanhuxet, kleiner Mann, rehellinen työ? Nazitkin oli kivempiä ja kunnollisempia. Kuten Aatu Hitler sanoi Minun Taistelussa: sama mitä ajattelevat, pääasia on että ajattelevat. Ajatus askartaa.
xxx/ellauri075.html on line 270: matkasi laivalla pitkin Norjan rannikkoa pohjoiseen ja sieltä Suomen Lappiin.
xxx/ellauri075.html on line 493: Parasta Tulivuoren juurella -kirjassa on sen proosa. Suomennoskin on mitä hienoin, joten Lowryn pitkiä lauseita ja kappaleita hyödyntävä kerronta pääsee oikeuksiinsa. Kirja on ns. yhden päivän romaani, eli kaikki siinä tapahtuu vuorokauden aikana. Muistoja ja takautumia käytetään, mutta leijonanosassa kirjaa puidaan juuri Kuolleiden päivää ja sen tapahtumia. Lowry käyttää paljon vertauskuvia. Ne ovat pienen pohdinnan jälkeen selviä, mutta eivät kliseisiä. Voidaan esimerkiksi ajatella, että konsuli on (paheellinen) vieras oudossa tropikaalisessa maailmassa samaan tapaan kuin ihminen on vieras Raamatun Paratisiissa. Ihmiskunta on sodan takia muutenkin heikoilla jäillä.
xxx/ellauri076.html on line 563: Itseni uneen itkin ja uniin onanoin
xxx/ellauri076.html on line 642: Liikennemerkitkin on muuttuneet. Kohta ne varmaan poistaa karvakolmiot. Sukupuolesta jos menet jotakuta sortamaan, niin heti pahastuvat. Se mua ärsyttää, "Kape" tuhahtaa. En mä tavoistani luovu. Mulla on suht päräyttävä izetunto, ja puurohousuistani tulee mitä haluan. Olen rehellinen izelleni ja varsinkin muille. Mulla on hieno rannekello, näkyyhän se kuvassa? Ja huomaatte, ei mulla ole tazkoja, se on Hans Välimäen juttu. Mulla on huippufyysikoiden karvaset käsivarret kuin Pizza Enricolla.
xxx/ellauri084.html on line 132: Kävin viime viikolla palvelualojen isojen pomojen lounasseminaarissa. Tulevaisuudennäkymistä oltiin melko yksimielisiä, eivätkä ne järjellä ajatellen vaikeasti ymmärrettäviä olekaan. Teollinen työ ja tuotanto sekä monet palvelutehtävät ovat katoamassa Euroopasta. Tähän vaikuttaa yhtäältä se, että mitä vapaammin raha ja tavara liikkuvat pitkin maailmaa, sitä vähemmän mitään kannattaa tehdä tai teettää kalliiden työvoimakustannusten Euroopassa, ja toisaalta se, että automatisaation ja tietokoneistumisen seurauksena perinteisiä, ihmistyövoimaa vaativia asiakaspalvelutehtäviä on entistä vähemmän.
xxx/ellauri084.html on line 671: Toinen oli outo vammanen. 3. sta tuli hysteerinen. Mixne vanhemmat oli niin pitkiä? No Wallu oli lyhkönen. Wallun kullilla ei ollut nimeä. Sen vanhemmat oli aivan sekoja, Wallun mielestä. "Kujalla" ei sanottu kyllä Sally Jeanin lapsuudessa. Ei edes "ulalla". Ehkä "mezässä". Niiden "Hei äiskä" on totaalisen dissosioitunut. Aivan Riku-tonniston manipulaattori. Selviää puhumalla kaikesta. Valhepussi. Vilijonkka kolmine eripituisine poikineen. Rikun pojat on kaikki pieniä kuin isänsä. Muttei yhtä vikkeliä. Niklas on sentään kuin baarikaappi. Perinyt sen äidiltä. Äiskän koira oli Samuel Johnson, se Tourette. Wallu raahasi sen auton perässä jauhelihaxi.
xxx/ellauri086.html on line 87: Suuhunsopiva kulli seisoi kuolasta liukkaana vasten häpyhuuliani. Riisuin huntuni ja hänmies nykäisi varovasti stringejäni ja suuteli rintojani – niitä ei niinkään varovasti. Riisuin housuni ja annoin lämpimän hävyn hieroa pystyssä sojottavan kullin kärkeä. Häpyhuulet avautuivat itsestään ja kosteus valui ulos ja päästi kullin hitaasti uppoamaan sisäänsä. Ratsastin, mutta minut pysäytettiin, ratsastin taas ja hänmies nousi istualleen estääkseen minua. Hieroin itseäni hitaasti pitkin kullin vartta saaden hänet izensä ähisemään ja kiroamaan lisää. Hänmies yritti pitää minua voimalla, mutta hankasin vastaan aivan pienellä liikkeellä. En voinut sille mitään, miten paljon nautin tilanteesta. Hänmies oli aivan kiimassa, aivan tuloillaan koko ajan, mutta kesti.
xxx/ellauri086.html on line 101: Maailman onnellisin mies asuu Sydneyssä, satavuotias holokaustista livistänyt juutalainen nimeltä Jaku. Sen kosto Hitlerille ja sen kumppaneille jossain siellä alhaalla on olla onnellisempi kuin ne. Se ei vihaa niitä vaikka SS-miehet potki sitä peppuun terävillä saappaiIla sanoen Schnell! Schnell! niin että peppuun tuli haavoja jotka paranivat huonosti. Se ei vihaa niitä koska vihasta tulee vain paha mieli izelle. Mutta ei se anna niille koskaan anteexi. Kun se näki Belgiassa vankilassa tuomiota kärsivän ex-nazin joka ei osannut sanoa mixi se oikeastaan teki sen, Jaku oli onnellinen. Saku itki ja Jaku oli oikeastaan tosi iloinen. Se joka nauraa viimeisexi nauraa parhaiten.
xxx/ellauri087.html on line 132: Päivän jälkeen hotellien aulassa kokoontuvat dialogiryhmät, joissa voi jakaa heränneitä ajatuksia. Kukaan ei keskeytä pitkiäkään tarinoita, ilmapiiri on luentokielellä kiinnostunut ja hyväksyvä.
xxx/ellauri087.html on line 705: Mix indieenifilmi Sonorassa Pancho Villan kannattaja oli vielä roistompi kuin rasistinen nazi? Oliko tää joku oikeistoveto amer. kazojien mielixi? Mixi wiixekkästä äärimiehestä oli tehty vielä izekkäämpi kuin partajehusta? Ei sunkaan Pancho Villa ollut kommari? No ei varsinaisesti, mutta se oli Robin Hood, joka otti maata rikkailta ja jakoi köyhille. Se on tarpeexi paha synti jo. Sonoran sankareista Alma ja sen pulska mies on rikkaita kauppiaita, talousliberaaleja. Eitää mikään kommarifilmi ole vaikka rasisminvastainen. Mutta niin on talousliberaalitkin. Selän väristä ei väliä, wetback tervetuloa, greenback on vihreä.
xxx/ellauri087.html on line 915: Jo on viheliäistä porukkaa. Jörn-luokan örveltäjiä. Onnexi ne sammuu nyt yxitellen kuin viinapulloon pystyynpannut kynttilät. Niiden tuotanto valuu rään näköisenä pitkin pulloa.
xxx/ellauri091.html on line 218: Yliopiston juhlasalissa Mr. Mott esiintyi kuin lähetti, kulki pitkin diagonaaleja. Myöhemmissä yxityisluontoisemmissa tilaisuuxissa hän "ohjasi syvemmälle". Puhui muun muassa vapaudesta aika samaan tyyliin kuin Timo Airaxinen. Ei riitä välttää pahaa (kuten luento-opetus) vaan hankkia myös hyvää (kuten viini, Ferrari ja tonnikala). Se oli vakuuttavaa totuutta, joka täytyy vaan ymmärtää oikeaxi. Pitää vaan totella käskyjä ja panna ne täytäntöön. Ei vaan "Roger", vaan suorastaan "Wilco". Mä vastaan runomuodossa (se on helpompaa):
xxx/ellauri103.html on line 505: Kehitysapu on helkutinmoista riistoa, vahvat vallat ronttaa kaxin käsin mannaa kotimaihinsa. Amnesty vikisee: "kehitystä viedään eteenpäin ihmisoikeuxien kustannuxella...". Pitää muistaa että oikeudet on vahvemman oikeuxia. Pikkuapinoilla on oikein pienet oikeudet, niiden pitää jarruttaa koska ne on tulossa karvakolmion takaa, kun talousliberaalit globaalifirmat ajaa vapaalla tiedon valtateitä pitkin. Ei tässä ole mitään kazeltavaa, hajaantukaa dogoodies, tää on darwinism as usual. Karmeimmatkin tapauxet on vaan esimerkkejä yleisestä trendistä.
xxx/ellauri104.html on line 737: Ostin Sysmän kirjakahvilasta Pulkkisen esikoisromaanin Ja pesäpuu itki (1977) kun urbaani Löytty oli haukkunut agraarista Pulkkua ja emerituslammas Jyrki Nummi vuorostaan haukkunut Löyttyä. Se kuvaa pohjoiskarjalaista maaseutuyhteisöä. Sen päähenkilö on Pulkkisen omakuva, liimauxista irronnut nuorukainen. Pulkkinen synnytti kohua ruotiessaan kehitysapupolitiikkaa ja Suomen suhdetta Neuvostoliittoon postmodernissa teoksessaan Romaanihenkilön kuolema (1985).
xxx/ellauri104.html on line 739: Pulkku oli 33 vuonna 1977 kun sen tää esikoiskirja Apinanleipäpuu itki ilmestyi. Kyllä se on lutukka, vaikka kovin nuori, leuat kasvantaviärät, partaradikaali, selvä leptosomi. Se oli just samanlainen väpelö puolijumalinen mielisairaanhoitaja kuin Paavo, kunnes vanhemmiten menestyxen loppumiseen pettyneenä setämiehistyi ja alkoi ajaa antikommunismin asiaa. Ihan vissisti sen takapiruna siinä oli se 100% jumalinen Vuokko vaimo.
xxx/ellauri113.html on line 168: 1969 "Buzz" Aldrin ja "Veny Käsivahva" Armstrong laskeutuivat kuuhun potkiskelemaan kuupölyä. Pieni askel miehelle, vielä pienempi mieslajille. JOS laskeutuivat, ehkä se oli pelkkää huijausta, Pirkko Zilles on siitä vakuuttunut. Holokaustifilmitkin oli lavastettuja. Tapsa missas ohjelman, koska oli Liverpoolissa kuuuntelemassa René Thomin katastrofiteorian luentoa. L I V, E R P, double-O L, Liverpool FC. Not the plan! Noihin aikoihin ei ollut nettitelevisiota. Mä näin sen Münchenin juna-aseman telkkareista Kreetan-matkalla. Se muutti ihmislajin tulevaisuuden. Mitä vittua. Huonoon suuntaan se oli mennyt jo aikapäiviä. Kun kuulennot eivät jatkuneet, Tapsan tapaiset lupaavat nuoret brittitutkijat pettyivät ja alkoivat trainspotata sekä särkeä hylättyjä taloja Yorkshiren slummeissa. Falklandin sota vähän piristi, ja aavikkomyrsky, mutta nyt on taas pelkästään TYYYYLLLSÄÄÄÄ. Yxi poskilihas ei oikeen korvaa salikäyntejä. Brexit ei ehtinyt paljon haitata Tapsaa ennenkun se teki oman exitin. "Uusi miehitettyjen avaruuslentojen ohjelma palauttaisi suuren yleisön innostuxen avaruutta ja ylipäänsä tiedettä kohtaan." Onhan paljon hauskempaa kazella kuin jätkän käy, ja ihmetellä huuli pyöreenä kun irtopäät ja suolenpätkät lentelevät epäonnistuneessa lähtökiireessä. Astronautteja vois taas haastatella tai niiden surevia perheitä ja niistä tehdä purkkakuvia, niinkuin hienolla 60-luvulla. Voi helvetti.
xxx/ellauri113.html on line 230: Ankean harmaana kevätpäivänä Cambridgessa mustien aukkojemme saattue lähti matkaan kohti yliopiston Great Job Steven kirkkoa. Nuoria ihmisiä Tintti-julisteineen parveili joka paikassa. Collegen juhla-asuinen pedelli norsusauvoineen ja silinterihattuineen käveli hitaasti pitkin katua. Tätini puristi kättäni. Aloimme molemmat itkeä. "Hän olisi ollut tästä mielissään", täti kuiskasi. Steven ääni lähetettiin radioteleskoopilla kohti mustaa aukkoa. Yllättävän vaatimaton kaveri. Ei jättänyt koskaan kertomatta viziä. Yllättävän paljon yhteistä sillä on Pekan kaa. Se opetti lapsistaankin röyhkeitä, Lucy sai piispan kyynelehtimään tiukatessaan siltä jumalatodistuxia. Moinen ei todellakaan ole tapana. Tapsan poika viittasi fyysikkokouxessa ja pyysi puheenvuoroa esittääxeen jonkun typerän kysymyxen sedille. (Mä tein samoin Sepun väitöstilaisuudessa.) Nenäkkäitä lapsia. Äiti sai pientä taukoa alituisista hoitovelvollisuuxistaan. Olikohan Mason mukana hautajaisissa? Kiitoxet Homer Simpsonille, jonka kanssa Tapsa teki uraauurtavaa yhteistyötä Simpsonit-televisiosarjassa. Steve ei varmaan ollut lukenut sitä kohtaa raamatussa jossa sanotaan että se on totta.
xxx/ellauri113.html on line 462: Vähän hauskaa naisten kustannuxella, eikös teistä olis kätevämpi olla pussieläimiä, tai munia munia? Mutta ei, jumalalla oli suuremmat suunnitelmat mielessä. Se ei käynyt läpi välimuotoja (noi ei tosiaankaan olleet niitä), vaan se teki samantien kikyloikan ja tempas eevan aatamilta noppelasti kyljestä, mutta kielsi sitten ankarasti työntämästä hyödytöntä kikkeliä vielä tarpeettomampaan pillunreikään. Elukoillahan ne oli käytössä, mutta apinalla ei niitä tarvita, eikä lapsia. Tissitkin on vaan jättimäiset hikirauhaset aatamille viihteexi. (Vaikka edellä tuli sanottua ettei ihmisellä ole yhtään ylimääräisiä ruumiinosia.)
xxx/ellauri114.html on line 268: Jeremia ei järin pitänyt elamiiteista. No ei se pitänyt monista muistakaan naapurikansoista. Jeremia (c. 650 – c. 570 BC), "itkeskelevä profeetta", oli heprealaisen raamatun majuriprofeettoja. Juutalaisen perinteen mukaan Jeremia väsäsi Jeremian kirjan, kuningasten kirjan, ja valitusvirret. Assistant editorina oli Baruch ben Neriah, Jeremian kirjuri ja opetuslapsi. Yahwehin, Israelin jumalan monien profetioiden lisäxi kirjassa on meheviä yxityiskohtia profeetan elämästä, sen kokemuxista ja vankilatuomioista. Jeremian kirja on kanoninen, ja Jeremia majuriprofeetoista hopeasijalla (kuka sai kultaa? No Jesaja tietysti, ja Hesekiel tuli pronssille.) Musulmaanitkin siteeraa Jeremiaa. Mulla taitaa olla siltä useitakin sitaatteja, mm. Jeremiadia, Siinä kohtaa sivutaan myös Edomia (alla).
xxx/ellauri114.html on line 435: Kun lapsi oli kipeänä ja itki perääni, kenkää tuli!
xxx/ellauri116.html on line 332: García Márquez oli poliittisesti vasemmalla. Hän ystävystyi Fidel Castron kanssa ja vietti pitkiä aikoja Havannassa. Tätä ystävyyttä on analysoitu teoksessa Gabo and Fidel: Portrait of a Friendship. García Márquezin mukaan heidän keskustelunsa ovat liittyneet kirjallisiin aiheisiin, eivät niinkään politiikkaan. Jospa Mario oli vaikka mustasukkainen Fidel Castrosta.
xxx/ellauri116.html on line 492: Yhdessä hetkessä hyväntuulinen ja iloinen äiskä saattoi muuttua pahantuulisexi kuin Kungfuze. Hyvyys on ihmisten rakastamista, eli sitä kun ihmiset rakastavat minua. Pahinta on ettei missään sen toiminnassa ollut logiikkaa. Olin lutka, minun piti välttää kaikenlaisia voimakkaita tunteita. Isä pettyisi jos saisi tietää. Jeesus itkisi. Sairastuin anorexiaan. Äiti sanoi että sairasta vaan rauhassa. Äiti roikkui perheessä kuin iiliäinen, kuin laastari. Vekutti ja syyllisti. Minä en enää pidä yhteyttä äitiini.
xxx/ellauri123.html on line 342: Kovalevyni. (Läppä läppä. On mulla Calvin Klein kalsaritkin vielä pyllyverhona. Vinkeältä tuoxuvat kun ei ole vaihtoparia. Ja IPhone niiden pyllytaskussa. Mitä muut ajattelisivat jos heittäisin nekin. Minimalisti ja naturisti on eri höbbyjä.)
xxx/ellauri123.html on line 411: Dostojevskin pikkunovellin ”NAURETAVAN IHMISEN UNI”. Saksankielisenä vain 48 sivua taskukirjana. Se kosketti minua heti syvästi, itkin. Luin tämän unikertomuksen melkein joka vuosi uudestaan ja aina se kosketti minua, itkin taas. Naurettava ihminen löytää toisen samankaltaisen veljen ja ehkä siksi uskon ymmärtäväni tämän tarinan myös sydämellä. Annoin tarinan luettavaksi ystävilleni, ei kukaan huomannut tarinassa mitään erikoista. He eivät kuitenkaan haukkuneet tarinaa, koska olivat sitä mieltä, että Dostojevski on suuri kirjailija, jota ei saa kritisoida negatiivisesti. Muuten, tästä tulee mieleen, että ennen kun luette eteenpäin tätä lyhyttä kirjoitusta, lukekaa ensiksi tämä Dostojevskin pikkunovelli. Suomessa löydätte sen kirjasta ”Valkeat yöt”, viimeisenä tarinana. Löydätte sen melko varmasti Sysmän kirjastosta.
xxx/ellauri123.html on line 468: Mysteeri on erilainen tiedon muoto, jossa on oltava koko ihminen mukana, ei vain ymmärrys. Pimpsa pipu ja munapussitkin. Mixi Jumala leikkii tällästä peliä? Sukupuoliyhteys on suurin mahdollinen onnentilanne. Koko luomakunnan tarkoitus on lahjoittaa tämä onni erityisesti myös ihmiselle.
xxx/ellauri125.html on line 231: You asked for one and you got two Pyysit yhtä ja saitkin 2 yhden hinnalla
xxx/ellauri125.html on line 498: Mutkia mutkan perään on tässä fläkin lopussa. Melkoista pitkitystä. Päällimmäinen ihmetys lukijalle on silti: mix toi värikysymys on muka noin hirmu tärkeä? Se osoittaa vaan että Peppu kaiken kuorrutuksen alla on saatanan kova rasisti. Sitähän juutalaiset ovat ihan viran puolesta. Jumala käski sortaa samarialaisia. Filistealaiset on lupa tappaa.
xxx/ellauri126.html on line 327: Erikson kävi niin sanotun klassisen oppikoulun, jossa opiskeltiin latinaa, kreikkaa, kirjallisuutta ja historiaa. Hänen koulumenestyksensä ei kuitenkaan ollut kehuttava. Ylioppilaaksi tulonsa jälkeen Erikson matkusteli seitsemän vuotta pitkin Eurooppaa harrastaen muun muassa puupiirrosten ja etsausten tekoa sekä suoritti jonkin verran taideopintoja. Erikson sai 25-vuotiaana eräältä lapsuudenystävältään taide- ja historianopettajan pestin englantilaisille ja amerikkalaisille lapsille tarkoitettuun Wienissä toimivaan yksityiskouluun. Erikson tutustui Wienissä Sigmund Freudin perheeseen, minkä johdosta kutsuttiin opiskelemaan psykoanalyysia Wienin psykoanalyyttisen yhdistykseen. Erikson suoritti myös Montessori-opettajien yhdistyksen järjestämän Montessori-opetustekniikan koulutuksen sekä hygieniapassin.
xxx/ellauri126.html on line 409: Narsistin on vaikea muodostaa pitkiä ystäväsuhteita, vaikka hänellä olisikin tuhat ystävää Facebookissa. Hän ei piittaa, onko kaverilla hyvä vai huono hetki, kun hänelle tulee tarve vuodattaa omia ongelmiaan. Muiden ongelmia hänellä ei ole aikaa kuunnella.
xxx/ellauri126.html on line 563: Erityisen tärkeää on pitää kiinni omasta vihasta. Izekin itkin lohduttomasti joka yö kunnes opin vihaamaan.
xxx/ellauri126.html on line 679: Pelokkaina pisaroina emme tajua, ettei valtamereen voi hukkua, ei edes ämpäriin. (Pipa ei pitänyt pisara-sanasta, niiden perheessä se oli peitenimi pillulle. Onnen pipanat kuullostaa myös ällöltä. Pienenä en syönyt puuroa jos se oli jyrkkää tai siinä oli pipunoita. Muistan pitkiä istuntoja lasten syöttötuolissa hämärässä ruokasalissa kylmän puuron ääressä.)
xxx/ellauri126.html on line 768: ajatuxen tasolla. Sellainen kuin Matti Pulkkisella kirjassa Pesäpuu itki. Itku siinä meinasi päästä lujaluonteiseltakin.
xxx/ellauri127.html on line 319: Elorna on valmistunut ja on nyt 19-vuotias. Nuori mies, Philip Ammon, saapuu kaupunkiin. Hänen setänsä, lääkäri, neuvoi Philipia käymään Onabashassa toipumassa lavantaudista. Hän on Elornan ja hänen äitinsä kanssa kesän ja auttaa Elornaa keräämään koia. Kaksi rakastuu vähitellen; hän on kuitenkin kihloissa toisen nuoren naisen, Edith Carrin kanssa, joka on rikas, pilaantunut ja itsekeskeinen. Elorna teeskentelee, ettei hän ole alkanut lankea Philipille, auttaa häntä kirjoittamaan kirjeitä Edith Carrille ja rohkaisee kaikin tavoin hänen avioliittoa lapsuudenystävänsä kanssa. Kun Philip päivittäisen, pitkittyneen keskustelun ja kenttätöiden jälkeen huomaa hänen romanttisen kiinnostuksensa Elornaa kohtaan, on rouva Cumstick huomannut ensimmäisenä, mutta hän vakuuttaa hänelle: "Ihailen häntä kun ihailen täydellistä luomusta." Rouva Cumstick vastaa: "Eikä mikään tässä maailmassa pilaa keskimääräistä tyttöä niin nopeasti ja varmasti". Philip Ammon pakotetaan palaamaan Chicagoon, kun hänen isänsä on sairas, ja pyytää Elornaa jäähyväissuudelmalle; hän kieltäytyy hänestä ja palaa murheellisen äitinsä luo. Philip ja Edith väittävät, mitä heidän piti olla heidän kihlasivat. Edith on kuullut Philipin puhuvan upeasta nuoresta naisesta, jonka hän tapasi Limberlostissa. Hän loukkaa häntä kauheasti ja kutsuu heidän sitoutumisensa pois (ei ensimmäistä kertaa). Philip tajuaa, ettei hän koskaan rakasta Edithiä, lähtee kotoa ja ehdottaa Elornalle. Samana iltapäivänä, kun hän antaa Elornalle kihlasormuksen, Edith ajaa ylös (mukana Hart, Polly ja Tom) Cumsticksin kotiin kutsumattomalla vierailulla. Kun Edith vaatii puhumaan Elornalle yksityisesti ja vannoo, että Elorna ei koskaan ota Philipia häneltä, Elorna on viileä ja kohtelias. Kun Edith ja ryhmä, mukaan lukien Philip, ovat lähteneet, Elorna lähtee salaa pois, jättäen muistiinpanon, josta ei näy mitään hänen suunnitelmistaan ja antaa Edithille mahdollisuuden todistaa, ettei Philip menisi naimisiin kenenkään muun kanssa. Elorna matkustaa jäädäkseen O'Moresin ( Freckles and the Angel ) luo. Philip sairastuu huolesta Elornasta. Edithin ystävä Hart näkee Elornan O'Moresin kanssa ja vakuuttaa Edithin antamaan hänen lähettää sanaa Elornan Philipille. Hart suostuttelee Edithin myöntämään, että hän on väärässä ja että Philip ei mene naimisiin kenenkään muun kuin Elornan kanssa.
xxx/ellauri129.html on line 134: Meillä oli vapaa-ajan asunto järven rannalla, ja tarkoitus oli viettää siellä eläkepäiviä yhdessä pääasiallisesti päiväunilla. Menin sinne yksin ryyppäämään pitkiksi ajoiksi. Sitten en käynyt siellä enää ollenkaan. Join kotona.
xxx/ellauri129.html on line 185: Hän tuli kyllä kotiin yöksi, mutta työpäivät olivat pitkiä. Kotona hän oli kuin muissa maailmoissa, ja huomasin, että hänen erektiolääkkeensä vajettuivat. ALOIN KERÄTÄ todisteita. Hän piilotti pullot taitavasti, mutta etsin ne käsiini. Laskin ja kuvasin kaikki lääkepullot ja järkytyin: Viagraa meni kuukaudessa kymmenen litraa! Eikä kyllä meitän petissä!
xxx/ellauri129.html on line 348: Jottei kuvasta tulisi liian fiini ja korkeakulttuurinen, todettakoon, että Korhonen kirjoittaa myös esimerkiksi pitkiä ja railakkaan yksityiskohtaisia seksikohtauksia. Sekä vaikkapa ylistyksiä rock-bändeille – hänen suosikkejaan ovat ysäribändit Interpol, The National, Velvet Underground, Nick Cave, Sonic Youth, The Strokes – ja herkullista herjaa U2:sta. Kuinka unettavaa, samaan lankesi myös Kjell Westö vaikka oli hurri.
xxx/ellauri129.html on line 362: Mulla oli vaihe, jossa mulle tapahtui uskomaton määrä onnettomuuksia. Yleensä ne toilailut sattuivat humalassa. Vaikka 36-vuotiaalta Korhoselta on väkevin kapakka- ja klubielämä jäänyt taakse, hän pitää juomapuuhia yhä arvossaan. Pitkiä pätkiä tulevasta romaanistakin on syntynyt umpikännissä, hän kertoo.
xxx/ellauri129.html on line 372: Korhonen on kauan tuntenut viehtymystä kioskikirjoihin. ”En tiedä mistä se johtuu. Ne vain tuottavat mulle äärimmäistä, suurta huvitusta ja jopa sexuaalista mielihyvää. Näiden kirjojen, aidon roskan äärellä tunnen olevani tekemisissä rehellisemmän asian kanssa kuin jos teen kaunokirjallisuutta, joka esiintyy syvämietteisenä mutta on todellisuudessa tylsää ja vajavaista. Pidän viran puolesta tietysti Robert Musilin pitkistä ajatuksenjuoksutuksista, joissa analysoidaan syvällisesti joitain eurooppalaisen kulttuurin yksittäisiä kysymyksiä, mutta selkeästi enemmän siitä, kun Anna-Leena ja Riku syttyvät toisiinsa”, Korhonen sanoi.
xxx/ellauri130.html on line 562: Valmistuttuaan maisteriksi Leipzigista Seume meni 1792 venäläisen kenraalin Otto Henrik Igelströmin sihteeriksi ja 1793 luutnantiksi Venäjän palvelukseen. Elämänsä myöhempinä vuosina hän teki pitkiä matkoja ja kävi jopa Suomessa ja Ruotsissa. Kirjoitukset ovat jossain määrin yksipuolisia. Muita tunnetumpia ovat Gedichte (1801), Spaziergang nach Syrakus (1802) ja murhenäytelmä Miltiades (1808) sekä omaelämäkerta, jota jatkoi omasta puolestaan Christian August Heinrich Clodius (1813). Kootut teokset Sämtliche Werke ilmestyivät 12-osaisena 1826. Haukotuttava tylsimys.
xxx/ellauri137.html on line 65: Vanhaa sukupuolijärjestystä haikailevien intellektuaalisena tähtenä voi pitää kuusikymppistä kanadalaista kliinistä psykologia Jordan Petersonia. Hän nousi suosioon ladattuaan Youtubeen pitkiä luentovideoitaan, joissa hän puhuu muun muassa eksistentialismista, Raamatusta, identiteettipolitiikasta ja ”marxilaisista valheista”.
xxx/ellauri137.html on line 135: Masennus on Rantalan mukaan yleistä niillä, jotka tavoittelevat jotain, mitä eivät voi saavuttaa ja käteen jää vaan ientulehdus. Tää on izekoettua, mutta sama yllättävä tulos ilmeni Markun laajassa pitkittäismeta-analyysissä, johon se printtasi kuin Anssi Yli-Jyrä tuhansia aanelosia Turun yliopiston kustannuxella. Kyl siihen tarvittiin myös kuvissa komeilevaa valkotakkia, multipipettiä ja elektronimikroskooppia. Jotkut papereista oli ihan perhanan pientä pränttiä. Turun täytetyltä apinalta piti käydä kysymässä neuvoa.
xxx/ellauri139.html on line 362: Along the chapel aisle by slow degrees: Pitkin kirkonsiltaa käydä kapsuttaa.
xxx/ellauri139.html on line 454: Him any mercy, in that mansion foul, Armoa ei anneta vaikka pyytäisitkin,
xxx/ellauri139.html on line 874: Keisarin porsas ei ymmärtänyt pitää suuta soukalla kun tuli kurinpalautus; se kynäili runon Marttyyrien kemut (1825), jossa se itki Ludi XVItä ja Marie Antoinettea. Tää jäi sen jouzenlauluxi.
xxx/ellauri139.html on line 1016: Tant d’amis sourds à mes adieux! Mun kaveritkin vielä nähdä tän!
xxx/ellauri139.html on line 1239: Dostojevskin ja kirjallisuushistorian onneksi tulevan Venäjän kirjallisuuden kykloopin asuintoverina oli tuolloin aloitteleva kynäniekka Dmitri Grigorovitš, joka käsikirjoituksen luettuaan riensi näyttämään sitä muotirunoilija Nikolai Nekrasoville. Nekrasov itki ääneen. Hän ja Grigorovitš palasivat Dostojevskin luo neljältä aamuyöllä. Vielä samana aamuna Nekrasov koikkelehti käsikirjoitus kainalossaan aikakauden kirjallisen majakan, kriitikko Vissarion Belinskin luo karjuen: ”Uusi Gogol on syntynyt!”.
xxx/ellauri149.html on line 354: Kun Pezkun lankeemus tuli ilmi, Kirsi rankaisi siitä pakottamalla Pezkun kazomaan filmiä Jesus Christ Superstar joka ilta uudestaan, roiskimalla itkien. Mekin saatiin olla kerran mukana. Mikäs olikaan tän filmin spoileri? Ai se oli tää:
xxx/ellauri154.html on line 121: Ensimmäiset 17 vuotta olivat täynnä kiusauksia. Muisto Egyptin liha- ja kalaruoista kiusasi Mariaa. Vesikin oli erämaassa tiukalla; Egyptissä hän oli juonut helmeilevää viiniä. Marian vaatteet kuluivat riekaleiksi, eikä hänellä enää ollut mitään, millä suojata itseään sen enempää päivän hehkuvalta auringolta kuin erämaan kylmiltä öiltäkään. Välillä hänen mieleensä muistui kevytmielisiä lauluja, joita hän huomaamattaan vanhasta muistista hyräili, ja entiset synnit alkoivat houkutella. Silloin hän siirsi ajatuksensa Jumalanäitiin, jota hän piti takaajanaan ja turvanaan. Heti olo helpottui, valo ympäröi hänet ja sopimattomat ajatukset katosivat. Jos himon houkutukset kävivät kestämättömiksi, Maria heittäytyi itkien tuntikausiksi maahan kasvoilleen eikä noussut ennen kuin näki Jumalanäidin lähettämän valon ilmestyvän.
xxx/ellauri154.html on line 131: Seuraavana vuonna suuren paaston alkaessa isä Zosima meni taas erämaahan ja kierteli siellä etsien Mariaa. Lopulta hän löysi tämän kuolleen ruumiin makaamassa maassa selinmakuulla kädet rinnalla ristissä ja kasvot itään päin lähellä heidän ensimmäistä kohtaamispaikkaansa. Hän suri kovasti löydettyään Marian kuolleena, syleili hänen jalkojaan (ylä-vai alapäästä vaiko molemmista, ei kerrota) ja luki itkien psalttaria hänen ruumiinsa ääressä. Vähän rauhoituttuaan hän alkoi miettiä, mitä hänen pitäisi tehdä, ja huomasi maahan piirretyn kirjoituksen: “Isä Zosima, hautaa nöyrän Marian ruumis tähän, mistä sen löysit, ja rukoile Jumalaa puolestani. Loppuni koitti huhtikuun 1. päivänä sinä samana yönä, jolloin sain pyhää ehtoollista.”
xxx/ellauri154.html on line 309: Seuraa unelmiasi. Kulje omaa polkuasi pitkin. Tee sitä, mitä rakastat. Särje ruukkusi. Vedä kuivia. Loput 3 askelta ensi viikolla.
xxx/ellauri166.html on line 472: Muuten, tämä omena-harjoitus oli hyvin samantapainen kuin mitä tämä kirjailija (Fritz The Cat) joka ei ole koskaan ollut orja eikä milläään lailla mukana okkultismissa, joutui kokemaan ollessaan mukana 4-H -leirillä 6-vuotiaana. Ensimmäinen asia joka kaikille lapsukaisille annettiin oli omena-harjoitus jotta me voisimme arvostaa leiripsykologia sellaisena kuin hän on. Missähän se oli oppinut tämän harjoituksen? Mitä luulette? Tämä omena-harjoitus tehdään kaikille lapsi-uhreille. Henkilö joka johti tätä harjoitusta oli miekkonen. Muistaakseni se omena oli pitkänomainen ja sinipunainen ja pissan hajuinen ja siinä oli päässä halkeama. Tunsin kun se liukui alas kurkkuani pitkin. Omenan ruiskaisemat viisi siementä muuttuivat kohta ällöxi lipeväxi limaksi.
xxx/ellauri170.html on line 318: Ja kun tunteet nyt oli päästetty taas ehdottomaan valtaan, väsäsi nojatuoliepidemiologinakin äkkipätevöitynyt Ukkola oikein kunnon pelkopornokolumnin, jonka arvokkaasti ikääntynyt otsikko kuuluu "Tätä vauhtia kymmenettuhannet suomalaiset kuolevat koronaan – miksi Suomi ei yritä estää sitä?" Zombiapokalypsilla säikyttelyn ohella Ukkola, joka varmastikin oli nukkunut edeltävällä viikolla, laskeskeli, että ruumiita olisi Suomessa tulossa jopa 70 000, ja tuskaili, että hallinto mieluummin yritti valmistella asioita kunnolla (valmiuslaki astui voimaan viiden päivän sisällä) kuin riehua päättömänä kanana pitkin erikoismensalaisten somevääntöjä. "Viranomaiset näyttävät ainakin ulospäin torjuvan epidemian sijasta pelkoa ja paniikkia", Ukkola moittii, vaikka voisi sitä luulla, että paniikki jossain määrin haittaisi hallinnon toimintaa ja epidemian torjuntaa sekin. "Hysteriaan ei ole syytä, he [viranomaiset] toistelevat papukaijan tavoin", täysin ei-hysteerinen kolumnisti jatkaa. (Meillä ei ole tässä tilaa mennä tarkemmin siihen, miksi on viehättävää, että itsensä yhä epävireisempään papukaijointiin erikoistunut kolumnisti löytääkin näin sattuvat ja kuluneet sananparret kaikkien muiden kohdalla.) Spoilerivaroitus: kolmen kuukauden sisällä noin kolme ja puoli sataa ihmistä oli kuollut koronavirukseen Suomessa, mikä on melkein 70 000 vähemmän kuin se, mistä Ukkola varoitti. Kiitoksia tai tunnustusta viranomaisille ja poliitikoille siitä hyvästä, että nämä eivät tapattaneet kymmeniä tuhansia suomalaisia vaaralliseen tartuntatautiin, ei ole Ukkolalta virallisemmin kuulunut. Ei kuulu tyyliin.
xxx/ellauri173.html on line 356: No kävikö se sit vieraissa? Suihkiko ristiin? - Ei edes sitäkään. Hän oli melko hyvästä skotlantilaisperheestä, hiljan jalostetusta vieläpä. Sulhasen vietellyt, sitten paremman omaisuuden vuoksi hylätty, ei enää kyennyt naimisiin, mutta tunsi myötätuntoa henkilöäni kohtaan, hän otti ilman pitkiä puheita tervetulleeksi rakkauden, jonka painoin häneen ja jonka kaltevuuden hän toivoi voivansa piankin jakaa.
xxx/ellauri173.html on line 878: "Eikö sellainen tilanne voisi syntyä, että puhuttelu voitaisiin osoittaa hänelle laillisesti?" ― Tässä tapauksessa vastaat, että tämä nainen on ulkomaalainen eikä osaa "sen maan kieltä", joka päättää tapahtuman. ― Kuitenkin esimerkiksi laivalla, koska pelkkä tasapainokysymys on jo meidän kannaltamme hyvin arvokas, kerron teille, että neiti Hadalyyn ei ole ohjelmoitu näin pitkiä ylityksiä... joiden aikana monet meistä apinoista, jos merenkäynti on kova, pysyvät yhtä elottomina riippumatoissaan, joissa äkilliset rajut kriisit ravistelevat heitä, valitettavasti, naurunalalle asti. ― Näille vammauksille tuntematon Hadaly matkustaa merellä vainajana, jotta hän ei nöyryyttäisi tyyneydessään tiellä olevien ihmiskumppaneidensa viallisia organismeja.
xxx/ellauri174.html on line 348: Houkutteleva balerina tanssii sinulle askeleen laulunsa, tamburiininsa ja kastanettejensa säestyksellä. Kun hän sanoi nämä viimeiset sanat, Edison nousi ja veti narusta, joka putosi katosta riippuvaa pitkin. Kuului vessan kohinaa muistuttava ääni. Ai väärä naru, se oli tämä.
xxx/ellauri174.html on line 352: Näky, läpinäkyvä liha, ihmeellisesti valokromattu, tanssi, kimaltelevassa puvussa, eräänlaista suosittua meksikolaista tanssia. Liikkeet korostuivat itse elämän häipymisellä peräkkäisten valokuvausprosessien ansiosta, joka kuuden kyynärän nauhaa pitkin voi vangita kymmenen minuutin olennon liikkeitä mikroskooppisille laseille, jotka sitten heijastuu voimakkaasta lampaskoopista.
xxx/ellauri174.html on line 377: "Ecce puella!" hän itki. Tässä on säteilevä Evelyn Habal toimitettu, riisuttu hänen muista nähtävyyksistä. Eikö olekin kuolla haluun! Ah! povera innamorata! "Kuinka kimalteleva hän on! Herkullinen unelma! Millaisia intohimoja ja jaloa rakkautta se voi sytyttää tai inspiroida! Eikö yksinkertainen luonto olekin kaunis? Voimmeko koskaan kilpailla tämän kanssa? Minun täytyy olla epätoivoinen. Lasken pääni. - Eh? mitä mieltä olet?… ― Olen vain Fixed-Suggestionin sinnikkyyden vuoksi velkaa tämän asennon. – Pilkkaaminen! Uskotko, että jos Anderson olisi nähnyt hänet sellaisena ensimmäistä kertaa, hän ei edelleenkään istuisi kotona vaimonsa ja lastensa välissä, mikä oli loppujen lopuksi lepäämisen arvoista? ― Mikä "wc" kuitenkin on? Naisilla on ketterät sormet! Ja kun ensivaikutelma on syntynyt, kerron teille, että Illuusio on sitkeä ja ruokkii kaikkein vastenmielisimpiä virheitä: - kunnes se tarttuu dementoituneilla kimeerikynsillä rumuuteen, vaikka se olisikin vastenmielinen kaikkien välillä.
xxx/ellauri174.html on line 490: Lerputettuaan taas kraanan alla Alva jatkaa: Tulet yllättymään niiden viehätysvoiman identiteetistä, jonka he hajottavat asenteisiin! Jos epäilet, että naisellinen "armo" johtuu niin vähäisestä, tarkastele neiti Alicia Claryn korsettia: ja näe askeleen ero, kehon linjassa, vihdoinkin ilman tätä keinotekoista ohjetta! "Katso, kaikissa nivelissä, erityisesti käsivarsissa, on niitä epätasa-arvoisia joustavuutta, joiden loputon luopuminen maksoi minulle pitkiä valppauksia. Mutta kivaa se oli sittenkin!
xxx/ellauri175.html on line 225: - Mitä vaatimattomuutta! hän itki; Kuvittelin sinun sanovan, guineaa!
xxx/ellauri175.html on line 406: Neiti Alicia Clary tarttui rakastajansa käsivarteen: he astuivat puistoon, ja seuraavana hetkenä he kävelivät pimeää polkua pitkin.
xxx/ellauri175.html on line 620: Androïdi oli laskenut päänsä ja piilottanut kasvonsa kahteen käteensä itki äänettömästi. Sitten näytetään Alician ylevät kasvot muuttuneena ja kyynelten tulvimina:
xxx/ellauri175.html on line 644: Hän käveli käytävää pitkin kohti valaistua kynnystä, jota Edison katseli. Hänen sininen, verhottu muoto kohotti jokaisen puun yläpuolelle, ja säteen loistaessa häneen aukeamalla hän kääntyi nuoren miehen puoleen. Hiljaisena hän toi molemmat kätensä suulleen ja suuteli häntä pelottavalla epätoivoisen liikkeellä. Sitten lordi Ewald, järkyttyneenä, poistui itsestään, käveli reippaasti häntä kohti, liittyi häneen ja kietoi nuorekkaasti kätensä hänen vyötärönsä ympärille, joka taipui heikosti tässä syleilyssä.
xxx/ellauri175.html on line 747: Hyvin ! En tiedä, kuinka mieleeni tuli ajatus turvautua magneettiseen toimintaan – ainoaksi helpotukseksi, jonka tämä onneton nainen saattaa tuntea! Väitin taistelevani sen kautta tätä voittamattoman ruumiillisen kivun pahaa vastaan. Opin turvallisimmista menetelmistä: sitten yritin, ei ilman kärsivällisyyttä, ja yksinkertaisesti sinnittelin, melkein joka päivä, noin kaksi kuukautta. Yhtäkkiä tässä on se, että ensinnäkin tunnetut ilmiöt, jotka on tuotettu peräkkäin, muut ilmiöt, jotka ovat edelleen huolestuneita tieteen arvossa, mutta jotka huomenna lakkaavat näyttämään sellaisilta, - täysin arvoituksellinen henkisen selvänäkimisen kriisejä. ― ilmeni näiden pitkien pyörtymisjaksojen syvyydessä.
xxx/ellauri175.html on line 848: ― Ahaa! Sowana, sanoo Edison, tämä on ensimmäinen kerta, kun Tiede on osoittanut, että se voi tehdä ihmisestä... jopa rakkautta! Koska saaja ei vastannut, sähköasentaja tarttui hänen käteensä: käsi, jäinen, sai hänet vapisemaan: hän kumartui; Pulssi ei enää lyöty, sydän oli liikkumaton. Pitkiä minuutteja hän moninkertaistui uneliaan otsan ympärillä heräämisen magneettiset kulkuset: - turhaan.
xxx/ellauri176.html on line 498: Sitten puberteetti-ikäisenä alkaa vastapuolen killuttimet kiinnostaa. Vastustamattomasti tortun lähistöllä kangistuva phallos ezii vaikka väkisten tien karvapöheiköstä märkään tunneliin, jonne sitä juohevasti johdattaa mirrin tarkoituxeen suunniteltu pitkittäishalkio. Tämä vaihe on kehityxen huipennus, jossa koko hommasta vasta tulee nettotulosta, eli kaiken sujuessa hyvin alkaa mahan alla kasvaa uusi apina.
xxx/ellauri177.html on line 122: Ja kun hän oli jo antanut Marialle kaiken, ruumiinsa, sielunsa, maalliset omaisuutensa, hengelliset omaisuutensa, kassiensa koko sisällyxen, ollessaan alasti hänen edessään, hänen rukoustensa lopussa neitsyen litaniat pomppasivat taas hänen voimiinsa palanneesta mulkustaan, toistuvia vetoomuksia, itsepäisiä, hellittämättömiä nykäyxiä, jotka tarvitsivat äärimmäisen taivaallista ensiapua. Hänestä näytti, että hän kiipesi uudelleen halun portaikkoa; jokaisella "sydämen" aiheuttamalla pikku hypyllä hän kiipesi askeleen pystymmäxi. Ensin hän kutsui hiäntä pyhäksi. Sitten hän kutsui hiäntä Äidiksi, erittäin puhtaaksi, erittäin erittäinkin puhtaaksi, rakastettavaksi, ihailtavaksi. Ja hän jatkoi parantaen kuin sika vauhtiaan huutaen hänelle kuusi kertaa neitsyyttään, hänen pipunsa ikään kuin joka kerta virkistyi sanasta neitsyt, johon hän lisäsi ajatuksia voimasta, kestävyydestä ja uskollisuudesta. Kun hänen "sydämensä" kasvoi siitä aina korkeammalle, mitattuna asteilla, outo ääni, joka tuli hänen suonistaan, puhui hänessä paljastuen lopulta loistavana terhona. Hän olisi halunnut sulaa hajuveteen, venyä pituutta levittääxeen sitä selkeästi lisää, vanhentua musiikillisessa soudussa ja huopauksessa. Kun hän kutsui hiäntä oikeuden uuspeiliksi. viisauden käsipelixi, hänen puuilonsa lähteexi, hän näki itsensä peilistä kangistuneena himosta tässä pasianssipelissä, hän tumputti pajazon tyhjäxi nyt jo haaleille kivilaatoille, tarjosi smoothiejuomaa pitkin kulauxin tämän lähteen päihtymyksestä.
xxx/ellauri177.html on line 146: Yöllä tämä tulinen maaseutu sai oudon intohimon ryyppymisen. Hän nukkui epäsiistiisti, huojuen, vääntyneenä, raajat erillään, samalla kun hänestä hengitti suuria lämpimiä huokauksia, hikisen nukkujan voimakkaita tuoksuja. Maa näytti joltakin vahvalta Kybeleltä, joka oli pudonnut selkärangalleen, kuuensaan kurkku puolixi ulkona, vatsansa kuunvalossa, humalassa auringon lämmöstä ja haaveilemassa yhä uudesta hedelmöityksestä. Kaukana tätä korkeaa vartaloa pitkin Abbe Mouretin silmät seurasivat tietä Paradouhun, ohueen vaaleaan nauhaan, joka ulottui kuin korsetin kelluva pitsi. Hän kuuli veli Archangiaksen kohottavan pikkutyttöjen hameita, joita hän ruoski verille, sylkevän tyttöjen kasvoille, itse haisten pukille joka ei ole koskaan saanut tarpeexi. Hän näki Rosalien nauravan alhaalla himokkaana eläimenä jalat ilmassa, kun isä Bambousse heitti maanpaloja hänen kupeisiinsa.
xxx/ellauri177.html on line 152: No juu! Abbe Mouret muisti yhtäkkiä. Kuume, josta hän kärsi nyt, oli saavuttanut hänet Désiréen navetassa, vastapäätä vielä munivia kuumia kanoja ja kaneja, jotka repivät hiuksia mahastaan. Sitten hengityksen tunne hänen niskassaan oli niin selvä, että hän kääntyi vihdoin katsomaan, kuka häntä näin kaulasta otti. Ja hän muisti Albinen hyppäävän ulos Paradousta oven paiskattaessa lumotun puutarhan ilmettä; hän muisti hänen laukkaavan pitkin loputonta seinää, seuraten avoautoa sen juoksemassa, heittäen koivunlehtiä tuuleen kuin monta suudelmaa; hän muisti vieläkin hänet hämärässä nauramassa veli Archangiaksen kirosanoille, hänen hameensa laskeutuivat tielle, kuin pieni pölysavu, jonka iltailma kääritteli. Hän oli kuusitoista; hän oli outo, hänen melko pitkät kasvonsa haisi raikkaalta ilmalta, ruoholta, maalta. Ja hänellä oli niin tarkka muisti hänestä, että hän näki naarmun yhdessä hänen notkeista ranteistaan, vaaleanpunaisen valkoisessa ihossa. Miksi hän nauroi niin katsoessaan häntä sinisillä silmillään? Hän oli liimaantunut kiinni tämän nauruun, kuin ääniaaltoon, joka kaikui kaikkialla hänen lihaansa vasten; hän hengitti sitä sisään, hän kuuli sen värähtelevän sisällään. Kyllä, kaikki hänen tuskansa tuli siitä naurusta, jonka hän oli juonut. Sanalla sanoen, Sergeä panetti!
xxx/ellauri177.html on line 192: Vaaleanpunaisen naurava elämä puhkesi sitten kukkaan: vaaleanpunaisen valkoinen, tuskin ripaus lakkaa, lunta neitsyen jaloista, joka koettelee lähteen vettä; vaaleanpunainen, huomaamattomampi kuin vilkaisevan polven lämmin valkoisuus, kuin hehku, jolla nuori käsi valaisee leveää hihaa; rehellinen vaaleanpunainen, verta satiinin alla, paljaat olkapäät, paljaat lonkat, naisen koko alaston, valolla hyväili; kirkkaan vaaleanpunainen, kukat silmuissa kurkusta, puoliavoimia kukkia huulilta puhaltaen lämpimän hengityksen tuoksua. Ja kiipeilyruusut, suuret valkoiset ruusut, jotka olivat täynnä valkoisia kukkia, pukeutuivat kaikki nämä ruusut, kaikki tämä liha, niiden rypäleiden pitsiin, heidän kevyen musliininsa viattomuuteen; kun taas siellä täällä viininväriset ruusut, melkein mustat, verenvuoto, lävistivät tämän morsiamen puhtauden intohimon haavalla. Tuoksuvan puun häät, jotka johtavat toukokuun neitsyt heinä- ja elokuun hedelmällisyyteen; ensimmäinen tietämätön suudelma, poimittu kuin kimppu, hääaamuna. Jopa ruohikolla vaahtoavat ruusut, korkeat vihreät villamekot, odottivat rakkautta. Auringonpolttamaa polkua pitkin kulkivat kukat, kasvot eteenpäin, kutsuen kevyitä tuulia niiden ohittaessa. Aukiolla avatun teltan alla kaikki hymyt loistivat. Yksikään täyttymys ei ollut samanlainen.
xxx/ellauri177.html on line 221: -- Mitä haluat? hän kysyi. Ja muistaessaan hän huusi: -- Haluat kampani! haluat kampani! Joten hän antoi hänelle kamman, hän antoi raskaiden palmikoiden pudota pullastaan. Se oli kuin avattuna kultainen kangas. Hänen hiuksensa peittivät hänet lannetta myöten. Hänen rintaansa pitkin valuneet lukot viimeistelivät hänen kuninkaallisen pukemisen. Serge itki tämän äkillisen tulipalon jälkeen. Hän suuteli jokaista säiettä, hän poltti huulensa tässä laskevan auringon säteilyssä. Mutta Albine vapautui nyt pitkästä hiljaisuudestaan. Hän jutteli, kyseli, ei koskaan lopettanut. -- Vai niin! kuinka sait minut kärsimään! En ollut sinulle enää mitään, vietin päiväni hyödyttömänä, avuttomana, epätoivoisena kuin turhaa... Ja kuitenkin, ensimmäiset päivät, olin helpottanut sinua. Näit minut, puhuit minulle... Etkö muista, kun makasit makuulla ja nukahdit olkapäätäni vasten kuiskaten, että teen sinulle kutaa? -- Ei, Serge sanoi, ei, en muista... En ole koskaan nähnyt sinua. Näin sinut juuri ensimmäistä kertaa, kaunis, säteilevä, unohtumaton. Hän taputti käsiään kärsimättömästi ja huudahti: -- Ja kampani? Muistatko, että annoin sinulle kampani saadakseni rauhaa, kun sinusta tuli taas lapsi? Aiemmin etsit edelleen häntääsi. -- Ei, en muista... Hiuksesi ovat hienoa silkkiä. En ollut koskaan suudella hiuksiasi. Hän suuttui, selvensi tiettyjä yksityiskohtia, kertoi hänelle toipumisestaan huoneessa, jossa oli sininen katto. Mutta hän, yhä nauraen, päätti laittaa kätensä naisen huulille ja sanoi huolestuneena muttei väsyneenä: -- Ei, ole hiljaa, en tiedä enää, en halua tietää enää... Heräsin juuri ja löysin sinut sieltä, täynnä ruusuja. Se riittää. Ja hän otti hänet takaisin syliinsä, pitkäksi aikaa, huutaen ääneen, reva pystyssä. Toka kerralla kestää tulla kauemmin mutta tuntuupa eri hyvältä.
xxx/ellauri177.html on line 225: Jälkeenpäin se oli Serveri joka hiusmuotoili Albinen uudelleen. Tuo mainio makkaramies otti kourallisen hiänen hiuksiaan hurmaavalla kömpelyydellä ja istutti kamman vinoon valtavaan päähän pakattuun chignoniin. Nyt pääsi käymään niin, mutta hän laittoi kyllä omat hiuksensa ihanasti. Sitten Albiino nousi, ojensi kätensä hänelle, tukisti hiäntä vyötäröltä niin, että se nousisi vielä ylös, muttei se enää pystynyt. No ei sitten. Ei makiaa mahan täydeltä. Molemmat hymyilivät edelleen, puhumatta. Hitaasti he lähtivät polkua pitkin.
xxx/ellauri177.html on line 319: Ja kun he tulivat ulos pienestä metsästä, he ottivat muutaman askeleen kiviportaille, joissa kyykisteli kokonainen kansa pikku ötököitä palastamassa meheviä kasveja. Siinä oli ryömimistä, painajaisessa välähtäneiden nimettömien loisten purskahdusta, hämähäkkejä, toukkia, puutäitä muistuttavia hirviöitä, jotka olivat poikkeuksellisen pitkiä, paljaita ja harmaaihoista, jonka iho oli likaista, raajoja raahaavia, abortoituja jalkoja, murtuneita käsivarsia. toisilla turvonneet kuin säädyttömät vatsat, toisilla selkärangat, jotka olivat turvonneet lisääntyneistä
xxx/ellauri177.html on line 328: -- oletko nähnyt? sanoi Serge eräänä aamuna, yhtenä noista pitkäveteisista tunneista: siellä oven yläpuolella on maalattu nainen, joka näyttää sinulta. Hän nauroi äänekkäästi. Ja he palasivat maalauksiin; he raahasivat pöytää taas seiniä pitkin yrittäen teloa itsensä. -- Vai niin! ei, mutisi Albine, hän on minua paljon läskimpi. Tai et voi tietää: hän rojottaa niin hassun hauskasti, ylösalaisin! He lopettivat puhumisen. Haalistuneesta maalista, jonka aika oli syönyt, nousi kohtaus, jota he eivät olleet vielä nähneet. Se oli seinän harmaasta esiin nousevan herkän lihan ylösnousemus, elvytetty kuva, jonka yksityiskohdat näyttivät palaavan yksi kerrallaan kesän helteessä. Makaava nainen nojasi taaksepäin vuohenjalkaisen faunin syleilyn alle. Voisi selvästi erottaa selälle heitetyt käsivarret, hylätyn vartalon, tämän pitkän alastoman tytön kiertelevän hahmon, yllättyneenä kukkavyöillä, pikku-Amorien niittämänä, jotka sirppi kädessään lisäsivät soppaan jatkuvasti uusia kourallisia ruusuja. Voit myös nähdä eläimistön ponnistelut, pukin puhaltelevan, hiänen mahansa alta kohoavan juurakon. Sitten toisessa päässä oli vain naisen kaksi jalkaa, jotka nostettiin ilmaan ja lensivät pois kuin kaksi vaaleanpunaista kyyhkystä. "Ei", Albine toisti, "hän ei näytä minulta. Hän on ruma. Mutta ton faunin vekottimet näyttää kyllä sun vastaavilta."
xxx/ellauri177.html on line 353: Voi ei! muistat, hän sanoi, että muuri, joka näytti erottavan meidät... Nyt tunnen sinut, välillämme ei ole mitään... ei edes kumia! Etkö sinä kärsi? "Ei, ei", vastasi hän. Sää on hyvä. He vaikenivat päästämättä irti. Herkullinen tunne, ravistamatta, pehmeä kuin liukas maito levisi, tunkeutui niihin. Sitten Serge käveli kätensä Albinen ruumista pitkin. Hän toisti: "Kasvosi ovat minun, silmäsi, suusi, poskesi." Kätesi ovat minun, kynsistäsi harteillasi... Jalkasi ovat minun, polvesi ovat minun, koko henkilösi on minun. Ja hän nai hänen kasvojaan, hänen silmiään, suutaan, poskiaan. Hän suuteli hänen käsiään nopeilla suudelmilla ja nousi sormiaan olkaimiin. Hän nai hänen jalkojaan, hän nai hänen polviaan. Hän kylpi hänet suudelmien suihkulla, putosi leveisiin pisaroihin, lämpimänä kuin kesäsuihkun pisarat, (mitä! pisaroita, hold it! sanoisi Pirkko Hiekkala),
xxx/ellauri177.html on line 392: "Rauhoitu", pyysi Serge. Ei ole ketään... Siinä sinä olet, punaisena kuumeesta. Levätään hetki, kiitos. No ei, hänellä ei ollut kuumetta, hän halusi mennä vaan heti kotiin, ettei kukaan voisi nauraa katsoessaan häntä. Ja kiirehtien askeleensa yhä enemmän, hän keräsi pensasaitojen varreta viikunanlehtiä, jolla hän piilotti alastomuutensa (häh? olihan sillä alkkaritkin, vai oliko ne tuoxinassa hukkuneet?) Hän sidoi mulperipuun oksan hiuksiinsa; hän kietoutui sideruohojen käsivarsiin, jotka hän sidoi ranteisiinsa; hän laittoi kaulaansa viburnumin oksista tehdyn kaulakorun niin pitkän, että ne peittivät hänen rintansa lehtiverholla. (Ei kovin pitkän, sillähän ei olleet mitkään roikkarit.)
xxx/ellauri177.html on line 409: Hän työnsi hänet hitaasti pois. Sitten, kun hän suuteli hänen polviaan, hän laittoi kätensä hänen kasvoilleen, ikään kuin karkottaakseen unen jäännöksen silmistään ja otsastaan. Tämä oli sitten tuntematon maailma, vieras maa, josta hän ei ollut koskaan haaveillut ilman tylsää pelkoa. Missä hän oli nähnyt tämän maan? Mistä unesta hän oli herännyt tunteakseen niin koskettavan tuskan nousevan lanteestaan, joka kasvoi vähitellen hänen rinnassaan, kunnes se tukehtui? Kylä heräsi eloon palattuaan pellolta. Miehet palasivat takkinsa olkapäillään uupuneiden eläinten tahdissa; naiset talojen kynnyksellä tekivät vetoavia eleitä; kun lapset ryhmissä ajoivat kanoja takaa kivillä. Hautausmaalla liukastui kaksi siiliä, poika ja tyttö, jotka kävelivät nelinjalkain matalaa seinää pitkin, jottei heitä näkyisi. Varpusparvet nukkuivat kirkon laattojen alla. Sininen puuvillahame oli juuri ilmestynyt paplin portaille, niin leveä, että se peitti oven.
xxx/ellauri177.html on line 417: Hän itki. Hän kuunteli innokkaasti yrittäen saada pienintäkään kaukaista melua ja odotti ääntä, joka herättäisi hänet kokonaan. Kello oli hypännyt hieman. Ja hitaasti, unisessa iltailmassa, kolme Angeluksen lyöntiä saavuttivat Paradoun. Ne olivat hopeanhohtoisia, erittäin pehmeitä, säännöllisiä puheluita. Nyt kello näytti elävältä.
xxx/ellauri177.html on line 421: Hän kumartui, hän tunsi Angeluksen kolme iskua menevän hänen niskaansa, kaikuvan hänen sydämeensä. Kello sai kovemman äänen. Hän palasi säälimättömänä muutamaksi minuutiksi, jotka tuntuivat vuosilta. Hän toi mieleen koko hänen menneen elämänsä, hänen hurskaan lapsuutensa, hänen ilonsa seminaarissa, hänen ensimmäiset messunsa Artaudin palaneessa laaksossa, jossa hän haaveili pyhien yksinäisyydestä. Hän oli aina puhunut hänelle näin. Hän löysi pienimmätkin käänteet tuosta kirkon äänestä, joka oli lakkaamatta noussut hänen korviinsa, kuin äidin vakava ja lempeä ääni. Miksi hän ei ollut kuullut häntä enää? Aiemmin hän lupasi hänelle Marian tulemisen. Oliko se Marie, joka oli vienyt hänet iloisen vehreyden syvyyksiin, jonne kellon ääni ei yltänyt? Hän ei olisi koskaan unohtanut, jos kello ei olisi lakannut soimasta. Ja kun hän kumartui pidemmälle, hänen parran hyväily hänen ristikkäisillä käsillään peloitti häntä. Hän ei tuntenut näitä pitkiä hiuksia, näitä silkkisiä hiuksia, jotka antoivat hänelle eläimen kauneuden. Hän väänteli partaan, hän tarttui hänen hiuksiinsa molemmin käsin etsiessään tonsuurin alastomuutta; mutta hänen hiuksensa olivat kasvaneet voimakkaasti, tonsuuri hukkui suurien kiharoiden viriiliin aaltoon, joka heitettiin takaisin otsasta niskaan. Hänen koko lihansa, joka oli aiemmin ajeltu, oli kellertävänruskeat.
xxx/ellauri177.html on line 465: Isä Mouret, hänen äänensä syvästi muuttuneena, lausui vain epäselvää nurinaa. Hän oli laskenut silmäluomet kokonaan alas, kasvonsa täysin valkoiset, puhuen niin tuskallisin tuntein, että pitkä onnekas itse itki ymmärtämättä.
xxx/ellauri177.html on line 477: "Loppujen lopuksi hän piti sinusta huolta", hän lisäsi ankarammin. Ilman häntä, poikani, olisit ehkä tänä hetkenä mökissä Tulettessa, pakkopaita olkapäilläsi... No! Lupasin mennä tapaamaan häntä. Otan sinut mukaani. Se on jäähyväiset. Hän haluaa lähteä. "Voin vain rukoilla sen henkilön puolesta, josta puhutte", sanoi Abbe Mouret lempeästi. Ja kun lääkäri menetti malttinsa ja ojensi keppiään kovaa sohvalla: "Olen pappi, minulla ei ole muuta kuin rukouksia", hän lopetti yksinkertaisesti, erittäin lujalla äänellä. -- Vai niin! hei, olet oikeassa! huusi Pascal-setä pudotessaan nojatuoliin jalat rikki. Minä olen hullu vanha mies. Kyllä, itkin avoautossani tullessani tänne, aivan yksin, kuin lapsi... Sellaista on elää kirjojen keskellä. Miehellä on hienoja kokemuksia mutta käyttäytyy kuin epärehellinen sika... Olitko koskaan epäillyt, että kaikki käy niin huonosti? Vitun paskiainen miehexeen!
xxx/ellauri177.html on line 534: -- Tässä, hän sanoi, tässä on mitä minun Jumalani on kärsinyt... Tsekkaa tätä, Jeesusta lyötiin tälläsillä sauvoilla kuin kiroilevaa siiliä! Katsos, tässä hänen olkapäänsä ovat paljaat, hänen lihansa on repeytynyt, hänen veri valuu alas hänen lanteilleen... Mahtaa sattua! Tässä Jeesus on kruunattu orjantappuroilla. Punaiset kyyneleet valuvat hänen murtunutta otsaansa pitkin. Suuri kyynel halkaisi hänen temppelinsä... Tässä kuvassa sotilaat loukkaavat ikävästi Jeesusta. Hänen teloittajansa heittivät pilkallisesti purppuraa hänen kaulaansa, ja he peittivät hänen kasvonsa sylkellä, löivät häntä, he löivät hänen kruununsa hänen otsaansa ruokolla... Ennenkuulumatonta kohtelua! Kyllä tällä lunastaa jo aika paljon sieluja nykyhinnoilla! Ei ehkä sinänsä mutta on muistettava, että hän oli synnitön, toisin kuin mä! Se ei tiettävästi mennyt koskaan bylsimään Magdaleenan kanssa puun alle johkin pellolle!
xxx/ellauri177.html on line 591: Ja hän oli ajanut hänet pois, kirkko oli aivan tyhjä! Minne hänen pitäisi juosta, liittyäkseen hänen luokseen, tuodakseen hänet takaisin pyyhkiäkseen hänen kyyneleensä hyväilyjen alla? Sade satoi kovemmin. Polut olivat mutajärviä. Hän kuvitteli naisen rankkasateella horjuvan ojia pitkin ja kostuneena hameet kiinni hänen ihoonsa. Ei, ei, se ei ollut hän, se oli toinen, Jee-suxen hirmu mustasukkainen ääni, jolla oli ollut niin julmuutta haluta hänen rakkautensa kuolemaa.
xxx/ellauri177.html on line 637: Joten hän aloitti heidän kävelynsä uudelleen hänen kanssaan Paradoun neljään kulmaan. Hän muisti pienet hiukset, jotka lensivät hänen kaulalleen, kun tämä juoksi hänen eteensä. Hän tuoksui hyvälle, heilutti lämpimiä hameita, joiden kahina muistutti hyväilyä. Kun hän otti hänet paljain syliinsä, taipuisina kuin ruohokäärmeet, hän odotti näkevänsä hänet, niin laiha, käpertyvän hänen vartalonsa ympärille, nukahtavan sinne liimautuneena hänen ihoonsa. Se oli hän, joka käveli edellä. Hän johti hänet kiertävää polkua pitkin, jossa he viipyivät, jotta he eivät tulisi liian nopeasti. Hän antoi hänelle intohimon maata kohtaan. Hän oppi rakastamaan sitä katsomalla kuinka yrtit rakastavat toisiaan; pitkä hapuileva hellyys, jonka suuren ilon he olivat vihdoin yllättäneet eräänä iltana jättiläispuun alla, varjossa mehua hikoillen. Siellä he olivat tiensä päässä. Albine, heitettynä taaksepäin, kierrettynä hiuksiinsa, ojensi kätensä hänelle. Hän otti hänet halaukseen. Vai niin! ottaa se, ottaa se jälleen haltuunsa, tuntea sen kyljen tärisevän hedelmällisyydestä, tehdä elämästä elämää vain ruiskauttamalla siementä, olla Jumala!
xxx/ellauri177.html on line 649: Mutta hän hakkaisi hiäntä, hän murtaisi hiänen raajat, jotta hän päästäisi irti. Hiän oli orja, epäpuhdas liha, jolta seurakunnan olisi pitänyt kieltää sielu kuin koiralta. Taas hän jäykistyi, kohotti poolopaitaisen nyrkkinsä kohti Abinea. Ja hänen nyrkkinsä avautuivat, hänen kätensä liukuivat alas paljaita olkapäitä pitkin pehmeällä hyväilyllä, samalla kun hänen suunsa, täynnä loukkauksia, takertui hänen hoitamattomiin hiuksiinsa änkyttäen palvonnan sanoja. Vizi pappi oli ankarasti puutteessa! Kaise on sitten niin että kova hartaus ja kova panohalu tulee yhdestä ja samasta libidosta.
xxx/ellauri177.html on line 706: Sergen kunto on mennyt niin huonoxi etteise jaxa kävelä. Albine kovalla vaivalla nosti hänet ylös, kantoi hänet hetkeksi pois. Ja hän putosi takaisin, hän pysyi masentuneena keskellä tietä. Vastapäätä, hänen alapuolellaan, ulottui valtava Paradou. -- Valehtelit! huudahti Albine, et rakasta minua enää! Ja hän itki, seisoi hänen vieressään, tunsi olevansa voimaton kantaa häntä korkeammalle. Hänellä ei ollut enää vihaa, hän itki heidän kuolevien rakkauksiensa vuoksi. Hän pysyi murskattuna paskana. "Puutarha on kuollut, minulla on edelleen kylmä", hän mutisi.
xxx/ellauri177.html on line 733: Hän ei kuunnellut häntä, hän sanoi äkillisesti, hieman itkien:-- Vai niin! Minä muistan! Ja kun hän kysyi häneltä, hän ei vastannut. Hän oli juuri muistanut seminaarin kappelin tunteen harteillaan. Se jäinen mekko teki hänen ruumiistaan kiveä. Sitten hänen menneisyytensä pappina otti hänet voittamattomasti takaisin. Epämääräiset muistot, jotka olivat heränneet hänessä matkan varrella Artaudista Paradouhun, korostuivat ja asettuivat itselleen suvereenia auktoriteettia. Samalla kun Albine kertoi hänelle onnellisesta elämästä, jota he viettäisivät yhdessä, hän kuuli kellojen soivan korkeudessa, hän näki hirviöitä jäljittelemässä tuliristejä suurten polvistuvien väkijoukkojen yllä.
xxx/ellauri177.html on line 751: Hiän nousi seisomaan ärtyneenä, uhkaavana. Hiän ravisteli häntä itkien:
xxx/ellauri177.html on line 771: Serge itki. Ja pesäpuu itki. Panopuu ei itkenyt, se oli vihainen. Ei täähän on kuin itkisi ja nussisi. Voi hemmetti. aika noloa.
xxx/ellauri177.html on line 775: Serge itki. Voi hevon vitun rämeet, en paremmin sano.
xxx/ellauri179.html on line 63: Hemingway alkoi kirjoittaa ensimmäistä romaaniaan, Ja aurinko nousee, ollessaan 25-vuotiaana Pariisissa lehtimiehenä. Aiemmin Hemingway oli kirjoittanut pitkiä novelleja. Hän sai 250-sivuisen käsikirjoituksen valmiiksi 21. syyskuuta 1925. Alun perin Hemingway ajatteli antaa kirjalle nimeksi Ford Fiesta, muttei kuitenkaan halunnut vierasperäistä nimeä. Myös kirjan teemaan liittyvä Kadotettu sukupolvi oli nimiehdotuksena mielessä, mutta lopulta Hemingway otti Saarnaajan kirjasta lainatun nimen, Ja aurinko nousee. Hemingwayllä oli vaikeuksia saada kustantaja kiinnostumaan käsikirjoituksesta. Hän veti käsikirjoituksensa korjattavaksi ja poisti siitä 15 ensimmäistä sivua, päähenkilöiden elämäkerrat. Kustantaja Maxwell Perkins oli lopulta erittäin vakuuttunut romaanista. Hemingway osti kirjan vaimolleen Hadley Richardsonille. Kirja myi hyvin esikoisteokseksi ja siitä otettiin toinen painos jo kahden kuukauden kuluttua julkaisusta.
xxx/ellauri179.html on line 67: Composer Jerry Bockin vaimo itki ja lyricist Sheldon Harnickin sisko itki kuullessaan tän viisun ekakerran. Se on kyllä liikuttava, vaikka Tevje näyttää kyllä hölmöltä tässä kohtauxessa hessumaisine diasteemoineen. Jerry ja Sheldon are, needless to say, American Jews. They knew their Ecclesiastes all right.
xxx/ellauri179.html on line 300: Loppukesästä asuimme talossa kylässä, joka katsoi joen yli ja tasangon vuorille. Joen sängyssä oli kiviä ja lohkareita, kuivia ja valkoisia auringossa, ja vesi oli kirkasta ja nopeasti liikkuvaa ja sinistä kanavissa. Joukot menivät talon ohi ja tiellä, ja pöly, jonka he nostivat, jauhoi puiden lehdet. Myös puiden rungot olivat pölyisiä ja lehdet putosivat alkuvuodesta, ja näimme joukkojen marssivan tietä pitkin ja pölyn nousevan ja lähtevän tuulen sekoittamana, putoamisen ja sotilaiden marssiessa ja sen jälkeen tien paljaita ja valkoisia lehtiä lukuun ottamatta.
xxx/ellauri186.html on line 278: free-lancing out along the razor's edge. friilänsserinä pitkin partaveizen terää.
xxx/ellauri186.html on line 643: Sebastian Blasius, raadellaan kuoliaaksi rautaisilla karstoilla, Calixtus, kuolee myllynkivi kaulassa, Imolan Cassianus, omat oppilaat surmaavat tikarilla, Castulus, haudataan elävälta, Rooman Cecilia, kurkku viilletään, Bolsenan Christina, surmataan kaikella mitä ikinä voi tehdä: myllynkivellä, teilillä, pihdeillä, nuolilla ja käärmeillä, Nantesin Clarus, mestataan, Viennen Clarus, mestataan, Clemens, hukutetaan ankkuri kaulassa, Soissonsin Crispinus ja Crispinianus, molemmat teloitetaan, Barcelonan Cucufas, kuolee maha auki viillettynä, Karthagon Cyprianus, surmataan mestaamalla, ja kun Jumala oli päässyt C-kirjaimen loppuun, hän sanoi, Tästä eteenpäin kaikki on sitä samaa, tai ainakin melkein, vaihtelun mahdollisuudet ovat enää hyvin vähäiset, jollei oteta lukuun pieniä yksityiskohtia, joiden hienoudet vaatisivat pitkiä selityksiä, joten eiköhän lopeteta tähän. Jatka, Jeesus kehotti, ja Jumala jatkoi mutta lyhenteli niin paljon kuin voi, Arezzon Donatus, mestataan, Rampillonin Eliphius, surmataan irrottamalla päänahka, Emerita, pol tetaan, Regensburgin Emmeramus, sidotaan tikkaisiin ja surmataan niissä, Zaragozan Encratis, mestataan, Gaetan Erasmus, joka tunnetaan myös nimella Elmo, venytetään hengiltä vintturilla, Ruotsin Eskil, kivitetään, Kalkhedonin Eufemia, saa sisäänsä miekan. Méridan Eulalia, mestataan, Saintesin Eutropius, pää katkaistaan tapparalla. Fabianus, miekalla ja rautakarstoilla. Felicitas ja hänen seitsemän poikaansa, pää katkaistaan miekalla, Felix ja hänen veljensä Adauctus, samoin,
xxx/ellauri186.html on line 678: Inkvisitio, joka tunnetaan myös nimellä Pyhän viraston tuomioistuin, on välttämätön paha, äärimmäisen julma laitos, jonka avulla teemme lopun saastasta, sillä sellaista sinun Kirkkoosi joskus pesiytyy pitkiksi ajoiksi yleensä kaikenlaisista iljettävistä harhaopeista sekä niiden vähäisemmistä haaraumista ja seurauksista, joihin lisäksi lasketaan erinäisiä ruumiillisia ja henkisiä luonnottomuuksia, ja nämä kaikki niputetaan sen kummemmin järjestystä ja merkitystä miettimättä samaan kauhujen karsinaan, sinne kuuluvat luterilaiset ja kalvinistit, molinistit ja juutalaisuuteen kääntyneet, sodomian ja noituuden harjoittajat, toiset näistä tahroista kuuluvat tulevaisuuteen, toiset taas ovat ominaisia kaikille ajoille. Kun sanoit ettă Inkvisitio on välttämätön, miten se sitten toimi niiden pahuuksien torjumiseksi, Inkvisitio on sekä poliisi että tuomioistuin, ja siten se pidättää, tutkii, tuomizee ja rankaisee niin kuin tuomioistuimet ja poliisit,
xxx/ellauri186.html on line 680: Mihin se tuomitsee, Vankeuteen, maanpakoon, roviolle, Sanoitko sinä roviolle, Niin, tulevaisuudessa tapetaan polttoroviolla tuhansia ja tuhansia ja taas tuhansia miehiä ja naisia. Muutamista sinä minulle jo puhuitkin, He joutuivat roviolle sen vuoksi että uskoivat sinuun, nämä muut taas sen takia että epäilevät, Eikö minuun saa suhtautua epäilevästi, Ei, Mutta me saamme kyllä epäillä ettei roomalaisten Jupiter ole ollenkaan jumala, Ainoa Jumala olen mină, minä olen Herra, ja sinä olet minun Poikani, Tuhansia kuolee, Satoja tuhansia, Satoja tuhansia miehiä ja naisia kuolee, maailma täyttyy tuskanhuudoista ja kuolevien valituksista ja korahteluista, roviolla poltetuista nouseva savu pimentää auringon, ja heidän rasvansa sihisee hiilillä, sen haju saa pahoinvoivaksi, ja kaikki tämä on minun syytäni, Ei se ole sinun syytäsi, vaan se tapahtuu sinun tähtesi, Isä, ota tämä malja minulta pois, On minun valtani ja sinun kunniasi edellytys että sinä juot sen, Minä en halua sitä kunniaa, Mutta minä haluan sen vallan.
xxx/ellauri187.html on line 39: Onko Seija elämäänsä tyytymätön? Oliko Lea ja Pirkkokin? Jäikö aviomiehen tölperö vaikka nöyrä käytös ja/tai riittämätön jälkeläismenestys loppupeleissä jotenkin vaivaamaan? Tuliko tupastua, puriko kauppakirppu? Se on pitkissä suhteissa aika tavallista luulisin.
xxx/ellauri187.html on line 258: Parempina päivinä José olis kyllä tarttunut inkvisiittiön rattaisiin kuten ne 1500-luvun lapsenmurhasta syytetyt juutalaiset jotka aloittivat sefardien vainon ja karkotuxen Epsanjasta. Juutalaisia ja mustalaisia epäillään säännöttömin väliajoin lapsenryöstöstä ja kannibalismista, joteskin ne taitaa olla apinoiden mielestä rikoxista pahimmat. No just niitähän ne Malamudin simpanssitkin harrastivat. Kz. lisää julmuuxia täältä. Vrt. myös Dostojevskia albumissa 111. Kz. myös Chicagon selkkaus alempana.
xxx/ellauri187.html on line 267: Saramagon vanhemmat olivat José de Sousa ja Maria de Piedade. Mistä se Saramago nimi tuli? Hän vietti pitkiä aikoja lapsuudestaan lukutaidottomien äidinpuoleisten isovanhempiensa luona. Hän kävi muutaman vuoden oppikoulua, mutta joutui perheen rahatilanteen vuoksi siirtymään ammattikouluun. Sielläkin opetettiin kirjallisuutta, ja valmistuttuaan Saramago alkoi viettää iltojaan Lissabonin kaupunginkirjastossa työskennellen päivisin autokorjaamossa.
xxx/ellauri187.html on line 547: Palaan nyt pitkiin proosariveihin, kun tulee asiaa. Usko on luja luottamus, se on pelissä mallinnettu informaatiojoukoilla, eli mun mallissa mahdollisilla maailmoilla, joiden joukossa voi olla mahdottomia, jotta voi uskoa siihen mitä ei näe ja muuhun absurdiin.
xxx/ellauri193.html on line 154: Mixhää Dunkinin pojan pitäis lukea Mannin Taikavuori? Niskavuorrta ei myyrrä. Senkin mä olen lukenut mutten kyllä enää muista paljonkaan juonesta. Joku aika heruttava tubinen slaavi puuma siinä oli, sit kaveri joka saa tubin vaikkei tää Hans Castorp saa, sit joku guruäijä, pitkiä kävelyitä jossain vuorilla, mitä vielä? Lopussa Hans Castorp menee 1. maailmansotaan kuolemaan kun ei saanukaan tubia. Se parantola oli Davosissa, missä Walter Schneller oli sodan jälkeen tubilääkärinä ja kun tubiset loppuivat rupesi patologixi. Sellaiselta eivät potilaat hevin lopu. Nyt on Walter jo vainaa izekin, ei tule enää Lebkucheneita joulux Saxasta.
xxx/ellauri193.html on line 234: En yhtään ihmettele että Seijan tekee mieli mätkiä mua naamaan niin että inhottavasti välähtelevät silmälasit särkyy silmään ja raahata maata pitkin niin että hiekotushiekka repii naaman verille. She would be totally within her rights doing so.