ellauri004.html on line 929: samaan tapaan kuin Mussolini, toinen italiaano.

ellauri014.html on line 195: Mut takas vielä seeveeseen. Se oli yhen vuoden diplomaatin sihteerinä Venetsiassa (osas italiaa), josta sai potkut röyhkeydestä. Innostu siellä politiikasta, niistä sosiaalikontrahdeista.
ellauri014.html on line 318: JJ heittää väliin runonpätkiä Petrarcalta, renesanssin pikku kosiomieheltä. Janne oppi italiaa Torinossa pölliessään röyhelöitä piioilta. Giucco pianissimo, hyvä shakkiavaus. Italialaisella pelillä kelpaa painaa. Loppupelissä pääsee syömään nappulaa, lisäämään meemipappana pikku myytä. Pappa peiton alla imettyään namua pyyhkii suuta: en mä oo tehny mitään pahaa, ainakaan en ilman eri lupaa.
ellauri014.html on line 436: Ikävystyttävää pulinaa 1700-luvun musasta. Pröö haukkuu ranskixet ja kehuu italiaanoja. Paitti pahexuu et kastraatit pannaan laulaan rakkauslauluja. Mitähän munaton Abelard ois tästä mieltä. Pröö on mustasukkiainen loordista, ja ottaa kiukkupäissään liikaa kuppia. Se on yhtä juoppo kuin Juulia on syöppö.
ellauri014.html on line 1551: Eli onhan se paikoin melodista italiaa ja musikaalista, mutta hyyvin sopimatonta! Sanoo Prof. Paulo Tuomarila, jonka pitäisi tietää parhaiten.
ellauri014.html on line 1615: No luin stten muutaman. Aeeka ikävystyttäviltä vaikutti. Maneeri maistui kuivalta kuin faneeri. Mut ehkä en vaan ymmärrä noin musikaalista italiaa.
ellauri020.html on line 462: Takaisiin Nykkiin siis ja Reaganin nousukaudelle. Sattuu surullinen tapaus: lehtimagnaatin koko perhe palaa kotipesälle. Karinka itkeskelee sitä koko aamun. Sitten lounaalle ravintola Sammakkoon. Sielläkin on surullinen tunnelma. Rupert Murdoch keskustelee suu viivana italiaanopukuisten pöydässä. Cindy Adams tuskin kuuntelee tähtöstä. Baronessa di Portanova ja Houstonista lennähtänyt Joan Schnitzel työntelevät ruokaa haluttomasti haarukalla pitkin lautasta. Barbara Walters ja joku ämmä Voguesta saa tuskin sanaa suusta. Saattaahan se olla säänkin syy, ei ainakaan pörssikurssien, mutta Katrinka epäilee sitä. Kaikki ovat huolissaan kun näkevät, ettei paxuinkaan rahatukku eristä huonolta onnelta. Kuolema vaanii viikatteineen myös ökyrikasta. Tähän epäkohtaan suunnitellaan nyt kuumeisesti parannusta. Kuolemattomuus on rikkaimman ppämmän seuraava projekti.
ellauri022.html on line 922: Celan sanoi että mikään ei saa runoilijaa lopettamaan runoilua. Paneppa tämä piippuusi ja polta, antimuusa! Celan oli kääntäjä. Mikään ei saa kääntäjää lopettamaan kääntämistä. Se käänsi romaniaa, ranskaa, epsanjaa, portugalia, italiaa, venäjää, hepreaa ja englantia saxaxi. Celan on toivottomasti sairas, sanoi Heidegger 1967, typerä ex-nazi. Saattoi olla oikeassakin. Molemmat kai olivat. Ne ehkä joteskin ihailivat toisiaan, ihan syyttä, ja ehkä pettyivät.
ellauri030.html on line 839: Filosofit on niin huumorittomia, että ne ei pysty erottamaan leikkitappelua oikeesta, ne lähtee heti tykittämään vastaan täysillä. No leikissä on totta toinen puoli, et jos tehdään pilaa vaikka homoista, blondeista, polakeista, nekruista, italiaanoista, lakimiehistä tai naisista, niin kyllä siinä on mukana aina oikeaakin ilkeyttä. Stanfordin sivusto uskaltautuu vetämään heikohkon puolalaisvizin, koska puolalaiset on niin sulautuneet jenkkeihin, ettei ne enää siitä pahastu. Six kai se vizikin on niin vetämätön. Huoh.
ellauri031.html on line 314: Mussolinin isä oli seppä ja sosialisti, äiti oli katolinen ope. Benito nimettiin Mexicon vasemmistopresidentin Juarezin mukaan. Se oli vanhin lapsi kolmesta. Benito autteli iskää ideapajassa, isä ihaili Garibaldia (niinkuin se Conradin italiaano Panamassa) ja Bakuninia. Benitokin kunnioitti Garibaldia, muttei myöhemmin enään Bakuninia. Benitoa ei kastettu, vanhemmille tuli siitä riita. Siitä tuli 1901 kansakoulunopettaja munkkikoulusta, siis äiti voitti riidan lopulta. Niin aina.
ellauri031.html on line 327: Mussolinin ulkopolitiikan peruskäsite oli spazio vitale (vital space), se on Lebensraum italiaanoxi, tai päinvastoin oikeestaan, Benito kexi sen jo 1919. Se on sama käsite kuin ympyräsuisen amerikkalaisen ystäväni siteeraama "American vital interests" kaikkialla maapallolla. Elintärkeät edut indeed. Elin irti teiltä, tärkeät edut meille. Rasismikortti viuhui ahkerasti, musta tässä vaiheessa eikä punainen. On luonnonlaki että makaronit pistää päihin alemmalle sloveenirodulle. Uusia uhreja ei pidä pelätä. 500K barbaarislaavia voi kepoon uhrata 50K italiaanolle, sanoi Mussolini 1920. Imperialismi Afrikassa on oikeutettua, koska mehän ollaan uomo superioreja, valkoisia vaikka mustat kesäpaidat päällä, noi vaan mustanahkoja. Aika mustavalkoista. Tää on darwinismia. Kolonialismin seurauxia saadaan nyt koko Euroopassa nauttia, kun mutiaiset soutaa Välimeren yli kumiveneillä. Oikeassa oli Mussolini, tää ON darwinismia. Ovatko mustat ja keltaiset jo ovella? Si, ne on! taas huudetaan saapasmaan rannoilla kuten Beniton loistoaikoina.
ellauri033.html on line 55: Muotikirjailija julkkis pääsee akatemiaan 43-vuotiaana 1895. Vähän myöhemmin kuin mä Kovvolaan. Kirjailijana se on yhtä kausituote kuin Esa Sariola. Ilmeisesti ihaile triesteläistä jesuiittasukuista kaunista ja fixua Minnie David vaimoa joka osaa italiaa ja on hyvä kääntäjä. Senköhän käskystä se tekee täyskäännöxen aktiiviuskovaisexi 1901. Pettää sitä kyllä, se on normaalia. Asuvat koko ikänsä bulevardilla kuin Esa Saarinen ja Pipsa. Ne on lapsettomia. Paul on pessimisti eikä piittaa laahuxesta enempää kuin Pentti Linkola. Se ei ole ritarillinen vaan pelkkä porvari, valittaa aatelinen tuttava. Sillä ei ole syntyperää. Se on vähän maalta, Ardèchen kultahattu, moukka. Aatelisrouvien eunukki, mut bylsiihän se Marie Kannia. Matkustelee tosi paljon itexeen. Minnie jää kai kotiin kastelemaan kukkia kuin Mme Maigret. Jenkkituomisina tuo ranskankieleen sanan building. Ois saanu jättää tuomatta. Minnie kääntää jonkun Paulin ihaileman jenkkiromaanin, kääntäjättären nimeä ei "tietystikään" panna esille.
ellauri034.html on line 425: Freud jatkoi hikipinkona, kirjoitti 6 ällää ja pääsi yliopistoon 17-vuotiaana. Se rakasti lukemista ja osasi lukea saxaa, ranskaa, italiaa, epsanjaa, englantia, hepreaa, latinaa ja kreikkaa. Mä en osaa hepreaa, mutta ei Freudkaan osannu ruozia tai venättä.
ellauri035.html on line 1162: No corresponde a la perfección moral ciertamente, mutta pelittää. Balzu ei ole kyyninen, ei kakkaa kadulle. Ei tykännyt Macchiavellista, italiaanolurjuxesta, sen jutut ei olleet hovista vaan tallista. Gracian on selvästikkin nilkki:
ellauri047.html on line 131: Caspar Goethe opiskeli italiaa kirjoittamalla italiaxi Italian matkastaan. Vielä 30v jälkeen se nähtiin kumartuneena MSn ylize. Äärimmäisen huolellisella ja kauniilla käsialalla täytti vihkosen toisensa jälkeen ilman pienintäkään ajatusta niiden julkaisemisesta.
ellauri088.html on line 277: Sinä et tiedä mitään Gianní. Puhut hienoa italiaa mutta et tiedä mitään. Rakkaus on samea kuin vessan ikkuna.
ellauri093.html on line 837: Kaarle (24. helmikuuta 1500 Gent, Flanderi – 21. syyskuuta 1558 Yusten luostari, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1556. Hän oli myös Espanjan kuningas 1516–1556 nimellä Kaarle I (Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa hänet tunnettiin nimillä Carlos Quinto ja Carlos V). Kaarle kuului Habsburgien sukuun mikä on naamasta päätellen ilmeistä. Hänen isänsä oli Burgundin arkkiherttua Filip Komea ja äitinsä Johanna Mielipuoli, hermostollisten vaikeuksiensa takia. Kaarlen kehitys oli hidasta ja muutenkin hän vaikutti sopimattomalta hallitsemaan mitään, edes sfinkteriä. Koska hän myös oli sulkeutunut ja vähäpuheinen, hänen oli hankala luoda tarpeellisia suhteita hovissa. Ehkä se kärsi lukivaikeuxista kun se oli niin valovoimainen. Kiva sille että uskontunnustus tuli äänikirjana. Kaarlen äidinkieli oli ranska. Hänen on kerrottu sanoneen: ”Minä puhun espanjaa Jumalalle, italiaa naisille, ranskaa miehille ja saksaa hevoselleni”. Ellei se ollut Fredrik Suuri, josta mulla on myös paasaus. Ehkä ne sanoi molemmat, on se niin hyvä setämiesläppä.
ellauri110.html on line 701: Veneziassa Kristiina pissii hunajaa, Hande näyttää tympääntynyttä naamaa kun se ei ole keskipisteenä ja Kristiina osaa italiaa paremmin. Tuolta löytyy (ällön) Ezra Poundin hauta. Saa olla laitimmainen kerta tuumii mauton Hannu Mäkelä. En pidä siitä minkä näen, siis pilaan sen vaimoltanikin. Tuttu juttu sanoisi Natachan lentokapteeni. Barbadoxen matka muistuu mieleen, ja Palermo.
ellauri243.html on line 100: Paskiaisista Raine, Donny Donowitz ja Omar Ulmer (kaikki vainajia) soluttautuvat ensi-iltaan Marxin veljesten valeasuissa esittäen italialaisia, toivoen etteivät toistaidottomat saksalaiset huomaisi heitä. Landa puhuu kuitenkin italiaa sujuvasti (opittuaan sitä Dan Steinbockin kirjan lopusta) ja juttelee hetken Paskiasten kanssa siansaxaa (pig latin) ennen kuin lähettää Donowitzin ja Ulmerin paikoilleen. Landa vie Hammersmithin sivuun ja varmistuttuaan kengän kuuluvan Hammersmarkille kokeilemalla sitä kaikkien läsnäolevien naisten jalkaan hän kuristaa tämän kuoliaaksi. Raine ja yksi hänen miehistään, ukrainalais-amerikkalainen Smithson Utivich, otetaan vangiksi, mutta Landa kertoo antavansa verilöylyn edetä "normaalisti" kiitoxexi Hammersmithin lähes koskemattomuudesta.
ellauri302.html on line 585: Samana vuonna tai hieman myöhemmin Luzzatto kirjoitti allegorisen festivaalidraamansa "Migdal 'Oz" (tai "Tummat Yesharim") ystävänsä Israelin Benjamin Bassanin avioliiton yhteydessä. Tämä nelinäytöksinen näytelmä, jossa on latinaa ja italiaa sekä raamatullisia vaikutteita, havainnollistaa oikeuden voittoa laittomuudesta. Se on versioiltaan mestarillinen ja kielellisesti melodinen, lyyriset kohdat ovat erityisen yleviä; ja siinä on runsaasti miellyttäviä kuvia, jotka muistuttavat Guarinin koiraa Fidoa.
ellauri325.html on line 387: Kalle Pulliainen on nyt päässyt nousutuulelle. Hän suorastaan nauttii saadessaan haukkua. Hän haukkuu kaiken ministeri Tannerista kadunlakaisijaan saakka; hän nauraa ivallisesti kansanhuoltoministerille ja selittää laajasti, miten hän panisi asiat luistamaan, jos akselivaltain sodanjohto olisi hänen käsissään. Ei ole sitä alaa, jota hän ei uskoisi hallitsevansa; hän selittää Chicagon kansantaloustieteen olevan pelkkää huijausta ja nauraa halveksivasti Einsteinille, joka on hänen mielestään lapsellisen yksinkertainen miesraasu luullessaan ettei Israelin jumala leiki nopilla. Hän parodioi italialaista runoutta, vaikka ei ymmärrä sanaakaan italiaa; hän haukkuu suomalaisen kirjallisuuden, mm Olli Seppäsen, koska mikään lehti ei julkaise hänen tuotteitaan edes yleisönosastossa. Puhuessaan hän kiihkoutuu, kasvaa mielikuvituksessaan suunnattomaksi jättiläisneroksi, joka ymmärtää kaiken ja katselee omasta ylhäisestä korkeudestaan säälivästi ihmislasten vajavaisia puuhia. Ja välillä hän puhkeaa nauruun, jota hän nimittää
ellauri371.html on line 678: Tomi Jefferson syntyi 13. huhtikuuta 1743 Shadwell-nimisellä plantaasilla Virginiassa lähellä Charlottesvillen kaupunkia. Jeffersonin isä Pekka Jefferson (1707/08–1757) oli maanviljelijä ja maanmittari. Jeffersonin isä kuoli tämän ollessa nuori, ja Tomi peri isänsä maatilan. Vuonna 1768 hän alkoi raivata läheistä vuorenrinnettä perustaakseen sinne oman orjaplantaasinsa nimeltään Monticello (italiaa, suom. pieni vuori). Jefferson rakennutti tilalle yhä arkkitehtuurisesti arvostetun päärakennuksen ja yksityiskohtaisesti suunnitellun piha-alueen ja puutarhan. Hän laajensi ja kunnosti maatilaa sekä sen kuuluisaa päärakennusta koko elämänsä ajan. Samalla hän piti kirjaa kaikista tilan tapahtumista aina sääoloista orjiensa oloihin.
ellauri390.html on line 675: Buttigieg on opiskellut maineikkaissa yliopistoissa: Harwardissa ja Oxfordissa. Hän työskenteli aluksi yritysneuvojana ja sitten siirtyi politiikkaan. Varusmiesaikanaan 2014 hän palveli seitsemän kuukautta Afganistanissa. Se oli kesken pormestarin pestiä. Hän on jo kirjoittanut ensimmäiset muistelmansa. Hän soittaa pianoa ja kitaraa ja puhuu vähintään hieman kahdeksaa kieltä; englantia, ranskaa, espanjaa, italiaa, maltaa, norjaa daria ja arabiaa. Isä oli lähtöisin Maltalta. Darin hän oppi Afganistanissa. Norjaa hän oppi, koska oli kiinnostunut erään norjalaisen kirjailijan tuotannosta. Monissa internet-videoissa hän hurmaa katsojat puhumalla norjaa ja soittamalla fagottia.
xxx/ellauri027.html on line 470: Luentojen otsikkoina olivat Sininen ja punainen pilleri, Kaksi sekuntia aikaa, Vincent Vega ja seuraava vaihe, Yhteispeli, Samuraiperiaatteet ja muumifilosofia, Vieraana presidentti Martti Ahtisaari, Rakkaudet sekä Grande Finale. Vincent Vega on saturday night fever- hemmon esittämä hölmö italiaanokonna Pulp Fictionissa. Vincent Vega-luennon tarkoitus on herättää opiskelijassa mahdollisesti uinahtanutta omatuntoa. Löytää malka omasta silmästä, siteerataxemme tunnetumpaa evankelistaa.
xxx/ellauri057.html on line 31: Jossain aikaisemmin olenkin jo sanonut että Tex Willer ei kuulunut mun poikaiän suosikkeihin. Tex Willer oli liian ylivoimainen. Se on ikäänkuin miespuolinen Milli-Molli. Se näyttääkin vähän Fred Göran Karlssonilta, tuolta sosiaalidarwinistilta. No nythän Fred on jo hampaaton kaljupäinen ukkeli. Niinkuin me kaikki. Paizi Tex, joka ei näytä vanhenevan millään, eikä Kit Carsonkaan enempää ukkoudu. Ne on kuin Aku Ankka ja Roope-setä, paizi että Aku johtaa Roopea. Tässä kansikuvassa on norjalainen Tex, tosin piirtäjät on varmaan italialaisia, koska Paholaisen neula-niminen kallio on Superstizione-tuntureilla (Peevelitunturi on vaan kansikuvanimike). Se on italiaa eikä apassia.
xxx/ellauri121.html on line 404: Meidät pakotetaan tappamaan. Paskanmarjat, se on oma valinta. Peg puhuu potaskaa kuin Piki, toinen vastuunpakoilija. No ei pakoilussa mitään, syyn lykkääminen muille se on vittumaista. Meitä käskettiin, mun ei annettu. Joku toinen apina on ollut pahantahtoinen. Se ei ole minun vikani. Tänä yönä luen rukouxeni ja sitten pyllistän saföörille. Käsineitien pyllistyxissä on tiettyä anglosaxisuutta kuten jalkapallofaneissa. Paras mies voittakoon. Wembleyn solvausade yllätti italiaanot.
xxx/ellauri251.html on line 72: atalanta italiaa
xxx/ellauri265.html on line 119: Mixi brittiskoudesarjan naisilla on kaikilla poikaystävinä ahdistelevat niitä selkeästi huonommat poliisikollegat? Onko se naiskazojille ahistelusta huolimatta mieluisaa? Onhan se voimaannuttavaa. Äijät on aivan lääpällään ja juoxee perässä kuin kiimaiset koirat, niitä voi mielin määrin potkia, eikä ne silti hellitä! Oliko Stolbovan italiaano sellainen? Vai eikö se ollut, helli vain niitä koiroja? Sixikö se sai saapasta? Elämme vaikeita aikoja ystävä hyvä. Se oli liian vanha, ukkoutunut. Siitä tuli Suomen oloissa eläkeukko, stölberö. Kielipuoli, ei puhunut venäjää eikä suomea. I feel your pain, nilkki ymmärtää. Tunnemme ydinpelkoa. Ihminen rakastaa sitä ihmistä joka hyväxyy sen sellaisena kun se on.
xxx/ellauri265.html on line 127: Stolbova asui Korsossa, vanhemmat oli emigrantteja, ei mitään mamuja. Neuvostoliitossa ei oltu käytykään. Sitten elämä vei, lapset ovat puolixi italiaanoja. Mä vietin kesät Venezian museoissa lapsena, siellä oli suullisia tenttejä, mutta selvisin. Opiskelin silti Helsingin yliopistossa jotakin. Carloa ei tarvi mainita. Diplomaattirouvana en pärjännyt, en osaa small talkia. Kuuntelemaan olen hirmu huono mutta hyvä puhumaan, mä puhun paljon ja päälle mielellään. Nykyään mä olen hyvä kuunteleen, sanoo ne jotka ehtii saada sanan väliin poikittain. Nilkkikin saa ihan pinnistää vaikka on izekin kova päällepuhuja. Me molemmat halutaan lisää maahanmuuttajia! Ekonomiselta asemaltaan erilaisia! Kiitos! Kiitos vaan!
xxx/ellauri304.html on line 531: Yogi Berra oli typerälippalakkinen pesäpallisti jonka luonnetyyppi oli ISFP (introverted sensing feeling perceiving). Se kexi paljon Matti Nykäsmäisiä aforismeja. Unassuming yet passionate athlete. Kuoli samana vuonna kuin Warren mutta 8v vanhempana. Se oli italiaano 2. polven immigrantti jonka äiti ei osannut sanoa "Lawrence". He received the nickname "Yogi" from his friend Jack Maguire, who, after seeing a newsreel about India, said that he resembled a yogi from India whenever he sat around with arms and legs crossed waiting to bat or while looking sad after a losing game. Se oli hörökorvainen pikkumies, muistutti kyllä aika lailla Yodaa kuvissa.
xxx/ellauri363.html on line 335: 1820) oli tosin poistanut potilaidensa kahleet jo vuonna 1788, mutta hän oli vain italiaano.
xxx/ellauri376.html on line 393: Sukulaisten mukaan Aleksandr oli lapsuudessa erittäin hyvä keskittymään asioihin ja epätavallisen varhaiskypsä. 6-vuotiaana hän puhui sujuvasti kolmea vierasta kieltä, nuoruudessaan jo kuutta kieltä: erityisesti natiivitasoista englantia kuten Jaakko Yli-Juotikkaan bronikaveri herra X, mutta myös ranskaa, saksaa ja italiaa. Hän ymmärsi myös latinaa ja kreikkaa erittäin hyvin. Hän läpäisi kirjallisuustieteen kandidaatin tutkintoon vaadittavat kokeet 13-vuotiaana ja valmistui juristiksi 17-vuotiaana. Äiti lähetti hänet Pietarista vastoin hänen omaa tahtoaan vuonna 1818 lähetystösihteeriksi Persiaan. Dekabristina Sasha joutui tovixi Tbilisissä vankilaan mutta käänsi takkinsa ja hankki zaarille mainiot edut Persialta kolonialistisodassa.
32