Mun dramaattinen ironia ylittää kaikki muut, jopa Aarne Kinnusen! Jengi kiemurtelee mielihyvästä kninkaiden hautajaisissa, kansanmurhasta; — ja sotaan lähdetään pillit soiden, töyhdöissä ja liput ojossa, kultahaarniskoissa, ei voisi toivoa enempää kunnianosoituxia ja seremoniaa.
ellauri045.html on line 497: Myöhemmin Jeseninin into laantui, kun bolševikit näyttivät turmelevan runoilijan unelmien agraari-Venäjän. Häilyvä Jesenin ei uskaltanut kritisoida bolševikkeja, mutta ironiaa ja epäilyä löytyy myöhäisrunoista. Runossa "Neuvosto-Venäjä" runoilija toteaa, ettei häntä tarvita uudessa yhteiskunnassa.
ellauri051.html on line 309: Että tietyn kirjailijapolven tuotannosta voisi löytää kuolemanpelon muokkaamisen runolliseksi ironiaksi edeltävän sukupolven vallanpitäjiä kohtaan? Ehkäpä. Ulkomaisista esimerkeistä ovat mukana niin Trifonov kuin Fjodor Dostojevski, Émile Zola, Albert Camus, Göran Tunström, Selma Lagerlöf ja Sylvia Plath.
ellauri052.html on line 148: Bellowin kunniaksi täytyy sanoa, että kirjailijana hän on helposti tunnistettava. Arkiseen puheeseen sisältyy älyllistä filosofointia, melankoliaa ja komediaa, nokkeluuksia ja aforismeja. Varmaan siinä on itseironiaakin, mutta sepä jäi tällaiselta tosikkolukijalta huomaamatta.
ellauri053.html on line 315: Pila, satiiri, ironia, syvempi merkitys. Mikähän niistä on naurettavin? Puovon jumalia ovat sielu, ruumis, nainen, mieli, omaisuus, jumalat. Piru, pimeys ovat maailman kehät. Tässä on aika vahvasti meemiainesta, geenejä on vaan siteenä. Puovon pirut on tulleet just noista meemeistä. Geenejä se kohteli tylysti kuten vaimoja, tytär kuoli ja pojasta tuli änkyttäjä. Kaikkia Antoniuxen kiusauxia tuli maistettua, ja tuskin kadutti. Pimeä Puovo oli, tosi pimeä.
ellauri053.html on line 520: Tää Grabbe on outo häiskä. S. 1801 Detmoldissa Hannoverin suunnalla, Grabbella ei mennyt putkeen mikään. Isä oli vanginvartija ja äiti viinaratti. Se ize oli hirmu epäsosiaalinen ja löyhätapainen. Siitä tuli pulzari ja se kuoli 35-vuotiaana halvauxeen. Siltä on näytelmä nimeltä Komedia satiiri ironia ja syvempi merkitys. Tämäkö ne on se nelikko? Nähtävästi. Tärkeä havainto merkityxestä on ettei toinen ole toista syvempää. Kyllä ne apinoiden merkityxet pyörii siinä Darwinin EAT! FUCK! KILL! kolmikossa sekä dys/eusosiaalisuus teemassa. Heitä siihen vielä geeni-meemi kilpa mukaan niin eiköhän ala olla koko joukko koolla. Round up the usual suspects.
ellauri063.html on line 392: Vitsikkäästi nimetyt henkilöt ovat ennakkoperintöä yhdysvaltalaiselta postmodernin romaanin tunnetulta tuntemattomalta Thomas Pynchonilta, kuten myös etäännytetyn kerronnan luoma skitsoidi vaikutelma, jota teoksen sekalaisista media-alustoista lainaileva ainutlaatuisen levoton ulkoasu korostaa. Graafikko Markus Pyörälän maukkaasti taittama romaani loikkii klikkiotsikoista sanaristikkoon, nettimainoksista sarjakuvaan. ironian kruunaa runsas, psykoottinen kuvitus.
ellauri067.html on line 226: Sateenkaaressa on dramaattista ironiaa, kts. Aarne Kinnunen. Siinä on paljon teinimäistä kapinaa ja pelleilyä. Ja paranoiaa ihan pyykkikorikaupalla. Samaa "Ne" "Firma" "liskohallitus" ym mafiahuuhaata kuin Juotikkaalla.
ellauri073.html on line 397: Wallace halusi päästä eteenpäin kuin Seija ja Lea Lehtisalo postmodernismin väsyttävästä ironiasta ja metafiktiosta. Sen mielestä hölmöpönttö oli tuhonnut fiktion. Kirjailijoiden pitäis panna pönttö pihalle ja pää oikeasti pukille. Ironia, pokerinaama ja naurettavuuden pelko leimaavat U.S. kulttuuria kiitos teeveen tyhmistävän vaikutuxen. Ironia ja nauru ovat hauskaa ja tehokasta, mutta niihin piiloutuu iso epätoivo ja seisahdus U.S. kulttuurissa, ja siitä tulee aloitteleville kirjailijoille no end of trouble. Wallacekin on vizailija, mutta koittaa kuitenkin tavoittaa yxityisten ihmisten elämäntuskaa virnuilevan naaman takana.
ellauri077.html on line 190: Arska Kinnunen seliti sanan ironia alkuperäistä merkitystä Platonin Sokrateella: ei sano mitä ajattelee, tai ei ajattele mitä sanoo. Ei siihen välttämättä sisälly mitään sarkasmia. Arska sanoo, että ystävien kesken ei tarvita ironiaa. Väärin, mitä siitä tulisi jos ystävälle aina sanoisi mitä ajattelee. Ei se ole kovin ystävällistä. Muttei siinä ole pakko olla kieli poskessa, ei mitään läppä läppä virnuilua siis. Vaan vähän suhteellisuudentajua. Kaikkea ei tarvi sanoa mitä ajattelee. Parempi on kun ajattelee mitä sanoo.
ellauri077.html on line 318: Ne riitelee lähinnä siitä onko Wallu metaironinen (siis post-postmodernisti) vai vaan anti-ironinen (jonkinlainen naivisti). Soisin mielelläni että jälkimmäistä. Sentauttahan vastenmieliset miehet oli kivempi lukea kuin tää tiiliskivi, että jäi sellanen tunne että tietää millä puolella rintaa Wallun sydän on. Joo metaironia on kuolleena syntynyt ajatus, two wrongs aint gonna make one right.
ellauri077.html on line 320: Riston mielestä ironia on suojamuuri solipsistin ympärillä. Voihan se olla sitäkin (vaikka Sokrateeseen se tuskin nazaa hyvin), mutta mitä on toi existentiaalinen ironia ala joku Den Dulk ja Kierkegaard? Googlataanpa. Tämmönen löyty ensin netistä:
ellauri077.html on line 486: Sitäpaisti "ironia" on väärä sana arvotyhjiölle. Kyllä Sokrateella oli arvot kohdallaan, vaikkei se niitä aina tuputtanut. Se mikä jenkkiläistä oikeasti vaivaa on ezen "arvot" on täysin arvottomat, kun se on always looking out for number 1, ja laskee vaan dollareissa Wallun ja muiden apinoiden net worthia. Sitä vaivaa kapitalismi, siinä se. Se ei kyllä sillä parane että ottaa nipistysotteen nenästä ja hyppää viereiseen yhtä solipsistiseen talous- ja arvoliberaaliin ankkalammikkoon.
ellauri077.html on line 494: Jenkkikirjailijoilla tietty omat lehmät purivat, niille postmodernismi oli jonkinlaista irtiriuhtomista supermiehistä, John Wayneistä ja Kennedyistä ja jenkkilän maailmanlaajuisista vital interesteistä. Mikä liittyi tietysti jenkkimaailmanvallan hitaaseen murenemiseen muun maailman kiriessä kiinni vakoa. Ironia oli sit sitä että näitä asenteita pilkattiin (vaikkei suinkaan niistä luovuttu). You smile so wide it hurts. Yx jenkkifilmien vituttavimpia klisheitä on toi "nauru läpi kyynelten", on hurjan urheata kun ei näytä pahaa mieltä vaan virnuilee esim jollekulle kuolevalle lapselle tms ja valehtelee sille eze paranee. Ilo pintaan vaikka syän märkänis. Siinähän sitä on ironiaa kerraxeen. Sanoo mitä ei tarkoita eikä tarkoita mitä sanoo. Puhasta valehtelua.
ellauri077.html on line 559: Eke koittaa perustella että ironiaa ei voi ironisoida. Ekelle ironia on sitä että "millään ei ole lopultakaan paljon väliä", eli EKV ja tuplaironia olis "silläkään ei ole mitään väliä", eli EVVK. No joo, eihän se juuri tuo lisäarvoa. Eli Eken sanakirjassa "ironia" tarkoittaa arvonkieltämistä. Kun arvot on kertaalleen jo kielletty, ei enää ole mitään kiellettävää jäljellä. Kaikki arvot on ikäänkun känselöity huis hais bittiavaruuteen, eikä Sörkan/Wallun/Eken näppixessä ole undo-nappulaa. Ei voi enää selvittää mitkä arvot oli niitä oikeita, kun kaik män huuthelekkariin.
ellauri077.html on line 563: Six Wallun siirto on sama kuin Lordi Greystoken: paluu viidakkoon, housut pois ja takas liaanista heilumaan. Jane ota kiinni mistä saat. (Siitä tuli Tarzan huuto, vanha läppä joo.) Eli anti-ironiaa kehiin, vilpittömyyttä, aka gooey sentiment. Oireellista että Kierkegaard, toi 1800-luvun alun Nygaard, kuzuu sitä valizemisex. Se on markkinatalouden ja sitä kuvailevan peliteorian avaintermi: hmm, minkähän mä nyt näistä ottasin. Nygaardkin valikoi mitä pyllyä se nipistelisi. Todellisuus on "lahja" ja "tehtävä". Näissä sanoissa on takana toisaalta hurahtaneille rakas ilmaisexi eli anteexi saaminen ja toisaalta ilmaisesta näytteestä seuraava ylhäältäpäin käskytys, sisäistetyn herruuden velkakirja.
ellauri079.html on line 85: Jethro mainitaan Läpän loputtoman pitkässä alanootissa 110 s. 998. Se on Jedin serkun Helmi Bodinen poika (vaikka se sanoo Jediä "Roope-sedäxi"). Helmin äiti ja Jedin isä olivat sisaruxia. Hän ajaa Klampetin perheen niiden uuteen kotiin Kaliforniassa ja jää niiden luoxe jatkamaan kasvatustaan. Muut kerskailevat Jethron "kuudennen luokan koulutuxella", mutta hän on tietämätön lähes jokaisesta nykyaikaisen Kalifornian elämän aspektista. Yhdessä episodissa se päättää mennä opistoon. Se ilmoittautuu myöhään lukukaudella paikalliseen sihteeriopistoon ja "ansaizee" diploominsa päivän lopussa koska on niin häirikkö. Ihan niinkun Donald Trump. Tää oli ironinen sisäpiirin vizi: – oikeasti Jethrolla oli kandintutkinto liiketaloudessa, sivuaineena filosofia, Santa Claran yliopistosta. (Missäs tässä oli se ironia? Se livahti nyt ihan ohize.)
ellauri080.html on line 552: Autistin tunnistaa luotettavasti jo pienenä adhdstä, känkkäränkkäyxestä ja pakkoliikkeistä. Mut ilmeisesti autismi ei turvaa suikilta, pikemmkin lisää riskiä. Autistit tekee 3x enemmän suikkasia kuin muu väestö. Yllättävää kyllä (tää oli ironiaa Saaga, jos et huomannut) ne suikkasee kun niitä vaivaa ahdistus tai masennus. Muulloin ne tyytyy takomaan päätä seinään ja muuten satuttamaan itseään. Mulla oli tapana purra omaa kättäni. Pikkusormi meni poikki kirjoitusten jälkeen kun löin seinään nyrkillä. En sentään pure kättä joka ruokkii mua. Paizi kuvaannollisesti tietysti.
ellauri088.html on line 110: Maapallon 7 giga-apinaa jännittää penkin reunalla kun fyysikko-Aatami ja lindkvisti-Eeva kahteen pekkaan ratkaisee mustekalaristisanaa. Vaikka mustekalat ja Eeva ja kazojatkin tietää etukäteen mitä tapahtuu. Vahvaa dramaattista ironiaa. Sentimenttiosastossa ruokalistalla on jälleen kerran sairaslapsiteemaa eli Love Storya. Kaikki ovat ällistyttävän epäuskottavia. Parhaiten näyttelevät Abbott ja Costello.
ellauri090.html on line 175: Machado de Assis é considerado o introdutor do Realismo no Brasil, com a publicação de Memórias Póstumas de Brás Cubas (1881). Este romance é posto ao lado de todas suas produções posteriores, Quincas Borba, Dom Casmurro, Esaú e Jacó e Memorial de Aires, ortodoxamente conhecidas como pertencentes à sua segunda fase, em que notam-se traços de crítica social, ironia e até pessimismo, embora não haja rompimento de resíduos românticos.
ellauri090.html on line 335: Uma das características mais atraentes e refinadas de Machado de Assis é sua ironia, uma ironia que, embora chegue francamente ao humor em certas situações, tem geralmente uma sutileza que só a faz perceptível a leitores de sensibilidade já treinada em textos de alta qualidade. Essa ironia é a arma mais corrosiva da crítica machadiana dos comportamentos, dos costumes, das estruturas sociais. Machado a desenvolveu a partir de grandes escritores ingleses que apreciava e nos quais se inspirou (sobretudo o originalíssimo Lawrence Sterne, romancista do século XVIII). Na representação dos comportamentos humanos, a ironia de Machado de Assis se associa àquilo que é classificado como o seu grande poder 'analista da alma humana'.
ellauri099.html on line 244: Roberto pudisteli kevyesti päätään, ironia katosi, mutta ihanan laineileva tukka ei mennyt sekaisin. Näin hän suurin piirtein vastasi, tämä on vain tiivistelmä, olin kiihtynyt enkä muista kaikkea tarkasti, joten antaa Elena-tädin täydentää unohtuneet kohdat:

ellauri099.html on line 249: ironia palasi Roberton silmiin, ja ilokseni tunsin, että äkkiiyrkkä tyylini kiinnosti häntä. Hyvin tuntuu etenevän.

ellauri101.html on line 674: Myös kitsch edustaa huonoa makua. Kitsch esiintyy parempana kuin mitä on. Myös camp on kliseistä kitschin tavoin, mutta camp on tietoisesti huonoa; campissa on ironiaa. Kitchissä ei ole ironiaa. Karkeasti ajatellen camp voi olla kitschiä lainausmerkeissä. Sellasissa KJJ-maisissa koukkusormissa majavamaisen virnistyxen kahta puolta.
ellauri106.html on line 207: "Kai mun pitäsi oppia tulemaan toimeen ihmisten kanssa paremmin", mietti Nathan. "Mixi sinun sellaista pitäisi oppia?" kysyi sen narsismikurssin opettajaneiti. Se oppi meni Phillulle perille. Narsistitädin opettamat sanat oli tyyten ällösanoja: ironia, arvot, kohtalo, tahto, näky, autenttisuus, ja tietenkin inhimillinen, jota Phillu tädin mielestä käytti liikaakin kuin pansuolaa.
ellauri107.html on line 291: Bikiniasuinen Susan pani kätösensä suoraan penixelleni. Äiti kazeli. Erektio Albertinkadulla. Calpurnia oli täysin oikeassa: artistijuipit viettelee neitosia vaan tyydyttääxeen tyydyttämätöntä sexuaalista turhamaisuuttaan. Ja onhan Darwinillakin siinä sormet pelissä, sillä laillakin syntyy jälkeläisiä. Jos siittiöt vaan ovat kunnossa. Pepun ironia oli että se ei tarvinnut ehkäisykeinoja 60-luvulla.
ellauri141.html on line 488: "Valkoisen miehen taakka” (The White Man's Burden) (1899) herätti polemiikkia julkaisunsa jälkeen. Kyseiset runot ovat monitulkintaisia. Joidenkin mukaan ne olivat valistuneen ja velvollisuudentuntoisen imperiumin rakentamisen ylistys, joka henki viktoriaanisen ajan henkeä. Toiset näkivät niissä röyhkeää imperialistista propagandaa ja siihen liittyviä rodullisia asenteita. Toiset taas näkivät runoissa ironiaa ja varoituksia imperiumia kohtaavista uhista. Antero Manninen käänsi "Valkoisen miehen taakan" suomeksi 1976.
ellauri145.html on line 1178: Freudin Sigge koitti urputtaa, että huumorissa erotuxena komiikasta on jotain härmistynyttä ja ylevää. Aivan perseelleen meni Sigge, nimenomaan sitä siinä ei ole. Härmistys tulis (sanoo Piha-Antero) narsismin voitosta, haavoittumaton minä selviää voittajaxi. Mitä vittua? Taas menee tismalleen väärinpäin. Huumori on voittoa narsismista jos jotakin. Naura sinäkin. Minä muka ei anna izensä masentua Ollin kurjuudesta, vaan pikemminkin ilostelee siitä, sanoo Freud, ja antaa hauskan esim: Hirtettävä joka hirtetään maanantaina orjankäteen (potence) "huudahtaa": Kerrankin viikko alkaa kivasti! Ha. Ha. Saatana mikä ääliö toi Sigge oli. No kyllä se sentään huomaa että ego siinä tekee pilaa supermiehestä, nauraa sen kustannuxella. Antero peräsmies terottaa: musta huumori ei ole tyhmyyxiä (bétise), ironiaa, keveätä pilailua ... Se on jotain vallatonta mutta vakavaa, kuin Ilmo Launixella. Ei ainaskaan sentimentaalista, sille se on vihainen kuin rakkikoira. Kruunattu kurjenpää.
ellauri155.html on line 319: Ja näin olemme siinä pisteessä, että Venäjästä – täysin vakavasti ja ilman minkäänlaista ironiaa tai paisuttelua – on (vastoin Iltalehden propagandaa) tullut maailman valo, loistava kaupunki kukkulalla, toivon majakka, vanhurskauden ja vapaan hengen linnake ja todella vapaan maailman symboli. …Tämä on melkein maaginen muutos: se pystyi saavuttamaan tämän ylevän aseman ilman, että se edes pelasi peliä tai teki ulostuloja. Se teki vähimmän mahdollisen pysyäkseen asemissaan ja estääkseen pienen, ulkomailta hallittujen pettureiden ja hölmöjen ryhmän tuhoamasta maataan.
ellauri159.html on line 420: Selvin ero näyttäs olevan että ortodoxeilla on oma pykälä jumalankuville. Jotain ironiaa kun just nimenomaan ortodoxit on into piukeena kuvakkeisiin ja aivan tehtailevat niitä. Lutherin osalta päinvastainen ratkaisu on yllättävä kun muistaa Löden kirkkohissan luntista että nimenomaan Luther tuhri Lohjan kirkon pirunkuvat kalkkimaalilla. Mutta toisaalta Martti kuurnii Akun ja muiden länkkäreiden kanssa omaisuudensuojaa useampaan pykälään, mikä musta tuntui jo kouluaikana tosi kummalta. Mutta jos on tosiaan aivan vitun kiinnostunut mammonasta, kai se sitten on huomattava parannus.
ellauri181.html on line 45: Estyneet lukekoot Kafkaa ja kiukustuneet Melvilleä. Munattomia ne oli molemmat. Tämä on kamalaa! Hänen hirvittävä hymynsä ja tuollainen pako! Kafkan haudalla on terävää terskaansa kohti kapeneva hautakivifallos. Ilman esinahkaa tietysti. Vain lapsettomalla vanhallapojalla näyttää olevan pikkukiviä haudalla. Mitä ironiaa. - Käykö paljon henkilöitä Ransun haudalla (saxaxi jota Phil ei osaa)? Ei paljon mutta aina merkittäviä kuten te herra professori! Ainoa sopiva ateria nälkätaiteilijalle on puolikas sitruunaa. Tyhmä shixa ei ymmärrä eikä osaa arvostaa suuren kirjailijan ankaraa ruokajärjestystä. Hölmö, se sanoo viisaasti.
ellauri181.html on line 661: Soturilla pokka pitää, tuntui miltä tuntui. Varsinkin kipu tai hätä salataan viimeiseen asti, koska se antaa vastustajalle vinkin heikosta kohdasta. Toisaalta jos kahden naisen keskustelua kuvataan ilman ääntä, nähdään, miten toinen peilaa toisen ilmeitä. Nainen käyttää kymmenen sekunnin aikana keskimäärin kuutta kuunteluilmettä. Ulkopuolisen voi olla vaikea päätellä, kummalta on kuollut läheinen tai kumpi on saanut uuden työpaikan. Tutkimusten mukaan mies ilmaisee izeään 7 000 päivittäisellä viestiyxiköllä, mikä koostuu 2 000–4 000 sanasta ja 2 000 äännähdyxestä sekä 2 000–3 000 eleestä ja ilmeestä. Nainen käyttää päivässä 20 000 yxikköä. Jo vastasyntynyt tyttövauva käsittelee ja tulkizee puheääniä paremmin kuin poikavauva. Myöhemmin ero tasoittuu. Miehen kyky käsitellä kieltä ja ymmärtää kuulemaansa heikentyy 35-vuotiaasta alkaen, mutta naisilla kyky säilyy vaihdevuosiin asti. Menopaussin jälkeen estrogeeni vähenee, mikä johtaa kyvyttömyyteen erottaa ironiaa tai kuulla, mitä sanotaan rivien välissä.
ellauri192.html on line 876: Virallinen tunnustus tuli tekijöille kesäkuussa 1929 sen jälkeen, kun Literaturnaja Gazetassa julkaistiin kriitikko Anatoli Tarasenkovin laaja katsaus. Hän totesi, että teos heijastelee ajankohtaisia ongelmia ja Ilf ja Petrov tuntevat erittäin hienosti ironian ja sarkasmin välisen rajan. Taas tunnusmerkillinen vuosi 1929!
ellauri210.html on line 293: Apollinaarinen nauru on monikkoa. Sitä taivutetaan genrejen (runous, tarinat, kronikat, kirjeenvaihto) ja muotojen (proosa/säe, mutta myös "lyyriset ideogrammit"), inspiraation lähteiden (gallialaisesta suonesta fumi-henkeen) ja rekisterien (huumorin, ironia, komedia) mukaan vaikka kankeasti. Se voidaan onnexi tunnistaa riimin erityisistä vaikutuksista, joita selventävät tietyt runoilijan osoittamat tai ehdottamat viittaukset. Runollisen diskurssin, fiktion ja kriittisen diskurssin väliset suhteet ilmentävät käsitetaiteena määritellyn taiteen voimakasta refleksiivistä kubistisen maalauksen mallia (PR ii, 16). Puisevaa, puisevaa. Vähemmän puisevaa lisäinfoa Coppéesta albumissa 326.
ellauri246.html on line 406: "Elexial Despoirin aihe rikkoi nuoren Brodskin runouden", kirjoittaa Viktor Erofeev ", erottelun, erottelun ja tappioiden aiheen matkan varrella." Tässä runossa oli konkreettinen ajattomattomuus, laajennus, hänessä ei ollut historiallista optimismia kuusikymmentäluvun työhön. Päinvastoin, se on hyvin pessimistinen, dramaattinen ja tragedia muistiinpanoja, joskus pehmennetty ironia. Mutta tämä tragedia ei ole avoimesti, ei pakotettu, vaan ikään kuin alateollisuuden ulkopuolella, ikään kuin tekijä lisäksi ei ole taipuvainen osoittamaan hengellisiä haavojaan, vaan hillizee izensä hyvin runollisten tunteiden ilmaisemiseen ja mieluummin sävy sävyyn.
ellauri246.html on line 945: Yksikään edellä mainituista runoilijoista, jotka on listattu hänen suosikki runoilijoissa, aiheutti murtumia runoissaan. Hän osoittautui aikaisin mieluiten valmiiksi runoilijan parannuksiin. Brodskin runollinen järjestelmä, joka puhuu nykyaikaisen analyysin kielellä, tämä on avoin järjestelmä, joka vaikuttaa itsestään hyvin hyödyksi. Readerilla ei ole vimmun runoilijan hyvin rauhallista upottamista vaan melko vaikeaa testiä. Vuosien varrella Joseph on yhä halukas kääntämään runollinen resurssi, päätelmät ja tekniikat naapurimaailmasta, houkuttelee metafyysisen filosofian, teologian, erilaisia taiteita ja tiedettä, ei laiminlyödä ironiaa, sukupuolena ja politiikassa. Universumin tragediamalli, joka mieluummin I. Brodsky Comedy, ei myöskään lieventää lukijan käsityspääsyä. Hän todella pakkaa kieltä mahdollisimman paljon. Tai kielen uuvuttava? Tämä seikka edellyttää lukijoiden leksikaalista valmistelua.
ellauri264.html on line 146: Onnexi Isaac Bashevis on jo kuollut, tää olisi voinut olla viimeinen niitti sen kärsimyxille. “We must believe in free will, we have no choice.” (Isaac Bashevis Singer) KEK Isaac, tästä läpästä olis alt-rightin pojat pitäneet. Siinä on vahvaa tongue in cheek ironiaa.
ellauri276.html on line 502: Kaksoisironia, jolla suuria pyhimyksiä tehdään,
ellauri276.html on line 776: Vain 18 lyhyessä kuukaudessa Burns oli käyttänyt suurimman osan julkaistuista runoistaan ​​saaduista varoista, joten vuonna 1789 hän aloitti työt valmisteverovirkailijana Dumfriesissa (ironia ei mennyt hukkaan) ja aloitti uudelleen suhteensa vaimonsa Jeanin kanssa (ei todellakaan). Hänen yhä radikaalisemmat poliittiset näkemyksensä vaikuttivat moniin runojen, laulujen ja kirjeiden ilmiömäiseen määrään, joita hän jatkoi kirjoittaessaan, mukaan lukien kuuluisat teokset kuten For a´ that and a´ that.
ellauri278.html on line 471: Historian ironiaa oli, että suomalainen, yleisesikunnan silloisessa valokuvakeskuksessa palvellut reservin luutnantti oli jo aiemmin 1930-luvulla loikannut Neuvostoliittoon mukanaan Suomi-konepistoolin piirustukset. Malli oli sen jälkeen venäläisten aseasiantuntijoiden, mm. Josif Stalinin tutkittavana ja koeammuttavana, mutta vielä 1937 tämän aseen käyttöarvoa ei oikein ymmärretty. Talvisodan alkaessakaan konepistooli ei kuulunut puna-armeijan aseistukseen lainkaan. Politrukeille sen venäläistä versiota oli tosin oli jo silloin valmistettu miliisiaseeksi.
ellauri281.html on line 470: Historian ironiaa oli, että suomalainen, yleisesikunnan silloisessa valokuvakeskuksessa palvellut reservin luutnantti oli jo aiemmin 1930-luvulla loikannut Neuvostoliittoon mukanaan Suomi-konepistoolin piirustukset. Malli oli sen jälkeen venäläisten aseasiantuntijoiden, mm. Josif Stalinin tutkittavana ja koeammuttavana, mutta vielä 1937 tämän aseen käyttöarvoa ei oikein ymmärretty. Talvisodan alkaessakaan konepistooli ei kuulunut puna-armeijan aseistukseen lainkaan. Politrukeille sen venäläistä versiota oli tosin oli jo silloin valmistettu miliisiaseeksi.
ellauri316.html on line 670: Väärin muodostettu passiivinen ohimenevä verbin johtaa. Tai pikemminkin tämä: verbillä johtaa EI ole passiivista mennyttä partisiippia. Ja jos olisi, se tulisi muodostaa käyttämällä päätettä -nn- (esimerkiksi leikattu ruoho). Muuten, voin jopa selittää Valeri Garbuzoville, kuinka hän joutui vaikeuksiin olemattoman "päällisen" muodon kanssa. Mutta hän tuskin ottaa minuun yhteyttä tässä asiassa. Vaikka tämä virhe kosketti minua henkilökohtaisesti enemmän kuin kaikki muut: minun on silti vaikea kuvitella, että tieteen tohtori (josta tahansa tieteestä) voisi kirjoittaa täysin vakavasti, ilman ironiaa (tai ITSE-ironiaa) minun johdollani
ellauri323.html on line 244: on myrkkyä. säilynyt ironia "hyvä hirviö, näytä tietä" pienellä naurulla
ellauri326.html on line 174: Kaikki tämä puhuu Maan rajallisuudesta ja lisää tietoisuutta planeetan tulevaisuudesta. Jos Capekin jo vuonna 1936 hälyttävä viesti on vielä painavampi vuonna 2021, teoksen sävy on kaukana vakavasta. Hänen puheensa on täynnä ironiaa. Hän esimerkiksi päättää tehdä raportteja vääristä tieteellisistä kongresseista ja romaanin erittäin hauskoista ja erittäin todennäköisistä poliittisista julistuksista toimittajien säännöllisin väliintuloin, jotka kutsuvat poliittisia tai tieteellisiä henkilöitä puhumaan salamanteriongelmasta tieteellisin sanoin, melkein moukkamainen!
ellauri328.html on line 444: Näyttelyssä on todellisia silkkipainatuksella luotuja venäläisiä Raamatun sivuja ja viimeinen tunnettu olemassa oleva naisten laatikkopari 1980-luvulta. Mietin, menikö ironia Neuvostoliiton viranomaisille – kuinka nämä amerikkalaiset kristityt (todennäköisimmin kapitalistit!) olivat naamioineet " ihmisten tuotantovälineet" viikunanlehtien lyhteisiin!
ellauri330.html on line 343: Brandes sanoo Kierkegaardista: "Tällä ironialla ei ole pelkästään nimen vuoksi yhtäläisyyttä Kierkegaardin kanssa, joka myös aristokraattisesti 'valitsee tulla ymmärretyksi väärin'. Nerouden ego on totuus, ellei siinä mielessä, että Kierkegaard haluaisi meidän ymmärtävän hänen ehdotuksensa: " Subjektiivisuus on totuus", silti siinä mielessä, että egolla on kaikki ulkoisesti pätevä käsky ja kielto vallassaan; ja maailman hämmästykseksi ja skandaaliksi ilmaistaan ​​poikkeuksetta paradokseina. Ironia on "jumalallista rohkeutta". Näin ymmärrettyssä uskaluudessa on loputtomasti mahdollisuuksia. Se on vapautta ennakkoluuloista, mutta silti se ehdottaa mahdollisuutta uskalimman puolustamiseen kaikista mahdollisista ennakkoluuloista. Se on helpommin saavutettavissa, meille kerrotaan, naiselta kuin mieheltä." Kuten naisellisella puvulla, naisellisella älyllä on tämä etu maskuliiniseen nähden, että sen haltija voi yhdellä rohkealla liikkeellä nostaa helmat kaikkien sivilisaation ennakkoluulojen ja porvarillisen tavanomaisuuden yläpuolelle ja samalla kuljettaa itsensä viattomuuden tilaan. ja luonnon syliin'. Luonnon syli! Lurps! Jopa tässä mielettömässä tiradissa on kaiku Rousseaun äänestä. Näytämme kuulevan vallankumouksen trumpetin huudon; se, mitä todella kuulemme, on vain reaktion julistus. Rousseau halusi palata luonnontilaan, jolloin miehet kulkivat alasti poluttomissa metsissä ja elivät tammenterskojen päällä. Schelling halusi kääntää evoluution suunnan takaisin ikiaikoihin, aikakauteen ennen ihmisen kaatumista. Schlegel puhaltaa vallankumouksellisia melodioita naisen suureen romanttiseen "ihmetorveen".,,"
ellauri345.html on line 283: Sitten viimeisen ja vaikeimman alistuman jälkeen, jonka hän pystyi tekemään, yli kolmekymmentä vuotta kestäneessä avioliitonvastaisessa taistelussaan antautumisen jälkeen, joka näytti hänestä myyttisen virzanpidätyksen symbolina, tämä yritys romahti ja vuosi avioliittonsa jälkeen, joka oli pakotettu häneen kohtalokkaiden painostuksen päivinä, hän aloitti valinnaiset affiniteetit, joilla hän esitti yhä voimakkaamman protestin, joka kehittyi hänen myöhemmässä työssään maailmaa vastaan, jonka kanssa hänen miehyytensä oli tehnyt sopimuksen. Valinnaiset affiniteetit ovat käännekohta tässä työssä. Heillä alkaa hänen tuotantonsa viimeinen sarja, joista hän ei päässyt täysin irti, koska heidän sydämensä pysyi hänessä elossa loppuun asti. Joten koskettava asia vuodelta 1820 annetussa päiväkirjamerkinnässä on se, että hän "alkoi lukea valinnaisia affiniteettia", samoin kuin Heinrich Lauben raportoiman kohtauksen sanaton ironia: "Eräs nainen sanoi Goethea vastaan valinnaisista suhteista: En osaa lukea, mutta tuskin hyväksyn tämän kirjan ollenkaan, herra von Goethe; Se on todella moraalitonta, enkä suosittele sitä kenellekään naiselle. - Sitten Goethe oli hetken erittäin vakavasti hiljaa ja sanoi lopulta vilpittömästi: Anteeksi, se on minun paras kirjani. Muut ovat vielä paljon kehnompia."
ellauri345.html on line 285: Tuo viimeinen teossarja todistaa ja seuraa puhdistumista, jonka ei enää annettu olla vapautumista. Ehkä siksi, että hänen nuoruutensa oli usein liian ketterästi paennut elämän vastoinkäymisiä runouden kentälle, vanhus asetti hirveän rankaisevan ironian kanssa ämmäpahan elämänsä herraksi.
ellauri345.html on line 530: Ylevällä ironialla tämä näyttää olevan tarkoitettu "ennen kuin tartun kehoosi tarkoituxeen varatusta vetimestä". Nuo rakastajat eivät koskaan tartu siihen – mitä väliä sillä on, jos he eivät koskaan kasvaneet vahvoiksi taistellakseen? Vain toivottomien vuoksi meille annetaan toivoa. Eli tähän loppuun taas hieman tätä talousliberaalia elpistelyä. Tää taisi nyt olla tässä, kiitos kärsivällisyydestä, dankeschön.
ellauri346.html on line 68: Kohtalon ivaa (ven. Ирония судьбы, или С лёгким паром!, Ironija sudby, ili S ljogkim parom!, suom. myös ”Kohtalon ironia”) on neuvostoliittolainen Eldar Rjazanovin ohjaama draamakomediaelokuva vuodelta 1975. Elokuvan näyttäminen televisiossa venäläisenä uutenavuotena on muodostunut perinteeksi. Joulukuussa 2007 elokuvalle julkaistiin jatko-osa Ирония судьбы. Продолжение (Ironija sudby. Prodolženije).
ellauri346.html on line 70: Mosfilm-studioilla kuvattu Kohtalon ironia toimii surullisena rakkaustarinana ja ruuvimeisselinä. Miljoonat katsovat sitä uudelleen joka uudenvuodenaatto.
ellauri346.html on line 74:

Kohtalon ironia. Jatkuu