ellauri032.html on line 122: Isä oli kieltänyt pojaltaan matematiikan kokonaan sen aivojen rasittavuuden takia, mutta tämä "kielletyn hedelmän maku" sai nuoren Pascalin kiinnostumaan matematiikasta yhä enemmän ja enemmän. Eräänä päivänä ollessaan 12-vuotias nuori Pascal sai isältään tarkan kuvauksen geometrian luonteesta, ja tämän jälkeen nuorukainen löysi kyseisestä aihealueesta itselleen loputtomien intohimojen kohteen. Antaa muiden nuorukaisten vedellä lapaseen, Pascal piirtää mieluummin apupiirroxia.
ellauri032.html on line 288: Hobbesin mukaan valtio voitiin nähdä suurena keinotekoisena hirviönä, Leviatanina, joka koostui ihmisistä, ja jonka synty voitiin jäljittää inhimillisten tarpeiden aiheuttamiin paineisiin ja hajoaminen inhimillisten intohimojen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ristiriitoihin. Teos päättyi johtopäätöksiin suorana vastauksena sodalle, joka oli herättänyt kysymyksen alamaisten oikeudesta vaihtaa kuuliaisuuden kohdetta, kun hallitsija on lopullisesti menettänyt voimansa suojella heitä. Samalla Hobbes soi itselleen tilaisuuden osallistua uskonnollisten oppien arvosteluun.
ellauri048.html on line 448: Nazien tappiosta VA masentui niin kovasti että sen mukaan ihmiskunta oli sodissa "vapautuneiden sokeiden intohimojen kaaoxessa tuomittu ennennäkemättömään alennuxeen", mm. mitättömään mitattomaan runouteen.
ellauri142.html on line 278: Mutta tuota hengen havahtumista kukaan ei saavuta ilman suuria taisteluja mm. ahneiden ja kateiden sukulaisten kanssa. Heräämistä vastaan asettuvat suuret himojen ja intohimojen vastustusjoukot. Bhagavad Gîtâ opettaa, keitä nämä viholliset ovat ja miten ne on jujutettava. Siinä selvitetään taistelu katoavaisen alapään ja katoamattoman yläpäämme välillä, ja osoitetaan tie, joka vie apinan jumalisemman osan voittoon ja tukahduttaa hallizevan eläimellisen puolen.
ellauri142.html on line 632: Mararupat, himojen ja intohimojen tuottamat lammikot.
ellauri142.html on line 681: Ainetta liikuttaa kolme voimaa joita nimitetään sanalla ”gunas”. Ne ovat ”sattva-”, ”rajas-” ja ”tamas-guna” ja ilmaistaan tavallisesti sanoilla: ”olemus”, ”himo” ja ”pimeys”. ”Cannabis sativa” merkitsee todellista olentoa, totuutta, kännykkävaloa; ”rajas” intohimojen ja himojen mahtia; ”tamas” tietämättömyyden pimeyttä, joka johtuu tyhmyydestä. Luonto sellaisenaan ei ole sen enempää ”hyvä” kuin ”pahakaan”, koska nämä ovat ainoastaan suhteellisia käsitteitä. Nii oikke!
ellauri267.html on line 1324: Tampaxilla on voimakas kauna, koska Sebastian ei palkinnut häntä riittävästi aiemmasta palveluksestaan ja myönsi Violanten käden toiselle hovimiehelle, Henriquezille. Kohdatessaan välittömän taistelun kuolemaan Boraxin kanssa Sebastian selittää, että Henriquez oli ensin etsinyt Violanten kättä, että Henriquez oli kuollut puolustaessaan Sebastiania ja että Violante odottaa nyt Boraxia. Hyväksyessään Sebastianin selityksen Borax esittää, palautetaan suosioon ja lupaa palvella Sebastiania yhtä uskollisesti kuin Henriquez oli tehnyt. Viimeisessä näytöksessä Borax auttaa Sebastiania kantamaan miehekkäästi syyllisyyden ja menetyksen tunteensa. Voimakkaan vastakkainasettelun kohtaukset antavat dramaturgille mahdollisuuden näyttää erilaisia tunteita lyhyessä tilassa sekä intohimojen lisääntymistä ja vähenemistä. Drydenin kyky vangita tällainen sävyvalikoima kompensoi jossain määrin sitä, että hänellä ei ole suurempaa lahjaa dramaturgina - kykyä osoittaa hahmojensa kasvua ja kehitystä. Mutta kuka vittu on Alonzo?
ellauri353.html on line 528: Mutta sitten vallankumous tuli, ja juutalaisten piti olla vapautettuja, tasa-arvoisia; maailma avautui yhtäkkiä heille. Mutta itse vallankumous ei voinut sietää juutalaisten tapoja, eroja, uskonnollisia tapoja, ja se toivoi puhdistavansa juutalaiset heidän juutalaisuudestaan. Ja usein he kohtelivat juutalaisia, assimiloituneita tai ei, kohtalokkaalla halveksunnalla, epäluulolla ja väkivallalla. Ja niin juutalaiset jäivät 1900-luvun suurten intohimojen keskelle ja lopulta he pakenivat - viisaat, nopeet, ne, jotka pystyivät.
ellauri371.html on line 614: Juudan kuninkaan ulkoisen moraalin moitteeton imago. Juutalaisten kuninkaan ei pitäisi olla alapuolella heidän intohimojensa, varsinkin vällykäärmeen ahkeraisuuden voimassa: millään luonteensa osa-alueella ei hänen pitäisi antaa valtaa mielipuolelle vaan eläimen vaistoille. Uhkeus järkyttää mielen pahimmillaan - luonnolliset kyvyt ja näön selkeys, häiritseviä ajatuksia ihmisen pahimmasta ja eläimellisimmästä puolesta, ikuista sisään-ulos toimintaa.
ellauri409.html on line 142: Koska hän oli suuri kirjallinen taiteilija, hänen kirjansa olisi ollut myös hänen oma henkinen omaelämäkerta; mutta hänen tyylinsä, joka oli (lähes) vapaa kaikista omituisuuksista, oli silti hyvin henkilökohtainen. Ennen kaikkea hän oli voimakkaiden intohimojen mies; ja hänen älyllistä intohimoaan totuuteen vahvisti hänen intohimoinen tyytymättömyys ihmiselämään, ellei jotain hengellistä selitystä löytyisi "arvojen säilytyxelle".
ellauri428.html on line 330: Kirjassaan The Passions and the Interest juutalainen Albert O. Hirschmann kertoo ideoiden historiasta, joka loi älyllisen perustan kapitalismille. Hän kuvailee, kuinka seitsemännentoista ja kahdeksannentoista vuosisadan ajattelijat omaksuivat ahneuden synnin tärkeänä vastapainona ihmiskunnan tuhoisille intohimoille. Ajattelijat, kuten Montesquieu, Sir James Steuart ja Adam Smith, edistivät kapitalismia "harmittoman" kaupallisen toiminnan intohimojen tukahduttamisena. Hirschman huomautti, että termit, kuten "pahe" ja "intohimo", väistyivät "sellaisten mitäänsanomattomien termien" kuin "etu" ja "etu" tieltä. [viite Tarvitaan] Hirschman kuvaili sitä kirjaksi, jonka kirjoittamisesta hän nautti eniten. [viite Tarvitaan] Hirschmanin elämäkerran kirjoittajan Jeremy Adelmanin mukaan se heijasti Hirschmanin poliittista maltillisuutta, haastetta taloustieteilijöiden pelkistäville kuvauksille ihmisluonnosta "hyödyn maksimoivana koneena" sekä marxilaista tai kommunitaristista "nostalgiaa maailmaa kohtaan, joka oli menetetty kuluttajien ahneudelle".
xxx/ellauri234.html on line 248: Te ette näe edes lähellekään. Katsokaa, hyvät herrat: jos meidän naapurinamme olisi sivistynyt maa, mikä hyvänsä, saat taisimme me ehkä vaeltaa rauhassa maanteillämme, pelloillamme, kaduillamme ja huoneissamme. Ehkä, sanon minä silloinkin. Mutta naapurinamme ei ole sivistynyt maa, vaan odottamattomuuksien maa, salaperäisyyksien maa, villien ja hullujen intohimojen maa, suunnaton Sveariket, jossa ei kukaan tee työtä (lukuuunottamatta mustakalloja), jossa ei teroiteta auraa, vaan miekkaa.
xxx/ellauri404.html on line 45: Lokakuun 28:ntena 1870. Merkillinen seikka on se täydellinen oikeuden syrjäyttäminen, joka aiheutuu kansakuntien välisistä selkkauksista. Melkein kaikki tv-katselijat arvostelevat asioita vain subjektiivisten taipumustensa, vihansa, pelkonsa, pyyteittensä, etujensa tai intohimojensa nojalla. Toisin sanoen: heidän arvostelunsa ei merkitse mitään. Aito arvostelija näkee sen, mikä on totta, harrastaa oikeudenmukaisuutta ja tahtoo siis olla puolueeton, vieläpä enemmänkin: olla pyyteetön, ja sitäkin enemmän: olla persoonaton. Kuinka monta jäävitöntä tuomaria onkaan parhaillaan riehuvaa sotaa arvostelemassa? Ei kymmentä, kenties ei kolmeakaan. Kaikki pitävät kunnianaan olla patriootteja, siis puolueellisia; väärämielisyys herättää onnentuntoa ja kiihkoa, ja sitäkin merkillisempää on, että ihmiset siitä ylpeilevät. Siinä määrin helpompaa on rakastaa tai vihata intohimoisesti kuin kohota aito inhimillisyyteen, vilpittömään uskonnolliseen katsantokantaan. Tämä tasapuolisuuden kammo, tämä oikeuden kaihtaminen, tämä laupiaaseen puolueettomuuteen kohdistuva raivo on ihmisen eläimellisen intohimon ilmaus, sokean, villin intohimon, joka naurettavasti pitää itseään järkenä, vaikka onkin pelkkä voima. Minä kiitän Jumalaa siitä, että sveiziläisyyteni ja mitätön asemani sallivat minun puhdistaa sieluni sellaisesta kiihkosta ja sellaisista alhaisista intohimoista ja etsiä vain oikeutta tyynenä ihmisenä, sine ira nec studio.
13