ellauri048.html on line 892: Viimeximainittua runoa Hanhiemon kirjassa inhosin ihan erityisesti. Piirtelin sivun täyteen rumia kuvia. Siis lasten rumia, ei aikuisten. Nää aikuisten rumat tuli paljon myöhemmin.
ellauri055.html on line 740: Oiva Paloheimoa mä inhosin lapsena. Olin tosikko Reino enkä ymmärtänyt valhetta. Oiva oli ressukka. Julman tädin ja hummailevan isän kasvattama, koska sen äiti oli tuuliajolla. Yökastelija. Kaarlo Syväntökin pissi sänkyynsä, samasta syystä.
ellauri055.html on line 1028: Tätä runoa mä inhosin pienenä. Ja tätäkin vähän vaik vähemmän:
xxx/ellauri125.html on line 746: Pepyllä on samanniminen kirjanen jossa se sättii vaimovainajaa. Erittäin setämiesmäinen sentiment. Tän runon oli Kirsi Kunnas suomentanut Hanhiemon iloiseen lippaaseen. Se oli 1 noin puolesta tusinasta runosta joita eniten inhosin siinä kirjassa. Muita olivat: mistä ovat pienet tytöt/pojat tehty, kiltti Pentti Posti, mikä pikakiito-humma, olet hyi hyi likainen aina. Kaikki tollasia opettavaisia paskoja.
xxx/ellauri252.html on line 238: Mitä vikaa minussa sitten oli? En pystynyt panemaan häntä tarpeeksi, en lämmitellyt häntä ja tyydytin vain oman naimahaluni koska en viitsinyt muuallakaan käydä ja sain elätellä kieroon mennyttä irstauttani sillä, että hänen vittunsa haisi pahalta, ja tunsin huoraavani aina kun panin häntä. Mutten tiennyt mistä siihen sen kauniimpia tunteita olisi löytynyt kosken sietänyt hänen kusenhajuista looraansa ja inhosin sitä heti kun olin saanut siemeneni heitettyä. Maitotyttö Annun pillu sitä vastoin haisi hyvältä.
5