ellauri047.html on line 860: Joka inhosi ja pelkäsi psykopaatti isäänsä, Fredrik Wilhelmiä, krenatöörikuningasta.

ellauri047.html on line 875: Vanha Fritzu vanheni ennen aikojaan sodista ja liiasta työnteosta. Voltaire ei ollut ikinä nähnyt niin ahkeraa ihmistä. Pahojen kielten mukaan jo 1760-luvulla eli alle viisikymppisenä se näytti vanhalta vihtahousulta. En usko, luultavasti panettelua. Fritzu kuoli 74-vuotiaana vasta 1786. Silloin se oli oikeasti vanha, kipeä kihdistä eikä välittänyt ulkonäöstä, senkään vertaa kuin ennen sotien aikana. Kulki vanhoissa rytkyissä sepalus avoinna. Se ei siis välittänyt muista ihmisistä, inhosi varmaan niitäkin, ja varmasti izeään. Kukaan ei tykännyt siitä, eikä se tykännyt kenestäkään. Veti nuuskaa ja kirjoitteli runoja ja paasauxia. Tuntuu tutulta. Epäsosiaalinen ilkimys. Epäonnistunut narsisti. Täst mie piän, mun mieleiseni mies.
ellauri048.html on line 25: Pirkko Hiekkala ja sen äiti Elna oli nuorina eto runoihmisiä. Elna oli Kehvon paras lausuja, ja Pirkko luki paljon runoja yxin tubisairaalassa ja yhdessä Callen kaa. Etistyspuolueen kansanetustajan tyttärenä se inhosi fasisti VA Koskenniemeä. Vexi Anterosta tuli niin paljon haukkuja et ylivuoto piti siirtää tähän. Ja lisää on tulossa muistakin laulurunoilijoista
ellauri048.html on line 892: Viimeximainittua runoa Hanhiemon kirjassa inhosin ihan erityisesti. Piirtelin sivun täyteen rumia kuvia. Siis lasten rumia, ei aikuisten. Nää aikuisten rumat tuli paljon myöhemmin.
ellauri055.html on line 740: Oiva Paloheimoa mä inhosin lapsena. Olin tosikko Reino enkä ymmärtänyt valhetta. Oiva oli ressukka. Julman tädin ja hummailevan isän kasvattama, koska sen äiti oli tuuliajolla. Yökastelija. Kaarlo Syväntökin pissi sänkyynsä, samasta syystä.
ellauri055.html on line 1028: Tätä runoa mä inhosin pienenä. Ja tätäkin vähän vaik vähemmän:
ellauri082.html on line 209: No ainakaan tässä ei näytä olleen minkään laista tiimiaspektia mukana. Flik heiluu yxinäisenä muurahaisena kuin David Foster Wallace. Joka kyllä inhosi kaikkia oravaa pienempiä ötököitä, ja isompiakin. Esim kissoja sopii tukehduttaa muovipusseihin, jos se helpottaa omaa oloa. Sen mielestä rotat ovat hirveitä kun niiden hännät ovat paljaita ja vaaleenpunaisia. Se tappaa niitä isoilla kivillä. Vittu ize se on hirveä, se on kokonaan paljas ja vaaleenpunainen paizi pitkähköä karvaa kaljun ympärillä ja lyhkösempää lyhven hännän ditto. Onnexi se tappoi senkin, vaikka narulla. Odd Rönningen: yxinkertaisin välinein. Muistaaxeni voitin kirjan raittiuskilpakirjoituxista. Voin muistaa väärinkin.
ellauri110.html on line 522: Olen jo osannut antaa äitykälle anteeksi että se oli mitä oli. Joku mätäpää luki ennen radiosta uuden vuoden vaihtuessa ääneen joka vuosi Eino Leinon Hymyilevää Apolloa. Sitä inhosivat meidän perheessä lapset sekä vanhemmat. Se on varsinainen egoistin aamuhartaus. Sitäpaizi pitempi kuin Elvixen muna.
ellauri111.html on line 67: Xenofobinen konservatismi. Dostoyevsky oli aktiivinen ryssien persupiireissä. Se kuoli ennen pogromeja, mutta sen päiväkirjat on täynnä polysemiaa. Eniten se vihas länkkäreitä, etenkin polakkeja (sillä oli vanhaa kaunaa polakeille vankilasta), ja liberaaleja se inhosi. Tämän päivän ryssäpersut, radikaalit oikkarit, ortodoxihihhulit ja militantit lojalistit löytää siltä läjäpäin meemejä. Dosto on sun kaveri jos haluat vastustaa globaaliliberaaleja ja Navalnyjtä ym. oligarkkeja. Nettimeemeistä vois luulla että Dosto on hullu hillbilly jostain Amerikan perämezistä joka on ajautunut Pietariin. Sen käsityxet ihmissielusta jota ahdistavat sisäpuolelta syntiset järjettömät halut ja liberalismin, ateismin ja edistyxen pirut ulkoa, tekis siitä eturiivin jenkkievankelistan, paizi eze ize ällös myös amerikkalaisia.
ellauri162.html on line 476: Myös nuorta polvea hän inhosi sydämensä pohjasta, koko sitä kansankerrosta, noita tyrmistyttäviä moukkia, joiden mielestä ravintoloissa ja kahviloissa sopi puhua ja nauraa äänekkäästi ja jotka tönivät muita ihmisiä jalkakäytävilla pyytämättä anteexi ja työntävät lasten vaunujensa pyörät jalkojenne väliin ilmaisematta sanallakaan, edes niiaamalla, olevansa pahoillaan.
ellauri204.html on line 800: Heikki oli kriittinen ajattelija, joka penäsi perusteluja kuulemilleen väitteille. Hän inhosi erityisesti sitä, että asiantuntematon esiintyi asiantuntijana.
ellauri219.html on line 583: At Princeton, Rawls was influenced by Norman Malcolm, Ludwig Wittgenstein's dumb student. During his last two years at Princeton, he "became deeply concerned with theology and its doctrines." He considered attending a seminary to study for the Episcopal priesthood and wrote an "intensely religious senior thesis (BI)." In his 181-page long thesis titled "Meaning of Sin and Faith," Rawls attacked Pelagianism because it "would render the Cross of Christ to no effect." His argument was partly drawn from Karl Marx's book On the Jewish Question, which criticized the idea that natural inequality in ability could be a just determiner of the distribution of wealth in society. Even after Rawls became an atheist, many of the anti-Pelagian arguments he used were repeated in A Theory of Justice. Pelagianism is a heretical Christian theological position that holds that the original sin did not taint human nature and that humans by divine grace have free will to achieve human perfection. Pelagius (c. 355 – c. 420 AD), an ascetic and philosopher from the British Isles, taught that God could not command believers to do the impossible, and therefore it must be possible to satisfy all divine commandments. He also taught that it was unjust to punish one person for the sins of another; therefore, infants are born blameless. Pelagius accepted no excuse for sinful behavior and taught that all Christians, regardless of their station in life, should live unimpeachable, sinless lives, or else... Se oli tollanen humanisti, mitä Hippo aivan erityisesti inhosi. Vittu eihän sitten mitään kirkkoa ja pappeja edes tarvittaisi. Jeesus jäisi työttömäxi, Jahve eläkkeelle.
ellauri222.html on line 295: Mistähän Sale sai päähänsä tän kotkankesytyxen Mexikossa? Se on yhtä uskottavan oloinen kuin se sen Aahrikka-pläjäys. Kaikesta näkee ettei kaveri ole käynyt Chicagosta kauempana kuin ehkä Pariisissa (jota se muuten inhosi). Kukaan jenkkiarvostelija ei sano siitä mitään. Ilmeisesti se ei kiinnostanut niitäkään, kun siinä on vaan märkäselkiä.
ellauri238.html on line 339: Punoittava mies, sorsa vedettynä korville, sorsan alta sojotti joka suuntaan rasvaisia jäykkiä hiustupsuja. Paidan rinnuxilla oli lampareina epämääräistä töhkää. Hän kazoi oikean korvani oh ja sanoi "mpmhh" tai jotain sen tapaista. Lasse on Penan 1 runon se "1 Lasse". Lassea joko inhosi tai hänestä piti hurjasti. Tai sitten häntä inhosi hurjasti. Lasse kesti viinaa 10v pitempään kuin Pena. Selvänä hän ei sanonut mitään muuta kuin "mhöh" tai "mpmhh" tai "pöh" tai "Mitä mänttipää?", ryiskeli, urahteli ja kynsi muniaan tai takapuoltaan, usein molempia yhtäaikaa. Kun hän oli juovuxissa, hänen suutaan ei saanut millään tukituxi. Lassesta sanottiin, ettei hän koskaan pese hampaitaan, koska linnutkaan eivät pese. Lasse vaikutti paljon Penan runouteen. Helppo uskoa. Lassesta ei ole kuvaa netissä, menköön sitten tämä. →
ellauri272.html on line 752: Mutta ankaran kriittinen hän oli aina vähän itseään mutta varsinkin muita kohtaan, jopa julmuuteen saakka: ”Kysy minulta onko yhtä ainutta jota en olisi pettänyt? Pyydä minua mainitsemaan yksi ainoa nimi, yksi ainoa! En pysty. Minä olen pettänyt heidät kaikki”, hän kirjoittaa omasta persoonastaan ammentavassa monologissa Tuulajolla tappion maisemissa (suom. Pentti Saaritsa, 1986). Hän ilmoittautui kaksinaamaisuuden tyyppi­esimerkiksi, inhosi itseään – ja jatkoi tiellä, johon on syntynyt. Sillä moraali on teeskentelyä ja valhetta, kollikissan luonto ei.
ellauri276.html on line 443: Kavanaghin ensimmäinen kokoelma, Plowman and Other Poems, julkaistiin vuonna 1936. Se on tunnettu realistisesta kuvauksestaan ​​Irlannin maalaiselämästä, ilman romanttisia tunteita, joita usein nähtiin tuolloin maalaisrunoissa, piirre, jota hän inhosi. Macmillanin uusista runoilijoista kertovassa sarjassaan julkaissut kirja ilmaisi sitoutumisen puhekieleen ja oikeiden ihmisten iänikuiseen elämään, mikä teki hänestä epäsuositun kirjallisuuden keskuudessa.
ellauri282.html on line 81: [3.4. klo 12.38] +358 44 2776451: 😀 Sen uhri oli ehkä ylilyönti. Mutta moraalissapa ei ole takalaittomia. Thiodolf Rein oli ihan August Ahlqvistin oloinen pelottava hahmo, ja jos se pilkkasi innokkaan darwinilaisesti sössöttävää Westermarkkia, joka taas inhosi Kantin velvollisuus- ja esimerkkimoraalia. Niin se inhotti myös kavereita, kuten Yrjö Hirn, Magnus Enckell (joka maalasi hienon kuvan Reinistä) ym.
ellauri297.html on line 625: Shaw'n antipatia seksiä kohtaan ei ollut täysin filosofista; se oli myös seurausta hänen omasta utelias elämästään ja luonteestaan. Kasvissyöjä, närästys ja neitsyt 29-vuotiaaksi asti, hän inhosi kehon toimintoja kohtaan, joka oli suhteellisesti lähes Swiftean. Jopa hänen ulkonäkönsä räätälöi tiettyä askeettisuutta: eräs Lontoon sanomalehti kuvaili häntä vuonna 1894 "pitkäksi, laihaksi, jäiseksi mieheksi, valkeakasvoinen, kova, selkeä, lihaton ääni". ja profeetat ennustavat päivän, jolloin ihmiset menettävät ruumiinsa kokonaan - heistä ei tule muuta kuin puhdasta ajatusta.
ellauri323.html on line 64: Mutta hän tai hänen kiitolliset brittikustantajansa eivät pitäneet sitä kirjallisessa mielessä kovin merkittävänä. Myöhemmällä iällä Vita inhosi kuulla edvardiaanien mainitsemista, puhumattakaan ylistystä. Hän ei ehkä kuitenkaan ollut tyytyväinen tietäessään, mitä Leonard Woolfin piti kirjoittaa omaelämäkertaansa hänen kuolemansa jälkeen. Hän sanoi, että edvardiaanien menestys johtui siitä, että Vitassa – joka erityisesti runoudessaan halusi olla ensiluokkainen kirjailija – oli "rehellinen, yksinkertainen, tunteellinen, romanttinen, naiivi ja pätevä kirjailija":
ellauri325.html on line 257: Veblen hylkäsi kaikki teoriat, jotka perustuvat yksilölliseen toimintaan tai kaikki teoriat, jotka korostavat mitään sisäisen henkilökohtaisen motivaation tekijää. Hänen mukaansa tällaiset teoriat olivat "epätieteellisiä". Kehitystä ohjasivat inhimilliset jäljittelyn, saalistuksen, työnteon, vanhempien taipumuksen ja tyhjän uteliaisuuden vaistot. Veblen halusi taloustieteilijöiden ymmärtävän sosiaalisten ja kulttuuristen muutosten vaikutukset taloudellisiin muutoksiin. Vapaa-ajan teoriassa jäljittelyn ja saalistuksen vaistot ovat tärkeässä roolissa. Ihmiset, niin rikkaat kuin köyhätkin, yrittävät tehdä vaikutuksen muihin ja pyrkivät saamaan etua Veblenin "kerskakulutukseksi" kutsumalla keinolla ja kyvyllä harjoittaa "kerskavapaa-aikaa". Tässä työssä Veblen väitti, että kulutusta käytetään tapana saada ja signaloida reviiriä. "Kerskakulutuksen" kautta syntyi usein "kerskajätettä", jota Veblen inhosi. Hän puhui edelleen kulttuurin "saaliistamisvaiheesta" siinä mielessä, että saalistusasenteesta on tullut yksilön tavanomainen henkinen asenne.
ellauri325.html on line 694: Yrjö Vuorjoki (Wegelius) inhosi Urho Kekkosta ja Urho Yrjöä. Sevverran olivat yximielisiä. Nimi muodostettiin kääntämällä Seinäjoen nimi ruotsiksi: Wäggälv, mistä sukunimeksi muodostettiin ensin Weggelfius, myöhemmin Wegelius. Suku tunnettiin sittemmin pitkään pappissukuna.
ellauri340.html on line 110: Hän päätyi lopulta siihen, että usein julkilausumaton mutta laajasti levinnyt usko edistykseen sai amerikkalaiset hylkimään monia hänen väitteitään. Hän inhosi kapitalistisen markkinatalouden tunkeutumista amerikkalaiselämän kaikille osa-alueille.
ellauri345.html on line 291: Goethe oli tunkeutunut niin syvälle runouden olemukseen, että hän järisyttävimmin missasi kaikkia häntä ympäröivän maailman laulun tilaisuuksia, mutta halusi kuitenkin tallata vain tuota totuuden matoa. Hän oli myöhässä saksalaisen romantiikan kynnyksellä. Hänelle pääsy uskontoon, jonkinlainen kääntymys, yhteisön puoleen kääntyminen ei ollut sallittua, kuten Hölderlin ei saanut tehdä. Hän inhosi Goethea varhaisten romantiikan keskuudessa.
ellauri345.html on line 657: Hän inhosi ranskalaisia ja vihasi englantilaisia. Hänestä Saxa oli jumalan valittu kansa. "Me menemme siis Hermannin taisteluun / ja haluamme kostaa." Hän varoitti myös liian läheisestä kosketuksesta juutalaisuuteen: Vaikka "Aabrahamin siementä" voidaan tuskin tunnistaa kristinuskoon kääntymisen vuoksi toisessa sukupolvessa, haitallisia ovat "tuhannet, joita Venäjän tyrannia nyt lähettää meille Puolasta joka päivä, joka vuosi ne vielä enemmän metsästää kaulaasi", "idästä tuleva epäpuhdas tulva". Hän varoitti väitetystä juutalais-intellektuelli-salaliitosta: "juutalaiset tai kastetut ja ... voideltu juutalaiset toverit" olivat "luultavasti ottaneet haltuunsa reilun puolet kirjallisuudesta" ja levittäneet "rohkeaa ja villiä meluaan, jonka avulla he ... jokaisen pyhän ja inhimillinen valtiojärjestys valheena ja " Pitkä, "epävakaa olemassaolo" oli "venyttänyt heistä ilkeitä, vähäpätöisiä, pelkurimaisia ja nihkeitä"; he olivat "kärsimättömiä jokaisessa vaikeassa yrityksessä ja jokaisessa kovassa työssä" ja olivat siksi "kärsimätön" jokaisen " "pyrkimys helppoon ja hetkelliseen voittoon". Arndt kuvaili vaatimuksia vuoropuhelusta, ihmisyydestä ja suvaitsevaisuudesta juutalaisia kohtaan "universaalina filosofiana ja yleismaailmallisena rakkautena", jotka olivat "heikkouden ja säälittävyyden" merkkejä. Jo vanhana ikänään Arndt kääntyi ”levottomaisia, uteliaita ja hapuilevia ja huolestuttavia heprealaisia” vastaan.
ellauri359.html on line 213: Blake uskoi neliyhteyteen, piru neljäntenä pyöränä. Blake uskoi, että jokaisella ihmisellä oli kaksinkertainen identiteetti, joista toinen puoli oli hyvä ja toinen paha. Blake ei hyväksynyt käsitystä sielusta erillään ruumiista, vaan näkee sielun ruumiin letkumaisena jatkeena. Hän inhosi itsensä kieltämistä ja sexuaalisia sortotoimia.
ellauri362.html on line 183: Peacock nautti Mary Shelleyn avuista ja Percy Shelleyn kehuista. George Gordon, Lord Byron, löysi myös ansioita Peacockin runossa. John Keaz ei pitänyt hernekukosta, Southeystä puhumattakaan. Mary Shelleykin inhosi tahmanäppistä Hernekukkoa. Romaani Nightmare Abbey on satiiria Percyn seurakunnasta. Scythrop oli pilakuva Percystä. Hernekukko teki pilkkaa myös Coleridgestä.
ellauri370.html on line 510: Wienissä oli suuri juutalainen väestö (vuoteen 1938 Wienissä oli noin 10 % juutalaisia), ja Chamberlainin aika Wienissä saattoi olla ensimmäinen kerta hänen elämässään, kun hän tapasi juutalaisia. Chamberlainin kirjeet Wienistä valittavat jatkuvasti siitä, kuinka hänen täytyi tavata juutalaisia ja olla tekemisissä heidän kanssaan, joista jokaista hän inhosi. Ne olivat epäsiistejä.
ellauri384.html on line 276: Niin rikkaat kuin köyhätkin uskoivat jonkin aikaa, että Solon oli heidän puolellaan. Mutta pian köyhät ihmiset inhosivat, ettei Solon käyttänyt valtaansa rikkaiden omaisuuden haltuunottoon. Solonin ystävät neuvoivat häntä, että hän olisi hölmö, jos hän ei käyttäisi kohtalon tarjoamaa tilaisuutta hyväkseen. Nyt kun hänellä oli tämä valta, he sanoivat, että hänen pitäisi tehdä itsestään tyranni. Solon, joka oli viisas mies, vastasi, että tyrannia on todella miellyttävä huippu, mutta siitä ei ole tietä alas.
ellauri393.html on line 460: Kreikkalaiset arvostivat esinahkoja yhtä paljon kuin juutalaiset inhosivat niitä. Nupin nahat pois asento, psolos eli leipodermos oli niistä jotain rivoa. Imettäjien piti venytellä lipodermien liian pientä esinahkaa vauvaiässä.
ellauri401.html on line 207: Keisarillisessa Alexanterin yliopistossa Pekka jatkoi teho-opiskelua vaikkei se johtanut arvosanojen suorittamiseen. Pekka inhosi väkijuomia vaikka isä oli juonut totia. Pekan elämä sujui ensi alkuun rauhallisesti yliopistoluvuissa ja kotitöissä, mutta sitten tapahtui taas jonkinlainen heräymys. Elämä tuntui yhtäkkiä selittämättömältä, ja elämän taakka painoi Pekan hartioita. Mikään ei viehättänyt häntä, mikään ei ilahduttanut; suruharso laskeutui koko elämän yli, ja Pekka kysyi itseltään: ”Mitä tämä kaikki on? Miksi olen olemassa? Mitä minulla on tekemistä tässä elämässä? Mikä on elämän tarkoitus? Sillä pitäisi olla jokin
ellauri413.html on line 71: Kraus oli Ludin tapainen assimiloitunut juutalainen joka inhosi Herzliä ja kolleegaansa Max Goldmania (Reinhart) kun tämä otti Kollegienkirchen Salzburgissa teatteriesityksen paikaksi. Vuonna 1911 Kraus kastettiin 1011 katoliseksi, mutta vuonna 1923 hän jätti katolisen kirkon pettymyksenään kirkon tuesta maailmansodalle väittäen sarkastisesti, että hänen motiivinsa oli "ensisijaisesti antisemitismi" eli suuttumus Max Reinhardtin käytöxestä.
ellauri432.html on line 500: Siinä Spengler on oikeassa että filosofia ja etenkin etiikka on kulttuurikohtaista. Protagoras oli oikeassa, homo mittakeppinä. Plato lättänenä imuttakoon omaansa. Kulttuurirelativismi rulettaa. Mutta Goethe oli pelkkä mahtipontinen tunari, joka inhosi matikkaa, koska ei tajunnut siitä höykäsen pölähtävää.
ellauri433.html on line 311: Wallace pestautui Britannian armeijaan buurisotaan Edgar Wallacena. Hänen palvelupaikkansa oli Etelä-Afrikassa Länsi-Kentin rykmentissä 1896. Hän inhosi armeijaa, vaihtoi paikkaa Kuninkaalliseen lääkintäyksikköön mutta ei viihtynyt. Lopulta hän siirtyi lehdistöyksikköön, jossa hän viihtyi paremmin.
ellauri434.html on line 523: Herodias inhosi Johannes Kastajaa, nasiiria esseistiä, joka söi sirkkavoileipää. Nasiiri manasi Adonain kostoa sukurutsaajalle ja huorintekijälle, niin että hänet piti panna asumaan syvään kaivoon. Eipä aikaakaan niin Johanneksen aave näyttäytyi: maassa liikkui hänen uusi avataarinsa, uusi ennustaja ja nasiiri. Mutta mikään uskon pakkopykälä ei saanut Foinikian kauppiaita ja Kreikan miehiä kieltäytymään hyvin paahdetusta porsaanpaistista!
xxx/ellauri044.html on line 121: Lea inhosi kinkkukiusausta Kivelässä. Se oli hyyyvin pahaa.

xxx/ellauri056.html on line 472: Terveydellisten pakkomielteidensä takia Kant pelkäsi niin kovasti vilustumista, ettei koskaan ottanut ketään mukaansa kävelyilleen, koska silloin hän olisi joutunut hengittämään suunsa kautta, ja hän pelkäsi siten sairastuvansa. Hän myös inhosi hikoontumista niin, että piti aina työhuoneensa lämmittämättömänä, oli ulkona pakkasta kuinka paljon tahansa, ja hän puhui pelkästä paidassaan olevasta hikitahrasta palvelijalleen kuin maailman pahimmasta asiasta. Fläkki! Herran tähden kazo nyt, tässä hihassa on fläkki! Aika homoa.
xxx/ellauri103.html on line 371: Hänen kohdalleen osui opettaja, joka jakoi luokan osiin sillä perusteella, kuinka hyvin oppilaat menestyivät laskentokokeessa. Rowling menestyi ymmärrettävästi kehnosti, mutta paransi suoritusta kuin sika juoxua ja siirtyi luokassa paremmille paikoille. Luokkaretkelläkin kävi näin. Opettajan menetelmät olivat vanhanaikaisia, ja Rowling inhosi häntä. Opettajakin varmaan inhos Jaanaa.
xxx/ellauri125.html on line 490: Ei tää pyllytahra ole ainakaan "rusoolaisen ympäristöhenkinen". Zuckermannin mielestä luonnonsuojelualue on "karmiva". Onnexi se on kuollut. Se oli talousliberaali, rasisti ja misogyyni. Kommunisteja se inhosi.
xxx/ellauri125.html on line 746: Pepyllä on samanniminen kirjanen jossa se sättii vaimovainajaa. Erittäin setämiesmäinen sentiment. Tän runon oli Kirsi Kunnas suomentanut Hanhiemon iloiseen lippaaseen. Se oli 1 noin puolesta tusinasta runosta joita eniten inhosin siinä kirjassa. Muita olivat: mistä ovat pienet tytöt/pojat tehty, kiltti Pentti Posti, mikä pikakiito-humma, olet hyi hyi likainen aina. Kaikki tollasia opettavaisia paskoja.
xxx/ellauri138.html on line 202: Murta virhe oli tehty. Hän inhosi taas niitä ystäviään jokka eivät olleet osoittaneet mieltään hänen puolestaan ja nuivia kriitikoita jokka olivat tehneet tyhjäksi koko hänen ammattiuransa merkityksen. Kafruja jokka eivät olleet viitsineet edes lukea häntä, ja vihollisia jokka nunnunnun nunnuka nunnuka lailailaa. Se oli kuumavesivaraaja! Opettele lukemaan!
xxx/ellauri139.html on line 1223: Köyhää väkeä vie Pietarin slummeihin, syrjäytettyjen loukkoihin, jossa kohtaamme Makar Devuškinin, hupsun vanhemman kirjurin, ja Varvara Dobroselovan, kovaonnisen nuoren neidon, ompelijattaren. Tunteet läikkyvät ilmassa. Tapahtumat etenevät läpi Pietarin kesän, kostean, kuuman ja pölyisen vuodenajan, jota Dostojevski inhosi. Sekä Devuškin että Dobroselova yrittävät korvata kalsean todellisuuden kuvitelmilla, mutta onnistuvatko he? (Juonipaljastus: eivät.)
xxx/ellauri179.html on line 138: Mencken tietääxeni inhosi Pariisia. Kein Wunder, sehän oli sakemanni.
xxx/ellauri187.html on line 338: Jyväskylä ei miellyttänyt oman tyylinsä löytänyttä kirjailijan alkua lainkaan. Kaupunki oli ahdistava ja liian pieni eikä sieltä löytynyt tuohon aikaa ainoatakaan goottiryhmittymää. Vanhemmat eivät kuitenkaan päästäneet tuon ikäistä tytärtään kauas kotoa opiskelemaan, joten Sofi ei voinut lähteä Helsinkiin haluamaansa taidelukioon vaan opiskeli seuraavat vuodet urheilulukiossa, vaikka liikuntaa inhosikin. Hän kirjoitti ylioppilaaksi neljällä laudaturilla ja kahdella eximialla vuonna 1996.
xxx/ellauri252.html on line 237: Mitä vikaa minussa sitten oli? En pystynyt panemaan häntä tarpeeksi, en lämmitellyt häntä ja tyydytin vain oman naimahaluni koska en viitsinyt muuallakaan käydä ja sain elätellä kieroon mennyttä irstauttani sillä, että hänen vittunsa haisi pahalta, ja tunsin huoraavani aina kun panin häntä. Mutten tiennyt mistä siihen sen kauniimpia tunteita olisi löytynyt kosken sietänyt hänen kusenhajuista looraansa ja inhosin sitä heti kun olin saanut siemeneni heitettyä. Maitotyttö Annun pillu sitä vastoin haisi hyvältä.
xxx/ellauri252.html on line 440: Martin Beck inhosi ajamista yhtä paljon kuin #metoo kolleegansa Petrus. Mixi eurorekat ja jenkkirekat on erilaisia? Koska jenkeissä nuppia ei lasketa mukaan max pituuteen, eurorekassa pituusrajoitus koskee koko kombinaatiota. Jenkeissä kannattaa kurjistaa kuskin elämää nupin kopissa, Euroopassa truckstopissa. Nupissa on viihtyisää kuin leivinuunissa. Nappulasta painaen saa tv-dinnerin. Kotirauhan turvana on haulikko.
xxx/ellauri253.html on line 274: Tony oli huomannut pitävänsä Susanista. Tony inhosi tupakoivia naisia vaikka ne haisisivat hajuvedeltä treenattuine vartaloineen tiukoissa farkuissa rinnat kuumottavina. "Yucca"n porukat oli Vimpelin ja Kauhavan seuduilta, mihnei veri eikä pesäpallomaila vapise. Mutta "Yucca"n rakko tyhjenee kun se näkee Jabes Mond -tyyppisen mustan laatikon. Inkooseen tulee norjalainen viherterästehdas jonka tirehtöörin nimi on Wittusen. Ymmärrän että suomalaiset ovat epäileväisiä, sanoo erittäinkin wittumaisen näköinen Wittusen. Inhottava luupää, painu takas tunturiin harrastamaan maastohiihtoa.
xxx/ellauri287.html on line 608: Apollonios Tyanalainen meni Tarsoon opiskelemaan Tiberiuksen hallituskauden alkupuolella (14-37 jKr.). Hän inhosi kansalaisten röyhkeyttä, nautinnonhalua ja ylenpalttista pukeutumista niin paljon, että hän pudisti Tarsuksen pölyn jaloistaan ja meni Aegaeen jatkamaan opintojaan mukavammassa ilmapiirissä.
xxx/ellauri415.html on line 308: Herrick inhosi Kouvolaa. Runossa, jonka nimenomaisesti omaelämäkerrallinen otsikko on "Dean-bournille, töykeä joki Devonissa, jonka varrella hän joskus asui" (joka on saattanut johtua hänen karkoituksestaan), Herrick kiskoi ensinnäkin maaseutua vastaan, jota tämä pieni stream symboloi:
xxx/ellauri442.html on line 173: Taylor ei pitänyt Oxfordin tiedeuskosta. Se inhosi luonnontieteitä ja positivismia. Siitä tuli ymmärryxen miehiä, se kannusti kognitivismia. Mutta Taylor havaitsi naturalisma vähän joka paikassa. Esimerkiksi vuoden 1978 teoksessa "Kieli ja ihmisluonto" hän löysi naturalistisia vääristymiä erilaisissa nykyaikaisissa "designatiivisissa" kielen teorioissa (Chomsky?) kun taas teoksessa Sources of the Self (1989) hän löysi sekä naturalistisen virheen että tämän näkemyksen syvän moraalisen, motivoivan lähteen [ tarvitaan tosiaankin selvennystä ] erilaisissa individualistisissa itsetilitarismeissa.
49