ellauri033.html on line 1167: Hän julkaisi vuonna 1884 Mustetahrat -nimistä lehteä, joka esiintyi nazirevanshistipoikien äänitorvena. Hän liikkui muun muassa huijarirunoilija Leconte de Lislen ja symbolistipaskiaisten piireissä. Barrès kohosi nopeasti maineeseen sekä keikarimaisilla elämäntavoillaan että varhaisilla teoksillaan, joista useimmat olivat avainromaaneja. Vuosina 1888–1891 ilmestyneessä ensimmäisessä romaanitrilogiassaan Le Culte du moi (”Minän kultti”) Barrès uppoutuu tiiviisti itsetutkiskeluun, ylistää individualismia, ivaa vallitsevia arvoja ja hierarkioita sekä tuo esiin kiinnostuksensa kuoleman ja dekadenssin teemoihin. Mikä perse! Hän sai lempinimen prince de la jeunesse (”nuorison ruhtinas”). Vittu pahan ruhtinas, suoraan Mordorista. Nationalismi korvaa culte du moin culte du moi et mes copainsilla. Yhtä syvältä on molemmat.
ellauri146.html on line 264: Stirnerin filosofian mukaan, kaikki maailmassa, myös toiset ihmiset, ovat omaisuutta. Stirner kirjoitti omaisuuden suojaa vastaan, sanoen, "hän joka osaa ottaa, joka osaa puolustaa, se asia kuuluu hänelle" ja "omaisuus ei ole fakta. Se on laillinen fiktio". Stirner kannatti radikaalia individualismia ja materialismia, ja hänen mukaansa ainoa asia joka estää ihmisen ottamasta mitä hän haluaa, on hänen kyvyttömyytensä tehdä niin. Stirnerin mukaan, asiat kuten moraalisuus, humanismi, valtio ja kapitalismi ovat vain illuusioita mielessä, ns. "haamuja" (engl. spook).
ellauri213.html on line 145: Eli lisää talousliberaalia individualismia. Lakatkaa latinot lätisemästä keskenänne ja tehkää niinkuin WASP roistot määräävät.
ellauri213.html on line 152: Aijaa! Tän leffan tarkoitus on opettaa liika yhteisöllisille latinoille oikeaa jenkkiläistä me first individualismia. No nyt se selkisi. Kiitos Iisakki!
ellauri308.html on line 438: Liberalismi on hyvä ideologia länkkäreille, koska se on sieltä kotoisin. Valistuksen perinteestä nouseva, individualismia ja kapitalismia tuottava liberalismi muuttuu ongelmaksi, kun se pyrkii ja pääsee hegemoniseen asemaan joka puolella.
ellauri330.html on line 430: Itse asiassa, kun hänestä oli tullut kommunisti, Marx alkoi nähdä valtion vääränä (tai ainakin hyvin osittaisena) yhteisönä ja valtakuntana, jonka täytyi olla olemassa vain siellä, missä individualismi oli jokapäiväisen elämän säätelyperiaate. Se oli instituutio, jota tarvittiin vain ja se syntyi vain sellaisista ehdoista hillitsemään taloudellista individualismia siinä tapauksessa, että se repii yhteiskunnan osiin.
ellauri408.html on line 237: Me kaipaamme aina ääretöntä, iäistä, absoluuttista, ja relatiiviseen tyytyvä tiede jättää tyhjyyden, jota on hyvä täyttää mindfulnessillä, mietiskelyllä, hartaudella ja palvonnalla. Uskonto, sanoi Bacon, on mauste, jonka tulee suojella pekonia ja pakastekanaa pilaantumasta, ja siihen tarkoitukseen kaivataan varsinkin nykyään uskontoa platonisessa ja itämaisessa merkityksessään. Syvä keskittyminen on todellisuudessa kauniin toiminnan edellytys. Keskitysleirejä tarvitaan. Palaaminen vakavuuteen, jumalalliseen, pyhään, on yhä vaikeampi nyt, kun kriitillinen levottomuus on päässyt itse kirkonkin alueelle, saarnaaminen muuttunut maailmalliseksi ja yllytys yleiseksi, mutta sellainen palaaminen on yhä välttämättömämpi. Ilman sitä ei ole olemassa minkäänlaista sisäistä elämää. Ilman uusia muotoja ei ole koko taidetta. Ja sisäinen elämä on keino, jonka avulla voi tehokkaasti vastustaa ympäristöänsä. Seilorikaan ei pysy lämpimänä ilman nuttua ja malspiikkiryyppiä. Housuja se ei välttämättä tarvize, mutta lakki pitää olla. Perään perinteistä oikeistoindividualismia ja massojen halveeraamista. Vizi kylläpä on epäoriginellia. Tällä kaverilla piisaa kyllä sanoja mutta ne on kaikki niitä samoja. Ihminen joka ei puhalla saippuakuplia on kuin hamsteri, hälläpyörä, suhdannebarometri.
ellauri428.html on line 225: Janin mukaan Louixesta nazismi, rasismi ja totalitarismi ovat individualismia. Marxilaisuuskin on yxi individualismin muunnos. Marxin ideologia on mystifiointia. Kumpikohan näistä häiskistä on pölähtäneempi? Lue ize, eikö tämä ole selvää textiä?
xxx/ellauri125.html on line 493: Pepun heroja on Hawthorne, Melville ja Thoreau. Aiheina avionrikkojat, homopetterit ja veronkiertäjät. Se on amerikkalaista individualismia. Peppua pelottaa kamalasti kuolema. Kaddishista se ei muuta ymmärrä kuin että taas on 1 juutalainen kuollut. Se on traagista, kuten Niklas sanoisi.
xxx/ellauri125.html on line 598: Walt oli ent. sotilas joka neekerinä taisteli integraation puolesta. Coleman piileskeli palefacena oma napa aina lähinnä. Se on individualismia. Kyllä tää on niin nähtävä et Pepun oma irtoaminen juutalaisuudesta on se mitä se tässä jaxaa märehtiä. Exiinä American Pastoralissa ole vähän sama tematiikka? Kaise sit oli jäänyt närästämään.
xxx/ellauri208.html on line 388: individualismia ja
xxx/ellauri259.html on line 657: Siddhartha, kirjoittanut Herman Hesse. Julkaistuaan novellinsa Siddharta-nimisestä miehestä ja tämän polusta kohti valaistumista Herman Hessestä tuli eräänlainen idoli oman sukupolvensa nuorison ja sitä seuraavien sukupolvien keskuudessa. Vaikkei kyseessä olekaan Buddhan elämänkerta, Hesse ammensi ilman muuta inspiraatiota Buddhan elämäntarinasta. Tarina kritisoi ihmisten ylpeyttä ja individualismia, mutta kertoo myös meidän kaikkien sisällä piilevästä henkisestä potentiaalista ja siitä, miten voimme tuoda sen esiin itsessämme.
12