ellauri024.html on line 566: Arska liioittelee komiikan ainutlaatuisuutra. Päin vastoin se on hyvinkin tyypitettyä ja toistuvaa, toisto tyylikeinona. Wanha Simonin Herbin sananlasku: wizit ovat aina samoja, vaikka ympäristö vaihtuu kerta kerralta. AVS:n jutut toisti izeään 27 vuoden aikana ja silti nauratti. Vanhoja wizejä kierrätetään vuosikirjoina.
ellauri043.html on line 2764: Apostolien teoissa kerrotaan Simonin hämmästyttäneen Samarian asukkaita noituuksillaan, mutta Filippuksen saarnaa kuultuaan ottaneen kristillisen kasteen. Tämän jälkeen hän näki Pietarin ja Johanneksen antavan seurakuntalaisille Pyhän Hengen panemalla kädet heidän päällensä, ja yritti rahalla ostaa tämän kyvyn itselleen.
ellauri043.html on line 2766: Simon Maguksen kuolemasta on kaksi eri versiota. Pietarin teoissa kerrotaan Simon Maguksen kuolleen Rooman Forum Romanumilla järjestetyssä magianäytöksessä. Simonin esitellessä keisari Nerolle levitointitaitojaan paikalla olleet apostolit Paavali ja Pietari sekä heidän kannattajansa olivat rukoilleet Jumalaa lopettamaan lentonäytöksen. Simon Magus oli pudonnut saman tien maahan ja myöhemmin kuollut saamiinsa vammoihin.
ellauri060.html on line 57: Tänään on isänpäivä. Sain lasteni synnyttäjältä lahjaxi seuraavat omavalintaiset kirjat divareista: Slimenonin Maigret à l'ecole, lui-même chez les flamands; Tatu Vaasikiven F.E.Sillanpää ja Yxinvaltias, Timon Airaxinen Vanhuudesta. Timonin kirja on samalta vuodelta kuin Juoxuhaudantie, sinä vuonna mä täytin 50 ja Timon 5 vuotta enemmän. Alkoi vanhuus molemmille häämöttää. Kotivalo on mua 5 vuotta nuorempi, eli oli 45. Hotakainen siis.
ellauri060.html on line 187: Michelin-äijän eli Timon Airaxelan vanhuskirjasta löytyi vielä yxi kekämies nimittäin Juhani Peltonen, spermajuhani eli tuttavallisemmin runkkujussi. Taas niin nuija suomalainen nimi kuin olla voi. Muuta en siitä tiedä vielä kuin et Timonin mielestä sen Iloisin suru oli jotain hienoa, siis todennäköisesti se on erittäin syvältä Timon pakaroiden välistä. Tässä juonen tiivistelmä kirjan takakannesta. Se kuulostaa kyllä pahalta.
ellauri163.html on line 632: Pantalaimon on Lyran demoni. Kuten kaikki lasten pahat henget, hän vaihtaa muotoa olennosta toiseen usein. Kun Lyra saavuttaa murrosiän, hän ottaa mäntynäädän pysyvän muodon sekä hajun. Pantalaimon ja Lyra seuraavat isäänsä lordi Asrielia, kun hän matkustaa äskettäin löydettyyn Cittagazzen maailmaan, jossa Lyra tapaa Willin. Pyhä Panteleimon eli Panteleimon Parantaja (m.kreik. Παντελεήμων, Panteleēmōn, kreik. Παντελεήμων, Panteleímon), myös Pantalone, oli kristitty marttyyri ja pyhimys, joka sai surmansa Diocletianuksen vainoissa vuonna 305. Pantalone syntyi Nikomedeiassa noin vuonna 275. Hänen vanhempansa olivat rikas senaattori Eustorgios ja tämän kristitty vaimo Eubulia. Hänestä tuli menestyksekäs lääkäri, jota itse keisari Galerius halusi omaksi lääkärikseen. Pyhä Hermolaos käännytti Pantaleimonin kristityksi, ja parannettuaan ihmeellisesti sokean miehen, Pantaleimon käännytti puolestaan isänsä. Tämä kuoli pian sen jälkeen, ja jätti Pantalonelle suuren omaisuuden. Tämä vapautti orjansa ja jakoi omaisuutensa köyhille, ja paransi ihmisiä ottamatta maksua. Panteleimon, siviilinimeltään Petri Sarho (s. 17. toukokuuta 1949 Vieremä) on entinen Oulun metropoliitta. Hän jäi eläkkeelle kesäkuussa 2013.
ellauri216.html on line 45: Mitä Tero Liukkosen sekopäinen turina sitten onkin, uskonnollinen se ei kyllä ole. Ei psykopaatti tarvi herraa, herra se on herrallekin. Entäs sit tää toinen todellisuuteen perustuva luostariturina, arkkimandriitta Panteleimonin kehimä mielikuvituksellinen elämäkerta edeltäjästään Hrisanf "krysanteemi" Nikolajevits Dunajevista? Onko se uskonnollisempi, tai edes hivenen vähemmän egoistinen kuin Teron turautus? Siihen perehdytään tässä albumissa.
ellauri216.html on line 183: Olisin mielelläni tiedustellut munkki Serafimilta tämän siviilisäädystä ja sexikokemuxista mutten kehannut. Ei mitään, odotetaan isä Panteleimonin autobiografiaa.
ellauri216.html on line 302: Mitä Teron turina sitten onkin, uskonnollinen se ei kyllä ole. Ei psykopaatti tarvi herraa, herra se on herrallekin. Entäs sit tää toinen todellisuuteen perustuva luostariturina, arkkimandriitta Panteleimonin kehimä mielikuvituksellinen elämäkerta edeltäjästään Hrisanf "krysanteemi" Nikolajevits Dunajevista? Onko se uskonnollisempi, tai edes hivenen vähemmän egoistinen kuin Teron turautus?
ellauri216.html on line 507: – Valamo on lähellä sydäntäni, mutta ei sinne noin vain voi mennä. Se on varatonten veljesten koti. Minulla on kyllä suunnitelmia asumisestani eläkkeellä, mutta en halua ruveta niitä julkisesti esittelemään. Eläkkeelle jäämiseen ei liity Panteleimonin mukaan mitään erityistä dramatiikkaa.
ellauri240.html on line 268: Timon pettyi kanssa-apinoihin niin, että eristi itsensä muista punapepuista. Hänen kerrotaan päästäneen seuraansa ainoastaan Alkibiadeen. Komediakirjailijat Aristofanes ja Platon sanovat Timonin arvostaneen Alkibiadesta siksi koska katsoi tämän vielä jonakin päivänä tulevan vahingoittamaan Ateenaa pahasti. Ei vaan koska sillä oli kokko komea.
ellauri240.html on line 270: Timonin kerrotaan myös kuolleen ihmisvihansa seurauksena. Hän putosi alas päärynäpuusta ja satutti jalkansa. Hän kuitenkin kieltäytyi lääkärinavusta, jolloin märkinyt haava surmasi hänet. Vielä Pausaniaan (se rupinaamainen kaveri joka varsin valehteli Korinnasta) aikana Ateenassa tunnettiin Akatemian läheisyydessä sijainnut rakennus nimeltä Timonin torni. Timonin hauta oli kuitenkin jo tuolloin ilmaston lämpenemisen ansiosta jäänyt meren peittoon.
ellauri243.html on line 77: Etenkin tässä albumissa esiteltävät K!-aiheiset fiktiot palauttaa mieleen Herb Simonin jo moneen kertaan hoetun avainpointin: termiittiapinat on matelijanaivoisia nisäkkäitä joiden käytöxeen termiittipesä on tuonut eräänlaisen pilvitekoälykerroxen. Kukaan niistä ei yxitellen ole siitä vähänkään perillä, niillä (tai mullakaan, niistä yhtenä) ei ize asiassa ole harmaintakaan aavistusta kokonaisuudesta. Ize kukin luulee pohtivansa jotain syitä syviä, vaikka ize asiassa ne on vaan monimutkaisessa pesäympäristössä fraktaalisia ympyröitä kiertäviä ahnaita aggressiivisia ja pelokkaita liekaeläimiä, joiden ainut talutin ja kompassi on EFK.
ellauri254.html on line 602: Saint-Simon ja hänen aikansa oli Gorkista myös kiinnostava. Diplomaatti ja muistelmakirjailija Louis de Rouvroy, Saint-Simonin herttua kuvasi La Bruyèrea muistelmissaan kunnialliseksi, rakastettavaksi ja vaatimattomaksi. Sehän oli La Bruyèren Konsta Fedin!
ellauri254.html on line 604: Claude-Henri de Rouvroy, Saint-Simonin kreivi (17. lokakuuta 1760 Pariisi – 19. toukokuuta 1825 Pariisi) oli ranskalainen taloustieteilijä ja filosofi, jota pidetään ranskalaisen sosialismin perustajana. Saint-Simonin mukaan historia on jatkuva prosessi, jossa jokainen aikakausi lopulta muodostuu kehityksen jarruksi, josta on siirryttävä seuraavaan aikakauteen. Kehityksen välttämättömyyden syy on ilmiöiden sisältämissä ristiriidoissa. On suuntauduttava kohti parempaa tulevaisuutta.
ellauri367.html on line 180: Nimet Plantagenet ja Schickelgruber näyttävät viittaavan Plantagenetin huoneeseen ja Alois Schickelgruberiin, Adolf Hitlerin isään. Näyttelijä Christopher Collins äänesti herra Burnsia, mutta hänet korvattiin pian Harry Shearerillä, koska Sam Simonin mielestä Collinsin kanssa "on vaikea työskennellä".
ellauri372.html on line 252: Hyrcanus II ja Aristobulus II , Simonin pojanpoikien pojat, tulivat pelinappuloiksi Julius Caesarin ja Pompeuksen välisessä välityssodassa. Pompeuksen (48 eaa.) ja Caesarin (44 eaa.) kuolema ja niihin liittyvät Rooman sisällissodat vapauttivat tilapäisesti Rooman otteen Hasmonean valtakunnasta, mikä mahdollisti Parthien valtakunnan tukeman autonomian, jonka roomalaiset murskasivat nopeasti Mark Anthonyn johdolla. Kleopatra ja Augustus kazelivat vierestä.
ellauri373.html on line 586: Yhdessä Leon Simonin teoksessa on kohta, jossa hän näyttää haluavan täydentää opettajan ajatusta; hän sanoo tämän: "Profeetta haluaa lähteä ja tehdä unelmistasi totta, tapahtuipa mitä tahansa,
ellauri381.html on line 410: Grigori Svirski muisteli maanpaossa kirjoittamassaan kirjassa ”Teloitusvuosien sankarit” seuraavasti: ”Koko joukko Simonovin seuraajia (N. Drozdov, Simonin ”Uuden maailman” päällikkö tovereineen) kirjoitti ex-convictin periferiassa julkaistun muistelmaprujun kokonaan uudelleen; kirjailija muutti keskitysleirien johtajasta Barabanovista, jota vangit ja vartijat pelkäsivät kuin tulta, vapaan neuvostoelämän sankarin Robin Batmanovin. Simonov tuki innokkaasti valhetta: Azhaevin kirjan pääöljyputkea kaikkien korjausten jälkeen eivät edelleenkään panneet onnettomat, nälkäiset, puolikuolleet vangit, jotka kirjoittaja oli pettänyt, vaan yksinomaan onnelliset Neuvostoliiton kansalaiset.
ellauri393.html on line 724: Paul Simonin kirjoittaman kappaleen juuret ovat
ellauri393.html on line 734: naamalle Simonin ollessa selinmakuulla. Cecilian näköinen
ellauri408.html on line 584: 1681, Bossuet kirjoitti diskurssin universaalista historiasta, jossa esiteltyään näkemyksensä maailman historiasta (luomisesta katolisen kirkon voittoon muinaisten valtakuntien kaatumisen kautta) hän etsii järkeä Jumalan suunnitelmista kirkkoaan varten. Hän sekoittaa kaizelmusta ja viittauksia lähteisiin (sekä Raamattu ja kirkon tohtorit että kreikkalais-latinalaiset kirjailijat, kuten Herodotos). "Olimme hämmästyneitä", vinoili Voltaire , "tästä majesteettisesta voimasts, jolla hän kuvaili suurten valtakuntien moraalia, hallitusta, kasvua ja tuhoa, ja näistä nopeista energisen totuuden iskuista, joista hän maalaa ja tuomitsee kansakuntia." Dauphinille hän kirjoitti myös traktaatin Jumalan ja itsensä tuntemisesta , jossa hän yleensä noudatti René Descartesin oppia ja osoitti olevansa suunnilleen yhtä syvällinen filosofi kuin historijoizija. Bossuetilla on hyvin kirjaimellinen käsitys Raamatun totuudesta. 1678 hän poltti Richard Simonin teoksen Vanhan testamentin kriittinen historia.
ellauri413.html on line 151:
ellauri413.html on line 157: Dimonin mukaan nämä tahot haluavat murentaa kansainvälisen järjestelmän, joka rakennettiin Yhdysvaltojen johdolla toisen maailmansodan jälkeen. ”Riski on valtava. Kolmas maailmansota on jo alkanut. Eri valtiot koordinoivat monissa maissa käytäviä taisteluita”, Dimon sanoi Marketwatchin mukaan.
ellauri413.html on line 162: Dimonin mukaan JP Morgan Chase ennakoi erilaisia tulevaisuudenvaihtoehtoja koko ajan. Niiden perusteella ydintuho on ihmiskunnan suurin riski, suurempi kuin jopa ilmastonmuutos, Dimon sanoi Marketwatchin mukaan.
ellauri413.html on line 171: Forbes-lehti arvioi Dimonin omaisuudeksi 1,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Helmikuussa 2024 Forbes arvioi hänen nettovarallisuutensa olevan 2 miljardia dollaria. Huhtikuussa 2019 Dimon puolusti kapitalismia. Vuonna 2019 Dimon väitti, että Yhdysvallat oli saavuttanut "vauraimman talouden, jonka maailma on koskaan nähnyt" huolimatta siitä, että kusipää tunnusti tuloerot ja Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen kauppasodan kaltaiset ikävät asiat.
ellauri419.html on line 361: Theofrastoksen Luonteita-teoksen tapaan La Bruyère määrittelee teoksessaan ominaisuuksia, kuten "imartelevuus" tai "maalaisuus", ja antaa sitten esimerkkejä näistä luonteenpiirteistä ja käytöstavoista henkilöiden muodossa. Moralistina hän pyrki esittelyllään parantamaan aikansa yhteiskunnassa vallinneita käytöstapoja. Haha kyllä kai, takuulla se halusi vaan vittuilla. La Bruyèrella oli laaja ja monipuolinen sanasto ja taitava satiirinen kirjoitustyyli. La Bruyèren tyyliä ihailivat myöhemmin 1800-luvun merkittävät ranskalaiskirjailijat, kuten Gustave Flaubert ja Goncourt-veljekset. Kahdeksan painosta Caractères-teoksesta ilmestyi La Bruyèren elinaikana. La Bruyère laajensi teoksessa olleita kirjallisia muotokuvia niiden suuren suosion takia. Lukijat alkoivat yhdistää kuvauksia todellisiin henkilöihin, mutta La Bruyère kiisti, että ne perustuisivat yksittäisiin henkilöihin. Kirjassa esiintyvät verhotut viittaukset aikalaisiin tekivät La Bruyèren valinnan Ranskan akatemiaan haastavaksi, mutta sinne hänet valittiin lopulta vuonna 1693. Diplomaatti ja muistelmakirjailija Louis de Rouvroy, Saint-Simonin herttua, kuvasi La Bruyèrea muistelmissaan kunnialliseksi, rakastettavaksi ja vaatimattomaksi. Lorua, vittuilija se oli ilman muuta.
xxx/ellauri059.html on line 635: Timonin vapaus on izensä kanssa elämistä ja muilta poissaoloa. Onpas siinä izekeskeinen ja narsistinen moralisti. Epätoivoista yritystä vapautua keskiluokkaisista arvoista. Kuten matkoista, autoista ja tonnikalasta. Ihminen miettii mikä on elämän tarkoitus, tarjoilee umpityhmä hostessi. Tämän kuultuaan Timo höristää korviaan kuin vanha tykkihevonen ja vetää perstaskusta sarjan filosofiklisheitä: elämä on izetarkoitus, tule sellaisena kuin olet, yms yms.
xxx/ellauri120.html on line 351: Vaihtoehtoisesti mukaan Pausanias he rakensivat aarre kammio (salainen sisäänkäynti vain he tiesivät) King Hyrieus of Boeotia . Salaisen sisäänkäynnin avulla he varastivat Hyrieuksen omaisuuden. Kuningas tiesi, mutta ei tiennyt kuka varas oli; hän asetti virvelän. Agamedes oli loukussa siinä; Trophonius katkaisi päänsä, jotta Hyrieus ei tietäisi kenen ruumis se oli. Sitten hän pakeni Lebadaean luolaan ja katosi ikuisesti. Trophoniusin luola löydettiin uudelleen vasta, kun libadalaiset kärsivät vitsauksesta ja ottivat yhteyttä Delphic Oracleen . Pythia neuvoi heitä, että nimeämätön sankari suuttui on laiminlyöty, ja että ne pitäisi löytää haudassaan ja tarjota hänelle palvomaan viipymättä. Useita epäonnistuneita etsintöjä seurasi, ja rutto jatkui rauhoittumattomana, kunnes paimenpoika seurasi mehiläisten polkua maan reikään. Hunajan sijasta hän löysi daimonin, ja Lebadaea menetti ruttoaan saadessaan suositun oraakelin. Vanha nainen Sibylla kuihtuneena pullossa. Ei ois kannattanut pyytää kuolemattomuutta ilman ikuista nuoruutta. Jumalat vittuilee jos ei lue pientä pränttiä.
xxx/ellauri134.html on line 84: Pandemia-ajan turvasexiä motellin hämärässä ja kuumaa kyytiä 80-luvun kulmikkaassa volvossa. Callen kulmikkaassa volvossa oli turbo ja viisari, joka värähti kun ahdin käynnistyi. La-lai-la-lai. Sama kertosäe kuin Simonin ja Garfunkelin boksereissa vlta 1970. Lie la lie, lie la lie la lie la lie. Lie la lie, lie la lie la lie la lie, la lie la lie. Tää trendaa nyt, selvitti Helmi bellbottomfarkuissa ja samanlaisessa ruudukkaassa kanankakan sävysessä bleiserissä kun mulla oli 70-luvulla.
xxx/ellauri154.html on line 357: Kun tässä välillä aina pyritään tiivistämään paasausten kertomaa, niin kyllä se on yxinkertaisesti se, että Herbert Simonin esittämällä tavalla apinat on termiittejä, joiden paikallinen ohjausjärjestelmä noudattaa 3 käskyä: EAT! FUCK! KILL! ja sen päälle tuleva moraalis-eettinen eli tiimisäännöstö rajoittaa näitä käskyjä pesän maxuliikenteen sujuvoittamisexi, viime kädessä tähtäimessä eusosiaalinen keko. Kaikki muu Moreaun arvostama detalji on ympäristön aiheuttamaa loiskiehuntaa. Tästä tulee ongelmia lähinnä sixi, että lisääntyminen ei ole vielä järjestetty keskitetysti niinkö hyönteisillä.
xxx/ellauri265.html on line 53: Olin pitämässä Tampereen Norssin lukiolaisille etäluentoa kommunikaation kompstuskivistä. Esityksen lopuksi eräs lukiolainen kysyi ”Onko sulla omaa podcastia”. Kun hän kuuli, että ei ole, hän jatkoi: ”Kannattaisi olla! Aihe on mielenkiintoinen ja sulla on hieno ääni”. Hieno mies, hieno ääni. Mies ja ääni periaate. Siihenhän yliopistossa päästiin ponnistelujeni ansiosta lopulta, tuli päällikköorganisaatio, 1 mies, 1 ääni. Historian havinaa. Noniin, siis ajatus oman podcastin pitämisestä jäi pyörimään mieleeni kuin pieru nahkahousuissa, tai ehkä vielä paremmin kuin puolukka pillussa. Vaimonin näet poimii 100 litraa puolukoita vuodessa. Se ei jaxa kuunnella Juupajoen bungalowissa kun väsään näitä podcasteja.
32