ellauri001.html on line 180: Odysseuksen imettäjä muisti arven,

ellauri003.html on line 992: jonka imettäjä kuolee nälkään.
ellauri043.html on line 5497: Nona et Decima sairaanhoitajat, 3 kpl Nixii kätilöä, 2 imettäjää Educa et Potina, — ja Carna vauvanhoitaja, jonka orapihlajapuketti karkottaa vauvalta pahat unet.
ellauri043.html on line 5578: Siten mä selvisin ilman skandaalia, kuten muutkin elämän välttämättömyydet, kuten Mena kiduttaa neizeitä, ja suloinen Rumina joka suojelee imettäjän sinertävien suonien pullistamaa tissiä. Olin iloinen. Aiheutin naurua! Ja laajeten levollisesti mun ansiosta juhlija hengitti riemua kaikista ruumiinsa reijistä.
ellauri055.html on line 999: Ja koska nyt kerran Forsmanit, joista sittemmin tuli hyviä ystäviäni, näin puheeksi tulivat, niin on minun elämäni kohtalossa kahdella sen suvun jäsenellä ollut erinomaisen tärkeä merkitys. Kun vanhempieni varat olivat minun viisi luokkaa lyseota käytyäni ehtyneet ja minä silti lähdin vielä kuudennelle, niin satuin tällöin jostakin syystä olemaan jonakin päivänä poissa koulusta, ja kerran saksan ja ranskan kielen opettajani Eino Sakari Yrjö-Koskinen eli Pekka pistäytyi katsomaan, mikä nuorta herra Sillanpäätä vaivasi. Ja vaikka vapaaherra kääntyikin sieltä (kortteeri-isäntäni) Davidssonin ja kolmen muun huushollin yhteiskeittiöstä takaisin luokseni tulematta, niin, ehkä asuntoni hukan proletaariset piirteet olivat häntä hämmentäneet, hän hankki minulle paikan silloiseen mahtavaan Liljeroosin perheeseen sen kuopuksen eräänlaiseksi henkiseksi imettäjäksi.
ellauri110.html on line 929: Pushkin tykkäs imettäjästä enemmän kuin äidistä. Ei vanha tammi ollut nähnyt Pushkinia, ei sillä ole silmiä, mutta Pushkin oli ehkä nähnyt sen pienenä. Vain vilpilliset ovat vilpittömiä, koko sana on niiden keximä. Runous ja rakkaus, rakkaus ja runous. Toinen "tunne" auttaa toista, mitä vittua? Ei runous ole tunne Mäkelä? Pointin kyllä arvaan, runous on kuin Bob Dylanin huuliharppu tai sähkökitara, sitä näppäiltyään pääsee huulille ja kohtapuoleen näppäilemään alahuulia. Ja sitten kipeät ja kepeät hyvästit, ainakin jos on kyse runoilijasta izestään. Kestä muustakaan.
ellauri117.html on line 74: Kasvatuksemme alkaa samalla hetkellä kuin elämämme; ensimäinen opettajamme on imettäjämme. Sanalla kasvatus (educatio) olikin vanhaan aikaan toinen merkitys, kuin minkä me sille annamme; se merkitsi lapsenhoitoa. Educit obstetrix, sanoo Varro; educat nutrix, instituit paedagogus, docet magister. Siis kasvatus, ohjaus ja opetus ovat kolme tarkoitukseltaan yhtä erilaista seikkaa kuin lastenhoitajatar, leikinohjaaja ja opettaja. Mutta näitä erotuksia on väärin käsitelty; saavuttaakseen hyvän kasvatuksen lapsen tulee seurata ainoastaan leikinohjaajaa.
ellauri117.html on line 113: Jos siis tahdotte, että lapsi säilyttäisi alkuperäisen luontonsa, niin ylläpitäkää ja hoitakaa tätä lapsen syntymästä alkaen. Heti sen synnyttyä ottakaa se huostaanne älkääkä päästäkö sitä, ennenkuin se on varttunut täysikäiseksi; muuten ette ole onnistuva. Samoin kuin äiti on paras imettäjä, on isä paras opettaja. ("Te" tarkoittaa tässä tietysti setämiähiä eli meitä isiä.)
ellauri152.html on line 216: Tyhjiin ammentamaton äiti, mätänemätön, luojatar, esikoinen, oma synnyttämä, ize panema, susta syntynyt ja jonka kanssa sä pidät kivaa, Astarté! Hei iänkaiken paxuna, hoi neizyt ja kaiken imettäjä, siveä ja sikailija, puhdas ja törkyturpa, sanomaton, öizevä, makea, tulta hengittävä, meren ehkäisyvaahto! Sä joka tarjoot salaa suloja, sä joka yhdyt, sä joka rakastat, sä jolta kaikki rodut saa aivan hirveen panohalun, ja joka yhdistät sukupolet mm. mezissä, hoi vastustamaton Astarté, kuules tätä, ota mut, omista mut, vie sie mie vikisen, ole vievinäs väkisin, mie tuun mielelläin! Oi kuu! Oi maa, oi maa, voimaa! Ja 13 kertaa vuosittain revi mun sisälmyxistä menskut veriuhrina!
ellauri216.html on line 514: Äidin serkulla Moskovassa on aivan jättimäiset rinnat! Tollaset hehtolitran kannut! Hrisanfilla alkaa vastustamattomasti pönköttää. Maitoa on riittänyt hyvänpuoleisesti, serkku on näät imettäjä orpokodissa. Omat lapset ovat hukkuneet epähuomiossa maitokannuun.
ellauri217.html on line 87: Tästä huomaamme, että tämän käskyn ydin ja salaisuus on: Hyvinä lapsina emme saa pyytää mitään muuta Jumalalta kuin suosionosoituxia. Jos Jumala tahtoo antaa meille ruokaa, juomaa, vaatteita, ystäviä, kunniaa ja arvonantoa, ja paljon paljon pillua, niin nauttikaamme siitä parhaaksemme ja kiittäkäämme Herraa, niin kauan kuin hän niitä nauttiaksemme suopi. Himohaudassa ei sovi imeä imettäjän kannua kuin imugeeni Hariton, paizi herran luvalla. Herra ize on luvallisen halun ainut esine. Kuitenkin on sydämeni aivoitus ja halu paha syntymästä asti, vauvana se jo halajaa imettäjän kannua. Eli kiitti vaan herra siitäkin vähästä. Hyvä antaa vähästään.
xxx/ellauri116.html on line 192: Badinterin mukaan valistusaikana sit kexittiin jälleen kerran, että naisen tehtävänä on olla nainen, ja että meillä on primit. taipumus ja luonnoll. halu synnyttää ja kasvattaa lapsia eikä tehdä muuta. Sitä ennen ranskalaislapsia pidettin enempi uhkana kuin keinona eloonjäämiselle. Ne lähetettiin usein pois kotoa imettäjänaisten hoiviin heti kun ne synty, tai löytöeläintarhoihin.
xxx/ellauri116.html on line 194: Yleensä on just se käsitys, että vaan rikkaat hienostorouvat anto lapsensa pois. Mut myös köyhähköt ammatinharjoittajaperheet (anakronismi, kaskun ei yxinyrittäjät) hylkäsi lapsensa johkin nunnaluostarin portaille, tai lähetti ne mahd. halvan imettäjän hoiviin maaseudulle. Kaikki antoi lapset veke, jopa Émilen isäpappa.
xxx/ellauri116.html on line 196: Ja sit toi lapsikuolleisuus, se oli korkea, 1700-l. loppupuolen ranskassa noin neljännes. Kun lapset kuoli helpommin kuin karja, iho piti pitää paxuna, et pysty synnyttämään aina vaan uudelleen ja uudelleen. Nää imettäjänaiset piti tosi huonosti huolta toisten lapsista. Aikuisten eloonjäämisvietti ylitti äidinvaiston just tossa ajassa ja paikassa. Kai vois sanoa et oikea syy tän äidinvaistoidean lanseeraamiseen oli että syntyvyys piti saada nousuun taloudellisiin, nationalistisiin ja imperialistisiin proggixiin. 1700-1800-luvun vaihteessa väestönlaskennassa huomattiin, että jos joku maa haluaa pysyä sivistyxen ja kehityxen etunenässä esim armeijan ja siirtomaiden suhteen, väestö pitää saada kasvuun. Äidinrakkaus vaihtelee poliittisen tilanteen mukaan. Huom kukaan ei ole koskaan keskustellu isänrakkaudesta ja isänvaistosta, sellaisia sanoja ei edes ole olemassa.
xxx/ellauri176.html on line 219: Sous la lourde prison de pierres et de fer Mistäs mä tiedän? Sä näit mun talvi-imettäjänä
15