ellauri009.html on line 229: Kun expo kasvu loppuu alkaa kärhämät. Onnellisuus ja suvaitsevuus on expo kasvun ilmiöitä. Nollakasvu on nukkavierua, huonoina aikoina nujakoidaan.
ellauri014.html on line 779: Voi ei nyt seuraa jotain vielä paxumpaa. Sama Julkku, joka äsken vielä halus Pröötä pylly märkänä, on nyt apuväen seksiapartheidin ylin kannattaja. Hyvin hoidetussa talossa on pidettävä sukupuolet erillään, ettei ei-toivottuja ilmiöitä pääse siellä sikiämään, rotinkaisten se livahda luvatta rupusakin sinne, ja apulaisen sikiöitä ala ilmetä. Herrojen bastardeista puhumattakaan, kuten me.
ellauri029.html on line 474: Kognitiotieteen mukaan taipumus anteronkaltaistaa (anteromorfisoida) ilmiöitä on tiedostamaton, perintötekijöihin sisältyvä piirre. Antero on luonnostaan hyvin anterokeskeinen. Tämä johtuu siitä, että muinaiset anterot eivät olisi voineet selviytyä muuten kuin pienissä yhteisöissä. Toiset anterot ovat meille niin tärkeitä, että ajatteluumme liittyy lähes aina anteroisa haluja ja tavoitteita.
ellauri030.html on line 1003: Sope miettii missä kohtaa elimistöä mahtaa tahto piillä. Vähän kaikkialla, se arvelee. Turhaan se sekottelee kahta kielipartta, kahta tapaa selitellä samoja ilmiöitä. Ei päässä eikä muuallaakaan ruumissa ole tarvetta millekkään homunculuxelle.
ellauri048.html on line 153: V. A. Koskenniemi matkusti vuonna 1936 natsi-Saksaan luennoimaan Itä-Euroopan tutkimusseuran kutsumana. Matkaltaan Koskenniemi kirjoitti matkakuvauksen Havaintoja ja vaikutelmia Kolmannesta valtakunnasta, jossa kuvaa Saksan poliittista tilannetta ja muita kohtaamiaan ilmiöitä. Kirjoituksista välittyy myös Koskenniemen kansallissosialismia ja fasismia kohtaan tuntema sympatia, sillä ne aatteina kohtasivat hänen nationalistisen ja konservatiivisen maailmankatsomuksena. Oswald Spenglerin Länsimaiden perikato vaikutti vahvasti Koskenniemen ajatteluun, ja hän uskoi länsimaisen kulttuurin olevan vaarassa romahtaa muun muassa liiallisen vapauden ja demokratian seurauksena.
ellauri051.html on line 317: Kaunokirjailijana Soikkeli käyttää nimeä M. G. Soikkeli. Soikkeli on julkaissut useita novelleja, erityisesti Portti-lehdessä. Hänen novellikokoelmansa Marsin ikävä ja muita kertomuksia ilmestyi 2007 Turbator-kustantamon julkaisemana. Esseekokoelmassaan Hyvästä on helppo pitää (2007) Markku Soikkeli pohtii erilaisia nykyajan yhteiskunnan ja kirjallisuuden uusia ilmiöitä. Hänen ensimmäinen romaaninsa oli Vaskikirjat-kustantamon 2010 julkaisema Kuninkaantekijät.
ellauri053.html on line 1361: Maud ei huolinut maalitahraista kalansuista jästiä vonkunasta huolimatta vaan otti jonkun majurin. No ei se izekään ollut mikään dainty dish, ikävä viivasuu. Vastenmielisiä ilmiöitä tuubista: Maudin animoitu pää. Virtahepo purexii krokotiilia. Julie Andrews ja Gene Kelly tap dancing, sanoen seskvipedaalisia sanoja, 463K kazelukertaa. Ei jaxa.
ellauri055.html on line 657: Kuivaniemi on entinen kunta Oulun pohjoispuolella. Tunnettuja kuivaniemeläisiä ovat Antti Hyryn kuikelo ja hyllyvävazainen Mikko Alatalo tv-laseissa. Rikoo on riskillä ruma, tosiaan. Joviaaleja ilmiöitä molemmat. Maalaispoikia. Onnexi ei enää ole Kuivaniemeä, paizi pienenä pisteenä Iin päällä. Kuivaniemellä on paljon lestadiolaisia. Hyryn Antti oli 1 niistä.
ellauri063.html on line 386: Kuten romaanin nimestä voi kenties päätellä, käsittelee nykyisten mediaympäristöjen kansallismielisiä ilmiöitä. Juonelliseen yhtenäisyyteen teos ei tähtää, vaan se testailee taidokkaasti erilaisia diskursseja vainoharhaisuuden ja salaliittojen ”syvävaltiollisessa” peilitalossa, jonne rikkiviisaaseen älykköhuumoriin vihkiytynyt lukija voi lisätä hörinänsä.
ellauri064.html on line 374: Satiirisesti käsittelee eilispäivänpolitiikkaa ja kaikenlaisia muita netti-ilmiöitä. Salaliittoja ja suhmurointia. Uutiset vaan muuttuu niin nopeesti ettei Jaakon satiiri pysy vauhdissa. Maailma = pahkasika^10. Mutta on se silti katarttinen, ainaskin Arnkilin mielestä. Vie pimeyteen mutta päästää välillä haukkaamaan happea. Joo! huutaa Marko välistä. Ihankuin Riitta, se ei vahingossakaan sano Aha! Ihanko totta? Älä?
ellauri064.html on line 378: meemi kulttuurissa tai viestinnässä leviävä, kopioituva ja muuntuva idea; Internetin käyttäjien keskuudessa suuren suosion saavuttava ja leviävä ilmiö, hokema tai kuva. Teosten aiheissa kierrätetään verkkoilmiöitä, eli meemejä, kuten Spurdospärde, Pedobear ja ES-energiajuoma. (yle.fi)
ellauri077.html on line 619: Höpsis, tää voi pitää paikkansa jostain jenkkiteeveeviihdepaskasta, tollasesta 'draamasta'. Kunnon realistikirjailijat kyllä kommentoivat juonen käänteitä ja otti kantaa reippaasti. Flaubert, Tolstoi, Dostojevski, Tshehov, Ibsen, Strindberg, ei näistä kukaan ollut pelkkä spektaattori. Jos Wallu osais kirjoittaa puolixikaan niin hyvin, ei sen ois tarvinnut niin paljon keekoilla alaviitteillä. Toisaalta Elliskin ois voinut ottaa kantaa selvemmin niitä ilmiöitä vastaan joita se liioitellen kuvailee. Nyze on vain lisää samanlaista paskaa jota jenkit näkee joka päivä teeveeuutisissa tuutin täydeltä. Oishan se voinut vaikka koittaa kuvailla miltä tuntui siitä naisesta jota raiskattiin jollain power drillillä. Eise varmaan mitään kivaa ollut.
ellauri080.html on line 846: Vipaśyana (ei siis vaipassana) on vanhimpia buddhalaisuudessa tunnettuja meditaatiotekniikoita. Paalinkielinen sana "vipassana" tarkoittaa asioiden selkeää havaitsemista (eng. "insight meditation"). Tämä niin sanottu oivallusmeditaatio on buddhalaisuuden Theravada-koulukunnassa käytetty meditaatiotekniikka. Vipassana-meditaatiossa keskitytään tarkkailemaan hengitystä ja fyysisiä tuntemuksia sekä mielen ilmiöitä. Vipassana on itsekehityksen väline, joka ei ole sidottu mihinkään uskonnolliseen oppiin. Suomessa vipassana-meditaatiota voi harjoittaa muun muassa Nirodha ry:n järjestämillä kursseilla ja retriiteillä.
ellauri095.html on line 437: Rossettin huolet keskittyivät vuonna 1871, kun Nykyaika-lehti julkaisi Thomas Maitlandin (Robert Buchanan) pseudonyymiartikkelin, joka hyökkäsi Rossettia vastaan aistillisen himon runoilijakoulun johtajana: "hän on lihallinen kauttaaltaan, hiusten juurista varpaiden latvaan." Vaikka se oli pienen runoilijan työ, Buchananin arvostelu järkytti Rossettia. Rossetti vastasi artikkelilla Athenaeumissa "Kavala kriitikkokoulu", ja Buchanan laajensi näkemyksensä julkaistavaksi omalla nimellään keväällä 1872 nimellä "Lihaisa runoilijakoulu ja muita päivän ilmiöitä."
ellauri100.html on line 1351: Sodan jälkeen se palasi yliopistolle ja lähti maakuntakierroxelle mm Romaniaan ja Ebyktiin. (Sielläkös se tapas Greimaxen?) Tänä aikana se ryhtyi vassarixi ja kirjoitti jonkun kirjankin 1953. Mun syntymävuodesta koulun alkuun asti Barthes kykki CNRS:issä ja opiskeli lexikologia ja sosiologiaa (vrt liettualainen kollega). Kirjoitteli Mythologies-kokoelman yritelmiä, joissa analysoitiin pöpyläärikulttuurin ilmiöitä korkeakyldyyrisesti, mm. painia ja mainoxia. Se ei osannut kovin hyvin enkkua.
ellauri101.html on line 665: Mitäs ne sit oli? Tää camp on tosi muinaista, sen Susanna Sunnuntain aikuista, alk. 60-luvulta. Campiksi (ransk. se camper, ’poseerata’, ’tehdä vaikutus’) kutsutaan erilaisia populaarikulttuurin ilmiöitä, jotka ovat suosittuja nimenomaan siksi, että ne ovat mauttomia, kummallisia, yliampuvia ja räikeitä.
ellauri112.html on line 166: »NYKYINEN MATERIALISMI» Parisissa on eräs aikakauslehti viime vuosina järjestänyt paljon harrastettuja esitelmätilaisuuksia, joissa joukko eteviä ranskalaisia tiedemiehiä ja ajattelijoita on esittänyt mielipiteitään periaatteellisista elämän ja tieteen kysymyksistä. Näin on syntynyt esitelmäsarjoja, jotka myöhemmin on julkaistu erikoisina teoksina; viimeinen näistä on äskettäin ilmestynyt nimellä »Le matérialisme actuel» (Nykyinen materialismi). Joukko Ranskan ensimäisiä nimiä luetaan tämän kirjan kansilehdellä sen tekijöinä: tunnettu filosofi Henri Bergson, mainio matemaatikko, muutamia kuukausia sitten kuollut Henri Poincaré (kirjassa oleva esitelmä on eräs hänen viimeisistä lausunnoistaan), etevä ja miellyttävä, meilläkin tunnettu kansantaloustieteilijä Ch. Gide y.m.-- Tuntuu epäilemättä vähän oudolta kuulla puhuttavan »nykyisestä materialismista». Onhan meillä juuri näinä vuosina syytä viettää varsinaisen materialismin kaksikymmenvuotista kuolinpäivää. Vuonna 1895 julisti Wilhelm Ostwald tieteellisen materialismin voitetuksi kannaksi. Ja johan jo kolmekymmentä vuotta sitäkin ennen filosofi F.A. Lange suurisuuntaisen historiallisen ja arvostelevan esityksensä kautta osoitti materialismin löyhyyden maailmankatsomuksena. Ei siis tosiaan näytä olevan syytä enää ottaa esille kysymystä materialismista ja sen »kumoamisesta». Mutta sitä eivät kirjamme tekijät tarkoitakaan tehdä. Meillä on päinvastoin edullinen tilaisuus heidän esityksiensä perustuksella tarkastella, kuinka pitkälle olemme edenneet pois varsinaisesta materialismista. Kuten toivon käyvän selville, antaa tällainen tarkastelu sangen mielenkiintoisia tuloksia. Materialismin kulmakivenä on alusta alkaen ollut atomismi eli oppi siitä, että aine on kokoonpantu jakamattomista hiukkasista. Mutta kun nämä hiukkaset ovat niin suunnattoman pieniä, ettei niitä millään tieteen nykyisellä keinolla voida havaita, on niiden olemassaolo ainakin jossain määrin jäänyt »uskon asiaksi». Merkillistä on nyt, että atomien olemassaolo nykyään, viisikymmentä vuotta materialismin kukoistuskauden jälkeen, itse asiassa lienee varmempi kuin mitä se oli silloin. Loistavassa esitelmässään esittää näet Poincaré joukon uudempia ilmiöitä, jotka vallan odottamattomalla tavalla tulevat atomi-olettamuksen tueksi, ilmiöitä, joiden kautta tiedemiehellä on tilaisuus tavallaan nähdä atomit tai molekyylit itse, joten niiden olemassaolo on varma. Miksei siis nyt materialismi esiinny riemukulussa ottamaan takaisin menetettyjä alueita? Se johtuu siitä, että atomit, nuo havainnolliset, yksinkertaiset perusainekset, joista oli niin helppo kuvailla kaikki todellisuus kokoonpannuksi ja joiden ulkopuolelle, tyhjää avaruutta lukuunottamatta, ei pitänyt jäädä mitään, ovat tykkänään menettäneet filosofisen tenhovoimansa. Mitä hyödyttää puhua atomeista jonain lopullisina, kun jokainen niistä on itsessään oma maailmansa, joka voi hajota vielä suunnattoman paljon pienempiin tekijöihin? Ja mitenkä on sitten näiden laita? Ovatko sitten ne jotain johon voidaan turvata pelkäämättä, että taas luiskahdetaan joihinkin uusiin pikku äärettömyyksiin? On paras olla niihin luottamatta. Eräät jotka ovat ryhtyneet tutkimaan niiden massaa, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei sitä olekaan olemassa. »Ei ole enää ainetta, on pelkästään reikiä eetterissä; mutta kun nämä reiät eivät voi muuttaa paikkaa järkähyttämättä niitä ympäröivää eetteriä, tarvitaan voimaa niitä liikuttamaan, ja ne näyttävät olevan inertialla varustettuja, kun tämä inertia itse asiassa kuuluu eetterille.» Nämä luonnontieteen uudemmat--toistaiseksi kai jonkunverran hypoteetiset--äärimäiset tulokset ovat väkevästi mielenkiintoisia muussakin kuin puhtaasti tieteellisessä suhteessa. Jos näet kysymme, mikä on n.s. materialismin psykologinen ydin, se salattu lähde, josta se ammentaa voimansa, niin on luullakseni vastattava: materialismi tyydyttää erästä ymmärryksemme alkuperäistä, juurtunutta mielihalua, mielikuvituksemme taipumusta pitää »esineellistä» todellisuuden käsitystä jollakin tavoin itsestään selvänä. Koetan ilmaista tämän havainnollisemmin.
ellauri142.html on line 903: Theophrastus Philippus Aureolus Bombastus von Hohenheim (11. marraskuuta tai 17. joulukuuta 1493 Sveitsi – 24. syyskuuta 1541 Salzburg, Itävalta) oli sveitsiläissyntyinen alkemisti, lääkäri, astrologi, psykologi ja okkultisti. Hänen nimensä oli alun perin Theophrastus Philippus Aureolus Bombastus von Hohenheim, mutta hän otti Para-Celsus (parempi kuin Celsius) -nimen roomalaisen lämpömittarin Celsuksen mukaan. Paracelsus halusi korvata skolastisen tieteentekemisen perinteen, jossa tutkimuksen ensisijaisina välineenä oli nojatuoli ja kohteena klassisten auktoriteettien opit, kuten galenoslainen lääketiede ja aristotelinen luonnonfilosofia, luonnon todellisia ilmiöitä ja vuorovaikutuksia tutkivalla kokeellisella tieteellä. Paracelsus painotti tutkimuksissa suoraan luonnosta tapahtuvaa ilmiöiden osallistuvaa havainnointia ilman harhaanjohtavia klassisia teorioita ja ajatuksia.
ellauri147.html on line 571: Metapsykologian ja ajan diagnoosin välinen yhteys, jonka haluan näyttää teille, on narsismin psykoanalyytisen käsitteen subjektiivinen uudelleenmuotoilu (vrt.) Vain tällainen ratkaiseva temppu antaa meille mahdollisuuden tulkita zeitgeistin ominaisia ilmiöitä peiteltynä heijastavan tunnustuksen etsinnänä, jossa muodostuu niin sanottu postmoderni identiteetti. Suoraan sanottuna: Rehottavassa media-narsismissa tulee esiin inkarnaatio, jossa itse ei heijasta itseään, vaan tunnistaa itsensä toisen peilissä.
ellauri150.html on line 382: Jyrki Lehtola (s. 29. lokakuuta 1963 Tampere) on suomalainen kolumnisti, joka tunnetaan ajankohtaisilmiöitä ja julkisuuden henkilöitä käsittelevistä kolumneistaan. Hän on kirjoittanut kolumneja muun muassa Aamulehteen, Iltalehteen, Ilta-Sanomiin, Imageen, Long Play -lehteen ja Tietoviikkoon. Hän on Suomen ilkeimmäksi luonnehdittu kolumnisti.
ellauri163.html on line 989: Se tapahtuu, kuten Sokrateella, yleisiä järjen ilmiöitä tarkastelemalla, arjen filosofiassa. Sokrates harjoitti arjen filosofiaa Alkibiadeen peräaukolla (Fig. 2). Onko mahdollista demytologisoida Jumala niin, että hän kuten kreikkalaistenkin jumalat, säilyvät olemassaolevina, mutta tavallaan myyttiseksi tunnustettuina. Tällainen juuri on hermeneutikkojen Jumala. Mitä silloin tarkoittavat rukoukset, mitä liturgia? Ja voidaanko uskon eteen nostetut tulkinnan tikapuut kun asia on ymmärretty (Jumalaa tietyssä katupojan näkökulmassa ei todellakaan ole olemassa) heittää pois ja liittyä katoliseen kirkkoon? Ja miksi mihinkään tarvitsisi liittyä? Koska se on kivaa. On upeeta kuulua johkin tiimiin, voi heilutella niiden kaulaliinoja ja olla sillä lailla taas vähän muita parempi ja paremmassa turvassa kuin silakka parvessa. Kazo vaikka Andy Nyöleniä. Kylä sitäpaizi kristinuskokin on jo aika meemistynyt, kz. esim. HBO:n sarjaa His dark materials.
ellauri181.html on line 493: Tutkin siinä suomalaisen arvomaailman kehitystä ja ihmisten teknologiavalintoja suhteessa markkinoiden globalisaatiokehityxeen vuosina 1981 – 2015, jolloin rahamarkkinoiden vapautuminen yhdessä uuden teknologian markkinoilletulon kanssa loivat kuluttajamarkkinoille sosiaalipsykologisesti uusia ilmiöitä.
ellauri181.html on line 517: Martti Puohiniemi (s. 1952) on suomalainen valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipsykologi, joka tutkii suomalaista arvomaailmaa ja ajan ilmiöitä.
ellauri263.html on line 528: Vuonna 1858 Blavatsky palasi jälleen Venäjälle Pihkovaan tapaamaan perhettään ja sukulaisiaan. Siellä hän kertoi matkoistaan. Blavatskyn sisaren ja hänen tätinsä muistelmien mukaan häntä seurasivat spiritistiset ilmiöt. Spiritistisiä ilmiöitä oli alkanut ilmaantua Yhdysvalloissa noin vuosikymmen aikaisemmin, ja myös Pihkovan asukkaat olivat kuulleet niistä. Uutinen Helenan ”mediumistisuudesta” levisi nopeasti. Kykyjään hän esitteli yleisölle Jahontovin kartanon illanvietoissa. Useimmat paikalla olleista epäilivät kuitenkin tulleensa huijatuiksi.
ellauri263.html on line 538: Heinäkuussa 1871 Blavatsky oli matkalla Pireuksen satamasta höyrylaiva Eunomialla Egyptiin, kun laivalla ollut ruutivarasto räjähti ja 30 matkustajaa kuoli. Blavatsky selvisi vahingoittumattomana mutta menetti käteisvaransa ja matkatavaransa. Viimein perille päästyään hän herätti jälleen huomiota seurapiireissä esittelemällä psyykkisiä ilmiöitä. Hän perusti myös spiritismiseuran nimeltä Société Spirité, jossa pian ilmeni huijaustapaus. Kirjeessä tädilleen Blavatsky kertoi, että oli yllättänyt Suezin kanavalta hankkimansa meediot petkuttamasta seuran jäseniä. Pian Kairoon saapui myös Agardi Metrovich, jota Helenan täti Nadežda oli pyytänyt poikkeamaan Kairon kautta tavatakseen Blavatskyn. Pian saapumisensa jälkeen Mitrovich kuitenkin sairastui lavantautiin ja kuoli, ja Blavatsky järjesti hänen hautajaisensa.
ellauri263.html on line 546: Blavatsky matkusti Vermontiin, missä hän tutustui Olcottiin. Palattuaan kahden viikon kuluttua takaisin New Yorkiin hän kirjoitti kokemuksistaan artikkelin ”Hämmästyttäviä henki-ilmiöitä”, joka julkaistiin New Yorkin Daily Telegraphissa 30. lokakuuta 1874. Artikkelissa hän haastoi tunnetun spiritismin arvostelijan, tohtori George Beardin 500 dollarin summalla tuottamaan samoissa oloissa henkien näyttäytymisten kaltaiset ilmiöt. Beard ei kuitenkaan ottanut haastetta vastaan. Tämän jälkeen hän kirjoitti useita artikkeleita Spiritual Scientist -lehteen.
ellauri270.html on line 539: Leechin vanhuusiän artikkelissa kohteliaisuusmaximeista esitetään seuraava hypoteesi, antaen tukevat todisteet neljästä kielestä: että GSP tarjoaa hyvin yleisen selityksen kommunikatiivisille kohteliaisuusilmiöille itämaisilla kielillä, kuten kiinan, japanin ja korean, sekä länsimaisilla kielillä, kuten esim. englanti. Koska kohteliaisuus käsittelee skalaari-ilmiöitä, tämä ei kiellä määrällisten ja laadullisten erojen merkitystä sosiaalisten parametrien ja kohteliaisuuden kielellisten parametrien asetuksissa tällaisissa kielissä. GSP:n kaltainen kehys tarjoaa vaihteluparametrit, joiden sisällä tällaisia eroja voidaan tutkia. Tästä syystä tämä artikkeli puoltaa johtopäätöstä, että ilmeisistä eroista huolimatta kohteliaisuudessa ei ole itä-länsi-jakoa, on vaan enemp vähemp eroja. Toisin kuin maantieteessä, roduissa ja politiikassa, jossa erot ovat laadullisia. Anglot esittävät tasa-arvoista mutta se on pelkkää feikkiä. Sama rahan pakkovalta vallizee sielläkin. Mitä vetoa että Jeff oli born-again Christian kuten Tony DeLorenzo.
ellauri277.html on line 462: Jokeri on herättänyt henkiin Friedrich Nietzschen unen ja Pyhän Paavalin painajaisen. Nietzsche, tuo pahamaineinen 1800-luvun saksalainen kristinuskon haastaja, julisti, että hyvän ja pahan, jalon ja arvottoman, oikean ja väärän moraalijärjestelmät eivät ole muuta kuin ihmisten rakenteita, sosiaalisia mukavuuksia ja typeriä tapoja. Eettiset säännöt eivät ole todellisempia, ehdottomia tai ikuisempia kuin etiketin säännöt. Ne ovat ihmisen aiheuttamia ja mielivaltaisia, ja näistä syistä ne tulisi lähettää liekkeihin. Mitä hemmettiä? Outo argumentti, mikä vikaa siinä on että ne on (luonnon)historiallisia ilmiöitä, kun lyhytkestoisista apinoista kumminkin on kymysys? Kummallista ikuisuuden ihannointia. P. Paavali oli kyllä aika painajaismainen kaveri. Mixi sen vuonna kivi ja puu Moosexen lakiin tekemät sääntömuutoxet olisivat yhtään edellistä enemmän kiveen hakattuja?
ellauri286.html on line 197: Vuosituhannen vaiheessa Venäjästä kirjoittava kirjailija sai kuitenkin vielä kirjoittaa Venäjästä ja sen historiapolitiikasta täysin rauhassa. Vaikka törmäsin jälkisuomettuneisiin äänensävyihin, Venäjästä kirjoittavat kirjailijat tai toimittajat eivät vielä kohdanneet ilmiöitä, joiden kanssa näillä saroilla sananvapauttaan käyttävät ihmiset joutuivat tekemisiin vain joitakin vuosia myöhemmin. Pro-Putin -mielenosoittajia ei näkynyt eikä Viron Moskovan-suurlähettiläästä, sittemmin ulkoministeristä, venäläis-latvialaisesta Marina Kaljurandista, tehty rivoja nukkeja Moskovassa, kuten vuonna 2007. Vaikka kyyditys- tai miehitys-sanojen käyttö ei ollut yhtä luontevaa kuin nykyään ja toisinaan niiden kanssa haparoitiin, kukaan ei Suomessa vielä kieltänyt kyydityksiä, kuten vain vähän myöhemmin kävi. Niitähän tehtailtiin Suomessakin 30-luvulla.
ellauri311.html on line 389: – Nuoret ovat kasvaneet erilaisessa mediaympäristössä. Sosiaalisen median kautta ihmisillä on laajempi pääsy kirjavaan joukkoon erilaisia ilmiöitä ja uskomuksia. Kirjat eivät nappaa ollenkaan, enintään äänikirjat, nekin haukotuttavat, kun attention span on alle kultakalan enkan. Vitun säälittävää.
ellauri313.html on line 418: JA KYLLÄ, Noora Fagerströmin puolustukseksi on pakko todeta, että vuosikymmeniä rakennettu hyvinvointiyhteiskunta on mahdollistanut myös hänen kritisoimiaan lieveilmiöitä, joihin hallituksen on varmasti tarpeen hakea rohkeitakin ratkaisuja. Kaikkeen aikanaan rakennettuun ei ole enää varaa. Arvokasta kuitenkin olisi, että päättäjä tunnistaa sen, että ongelmana voi olla paizi rönsyilevä, mahdottoman äärellä nitisevä ja tehoton järjestelmä myös sillä loisiva laiska ja yhteiskunnan etuuksia väärinkäyttävä pösilö. Eli nyt lopultakin hyvinvointiyhteiskunta pärekoriin, kiky-yhteiskunta tilalle! Mallia länkkäriesikuvista briteistä, USA:sta ja Ruåzista!
ellauri316.html on line 630: Onko tämä todella kysymys? Ja mistä tosiasiasta puhumme seuraavassa virkkeessä, jos edellisessä lauseessa (vaikka oletamme, että tämä ei ole kysymys, vaan vain tekninen virhe välimerkkien valinnassa) kirjoittaja puhuu suhteiden paletista ? Suhteiden paletti on ainakin joukko tosiasioita ja ilmiöitä. Jopa näiden ominaisuuksien vuoksi/jopa näiden erityispiirteiden vuoksi <…> ovat oikeat vaihtoehdot.
ellauri345.html on line 132: Pitäisikö äärioikeistotutkijan mielestä Suomessa olla huolissaan Active Clubin leviämisestä? Kotosen mukaan aina kannattaa seurata ilmiöitä, jotka lähtevät leviämään kohtuullisen voimakkaasti.
ellauri347.html on line 515: Objektiivisten olosuhteiden ja subjektiivisten asenteiden tai käsitysten välinen korrelaatio näyttää kuitenkin yllättävän heikolta. Tyytymättömyys, onnettomuus ja vieraantuminen ovat eri ilmiöitä. Rikkaat valittavat ja köyhät ovat vähään tyytyväisiä. Matut ovat onnellisia mutta vieraantuneita.
ellauri351.html on line 656: Hän kehitti epävirallisen diplomatian "uurnamallin", kuvasi "linkkiviä esineitä" ja "linkkiilmiöitä" monivuotisista suureista, havainnoi yhteiskuntien "valittuja traumoja" ja "valittuja loistoja" ja teoretisoi "infantiilin psykoottisen minän" kehitystä ihmisissä, joiden henkiset toiminnot toimivat jäävät Vamikiin verrattuna kehittymättömiksi.
ellauri362.html on line 418: Joukko ja valta (saks. Masse und Macht) on Elias Canettin kirjoittama esseemuotoinen tutkielma sosiaalipsykologiasta. Kirja julkaistiin vuonna 1960, ja sitä voidaan pitää Canettin pääteoksena, jos halutaan, toinen mahdollisuus on Sokeat. Joukko ja valta on käännetty useille kielille, ja englanninkielinen käännös vuodelta 1962 on tekijän auktorisoima. Canetti tarkastelee teoksessaan joukkoilmiöitä ja vallankäyttöä. Vaikka hänen työnsä on paljolti Gustave Le Bonin ja Sigmund Freudin kritiikkiä, ei näitä kirjoittajia mainita alkuteoksessa nimeltä. Canettin tyylikeinona on voimakas eläytyminen kuvattuihin tapahtumiin.
ellauri364.html on line 71: Hysterialle pidettiin alttiina tiettyä luonnetyyppiä, jolle ovat ominaisia lapsenomainen itsekeskeisyys, suggestioalttius, teatraalinen käytös, mielikuvituksen rikkaus ja taipumus dramaattisuuteen. Hysteria-käsitteen ääri-ilmiöitä ovat ekstaattinen, hallusinoiva, tunteellisesti ylireagoiva nainen ja toisaalta hypernaisellinen, eroottisesti puoleensavetävä nainen. Vanha psykiatrian oppikirja sanoo: ”Kunnolla hysteerinen nainen on aina viettelevä.”
xxx/ellauri027.html on line 1127: 60-lukulaisten (no, 70-lukulaisten Eskin kohalla) kuuluu tietysti luulo ajan hermolla pysyttelemisestä. Heidän on seurattava ja "ymmärrettävä" uusia suuntauxia, "muoti-ilmiöitä" luopumatta vähääkään omista käsityxistään. Siis vain latistuxilla on kysyntää ja nopeimmista latistajista tulee suurimpia tähtiä. Esimerkixi punk latistettiin tekemällä Saarisesta punktohtori ja Sonja Nollasta punkkari. (Kukahan se oli? Ei soita mitään kelloa.)
xxx/ellauri057.html on line 101: Kupiainen kirjoitti salanimillä Kakkonen ja Mikko Naula humoristisia ajanvieteromaaneja ja -kertomuksia. Kupiaisen nimimerkillä Haavi kirjoittamia pakinoita julkaistiin useissa aikakauslehdissä, kuten Kansan Kuvalehdessä ja Taiteen maailmassa. Pakinoissaan Kupiainen ruoti kotimaisen kulttuurin ja kirjallisuuden ilmiöitä ja virtauksia, jolloin ne lähenivät esseetyyliä. Tosin kirjallisuusaiheetkin saattoivat saada hulvattoman käsittelyn, kuten hassuttelu siitä, miten Elämänpuu-nimistä romaania valmisteleva kirjoittaja huomaa nimen muuttuneen painovaiheessa Elämänpuuroksi. Hiihaa. Hirn.
xxx/ellauri129.html on line 223: Vastenmielisiä ilmiöitä
xxx/ellauri165.html on line 96: Naiset olivat kulutusjuhlan kuningattaria, olivatpa he sitten kurtisaaneja tai Versaillesin valtiattaria. Tuhlaamisen katsottiin sujuvan kevytmieliseltä ja tyhjäpäiseltä olennolta luonnostaan. Naiset olivat kuitenkin tärkeitä myös kulttuurin saralla: he pitivät tyhjäpäisiä kirjallisia salonkeja ja kirjasivat muistiin ajan ilmiöitä henkevissä kirjeissä ja päiväkirjoissa. Naisia toimi myös keksijöinä ja muotisalonkien johtajina, vaikka heitä yleisesti pidettiinkin lähinnä miesten omaisuutena.
xxx/ellauri169.html on line 363: Mielenhallinnan uhrit jotka saavat implantteja saavat myös "Body Suits". Implantit ruumiissa antavat mahdollisuuden laukaista mielialoja, kipua ja muita ilmiöitä (Fig 3). Ääni-implantit ovat korvassa. Sieraimissa olevia implantteja käytetään melanhallintaan (Fig 3). Hampaanpaikkaus-implantteja asennetaan myös ihmisiin.
xxx/ellauri208.html on line 1044: Madeleinen vanhempia on syytetty mediassa välinpitämättömyydestä lastaan kohtaan, koska he jättivät lapset ilman lapsenvahtia hotellille lähtiessään itse illanviettoon. Heitä on myös syytetty sieppauksen lavastamisesta julkisuuden tai rahallisen hyödyn toivossa. Katoamistapausta on yritetty hyödyntää huijausyrityksissä: huijarit ovat perustaneet "Maddien etsintään" rahaa kerääviä www-sivustoja. Eräs italialainen mies puolestaan yritti kiristää vanhemmilta rahaa tiedoista tytöstä. Ezellasia lieveilmiöitä.
xxx/ellauri228.html on line 318: Psykologi Kris Kelvin saapuu Solariksen asemalle, tieteelliselle tutkimusasemalle, joka leijuu lähellä Solariksen valtameren pintaa. Sikäläiset tutkijat ovat tutkineet planeettaa ja sen merta vuosikymmeniä, enimmäkseen turhaan. Tieteellinen tieteenala, joka tunnetaan nimellä Solaristics, on rappeutunut vuosien varrella yksinkertaisesti tarkkailemaan, tallentamaan ja luokittelemaan valtameren pinnalla esiintyviä monimutkaisia ilmiöitä. Toistaiseksi tiedemiehet ovat laatineet vain monimutkaisen nimikkeistön ilmiöistä, eivätkä vielä ymmärrä, mitä tällainen toiminta todella tarkoittaa. Vähän ennen Kelvinin saapumista miehistö altisti valtameren aggressiivisemmalle ja luvattomammalle kokeilulle korkean energian röntgenpommituksella. Heidän kokeilunsa antaa odottamattomia tuloksia ja muuttuu psykologisesti traumaattiseksi heille yksilöllisesti puutteellisina ihmisinä.
xxx/ellauri273.html on line 418: Poliisi katosi tavallisten ihmisten parista. Tavallinen vaurastunut suomalainen odottaa sinivuokkojen tulevan apuun jos häntä, hänen läheisiään tai omaisuuttaan uhataan. Todellisuuden tiedetään kuitenkin olevan toisenlainen. Kun hieno sähköpyörä varastetaan, poliisi ei lotkauta korviaan. Se voi heikentää rangaistusjärjestelmän uskottavuutta ja rofejen luottamusta skoudeihin. Pelkästään poliiseja lisäämällä ei ongelmat ratkea. Tarvitaan myös järeämpi aseistus ja lisää vankilatiloja. Paskalakeille pitää antaa syyttäjän ja tuomarin valtuudet. Ongelma on myös että ydinterveitä talousasioita ja ilmiöitä plus naisiin ja lapsiin sekaantumista kriminalisoidaan yhä enemmän. Koulupoliiseja on enää Oulussa, koulusurmaajia joka koulussa. Jeparit pitäisi kasata isoxi poliisivirastoxi ja sytyttää palamaan.
xxx/ellauri286.html on line 197: Vuosituhannen vaiheessa Venäjästä kirjoittava kirjailija sai kuitenkin vielä kirjoittaa Venäjästä ja sen historiapolitiikasta täysin rauhassa. Vaikka törmäsin jälkisuomettuneisiin äänensävyihin, Venäjästä kirjoittavat kirjailijat tai toimittajat eivät vielä kohdanneet ilmiöitä, joiden kanssa näillä saroilla sananvapauttaan käyttävät ihmiset joutuivat tekemisiin vain joitakin vuosia myöhemmin. Pro-Putin -mielenosoittajia ei näkynyt eikä Viron Moskovan-suurlähettiläästä, sittemmin ulkoministeristä, venäläis-latvialaisesta Marina Kaljurandista, tehty rivoja nukkeja Moskovassa, kuten vuonna 2007. Vaikka kyyditys- tai miehitys-sanojen käyttö ei ollut yhtä luontevaa kuin nykyään ja toisinaan niiden kanssa haparoitiin, kukaan ei Suomessa vielä kieltänyt kyydityksiä, kuten vain vähän myöhemmin kävi. Niitähän tehtailtiin Suomessakin 30-luvulla.
xxx/ellauri298.html on line 344: Kaxi osaa ukkomustilaisen kuolemasta puurrettu. Mitä on transsendenssi? Jotain sanamagiaa. Muuminnäköisen Immanuel Kantin mielisanoja. Transsendenssi eli transsendentaalisuus on filosofiassa käsite, jolla tarkoitetaan yleensä havaintokokemuksen ulkopuolelle jääviä ilmiöitä, joista ei voida saada järkitietoa. Tällainen ilmiö on transsendentti eli transsendentaali: käsityskyvyn ylittävä mysteeri. Varmasti niitä on termiittiapinoille kun on muillekin elukoille. Mutta muut ötökät sentään älyävät olla pohtimatta joutavia mitä eivät haista saati ymmärrä.
xxx/ellauri298.html on line 536: Ällöjen ulkosynnytinten ympäröimät perusistukat (tai BPM, englanniksi Basic Perinatal Matrices ) on teoreettinen malli psyykestä, joka muodostuu kohdunsisäisen kehityksen ja synnytyksen aikana. Termi kuuluu transpersonaaliseen ja perinataaliseen psykologiaan. Sitä ehdotti ensimmäisen kerran vuonna 1975 Stanislav Grof joka väitti ilman mitään perusteluja, että perinataaliset matriisit vaikuttavat koko myöhempään elämään ja voivat aiheuttaa erilaisia henkisiä ilmiöitä. Tästä vimmastuivat mm. Vilpitön Järvi ja Patti Mulkkinen, joilla kummallakin oli ollut ikäviä perineaalisia kokemuxia.
xxx/ellauri306.html on line 186: quid iuuat hoc, templis nostros inmittere mores Mitä hyötyä on tuoda muoti-ilmiöitä temppeleihimme
xxx/ellauri306.html on line 435: Goottien mukaan on nimetty monia myöhemmän ajan ilmiöitä, joilla ei ole mitään tekemistä alkuperäisten goottien kanssa. Renessanssiajan oppineet alkoivat kutsua 1100–1500-luvuilla suosittua taiteen ja arkkitehtuurin suuntausta halventaviksi tarkoitetuilla nimityksillä ”goottilainen” ja gotiikka. Heidän tarkoituksenaan oli korostaa, että keskiajan taide oli vähempiarvoista kuin antiikin taide, koska heidän mielestään gootit olivat tuhonneet antiikin korkeakulttuurin ja korvanneet sen omallaan. Kun romantiikan aikana keskiaika nousi uudelleen kiinnostuksen kohteeksi, ”goottilaisiksi” alettiin kutsua monia romantiikan taiteen ilmentymiä, kuten kauhukirjallisuuteen kuuluvia niin sanottuja goottilaisia romaaneja. Tämän seurauksena ”goottilaisuus” alettiin yhdistää synkkään kauhuestetiikkaan, mikä puolestaan innoitti 1900-luvun lopulla syntynyttä goottikulttuuriksi kutsuttua nuorison alakulttuuria. Tää on taas tietysti kaikki anglosaxipotaskaa.
xxx/ellauri385.html on line 211: Tehdäksemme selväksi, miten tällaisia luonteeltaan wrationaalisia massapsykologisia ilmiöitä olisi ryhdyttävä tutkimaan, on ensin tarpeen pikamen ylenkatsaus seksuaaliekonomian kysymyksenasetteluun, jota mwussa yhteydessä on käsitelty veitikkaperäisesti.
51