ellauri046.html on line 184: Tähän tuli aika laaja Kierkegaard osasto, kun lainasin kaupunginkirjastosta Enten Ellerin. Se osoittautui aarreaitaxi narsistisessa kazannossa. Kyttyrä oli mitä ilmeisimmin ihan mallinarsisti.

ellauri110.html on line 863: Einar Lönnbohm oli mitä ilmeisimmin mulkero. Kirjoitti Pariisiin siellä Madetojaa bylsivälle Hiljalle: läsnäolosi täällä välttämätön. Ota vuoteesi ja käy!
ellauri118.html on line 551: Alan uranuurtajille kuten Käte Hamburgerille ja Dorrit Cohnille fiktiivisen mielen esittäminen oli ennen kaikkea osoitus kertovan fiktion erityislaadusta muihin diskursseihin nähden – ainoa kerronnallisuuden alue, joka tarjoaa tiedollisen pääsyn toisen ihmisen tajuntaan (ks. Hamburger 1993, 81–89; Cohn 1978, 5–7; Cohn 2006, 35–38, 149). Cohn väittää klassisessa tutkimuksessaan Transparent Minds (1978), että kerronnalliset keinot, jotka päästävät meidät lähimmäksi henkilöhahmojen kokemusmaailmaa, ovat samaan aikaan kaikkein kirjallisimpia – kaikkein ilmeisimmin kirjailijan taiteellisen luomistyön tulosta.
ellauri145.html on line 620: 2 Liikkuvaa elämää 1870-luvun puolivälistä alkaen viettänyt Nietzsche oli saapunut Torinoon syyskuussa 1888 vietettyään siellä jo pari kuukautta samana keväänä. Hän pysyi kaupungissa aina tammikuuhun 1889 saakka. Läheisin ystävä, Baselin yliopistossa uustestamentillisen eksegetiikan ja varhaisen kirkkohistorian professorina 1870–1997 toiminut Franz Overbeck (1837–1905) saapui Torinoon 7. päivänä ja saattoi Nietzschen 9.:nä baselilaiselle klinikalle. Potilas siirrettiin Jenan yliopistosairaalaan 17. tammikuuta ja edelleen kotihoitoon Naumburgiin äitinsä Franziskan (1826–1897) luo maaliskuussa 1889. Saman vuoden joulukuussa hoitovastuun otti hänen siskonsa Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935), joka siirsi potilaan kesällä 1897 Weimariin. Nietzschen äärimmäinen työrupeama – vuoden 1888 aikana laaditut kuusi teosta, kasa kirjeitä ja valtavasti muistiinpanoja – vaikutti mitä ilmeisimmin terveyden romahtamiseen uutenavuotena. Hulluksi tulemisen tavoista ja ajoituksista riittää teorioita, ja sen lääketieteellisistä syistä kiistellään (tavallisimmin neurosyfilis–aivokasvain-akselilla), mutta joka tapauksessa nopeasti dementoitunut Nietzsche ei enää toipunut viestimiskykyiseksi tammikuun alun 1889 jälkeen. Tässä käännetty kirje, viimeinen hulluusviesti, lähetettiin 5.
ellauri145.html on line 662: 20 Wilhelm von Bismarck (1852–1901) oli Otto von Bismarckin (1815–1898), Preussin pääministerin (1862–1870) ja yhdistyneen Saksan valtakunnankanslerin (1871–1890), nuorin poika ja saksalainen lakimies ja poliitikko. Pilkun lisäten lauseen alun merkitys muuttuisi muotoon: ”Wilhelm, Bismarck ja”, jossa Bismarck olisi isä - Bismarck ja Wilhelm ilmeisimmin Saksan keisari Vilhelm II (1859–1941; vallassa 1888–1918). Hulluuspapereissa toistuu ajatus Vilhelmin edustaman Hohenzoller-hallitsijasuvun jäsenten ansaitsemasta kuolemasta. Kansleri Bismarckia kuvaillaan Nietzschen teksteissä toisinaan ihailevaan sävyyn, mutta asennoituminen käy vähitellen yhä kielteisemmäksi. Antisemitismi ja antisemitistit ovat Nietzschen 1880-luvun kriittisten kirjoitusten päämaaleja.
ellauri286.html on line 215: Aleksandr Solzhenitsynin, toisen fanaatikon mukaan sanat voivat rikkoa sementin ja mitä ilmeisimmin Moskovassa ajatellaan nykyään samalla tavalla.
ellauri345.html on line 402: Tämä yksilöllisen henkisen elämän yhtenäisyys on luonne. Selkeys sen peruselementtinä erottaa sen kaikkien puhtaasti seksuaalisten ilmiöiden demonisuudesta. Monimutkaisen luonteen antaminen ihmiselle voi tarkoittaa vain hänen luonteensa kieltämistä, joko totuudenmukaisesti tai väärin, kun taas jokaisen pelkän seksuaalielämän ilmiön kohdalla heidän tiedon sinettinä on oivallus hänen luonteensa monitulkintaisuudesta. Tämä näkyy myös neitsyydessä. Ennen kaikkea heidän koskemattomuutensa moniselitteisyys on ilmeistä. Koska juuri sitä, mitä pidetään sisäisen puhtauden merkkinä, on erittäin tervetullut haluta. Mutta tietämättömyyden viattomuus on myös moniselitteinen. Koska taipumus muuttuu ytimessä yhtäkkiä haluksi, jota pidetään syntisenä. Ja juuri tämä monitulkintaisuus toistuu, mitä ilmeisimmin, kristillisessä viattomuuden symbolissa, liljassa. Kasvin tiukat linjat, verhiön valkeus yhdistyvät korvia (sori, nenää) ällöttävän makeisiin, tuskin kasvillisiin tuoksuihin.
xxx/ellauri103.html on line 422: Kirjassa esiintyvän lehtinaisen Rita Luodikon hahmo on Rowlingin elämäkerran kirjoittaneen Sean Smithin mukaan mitä ilmeisimmin Rowlingin kriittistä suhtautumista totuutta vääristelevään lehdistöön.
xxx/ellauri286.html on line 215: Aleksandr Solzhenitsynin, toisen fanaatikon mukaan sanat voivat rikkoa sementin ja mitä ilmeisimmin Moskovassa ajatellaan nykyään samalla tavalla.
9