ellauri055.html on line 882: Sigrid Salomäen sosiaalinen tausta oli samanlainen kuin Sillinpäälläkin, hän oli kotoisin Raipalan taloon kuuluneesta Hirvelä-nimisestä mäkituvasta. Tästä alkanut seurustelu johti lopulta siihen, että Sillinpää meni Siikrin kanssa naimisiin syyskuussa 1916. Pariskunnan esikoinen syntyi maaliskuussa 1917, kaikkiaan heillä oli kahdeksan lasta: Saara (s. 1917), Esko (s. 1919), Helmi (s. 1921), Paula (s. 1923), Eero (s. 1924), Juhani (s. 1926), Heikki (1933–1934) ja Kristiina (s. 1938). Siikri nuoli lusikan Kristiinan jälkeen 40-vuotiaana. Hampaankärjet keltaisina.
ellauri055.html on line 919: Usein joulupakinat koottiin avustajien voimin eri teksteistä ikään kuin palapelinä. Sillinpäällä oli erinomainen taito luoda teksteillään joulutunnelmaa, joka pohjautui entisajan joulujen muistelemiseen. Hän on myös vahvasti vaikuttanut siihen, minkälainen on suomalaisten mielestä ihannejoulu.
ellauri055.html on line 947: Herrasväen kanojen höyhennys Hekku Haukkana on Sillinpäällä ihan maneeri. Empun kouluajan heila oli kypsyneempi venakko nimeltä Olga. Ottiko se ottimensa Empulta jo silloin on kuitenkin kyseenalaista.
ellauri055.html on line 1359: Veikkaan että katkopaikka on ennen lukua Lempeä ja rakkautta. Huom Sillinpäällä ei ole rakkaudesta mitään käsitystä missään kirjassa. Pelkkää heilastelua ja bylsintää. Toope tuntee paljon kukkia. Veronica on tädyke. Wikipediasta tulee tuutin täydeltä sen nimisiä julkkixia. No ei täällä kohta mitään muita elukoita olekkaan. Pannahinen, just tää litteratuuri jotenkin sentään pelastaa tän imelähkön pastillin.
4