ellauri014.html on line 986: Kazotaan maalaismaisemaa ja ymmärretään selvästi, kuinka onnellista porukkaa me ollaankaan, kun täällä saadaan päivät pitkät raahustaa. F.E. Sillanpää jää maalaisliittolaisuudessa toisexi, Santeri Alkiosta puhumattakaan. Takasin luontoon, tikanpoika Pröö huoahtaa, kun se turhaan haaveilee patriarkan paikasta.
ellauri019.html on line 1057: Kun on aikansa huudeltu puunlatvoista toisilleen törkeyxiä, on aika ryhtyä tositoimiin ja panna punaperseet liikekannalle. Sitten alkaa kuulua näitä rumia kolmisointuja marssintahdissa Mannerheimin linjalla. VA Koskenniemen patentoimia ja Taata Sillanpään sanoittamia loppusointuja. IttuTaatanaPookkana!
ellauri019.html on line 1060: Sillanpään marssilaulu
ellauri019.html on line 1062: - säv. Aimo Mustonen - san. Frans Emil Sillanpää
ellauri024.html on line 590: Lukaisin esseen Lakrizipenis ja omenansyönnin ammattilaiset. Se on mestariluokan vittuilua, aivan erinomainen lyttäys sievistelevälle omenaposkelle. Muistan izekin ajatelleeni aikoinaan, että Punaposken ns. kulttuuriesseet oli kuin F.E.Sillanpään radiopakinoita tarhaikäisille. Parhaita paloja Makelta on siteerattu erixeen alempana. Se että Make sai Archien niin pitkävihaisesti hapantelemaan, osoittaa paremmin kuin sen tuhat sanaa, että pilkka naurattaa vaan jos se sattuu jonkun muun tiimin nilkkaan kuin oman. Siinä ei nähtävästi tyylipisteet paljon auta. Avointa nälvintää ja luonteenomaista salavittuilua Makelle, Archie käy kuumana.
ellauri025.html on line 1031: Nimeni on Miina Sillanpää, muoto, Saariselkä. Avioliiton 12 vuoden jälkeen minä ja mieheni ovat olleet riitaa toisiinsa, kunnes hän lopulta jätti minut ja muutti Kaliforniaan ollakseen toisen naisen kanssa. Tunsin elämäni ohi ja lapseni ajattelivat, etteivätkö he koskaan näe isäänsä enää. Yritin olla vahva vain lapsille, mutta en pystynyt hallitsemaan sydäntäni kiusavia kipuja, sydämeni oli täynnä suruja ja kipuja, koska olin todella rakastunut mieheni. Joka päivä ja yö ajattelen häntä ja toivon aina, että hän palaa takaisin minuun, olin todella järkyttynyt ja tarvitsin apua, joten etsin apua verkosta ja löysin verkkosivuston, joka ehdotti, että tohtori Osagiede voi auttaa entisen takaisin saamista nopeasti . Joten tunsin, että minun pitäisi kokeilla häntä. Otin yhteyttä häneen ja hän kertoi minulle mitä tehdä ja minä tein sen sitten hän teki Rakkaus loitsun minulle. 48 tuntia myöhemmin, mieheni todella soitti minulle ja kertoi minulle, että kaipaa minua ja lapsia niin paljon, niin uskomattoman !! Joten näin hän tuli takaisin sinä päivänä, paljon rakkautta ja iloa, ja hän pyysi anteeksi virheestään ja kivustaan, jonka hän aiheutti minulle ja lapsille. Sitten siitä päivästä lähtien avioliitto oli nyt vahvempi kuin milloin se oli, kaikki kiitos tohtori Osagiedelle. hän on niin voimakas ja päätin jakaa tarinasi Internetissä, että tohtori Osagiede on todellinen ja voimakas loitsunpitäjä, jota rukoilen elääkseni pitkään auttamaan lapsiaan vaikeuksissa, jos olet täällä ja tarvitset Ex takaisin tai aviomiehesi muutti toisen naisen luo, älä itke enää, ota nyt yhteyttä tähän voimakkaaseen loitsuyrittäjään. Tässä on hänen yhteystietonsa osoitteessa: doctorosagiede75@gmail.com tai whatsapp puhelinnumeroon +2349014523836 tai viber +2349014523836.
ellauri030.html on line 244: No siis jos olet julkkis kuten Aira Samulin tai taata Sillanpää, tai sit kirjoittelet paskaa viimeseen saakka niinkun Puovo Huovikko, niin sittenhän voi olla mukavaa. Onhan Eskillä vielä Pafos ja mullakin nyt nää runot ja paasauxet. Runoilija Ennius vertas izeään vanhaan eläkekaakkiin laitumella lerppahuulisena. (Sama hemmo jonka Cato jätti kärvistelemään köyhänä kotiopettajana rahdattuaan sen ensin jostain saarilta luoxensa.)
ellauri053.html on line 795: Bengalin taata Sillanpää. Aikalaiset sanoi Bengalin Shelleyxi ja sammaltavaxi runoilijaxi.
ellauri053.html on line 1037: Psskaa mikä psskaa. Mut sillä oli poliittinen missio, kuten taata Sillanpäällä myöhemmin.
ellauri055.html on line 866: Hämeenkyrössä on F. E. Sillanpäähän liittyviä nähtävyyksiä ja Arteles-kulttuurikeskus.
ellauri055.html on line 955: No ei nyt sentään, sanoo fil. lis. Panu Rajala. Ponu on ize Mäkelöiden sukua, ajaa Taatan sumuvaloilla. Pransu isä otti nimexeen Koskinen Kokemäenjoen Kauvazalta Hämeenkyröön muutettuaan. Se sanoi kovaäänisesti mää ja sää. Sillanpää oli niiden kämpän nimi. Koskinen oli kovin yleinen nimi paikkakunnalla. Äiti oli kyllä piikasena pantu paxuxi jossain palveluspaikassa, mut äpäre oli kuollut kolmivuotiaana. Itsellinen äiskä iski sitten izeänsä nuoremman etumiehen. Ne oli kumpikin tollasia talollisten köyhiä sukulaisia, persuja mökkiläisiä.
ellauri055.html on line 987: Mekin ollaan Käpylässä mäkitupalaisia: talo oma mut palsta vuokralla. Eemelillä oli erittäin kaunis ja ihana lapsuus myllykolussa. Kolu on kai jonkinlainen koskipaikka, kivikko. Kivet kolisevat virtapaikassa. Tyhjät tynnörit kolisevat eniten. Sillanpää oli melkein tynnörin kokoinen parhaina vuosinaan kuten Breugnon.
ellauri055.html on line 999: Ja koska nyt kerran Forsmanit, joista sittemmin tuli hyviä ystäviäni, näin puheeksi tulivat, niin on minun elämäni kohtalossa kahdella sen suvun jäsenellä ollut erinomaisen tärkeä merkitys. Kun vanhempieni varat olivat minun viisi luokkaa lyseota käytyäni ehtyneet ja minä silti lähdin vielä kuudennelle, niin satuin tällöin jostakin syystä olemaan jonakin päivänä poissa koulusta, ja kerran saksan ja ranskan kielen opettajani Eino Sakari Yrjö-Koskinen eli Pekka pistäytyi katsomaan, mikä nuorta herra Sillanpäätä vaivasi. Ja vaikka vapaaherra kääntyikin sieltä (kortteeri-isäntäni) Davidssonin ja kolmen muun huushollin yhteiskeittiöstä takaisin luokseni tulematta, niin, ehkä asuntoni hukan proletaariset piirteet olivat häntä hämmentäneet, hän hankki minulle paikan silloiseen mahtavaan Liljeroosin perheeseen sen kuopuksen eräänlaiseksi henkiseksi imettäjäksi.
ellauri055.html on line 1005: Vielä syksyllä 1910 Sillanpää saattoi kertoa kotiin, että ”kaikki on taas käynnissä” ja hän on ollut ”kemiallisissa töissä tuntematta mitään pahoinvointia”. Asunto (opiskelijakortteeri Helsingissä) oli entisen vieressä Antinkadulla Kampin ostarin vieressä, taskussa rahaa, pankissa 4000 markan uudistettu laina, takaajina Lempäälän patruunat Selin ja Sotavalta sekä kotipitäjästä rovasti Ilvonen ja talolliset Koskimies ja Nuuti. Paremmin eivät ylioppilaan asiat olisi voineet olla.
ellauri055.html on line 1115: Sotavalta pääsi ylioppilaaksi 1908 Tampereen Reaalilyseosta. Hän valmistui filosofian maisteriksi 1914 ja filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1923 Helsingin yliopistosta. Tampereen Reaalilyseon ylioppilasluokalla 1908 olivat myös Lauri Pohjanpää ja F. E. Sillanpää, jotka olivat Arvo Sotavallan ystäviä sekä koulu- ja opiskelutovereita.
ellauri055.html on line 1137: Monismi ei kelvannut Vaakulle. Dualismia se olla pitää. Sillanpää tykkäs biologiasta ja monismista. Bergsoninkin persepää pani lusikkansa keitoxeen, Eino Kaila käärmeöljyn piirimyyjänä Suomessa 1910. Elämä ja aurinko 1916 sis. Eino Kailan syvähenkistä elämää juoneen päälleliimattuna. Iso Masa sanoi isoa Paulia puoskarixi. Ei tykännyt. Puoskari tulee sanasta bardskärare, parturi. Niillä oli verilautanen suoneniskijöiden ammattikuntamerkkinä.
ellauri055.html on line 1150: Ainoa F. E. Sillanpään suomentama teos on Maeterlinckin Köyhäin aarteet, jonka hän käänsi alkukielestä keskellä sisällissotaa.
ellauri055.html on line 1221: Sibeliuxen päiväkirjasta: tapasin hra Sillanpään joka oli kyhmyisen petäjän näköinen. Cajanus johti Sibben konsertteja, Toope kuunteli. Cajanuxen hauta on meidän viekossa. Westermarck on vazapäätä.
ellauri055.html on line 1298: Eno Kalan peruskäsitys todellisuudesta oli, että se oli olemassa (realismi) ja että se muodosti ykseyden (monismi). Toisaalta Kala oli kiinnostunut estetiikasta, mikä näkyi myös runouden harrastuksena. Kalan omaksui esteettiset käsityksensä Suomen kansallisromanttisen taiteen klassikoilta Juhani Aholta, Pekka Haloselta, Eero Järnefeltiltä, F. E. Sillanpäältä, Eino Leinolta ja Jean Sibeliukselta, joiden kanssa hän ystävystyi. Tussula MC.
ellauri058.html on line 563: ”Ehdotan, että Sillanpään ”Joulukirje diktaattoreille” luetaan radiossa joka joulu. Stalinin, Hitlerin ja Mussolinin sijasta puhuteltakoon nykyhetken verisimpiä ”herroja”: ”Sillä teidän valtanne ei ulotu maan tomua korkeammalle”.
ellauri058.html on line 565: Tekstissään Karonen luotaa Sillanpään kirjeen saamaa vastaanottoa:
ellauri058.html on line 567: ”Oikeiston paheksuva reaktio oli Suomessa odotettu. Mutta maassa toimi ahtaissa oloissa myös vasemmisto-vapaamielinen intellektuellien oppositio. Sen asenne Sillanpään saarnaan oli outo. Erkki Valan Tulenkantaja-lehti käsitteli Sillanpään joulukirjettä VAIN Hitleriä ja Mussolinia vastaan suunnattuna, mutta vaikeni Stalinista, jota Sillanpää luonnehti ”verisimmäksi diktaattoriksi”.
ellauri058.html on line 781: Lieväshti etovia (terkkuja Toope Sillanpäältä!) noi Melasniemen pueriilit runot.
ellauri060.html on line 57: Tänään on isänpäivä. Sain lasteni synnyttäjältä lahjaxi seuraavat omavalintaiset kirjat divareista: Slimenonin Maigret à l'ecole, lui-même chez les flamands; Tatu Vaasikiven F.E.Sillanpää ja Yxinvaltias, Timon Airaxinen Vanhuudesta. Timonin kirja on samalta vuodelta kuin Juoxuhaudantie, sinä vuonna mä täytin 50 ja Timon 5 vuotta enemmän. Alkoi vanhuus molemmille häämöttää. Kotivalo on mua 5 vuotta nuorempi, eli oli 45. Hotakainen siis.
ellauri060.html on line 247: Jussi ennakoi oikein mauritiuslaisen Le Clezion (2008) ja melankolisen Patrick Modianon (2014) post mortem noobelit. (Siis omalta kannaltaan postuumit, vainajillehan ei noobeleita anneta.) Jäipä jussiltakin saamatta, illanpää F.E.">Sillinpäälle meni talvisodan piikkiin ainoa. Italo Calvino oli mukiinmenevä (ei saanut), mutta apartheid-Coetzee (2003) sai.
ellauri061.html on line 1123: Jos Pervo ois saanut Finlandia-palkinnon, ois akkainlehdet soitelleet ja naimatarjouxia sadellu julkisuuden- ja kullinkipeiltä. Mut pääsipä hän kuitenkin televisioon ilkkumaan. Vaimoa ei wannabe nobelisti töihin laskisi: tekisikö hänen uraloikkansa Jarzasta kotitohvelin, joka voisizä kulta hakea pennut kun ei sulla ole mitään tekemistä. Vaimo voitonriemuisena ja Jarza hädissään nai kuin viimeistä päivää. Etovaa, sanoisi F.E. Sillanpää.
ellauri073.html on line 469: Musta tää Sashan juttu Wallusta oli aika perseestä. Se oli enempi Sashan juttu Sashasta. Taas sellanen Tatu Vaaskiven FE Sillanpää.
ellauri099.html on line 131: FE SillanpääetanalimaPykniker

ellauri106.html on line 705: Erittäin hyvää kuvausta ilkeän izekkään ja kylmän narsistin mielenmaisemasta. Näitä maailmankirjallisuudessa piisaa roppakaupalla, äskenmainittujen lisäsi mm. Vaakku, Sillanpää, Hannu Mäkelä, Juhani Peltonen, Hotakainen, Jari Pervo, Sofi Oxanen, Wallu, Nipsu, Sale, Goethe ja Céline. Vain muutamia mainitaxemme.
ellauri110.html on line 88: Ainoastaan muutamilla suhteellisesti yksinkertaisilla mielialoilla on omat nimityksensä. Mutta taitava kirjailija ei edes näitäkään yritä siirtää lukijaan pelkästään niiden nimityksiä käyttämällä, vaan kuvaamalla niiden aiheuttajat ja niiden ilmaisut. Sillanpäätä estää tässä jossakin määrin hänen impressionistinen ohjelmansa. Hänen maailmankuvastaan päättäen, joka kantaa merkkiä voimakkaista älyllisistä harrastuksista, luulisi hänen tahtovan olla »realisti» kaunokirjallisessa kuvauksessaan, mutta sitäpä hän ei tahdokaan. Hän ikäänkuin ei tahdo astua kuvaamiensa sielujen taikapiirin ulkopuolelle, ja katsella heitä ulkokohtaisesti, erittelevästi, vaan leijuu ja liitelee kaiken aikaa näissä sisäisissä maailmoissa. Luulen, että se ainakin osaksi on tämä seikka, joka tekee, että useat kirjan mielialamaalaukset ovat niin vähän suggeroivia. Verrattakoon häntä esim. Juhani Ahoon!
ellauri110.html on line 103: Pyydän anteeksi, mutta en usko, että kirjailija, jolla on niin »reflekteerattu» mieli ja joka osaa nähdä maailman hiuskarvalleen niinkuin se on itse teossa koskaan tajuaa tai näkee jotain tällaista. Luulen toisin sanoen, että Sillanpään nykyisessä tyylissä on aika annos sellaista, mikä hänen omalta kannaltaan on sovinnaisuutta, jotain turhanpäiten konstikasta, jotain »litteratuuria». Hänen vähän keikaileva »impressionisminsa» on ristiriidassa hänen väkevästi eletyn, selkeän ja komean maailmankuvansa kanssa. Hänen filosofiansa ja kertomatapansa riitelevät keskenään: edellinen pyrkii yleispätevään, tyypilliseen, jälkimäinen äärimäiseen oikulliseen yksilöistymiseen.
ellauri191.html on line 724: Frans Eemil S<span style=

illanpää 1939.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cd/Frans_Eemil_Sillanp%C3%A4%C3%A4_1939.jpg/75px-Frans_Eemil_Sillanp%C3%A4%C3%A4_1939.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cd/Frans_Eemil_Sillanp%C3%A4%C3%A4_1939.jpg/113px-Frans_Eemil_Sillanp%C3%A4%C3%A4_1939.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cd/Frans_Eemil_Sillanp%C3%A4%C3%A4_1939.jpg/150px-Frans_Eemil_Sillanp%C3%A4%C3%A4_1939.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" />
ellauri191.html on line 726: illanpää">Frans Emil Sillanpää
ellauri204.html on line 553: Mitä vetoa että seuraava nobelisti tulee Ukrainasta. Täytyy toivoa että ryssät tulee rauhoittamaan meitäkin itärajan yli, niin saadaan FE Sillanpäälle seuraaja. Lyön vetoa että se on sitten itätyttö Sohvi Oxanen.
ellauri211.html on line 295:

Totta puhuen ei tämä tekohämmentyneenä hymyilevä persepääkään ole ihan eilisen teeren poika kuvalehtien keskiaukeamaärvönä. Kun hän kihlasi tunnetun valokuvamallin, vasta Njuu Jorkista maahan laskeutuneen bisnesenkelinsä, heidän yhteinen taipaleensa alkoi ei vähempää kuin Ilta-Sanomissa ja Hymy lehdessä! ja heidän suuret häänsä huomattavassa Hämeenkyrossä nousivat Seuran ja Annan etusivuille! Turha häntä on tyrkkiä lavatähden paasipojaksi! Siitä äkämystyneenä hämäläinen Ranu alkoi ize pyytää roskalehdiltä haastatteluja lupaa kysymättä savvoo viäntävältä Katrilta. Ranu myhäili salaperäisenä ja näppi ize izestään belfieitä. Tiesihän sen etukäteen ettei siitä mitään tullut, olivat ihan eri kaliiperia, toinen kestojulkkis toinen wannabe. Hui kuinka Ranu onkin vastenmielinen. Se kuzuu äxäänsä vuoroin laulajaxi vuoroin lavatähdexi. Izeään se tituleeraa kyrvänpää-expertixi. Potkut saaneen peesarin voimatonta kiukkua. Tampereen oikeistosiiven Aamulehdessä, jossa perusporvarillinen Ranu on vakisenttaaja, sekä huomattavassa Hämeenkyrön Sanomissa saa peesarikin palstamillimetrejä. Mahtavan tonniston narsisti! Iltalehden Aila Seppalän puffi on Ranusta "puhtaasti ja kauniisti kirjoitettu." "Katse ja kädenpuristus kertovat paljon. Pana Rajalan terse on rehevä ja lämmin, mahanalusote avoin, utelias ja leikkisä, miehen suoro Sentun pöydän alla vahvistaa ennakkotuntemuksen: Pan on Katrinansa ansainnut." Vizi mitä tuubaa! Jutussa käydään mallikkaasti läpi miehen työhistoria, hänen kirjoittamansa Sillanpään elämäkerta odottaa vielä kolmatta ja huipentavaa osaansa, hänen näytelmäsovituxkistaan on äsken nähty Elämä ja aurink Molojunkaterina, Pyynikille on tulossa Ale ellers on työn alla nuskailtavana Tamge Temerin historian toinen osa. Dosent pissii hunajaa ja tunnustelee töröhampaisen TV-lasisen Aila Meriluodon mahanalusta. Markku Envallilta meni pari vuotta uuden onnen aforisointiin. Kiireinen jokapaikan dosentti aikoo selvitä nopeammin. Ranun izetunto on horjahteleva. Ilmi narsisti! Kazeet kääntyivät Hämeenkyrössä kun Ranu tuli ostamaan Seura-lehteä. Katrin vanhemmat haisee kaskisavulta ja Bertta mummi on riuskasti hymyilevä murretta pulppuava kansannainen. Hizi Ranu kopioi naistenlehtityyliä. Oven avaa Taisto Tammen mummo, hymyilevä rouva Hagert. Ranu lukee Seura-lehdestä rakastaako hän oikeasti Katria. Onko Katrin maalaisporukat sille riittävästi hienoja? Vinoiliko vääräleuka Wexi Koistinen sille salamielisesti jotenkin? Panu antaa ymmärtää että tyhmä Katri on Ranuun aivan lääpällään, Ranu miettii vielä ostopäätöstä. Höh, avattu pakkaus on ostopäätös.
ellauri254.html on line 122: Boris Pilnjak vieraili Suomessa vuonna 1934 Hella Wuolijoen ja Olavi Paavolaisen kutsumana. Vierailunsa aikana Pilnjak tapasi mm. F. E. Sillanpään tämän kesäasunnossa Saavutuksessa Hämeenkyrössä ja kutsui tämän vastavierailulle Moskovaan, mutta Sillanpään vierailu Neuvostoliitossa ei koskaan toteutunut. Pian Suomen-vierailunsa jälkeen Pilnjak syrjäytettiin Neuvostoliiton kirjailijaliiton johdosta Neuvostoliiton kulttuurielämän "puhdistuksessa" eikä hänen teoksiaan enää julkaistu. Siten myös Pilnjakin suunnitelma julkaista Sillanpään tuotantoa venäjäksi – hän oli erityisen ihastunut Nuorena nukkuneeseen – raukesi.
ellauri271.html on line 72: Sosialistisen internationaalin naisten toisessa, Kööpenhaminassa 26.–27. elokuuta 1910 Nørrebron työväentalossa pidetyssä konferenssissa saksalaisen sosialistin Clara Zetkinin ehdotuksesta yli sata naista 17 maasta yksimielisesti hyväksyi kansainvälisen naistenpäivän. Konferenssi ei määritellyt tarkkaa päivämäärää. Kokouksessa olivat keskeisellä sijalla saksalainen Clara Zetkin, venäläinen Aleksandra Kollontai ja italianukrainalainen Anželika Balabanova. Kokoukseen osallistuneesta tanskalaisesta Nina Bangista tuli maailman ensimmäinen naisministeri Tanskan ensimmäiseen sosialidemokraattiseen hallitukseen 1924. Kokouksessa oli läsnä viisi suomalaisnaista, jotka olivat Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisen eduskunnan jäseniä. Virallinen suomalaisedustaja oli Ida Aalle-Teljo. Neljä muuta olivat Hilda Herrala, Aura Kiiskinen, Hilja Pärssinen ja Miina Sillanpää.
ellauri301.html on line 191: Hämeenkoski (alk. Hämeen Koski) on nyt osa Hollolaa. Muita tunnettuja Hämeenkosken poikia ovat JK Paasikivi, Ruben Lagus, Sirkka Selja, voimamies Väinö Kustaa Siltala ja Jemina Sillanpää, a versatile artist from Helsinki, Finland.
ellauri308.html on line 201: Renkivuosiltaan Tuominen muistaa ensimmäisen kohtaamisensa Frans Eemil Sillanpään kanssa. Hän muisteli katkerana miettineensä, kuinka mäkitupalaisen poika Pransu kukkoili raitilla ylioppilaana ja hän, arvostetun käsityöläisen poika, raatoi renkinä. Moskovassa oleskellessaan Arvo Tuominen kirjoitti poliittista henkilöhistoriaansa ja muisteli luokkatietoisena ja katkerana oleskeluaan Kuukan talossa tähän tapaan: ”Tällöin minussa heräsi viha rikkaita ja heidän lapsiaan kohtaan. Ei se mitään aatteellisuutta ollut, olin vain ihan vitun kade. Vaistomaisesti hain tukea muista renkipojista joiden kanssa liityin kotipitäjäni työväenyhdistykseen.” Niissä hän hieman liioitteli, sillä häntä pidettiin arvossa ja kohdeltiin talossa hyvin, mutta tietty katkeruus katkenneesta koulutiestä säilyi läpi elämän.
ellauri308.html on line 235: Ruotsia Tuominen piti esikuvana koko maailmalle. Tuominen keskusteli piispojen kanssa Jumalasta ja totesi kommunistien taistelun uskontoja vastaan olleen täysin turha, koska ihmisellä on metafysiikan kaipuu. Vielä yli 80-vuotiaana Tuominen perusti F. E. Sillanpää -seuran ja järjesti suhteillaan apurahan, jolla ennallistettiin kirjailijan nuoruudenkoti Töllinmäki. Se on taas aika ränsistyneen näköinen.
ellauri308.html on line 312: 1894 Hämeenkyrössä syntynyt Tuominen oli juuri Talvisodan alla paljon tekemisissä toisen tunnetun hämeenkyröläisen, F.E. Sillanpään kanssa heidän molempien asuessa eräänlaisessa ”maanpakolaisuudessa” Tukholmassa Talvisodan alla ja -aikana.
ellauri308.html on line 332: F. E. Sillanpäälle Tuominen oli kertonut hänelle tarjotun Terijoen hallituksen pääministerin paikkaa, mutta että Suomen viholliseksi hän ei ryhdy. Tuomisen ego oli sen verran iso, että hän on hyvinkin voinut keksiä koko asian. Vanhemmiten Tuominen alkoi ”muistaa” yhä enemmän kun oli elossa vähemmän sellaisia, jotka olisivat voineet väittää, että ei se noin ollut.
ellauri353.html on line 113: Markon "Saavutus" 1972 jäi asumattomaxi kuten densakolleega Sillanpään "kartano." Saavuttamansa menestyksen innostamana Sillanpää alkoi rakentaa itselleen ja perheelleen Saavutus-nimistä kirjailija-asuntoa Hämeenkyrön Vanajan kylään. Sillanpään ystävän Bertel Strömmerin suunnittelema, uusklassista tyyliä edustava huvila valmistui joulukuussa 1920 muuttokuntoon. Huvila jäi kuitenkin osin keskeneräiseksi Sillanpään rahavaikeuksien takia ja sen rakentamisesta alkoi Sillanpään velkakierre. Sillanpään perhe asui huvilassa vakinaisesti vuosina 1920–1925 ja vielä 1927–1928. Sen jälkeen kun Sillanpää perheineen muutti 1929 Helsinkiin he asuivat Saavutuksessa enää satunnaisesti lähinnä kesäisin ja joulunpyhien aikaan. Saavutus joutui Sillanpään kustantajan haltuun hänen velkojensa panttina. Niinkuin sillin piru paistaa sun! Mikä ihme siinä on että kaikki nää suuret ja pienemmätkin kynäniekat on alkkixia ja narsisteja?
ellauri371.html on line 400: Vallan mystiikkaa. Goyim-yhteiskunnissa, in joille olemme kylväneet niin syvät riidan juuret ja protestanttisuuden, järjestyksen palauttaminen on mahdollista vain jos armottomat toimenpiteet osoittautuvat tiukoiksi. Nuori voima: on turha katsoa kaatuvia uhreja, ne on käytetty tulevaisuuden hyväksi. Hyvän saavuttamisessa (ainakin uhrauksin) on velvollisuus viis veisata kunkin hallituksen tärkeydestä, joka iikka tietää, ettei se ole sitä vain etuoikeuksissa, mutta myös velvollisuuksissa ja sen olemassaolo on yhdentekevä. Pääasia koskemattomuudelle on sääntö - vallan ja halon vahvistaminen; tämä saavutetaan vain majesteettisella horjumattomuudella. Vallan voima, joka kantaisi merkkejä immuniteetista mystisiä syitä vastaan - mistä päästään Jumalan valintamyymälään. Näin se oli viime aikoihin asti: Venäjän itsevaltaisuus on ainoa vakava asia, tuo meidän valtava vihollisemme, paitsi paavikuntaa. Muista esimerkki siitä, kuinka veressä oleva Italia ei koske mihinkään vaikka hiukset putosivat Sillanpään päästä, joka vuodatti tämän veriheran: Sillinpää idolisoi voimaa, hänen silmissään ihmisiä, vaikka he ovatkin kiusaneet heitä, ja heidän rohkeita koiriaan on ymmärrettävä. Palattuaan Italiaan hän teki hänestä yhteyden nessu-nenäliinoihin... Ihmiset eivät välitä siitä, joka hypnotisoi häntä rohkeudellaan ja lujuudellaan.
xxx/ellauri010.html on line 1602: Sillanpäälle paljaalla pyllisti lasikuitu-Rilla.
xxx/ellauri056.html on line 231: Dickensissä on paljon yhteistä Toope Sillanpään kaa. Säätypudokkaista ylös pungertava nousukas, porvarillinen köyhien ystävä, viihtyi yleisön edessä, läträs viinan kaa ja kävi huorissa. Please sir I want some more.
xxx/ellauri056.html on line 280: Georgette Leblanc (8. helmikuuta 1875 Rouen – 27. lokakuuta 1941 Cannes) oli ranskalainen sopraano, näyttelijä ja kirjailija. Hän oli Nobel-palkitun kirjailijan Maurice Maeterlinckin pitkäaikainen kumppani ja puoliso (1895–1918), jolle Maeterlinck omisti kirjansa Le trésor des humbles (1896) (Köyhäin aarteet, suom. F. E. Sillanpää).
xxx/ellauri057.html on line 181: Sivukuvassa F.E.Sillanpää on hämmästyttävästi Petskun näköinen. Alahuulen lerpatus on samankaltainen. FE tuntuu olleen vietti-ihminen, pikkuveikan vietävissä. Aina kuikkimassa ja hypistelemässä alaikäisiä nakuja. Sellaisia heppuleita on.
xxx/ellauri057.html on line 688: Samansävyinen vaaleenpunuri lipilaari Einar oli kuin Toope Sillanpää. Paljastaa oikeen talonpoikaisen karvansa Vanhassa papissa.

 Leino maalaa lavean kuvan hämäläisestä pappilayhteisöstä, joka joutuu punaisten ”kadun rääsyläisten” ja ”esikaupunkien eläinkansan” piinaamaksi. Valkoisten sankariensa ”itseuhria” hän kuvasi runoelmassaan runebergiläiseen tyyliin voimakkaasti ihannoiden.

xxx/ellauri057.html on line 1258: Elina oli söpö pienenä mut vuodet säälimättä järsivät. Hämäriä maisemia hallitsee usein kuu, tai taustalla päilyy meren elmukelmu. Kuukuppi oli Elina Vaaran paljon käyttämä symboli, siinä missä aurinko Katri Valalla. Kuukuppi ahistaa, se on ”hellän sininen, lähellä ja silti saavuttamaton”. Hizi kai se Katri Vala täytyy kaivaa sitten esille. Kuusta tihruilee myös Toope Sillanpää.

xxx/ellauri193.html on line 593:     EYVIND JOHNSON: Frans Eemil Sillanpää! Hey, dude! We’re both Nobel Prize winners. Cool, huh? Let’s party! 


xxx/ellauri265.html on line 45:   Voi vittu! Ei hemmetti! Luulin jo että Nilkin ajatusten Tonava oli kuivunut, mutta ei! Entistä pahempaa, nyze esiintyy radioäänenä kuin F.E. Sillanpää. Ei varmaan kauan kestä kun siitä tulee tubettaja, influensserihan se omasta mielestään varmasti on ollut aina. Samuli Kukko on sanomattoman puiseva. Siinä on paljon samaa kuin Haavistojen Holoferneessä.

xxx/ellauri268.html on line 142:     Ryvettynyt Sillanpää

xxx/ellauri268.html on line 144: Seiska julkaisi kuvan: Ryvettyneen näköinen Jari Sillanpää istui Fuengirolan baarikadulla.

xxx/ellauri268.html on line 145: Tangokunkku Jari Sillanpää bongattiin joulun alla istumassa iltaa Helsingissä sijaitsevassa homobaarissa. Siltsun käytös sai ravintolakansan huolestumaan, ja eräs samassa kapakassa ollut silminnäkijä otti yhteyttä Seiska-lehteen. Aluksi ilta oli sujunut hyvin, kunnes alkoi tapahtua.

xxx/ellauri268.html on line 147: – Hän vain alkoi itkeä. Vaikea sanoa mikä hänelle oikein tuli, mutta kovasti oli suru puserossa. Enpä ole ennen nähnyt Jari Sillanpään tuolla tavalla itkevän. Sekin pisti silmään, että Jarilla näkyi olevan hirveä hiki. Mahtaako kyseessä olla vaihdevuodet vai mitkä, mutta joku nainen joka tapauksessa tuli pyyhkimään hikeä hänen otsaltaan, Seiskalle kerrotaan.

xxx/ellauri388.html on line 79: Mika Waltari (keskellä, 50v) vieraili F. E. Sillanpään (oikealla, 70v) 70-vuotispäivillä syyskuussa 1958; (vasemmalla, 30v)  runoilija Lassi Nummi. Taata varmaan sai toivomansa mikroaaltouunin. 

57