ellauri001.html on line 2135: sanoo isä, ei mikään people person

ellauri001.html on line 2237: Ei todellakaan mikään vamppi,

ellauri002.html on line 1051: Hetken tuntui ettei mulle oisi mikään mahdotonta.

ellauri002.html on line 1401: Ja se leikkii/ et mikään loukkaus ei satu/

ellauri002.html on line 1698: Ekassa tuotantokaudessa lupasin kertoa myös Sysmästä. Suopelto Sysmiössä oli vanhempien uusi kesäpaikka. Lapset alko kasvaa isoiks, Sommarhemin plottu umpeen, ja ne halus paremmat maisemat ja uimapaikat. Calle löysi Sysmästä vanhan osuuskaupan (sellainen oli muotia), entisen kievarin, jonka vieressä oli höyrylaivalaituri. Se remontoitiin perusteellisesti. Iso talo, pieni tontti, Päijänteen hulppeet maisemat. Meille lapsille se ei enää ollut mikään paikka, ei jäänyt kummempia muistoja. Vietin siellä ylioppilaskesää kuvista päätellen enimmäkseen yöpuvussa. Muistan että piirsin antiikin Kreikan karttoja.
ellauri002.html on line 2040: Vaikkei ne auta, ei auta mikään.

ellauri002.html on line 2095: ja mikään ei muutu, liikahda,
ellauri003.html on line 341: vaan kuinkas sitten kävikään?

ellauri003.html on line 648: Jakob oli ortodoksi juutalainen. Ei syönyt kanan alkioita munissa, piti olla varmasti kosheereja tuhkamunia. Kun oli meidän vuoro kokata, pantiin sekaan munat ikään ja sukupuoleen katsomatta. Sanottiin vaan et on se kosheeria. Hyvin maistui Jaakopille alkio.
ellauri003.html on line 1300: Lapsia ei pieninä täysin vakuuttanut Rauhixen viime vuosisadan alkupuolen tunkkainen väritys ja homeen haju, vanhojen sukulaisten valokuvat ja jeesusposterit, tai Hunanista tuodut kalusteet, jotka aina heiluvat. Ne äänestivät väliin jaloillaan itänaapuriin Egyptin lihapatojen ääreen, jossa ei heilu mikään paizi Wokun hihat sen tarjoillessa herkkuja majan schnell Imbississä, ihan vaan valkoisella suditun Ikean tuoxuisen ison kuistin kaksineliöisen pelipöydän ääressä, Riitan soittaessa cd-soittimesta pienen pojan elämää. Kiva et niillä oli mistä valita.
ellauri004.html on line 768: on vastikään uudelleen löytäneet tän aapistotuuden.

ellauri004.html on line 1829: ja ei yksikään ajattele, mitä me tehneet olemme;

ellauri004.html on line 1836: sillä on niin päätetty, ettei yksikään pidä tuleman jälleen.
ellauri004.html on line 1848: 9. Älköön yksikään olko osatoin meidän röyhkeydestämme,

ellauri005.html on line 206: Mikä on elämän perimmäinen tarkoitus? Viiskytvuotispäivänäni yliopiston anatomian laitoksella, ubi mors gaudet succurrere vitae, virallisena floruit päivänäni, vedin kiitospuheessani ilmiselvän johtopäätöksen: ei mikään. Elämän tarkoitus on elämä itse. Sen kyllä tietää sarjakuvapiirtäjätkin nykyään (Fig. 1.). Aristoteles sanoi saman filosofisemmin: elämä on entelekiaa, aktuaalista, se on läsnä, meneillä, kunnes loppuu. Elämä on aktiviteetti, aktiviteetti on aspekti (terveisiä Orvokki Heinämäelle ja Marja Leinoselle sinne jonnekin! Tervemenoa sinne nilkki!), joka on oma päämääränsä, siis itsetarkoitus. Tarkemmin sanoen, Ari sanoo onnellinen elämä, siis elämän tarkoitus on onnellinen elämä, ei paska. Mutta tää on vaan tarkennus. Pääpointti on, että tää on nyt tässä.
ellauri005.html on line 211: Toinen tärkee hobby mulla on, ihan kuin nuorella don Jaimella: dona Carita. Tää harraste on sama kuin isolla Paulilla: hän on minun ristini, se sanoi, tarkoittaen Leaa. Ei se ole mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, se jatkoi. No, Lea sanoi vastaavasti Paulista: se on mukava noin kotioloissa.
ellauri005.html on line 234: Kuka sitten tahtoo tota murkkupesää? No ei mikään taho sitä taho as such, se syntyy ikäänkun itestään seurauksena pienemmistä tahtomisista. Niinkun on syntynyt jo monta kertaa eri elukoissa. Menestyvät mulkerot eka petkuttaa moraalilla mähemmät apupojixeen, mut lopulta nekin nielastuu systeemin syövereihin ite. Kaikkia viedään kun litranmittaa, mennään kierteellä kuin vesi lavuaarista tai paska alas pöntöstä, Samaa tietä kuljetaan kuin termiitit aikanaan, ja yksisoluiset niitä ennen. Seuraava askel on yhteiskuntaruumis. Skaalaedut ajaa aina tähän suuntaan.
ellauri005.html on line 461: Viimeisestä väitteestä ”Poliitikon velvollisuus on ennen kaikkea ajaa omien äänestäjiensä etuja” itselläni on selkeä mielipide: ei tietystikään, vaan koko Suomen (lue: johtoportaan, suom. huom.) etua, mutta huomaan edustavani tässä asiassa vähemmistöä.
ellauri005.html on line 625: Mitä tarkoitetaan vapaalla tahdolla? Sitä miettii kettukin. Ja päätyy samaan johtopäätökseen kuin Aristoteles. Aristoteleestä tahto on vapaa kun se voi toteutua, mikään ei estä, siinä kaikki. Ilman sitä ei tahdon vapaudesta ole paljon iloa (ks. kuva).
ellauri005.html on line 1872: kuin Battler Britton Korkkareissa ikään,

ellauri006.html on line 205: kuin ei mitään. Melkeinpä ei mikään,

ellauri006.html on line 652: Meillä ei mikään heilu.

ellauri006.html on line 896: murhamiehet ja pettäjät ei tule puoli ikääns.
ellauri006.html on line 1330: salawuoteisen silmät wartioizevat hämärää ja sanoo: ei minua yxikään silmä näe, ja panee peiton silmillensä.
ellauri006.html on line 1348: Jopi oli köyhäin isä (uskotaan, varmaan useiden), ja tuntemattoman asian se tutki witusti. Eikun wisusti, lukivirhe. (Tutun kuwaraamattu on fraktuuraa.) Se särki wäärän syömähampaat ja otti saaliin hänen hampaistansa. Varmaan otti kultahampaat talteen HY:n tavalla. Minä naurahdin alaisten puoleen, kun ne oli epätoivoiset, eiwätkä he koskaan pimentäneet iloisia kaswojani. Minun sanani jälkeen ei yxikään enää puhunut. Ugh. Olen puhunut. Näitä näki yliopistollakin. Nilkkejä.
ellauri006.html on line 1360: El Luihu terottaa taas, että wika ei voi olla jumalassa, se ei tee wirheitä, määritelmän mukaan. Se on aina oikeassa, se on asiakas, jolle me tuotetaan palveluita. Ei kannata waltaherroille öykkäröidä, ne on oikeassa, koska oikeus on ne ize. Ei korkeinta oikeutta voi haastaa enää minnekkään, paizi ehkä EU-tuomioistuimeen, mut meillä jutkuilla ei sellaista ole. Ei tää ole mikään Montesquieun vallan kolmijakomesta, vaan kaikki oikeudet on yhdellä ja samalla diktaattorilla. Hänen viimeinen sanansa on laki.
ellauri006.html on line 1381: Seuraawat kysymykset tuulispäästä käsin saattaa waikuttaa wähän epixiltä: Onx sulla yhtä paljon habaa kuin mulla? Onko sinulla käsiwarsi niinkuin jumalalla? ja taidatko yhdenkaltaisella äänellä jylistää hänen kanssansa? Pitäisikö sinun minun tuomioni tyhjäxi tekemän, ja minua wääräxi soimaaman, ollaxesi ize wanhurskaana? Sinun ja minkä armeijan? Mut näinhän se just on: tasapäinen oikeus on vaan tasaväkisten oikeutta, sillä oikeus on aina wahwimman. Ei se ole mikään ajatuswirhe, niin se nimenomaan on. Tää on wiiden pisteen wastaus 4 Jobin kirjassa.
ellauri006.html on line 1459: Mut miksi pysähtyä tähän? Eks pesä voisi olla koko tän pallon väki, ikään, sukupuoleen, lajiin katsomatta? Loppuis tää häikäilemätön pallon riisto itsekkään ihmislajin eduksi. Tule elukoiden jeesus ja pelasta pallo, vapahda pöppiäiset ihmispaholaisen vallasta!
ellauri006.html on line 1468: Heikkous (jos se nyt on heikkous etiikalle, joka on vaan toive, ei toimintaohje) tässä mun (ja miljoonien muiden) moraalissa on et se ei voi olla mikään kantin kategorinen imperatiivi. Mut Kant olikin täys ääliö, anaalinen harppisaku. Jos kaikki seisoskelee kadunkulmissa, ei kukaan pääse kulkemaan. Kun kaikki koittaa lisääntyä yhtä aikaa, maa täyttyy. Mut minkäs teet, en mäkään haluu uhrautua muiden puolesta, katella vierestä kun muut porskuttaa. Sotaa tää on, ja isompi sota tulee, kun resut loppuu. Darwinista se on ihan ookoo. Taistellaan olemassaolosta, hymysuin tai hampaat irvessä, ihan sama.
ellauri006.html on line 1727: Niin on lada meitä rakastanut, että puhkaisi ainoan ehjän renkaansa, jottei yksikään, joka ladalla ajaisi, hermostuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen hermoromahdus.

ellauri006.html on line 1757: - Mikään niistä ei ole sellaista paskaa kuin Pikkuinen rumpalipoika.
ellauri008.html on line 103: Ei liene mikään ruudinkeksijä, juonia

ellauri008.html on line 344: en enää mikään spermaohjus

ellauri008.html on line 483: Wiiksiwallu eläinmurhaaja Hemingway tietysti, tyhmä sonni Henry Miller, kaakelileukainen Knut Hamsun, valassarjamurhaaja Melville enimmäkseen (paitti se "mieluummin en" novelli). Conrad merenkävijä myös eri selvästi, en meinaa jaksaa lukea. Henry James on yllättävän ällö myös, vaikkei mikään sonni. Ite asiassa Dostojevskikin soveltuvin osin kuuluu tähän. Ja Paulo Coelho, mirabile dictu. Naismaista miesmäisyyttä on näet myös näiden harrastama nokintajärjestyksen vahtaus ja sitä palveleva pyhyyshymistely, vaikka itse ovat piipunrasseja. Mieskirjailijoita on selvästi jenkkijutkut Bellow, Malamud, Roth etenkin, Paul Auster. Amos Oz ei kuulu joukkoon, mut se ei ookkaan jenkki. Eikä Singer. Naismainen Åke-Håkan Knausgård on selvä mieskirjailija, sukuaan haukkumalla koittaa päästä julkuksi, alistamalla ylistää itseään ja lyttää naisiaan. (Mussakin voi olla sitä vikaa. Mut en sentään ole julkkis.) Bylsii lapsia, fanittaa Hamsunia, Hördeliniä ja Hitleriä, kaikki hulluja mieskirjailijakolleegoja. Hyi. Sen eka kirja enkeleistä oli aika hyvä.
ellauri008.html on line 1183: propagandavyörytykseen, kolumnikäännytykseen,

ellauri008.html on line 1328: Se sanoo opetelleensa kirjoittamaan jo 20 vuotta. Ennuste ei ole kovin valoisa. Vastikään se oli työkierrossa 1/2 vuotta opettelemassa aikakauslehtikirjoittamista. Sekö on vienyt siltä viimeisenkin järjenhivenen. Toimittajien kirjoitustaidon rapistuminen on lukijoiden alituinen murhe. Ihmekö tuo etteivät nuoret lue. Eihän tällaista jaxa jahnustaa dementti vanhuskaan. Alle yläkoulutasoa.
ellauri008.html on line 1333: eihän se ole mikään parodia enää, se on totisinta totta.
ellauri008.html on line 2165: Utilitarismi on kuin valistunut diktatuuri, se toimii ehkä ideaalimaailmassa, ei tässä. Tässähän ei toimi mikään, tää on ihan paska maailma. Ehkä susta, myhäilee Darwin, älä sure, ota palkinto. Musta tää toimii ihan kivasti. Ei niinkun suunnittelin, koska mä en suunnittele mitään. Se vaan tulee, ja sitten se menee.
ellauri009.html on line 1306: kuinka siinä sitten kävikään.

ellauri011.html on line 576: Kirjan perusteella Loirin tärkein rooli on ollut rakastajan rooli. "Mikään muu yksittäinen asia ei taannut Loirille niin suoraa tietä naisen vuoteeseen kuin silmiin katsoen lausuttu Cesar Vallejon runo." Naisia tulee ja menee siihen tahtiin että tukkimiehen kirjanpito ei pysy perässä. "Marita Hakalan kanssa on ollut eniten yhteistä: nautinnollista erotiikkaa, yliluonnollisia kokemuksia ja uskoa jälleensyntymiseen."
ellauri011.html on line 584:

Monille jotka uskoo mystiikkaan ei ole kovin tärkeetä onko se mihin ne uskoo totta, totuus ei ole niille mikään prioriteetti. Tieto ei ole niille pyhempää kuin satu. Ne ei ole tietouskovaisia, kuivia kireitä realisteja. Ne on loivempia ihmisiä, leväperäisiä, löyhäperseitä. Sillä lailla menee elämäkin lupsakammin.
ellauri011.html on line 837: väliin ikäänkun herää transsista, muistaa taas

ellauri011.html on line 980: Mikään ei ole niin onnellinen kuin menestynyt narsisti. Ja sen puoliso.
ellauri011.html on line 1078: Perinteinen vastaus teodikeaan on et sullon kurjaa, koska sä oot ollut ilkeä, tai josset sä, niin sun esi-isät, oliko se kolmanteen vai neljänteen polveen saakka. Tää selittää miks pikkuvauvoillekin voi käydä kalpaten. Kaikilla on kurjaa, koska me ollaan perusilkeitä, perisyntisiä, se on ihan geeneissä. No sehän on ihan totta, paitsi toi "koska" sana. Ei se ole mikään rangaistus eikä vika, se on tän elämisen piirre. Eikä me aina olla ilkeitä, enimmäkseen vaan silloin kun on jotain kilpailtavaa, eli nollasummapeliä. Vatsa täysinä ja pussit tyhjinä voidaan olla kilttejä. (Naisille myös pussit täysinä.)
ellauri012.html on line 223: Aloin kelata koko juttua uudestaan, ja huomasin saman surun painavan kuin sillon kun jutut alko heittää häränpyllyä. Vaikka ajan olisi pitänyt parantaa haavat, riitti nähdä sun kuvaavan niitä kirjeessä, niin ne aukes ja alkoi vuotaa taas. Mikään ei voi pyyhkiä muistista mitä sä (sic) olet kärsinyt sun sepustusten tähden. En voi olla ajattelematta Aberikin ja Lotulfin pirullista kaunaa. Julma setä ja loukattu rakastaja on aina kipeinä mun silmissä. En koskaan unohda mitä vihollisia sun jutut ja mitä kateutta sun kunnia nostatti sua vastaan. En koskaan unohda miten sun maineen, jonka olit kyllä ansainnut, silppus ja räjäytti ilmaan valeuutiset. Eiks sun jumaluusoppi tuomittu poltettavaks? Eiks sua uhattu elinkautisella? Turhaan peruutit noi mielipiteet, mikään ei auttanut, päätettiin et sä olet vääräoppinen! Mistä noi kaks väärää todistajaa syytti sua Sensin kokouksessa? Mitä skandaaleja kaivettiin esiin Parakleteen, sun kappelin nimestä? Mikä myrsky syntyi munkkikoplan joukossa sua vastaan kun kutsuit niitä veljiksi? Tää meidän takaiskujen historia, jonka sä kerrot niin liikuttavasti, sai sydämeni vuotamaan verta. Mun kyynelet, joita en pysty estämään, on tuhrineet puolet kirjeestä; kunpa oiskin putsannet sen kokonaan, ja et mä oisin palauttanut sen sulle siinä kunnossa; sit olisin ollut tyytyväinen et förbin sen; mutta se otettiin multa pois liian pian.
ellauri012.html on line 249: Et voi olla muistamatta (eihän rakastavaiset unohda) miten mieluusti mä kuuntelin päivät pitkät sun saarnoja. Miten mä sulkeuduin sun lähdettyå kirjoittamaan sulle; kuinka olin kärsimätön kunnes kirje tuli perille; miten vaikeaa oli löytää viestinviejiä. Tää detalji voi yllättää sua, ja saatat kärsiä kun kuulet jatkon. Mutta mä en aio enää hävetä että mun rakkaudella ei ollut rajoja, mä oon tehnyt vielä enemmän. Olen vihannut itseäni jotta rakastaisin sua; tulin tänne vankeuteen tuhoomaan itseni et sulla olis mukavaa ja helppoa. Mikään muu kuin hyve ja täydellinen rakkaus ei voisi saada tälläistä aikaan. Pahe ei tämmöistä synnytä, se on liikaa kiinni ruumiissa. Ruumiillinen rakkaus rakastaa elävää ruumista, ei kuollutta. Tää oli mun sedän käsitys; se mittasi mun hyvyyttä mun sukupuolen mitalla, ja luuli että rakastin kikkeliä enkä ihmistä. Turha vaiva; mä rakastan sua enemmän kuin koskaan, ja kostan tällä lailla sille. Rakastan sua hellästi elämäni viimeiseen hetkeen saakka. Aikaisemmin mun rakkaus ei ollut ihan näin puhasta; silloin rakastin sua sekä mielellä että ruumiilla. Mutta silloinkin sanoin että sydän oli tärkeintä, ja kikkeli vaan bonusta.
ellauri012.html on line 263: Mut voi! missä on noi onnelliset ajat? Nyt valitan rakastajaani, ja mulla ei ole muita iloja kuin tuskalliseet muistot menneestä. Kaikki te menneet kilpailijat jotka katoitte mua kadehtien, kuulkaa, se teidän kadehtima ei enää ole mun. Rakastin sitä; mun rakkauteni oli sille rikos ja rangaistuksen syy. Mun kauneus kerran lumosi sen; toisiimme tyytyväisenä me vietettiin hienoimmat päivämme rauhassa ja onnessa. Jos se oli rikos, olkoon vaan, tykkään siitä vieläkin. Mä en sure muuta kuin että nyt mun pitää olla ilman. Mut mitä sanonkaan? Mun onnettomuus oli että mulla oli julmat sukulaiset, joiden ilkeys tuhosi meidän onnen; jos ne olis ollut järkeviä, olisin ollut onnellinen mun rakkaan miehen kaa. Mut ei! Ne oli tosi julmia kun ne raivossaan laitto roiston yllättämään sut unessa! (Roistot siis sahasivat irti Abelardin munat, ikäänkuin väänsivät siltä irti kikkelin. Tää oli se suuri onnettomuus josta ei suoraan sovi puhua.) Missä mä olin silloin? Olisin tosi mielelläni puolustanut rakastettua; olisin suojellut sua väkivallalta henkeni hinnalla. Äh! minne tää liika into on viemässä mua? Rakkaus säikähtää ja häveliäisyys vie mun kielen.
ellauri012.html on line 265: Mutta sano mistä johtuu ettet välitä musta enää kun mä oon luostarissa? Tiedät että mikään muu ei saanut mua siihen kuin sun sun häpeä, enkä mä suostunut siihen vaan sinä. Sano miksi olet noin kylmä, tai anna mun edes kertoa mun oma näkemys. Eikös vaan ollutkin pelkkä nautinnonhalu joka sai sut kihloihin mun kanssa? Ei kai mun hellyys, joka ei jättänyt mitään toivomisen varaa, sammuttanut sun intoa? Heloise raiska! sä miellytit silloin kun yritit välttää sitä; ansaitsit suitsutusta kun pysyit loitolla kädestä joka jakoi sitä; mut heti kun sydän pehmeni ja antoi perään, kun omistauduit ja uhrauduit, sut hylätään ja unohdetaan! Tiedän ikävästä kokemuksesta, että on luonnollista vältellä niitä joille ollaan liikaa velkaa, ja että ylenmääräinen anteliaisuus aiheuttaa välinpitämättömyyttä eikä kiitollisuutta. Mun sydän antautui liian pian ansaitakseen valloittajan kunnioituksen; otit sen vaivatta ja heität sen yhtä helposti sivuun. Mutta vaikka olet epäkiitollinen, en mä ole tässä hyvällä mukana, ja vaikka mun ei pitäisi elätellä toiveita, silti haluisin salaa sun vielä rakastavan mua. Kun lausuin surullisen nunnalupauksen, mulla oli mukana sun viimeiset kirjeet, jossa sanoit vielä olevasi kokonaan mun, etkä koskaan eläisi muuten kuin rakastaen mua. Sulle mä tarjouduin siis; sulla oli mun sydän ja mulla sun; älä vaadi mitään takaisin. Sun pitää sietää mun tunne jonakin sellaisena joka kuuluu sulle, ja josta sä et voi koskaan luopua.
ellauri012.html on line 269: Miksi salaisin sulta mun kutsumuksen salaisuuden? Ei mua saanut tänne mikään usko eikä innostus. Sun omatunto tietää sen enemmän kuin hyvin, et voi kieltää. Silti täällä ollaan, ja tänne jään; tähän paikkaan on onneton rakkaus ja julma suku mut tuominneet. Mutta jos sä et enää huoli musta, jos jos menetän sun kiintymyksen, mitä mä olen voittanut tällä vankeudella? Mitä korvausta voin saada? Meidän rakkauden onnettomat seuraukset ja sun arvonmenetys on pukeneet mun päälle siveyden vaatteet, mutta mä en ole katuvainen. Turhaan siis täällä häärin. Muut on jumalan morsiamia, mä miehen; ristin kannattajien joukossa olen halun orja; uskonyhteisössä omistaudun vaan mun Abelardille. Olen hirviö! (Vähän rukoilua seuraa.)
ellauri012.html on line 276: Ei; sellainen epäilys loukkaisi meitä molempia: hyve on niin kaunis et sitä on pakko halaata kun näet sen sulot, ja pahe liian karmea et sitä vois sietää kun sen muodottomuuden näkee. Ei, kaikki mikä sulle on mieleen näyttää musta ihanalta, ja mikään ei ole rumaa kun mä oon sun kanssa. Mä oon heikko vaan kun mä olen yksin ilman sun tukea, ja siksi on sun asia tehdä musta sellainen kuin haluat. Vittu miten mä toivon ettei sulla oisi sellaista valtaa muhun! Jos sulla olis jotain syytä pelätä mua, sä et olis noin välinpitämätön. Mutta mitä sulla on pelättävää? Olen tehnyt liian paljon, ja nyt en voi tehdä muuta kuin niittää sun kiittämättömyyttä. Kun elimme onnellisina yhdessä, olisit voinut epäillä oliko se mielihyvä vai kiintymys joka liitti suhun mut, mutta mun oleminen täällä kyllä poisti epäilykset siitä. Täälläkin mä rakastan sua yhtä paljon kuin ulkona maailmassa. Jos se olisi ollut vaan mielihyvä, enkö mä ois löytänyt muita keinoja sitä hankkia? En ollut kuin 22, ja onhan niitä muitakin miehiä kuin Abelard. Ja kuitenkin mä hautasin itseni elävältä luostariin, ja jätin elämän iässä jolloin oisin voinut vielä nauttia siitä täysillä. Sulle pyhitän nää katoovan kauneuden jämät, nää leskenyöt ja tylsistävät päivät; ja koska sä et ota niitä vastaan, mä otan ne sulta ja tarjoon ne taivaalle, teen näin uudelleen lämmitetyn näkyleivän mun sydämestä, mun päivistä, mun elämästä!
ellauri012.html on line 299: Mitä kaikkea mä oonkaan koittanut! Mä olen nostanut käteni itseäni vastaan; olen treenannut niin maan perhanasti; kirjoitan kommentteja Paavaliin (paska homma); kinaan Aristoteleen kanssa: lyhyesti sanoen teen kaikkea mitä tein ennen kuin bylsin sua, mut kaikki turhaan; mikään ei onnistu sua torjumaan. Voi nenä, älä lisää mun kurjuutta olemalla uskollinen; unohda, jos voit, suosionosoituksesi ja niiden antama oikeutus muhun; anna mun välittää susta viis. Kadehdin niiden onnea jotka ei oo koskaan rakastaneet; onpa heillä rauhallista ja iisi olo! Mutta nautinnon vuoksea seuraa aina katkeruuden luode; olen nyt siitä vissin varma; mut vaikka mua ei enää petä rakkaus, en ole parantunut. Järki tuomitsee, mut sydän hurraa. On se heikkoa etten pysty vapautumaan tunteesta jonka niin monet asiat, tää paikka, mun persoona ja mun häpeä koittaa tuhota. Annan periksi välittämättä että parempi vastustuskyky pyyhkisi pois mun vanhat synnit, ja korvaisi ne ansioilla ja laakereilla. Miksi sä käytät kaunopuheisuuttas haukkuakses mun pakoa ja vaikenemista? Lakkaa puhumasta meidän jimbajamboista ja sun täsmällisestä osanotosta niihin tilaisuuksiin, mulla on tarpeeksi kärsimistä ilman että ajattelen niitäkin. Kai filosofiasta olisi paljon etua, jos sen avulla opittaisiin hallitsemaan himojamme? Kyllä tässä piisaa ponnistusta, repsahduksia, angstausta! Mitenkä kauan me ollaan eksyksissä tässä sotkussa, kykenemättöminä järkeilemään, hillitsemään itseämme, hallitsemaan tunteitamme?
ellauri012.html on line 345: Sä toivot että sun kuoltua mä hoitaisin sun tuhkat ja pakkaisin ne kuntoon. Kurjuus! Missä mielentilassa sä keksit nää synkät aatteet, ja miten sä voit kuvailla ne mulle? Eikö pelko mun slaagista saanut kynää putoomaan sun kädestä? Ei yhtään taas ajatellut, tietystikään, kaikkia niitä tuskia jotka sillä mussa aiheutit? Taivaskaan, niin ilkeä kun se onkin ollut, ei ole niin julma että antais mun elää hetkeäkään sun jälkeen. Elämä ilman Abelardia ois sietämätön rangaistus, ja kuolema ihan herkkua, jos siten päästäisiin taas yhteen. Jos taivas yhtään kuuntelee mun alituista huutoa, sun päivät on pitemmät ja sä hautaat mut.
ellauri012.html on line 349: Kun olet vaeltanut vaellukses loppuun täällä alhaalla, sanoit että haluut tulla haudatuksi Parakleteen tontille, jotta sä olisit aina mun silmien alla ja mielessä. Luulitko että sun mun mieleen kaivertamat jäljet voi koskaan kulua jäljettömiin, tai että mikään ajan kulu voi kuluttaa pois sun hyväntekeväisyyksien muiston täältä? Ja milloin mä ehtisin noita sun vaatimia rukouksia pomiloida? Hemmetti! Mulla on sillon tuhat muuta huolta, sillä semmoinen onnettomuus ei jättäisi hetken rauhaa. Voiko mun heikko järki kestää sellaista runkutusta? Kun mä olen hulluna ja raivoon taivastakin vastaan, mä en pehmitä sitä mun huudoilla, vaan haastan sitä haukkuen. Miten mä sit rukoilisin ja miten kestäisin suruani? Mä lähtisin mieluummin messiin kuin järjestäisin sun hautajaisia. Sua varten, Abelard, mä elän, ja jos sut temmataan pois multa, ei mulla ole mitään käyttöä mun kurjille päiville. Aargh! Mitä valituksia mä voisin tehdä jos taivas julman säälin vallassa säästäisi mut sillä hetkellä? Kun mä vaan ajattelenkin tätä viimeistä eroa, mä tunnen kaikkia kuoleman tuskia; millaista se sitten tulee olemaan jos se kauhea hetki joskus koittaa? Älä hittovie tunge mun mieleen niin surullisia ajatuksia, jos et rakkaudesta niin edes säälistä.
ellauri012.html on line 355: Abelard hyvä, sääli mua! Onko kukaan koskaan ollut näin onneton? Mitä korkeemmalle sä korotit mut muiden naisten yli, jotka kadehti multa sun rakkautta, sitä suuremmin mä kärsin nyt mun menetyksestä. Mut korotettin onnen huipulle vaan että putoisin sitä rajummin. Mun mielihyvät oli vailla vertaa, ja nyt mikään ei vedä vertoja mun kurjuudelle. Kerran mun iloa kadehti mun kilpailijat, mun nykyinen kurjuus säälittää kaikkia ketkä näkee mut. Mun onnenpyörä on aina käynyt ääripäissä, se on kasannut mulle suurimmat lahjat ja sitten suurimmat kärsimykset; ovelana kiduttajana se on tehnyt koettujen ilojen muistosta loppumattoman kyynellähteen, kerran ne oli tosi hieno lahja, nyt pois otettuina sanomaton suru. Siinä sen ilkeys on onnistunut totaalisesti, ja mun nykyiset tuskat on suhteessa yhtä katkerat kuin kokemani hekkuma oli suloinen.
ellauri012.html on line 357: Se mikä vielä enemmän lisää mun kärsimyksiä on että meillä alkoi mennä huonosti just silloin kun se oli vähiten ansaittua. Kun me hilluttiin estotta syyllisessä lemmessä, mikään ei pannut vastaan, mutta tuskin me oltiin peruutettu siitä vähän ja menty naimisiin, niin silloin taivaan viha putos meidän päälle yhdellä rysäyksellä. Ja kuinka barbaarinen oli sun rangaistus! Äh! Mikä oikeus julmalla sedällä oli meidän yli? Me oltiin yhdytty toisiimme jo ennen alttaria, ja tän olisi pitänyt suojella meitä vihollisten raivolta. Sitäpaitsi me oltiin erottu; sulla oli kiireitä luentojen kanssa ja opetit oppineelle yleisölle salaisuuksia joita parhaatkaan päät ennen sua ei olleet lävistäneet; ja mä sun käskystä painuin luostariin. Kulutin siellä päiväkausia ajatellen sua, ja joskus miettien saarnoja joita piti opetella. Just tällä hetkellä se rangaistus kaatui meidän päälle, ja sä joka olit vähiten syyllinen jouduit sen barbaarin koston kohteeksi. Mutta miksi raivoisin Fulbertille? Mä, mä kurja olen sut tuhonnut, ja olen kaikkien sun kurjuuksien syy.
ellauri012.html on line 361: Ja sama paha henki teki Heloisesta Abelardin kuohitsimen. Ainoa lohtu mikä mulla on on että mä en tehnyt sitä tahalteen, mä en petkuttanut sua; mut mun uskollinen rakkaus koitui sun tuhoksi. Ehkä mä teinkin tyhmästi siinä että mä rakastin sua niin järkkymättä, mut en mä osaa sitä katua. Mä yritin miellyttää sua oman kunniani kustannuksella, sain siis mitä ansaitsin, tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Niinpian kuin olin varma sun rakkaudesta, en vitkastellut hetkeäkään ennenkuin annoin sulle; Abelardin rakkaus oli mun mielestä niin suuri kunnia, ja mä kaipasin sitä niin kärsimättömästi etten voinut olla uskomatta siihen heti. En käyttänyt kunniallisuuden ja väheksynnän puolustusaseita; nää keinot joilla me naiset vastustetaan miesten välitöntä tyydytystä ei mua paljon hidastanu. Mä yritin vaan vakuuttaa sut mun tunteista. Uhrasini kaikki mun rakkaudelle, ja annoin velvollisuuden antaa tietä pyrkimykselle tehdä onnelliseksi sen ajan kuuluisin ja sivistynein julkero. Jos mikään näkökohta saattoi mua hidastaa, se oli just mun rakkaus. Pelkäsin että jos mä annan heti kaiken, niin sä pitkästyt, ja etsin uutta jännitystä jostain muualta. Mutta sun oli helppo vakuuttaa mut ettei siitä ollut pelkoa, enkä mä sitä halunnutkaan. Mun oisi pitänyt ennakoida muita todennäköisempiä ikävyyksiä, ja ottaa huomioon että ilojemme menetyksestä voisi tulla mun loppuelämäni kurjistus.
ellauri012.html on line 369: Näiden taistelujen keskellä koitan edes piilottaa heikkouteni niiltä jotka sä olet antanut mun hoitoon. Kaikki mun alaiset ihailee mun hyvettä, mut jos niiden silmät vois tunkeutua mun sydämeen, mitä ne näkiskään siellä? Mun tunteet siellä kapinoi; mä käsken muita mutten pysty käskee itseäni. Mulla on valepuku, ja tää valehyve on tosi pahe. Miehet pitää mua kiitettävänä, mut mä olen syyllinen jahven silmissä; niiltä ei mikään pysy piilossa, ja se näkee suonikiekuroiden läpi suoraan sydämeen. Mä en välty paljastukselta. Ja kuitenkin on kova homma pitää yllä edes tää hyveen näköiskuva, joten kait tääkin teeskentely jotain hyvittää. En aiheuta skandaalia maailmalle, joka on herkkä ottamaan huonoja vaikutteita; en heiluta hyveen venettä noille jotka on mun käskyläisiä. Sydän täynnä rakkauta yhteen mieheen opetan niitä rakastamaaan yhtä jumalaa. Maisten nautintojen hurmaamana koitan näyttää niille että ne on kaikki turhuutta ja petosta. Mulla on just tarpeeksi voimaa kätkeä niiltä mun kaipaus, sitä kai on pidettävä armon työnä. Jos se ei saa mun aikomuksia hyviksi, se ainakin estää mua jauhautumasta jyviksi.
ellauri012.html on line 371: Ja siltikin on turha edes yrittää erottaa näitä kahta: ne jotka ei ole vanhurskaita on syntisiä, ja ne jotka hidastelee hyvän kanssa jää siitä jälkeen. Sitäpaitsi ei pitäisi olla muita motiiveja kuin rakkaus jumalaan. Voi vinde! mitä toivoa on sit mulla? Mun sekavuus johtu enemmän pelosta loukata miestä kuin suututtaa jumalaa, ja mä käytän vähemmän aikaa sen miettimiseen kuin edelliseen. Just niin, sun käsky vaan, eikä mikään oikee kutsumus lähetti mut tähän luostariin; mä koitin helpottaa sun oloa enkä pyhittää itseäni. Mä oon niin onneton! Mä revin itseni irti kaikesta mistä pidin; hautaan itseni elävältä; harjoitan mitä tiukinta paastoa ja kaikkia muita julmuuksia joita täällä tehdään; ruokin itseäni kyynelillä ja suruilla; ja tästä huolimatta en ansaitse mitään näillä harjoituksilla. Mun väärä hartaus on kauan pettänyt niin sua kuin muitakin, sä oot luullut että mä oon rauhoittunut vaikka mä oon häiriintyneempi kuin mä oon ollut ikinä. Sä uskottelit itsellesi että mä olin ihan omistautunut tälle hommalle, mutta mulla ei ollut muuta harrastusta kuin tää rakkaus. Tässä harhassa sä pyydät multa rukouksia - hitsi! mä tarvitsen niitä sulta! Älä oleta mitään mun hyveistä tai huolesta; mä horjun, tue mua sun neuvoilla; mä oon heikko, vahvista ja ohjaa mua sun ohjeistuksilla.
ellauri012.html on line 395: Sä moitit mua hyvin auliisti etten ole kirjoittanut uutisia; mun sairauteni selittäköön sen. Mä en jätä käyttämättä mitään tilaisuuksia sun muistamiseen. Kiitos vaan kun sanot että mun vaikeneminen on sua hermostuttanut, ja mun terveyttä koskevasta huolenpidosta. Sä siis olet aika huonossa hapessa itse, ja äsken luulit jo et tulee noutaja. Kylläpä sä julma mies kerrot kylmästi uutisen jonka tiedät huolettavan mua. Kerroinhän mä edellisessä kirjeessä miten mua masentais jos sä kuolisit, ja jos sä yhtään välität musta, sä vähän hellität noita harjoituksias. Mähän tarviin sun neuvojas, ja siksi sun pitäis pitää huolta itsestäs; - mut en mä viitsi väsyttää sua nalkuttamalla. Sä toivot ettei me unohdeta sua meidän rukouksista; No jo, Abelard kulta, voit olla varma että tää tiimi on sun takana; se omistautuu sulle etkä voi epäillä sitä unohtamisesta. Sä oot meidän iskä ja me ollaan sun tyttöjä; sä oot meidän opas, ja me alistutaan sun ohjaukseen ihan varmoina et sä oot kunnon veijari. Sä käsket, me totellaan; sä juhlit, me pakataan. Me toteutetaan pilkuntarkasti mitä sä oot käskenyt. Me ei ruoskita itseämme enempää kuin sä suositat, ettei olla virkaintoisia ja ylitetä normia. Sanalla sanoen, mikään ei ole oikein ilman Abelardin leimaa. Kerrot yhtenä hämmennykseen aiheena että jotkut meidän siskoista on huonoja esimerkkejä, että ne ei yleisesti ottaen ole tarpeeksi tiukkoja. Näyttäks tää sulta oudolta kun tiedät millä jengillä luostarit täyttyy nykyaikana? Kysyykö iskät tyttäriltä onko ne kiinnostuneita ennenkuin ne sulkee ne kiven sisään? Eikö oma etu ja maan tapa oo niiden ainoo ohjenuora? Siksi luostareissa on paljon poppoota joilla on joku kohujuttu takana. Mut kerropa tarkemmin mitä väärinkäytöksiä on sun korviin kiirinyt, ja neuvo miten mä korjaan ne parhaiten. Mä en ole ite havainnut mitään löyhiä kuminauhoja; kun löydän, niin kiristän ne kyllä. Mä teen tarkastuskierroksen joka ilta, ja lähetän karkulaiset takaisin huoneisin; sillä muistan kyllä mitä seikkailuja tapahtui taannoin Pariisin konventeissa.
ellauri012.html on line 432: Läpytätkö nyt Heloise mun idealle et sä lähtisit pyhimysten kelkkaan? Saaks sä mun sanoista mitään iloa katumisen harjoituksiin? Eiks sua kaduta sun sekolut, etkö sä haluisi kuin kristuksen huora pestä sun pelastajan jalat kyynelilä? Jos sulla ei ole vielä näitä palavia toiveita, rukoile et sä saisit ne. Mä en koskaan lakkaa suosittamasta sua johtoportaalle mun rukoksissa, ja pyydän herroja auttamaan sua sun suunnitelmassa kuolla pyhänä (jos hyvin käy jo ensi pyhänä). Sä oot sanonut heido maailmalle, ja mikä sua enää pitäisikään siellä? Nosta katse aina tonne ylöspäin siihen jolle olet pantannut elämäsi. Elämä täällä murheen laaksossa on paskamaista; ihan nää elämän välttämättömyydet kuten kusella käynti on tuskaisaa vammaiselle pyhimykselle. Loordi, sanoi kuninkaallinenkin profeetta, siis ennustajakunkku, vapauta mut välttämättömyyksistä. Monet on ressuja jotka ei edes tiedä sitä; ja silti ne on vielä ressukampia jotka tietää kurjuutensa eivätkä silti voi vihata tätä menoa. Ihmiset on hulluja kun ne paneutuu maallisiin asioihin! Ne kyllä sit huomaa virheensä kun on liian myöhäistä. Tosi pyhimykset ei erehdy silleen; ne vapautuu aistinautinnoista ja himoitsee vaan ylös taivaaseen.
ellauri012.html on line 436: Jumala ihan tosissaan tahtoo meidän selviävän, ja on tehnyt kaiken niin helpoksi kuin pystyy. Vanhassa sopimuksessa lukee taulukoissa mitä kaikkea se meiltä vaatii, ettei mene aikaa etsiessä oikeata pykälää. Uudessa sopimuksessa on poikkeuspykälä, jotta ei koskaan tartte ihan luovuttaa; ainahan voi tärpätä, armo käydä oikeudesta, kun osaa just oikeeseen aikaan kääntää kelkkansa. Eikä siinä kaikki! se on valinnut joukosta aina jotakin erityisen eteviä miehiä (juu, se sanoi kyllä meitä miehiä), jotka esimerkillään innostaa muita tekemään velvollisuutensa. Tähän hän on sittemmin valinnut myös muitakin ikään, sukupuoleen tai kuntoon katsomatta. Koita siis yhdistää persoonaasi kaikkien noiden esikuvien hyviä puolia. Ole puhdas kuin neitseet, ankara kuin ankoriitti, innokas kuin pastori tai piispa, ja sitkeä kuin halstarilla käristetty marttyyri. Ole eksakti kuin matemaatikko, täytä koko ikäsi kaikki pyhän ja valistuneen esimiehen vaatimukset, niin sitten kuolema, jota muut enimmäkseen kauhistelee, tuntuu susta ihan helpotukselta.
ellauri012.html on line 444: Toivon tosiaan Heloise, että kun olet kyllin pahoitellut aiemman elämäsi väärinkäytöksiä, sä kuolet oikeen miellyttävän vanhurskaan kuoleman. Aah, onneks meitä on vähän jotka päästään siihen! Ja miksi? Koska on niin vähän niitä jotka rakastaa ristuksen ristiä. Kaikki haluis pelastua, mut harvat viitsii nähdä riittävästi vaivaa. Vaikka me voidaan pelastua ihan vaan ristin avulla, miks ihmeessä kieltäytyä kantamasta sitä vähän matkaa? Kantohan pelastajakin sitä jonkun matkaa (vaikka sitäkin kyllä autettiin, ei se ollut mikään muskelimasa itsekään), se kuoli meidän puolesta (no, kyllähän mekin vielä kuollaan, mut se on eri asia), niin miksei mekin kanneta sitä ja haluta kuolla? (Ei jessekään nyt varsinaisesti iloiselta vaikuttanut ennen kuolemaansa, vaikka lopuksi sille kävikin paremmin kuin hyvin.) Kaikilla pyhimyksillä on ollut kurjaa, ja pelastusmiehelläkin oli jotain kurjuutta enimmän aikaa (paitsi ehkä Kaanaan häissä, ja muutamissa muissa bileissä, Magdaleenan seurassa). Älä siis luule pääseväsi liian helpolla. Risti, Heloise hyvä, on aina käsillä, älä marise vaan ota se vastaan iloisella naamalla, muuten se tuntuu painavalta eikä siitä ole sulle vastaavaa hyötyä. Mut jos sä kannat sitä reippaasti vaikka tiukka mutru huulessa, niin näistä kärsimyksistä kasvaa luottamusta, josta löydät lohtua. Kuuleppas mitä sanoo pelastusmies: lapsi, kiellä itsesi, älä mua, ota ristisi ja tule perässä. Äh Heloise, mitä epäilet? Eiks tää kuulosta susta hyvältä diililtä? Eiks näin ystävällinen tarjous vakuuta sua? Varo Heloise, ettes torju tätä toista puolisoa joka vaatii sua, se on pelottavampi kuin mäkään olin. Jos se suuttuu suhun ja sun kiittämättömyyteen, sen rakkaus muuttuu kiukuksi ja se kostaa sulle. Miten sä kestät sitten sen tuomiota lautakunnan edessä? Se syyttää sua sen armon halveksunnasta, ja näyttää sulle omat haavansa. Mitäs siihen sanot? Se on sitten leppymätön, se sanoo sulle: mene ylpistelijä, ja pala ikuisessa hellassa. Mä eristin sut maailmasta, virutin sut yksinäisyydessä ja sä et äänestänyt mun suunnitelman mukaan. Mä koitin parhaani pelastaakseni sut, mut sä vaan itsepäisesti munasit itsesi, antaa vetää sitten vaan tonne vasemmalle vuohten joukkoon.
ellauri012.html on line 598: Tyttöin kasvatus naimaikään asti


  • ellauri012.html on line 844: Naapureiden nimby asenteissa ja virkavallan tökerössä toiminnassa ei mikään ole muuttunut. Niinkuin ei liioin Al Koholissa, Baabelin hävitetyn tyttären, kaksoisvirran maan piscuistenkaan kohdalla. Niitä länsisählämit, urhea pikku Suomi hännänhuippuna, oisivat taas paiscaamassa ciween raamatullisella innolla.
    ellauri012.html on line 846: Apina ei muutu mixikään. Vie sika Saxaan, vaikka Frankfurtiin, tuo se kotiin, sama se on pikku sika sieltä tultuaankin. Vaikka voissa paistaisi. Kiltistä ei tullut tuhmaa eikä tuhmasta kilttiä. Se oiskin satua. Kiltti pääsi lettu eloon jetsettiin niinkuin Ivana Trump. Tuhmat on nyt jauhettuina jyvix, mylvii Disneyworldissa Donald Trumpin vaalikarjana. Tyhmä on tyhmä vaikka voissa paistaisi. Ei pääse babiaani punaisesta pyllystään. Haukkuu väärää puuta aina vaan. Liimaa kostoxi vaikka verisen housukilven resepsuunin ikkunaan.
    ellauri014.html on line 166: Ennen kaikkea se oli rotinkainen nousukas, joka pyrki osaltansa tienaamaan siirtomaiden ja teollisuuden seurauxena alkaneesta aateliston rappiosta ja rupusakin noususta. Lähti apinoimaan 1740 ilmestynyttä britti bestselleriä, Richardsonin kirjeromaania Pamela piukkapeppua. Sama idis, päähineet vaan toisinpäin. Koitti päästä ansaizemaan izekin kuten vaurastunut kolleega, ja ansaitsikin, ainakin sai paljon nimeä, ja peppua. Tätä oli samaan aikaan paljon liikkeellä. Vrt Fieldingin Shamela, ja Joseph Andrews 1742, jonka olen lukenutkin. Se oli sentään vähän hauskempi, vaikkei mikään kuoliaaksinaurattaja sekään. Sveitsari oli kakskyt vuotta briteistä jäljessä.
    ellauri014.html on line 189: Käänty myöhemmin takasin kalvinistiksi päästäkseen kotiin Geneveen. Mitä välii mikä uskonto kuha on joku, se ajatteli. Mistä kukaan ei tietystikään tykännyt, ei uskovaiset eikä sen ateistikamut.
    ellauri014.html on line 272:

    Koitan tässä kertoa mitä Julie-kirjassa oikeen tapahtuu. Tai ei oikeestaan kiinnosta sen juoni, eikä siinä olekaan kummoistakaan juonta sen enempää kuin uudemmissakaan saippuaopperoissa tai izehoitokirjoissa, samanlaista suoltoa tyyliin kuinkas sitten kävikään. Tales to thrill striped-ass baboons. (Sen nimistä lehteä luki Fabulous Freak Brothersin stetsonpäinen kaveri 70-luvun underground-sarjixessa.)
    ellauri014.html on line 311: Rusakko vanha nyhtänköljä neuvoi vonkauskonsteja jo esipuheessa. Ei riitä vaan toistaa anna anna, mä haluuuuun. Pitää vuorotellen kuumentaa ja jäähdyttää, ikäänkuin nyiskellä pilkkiä pokan nenän edessä, kehua vuorotellen sitä ja izeään, jotta pysyy mielenkiintosena.
    ellauri014.html on line 424: Fast Showssa hintahtava lordi oli Ralph, sen juro maamies oli Ted. Pröö on siis Ted, tästä eteenpäin. Lucus a non lucendo, ikäänkuin.
    ellauri014.html on line 572: Tuotantokausi 2 päättyy palohälytyxeen: joku on pöllinyt Jullen pinkan rakkauskirjeitä! The game is up! Kuinkas sitten kävikään. Tää on ilmettyjä Kauniita ja rohkeita: joka tuotantokausi päättyy niin että jengi seisoo jostain käänteestä ällistyneinä huuli pyöreenä. Älkää missään nimessä missatko seuraavaa jaxoa. Kyllä jännittää. Jaksan tuskin lukea.
    ellauri014.html on line 755: Alaviitteessä JJ oudosti vittuilee vielä Clairelle, omalle kexinnölleen, et se on moukkamainen sveizitär, joka tahkoo vizejä ihan vaan saadaxensa läpyjä. R. ei ole mikään keveen tyylin ystävä. Syvällä se ui syntilastissa. Cunnon Calvinisti happamessa ranskankermakastikkeessa. Ehkä se Clairen kautta kuittailee joillekin tutuille, niille jotka nauroi sille eikä antaneet.
    ellauri014.html on line 765: Ted raportoi paratiisin meiningistä Ralphille ihan sivukaupalla. Tää ei ole mikään kirje, tää on tilanhoito-opas. Nyt eletään kuin sveiziläinen Robinsonin perhe kaikki yhessä kädestä suuhun, omin käsin onneen, kaikki on siistiä ja käytännöllistä, ei liika hienoa. Kukot kiekuu, kanat kaakattaa. Wolmarilla on tuottavuudesta ihan väärä käsitys, se luulee että maa tuottaa sitä enemmän mitä on väkeä ja suita syömässä. Ikävä ylläri on sillä edessä.
    ellauri014.html on line 795: Rusakon mukaan jos lakeijat on sovussa, ne petkuttavat isäntäänsä yhdessä; jos ne on luotettavia isännälle, ne kilpailee. Voihan se ollakkin vähän niin. Kolmen pelaajan peli on epätasapainoinen. Ei tää ole mikään win win peli liioin, kun kyykytetään toisia.
    ellauri014.html on line 844: Alaviitteessä Rusoo nälvii naisia jotka unelmoi pysyvästä lemmestä: älä unta nää. Jos pysyisitte aina nuorina ja mehukkaina, olis jotain kanttia sellaisesta edes haaveilla. Mutta ei. Eikä siltikään, kaipaahan mies sentään jotain vaihtelua, haluu mendelöidä vaihtoehtoisilla reijillä, lisäten siten osaltaan luonnon diversiteettiä.
    ellauri014.html on line 889: Köyhäin lapsista on valtaosa ääliöitä, ei mitään salattuja lahjakkuuksia. Joku saa rummun ja haluu kenraalixi, toinen käy raksalla ja aikoo arkkitehdiksi, kympin mamutyttö haluu lääkäriksi, vaikka realistisempaa sen värisenä olis tähdätä vaan lähihoitajaksi. Meidänkin Kusti-puutarhuri tykkäs piirtää, lähetin sen taideakatemiaan harjoittelijaksi, mut eihän siitä mitään tullut, Kusti tuli takas lapiohommiin maitojunalla. Mikä oli todistettava. Eihän prinssikään joka osaa hyvin ohjastaa ala kuskiksi, eikä paroni joka tekee hyvää raguuta rupee kokiksi. Veri vetää aateliset aateliksi ja rotinkaiset rupusakiksi, lahjoilla ei ole siinä mitään jakoa. Näin Juulia.
    ellauri014.html on line 953: Julkero ei moiti eikä rankaise poikiansa, ne saa jauhaa (ja jauhaakin) vaikka mitä paskaa äidin kuullen. Se skrivaa kaiken muistiin, ja toisen kerran pesee suita sappisaippualla. Hmm, aika artifisiellia. Mut Jullen poikain kasvatus päättyy esikouluikään, miesten koulutus on miesten duunia. Ihan niinkuin setä Fanélon on sanonut.
    ellauri014.html on line 957: Syy Wolmarin uskonpuutteeseen on Julkun mukaan se, et se on ortodoxitaustanen, kuka nyt niin järjettömään järjestelmään voisi uskoa! Vittu, mitä eroa? En edes osais sanoa. Ei tuu muuta mieleen kuin et onko paavi katolinen, siis onxe jahven avainasiakkaana aina oikeassa? Mut eihän siihen usko Calvin eikä Erkkikään, eli Wollen porukat ja Jullen on tässä samoilla linjoilla.
    ellauri014.html on line 974: Julie ja Pröö hyökkää ateistin kimppuun kuin femmalaisten rukousvartio. Pröö koittaa perustella miten jumala voi luoda isomman kiven kuin se jaxaa kantaa. Julia pyllistelee työhuoneen lattialla kädet kyynärpäitä myöten ristissä roiskuttaen kyyneleitä, vaan mikään ei tehoa. Nyt on kuzuttava vahvistuksia, loordi kehiin Flanderin sotakentältä. Onhan hienompaa pelastaa yxi sukulaissielu kadotuxelta kuin tappaa kokonainen komppania ranskalaisia.
    ellauri014.html on line 1015: Julle kauppaa Pröötä Clairelle kuin mustalainen autoa. Vähän käytetty, ei paljon ajettu, ollut vaan yhellä omistajalla, huoltokirjat tallella, hyvät kumit, annan talvirenkaat kaupanpäälliseksi. Eihän se mikään mersu oo, tai range rooveri, mut ihan pätevä kauppakassi kuiteskin, ei ruostetta ja siisti sisältä. Äskettäin kazastettu, läpitte meni heittämällä. Tutunkauppaa lähes ilmatteeksi, jokos tehdään luovari? Julie voi toimia puheloisena jos Clairea nolottaa. Tähän parituxeen päättyy tuotantokausi viisi. Lukuunottamatta täysin turhanpäiväistä Henrietten muka-liikuttavaa lässytystä, jossa mainitaan se mystiseksi jäävä mali. Puuh ja lääh.
    ellauri014.html on line 1023: Clairella on puoli vuotta kolmeenkymppiin, siihen ikään saakka salaatin saa sekottaa sormilla. Six se alkaa pehmitä ajatuxelle tulla Jullen haaskalle. Voishan se olla haaskaakin, että öisin olis muuta tekemistä kuin odotella aamua. Ei menis puolta elämästä harakoille. Mut ei se sentään lähde ihan noin vaan mukaan Clairen sen ja Tedin varalle kaavailemaan pompitukseen, sevverran sillä on sentään selkärankaa jäljellä. Paizi ei, loppupeleissä se kaikitenkin jättää kohtalonsa päättämisen keisarinnan huolexi, jos noita naisten välisiä kiekuroita jaksan oikein tulkita.
    ellauri014.html on line 1117: Vanha roiskeläppä ei maistu filosoofille sen enempää kuin lämmitetty einespizza turtseleille. En mä ole mikään kuorenpuolikkaassa tarjoiltava kilpikonnasankari, se murisee. Kiitti mut ei kiitti, en hiero sinne hässöy.
    ellauri014.html on line 1139: Tässä kohtaa joko alko Rusoota itteäänki tympästä, tai sit sen kustantaja vihelsi pelin poikki, kun kuusisataa tiheellä kirjotettua sivua tuli täyteen. Juliesta tehdään kyllä pikainen loppu, se ikäänkuin liukastuu vaan saippuaan. Jollain piknikillä se hyppää kengännauhoihinsa kompastuneen pojan perään jorpakkoon ja saa vettä väärään kurkkuun, vilustuu yhtä pahasti kuin esi-isämme Kalle-Kustaa, ja se on auf Wiedersehn. Tän meille raportoi tähän asti vaiti ollut kotihengetär Fanchon.
    ellauri014.html on line 1215: Mitä vanhemmaxi elää, sitä tiukemmin riippuu siinä kiinni, vaikkei mikään tunnu enää miltään, paizi kipeeltä. Mulla ois ollu vaan mälsä elämä ja pelko kuolemasta, joka tulee vanhuuden mukana.
    ellauri014.html on line 1248: Kuudennen käskyn laajennus koskemaan sakkolihaa lie alkanut pyhän Paavon, ton repressiivisen homon aloitteesta, jota izeään asia ei sattuneesta syystä edes kiinnostanut. Sitä helpommin sen voi kieltää muilta. Kielsi se homoilunkin, ihan piikittääxeen omaa lihaansa, onhan piikityskin kivaa. Kyllähän jesse jossain kohtaa kieltää pelkän makustelunkin, ainaskin miehiltä. Epäselväx jää koskiko se myös Jullea. Ei jessekään mikään naisasiamies ollut noin yleensä.
    ellauri014.html on line 1341: Vois teoriassa olla objektiivisesti olemassa tän valtavan kaikkien kaikkia vastaan käytävän globaalin pelin Pareto-optimaalisia tasapainokohtia, mutta niist ei ota selvää erkkikään, jumalasta puhumattakaan. Tasapeli ei tyydytä ketään kuitenkaan, me halutaan päästä eteenpäin, ja joholle. Tää on nollasummapeliä, vain voitto tyydyttää, win-lose. Tällä hetkellä muut elukat varmaan toivottavat termiittiapinat huut helkkariin.
    ellauri014.html on line 1343: Mitään yhteistä valuuttaa ei eri ötököiden onnen kesken ole. Onni ei ole mikään rahayksikkö, jolla yhden otuxen onni voitas ostaa toisen onnettomuudella. Vaikka niinhän käytännössä juuri menetellään, kun tehdään hyöty-kustannuslaskelmia, ammennetaan onnellisutta rahan kauhalla, tai äänestäjäin äänimäärillä. Jonkinlainen onnen mittahan on sekin, ainakin poliitikon onnelle. En tahdo onnea, tahdon rahaa, sanoi Wagnerkin, se pikku sika.
    ellauri014.html on line 1455: Rikkaista ei voi tulla valtalajia, tietystikkään, niinkuin ei kaikki autokuskit voi olla keskimääräistä parempia ajajia. Vain hölmöt lisääntyvät liikaa ja köyhtyy samalla. Hölmöjen osuus geenipuulissa ei ole ainakaan vähenemään päin. Varmaan sixikin omaisuus kasaantuu yhä harvemmille. Ei siltikään aina samoille. Mammonalla ei oo kestosuosikkeja. Se kaipaa versatiileja rahoitusinstrumentteja, yhä uusia ideoita, taloudellisen toimeliaisuuden haaroja.
    ellauri014.html on line 1708: The aged year is near his end. lupaa ikääntyneen vuoden loppua.
    ellauri015.html on line 145: Vaikken mä nyt tietystikään ole yhtä hyvä

    ellauri015.html on line 552: Sillä oli ikäänkuin neljä etujalkaa

    ellauri015.html on line 697: Oispa jännä toistaa herra Tatin koe, ikäänkuin sulatella terästä, heruttaa kusta naisten perästä avec soin artifisiellisti, ja tarkistaa sen tuloxet.
    ellauri015.html on line 808: "Syö poika", sano mummi. Minua puistattaa. Minua palelee. En tahdo. "Miksi, mummi?", kysyn. Silloin pimeästä astuu aavemaisesti esiin Raimo, niin ikään oranssissa verryttelypuvussa. Hän laskee kätensä olalleni ja painaa minut puujakkaralle istumaan. "Ei miksi. Syö!" HK:n sinisestä tirskahtaa jotain oikeaan silmääni. Polttava kipu. Pyydän sinappia. Kaikki nauravat. Tämä se on, hetki, jolloin kelpoisuuteni pannaan koetteelle.
    ellauri016.html on line 69: Ei mikään espanjansaippuan

    ellauri016.html on line 269: Mix pitäis mun antaa isoeno Torin ja Ellenin tuomasta kilon säkistä Fazerin sekalaisia isoille sisaruxille? Ne toi ne nimenomaan mulle, ja mä oon pienin ja söpöin, ansaizen ne parhaiten. Ei se ole reilua. Niin ajattelen minäkin, niin ajatellaan me kaikki. Ei tasajako ole reilua, jos siitä seuraa, että mä saan nykyistä vähemmän. Mikään jako jossa mä saan vähemmän ei voi olla reilu. Se on suorastaan vastoin reiluuden määritelmää, mikä se sitten onkaan kulloinkin.
    ellauri016.html on line 365: Anonyymi kirjoitti: Kyllä Jooko on tehnyt valtavan työn. Nosti perussuomalaisen puolueen Suomen suurimmaksi ja sai Hakkaraisen EU:hun. Niin ja kyllä Ylä-Savo hullaantui, kun Jooko sai houkuteltua Hakkaraisen maakuntajuhlaan juhlapuhujaksi. Ei mikään toimeton mies. Kansa kiittää ja kannatus nousee.
    ellauri016.html on line 505: Tää urbon sanakirjan määritelmä on yhtä epätyydyttävä. On väärin luulla olevansa parempi kuin muut (tout court, ilman määreitä), MILLÄÄN perusteella, on ne pinnalla tai muka syvemmällä. Voi olla parempi kuin joku JOSSAKIN, esim voittaa sulkapallossa, painaa enemmän, kirjoittaa enemmän paasausta, kusta pitemmälle, elää kauemmin (jos se on nyt edes etu), mutta ei mikään sellainen, edes kaikki yhdessä, tee toisesta apinasta toista parempaa. Yhtä paskoja me ollaan kaikki. Siinä ainakin oli Jesse oikeassa. Maailman pilaajia. Darwinismin mauton pila.
    ellauri016.html on line 513: Siis onhan snobi objektiivisesti vituttava, mut tää sen pahexuja ei ole sitä kummempi. Sehän tuli just todettua, vai mitä. Kade wannabe snob on kärmeissään ja koittaa kexiä jonkun p.c. syyn mix se on oikeessa ja snobi väärässä, eli se ite parempi. Itte asiassa se haluis useimmiten ize snobix snobin paikalle. Vaikkei tietystikään olis yhtä mauton, herra varjele.
    ellauri016.html on line 1060: Tarun mitalissa luki Labor omnia vincit. Oikeesti se kuuluis olla labor improbus omnia vincit. Kaiken voittaa oikeen törkee äherrys. Tai sit rikollinen sellainen. Tarulta ei jää mikään kesken. Se on himo hiihtäjä ja kirkkoveneilijä. 7v sitten se pysähty lenkillä tienristiin ja sano turvamiehelle: mä väittelen. Turvelo ei tohdi väittää vastaan, ihan sama mulle. Onhan sillä tv- ja nettifutis. Mut enää se ei anna vaimon pysähtyä lenkillä.
    ellauri017.html on line 59: Puovo Lipposen seikkailut oli musta pienenä jo paskoja, ällösin tota tekohauskaa huonoo savvoo änkyttävää koleerista paksulaista rahvaanomaisine jaarituxineen. Mut sellaisia ne on suomalaiset liikkeenjohtajat ja poliitikot, ei se ole mikään karikatyyri, vaan realismia, a thing. Tai naturalismia osuvammin sanoen. Vaikka Haju Pisilä tai Turhapuron appi kuppaneuvos Paukku. Kalle Kustaa Korkki on kolmas samanlainen.
    ellauri017.html on line 128: No ei nyt näitä ihan loputtomiin ole ollut, tyyliin joka toinen vuosi, mut ei sekään mikään sääntö, milloin minnekin ja hyvin erilaisia. Ei näillä kuuhun olla menty, mutta sentään jonnekin. Yhtään pahaa trippiä ei ole ollut joukossa.
    ellauri017.html on line 145: joka ikääntyneillä tahtoo heiketä.

    ellauri017.html on line 643: Impi ei ollut mikään apokryfikirjan Susanna.
    ellauri017.html on line 824: Kurush eli Kyyros tosiaan laski jutkut vapaax Baabelin orjuudesta 539eKr, mihin Nebukadnesar ne oli vienyt 597eKr. Sekin oli messias, ainoo ulkomaalaisvahvistus juutalaisten kotijoukkueessa. Kores, Kurus, mitä väliä. Nostradamus nimitti antikristusta Histerixi. Close, but no cigar. Ruottalaisetkaan ei enää voitele niiden kunkkuja, ne on kexineet voiteluvapaat kuninkaalliset. Helleenit ei arvosanu Kyyrosta, se ei ollut niille mikään messias, pikemminkin päinvastoin. Baabelin vankeus kesti yhtä kauan kuin Neuvostoliitto, ihmisiän. Just siinä ajassa ehtii miesmuisti hävitä. Viime maailmansodasta on yhtä kauan. Jokos alotettas taas?
    ellauri017.html on line 850: Joosefilla (melkein vuosituhat ennen Jesajan aikoja) oli poika Manasse, jolta pikkuveli Efraim peri maat. Lopulta ize asiassa kaikki muut Jaakopin veljet hävisivät maansa paizi Juuttaat, Leevin joukoille jäi temppelit ja kaupunkeja. Sixi kai koko porukkaa sanotaankin juutalaisixi, ja papit ovat leviittoja. I am levitating now. Sittemmin on niitä hukkuneita heimoja löytynyt enemmän kuin hävisikään, esim mormonit.
    ellauri017.html on line 1101: Patrick Tiainen EI ole Raamatun Jumalan lapsi eikä Jeesuksen seuraaja, eikä ikinä siksikään voisi Raamatun Jumalan Taivaassa käydä. Hän on paholaisesta ja puhuu omiaan. Petri Puovolan en ole missään havainnut puhuvan vastoin Raamatun ilmoitusta ja olen myös käynyt häntä kuulemassa seurakunnassa.
    ellauri017.html on line 1172: B.C.Carlson teoxessa Rätten argumentoi, ettei laki riitä, tarvitaan myös profeetat. Lakikirja on tuomarien kirja, ei sitä tulkita voi maallikot. Aika katolinen näkemys. Rautakauppiaan Poju ei ollut mikään protestantti, vaan järjestyxen ystävä. Mut helluntain ystävyxillä on jännempää, jokainen on oman autuutensa seppo. Nyrkit viuhuu ja ikoneita lentelee.
    ellauri017.html on line 1259: No sitä ei kyllä usko erkkikään.

    ellauri018.html on line 75: Ei kai mikään haavoitta hoidu

    ellauri018.html on line 100: Ei mikään tunne pysyvä

    ellauri018.html on line 183: Totta kai en, en mä oo mikään romani. En pidä leirielämästä,

    ellauri018.html on line 353: Viru nyt ei ole mikään sivistyxen kehto muutenkaan. Pirkka-Pekan ja Aaken nuotilla polottavat paxut setämiehet, pikkuveljet jotka jäi vahingossa rannalle, kun suomalaiset jatko lahden yli, joutui sakemannnin ja ryssän orjixi, eivätkä vieläkään ole oppineet siitä sisäsiistiksi. Hämärähommissa käy Suomessa polkuhinnalla ja siitä ovat vähän ylpistyneet.
    ellauri018.html on line 372: Niitä lappaa sieltä miljoonia, eikä niitä mikään enää pysäytä.

    ellauri018.html on line 659: Herra B muistuttaa vähän el Zorroa. Upporikas aatelismies, joka ezii seikkailuja kuustoistakesäisten immykäisten sylistä. Sillä on sveiziläinen Tacho, joka puhuu suomea kuin intiaani: isäntä olla oikeassa. Iso korsto, ei mikään hukkkapätkä JJ Rousseau. Zorron neidot on fixuja ja sanavalmiita ja osaa käsitellä kenraalin ja Zorron aseita. Kenraali keinuttaa keinua ja työntyy tyttöön mehukkaasti takaapäin. Tyttö natustelee banaania kädessään karvainen kiwihedelmä. Se puhuu banaaniin. Snart blottades ollonet. Kobbonia heiluu. Kokki on Dorlo. Lornasta, Pamela piukkapepusta ja kotirouvien päivänpannuista oli mustavalkoisten piirroskuvien somistamia lehti-ilmoituxia HS:n sekalaisissa 60-luvulla. Sexiä syltillä. Riemua wc-reiällä. Suttuista pornoa. Kyllä nyt on asiat paljon paremmin.
    ellauri018.html on line 744: Allah on kunnon käskijä, ei mikään feikki palvelujentuottaja kuin jutkuilla ja kristityillä. Ei tule jumalan oikeutuxen ongelmaa kun se ei lupaakaan mitään. Se on aina oikeassa. Apinan rooli on palvoa ja pyllistellä, selkä vääränä alistua kohtaloon, ei odottaa jotain palveluita.
    ellauri018.html on line 914: Lain noudattaminen on islamin avainkysymys, sillä juuri sillä tavalla ihminen hankkii ansioita, joilla hän voi päästä kuoleman jälkeen Paratiisiin. Islam ei tunne kristillistä syntien anteeksi antamista katumuksen ja uskon kautta. Sen sijaan viimeisellä tuomiolla ihminen joutuu punnittavaksi, jolloin hyvät teot ovat zarathustralaiseen tapaan vastapaino pahoille. Suotuisa lopputulos voi tällöin avata taivaan portit. Toisaalta Jumala voi armahtaa ihmisen, vaikka tämän pahat teot olisivatkin painavampia kuin hyvät. Mikään ei ole varmaa, sillä Jumalan tekoja ei islamissa voi ennustaa, eikä Jumala ole luvannut mitään.
    ellauri018.html on line 1110: Ei tietystikään kaikki, mutta taajuuskin on kulttuuriero. Meillä noin tekee vaan hullut ja luonnevikaiset, ikävät ihmiset. Noihan on ihan hulluja. Outoa porukkaa. Ils sont fous, les romains. Pitäskö meidän muuttua tollasixi, ja vielä kiittää siitä? Ei meidän perhe ainakaan ikinä. Köyhiä ollaan, mutta kunniallisia. Zahra laita huivi kunnolla!
    ellauri018.html on line 1138: Pari kohtaa missä somalien antropologin kaavusta pilkistää Jane Goodall: 1) siitä on yllättäen kiusallista kuzua somalikollegoita omaan kotiinsa, ja 2) se havaizee yllätyxexeen, että naiset haluu tietää keiden muiden kolleegoiden kaa se kaveeraa. Jos ne olis ketä tahansa eikä muukalaisia, oisko tää mikään yllätys? Mix somalit olis keskenään sen kummemmin kavereita kuin suomalaisetkaan? Sixkö kun ne on niin samannäköisiä?
    ellauri019.html on line 146: Omat hymistelynsä on toki politiikassakin. Ilman tekopyhyyttä ei mikään huijaus pelaa. Isänmaa, maan etu, maan tapa, maassa maan tavalla ja kotoutus, siniristi ja hakaristi lippumme, seppeleitä sankarien hauvoille, sisätä valaistu reijille ammuttu sotamies josta voi kazoo talvisotavideoita. Onhan näitä. Marssikaamme tahdissa kyltit kädessä. Mätkikäämme vastapuolta pesäpallomailoilla. Jos vaikka päästäs uutisiin. Näizä, mä näyin tv-kuvassa!
    ellauri019.html on line 148: Alkaa olla aika nuoren polven päästä sotimaan. Apuharvennusta tarvitaan, tappoharjoituxia, ennenkuin viimeinen veteraani kuukahtaa joka muistaa miten se taas menikään. Vaikka kyllä se on apinoilla verissä, tappaminen tulee luonnostaan kuin tikanpojan puuhunnousu. Ja onhan meillä tuhansittain sotavideoita. Ja vanhat korkkarit.
    ellauri019.html on line 312: Israelille ennen kuolemaansa esittämässään runomuotoisessa siunauksessa Mooses kuvaili Jehova Jumalan ’tulleen Siinailta’, ’leimahtaneen Seiristä [Edomista]’ ja ’säteilleen Paranin vuoristosta’. Samantapainen kuvaus on Barakin ja Deboran laulussa sekä Habakukin profetiassa. (5Mo 33:2; Tu 5:4, 5; Hab 3:3, 4.) Tässä profeetallisessa kuvauksessa esitellään siis ilmeisesti näyttämö eli tapahtumapaikka, jossa Jehova oli tehnyt itsensä ilmeiseksi vastamuodostetulle kansakunnalleen valaisemalla sitä ikään kuin vuortenhuippujen yli loistavin valonleimahduksin.
    ellauri019.html on line 618: Ai niin, suosittelen, että kannattaa harkita oman kasvimaan laittoa tai puutarhapalstan hommaamista. Keventää kummasti ruokalaskua, jos vihannekset löytyvät omasta kasvimaasta. Mikään ei elämässä ole tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää.
    ellauri019.html on line 706: Lisäksi näky lokakuulta 2008, jonka jätän tähän koeteltavaksi: Leikkuupuimuri leikkaa viljaa. Liikkuu oikealta vasemmalle. Puimurin mentyä, välittömästi tämän jälkeen tulee panssarivaunu - niin ikään oikealta vasemmalle.
    ellauri019.html on line 899: Päässä ei liiku mikään, käy vaan kaljakäsi.

    ellauri019.html on line 988: Tollasta jenkkipotaskaa ei niele enää erkkikään.

    ellauri020.html on line 561: Vaan ei "Lillan" ole liioin mikään box of chocolates, vaan en förbannad käring if ever there was one. On sillä duunia: 2 hotellia Nykissä, sen oma kotibordelli, kesämökki Ranskassa, uhkapelitalo tulossa Lontooseen, näkymättömien lasten kerho, 5 muuta charityä, kansallisoopperan ja baletin johtokunta, Reaganin kabinetti, paavin kuuria, Kekkoslovakian duuma, Akun TV-ohjelma ja Iines Ankka -lehti.
    ellauri020.html on line 631: Conduct books. Lukuromaaneja ja fixuja neuvokkeja. Iivanan kirja on molempia yxissä kansissa, yxi kahden hinnalla. Kesken paistattelun kuuluu jymyuutinen: Berliinin muuri on kaatunut! Kommunismi on kukistunut! Tyttöjen kapitalistinen elämäntyyli on voittanut! Mika Häkkinen voittaa! Hyvä Mika! Tytöt on niin liimautuneena teeveeseen että salaatti jää syömättä. Paizi Suski, joka lesboilee jossain Carla Webbin kaa, pikku golffarin joka sai lopulta reikään, vaikkei ykkösellä.
    ellauri020.html on line 695: Sit vielä loppuvizi jossain raflassa. Siinä on mukana homopropelli ja Daisy, joka tuoxuu houkuttavasti myrkyltä, ja muita tuttuja, tyttökavereista jäljellä olevat, ei tietystikään Nasua. Tuomaalla on uusi hani alla, vauva tulossa, rahamurheetkin on mennyttä. Suski hoitaa golffarinsa bisnestä. Luota tshekkeihin. Sigmund Riemastus oli tshekkijutku, toinen oli Ransu Naakka.
    ellauri020.html on line 828: En ole jaxanut vielä lukea yhtäkään Kunderan kirjaa kokonaan. Ne on pahasti ikääntyneet, ja niin on Milankin, 90, syntynyt 1929 kuten Jaakko Hintikka-vainaa ja köyryselkäinen Noam Chomsky. Ivana Trumpin alter egon kaverin pojan nimi oli Milan, ja sen äiti luki Milan Kunderan kirjoja. Alter-Ivana luki vaan yhtä äidin vanhaa kirjaa aina uudelleen äidin muistoxi. Eikä sekään ollut Kunderaa, vaan Kafkaa. Kafka tarkoittaa naakka. Milan tarkoittaa haukka. Kundera ei kai tarkoita mitään, se on vaan nimi. Merkityxettömyyden juhlaa.
    ellauri020.html on line 890: Kun ihminen tulee eläkeikään ja siitä tulee lakimääräinen vanhus,

    ellauri021.html on line 168: Ruokalasta löytyi vuoden 2020 ekana työpäivänä elokuun 2019 Suomen kuvalehti. Yxi uutisviikko on yhtä hyvä kuin toinenkin, apinoiden hölmöilyt ei muutu mixikään, ne on ikivihreitä. Parasta ennen päivä puuttuu, koska sellaista ei olekaan. Ne on aina samanlaisia. Ja ristikko oli ihan omituinen, ei kunnon vihjeitä, vaan jotain pirun assosiaatioita.
    ellauri021.html on line 483: Niitä ei hävitä maan päältä mikään.

    ellauri021.html on line 820: Tää ei ole mikään LGBT kulkue, pikemminkin BLT,

    ellauri022.html on line 70: Polly ei ole mikään mallityttö, vaan on silläkin

    ellauri022.html on line 224: Charity kuuluu Luisan mielestä naisasiaan. No se ehkä tarkoittaakin sillä langenneiden sisarten auttamista jaloilleen. Viisas miss Mills huomaa että Polly on tullut naisen ikään ja alkaa kaivata jo parrua.
    ellauri022.html on line 232: Uh olen kyllästynyt kerjäläisiin, niistä on huijareita 50%. Laiskiaisia. Risusavottaan vaan, työnpakoilijat aktiivimallisesti tekemään sisään kikytunteja. Eipä ole mikään muuttunut, votkapullo Jeesuxelle vedon voittona.
    ellauri022.html on line 427: Haha? Sofokles ei ollut mikään viziniekka. Kaskun kärki lienee siinä --- siis missä? --- Ja mies osti lehmän. En ymmärtänyt mutta nauroin kuitenkin. Koska Sofokles oli niin komea. (Viivin nolo vastaus Wagnerille.)
    ellauri022.html on line 476: Ilmeisestikään tämmöinen päivänsäteily ei ollut oikein miehekästä, vähän homoa.

    ellauri022.html on line 922: Celan sanoi että mikään ei saa runoilijaa lopettamaan runoilua. Paneppa tämä piippuusi ja polta, antimuusa! Celan oli kääntäjä. Mikään ei saa kääntäjää lopettamaan kääntämistä. Se käänsi romaniaa, ranskaa, epsanjaa, portugalia, italiaa, venäjää, hepreaa ja englantia saxaxi. Celan on toivottomasti sairas, sanoi Heidegger 1967, typerä ex-nazi. Saattoi olla oikeassakin. Molemmat kai olivat. Ne ehkä joteskin ihailivat toisiaan, ihan syyttä, ja ehkä pettyivät.
    ellauri023.html on line 193: ei pelehtinyt tyttölasten kaa. Tupakkaa tosin poltti, mut eihän se ole pahe eikä mikään.

    ellauri023.html on line 207: (ei se ollutkaan mikään paljastuskirja, mikä pettymys), lohdutti Kaarlo Olavia sanoen:

    ellauri023.html on line 435: No siitähän ei tietystikään tullut mitään, herätti vain täällä päässä suurta pahennusta.
    ellauri023.html on line 514: Luen Himoshoppaajaa. Kinsella kexii noloja tilanteita jopa paremmin kuin heppahullut. Mutta himoshoppaaja selviää aina pinteestä, se ei ole mikään luuseri.
    ellauri023.html on line 576: Wittgenstein oli ääliö, eri alojen amatööri, ja kaiken kukkuraxi homo. Kinnunen taisi olla huumormiehiä, Wittgenstein ei vaikuta ihan siltä. Aarne tutki jopa Paavo Haavikon huumoria. Tuskin tuli mikään paksu opus. Ainaskin vino ja kuiva.
    ellauri023.html on line 592: Arskalta menee sekaisin puurot ja vellit, kun se luulottelee, että kauneuden perusteiden ezintä oisi joidenkin brutaalien sosialistis-realististen normien asettamista kauniille. Tää sama virhe ilmenee myös käännöstieteessä. Ne ei ymmärrä. On otettava esimerkkiä insinööritieteistä. Insinöörinormit ei sano, että pitää rakentaa sellainen ja sellainen silta, vaan että jos haluat sillan kestävän tietyn määrän kuormaa, niin sen riittää olla sellainen ja sellainen. Tää ei ole mikään arvostelma, tää on kylmä fakta, ja se seuraa suoraan fysiikasta ja materiaalitieteistä.
    ellauri023.html on line 683: So what? Mitä shokeeraavaa siinä on? Mix kauhistellaan tämmösiä "x on vaan y" mietelmiä? Eihän ne muuta asioita mixikään. Ja tää on vielä Kansan Uutisista. Herran pelko on kiinni kansassa kuin kärpäspaperi. Koska niistä päätellään salaa eteenpäin: jos sielu on vaan harmoniaa, mites käy mulle jatkossa? Enxmä ookkaan kuolematon? Katoanko kuin löyhkä, kuin pieru Saharaan? Huolestuttavaa. Tai mikä pahempaa: jos anoppi on vaan joku konglomeraatti, eikös panna se tehosekottimeen? Apinat on kuin koiria, ei ne ymmärrä sanoja, ne kuuntelee äänensävyä.
    ellauri023.html on line 685: Nokkavia guruja: Aarne, Eno, Dumari, Osmonkäämi. Nenäkkäitä Kimmo Koskenniemiä. Naisista ei tule vanhanakaan guruja. Ei hopeaselkiä vaan pelkästään ryppysiä. Ne pitää digitoida niinku Leija, eikä siltikään tule kalua. Pelkkää tavaraa. Luettele 10 maineikasta naisgurua.
    ellauri023.html on line 766: Se ei ollut nazi, tietystikään, herra varjele, vaikka styylas nazifilosofin kaa.

    ellauri023.html on line 1176: Helmikuussa ennen kuolemaa se kertoi jenkkikääntäjälle Ruth Feldmanille (selkeesti jutku sekin) että sen masis oli joissain suhteessa pahempaa kuin Auschwitz, koska se ei ollut enää nuori eikä ollut enää voimia. Sen perhe oli varma asiasta: "Nei! nyt se teki millä se aina uhkasi", sen vaimo valitti, kun kuuli mitä oli sattunut. (Paizi ne ei osanneet kuin pari sanaa jiddishiä.)
    ellauri023.html on line 1186: Niin, minä puhun ja puhun. Mutta minun on pakko, pidän ikään kuin izeäni niskasta kiinni tällä tavalla. Voi tätä kalinaa - rivit juoxevat kuin pelastusköydet. Kirjaimet marssivat esiin ja asettuvat suojaxi minun ja käärmeenkuopan väliin.
    ellauri024.html on line 47: (Vähän yllättäen vika kysymys on episteeminen. Jos vastaus siihen on odotuxenmukaisesti myönteinen, vois vaan kysyä suoraan, mitä tapahtuu. Kuinkas sitten kävikään.)
    ellauri024.html on line 105: nykyisen ymmärryxeni pohjalta, vaikken ookaan mikään jehova.

    ellauri024.html on line 111: Mixi ihmiset joutuvat kärsimään? Mixi ei. Ei me olla mitään poikkeuxia. Kaikki elukat kärsivät. Se on ruumiin keino hälyttää päälle, että ois syytä tehdä jotakin. Jos sitä ei olis, vois käydä vielä köpelömmin, esim vois kuolla. No useinhan sitä kuolee kumminkin, kärsittyään ensin aikansa. Alarmi jää ikäänkuin päälle piippaamaan. Niin se korppu murenee.
    ellauri024.html on line 113: Miten perheet voivat olla onnellisia? Jokainen tyylillänsä kirnuaa, kenen pää nyökkää, kenen pylly pylkkää. Koko aikaa ei mikään perhe ole onnellinen, ei pyhäkään, joka joutui asumaan yhden tähden talliin. Saivat olla onnellisia että pääsivät sinnekään.
    ellauri024.html on line 150: Se on nyt toisen jäte, ikäänkuin

    ellauri024.html on line 205: Ei mikään "tee", ne ON sellasia, on olleet aina.

    ellauri024.html on line 314: Arskan puolustuxexi: ei se niitä alas paina, se vaan kertoo tapauxia, joista ilmenee, millaisia kusipäitä ne on olleet sille joskus. Tai paskiaisia. Ja niitä se muistaa hyvällä jotka kiitti sitä. Ihan tavallista narsismia. Nää on muistelmat, ei mikään kirjallisuusarvostelu. Ylös ystävät ja alas vihulaiset, se on homman nimi. Ei tarvi teeskennellä mitään objektiivista. Näin se on paljon hauskempaa. Kun horiseva "v---a kosken, Niemi" kiitti Arskaa kirjeessä, se sai Kinnulta ikuisen kunnian. Poliittisestikin ne sopi yhteen. Haavikko taas erehtyi sanomaan että Arskan aforismit oli alisuoritus, ja sai siitä vastineexi muistelmiin: "hyviä kirjoja, mutta typerä ihminen". Älä hemmetissä tölvi Arskaa, se muistaa sen. Jonkun tovin vielä ainakin. Puovo kyllä olikin sietämätön besserwisseri, koleerinen kakka. Luuli olevansa jotakin.
    ellauri024.html on line 330: Arska sanoo että izestään voi tehdä koomisen muttei traagista. Mixei voisi. Vaikkakaan ei tieten. Se on lukenut hurjan määrän muiden elämäkertoja, niinkuin kaikki toisiansa kateina seuraavat ihmiset. Mä en ole. Luen vasta nyt niinkuin aikanaan tutkimuxissa: teen ensin oman arvauxen ja luen vasta sitten, mitä muut on sanoneet. Related work, ikäänkuin. Arskassa on vähän linssiluteen vikaa, se lainaa viisasta: "Käyttäydy aina kuin olisit muiden näkyvissä". Jumala näkee vaikka olisit muna kädessä pimeässä vessassa. Paizi valokuvaajasta ei ole väliä, sen tiesi Kundera. Kuva on kyllä tärkeä.
    ellauri024.html on line 385: Arska pani päihin koulukiusaajalle kun oli harjoitellut nyrkkeilyä salilla. On siitä vieläkin tosi ylpeä, ja suosittelee samaa ratkaisua muillekin. (Toinen tällänen koleerinen humanisti amatöörinyrkkeilijä oli Esa Itkonen.) Kiusantekijöille ei siltä riitä ymmärrystä eikä sääliä. Eikä papin pojille. Kova pää. Matikkapäätä Arskalla ei ollut nimexikään.
    ellauri024.html on line 423: Ei saa siis enää aprikoida, mitähän taiteilija on tässä mahtanut tarkoittaa. Ei mitään elämä ja teoxet suollosta, luetaan vaan kirjaa suurennuslasilla. Höpsöä. Sillä laillahan taideteoxet just toimivat: merkitys tulee taiteilijan päästä vähintäänkin puolixi, ja menee kokijoiden päähän enintään puolixi, yhteistä ainesta hyvä jos on ees neljännes. Sitä neljännestäkö nyt pitäisi loputtomiin pöyhiä unohtaen kaiken muun? Mitä kivaa se nyt on? Ainahan taiteessa on kolme osapuolta, tekijä, teos ja kokija, ei kai mikään niistä ole mitätön.
    ellauri024.html on line 439: On moukkamaista mennä valikoimaan mitä normeja saa nauraa ja mitä ei missään nimessä, ei siis ainakaan herrasväkenä hyvän maun nimessä. Tää on täysin perseestä. Tuttua "leikki leikkinä pylly pois takinasta" -sohittelua nenänkaivusormi pystyssä. Naurakaa noille normeille muttei sentään näille normeille. Se on vaan tuuman päässä sensuroinnista ja kuvien kumartelusta. Rukoilkaamme tänne päin ja pyllistäkäämme tonne. Naurua kolmannella tiimissä. Ei tää keltainen kirja ole mikään tutkimus, vaan tapakasvatusta. Porvariversio Maon punakantisesta. Ammatinvalinnanohjaaja ei pääse pilkuistaan, vaikka on korvannut ne pisteillä. Sille mä näytän fäkkisormea.
    ellauri024.html on line 502: Arska on eri puuronen. Se kritisoi Freudia, joka toteaa ettei Don Quijote ize ole mikään viziniekka. Niinkuin ei olekaan, vaikka joskus saattaa nauraa, lähinnä muille ja muiden vizeille. Izelleen ei kuiteskaan, eikä kexi ize läppiä. Mä kyllä, hehe.
    ellauri024.html on line 510: Taas meni Arskalla puurot ja vellit sekasin. Se ei kyllä ole mikään valopää.
    ellauri024.html on line 514: Aarne ize vesittää omat pointtinsa mitääntekemättömäxi. Arskan esimerkkikokoelma pyörii ympyrää, siltä ei synny mitään teoriaa. Irrallisia pointteja. Mut se ehkä haluaakin niin, se haluu mystifioida huumorin et arvostelijat kuten se voi pysyä sen ylipappina. Se ei edes HALUA ettää mikään huumorissa olis ennustettavaa. Miten niin ennustettavaa? Ei kai kukaan meinaakaan että pitäs ennustaa millon joku lohkasee jonkun läpän? Se sen sijaan on hyvinkin ennustettavaa, mikä naurattaa ja ei ollenkaan naurata ketäkin. Aarne ajaa omaa hämärämiesasiaansa vähintään yhtä sinnikkäästi kuin mä tässä omaani, mätkitään kilpaa toistemme olkiukkoja. Aarnen on jo melkein sen isäukon näkönen.
    ellauri024.html on line 535: Mutta myös sitten kun arvostelemme komiikkaa (puhu vaan izestäsi Kinnusen akan poika) pidämme sitä objektiivisesti hyvänä ja huonona. Mitä vittua!? Tää on tämmönen hyvä-paha absolutisti. Niin yxiliitisellä arvomaailmalla varustettu tyyppi voi olla hyvä koomikko vaan luontojaan, oikeastaan vastoin parempaa tietoaan. Siltä ikäänkuin lipsahtelee hyviäkin vizejä. Kuten aiemminkin olen sanonut, se että tykkää Chaplinista voi olla oire jostain pahemmasta. Tuloxelle nauravat vain hyeenat.
    ellauri024.html on line 616: Videoneuvokit tai repestit on aivan perseestä, luen mieluummin, se on lyhyempi lause. Sixikään en pidä leffoista enkä teeveestä, varsinkaan en keskusteluohjelmista teeveessä, enkä teatterista ylipäänsäkään. Inhoon odottelua ja yllätyxiä. Kaikenlainen jännittäminen ja kynsien pureskelu tuolin reunalla on syvältä. Menen sohvan taaxe pelkäämään kuin John pienenä. Lähden kesken ohjelman jos tulee verisiä tai noloja kohtauxia tai hermostuttavaa panoa.
    ellauri024.html on line 776: Beckettin näytelmästä Voi miten ihana päivä tulee mieleen kamalien eläimien hirvi: näyttää että tulee kaunis päivä. Päähenkilö Winnie on hautautunut kuloruohoiseen kumpuun vyötäröään myöten. Lopux Winnie ja Willie hautautuu kokonaan. Ne on niinku vanhuxia jotka odottaa nahkurin orsia. Winnie siteeraa joskus uskonnollisia pätkiä joihin se ei usko. Ehkä näistä on vielä jotakin hyötyä, sanoi Lea seurakunnan tilaisuuxista. Winnien ajatuxissa kuultaa ikäänkuin ihmissuvun sammumaton optimismi. Winnie kiittää joka ainoata päivää, jonka on elänyt. Onhan sentään näitä pikku hupsuuxia. Rukoilkaamme.
    ellauri024.html on line 1083: 5. En siis vihapäissänikään saa sanoa mitään sisukasta tai häijyä,
    ellauri024.html on line 1352: von Wright toteuttaa Wittgensteinin filosofiaa, joka jättää kaiken ennalleen. Hän kirjoittaa asioista 10v sen jälkeen kun tyhjäpäisinkin 1 klisheen kolumnisti on kyllästynyt niistä jankuttamaan. von Wright on huolissaan maailman tilasta. Mikään ei ole vaarattomampi kuin von Wright joka on huolissaan maailman tilasta. Yhtä hyvin se voisi olla huolissaan eturauhasensa tilasta.
    ellauri024.html on line 1394: Tollaisen höpeximisen jälkeen voi ymmärtää, miten Helppo-Henrik jaxaa vielä toivoa niin paljon. Se toivoo jotain uutta holistista tiedettä, joka on vähemmän kiinnostunut hyväxikäytöstä. Ennen vois luottaa alkoholistiseen tieteeseen, missä analyyttiset filosofit juovat izensä hengiltä. (v Wrightin nenä olikin aika punainen.) Sillä tuskin mikään joukkoizemurhaa vähempi voi vapauttaa tiedettä elinkeinoelämän, hallitusten ja sotilaiden ohjailusta. Tehdään mikä on lainsäädännöllisesti sallittua ja taloudellisesti kannattavaa, ainakin jälkimmäistä. Maailmanlopun tuotteista on tullut jo valtavaa bisnestä.
    ellauri024.html on line 1431: kultakutri ukkeliin, et ei vois vähempää välittää mihkä reikään se työntää

    ellauri024.html on line 1435: statisteja, ei tää sittenkään ollut mikään kolhoosileffa, eikä kibbutsi,

    ellauri025.html on line 50: “Eräällä toulouselaisella knaapilla oli tallissaan hyvin kallisarvoinen hevonen. Kun hän kerran halusi katsoa sitä, hän löysi sen pitkin pituuttaan maasta täysin hengettömänä makaamasta. Sen ruumis oli jäykkä ja vailla kaikkea elämän lämpöä, liikettä ja henkeä, jota ilman, kuten lääkärit sanovat, mikään luontokappale ei voi elää. Niinpä hevosen isäntä vetäytyi murheellisena hevosensa menetyksestä syrjäiseen paikkaan ja antoi kuolleen hevosensa puolesta uhrilupauksen Pyhälle Tuomaalle. Välittömästi kun lupaus oli tehty mitä hurskaimmalle Pyhälle Tuomaalle, Jumalan voima, jolla on valta elämän ja kuoleman yli, tuli apuun. Hevonen näet ponnahti jaloilleen ja nousi äkkiä maasta aivan kuin olisi herännyt unesta. Isäntä sen edestä makasi oljilla reporankana. Siitä lähtien hevonen Pyhälle Tuomaalle tekemiensä hurskaiden lupausten mukaisesti vieraili haudalla ja kertoi minulle selvin sanoin ihmeestä lukuisien kirkonmiesten ja maallikoiden läsnäollessa. Sen, että hevonen oli ollut täysin kuollut ja vailla kaikkea lämpöä, liikettä ja tuntoa, se vahvisti juhlallisesti tammikuun puolivälissä.”
    ellauri025.html on line 62: Tomppa toi Aristoteleen takas parrasvaloihin. Bertrand Russell arvosteli Tuomasta siitä, että Tuomas ei, toisin kuin Sokrates, anna argumentin mennä minne menee, vaan lähtee johtopäätöxestä ja ezii sille premissejä. So what, niinhän tekee kaikki, Platon ja Bertie izekin. Ei se ole mikään ajatteluvirhe. Esimerkiksi kirkko pitää avioliittoa pyhänä, sixi Tomppa ezii sille järkisyitä. Sellaisia ovat että isä tarvitaan perheessä, koska (a) se on järkevämpi äitiä ja (b) se on vahvempi, ja pystyy mätkimään isompiakin lapsia (ja tarpeen tullen äitiä).
    ellauri025.html on line 143: Calvinon kirja, jonka se kirjoitti 4 vuotta ennen kuolemaansa, voisi toimia koko mun runotuotantoni tunnarina. Se on postmodernistinen kirja kirjoista, se käy läpi joukon tuhnuisimpia bestsellerien genrejä, kirjoittaa pätkän kunkin alusta ikäänkuin metakielellä, ja jättää sitten kesken, aloittaa uuden. Mä teen vähän samaa, kirjoitan kirjoista tiivistelmiä, joihin sekoittuu mun omia ajatuxia ja muistumia. Vähän sellasia moraalin tutkielmia.
    ellauri025.html on line 422: Vuotias poikanen pittää niinnikään rauhaan jättää.
    ellauri025.html on line 502: Pätevyys ikään kuin tarkastetaan ajan päästä uudelleen.

    ellauri025.html on line 627: toi Gusten ylipäänsä roikkuu tossa typerässä Emmyssä? Min man och min hund behöver mig nu. Sen hienosteleva äitikään
    ellauri025.html on line 675: toisen vuoro, ikäänkuin jokaisen niistä elämä pitkän päälle oisi TLDR, niinkuin se onkin, epäilemättä. Tää piirre
    ellauri025.html on line 760: Annelise on rautarouva kakkonen, rautakakkonen. Sillä osuu reikään parhaiten. Arkkitehti Kråklund on varmaan Erik Kråkström, jonka purjeveneellä me oltiin yhtenä kesänä kun oltiin aika nuoria. Kristina osas jo puhua vähän ruozia ja sanoa: Int vet ja, mikä musta kuulosti tosi staililta.
    ellauri025.html on line 793: Hei nyze tulee, 10 s jälellä: mitä mieltä Sascha oli koko touhusta. Nåjå, se kiittää Gustenia että se vihelsi virkavallan paikalle. Näyttää siltä, että etusetelit oiskin menneet Saschan äiskälle. Tää jää vähän kaxitulkintaisexi kyllä. Hemmetti se Frippe on kyllä pönttö, sen kallossa ei kyllä peuhaa yhtään mikään. Tyhjä kuin muumilaaxo marraskuussa.
    ellauri025.html on line 795: Huohhuohhuoh. Emmy-Frippe-kidults teema kaikuu kuulokkeista uudestaan, yhtä falskina. Cosmo homppeli menee kihloihin Saschan kaa, mut pettyy kun Sascha osoittautuu flaataxi (siis lepakox). Sai kai kikkeleistä tarpeexeen. Frippe on nincompoop, Emmy-kaniini on huumoriton maalaistomppeli. Saga-Lillin mä nään sielun silmillä Monikan pendangixi ulkonäön puolesta. Ei tää ole mikään epilogi, tää on kertaus. No selvii sentään vielä tarkalleen miten Annelise koppas Abben Angelalta, ja kekä on tän Frippe bastardin pannut alulle (yx dirigentti vaan). Luulikohan Abbe et se oli kengittänyt alkuun Gustenin? Varmaan, kun niillä oli sama kengännumerokin. Nathania sievempi. Nathanilla oli varmaan äidin kavio.
    ellauri025.html on line 799: No NYT tuli epilogi, kun 3 sivua on jälellä. (Några månader senare.) Ei se kyllä mikään kunnollinen epilogi oo. Se on lähinnä Saga-Lillin muistelua siitä kun se ja se kaniini-Emmy lähti Gråbbåsta anno dazumal. Mix se nyt pitää tähän vielä marssittaa? Mitäs se nyt toimittaa? No kai ne sit rupee kaveeraamaan uudestaan. Kulta jätti kummankin, ollaan me sitten tytöt toistemme kultia.
    ellauri025.html on line 1104: geenisiementä ei sovi väärään reikään lykätä.

    ellauri026.html on line 112: Vatikka löytyy Lönnrotin sanakirjasta, jonka sain isiltä ylioppilaaxi tultua. Kirja jäi kuitenkin isin hyllyyn ikäänkuin syytinkinä kunnes isi kuoli. Nyt se on tossa mulla hyllyssä, kunnes mäkin liityn Hietaniemen hiljaisiin. Vatikka eli vatukka eli vattu, sanoo Elias. Mä tykkäsin pikkuisena vatuista enemmän kuin puutarhamansikoista. Ize asiassa en niin järin perusta jordgubbeista vieläkään. Mezämansikat on ihan toinen asia, ne on ihania, varsinkin kesän ensimmäiset. Ukonmansikoita kasvoi Sommarhemissä, ne oli jännän makuisia. Ei niin hyviä, mutta jänniä. (Joku eläkeukko Sivula Ylen uutisissa väittää, että vatikka on joku lyhyt varsta. Pitäköön pumppunsa. Mä lainaan mieluummin Lönnrotilta.)
    ellauri026.html on line 209: Vegaaninenkin munkki on tilaisuuden tullen kiimainen, käy kuumana, tulee kauheen rohkeaxi, nousee nopeahkosti ihon pinnalle, "porailee maltillisesti" patongilla ja laskee reikään ihan kauhalla. Ei sentään lihanhimoinen. Varoo ylikuumenemista.
    ellauri026.html on line 253: Mut onx se oikeesti hauska, vai vaanko tollanen "kaskun kärki lienee siinä" puujalkanikkari? Alku kuulostaa aika pahalta: mikään ei ole sopimattomampaa kuin panna vakavia asioita halvalla, mutta leikkiä saa toki laskea turhista jutuista. Ikäänkuin ruoskia kuollutta konia. Erasmus pitää tarkkaan huolen ettei kukaan loukkaannu, jättäen mainizematta ketään nimeltä (mut silti pelkäs että paavi saattaa suuttua). Mut paavi tyytyi vaan hohottamaan muiden mukana.
    ellauri026.html on line 261: Tyhmyyden saarella ei kasva soihtulilja (sanoo Erasmus). Brittikääntäjällä on tässä kohtaa daffodil, eli narsissi, joka on amarylliksen sukulainen, ei liljan. Nää asphodeloxet tulee vastaan koko ajan nyt, Runotytössä, Hesiodoxessa ja nyt tässä. Niin ja asfodiilin nimellä myös Tatu Vaaskiven technicolor-romaanissa Pyhä Kevät. Harry Potter Uikissakin se on.
    ellauri026.html on line 364: Mut kukaan ei palvo Tyhmyyttä ja tee mulle kirkkoja. Mitä väliä vaikken saa suizutusta, ohuita kexejä, vuohta tai emakkoa uhrina. Kaikki palvoo mua kuitenkin. Ei tarvi edes kadehtia Dianaa, joka saa ihmisuhreja. Jengi ajattelee mua myötäänsä, seuraa mun tapoja, ja elävät ihan mun ehdoilla. Samalla ei voi kerskua jumalanäitikään. Koko maailma on mun temppeli, vaikkei musta ole pazaita eikä ikoneja, joita jengi palvoo muuten enemmän kuin ize avataareja. Ei, mulla on pazaita ihan tarpeexi, apinat on niitä ize, typeryxiä. Koko apinalauma on mun seurakunta, ja maailma mun temppeli.
    ellauri026.html on line 380: Hölmöillä tietysti: niiden onni tulee halvemmallla, ja ne riemuizee siitä yhdessä, eikä mikään riemu ole nimensä arvoista ellei siitä nauti muiden kaa. Viisaita miehiä on tuskin yhtäkään, antiikissa lueteltiin seizemän, mut nekin oli enemmän kuin kolme neljännestä idiootteja. Ita me Perkules adiuvat. (NEE)
    ellauri026.html on line 407: Stoalaiset muuten kuvittelevat olevansa kaikista kuolevaisista eniten jumalisia. Mutta ottakaapa käsille vaikka vain yksi ainoa tuollainen oppinut; olkoonpa hän 3- 4- tai jopa 600-kertainen stoalainen, myös hän siirtää antaumuxella syrjään elleikään partaansa, joka on hänen viisautensa olennaisin tunnusmerkki ja yhdistää hänet joulupukkiin, niin ainakin piinallisen arvokkuutensa ja rautaisen siveysoppinsa ja kalsarinsa, samoin kun oikaisee ozansa rypyt kun ryhtyy harjoittamaan kaikenlaisia tonttuiluja petihommissa. Lhyesti sanoen, jokaisen viisaan on huudettava avuxi minua, yxin ja ainoastaan minua, halutessaan ruveta isäxi. Niinpä niin, mixi en voisi puhua teille avoimesti ja vapaasti tapojeni mukaan? Sanokaa minulle, ovatko pää, kasvot, rinta, käsi, korvat, jotka kaikki ovat kunnian- ja huomionarvoisia ruumiinelimiä, luodut ihmisten ja jumalien siittämistä varten? Ei, arvelen etteivät ne kaikki yhdessäkään kelpaa elämän siementämiseen. Pikemminkin ihmissuvun monikertaistamiseen kelpaa eräs toinen elin, joka on niin hullunkurinen ja etuveitikkamaisen näköinen, ettei sitä voi mainita nimelläkään naureskelematta. Tästä pyhästä lähteestä jokainen olento ammentaa alkunsa varmemmin kuin pytagoralaisuus numerosta 4.
    ellauri026.html on line 459: Ylläri et Fima ei tunnu hirveesti arvostavan Erasmuxen persoonaa. Sen mielestä E.R., kuten renessanssin kaverit yleensäkin, oli pelkuri ja pikku narsisti, joka toi izeään esille joka paikassa. Sen olis pitäny yrittää olla objektiivisempi, kuten Emerton. Homous voi olla myös yhtenä esteenä. Jotain sotkua tuli Bolognassakin kotiopettajalle pikku suojattien kaa. Fima pahexuu Gerard Gerardsonia vähän joka asiasta. Se on Jefan mielestä ärsyttävä valittaja, kermaperse jolle ei mikään tunnu kelpaavan. No vittu, tässä on kyllä pata kattilaa soimaamassa. Efraimilla, Harvardin proffalla, oli puo vähintään yhtä syvällä kermapytyssä.
    ellauri026.html on line 671: > Kaikki virtaa, mikään ei pysy paikallaan.»

    ellauri028.html on line 51: Ei mikään pieni ämpäri, vaan iso varsin,

    ellauri028.html on line 68: Jo on ruikutettu ja hölötetty tarpeexi. Ennen vuodet olivat hyvät, ja nyt ne ovat tulleet täydellisesti paremmixi. Sillä mikään ei seiso paikallaan, kaikki liikkuu, häviää ikuisuuteen, menee horisontin taaxe. Kaikki liikkuu, sinä yxin seisot. Seisot päätäsi roikuttaen ja ennustat, onko ympärilläsi vielä jotain vai oletko jäänyt aivan yxin.
    ellauri028.html on line 572: Jaaaha, meillä on täällä intiaaniteltassa sotilasmestari Karmei Enninen, tervetuloa. Paizi tehän olitte täällä ensin, anteexi. - No panic, siviili, lepo vaan, armeijassa ei pyydellä anteexi eikä ensinkään anneta, seuraa kurinpitotoimenpide, esim niskalaukaus. - Aaaha. Stm Kanninen, teiltä on juuri ilmestyny jyhkeä värikuvateos 101 asentoa. - Jes söör herra siviili! - Tässä kirjan takaliepeessä kunniaylisopuli E.Saarinen kehaisee, että tää on jatkoa kirjaanne 100 asentoa. - Niin, edellinen teos oli jymykukoistus, ja E.S. vaatimalla vaati jatko-osaa, tukijatketta ikäänkuin puuvillaisella vyöllä. Tää on jonkin verran rohkeampi kuin se esa. Suomalainen sotilas uskaltaa olla missä tahansa asennossa. Keittiön lattialla, takapenkillä, hississä, tiskipöydällä, parvekkeella, puuta vasten mezässä, junan vessassa... - Niin niin, ne on nähty, mitä uutta tässä painoxessa? No ei muuta kun tää 101. kuva ihan extrana: E.Saarinen epämukavan näköisessä vetelässä asennossa Pekka Himosen takana Pipsa Pallasvesan riippukeinussa. Pow-wow on päättynyt, ja nyt, saanko pyytää siviiliä tänne teltan taaxe... BLAM! BLAM!
    ellauri028.html on line 844: Me ostettiin 2007 jenkeissä käydessä aito vaahtomuovinen söpö GW Bush-stressinukke muovisessa verkkokassissa, jota saattoi puristella lyttyyn ja mätkiä päähän nyrkillä. Bad bush, hyi helvetti. Älä muistele. Me tultiin kaikki kipeixi Matin ja Jillin vetoisessa veden vaivaamassa kellarissa, kukin vuorollaan. Mikään ei ollut juuri muuttunut 70-luvun ajoista. Muistan taas kerran ajatelleeni: mitäs läxit. No menihän se ohi sittemmin.
    ellauri028.html on line 872: Jumala on raamatussa ilmoittanut nimensä: Jahve, sukunimi epäselvä, poikansa on Jeesus Jahvesson. Jahve on annettu iankaikkiseksi nimeksi eli isän nimi tulee aina olemaan Jahve, kaikissa kielissä, vaikka sitä nimeä ei saa turhaan lausua. Jehova! Jehova! Jehova Jehova Jehova! Tää ei ollut turhaa ollenkaan! Kumpaakaan nimeä ei koraani käytä puhuessaan jumalasta. Allahilla on 99 nimeä mutta yksikään niistä ei ole Jahve/Jeesus. Se on sadas/101:s, mutta se on Allahille hepreaa.
    ellauri028.html on line 882: PÄÄTÖN: Mites se menikään raamatussa? Jos ei usko niin joutuu helvettiin. Siis tässä sun uskon versiossa. :rolleyes:
    ellauri028.html on line 966: ikäänkuin, istuu mun muihin arvostuxiin paremmin,

    ellauri029.html on line 265: Ihmissuhteet tehtaassa joutuivat törmäyskurssille heti alusta asti, eikä se ole mikään ihme. Erot amerikkalaisten ja kiinalaisten työmoraaleissa olivat niin suuret, että yhteisymmärryksen löytymiseen arkipäiväisessä työnteossa olisi tarvittu huomattavasti suurempi työ. Kiinalaisille työnteko oli koko elämän tarkoitus, kun taas amerikkalaisille työ on vain keino saada rahaa, jotta voi elää. Lähtökohdat yhteisymmärryksen löytymiselle eivät olleet siis kovin optimaaliset. Mikäli johtoporras olisi panostanut heti alussa huomattavasti enemmän työntekijöiden sopeutumiseen, olisi tehtaan tulos mahdollisesti noussut myös nopeammin kannattavaksi. He kuitenkin lähtivät heti tavoittelemaan maksimaalista tuottoa, mikä mahdollisesti aiheutti heille vain suuremman tappion.
    ellauri029.html on line 448: Depressiivinen realismi on miinusmerkkistä. Musta se ei ole vinouma eikä harhakaan, mutta optimistit on toista mieltä. Masixet on realistisempia kuin optimistit, on tutkittu. Näinä lopun aikoina tää on tuskin mikään ylläri. Pessimismi tuottaa osuvampia arvioita todellisuudesta. Tätä tulosta on optimistien taholta kritisoitu sillä, että todellisuudesta ei ole tietoa. Mutta onhan sitä, sillä todellisuushan on yhtä kuin asiakas, senhön äskettäin selvitti TAMK:ssa "Timo". Optimistit huomauttavat myös, että depressiivisen realismin hypoteesin on esittänyt 2 naista. (Ylläri.) Sillä ei siis ole tutkijoiden enemmistön tukea.
    ellauri029.html on line 490: Izerakkausvääristymä vääntää asiat omaxi eduxi jotta näyttäisi ize hyvältä. Menestyxet on omaa ansiota, vastoinkäymiset muiden syytä. Seppoilua, sanalla sanoen. Esiintyy miehillä enemmän kuin naisilla, ylläri. Henxelien paukuttelua positivisteilla, olosuhteiden syyttelyä negativisteilla, taas ylläri. Must hemmon luonne ja pulla on myös olosuhteita, ei mikään ole kenenkään syytä as such, mikä ei mitenkään muuta sitä et kusipäiden ja paskiaisten listiminen on silti hyvä idea. Vääristymää on enemmän izerakkailla, iso ylläri. Läheisissä väleissä vähemmän kuin tiimeissä, ylläri. Vanhoilla vähemmän kuin nuorilla. Turpaansaanti lääkizee.
    ellauri030.html on line 92: Ciceron omistä näkemyxistä ei ota selvää erkkikään, oli se sen verran liukas asiakas, slippery customer, kuten Hintikalla oli tapana sanoa. Mutta se oli sentään eri ylevä, exalted sentiments oli sen vahvuusalue, niinkuin Eskillä. Se kirjotti aika paljon oppaita, izehoito ynnä muita, esim Puhujasta, Valtiosta ja Laeista. Puhumisesta sillä on useitakin tärkeitä oppaita. Onkohan niissä just samoja hengennostatusvinkkejä kuin Eskin niteissä? Lyön vetoa.
    ellauri030.html on line 230: Tai tämä: jos vanhana on ikävää se on oma vika, jos olisit kiltti niin ois mukavaa vanhanakin. Hemmetti, pointti onkin että nuorena oli mukavaa vaikkei ollut niin kilttikään! Arguendo, confusion matrix on tämä:
    ellauri030.html on line 264: Vanha joutuu luopumaan isoista bileistä, notkuvista pöydistä ja moniaista kupeista. Niin, mutta luopuupa samalla hassuttelusta, ruuansulatusvaivoista, ja krapulaunista. Niin niin! Sitä juuri tarkoitan! Joutuu luopumaan kaikista noista! Tää Sisero on todella tampio. Mixei se ryömi saman tien laatikkoon ja vedä kantta kiinni perässä. Siellähän on tosi seijasta, ei vaivaa enää mikään. No ei, vaitiskaan kyllä näille vanhuxille maistuu vielä digestiivikexi ja pieni kalja, ja mielellään ne kokoontuvat rotariklubeihin kuuntelemaan omia puheita. Mulle kyllä tulee ruuansulatusvaivoja ja krapula jo yhdestä kaljasta ja digestiivikexistä.
    ellauri030.html on line 329: Stoalainen filosofia yleensäkin sisältää ikäänkuin teleskopoidun yhteenvedon siitä, mitä muinaisuudessa sitä ennen on ajateltu luonnosta ja jumaluudesta, ihmisestä ja hänen velvollisuuksistaan, ja kaivoi kuoppaa kristinopin leviämiselle kreikkalaisessa ja roomalaisessa maailmassa. Sisäistettyä herruutta jo ennen kärpästen herran sisäänheittoa.
    ellauri030.html on line 359: Myös stoalainen valtio- ja oikeuskäsitys on vaikuttanut roomalaiseen ja sitä kautta muidenkin herrakansojen oikeuskäytäntöön. Stoalaisten oppi sisältää ikäänkuin kaukaisena kangastuxena, luonnosasteella, uuden ajan puhtaan ja korkealaatuisen opin ihmissuvun onnellistuttamiseksi, nimittäin talousliberalismin hienonhienon aattehen.
    ellauri030.html on line 573: S. ähräsi myös riittävän syyn periaatteen kaa, siis sen Leibnizin nimiin pannun periaatteen et kaikella on syy. Determinismin yx formulaatio. Mikään ei ole sattumaa. Tästä tulee se Perza Rovamonkin laki ettei tyhjästä mitään nyhjästä. Samaa tuumi Anaximandros, Parmenides, Archimedes, Platon, Aristoteles, Cicero, Avicenna, Akvinolaisen Tomi ja Spinoza. Siis aika moni muukin tomppeli. Hmm, voi olla, ellei sit höpsismilläkin ole sormensa pelissä.
    ellauri030.html on line 859: Komedia soveltuu paremmin markkinatalouteen, jossa eliitti pysyttelee mieluummin kulisseissa. Tragedia ei edes ole mikään genre enää. Jos leffa ei ole komedia, se on seikkailua tai actionia (homeerista mätkintää) tai draamaa (ihmissuhdescheissea ilman nauruja). Draama tulee kai lähimmäx entisvanhaa tragediaa. Kaikista homeerisimmissakin sankarileffoissa on koomisia kevennyxiä. (Niistä vastaa usein sankarin sivuvaunu plus konnakopla.)
    ellauri031.html on line 24: Yrhätta tarkoittaa rasavilli, (tytöistä) tuulihattu, pyryharakka. Karlarna [karana] Drakassa ei tietystikään ollu yrhättor, vaan yrbollar. Sekobolzeja. Kuvan pyryharakalta pilkistää mirri mekon alta.
    ellauri031.html on line 170: Seuraava Alivaltiosihteerin paasaus vuodelta 2003 osoittaa, että mikään ei tosiaan muutu keskiyön auringon alla, ainakaan 17 vuodessa. Seizentoistavuotiskaskaat, älkää vaivautuko pintaan, täällä on just samanlaista kuin viimex käydessä.
    ellauri031.html on line 245: Yxilön velvollisuus on valtion kautta vaikuttaa ja elää kansakunnan hyväxi, joka on yhteiskunnan korkein ilmentymä ja samalla sen välttämätön edellytys. Vain sikäli kuin se on kansakunnan edun mukaista on yxilöllä mitään oikeuxia. Mikään ei ole fasismin hengelle vieraampaa kuin Ranskan vallankumouxen periaatteet sellaisina kuin ne on muotoiltu "ihmis- ja kansalaisoikeuxien julistuxessa". Tunnuslauseen "vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus" sijaan ja sitä vastaan asettaa fasismi vaalilauseensa "järjestys, auktoriteetti ja oikeudenmukaisuus". Law and order. Aina sama tematiikka, tää on kammottavan toisteista.
    ellauri031.html on line 294: Eri yhteyxissä on Mussolini selvään antanut ymmärtää ettei fasismi ole mikään vientitavara. Se on liian syvään juurtunut Italian historiaan ja perinteisiin voidaxeen tulla siirretyxi muihin maihin.
    ellauri031.html on line 325: Mussolini riitaantui sossujen kanssa 1914 maailmansodasta. Se halus mukaan, sosialistit ei. Se oli 38. Siitä lähtien se alkoi voimakkaasti poppoloilla omaan taskuunsa. Avanti poppolo. Sen poppoon nimi oli Fasci Rivoluzionari d'Azione Internazionalista in 1914, mistä tuli nimi Fascisti. Kansainvälisen toiminnan vallankumouxellisia risukimppuja. Luutaakkoja. Nytten sanottaisiin soluja. Inter-osa nimestä izesensuroitiin sittemmin. Sala-ampujien hassu kukkohattu päässä se komeili maailmansodassa. Siitä tuli korpraali niinkuin Aatusta, koska se oli niin henkilökohtaisesti rohkea. Siihen osui kranaatinsirpaleita niinkuin Calleriin. Italiaanot oli ympärysvaltoja suuressa sodassa. Viirikukkohattu teki sitten puolikäännöxen seuraavassa erässä. Takinkääntäjä. Britit rahoitti sen valtaannousua maailmansodan jälkeen. Teki puolivoltin ja ampui punatakkeja.
    ellauri031.html on line 601: Pelisommitelminakaan Sariolan romaaneista ei ole mihinkään. Henkilöiden välisten pelien ratkominen vaatii saman verran älyä kuin pyöreän puikon työntäminen pyöreään reikään. (hmm. apropoo, olikos Sariolalla panokohtauxia? En muista.) Pelikirjana niitä voidaan luonnehtia yhden kortin pasianssixi. Ehkä Esa-Mauri on tahallaan kehitellyt romaaneista skizofrenialääkkeen vastineen. Moniäänisyys kallon sisällä on menestyxellisesti vaimennettu. Sariola saavutti melko laajan lukijakunnan suosion. Ylläri, luku- ja kirjoitustaidottomat löytävät aina toisensa. Hyihyi-humanistit rakastavat halpoja sensaatioita ja helppoja opetuxia. Sariolan paha jos mikä on turvallista pahaa. Kaikkitietävä tsygologi selittää sen niin, että tyhminkin ymmärtää. Paha lakaistaan matolta sen alle yhtä naiivisti kuin kristityillä ja marxilaisilla.
    ellauri031.html on line 672: Joku saattaa kysyä, millä ja kenen lähettämillä rahoilla tällaiset suurpainoxet rahoitetaan. Kysyä saa, muttei vastata. Panee miettimäään mikä on tän raamattuvälityxen bisneslogiikka. Mikä ansaintamalli siinä on, miten rahavirrat kulkevat. Mistä muodostuu tulo-ja menojonot ja mikä on oman pääoman sisäinen korko, niinkuin Callen väitöskirjassa Real Time Result Reporting kysytään. Isä puri pännää sängyn päällä ja irvisteli, laski loppumattomia lukujonoja. Vaikeita korkoa korolle laskuja paperilla ja kynällä, ei sekään ollut mikään nero matikassa, vaikka rahat kyllä pysyi näpissä ja kasvoi korkoa. Isän siunausta tässä vieläkin kaikki lapset nautitaan, sodasta rikastuneen nousukkaan nyt jo laskukkaat rauhanajan jälkipesueet.
    ellauri031.html on line 689: Kaarlo ei ollut niinkään saarnaaja kuin junailija. Vaan helppohan sen on junailla kun on herra vaihdemiehenä, ihan kaiken neuvoo helposti ymmärrettävinä näkyinä. Hoitaa esteet pois, lopettaa lakot ajoissa, kaikki lutviutuu aivan viime tingassa. On kuin lukisi el Zorroa. Vihollisen juonet ei lopu, muttei Kaarlon haamutorjunnat ja herran ihmepelastuxetkaan. On se semmonen ykkösketju et oxat pois kaltiaisesta.Kaupungin viemäri uhkasi raamattuja. Herra teki ilmaveivin ja särki ilmaporan. Sitä ei pysäytä mikään, ei Syväntö eikä kaivanto. Siberiasta tulee 120K uutta koukkunokkaa Tiberiaan. Arabit on jo vähemmistönä. Tiberia opettaa.
    ellauri031.html on line 760: Kaarlon tiimi hakee korjausta asiaan jakamalla rikkureille kopioita parannellusta liittosopimuxesta. UT on selvä siikveli VTT:lle, tai oikeestaan, VTT on UT:n priikveli. Jos olette kazoneet VTT:n, UT on ihan must. Siitä selviää, kuinkas kaikki sitten kävikään, kuka sai kenet ja kuka ripustettiin semaforin jatkoxi. Kirjat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, vaikka jokainen jaxo onkin izenäinen seikkailu.
    ellauri031.html on line 766: Se sana tulee suoraan hevosen suusta, Kaarlon sanomana Unto Kunnaan teoxesta Tienraivaaja. Mikään ei ole puhtaampaa kuin jumalan alkuperäinen sana hebrean kielellä. Siinä ei ole edes käännösvirheitä, kun Kaarlon tytär Mirja on kreikkaa taitavan miehensä Hookanin kanssa tarkastanut kreikan alkutextin hebreannoxen!
    ellauri031.html on line 829: Vaikuttava tarina, ja jää aika mystisexi, unenomaisexi. Mikä on totta ja mikä unta, sitä ei tiedä tarunomainen erkkikään, tai jos tietääkin niin ainakaan ei kerro. Tarina olisi huonompi, jos kertoisi.
    ellauri032.html on line 70: Eliskä tää turvaa varattomampienkin veljien aseman. Porhot ei määrää uskontoa, vaan uskonto porhoja. Syntyy pappisvaltio, etymologisesti korrekti hierarkia kuten faaraoiden aikana. Häntä heiluttaa taas koiraa. Ja laahuskin pysyy tyytyväisenä, kun leipää on luvassa ja sirkushuvit ilmaisia. Varattomallakin on varaa parhaaseen, saavat luottoa ilman vakuuxia. Kristinusko on selkeästi kauppiaiden kexintö, sanasto ja kuvastokin on markkinoilta "lainattu". Mikään ei kosketa asiakasomistajaan syvemmin kuin "rajaton luotto", "ilmainen lahja" ja "erikoistarjous".
    ellauri032.html on line 76: Kalvinistit ei haluu olla kalvinisteja, vaan reformoituja, parannuxentehneitä, ikäänkuin rehabilitoituja rikollisia. Niitä on monta makua: on mannermaiset parannuxentehneet, vanhempienuskoiset, ilosanomaiset englanninkirkolliset, seurakuntalaiset, ja parannetut kastajat. Useimmilla ei ole piispoja, mutta osalla on. Isoimmassa liigassa on yli 100M peluria.
    ellauri032.html on line 275: No toihan on tuskin mikään teoria, noinhan se tuppaa menemään, mutta Hobbes oli mulkero kerta tollanen porvarillinen muka edistys heikompien kustannuxella oli sen mielestä hyvä asia. Niinhän se yx jutku antropologikin sanoi, se sama joka selitti paleoliittisestä dieetistä ja suolan käytöstä, niin Jared Diamond siis. Jossain Borneollako se oli, en muista, oli verikosto päällä koko ajan, piti pelätä, ei voinut poiketa polulta mezään ettei vihulainen yllätä. Ei ollut helppoa.
    ellauri032.html on line 291: Teoksella oli välitön vaikutus. Pian Hobbes oli sekä ylistetympi että halvennetumpi kuin yksikään aikansa ajattelija. Teoksen julkaisemisen ensimmäinen vaikutus oli kuitenkin se, että hänen suhteensa kuningasmielisiin katkesi, minkä johdosta hän joutui kääntymään Englannin vallankumoushallinnon puoleen saadakseen turvaa. Hobbesin viholliset olisivat hyvin voineet surmata hänet – hänen teoksensa maallinen henki suututti sekä anglikaaneja että ranskalaisia katolilaisia. Hobbes pakeni kotimaahansa ja saapui Lontooseen talvella 1651. Hän alistui valtioneuvoston alamaisuuteen ja hänen sallittiin vetäytyä yksityisyyteen Fetter Lanelle.
    ellauri032.html on line 326: Hobbe sanoo aivan oikein että apinoiden passiot on aina samoja, vaikka niiden kohteet riippuu jossain määrin ympäristöstä. Tää on taas se Herbert Simon idea. Se on vähän turhan innostunut liikkeistä, vaan mistäpä se tietäisikään vielä muista energian muodoista. Mutta tarkoitus on oikeensuuntainen, eli redusoida aistit yhteen syyhyn, liikkeeseen, jonka jatkumista kallon sisällä on sitten muukin sielunelämä, liikkeelle lähteneen heilurin vellomista aivovellissä.
    ellauri032.html on line 346: Musta vale ei ole mikään ongelma, ei toi kielen kuvateoria ole mikään teoria, kuviahan sanalliset kuvauxet tosiasiassa on, morfismin mielessä. Kuva jostain on joko osuva tai se valehtelee. Kuvasta tulee vale kun siinä on caption joka sanoo: ceci n´est pas une pipe. Eli tarvitaan toi indexi, jota vastaan kuva tulkitaan, plus tarvittaessa joku legenda, ellei kuva ole muuten ilmeinen. Plus moodi, josta näkee mihin tarkoituxeen kuvaa käytetään. That´s all.
    ellauri032.html on line 533: massiivisesta 6 hengen perheestä, ja siksikään se ei perusta

    ellauri032.html on line 628: Samuel Beckett oli ranskalaistunut irkku irlantilaistuneesta anglikaanisesta hugenottisuvusta. Syntyi pitkänäperjantaina 13.4.1909, samana vuonna kuin Kaarlo Syväntö ja Heikki Brotherus. Samana päivänä kuin Jöns mutta eri vuonna. Sporttinen kriketinpelaaja toteutti Paul Austerin märän unen olemalla 1st class cricket player ja nobelisti samassa naamarissa. (Persona on naamari, muistattehan.) Se oli viimeinen modernisti, sen jälkeen oli enää post. Siinä on jotain samaa kuin Camusissa, muttei kuitenkaan. Existentialisti se ei ole ainakaan. Eikä mikään posetiivari. Enemmänkin sellanen "tilanne on toivoton muttei vakava." Hyvä tyyppi siis siinä suhteessa.
    ellauri033.html on line 55: Muotikirjailija julkkis pääsee akatemiaan 43-vuotiaana 1895. Vähän myöhemmin kuin mä Kovvolaan. Kirjailijana se on yhtä kausituote kuin Esa Sariola. Ilmeisesti ihaile triesteläistä jesuiittasukuista kaunista ja fixua Minnie David vaimoa joka osaa italiaa ja on hyvä kääntäjä. Senköhän käskystä se tekee täyskäännöxen aktiiviuskovaisexi 1901. Pettää sitä kyllä, se on normaalia. Asuvat koko ikänsä bulevardilla kuin Esa Saarinen ja Pipsa. Ne on lapsettomia. Paul on pessimisti eikä piittaa laahuxesta enempää kuin Pentti Linkola. Se ei ole ritarillinen vaan pelkkä porvari, valittaa aatelinen tuttava. Sillä ei ole syntyperää. Se on vähän maalta, Ardèchen kultahattu, moukka. Aatelisrouvien eunukki, mut bylsiihän se Marie Kannia. Matkustelee tosi paljon itexeen. Minnie jää kai kotiin kastelemaan kukkia kuin Mme Maigret. Jenkkituomisina tuo ranskankieleen sanan building. Ois saanu jättää tuomatta. Minnie kääntää jonkun Paulin ihaileman jenkkiromaanin, kääntäjättären nimeä ei "tietystikään" panna esille.
    ellauri033.html on line 418: Zygologina Paul Hra Bourget on pannut moraalin takasin romaaniin. Aikana jolloin suoraviivainen luonnontieteilevä zygologia tukehdutti koko alan, kun sielutiede oli pelkkää ihmiseläimen tutkimusta, Hra Bourget lainasi luonnontieteilijöiden menetelmiä ja sovelsi niitä hormonien sijasta sielun kaiveluun. Tätä arvonimeä en tohdi siltä riisua. Se oli romaaneissa ensimmäisiä ja ehkä väkevin reaktionääri, joka vastusti tuota summittaista väkivaltaa, sielun lyhkäsex myyvää filosofiaa joka palauttaa ihmistoiminnan ruokahaluihin, ja sulkee luonnosta ja taiteesta kaiken mihin materialismi ei ylety. Ikävä kyllä sen reaktio löi aika lailla ylize. Se korvas yhden kaavan toisella: sosiobiologian joka puristaa sielun kuivaxi se korvaa koulusielutieteellä, joka exyy abstraktioihin. Ei siitä synny yhtään todennäköisempiä henkilöitä. Kaikista sen hahmoista ei mikään elä eikä jää mieleen. Sen analyysi rajoittuu hirmu ahtaisiin raameihin, ja sen tyypit on aina samanlaisia.
    ellauri033.html on line 516: Tää kokonaisuus > Sigma osat on musta ollut aina tyhmä fraasi, tän selvitin peliteorialla filsan sivulavissa. Tietystikään useimmat kokonaisuudet ei ole summia vaan muita rakenteita. Summa toteuttaa summan lait, kokonaisuudet yleensä ei. Mut sillä ei ole mitään tekemistä determinismin kaa. Eik determinismillä vapaan tahdon kaa. Tää on niin loppuun natustettu aihe et miten noi uskovaiset jaxavat. Muze on niille tosi tärkeä, sillä vapaan tahdon mukana menee synti, synnin mukana armo, ja armon mukana hierarkian leipäpuu. Höpsis! kaikki toimii ihan niinkuin ennenkin, vaik sen impin päästää karkuun laatikosta. Yhdet sooloilee, toiset rankasee, se toimii jos tyyppi ei oo sekopää, kaikki tikittää kuin JJ:n käkikello ilman Dostojevskin randomin vapaan tahdon väliintuloa.
    ellauri033.html on line 530: Sijoittaen tän ajatuxen sit tohon deterministiseen zygologiaan, voi ennustaa et 1) iso data tulee toteuttamaan monia Sixten haaveita historian ennakoimisesta lyhyellä tähtäimellä, 2) lopputulos siitä manipuloinnista tulee olemaan entistä lyhkäsempi ja ikävämpi tulevaisuus kaikille ja 3) jos se on mahollista tehdä niin se tapahtuu, sitä ei mikään estä. Apinalauma valuu kuin vesi syvimpään lätäkköön, sinne missä rahantulo on helpointa.
    ellauri033.html on line 604: Anteron oppipoika koittaa pohtia kylmästi kuin maisteri. Kuin ratkaisis geometrista ongelmaa synteettisesti. Izensä lopettanut Unto Remes kirjoitti väitöskirjan Pappuxesta, joka kexi sellaisia todistuxia. Niissä lisätään kuvioon apupiirroxia, joiden oikeutus on joku AE muotoinen axiooma. Sellaiset muodostaa logiikan ratkeamattomia osajoukkoja. Koska niistä apupiirroxista syntyy loputtomasti liian nopeasti kasvavia luuppeja. Nopeammin kuin mikään rekursiivinen funktio. Todellisia kasvuräjähdyxiä. Niinkuin ruutupaperin erilaiset samaan pisteeseen vievät polut. Todistuxet voi luetella muttei niiden vastakohtia. Ei tiedä milloin ezinnän voi lopettaa. Ne ovat deterministisiä muttei ennustettavia. Ne eivät ole mekaanisia.
    ellauri033.html on line 735: Ei sillä näytä olevan mikään kiire kuolla. Se on nyt 73.

    ellauri033.html on line 1148: Vuonna 1882 julkaisemassaan kuuluisassa esseessä Qu´est-ce qu´une nation? (Mikä kansakunta on?) joka ilmestyi vihkosena Que sais-je? sarjassa, hän hylkäsi useimpien nationalistien vaaliman ajatuksen kansakuntien ikiaikaisuudesta ja luonnollisuudesta. Hänen mukaansa kansakunta oli sitä vastoin joukko ihmisiä, joita yhdisti solidaarisuus ja vapaaehtoinen halu kuulua yhteen, ”joka päivä uudistettava kansanäänestys”. Ei ihme että snobi protonazi Bourget ja sen hampuusikaveri Barrès karsasti Ernu-setää kuin ruttoa. Renan oli sentään tiedemies eikä mikään pöyhkeilevä pelle.
    ellauri034.html on line 507: Ihaillaan sankareita, rakastetaan niitä, ikään ja sukupuoleen kazomatta,

    ellauri035.html on line 702: ei mikään mertentakainen prinssi sua ottanut
    ellauri035.html on line 866: ikäänkuin ei erottaisi enää ikinä.
    ellauri035.html on line 968: > K: Hmm, katoin kokonaan. Ei se nyt mikään toppen ollut. Ihmesatu: rumasta

    ellauri035.html on line 993: > Helmikään ei sietänyt Millimollia kun sillä kävi aina paras pulla, se oli kuin Satu. Helmi oli sen pikku Susan ystävä. Ne söi takan ääressä kansiperunoita. Millimolli sai sedältä ja tädiltä viisipennisiä. Helmi sai joululahjaxi pehmokissan. Satu sai oman hevosen. On se niin väärin.

    ellauri035.html on line 1111: Se Balthasarista. Nyt Karseaan. Lääkärinpoika Balthasar Gracián y Morales (äidin nimi Morales ei tarkoita moraalia, vaan mauria) asui sedän tai enon luona joka oli, pappi. Sillä oli 4 veljeäkin, joista kaikista tuli niinikään pappeja. Kumma ettei kukaan ruvennut lääkärixi. Harmittikohan se isukkia. No Balden iskä oli aika köyhä kaiketi, varmaan puoskari. Sen kaveri Lastanosa oli äveriäs ja sillä oli iso kirjasto.
    ellauri036.html on line 66: Älkää väittäkö, että lopultakin järki on ihmisen kaunein lahja, että mikään muu ei maan pinnalla ole niin todellista kuin pörssikeinottelu, peli, Bordeaux'n viini pöydällä, luja terveys ruumiissa, välinpitämättömyys toisia kohtaan, ja, kun ilta tulee, vuoteessa aistilliset, hajuvesiltä tuoksuvat jäsenet.
    ellauri036.html on line 89: Hemmetti et vituttaa nää 1800-luvun herrat joilla on aamulla morkkis maxullisesta panosta niin että pussit tyhjennettyään ne lähettää ammattiauttajan inhoten matkoihinsa. Törkimyxiä! No tällä kertaa tyttö ei lähde tarpeex nopeeta ja Musse yllätetään niin sanoaxemme housut nilkoissa. Se sulkee tytön äkkiä vaatekomeroon, vai oisko vaatehuoneeseen. Kaverit tule sisään ja kertoo et George Sandilla ei ollut vaan 2 vaan 3 äijää yhtä aikaa, ja nyt ne 2 muuta on joutuneet riitoihin. Koko riitelevä porukka oli samalla naureskellut Musselle. LOL. Naura sinäkin, pitäisi sanoa Musselle, muttei se naura. Nauru ja romantiikka ei mahdu samojen seinien sisälle. Romantiikka on kuin uskontoa, se on harrasta, se hoidetaan vakavalla lärvällä. Pyhä kärsimyxeni just joo. Hemmetti nuoret miehet on torvia. Eihän tää ole muuta kuin vanhaa virnuilevaa ystäväämme narsismia. Musse läväyttää vaatehuoneen oven auki näyttääxeen ettei se ole mikään surkimus. Kaverit menee vaatehuoneeseen ja vetää oven kii.
    ellauri036.html on line 103: No tässä sentään on järkeä. Vaikkei Musse maininnut tota kuin vaan läpällä. Musse on mielestään hienotunteinen kun se hiipii aina pois bylsimättä jos kurtisaanilla on suruja, esim. misun äiti on vastikään nuollut lusikan. Se ei ole mikään tunteeton julmuri. Se on julmuri jolla on tunteita. Ei tosin muille riittävästi kuin sille izelle.
    ellauri036.html on line 147: "Onko minun se siis sanottava? Onko minun sanottava, etten kuuden kuukauden aikana ole kertaakaan paneutunut levolle, sanomatta itselleni, että kaikki on turhaa, ettet ole koskaan parantuva, etten ole noussut yhtenäkään aamuna vuoteesta ajattelematta, että minun on vielä koetettava, ettet ole sanonut minulle sanaakaan, joka ei ole antanut minun tuntea, että minun on lähdettävä luotasi, ettet ole minua hyväillyt ilman että olisin tuntenut, että minun olisi mieluummin ollut kuoltava? Onko minun sanottava, että päivästä päivään, hetkestä hetkeen, horjuen pelon ja toivon vaiheilla olen tuhannet kerrat ollut kiusauksessa koettaa lopullisesti voittaa joko rakkauteni tai tuskani? Onko minun kerrottava, että niin pian kuin avasin sydämeni sinulle, viskasit ivallisen katseen syvään sen sopukoihin saakka, ja että kun sen taas suljin tunsin omistavani aarteen, johon yksin sinulla oli omistusoikeus? Onko minun kerrottava kaikista niistä heikkouksista ja salaisuuksista, jotka tuntuvat lapsellisilta sen mielestä, joka ei niitä kunnioita? Onko minun mainittava, että kun vihoissasi lähdit luotani, sulkeuduin huoneeseeni lukeakseni ensi kirjeitäsi? Onko minun kerrottava, että on olemassa eräs valssi, jota en koskaan turhaan soittanut, kun kovin ikävöin sinua palaavaksi? Ah, minua onnetonta, kuinka kalliiksi ovat kaikki mykät kyyneleeni, kaikki hellät mielettömyyteni tulleet! Nyt tahdon itkeä. Koko minun tuskani ei ole ollut miksikään hyödyksi."
    ellauri036.html on line 202: Alfred de Musset syntyi 1810 Pariisissa ja kuoli 1857. Eipä kauan juhlinut. Ei ollut mikään Musse Pigg, pikemminkin Långben. Långben bygger ett fågelhus, kielletyistä muovisista pilleistä.
    ellauri036.html on line 1141: Tänään mikään ei ole kaunista, ei paha eikä hyvä.
    ellauri036.html on line 1172: Se ei ollut kellekkään mikään mysteeri
    ellauri036.html on line 1517: Mikään ei sitä lohduta eikä anna toivon pilkahdusta.
    ellauri036.html on line 1964:

    Pahempia kuin nää "ylilyönnit" on jenkki"oikeuden" tavalliset käytännöt. Vankilat on nöyryytyslaitoxia, oikeudenkäynnit televisioituja farsseja, pahimmat tapauxet kuskataan Guantanamoon ja kidutetaan siellä, nöyryytetään mumslimeita kostoxi tuplatorneista. Ne nyt jouti mennäkin, rahavallan törkeet tuplafäkkisormet. Sit oli se Abu Ghraib "skandaali", missä apinan lailla irvistelevät jenkkisotilaat näytti peukku ylös merkkiä alastoman mumslimiruumiskasan päällä. Kaikenlaista ihan samanlaista sikailua kuin karja-aidan toisellakin puolella. Ei helvetti, ne on nää apinat ize, ei mikään paha meemi, joka näitä teettää. Just samanlaista meinikiä on jenkkivankiloissa, sanoo lähde. The human animal is capable of behaviors unimagined by our rational actor models, and even by our most resolutely "behavioral" brands of law and economics.
    ellauri036.html on line 2135: Reichs-Jugend-Führer oli Baldur von Schirach. Ilmetty Harry Potter koppalakilla ilman silmälaseja. Baldur oli aasojen Jeesus Kristus. Sen hömelö märkähattu veli tappoi sen vahingossa sokkona. Potter on wiccojen oma messias, parturoitu Aslan joka selättää Voldemortin panematta edes vastaan. Rule Britannian Ahura Mazda, Austin Mini joka päihittää Angry Mainyu birdsit ja kiinalaisen Volvon. JK Rowling on brexitin Paulo Coelho. Se käytti etukirjaimia jottei Harryn maaliryhmä, esipuberteettiset pojat ois pelästyneet naisen nimeä. Onhan se vähän lyhyempi lause, kirjan paxuutta pojat kai enimmin pelästyvät. Väkisin saa tuputtaa. Tytöt taitaa Harryakin enempi lukea, vaik niille on omat vampyyri- ja riitakäkisarjat. Baldur sai 20v pyttyä Nurnbergissä. Vähemmän kuin Weinstein. Tuomiot on kovenneet. Baldur Jugend-Führer oli siira. Fasen omistaja on sokeritoukka. Weinstein ei ollut mikään Einstein. Kiven alla ryömiskelijöitä koko roikka, Albert mukaanlukien.
    ellauri037.html on line 487: Tässä paasauxessa repostellaan vanhan koalavaarin Arthur Schopenhauerin merkkiteosta Über die Weiber. Typerys numeroi typeryytensä pykälänumeroilla ikäänkuin ne olis jotain asetuxia. Vaikka se suoltaa niitä kaljun alta ihan missä järjestyxessä ne mieleen juolahtaa. Ja juolahtaahan niitä, törkimyxeltä. Miten voi olla tyyppejä joista tää on joteski ihailtava.
    ellauri037.html on line 565: Arttu meni sit Gothan aikuislukioon sakseissa ja pani rahaa menemään aatelisten bileissä. Kirjoitti jonkun epigrammin yhestä opesta ja sai potkut koulusta. (Tästäkin Arttu valehteli myöhemmin. Totuus ei ollut sille mikään kauppatavara, se valehteli ihan ilmasex.)
    ellauri037.html on line 874: mikään sydäntä ei tyydytä.
    ellauri038.html on line 166: Tosin jotkut tutkijat pitävät Zarathustraa kokonaan myyttisenä hahmona. Näitä epäileviä Tuomaita aina löytyy, kuten Homeroxella ja Jeesuxella, niitä oli Nietzschellä, Hitlerillä, ja on Trumpillakin. Kauan ei saa profeetta olla rauhassa niin joku jo tulee tuikkimaan haavanreikään skeptisellä sormella.
    ellauri038.html on line 245: Perusopiskelijana otin kurssin “Kant to 1900” Richard Rortyltä Princetonissa (en siis ole mikään turha jätkä), ja kurssissa oli pari opintoviikkoa Nietzschestä. Notta tuona sunnuntaina aloin tehdä Nietzsche-kotilaskua - Nietzschen julkaisematonta esseetä "Vaihtoehtoisesta totuudesta extra moraalisessa mielessä". Se vetos muhun kovaa ja sen koommin olen ollut hurjan kiinnostunut Nietzschestä. Julkaisin sen esseen sittemmin omalla nimellä.
    ellauri038.html on line 257: No tietysti kun se ei kirjoita liian pitkästi, ja on räväkkä. Se on hauska, ilkeä, törkeä, kaikkee tätä mikä trendaa nyt, on kuin lukis vihapuheita jostain netistä. Se puhuu vähän kaikesta maan ja taivaan välillä eikä puhu liian vaikeita. Ize asiassa koulufilosofit ei edes oikein tykkää siitä. (Eihän se saanut aikasex edes yhtään kunnon suffixi- ja puffixipaperia vaik oli 10v kielitieteen professorina.) Nietzsche oli amatöörifilosofi, mut klassikoita se oli sentään lukenut. Ja kärsijänä se ei ole mikään turisti, vaan aito maahanmuuttaja. Sen ja Sopen päällimmäinen ongelma on miten oikeuttaa elämä kun se on niin vituralla. Sope ottaa pessimistisen kannan asiaan: paska reissu mut tulipahan tehtyä. Nietzsche on enempi et tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen. Vastatuuleen pokaloizija kuin Vadimin taluttama vanha Kusti-koira Kallahden rannassa.
    ellauri038.html on line 269: No kaskun sen mielestä nerot filosofit ikäänkun "näkee" miten jutut on, ei niiden tarvi perustella, se on vaan jälkiviisautta. "Mä nään", ne sanoo niinku Riitta Roth, ja siristävät silmiä. Mä nään et Max on pahoillaan, mun täytyy mennä lohduttamaan sitä. No niihä ne näki profeetat vanhassa testamentissakin jutut näkynä. Näin on näkyleipä, ne sanoivat, ja jengin ei auttanut muuta kuin uskoa, muuten tuli salamasta pyllylle, tai karhut purivat. Tämmöinen kirjoitustyyli vetoo tunteisiin ja jättää järjen lomalle, sixpä se on niin mieleen kasvuikäisille. Kalifaatin Lisha uskoi mielellään kaurissilmäistä ja vakuuttavaa Ibbeä. Vasta kun siltä vietiin känny, se alkoi katua. Kännyssä on enemmän karismaa kuin kymmenessä Ibbessä.
    ellauri039.html on line 281: Calle ei kyllä ollut mikään Franz, enintään jälkeen-kuvassa,

    ellauri039.html on line 415: Kas mitä puppua! v 1636 Anna oli 21, ja tilapäärunoilija 31. lue edes runo niin käy selväxi että se on onnitteluruno häihin eikä mikään lemmenvalitus. Avioliiton pyhää iestä siinä sovitetaan Anke ressun niskalaudalle.
    ellauri039.html on line 539: Mikään ei ole vähemmän näytelmällistä kuin maanvaiva,

    ellauri039.html on line 564: Mikään ei ole sen arvoista että luopuu ihmisestä jota

    ellauri039.html on line 732: Kamu-Tarrou peukuttaa ahimsaa (opin sanan Frank Zapalta). Ainoa tie rauhaan on myötätunto. Sympatia, eikä mikään vitun empatia. Tykkäys eikä mikään vitun eläytyminen toisen asemaan. On oltava samassa asemassa, samassa veneessä, soutajan tuhdolla koko porukka. Ei se niin tuu menemään, mut ei se tuu menemään muutenkaan. Hukutaan sit ainaskin yhessä.
    ellauri040.html on line 107: Silti musta tuntuu että apinoilla on enemmän yhteistä kuin eroja. Ei tässä viime kädessä ole kyse mistään murre-eroista. Sehän ois sitä samaa lingvististä käännettä kuin inhottavat analyytikot. Mikä ei tietystikään tarkoita että kaikilla aapoilla ois yhteisiä etuja. Se mikä niille on yhteistä on nimenomaan se, että kukin valvoo tikkana vaan omia etujaan, tai enintään jonkun pienen tiimin etuja, joihin samastutaan niin pahasti ettei edes huomata eroa. Vallassaolijoiden vedätys on vain se oletus, että jos kaikki kaivelisi syntyjä syviä justiinsa samalla lailla kuin ne, niin kaikki päätyis samoihin johtopäätöxiin. Se ei ole vähääkään todennäköistä.
    ellauri040.html on line 109: Tätä mä koitin tolkuttaa Kimmo Koskenniemelle, kun se lähti jälleen kerran jotain urputtaa että kazohan nyt jne. Mä sanoin että ihan sama mitä torveat, kun meillä on arvolähtökohdat jo niin erilaisia. Ei tää ole mikään perustelukysymys, me ollaan yxinkertaisesti eri puolilla barrikaadia. KK on talousliberaali humanisti jonka mielestä me eletään parhaassa mahdollisessa maailmassa. Mä en. Musta maailma ois parempi jos siinä ois vähemmän Kimmo Koskenniemiä.
    ellauri040.html on line 288: Tuurin kertoja kertoo selvästi, asiallisesti ja miehekkäästi niin ettei mikään jää epäselväxi. Hinnat ilmoitetaan niin että ne fyysisesti kuulee, kuin Tuurin kyläkaupan kuulutuxissa.
    ellauri040.html on line 495: paremman kirjan kuin mikään paputin omista tuhnuista tuherruxista.
    ellauri040.html on line 518: Ei tää ollut mikään arvostelu, tää oli spoileri. Niitä voi lukea Wikipediasta,

    ellauri041.html on line 200: Miehet ovat ikäänkuin jälkijunassa, istuvat ja kazovat ikkunasta ulos yxinäisen miehen junassa, vaikka voisivat rakentaa keskenään pitempiäkin junia, ei tarvi kuin ojentaa toisilleen jotain kättä pitempää. Syrjälän oma mieskuva nojaa varsin perinteiseen käsityxeen voimakkaasta, aggressiivisesta, maskuniilisesta olennosta, soturista joka heiluttelee näkyvästi palleja. Syrjälän mukaan nämä ovat tärkeitä työkaluja, joihin päästään käsixi tunnepuolen avulla.
    ellauri041.html on line 246: kun loppuu työelämä ja kikkelikään ei enää kuule käskyjä, vaikka söisi

    ellauri041.html on line 281: Muiden izekohtaisuuxien ohessa Italo esittelee kirjansa lopulla 5 tapaa lukea rompskuja. Mikään niistä ei ole tavis tai pikemminkin julkkismainen alusta-loppuun-ahmien-laskematta-kirjaa-kädestä-kuinkas-sitten-kävikään-(äh spoileri!)-mukaansatempaava-tarina-vie-mennessään-hellittämätöntä-jännitystä-taiturimaista-juonenkuljetusta-tunteet-myrskyää-laidasta-laitaan-elämän-koko-kavalkaadi-mainioita-tyyppejä-syvä-moraalinen-sanoma-vallatonta-ja-vakavaa-nauroin-ja-itkin-mukana tapa. Mä en piittaa spoilereista, jos kirja uhkaa olla jännä kazon ensin lopusta kuinka käy.
    ellauri041.html on line 373: Museonjohtaja siis piti Hyryn museaalisesta otteesta. Hienoa kun mikään ei liiku, ei edes mielikuvat päässä.
    ellauri041.html on line 448: ei ole mikään mökki, se on kakkosasunto, varattu tärkeille edustajavieraille.

    ellauri041.html on line 1777: Tästä paikasta mua ei saa hievahtamaan erkkikään.

    ellauri042.html on line 175: > Kaikki tehokkaan yhteiskunnan puolesta ovat täysriemuissaan tästä. Vihdoinkin konsti päästä eroon tuosta tuottamattomasta ja taloutta rasittavasta porukasta. Sikäli kuin oon huomannut, ei silti mikään ryhmittymä ole vielä uskaltanut julkisesti riemuita. Ei vain hakaristimukiensa ääressä remuavat; niin riemuitaan monessa muussakin, virallisessa instanssissa.

    ellauri042.html on line 632: Se että kaikki on yhdentekevää on vizisairaus, saxalaisten Witzelsucht. Mikään ei ole tosista. Elämä on toivotonta muttei vakavaa. Kaikesta tehdään vaan räävitöntä pilaa. Tästä aiheesta puhuu myös Aarne Kinnunen. Kyllä koomikonkin tulee tietää missä on mauttomuuden raja.
    ellauri042.html on line 690: Elävän leskestä tuli leipäsusi kunnes susikoira kellahti. Gibson oli sellainen koira joka jokaisen kirjailijattaren pitäisi valita. Ei todellakaan mikään komendantti, pikemminkin sekundantti. Oktogenaari taitaa olla vähän jo liian senior fellow ehtiäxeen saada noobelin. Ja liian feministi, tollanen niinko riitasa. Ei sellaisesta Ruozin Akatemiassa pidetä. Sitäpaizi Alice Munrohan juuri palkittiin, kanadalaiset naiset on syöneet jäätelönsä jo.
    ellauri042.html on line 761: Dosto kuuntelin naista tarkkaavasti. Sen ilme muuttui hermostuneexi, näin että jokainen sen kasvonpiirre jännittyi, ikäänkuin joku tulivuori kytisi sen sisällä. Tunsin että se pidätteli izeään. Heti kun nainen lopetti löpinän naisten kysymyxestä, se odotti rohkaisevaa sanaa Dostolta. Tällä hetkellä naiskysymyxen vannoutunut vihamies pani sille oman pahan kysärin: “Lopetitko jo?” “Joo lopetin,” sanoi lyhyttukkainen leidi.
    ellauri043.html on line 28: Tähän numeroon koitan nykertää lyhentämättömän suomennoxen Flaubertin kiusauxesta kommentoituna mun tavaxi tulleeseen el Lauri tyyliin. Flaubert ei kyllä ollut mikään realisti vaikka siltä lipsahti se Emma Bovary. Muuten se oli romantikko, vinoilija ja symbolisti. Sisällysluettelo selitettynä Wikipediassa jonkun hemmon mukaan:
    ellauri043.html on line 41: Tän varaan nyt pidä liikaa laskea, musta toi näyttää turhankin teoloogiselta. Ei Flaubert ollut mikään jesuiitta, vaan aika tavis, "hyvä katollinen", kuten se vastasi epäluuloisille kyselijäjyrkeille. Oikeesti tossa ekassa luvussa on Antoniuxen lyhyt bio ja seevee, tutustutaan vähän sen skiittaan ja sen luonteeseen (sekin on aika tavis, aika lailla Kustaan oloinen), ja alustetaan ekat ilmestyxet. Loppu onkin sit erilaisten näkyjen kavalkaadia.
    ellauri043.html on line 200:

    Mutta sellaiset lottovoitot on liian nenäkkäitä! Sotilaana olis parempi. Mä olin ennen vanttera ja kestävä, - olisin jaxanut jännittää katapultin kaapelin, marssia synkissä mezissä, polttaa kypärä päässä savuavia kyliä kuin My Laissa... Mikään ei estäisi mua kokoomillani rahoilla ostaa tullimiehen vakanssin jonkun sillan tullikopissa; ja matkaavaiset kertois mulle tarinoita, ja näyttäisivät mulle kapsäkistään kaikenlaisia jänniä juttuja.


    ellauri043.html on line 305:

    Voin kuvitella… kattoon saakka näkyi kasattuna jalokiviä, timantteja, kultarahoja. Heppu jolla on sellanen rahalaari ei ole mikään tavis. Se ajattelee et se ei ole mikään teppo vaan oman onnensa seppo, niinkuin Kardashianit se on ahertanut tosi kovasti tän eteen, ja kuinka se voi vielä kukistaa muita ja kukoistaa lisää. Rahavarasto on kunkkujen hyvä vararahasto. Viisaimmallakin oli sellainen. Sen laivastot toi sille norsunluuta ja apinoita... missäs se nyt olikaan?


    ellauri043.html on line 606:

    Mitäs nyt? Mitä ihmettä? Stateereja, kykloxia, dareikkeja, aryandikkeja! Aleksanteri, Demetrios, Ptolemaioxet, Caesar! Mutta kenelläkäään niistä ei ollut näin paljon! Mikään ei ole mahdotonta! Ei enää kärsimystä! Kylläpä nää säteilee, ihan häikäisee! Sydämeni kuppi vuotaa ylize! Onpa ihanaa! Joo!... Joo!... Vielä! Ei koskaan tarpeexi! Voisin vaikka heittää näitä mereen koko ajan, silti jäisi. Mutta mix hukata mitään? Mä pidän kaikki, en kerro kenellekkään; mä kaivan kallioon kammion joka on sisältä päällystetty pronssilevyillä - ja mä tuun sinne tunteaxeni kultaläjien puristuvan kantapäihini! Työnnän niihin käsivarteni kuin jyväsäkkiin. Hankaan niillä kasvojani, nukun niiden päällä! Sukellan niissä kuin pyöriäinen, kaivaudun niihin kuin myyrä ja heittelen niitä sateexi päälleni! Olen rikkaampi kuin Roope! varakkaampi kuin Kroisos Pennonen! vauraampi kuin Kulta-Into Pii!
    ellauri043.html on line 737:

    Samatien se on saanut kylläxeen ylilyönneistä ja likvidoinneista, ja sen tekee mieli pyöriskellä sikamaisuudessa. Sitäpaizi sellaisen alentaminen joka pelottaa ihmisiä on loukkaus niiden tunnolle, hyvä keino tyrmistyttää niitä; kerta mikään ei ole niin alhaista kuin järjetön luontokappale, Anttu menee nelinkontin pöydälle ja mylvii kuin sonni. Onpa kauheaa!


    ellauri043.html on line 801:

    Lattakullasta tehty ketju, joka menee leuan alla, nousee sen poskiin, kiertyy spiraalina sen sinisexi puuteroidun tukan ympärille, laskeutuen alas hartioihin ja kiinnittyy sen rintan timanttiskorpioonilla, joka näyttää kieltä sen tissiväliin. 2 suurta valkoista helmeä venyttää sen korvia. Sen silmäluonten reunat on ehostettu mustixi. Sillä on vasemmassa poskipäässä ruskea luonnonluomi; ja se hengittää suun kautta, ikäänkuin korsetti puristaisi.


    ellauri043.html on line 1116:

    No tosiaan ei se ole mikään ... laatikon terävin veizi.


    ellauri043.html on line 1130: Tekopyhä, joka hakee yxinäisyyttä vaan antautuaxeen paremmin halujensa tulvalle! Sä kieltäydyt lihasta, viinistä, saunasta, orjista ja kunnianosoituxista; silti sä mielikuvituxissa herkuttelet banketeilla, parfyymeillä, nakuilla naisilla ja läpyttävillä yleisöillä! Sun siveys ei ole muuta kun vähän hienompaa mädännäisyyttä, ja toi maailman halvexunta on vaan sun vihan voimattomuutta Athanasiosta kohtaan! Se se tekee sunlaisista niin myrzejä, tai kenties se että niille on tullut epäilyxiä koko jutusta. Jos tietää totuuden on iloinen. Olix Jeesus surullinen? Se kulki kaveriseurassa, se lepäs oliivipuun varjossa, kävi publikaanilla bileissä, otti tanakasti kuppia, antoi anteex muidenkin syntejä, ja paranteli kaikenlaisia vaivoja. Kun taas sä, sä et sääli muuta kuin omaa kurjuuttas. Sua vaivaa ikäänkuin katumus ja villi dementia, niin et sä tyrkit pois jopa koiran lipaisun tai lapsen hymyn.
    ellauri043.html on line 1142: Ei sun jumala ole mikään Moolok joka vaatii lihauhreja!!


    ellauri043.html on line 3349: — koska mikään ei maistu paremmalta tämmöisille aaveille kuin rakastavaisten veri.
    ellauri043.html on line 5346: Aiskulapios etenee melankolisen oloisena, edes näkemättä Samosta ja Telesforosta, jotka kuulustelee sitä ahdistuneina. Sosiopolis elealainen, pythonin muodossa, rullaa kiekuroitaan kohti syvyyttä. Doespane huimaantuneena heittäytyy sinne ize. Britomartis, huutaen pelosta, roikkuu liivinsä renkaista. Kentaurit tulee täyttä laukkaa, ja mukeltavat suinpäiin mustaan reikään.
    ellauri043.html on line 6004: Jos kuvittelet jotain sen lisäxi niin kuvittelet jumalan jatkuvan jumalan ulkopuolella, tårta på tårta ikäänkuin. Mut sehän on vaan yx olio, yx mömmö.
    ellauri043.html on line 6008: — ja jos sillä olis apinanruumis, niin se muodostuisi osista, se ei olis enää 1, se ei olis enää ääretön. Siis se ei ole mikään ukkeli!
    ellauri043.html on line 6513: Nää on ne kuvat jotka oli maalattu Babyloniin Beluxen temppelin seiniin, ja ne oli mosaiikissa Karthagon satamassa. Mäkin olen joskus nähnyt taivaalla ikäänkuin henkiolentoja. (Pilvet voi näyttää joskus hepoilta, joskus laivoilta.) Ne jotka kulkee autiomaan läpi tapaavat eläimiä joita ei voi edes kuvailla.
    ellauri043.html on line 6776: Kazokaa, me osataan ajaa ilman päätä! Meidän hartiat on sitä isommat; — mikään härkä, sarvikuono tai elefantti ei pysty kantamaan sitä minkä me.
    ellauri045.html on line 148: Ei Calle päässyt lentäjäxikään Brotheruxen lailla, sai kranaatista silmään.
    ellauri045.html on line 347: Klikkiuutinen: Ruozissa poliisi työnsi pampun asiakkaan anuxeen. Jätettiin syyttämättä: syyttäjän mukaan pamppua oli käytetty tavalla, joka on Ruozissa sallittu. Pamppu ajautui farkuissa jo valmiixi olleeseen reikään. Normipäivä, pamppua persiiseen. Asiakas ei valittanut kuin kipua.
    ellauri045.html on line 380: Mulle se on niin et naiseni on osa ruumistani, kun makaan sen kaa olen todella yhtä, mä ihan vaistoan sen, hei me lennetään. Mä en ole mikään fyysisesti vahva mies, pelkkä piipunrassi vaik puhun panohommista. Menetin neizyyteni vasta suht vanhana, puol vuotta sitten. Eukon ympärillä liehu aina joku tyyppi. Kuitenkin se sieti mua, kai kun saatoin joskus kymmenenkin kertaa illassa maata tuntematta väsymystä, vaikka pussit kuivina ja polvet ruvella.
    ellauri045.html on line 383: Kun on syntynyt perheeseen joka syntymästäni saakka oli ja pysyi vajaana isän heti jätettyä äitini, ei perhe ja sen yhteisyys ole ollut mikään itsestäänselvyys. Erossa asuva ja minusta ruokkoa maksava isäni ei vahinkolapsestaan koskaan pitänyt, minkä hän myös selvästi osoitti. Hänellä oli omia kirjallisia ambitioita ja kun aloin julkaista, siitä seurasi ilmeisen katkera kamppailu aina siihen saakka kun hän kuoli 102 vuoden iässä. Hänen hyllyssään oli kyllä rivi niitä kirjojani, joita hänelle vähän änskälläkin lahjoitin, mutta kuulin sisarpuoleltani Pirkolta, että hän oli jokaiseen niistä tehnyt korjauksia. Töhrinyt ne, kuten voisi ns. kauniimmin sanoa. Silti olin hänen neljästä lapsestaan onnekkain. Muut joutuivat kokemaan myös yhteiselämää hänen kanssaan eivätkä ne vammat ole olleet kovin helposti parantuvia.
    ellauri046.html on line 61:

    Nacque a Padova verso il 1523 da una famiglia di origine milanese e di condizione borghese: alla morte del padre Bartolomeo (1531), commerciante di gioielli, la vedova Cecilia, con Gaspara e i fratelli Baldassare e Cassandra, si trasferì a Venezia. Cassandra era cantante e Baldassare poeta: quest'ultimo morì per malattia nel 1544 a diciannove anni, e ciò turbò molto Gaspara, tanto da farle meditare una vita monacale, stimolata su questa strada da suor Paola Antonia Negri; di lui restano i sonetti stampati con quelli della ben più nota sorella. Leimasimen isä oli kultaseppä, sixköhän sen nimi oli Leima. Kultaseppä Leima, sen tytär Gaspara Leimasin, ikäänkuin hullunkurisista perheistä. Bartolomeus tulee hepreasta Bar Tolomai, eli Ptolemaioxen poika. Bartolomeus oli tavixin apostoli, joka nyljettiin Armeniassa ja naulattiin ristiin vielä kuin nahkurin orsille.
    ellauri046.html on line 309: Ennenkuin painun reikään syvemmälle, mietin tätä: mixne Enten ja Eller on esteettinen vs. eettinen elämäntyyli? Miten niin esteettinen? Tanskalainen nyt ymmärtää kauneudesta yhtä paljon kuin lehmä maxalaatikosta. Onx niin et Kierkegaardilla estetiikka sisältää kaiken aistinvaraisen ja lyhytnäköisen, kaikki matelijanaivon välittömän tyydytyxen muodot runkkauxesta käyntiin WC-reijällä, ja eettinen sitten kaiken peliteorian, missä haetaan koko tiimin kannalta ikuisessa juoxussa parasta strategiaa? Tällä työhypoteesilla nyt ainakin lähden liikenteeseen.
    ellauri046.html on line 686: Romantiikka oli taantumuxen imperiumin vastaisku valistuxen jälkeen. Valistus löi kiilan uskon ja tiedon väliin. Usko ei ollut enää tiedon jatke (tiedoksi varmistuva otaxuma, mahdollisesti jopa piakkoinkin), vaan nyt on uskottava vastoin parempaa tietoa. Tää löi pohjan pois laahuxen toiveiden tynnöristä: lopussa ei kiitos seisokkaan, vaan life is hard and then you die. Romantiikka tuli apuun: ei tässä tarvi kaikkea niin ymmärtää, tärkeintä on tää harras tunnetila. Dette Høiere er nu det Religiøse, i hvilket Forstands-Reflexionen ender, og som for Gud Intet er umuligt, saaledes er for det religiøse Individ heller Intet umuligt. Niinpä niin. Usko on tietämisen kanssa ristiriitainen huumetila, jossa heilutaan viinan ja nappuloiden voimalla. Uskon voimalla jaxais ehkä Sööreninkin tyyppinen kukkakärpänen kärvistellä kahden hengen liitossa. Paizi ettei siltikään, koska sitä kiinnosti iskähahmot enemmän kuin misut.
    ellauri047.html on line 45: Hesarissa oli "Annan Sohvalla" Kumikanan juttu jenkki sotaleskestä jonka nimi oli August. Nimestä huolimatta nainen kuitenkin, tietenkin. Sen miesvainaa oli ollut sotahullu tsykologi. Augustin piti luvata olla lopun ikäänsä naimatta saadaxeen sotalesken eläkettä. Weimarin Karl Augustin isosetä oli Friedrich II, joka hoiti kihtiään kaalikääryleillä. Karl ihaili sitä kovasti, koska se oli ollut Voltairen ystävä. (Nyt tuli mieleen se väärennetty Friedrichin kirje, joka suututti Rousseaun niin sikana.) Goethe oli niinko Karlin Voltaire. Goethe oli sitä 8v vanhempi. Goethestä tuli salaneuvos niinkuin meidän sukulaisesta Robert Örnistä. Se kai tarkoitti oikeutta salaa käyttää ruhtinaiden rötykkää.
    ellauri047.html on line 101: Goethella oli taipumus rakastua usein ja intohimoisesti, mutta avioliittoon hän päätyi vasta 57-vuotiaana, vuonna 1806, Christiane Vulpiuksen (1765–1816) kanssa. Pari oli asunut yhdessä jo vuodesta 1788, kun W. oli 39 ja C. 23. Vulpius ei ollut erityisen älykäs tai sivistynyt nainen, joten seurapiireissä ihmeteltiin suuresti sitä, miten Goethen kaltainen nero saattoi päätyä tuollaiseen avioliittoon. Goethea vaimon sivistystaso ei kuitenkaan huolettanut, sillä hän arvosti ennen kaikkea Christianen iloisuutta ja energisyyttä. Avioliitosta syntyi viisi lasta, joista eli aikuiseen ikään vain ensimmäisenä syntynyt poika, August (1789–1830). C:n isoveli Christian pääs kirjastonhoitajax Weimariin ja kirjotti el Zorromaisen romskun Rinaldo Rinaldini. Mullon se suomexi.
    ellauri047.html on line 259: Gretcheniä surullisempi oli Cornelia Goethen kohtalo. Isän näköinen siis ei mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, masentuvainen ja luulotautinen, 15kk vanhempi isoveli oli sen ainoa rakastettu. Meni se naimisiin Goethen kaverin Schosserin kanssa, joka kohteli sitä niinkuin vaimoja kohdeltiin, eikä 2 tyttärestä huolimatta pitänyt Corneliaa paljon minään. Emmedingenin tuppukylässä Cornelia kuihtui ja kuoli pian 2. tyttären synnyttyä 26-vuotiaana. Hizi, me Seijan kanssa vasta tavattiin sen ikäisinä. Hans ei kirjottanut Corneliasta juuri mitään koko valtavassa tuotannossaan. Jossain sivumennen mainizee jälkeenpäin et se oli mitäänsanomaton. Cornelia oli sen uskottu ja apu, kun sillä oli vähän vaikeaa Gretchenin kaa ja myöhemminkin.
    ellauri048.html on line 45: Kein Lebendiges ist ein Eins, Mikään elollinen ei oo yxin,
    ellauri048.html on line 117: Syksyllä 1947 perustettu Eino Leinon Seura alkoi seuraavan vuoden lopussa julkaista yhdessä Otavan kanssa ja Sanoma Osakeyhtiön tukemana aikakauslehteä Ajan Kirja. Sen päätoimittaja oli Vilho Suomi ja toimitussihteeri Eino S. Repo, molemmat Uuden Suomen kirjallisuustoimittajia. WSOY:n vastine Ajan Kirjalle oli niinikään neljästi vuodessa ilmestynyt aikakauskirja Näköala.*
    ellauri048.html on line 356: Ei tää Goethen Auf dem See nyt musta mikään niin super ole. Lamartinen oli parempi.
    ellauri048.html on line 640: nyt saa Woku roikkua Airbussissa vielä ainakin karanteeni-ikään saakka.
    ellauri048.html on line 969: Kuiteskin vaikeista kotioloista huolimatta (tai ehkä sixi) Tennysonnillaa oli extaattisia henkisen toispuolisuuden tiloja, joita hän kuvasi "jonkinlaisexi valvetilatranssixi – paremman sanan puutteessa — mulla on usein ollut, poikasesta lähtien, kun olen ollut yxixeni. Ihan yxkax, ikäänkuin yxilöllisyyden voimakkaasta tietoisuudesta se (yxilöllisyys) ikäänkuin katoaa ja haipuu rajattomaan olemiseen, eikä se ole sekavuutta vaan mitä selvintä, varmaakin varmempaa… ei löydy sanoja – missä kuolema on melkein naurettava mahdottomuus, persoonallisuuden kato (jos se sitä on) ei tunnu sukupuutolta, vaan oikealta elämältä." Näitä “transseja” sillä oli koko elämän. Osuutensa saattoi olla kärpässienillä.
    ellauri048.html on line 1385: Which little cared for fades not yet. siltikään ei kuihdu vieläkään.
    ellauri049.html on line 64: Ei mikään ylläri et tuhmat, dekadentit, uskalletut runot koskee aina tota FUCK! FUCK! aihetta. Se on meeminikkareille paljon arempi kuin esim. listintä, josta kyllä saa tehdä vaikka kuinka rohkeata runoa, ainakin kun ollaan isänmaan asialla. KILL! KILL! on ihan A-OK. Se on kaikki kotiinpäin.
    ellauri049.html on line 132: Vittu mä en ole mikään pelle,
    ellauri049.html on line 283: Turun arbiter elegantiarum Vaakku vertailee homopettereitä niille omistamissaan negrologeissa. Unski ei ollut mikään laulurunollinen Lauri Tähkä vaan kuiva kuvitettu klassikko. Armoitettu hampaitten kiristelijä, täynnä kipeitä retorisia kysymyxiä. Traagillisia elämäntunteita, syntipukin hajua. Olen verkon silmässä kala. En pääse pois. Kalansilmä kaula ojossa juuttuneena perssilmään, katkeruuden sammalkaihi samealla kalvolla. Baurdelaire-kopio. Egosentrisessä lyriikassa ainoo sosiaalinen tunne on sääli tai kateus. Mä säääälin sua. Kauneus on pääasia kuin Callerille. Rumuus on tarttuvaa kuin rengin räkä räystäällä. Irvikuva kauneutta vailla. Jouzenlaulusta tulee mieleen Callen kauniit pilvet ja vaakalinnusta Pärttyli. Mieskohtaisia tuntoja. Ankaraa izensätarkkailua vessassa. Suomen nuori Faethoon, aurinkorannan isvossikka tuuskahti turvalleen Nizzan somerikkoon.
    ellauri049.html on line 386: Suomentajana Sarkia oli menestyksekäs, ja eritoten hänen käännöksensä Arthur Rimbaud’n runosta Le Bateau Ivre eli ”Humaltunut venhe” saavutti jakamattoman tunnustuksen ja suuren suosion (lähde?). Teoksen ovat kääntäneet myös Tuomas Anhava nimellä ”Juopunut pursi” sekä Einari Aaltonen nimellä ”Känninen paatti”. Kuitenkin Sarkia saavutti runon oikean rytmin, saman jolla vene heilahtelee aalloilla kuin juopunut ikään (lähde?).Munkin pitäs yrittää, mikähän nimexi? Päihtynyt alus? Sitä ei ole vielä käytetty. Ei, siitä tuli Ruozinlautalla.
    ellauri049.html on line 682: Rien, ni les vieux jardins reflétés par les yeux Ei mikään, ei silmien heijastamat vanhat puutarhat
    ellauri049.html on line 740: Qu’aucun vent furieux ne courbe ni ne rompt, jota ei mikään tuuli taivuta tai taita,
    ellauri049.html on line 1013: Star Wars roskapokkari on yhtä narsistista puuroa. Vois luulla et tätä nyt ei jaxa lukee Erkkikään, mutta Erkkipä lukee, ize asiassa 20 miljoona Erkkiä on ostanut ja lukenut tän scifi-kirjailijan pokkareita. Sehän painii samassa sarjassa kuin Paolo Coelho!
    ellauri049.html on line 1056: Voi hemmetti mikä paska narsistirunkku. Varmaankin Wexi menetteli samoin noiden Huiskun sisarusten kaa. Anterosta on miehekästä bylsiä tyttäriä katederia vasten ja jälkikäteen velttomunaa huiskuttaen marista, että tärkeät velvollisuudet ja siteet pakottaa sen ikäänkuin syömään tortun ja samalla myös säästämään sen, tårta på tårta tyylisesti.
    ellauri050.html on line 225: “Naught shelters thee, who wilt not shelter Me.” "Mikään ei suojaa sua, joka et suojaa mua."
    ellauri050.html on line 285: “Lo! naught contents thee, who content’st not Me.” "Kato! ei mikään kelpaa sulle mikä ei kelpaa mulle."
    ellauri050.html on line 582: kaum erlernte Gebräuche nicht mehr zu üben, ei harjoita vastikään luotuja käytänteitä,
    ellauri050.html on line 809: Vävy ja kolmevuotias tyttärentytär olivat menehtyneet heti. Kolmekymppinen tytär oli tajuton ja kamppaili hengestään sairaalassa. Hän oli jäänyt vastikään äitiyslomalle, ja hänelle oli tehty hätäsektio. Vauva oli kriittisessä tilassa.
    ellauri051.html on line 189: Kristina Carlson: Clint on karsee konservatiivi. In real life. Mutta ikäänsä nähden reipas ukko.
    ellauri051.html on line 232: Yxikään nartunpenikka ei ole voittanut sotaa kuolemalla maansa puolesta.

    ellauri051.html on line 478: Walter ”Wilt” Whatman (31. toukokuuta 1819 Long Island, New York, Yhdysvallat – 26. maaliskuuta 1892 Camden, New Jersey, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen runoilija, esseisti, journalisti ja humanisti. Hänen tunnetuin teoksensa on runokokoelma Pössyä (alkuteos Leaves of Grass). Ei se ollut mikään länkkäri, vaan city slicker, dick licker.
    ellauri051.html on line 546: 7 Born here of parents born here from parents the same, and their parents the same, 7 Born in the U.S.A, usalaisista vanhemmista, en mikään mamu siis,
    ellauri051.html on line 605: 58 Not an inch nor a particle of an inch is vile, and none shall be less familiar Mikään tuuma tai sen osakaan ei ole häpeällnen, ja kaikkien pitää tulla
    ellauri051.html on line 690: 129 All goes onward and outward, nothing collapses, Ja kaikki menee eteen- ja ulospäin, mikään ei romahda,
    ellauri051.html on line 1207: 613 If nothing lay more develop'd the quahaug in its callous shell were enough. 613 Jos mikään ei olisi kehittyneempää, quahaug sen jäykkä kuori riittäisi.
    ellauri051.html on line 1403: 803 No guard can shut me off, no law prevent me. 803 Mikään vartija ei voi sulkea minua, mikään laki ei estä minua.
    ellauri051.html on line 1733: 1123 Each who passes is consider'd, each who stops is consider'd, not a single one can it fail. 1123 Jokaista ohittajaa harkitaan, jokaista pysähtyvää harkitaan, ei yksikään voi epäonnistua.
    ellauri051.html on line 1774: 1163 My embryo has never been torpid, nothing could overlay it. 1163 Alkioni ei ole koskaan ollut kiiltävä, mikään ei voinut peittää sitä.
    ellauri051.html on line 1817: 1204 No friend of mine takes his ease in my chair, 1204 Yksikään ystäväni ei lepää tuolissani,
    ellauri051.html on line 1869: 1255 No shutter'd room or school can commune with me, 1255 Mikään ikkunaluukku tai koulu ei voi olla yhteydessä kanssani,
    ellauri051.html on line 1886: 1271 And nothing, not God, is greater to one than one's self is, 1271 Eikä mikään, ei Jumala, ole kenellekään suurempaa kuin itse,
    ellauri051.html on line 1891: 1276 And there is no object so soft but it makes a hub for the wheel'd universe, 1276 Eikä mikään esine ole niin pehmeää, mutta se muodostaa pyörän universumin navan,
    ellauri051.html on line 1895: 1280 (No array of terms can say how much I am at peace about God and about death.) 1280 (Mikään termijoukko ei voi kertoa, kuinka paljon olen rauhassa Jumalasta ja kuolemasta.)
    ellauri052.html on line 137: Löyhäsuinen mies on ikääntynyt professori, joka tilittää lukemattomia möläytyksiään. On tullut loukattua yhtä sun toista tässä elämässä, mutta hei sellainen kun oon, minkäs sille voin. Novelli on yksinkertaisesti anteeksipyyntötarina loukatuilta, ja etenkin vaimolta, joka kaiken kestää urheasti.
    ellauri052.html on line 168: Palkeen Humboldtin lahja on vielä yx näitä jenkkijutkujen yrityxiä puleerata jenkkiteeveeklisheistä jotain kyldyrellisti salonkikelpoista. Ei niistä siltikään tule kuin saluunaesityxiä, Lucky Luke tyyliä. Jenkki on jenkki vaikka sen voissa paistas.
    ellauri052.html on line 309: Ville lähetti Dottyn mezään keräämään tikkuja ja kirjotti sit runoja Dottyn näkemistä luontohavainnoista. Ville ei voinut tulla kun sillä oli päänsärky, ja Sami oli kipeä. Ville oli 28, Dotty 27, Sami 26. Dotty ei ollut mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, mutta silti lyön vetoa että Sami nipisteli sitä. Kenties Villekin. Dorothyn päiväkirjat löytyy Gutenbegistä, mutta sensuroituina:
    ellauri052.html on line 495: Entäs JS Mill? Se puolusti consenting adults sexiä mihin reikään vaan kuha ei tule harmia. Mill oli lipilaari vailla vertoa, ajoi laissez fairea mut ei tullut iloisexi siitäkään.
    ellauri052.html on line 620:

    Mä olen Jiddu, en mikään Jeesus kakkoineen, voi viddu.


    ellauri052.html on line 982: Sale selostaa ensin millanen törkimys sen veli on ja sit sanoo perään eze on gentleman ja jalo jäbä. Mitä sontaa. Muze lienee aika vakiintunut sanojen gentleman ja jalo merkitys: mitä isompi törkimys sitä jalompi. Niinkuin Pamelan loordi vaikka. Sale ize on pieni kaveri mutta iso törkimys. Salen märät unet Renatan ravintolarunkuista ja isonveljen setämiespulina ovat puhdasta toxista misogyniaa. Samaa talousliberaalia arvokonservatiivia jutkumamusalaliittoa ovat Salen ihailemat Herman Kahn ja Milton Friedman kumppaneineen. Vaikkei se mikään salaliitto ole, ihan julkisesti sikailevat.
    ellauri053.html on line 281: Minuun ei mikään yllä,
    ellauri053.html on line 295: A. Kinnunen on vanhan koulun miehiä, moderni ei mikään post. Make olis pöyristynyt: 1) fiktio on semantiikkaa, 2) fiktiossa ei ole sattumaa, Ja uuskriitikko: 3) runon ajatus on kirjoitettu runoon, mitä runoilija on mahtanut tarkoittaa, kuka välittää. Vaikka kyllähän Arska tässä niteessä kokoajan arvuuttelee, että mitähän se Paavo on tässä tuumannut, ja tietää liiankin hyvin millainen se on. Tää koko kirja on vähän elämä ja teos, Arskaa kiinnostaa Paavo paavalina, apostolin teot.
    ellauri053.html on line 377: Mistä Uarne kekkaa että "runo" on joteskin "käsitteen" vastustaja ja voittaja? Samaa meemiähän runotkin on. Mikään sen sitaateista ei tue tota ajatusta. Vaik hyvinhän sen voisi uskoa. Et Puovo olis jotenkin superman ja kovempi kuin muut meeminikkarit. Mut voi tää olla hölmön Arskan yxinkertaistuskin.
    ellauri053.html on line 401: Joteskin Frankensteinin hirviö on kökkötraktori. Mitä kanzii heittää vaan 1 "tulkinta" jostakin, mixeise vähän pöyhi eri mahixia? Se ei kyllä ole mikään tutkija. Se on maallikkosaarnaaja, telttapastori. Izekkin pittoore, runoseppo manqué.
    ellauri053.html on line 520: Tää Grabbe on outo häiskä. S. 1801 Detmoldissa Hannoverin suunnalla, Grabbella ei mennyt putkeen mikään. Isä oli vanginvartija ja äiti viinaratti. Se ize oli hirmu epäsosiaalinen ja löyhätapainen. Siitä tuli pulzari ja se kuoli 35-vuotiaana halvauxeen. Siltä on näytelmä nimeltä Komedia satiiri ironia ja syvempi merkitys. Tämäkö ne on se nelikko? Nähtävästi. Tärkeä havainto merkityxestä on ettei toinen ole toista syvempää. Kyllä ne apinoiden merkityxet pyörii siinä Darwinin EAT! FUCK! KILL! kolmikossa sekä dys/eusosiaalisuus teemassa. Heitä siihen vielä geeni-meemi kilpa mukaan niin eiköhän ala olla koko joukko koolla. Round up the usual suspects.
    ellauri053.html on line 609: Muttei Uarnen lapsenuskoon siltikään. Valo tunnelin päässä on vastaantuleva juna.
    ellauri053.html on line 879: Rampe oli pehtoorina varsinainen patbrluuna. Kaikki riitajutut sen piti ize ratkoa, paikallista sopimista ikäänkuin. Liikemiehixi ei nuoremmista Tahkureista ollut. Yhdeltä upposi höyrylaivayhtiö. Rampenkin sokeriruokopuristinyritys Tagore et Co. meni puihin. Poika Rathi matkusteli iskän seurana. Joka päivä oli kanakyljystä ja leipävanukasta. Markkinapäivänä tarjottiin tuhansille alustalaisille vähän riisiä ja piimää. Oli hauska kazella kuinka ne siitä nauttivat.
    ellauri053.html on line 1361: Maud ei huolinut maalitahraista kalansuista jästiä vonkunasta huolimatta vaan otti jonkun majurin. No ei se izekään ollut mikään dainty dish, ikävä viivasuu. Vastenmielisiä ilmiöitä tuubista: Maudin animoitu pää. Virtahepo purexii krokotiilia. Julie Andrews ja Gene Kelly tap dancing, sanoen seskvipedaalisia sanoja, 463K kazelukertaa. Ei jaxa.
    ellauri054.html on line 130: Onx esseet jotain tunnustusnovelleja? Tyhmä kysymys. Ei essee ole mikään luonnonilmiö. Pojun magnum (sic) opus oli yritys. Ett rättsteoretiskt försök.
    ellauri054.html on line 199: 1998 Ylioppilaslehti haistatteli Hannua ja Marjattaa niiden suhteen alkuajoista. Kuvaa varten Riikoset ryhmittyvät kukikkaan kankaan eteen. Marjatta vastustelee ensin, kunnes muistaa saaneensa “Riikoselta silloin nuoruudessa vaaleanpunaisia ruusuja”. Tyypillinen yliopistopari sanovat olevansa. Hannu ei ole mikään Tex Willer. Salme Marjatasta ei ole kuvaa. Se sai valkoisen leijonan ritarimerkin hyvästä palvelusta.
    ellauri054.html on line 517: Browning oli eksoottinen luonne, jonka runoelmissa tuntuu hänen kreolilaisen verensä väreilyä. Hänen runoutensa, joka ikään kuin huohottelee ajatus- ja kuvittelurikkautensa alla, on omituinen kudos hentoa, syvällistä tunnelmaa ja ihmeellisiä, enemmän häämöttäviä kuin kuvattuja tapauksia, jotka kuitenkaan eivät kehity yhtäjaksoiseksi, ulkokohtaiseksi tapaukseksi, vaan pysyvät kummallisen intuitiivisen kuvitteluvoiman hahmottamina kohtauksina. Browningin vahvin ja luonteenomaisin muoto on draamallinen monologi, sen puitteissa hän loihtii lukijan mieleen eläytyvän, keskitetyn sisäisen kuvan jostakin draamallisesti jännitetystä tilanteesta, antaen puhtaasti sisäisin keinoin vähitellen tapauksen ulkohahmot lukijan mielikuvitukselle, mutta täytettynä niin intensiivisellä ajatus- ja elämänrikkaudella, että kuvaus saa huumaavan tehon.
    ellauri055.html on line 191: "Mikään ei ole niin hauskaa kuin touhuta muina miehinä jotain mikä raivostuttaa toisia ihmisiä." "Kaikista kavereistani on mielestäni paras tämä minä ize. Minä pidän hänestä."
    ellauri055.html on line 306: Mikään ei ole tärkeää paizi puutarhanhoito, eikä sekään ole niin tärkeää. Tarkistamaton tieto on, että
    ellauri055.html on line 576: Setämiehen tien Almakin on paxuna. Puovo on käynyt Alman pukilla lukemattomia kertoja huomaamatta mitään. Paavo ei mitenkään tehnyt huomioita Alman suhteen, sellainen oli hänelle vierasta muutenkin. Paavo oli normaali mies, hän ei osannut lemmensuhteissaan ajatella sellaisia asioita, ja jos hänet niitä ajattelemaan pakotettiin, ne vaikuttivat vieroittavasti. Pahinta oli että hän omilla silmillään vihdoin oli pakoitettu näkemään tämän asian: Alma oli silminnähden punkeroitunut. Alma oli kyllä jotenkin niinkuin entistä nöyrempi, sitä enemmän mitä pitemmälle raskaus edistyi (siitä plussaa). Mutta samalla hän tuli kasvoiltaan huonomman näköisexi (pitkä miinus). Ja kun Puovo viimeisen kerran sinä suvena oli häntä tapaamassa, niin tapaaminen ei enää päättynyt samoin kuin lukemattomat edelliset tapaamiset eli melaa mekkoon ja kamat pussiin. Paavo palasi kotiin laimeana ja ikäänkuin nolattuna. Reput tukalasti pullollaan.
    ellauri055.html on line 581: Hauska sisäpiirin pila: rva Torsson ei muista suomalaisen Johannes nimisen kirjailijan sukunimeä! No Linnankoski tietysti! Tulipunainen kukka eikä sininen! Ei mikään nen-päätteinen nimikään! Rva Margitille salavittuillaan ankarasti hopealusikoista. Sehän on kuin joku harakka. Kirjat ovat sentään kultaa.
    ellauri055.html on line 810: Vaimo nukkui taas täydessä unessa, kellervät hiukan ikääntyneet hampaankärjet näkyvissä. Hänen kasvonsa olivat tuossa tilassa oikeastaan perin rumat, aivan elottomat ja vieraat.
    ellauri055.html on line 934: Usein joulupakinat koottiin avustajien voimin eri teksteistä ikään kuin palapelinä. Sillinpäällä oli erinomainen taito luoda teksteillään joulutunnelmaa, joka pohjautui entisajan joulujen muistelemiseen. Hän on myös vahvasti vaikuttanut siihen, minkälainen on suomalaisten mielestä ihannejoulu.
    ellauri055.html on line 959: Tehtailijanrouva Sofia Selin neuvoi Emppua ottamaan aiheet omasta elämästä. Ei sellainen ole kirjailija eikä mikään joka ei osaa käyttää mielikuvitusta, kopeasti vastasi Eemeli, jolla oli jo silloin suuret luulot itsestään. 20-v ylioppilaana se riiusteli alaikäistä oppilastaan 14-vuotiasta Helvi Seliniä. Ihmiselossa Martti "Sikapaska" Hongisto oli tietysti Taata, Arvo Sotavalta oli ehkä Juhani ja Anna toi Selinin Helvi. On tässä vähän luovuutta kun tyypit ei mee ihan yx yhteen. Helvi Järvi-Haaviston kuolinvuosi puuttuu Genistä. Ilmo Kurki-Suonion poika Kai ei ole selvittänyt.
    ellauri055.html on line 1192: Aurora-seura oli Turussa vuosina 1770–1779 toiminut isänmaallis-kirjallinen ja musiikillinen salaseura. Seuran kokoontumisissa keskusteltiin, viljeltiin kaunopuheisuutta ja illastettiin. Ei se silti ollut mikään pelkkä herttainen luku- ja keskustelupiiri kuten Eero Järnefelt on Helsingin yliopiston pommituksissa tuhoutuneessa maalauksessa kuvannut.
    ellauri055.html on line 1232: Ragnar on ellottava ällöke. Silti jää vähän vituttamaan et Ragnar ei päässyt tarkoitustensa perille, ja et Hipsu muka ei 17 vuoden ikään oisi kuullut kuukkixista. Talollisen ja herran välimaille jäänyt mökkiläinen Toope vinoilee vielä tehtaalaisten naisista. Mökkinaapuri. No herras-Ragnar selvisi kuin koira veräjästä Hipsun seppukusta kun kamat puuttui Hipsun pussista. Saved by the gong. All is well.
    ellauri055.html on line 1347: Sillinpään niinikään mainizema maarianpäivä on 25 maaliskuuta edellisvuonna kun Gabi tuli ilmoittamaan et jee suxet ois nyt tulossa. Tismalleen 9kk ennen synttäreitä. Oliko Marialla asia jo tiedossa eli pullat uunissa? Vai oliko Gabilla muumimuki messissä? Joulu on talvipäivän seisaus ja maarianpäivä kevätpäivän tasaus. Nehän ne on pääasioita, loppu pelkkää somistetta.
    ellauri055.html on line 1376: Jussi pussi puita nussi. Juhannustanssit kuin Hannu Salamalla mutta herraskaisemmat. Saablarin landepaukut, aina samanlaisia. Kylä lähtee! Tanssijat tekee totisina kuin tinkityötä. Mites muutenkaan, parittelu on elukan pääasia. Sen näkee nytkin korona-aikana, parveilua ei voi mikään estää.
    ellauri055.html on line 1402: Pikku kyrpiäinen. Kamat pussiin ja karulle. Ja sit joku näistä ihastelevista mieslukijoista sanoi ettei byhleinissä ole mitään moraalisesti pahexuttavaa. Eihän Lyylikään tullut Eelixestä edes paxuxi. Tais Eelis tulla ennen aikojaan, ejaculatio ante portas. Viis pistoa ja tiukka tuijotus.
    ellauri055.html on line 1428: Tähän saa loppua kertomus lapsekkaasta runoilijasta, heikko hyvästijättö-säkeistö koko menneen kesän runoelmalle. Mutta tässä valossa ei mikään ole naurettavaa, kaiken raukenevaisuus vain on ilmeinen. Kimalaisen surina ja seinäkellon väsähtänyt astunta. Maurisemaista.
    ellauri058.html on line 113: Apinajuttuja. Mikään ei ole tähän päivään muuttunut eikä tule muuttumaan. Apinat läjän päällä mätkii apinoita pohjalla. Ennen, nyt ja maailman tappiin, joka ei onnex ole kovin kaukana. Ainakaan tän apinan osalta.
    ellauri058.html on line 322: Kun lukee juoxuhautaa alusta kohti loppua, iskee naamaan Hotakaisen sankarin läpeensä äklöys. Just sellanen ihminen jota en voi sietää. Täysin perseeseen potkastava persumies. Fenssaa tuvan täydeltä elektroniikkaa kellarikoppiin saakeli. Alepan kassan tissit kovettuu voi perkele. Kokeilee koko ajan omaa pulssia. Voi helvetti. Helena ja Sini. Itkee kylppärissä kun konna lahjoo leipäkoneella. Vittu tää järbä on täyshullu. Luonnevikainen, sertifioitava sekobolzi, ja lisäxi rikollista ainesta. Mä en jaxa näitä Karin iänikuisia juoxuselostuxia. Eihän tällästä paskaa lue erkkikään. Helppo uskoa et Kari kuumuu Kimi Räikkösestä. Sielun veljiä. Karin naapuri on oikeassa: tupakoivat ihmiset on vammaisia, epäonnistuneita nilviäisiä. Olevinaan modernia moniäänistä, mut kaikki eri äänet tulee samasta reijästä: joka päästä kajahtaa Karin oma koleerinen ämyri.
    ellauri058.html on line 336: Se tässä kuitenkin on erilaista kuin Astrid Lindgrenissä ja tuo elävästi mieleen tän Sandhamnin autistisen psykopaatin Andersin, että Virtanen näyttää olevan kirjansa ainoa henkilö, muut on vielä pahvisempia. Vittu et nää suomalaissetämieskirjailijat on sit narsistisia egoisteja. Astridillä sentään vaikka Kati on minämuotoinen ne muutkin ihmiset näyttää sanovan ja ajattelevan jotakin. No ei ne oo vaan suomalaiset, vaan setämieskirjailijat yleensä. Ne amerikanjutkut on tässä suhteessa ihan jehuja. Luin loppuun Astrid Lindgrenin Kati Pariisissa. Sen loppu oli HYVIN LIIKUTTAVA. 10K kertaa parempi kuin mikään persuhotakaisen hutaisu.
    ellauri058.html on line 396: Haapala päätyy kuitenkin izensä kanssa konsensukseen siitä, että intentioiden ymmärtämiseen vaikuttavat teoksen syntyajankohdan ja kielellisten konventioiden tietous sekä kirjailijan elämän tuntemus. Elämä ja teos! Teoksen tulkitsija ei voi syrjäyttää ulkopuolisten lähteiden käyttöä eli kontekstin huomioimista juurikin sen takia, että mikään teos ei synny tyhjiössä. Haapala kutsuu kontekstin huomiottajättämistä metodiseksi virheeksi. (Haapala 1991: 92–93.)
    ellauri058.html on line 454: Äidinkielen opettajat ja kirjastoalan työntekijät ovat yleisimpiä kirjablogin kirjoittajia. (Jalkanen & Pudas 2013: 56–58, 67–88.) Teetin itsekin blogisteille pienemmässä kaavassa olevan kyselyn, jossa kysyin heidän ikäänsä, sukupuoltaan, ammattiaan, koulutustaan ja asuinpaikkakuntaansa. Tämän avulla pystyn luomaan heistä lukijakuvaa. Lähetin kyselyn kaikille 43 kirjoittajalle ja sain vastauksen 24 kirjoittajalta, jolloin vastausprosentti on 56 %. Saamani tulokset vastasivat pitkälti Jalkasen ja Pudaksen saamia vastauksia. Yleisesti luonnehdittuna tyypillinen kirjablogisti on eteläsuomalainen korkeakoulutettu 38-vuotias nainen, joka on ammatiltaan opettaja. Tarkemmin analysoituna ikähaarukka on 20–65 ikävälillä. Kaikkein eniten vastaajia oli 20–29 ja 30–39-vuotiaiden ikähaarukasta. Heitä on yhteensä 14 kappaletta. Yllättävintä oli havaita, että aineistossani oli muutama eläkeikäinenkin. (Katso tarkemmin Taulukko 1.)
    ellauri058.html on line 500: Hotakainen muistaa yrittäneensä puhua WSOY:n silloista kotimaisen kirjallisuuden päällikköä Vilho Viksteniä puhelimessa ympäri. Hän halusi Helsinkiin neuvottelemaan runoistaan. “Ei se murukahvin juominen täällä niitä paskoja miksikään muuta”, töksäytti Viksten.
    ellauri058.html on line 502: Eräs lukija möläytti hänelle jalkakäytävällä, että hankki romaanin vain koska se oli palkittu. “Hirveä kirja!” mies ähkäisi. Hotakainen on kuullut myös marinoita, ettei kirja auttanut ollenkaan rintamamiestalon ostossa. Toki hänen arkensa muistuttaa monen miehen arkea. Vaimo Tarja on äänisuunnittelija televisiossa. (Ennen se oli tarkkailija.) Tyttäret Roosa ja Kaisa ovat kahdentoista ja viiden. Perhe asuu omakotitalossa Pakilassa, isännän tarkennuksen mukaan erillistalossa. Taloyhtiöön kuuluu kolme taloa, joista jokaisella on oma pieni piha. Hän irvistää. “Pihan pienuus on siunaus. En ole mikään multanäppi.” Silti vittu Pakilassa omakotitalossa. 2 tyttöä. Taaskin vain halkiohaaroja. Ei jaxanut toistoja yhtä monta kuin isäpappa, joka teki vielä 77-vuotiaana gradua. Ei jäisi siltä opinnot kesken.
    ellauri058.html on line 514: Perza Lässylän sotaromaani Kerron päin mäntyä on veretön kuin Perza ize. Paljon on seliseliä, könpelöitä lauseita. Kaikki selitetään rakkaalle lukijalle, neuvoja satelee neuvottomalle, hyvä ettei jää mikään epäselväxi. Einarin ahterissa käy kylmiä ja kuumia aaltoja. Einar sairastuu epsanjantautiin nääs. Einarin Elsa-vainajalle puikkaamalla Taimilla on jo 2-vuotiaana sirot sääret. Miehiltä käy lastenteko liukkaasti. Satamien tytöt ovat pehmeitä ja kuumia. Liha liikahtaa. Lindroos kuluu pönttöuunin kyljessä kuin talvitakki. Elsa saa Einarilta toisen tartunnan. Ei pääse teholle vaan ottaakin ja kuolee siihen. Taimi jää isosisko Ainolle. Pastori Viksund köhii hihaansa. Perza pelkää vähän kärpäsiä.
    ellauri060.html on line 65: Epikuros ajattelee toisin. Hänen mukaansa onnellisuuspisteet eivät toimi aritmetiikasta tutulla tavalla. Hänen mukaansa mikään hyvä ei korvaa koettua pahaa, joten Raakelin tähden kärsittyä pahaa ei korvaa mikään hyvän määrä. Mikään ei kompensoi -4 pisteen maalitappiota, vaan se jää olemaan +5 pisteestä huolimatta. Tällainen esitys ei sinänsä merkitse mitään, mutta kun ajatellaan päätöksentekoa, tilanne muuttuu. Tilanteessa on tarjolla +10 ylijäämää, vaikkapa -5 ja +15 yhteenlaskettuna. Toisessa tilanteessa on tarjolla +1 piste, vaikkapa +1 ja 0 yhteenlaskettuna; kumpi on järkevä ottaa. Epikuroksen mukaan on otettava jälkimmäinen vaihtoehto, koska se ei sisällä lainkaan kärsimystä, eikä 10p yhdessä pelissä ole enemmän eikä vähemmän kuin 1p toisessa.
    ellauri060.html on line 71: Ikääntynyt ihminen oppii toimimaan näin ikään kuin luontaisesti. Hyvän hamuaminen halujen ja projektien maailmassa on mennyttä vanhuxen päässä. Hän ei enää usko hyvän kompensoivaan vaikutukseen. Joskus saattaa olla järkevää kieltäytyä lääkärin suosittamista hoidoista juuri tällä perusteella. Joskus ei. Ihan miltä sattuu kulloinkin tuntumaan.
    ellauri060.html on line 75: Kun ikää karttuu, ihmisen on luovuttava rakkaista projekteistaan, jos ne ovat pahasti kesken tai muuten kovin vaativia. Uusia projekteja ei kannata aloittaa. Tämä on suuri muutos ikääntyneen elämässä. Aikaperspektiivi on muuttunut niin, ettei se enää salli pitkäjänteisyyttä tai kaukokatseisuutta. Kaikki on nyt lähellä ja pian. Perspektiivi on lyhentynyt tavalla, jota nuorempana ei osannut odottaa, kun ei ymmärtänyt ajan lyhenemisen katastrofia. Ostanko uuden auton? Miksi? Laupeakaan lääkäri tuskin suo ajolupaan oikeuttavaa lausuntoa enää parin vuoden päästä. Sitten joku muu ajaa ja minä ihmettelen kyydissä. Nuorella ihmisellä on ikuisuusprojekteja. kuten uusien kielten oppiminen ja maksimaalinen matkailu. Vanha ehkä matkustaa, esimerkiksi Muovi ja Lelu Oy: n myymälään Keravalle, aina tietoisena matkojen lyhenemisestä ja uusien matkojen kyseenalaisuudesta, Kaikki tapahtuu ajan horisontissa ja vanhuuden kehyksessä, mutta näistä asioista enemmän tuonnempana (jos ehtii).
    ellauri060.html on line 221: Välillä Sauli Rekelä luulee tulleensa hulluksi. Hänen mielensä elää ikään kuin omaa elämäänsä, kertoo omia tarinoitaan, mitä hän itse seuraa vierestä.
    ellauri060.html on line 886: Kapteeni Koljan solvauxista kiinnittää huomiota mm. "ämmä", "vegetariaani", "tseremissi", "palkkarenki", "skitsofreeni" ja "zulukafferi". Kapteeni ei ole enää poliittisesti korrekti. Eikä "langobardi" ole mikään moite. Niitähän me ollaan koko suku. Asiallisesti korrekteja ovat myös "ihmisapina" ja "hominidikuvatus".
    ellauri060.html on line 1012: Martinako näitä Ferrarin peilejä paiskoi rikki?? Ei niin. Kyllä jokainen aikuinen ihminen vastaa itse teoistaan, oli julkisuudessa tai ei. Jotain rajaa Martinan syyllistämiselläkin. (Hetkinen, kekäs on nytte tää Martina? Joku Sofiaa edeltänyt hoitoko? Menohan on kuin Ivana Trumpin bestsellerissä, tai brittilehti Sunissa. Muistuttaa myös kirjailija K.Carlsonin bestselleriä Darwinin puutarhuri: monta kertojaa, joista ei ota selvää Erkkikään.)
    ellauri060.html on line 1083: LOL. Setämiehen märkä uni. Niin spede että ei sitä usko erkkikään. Tuskin uskoi Tuulakaan. Vaan loukkaamisen tarkoitus saattoi silti toteutua.
    ellauri060.html on line 1128: Njeuvostoliiton ikäänkuin Väpi Linna. Mulla siltä on:
    ellauri061.html on line 314: goes,--mark you that; but if the water come to him se joka ei ole syyllinen kuolemaansa ei lyhennä omaa ikäänsä.
    ellauri061.html on line 364: O, methought, there was nothing meet. ohoo, mä ajattelin näin, ei mikään parempaa.
    ellauri061.html on line 677: II Kansallisteatterin eilinen esitys oli koonnut katsomon täyteen kiitollista yleisöä. Pääosan esittäjä, hra Eero Kilpi sai osakseen runsasta, lopussa varsin voimakasta suosiota. Hänen tulkintansa jättikin mieleen sympaatisen tunnelman, ja varmaan on eilinen esitys huomattavin hra Kilven tähänastisista ennätyksistä. Hamletin osa on, jos mikään, neroa varten kirjoitettu. Sen sisältörikkaus on tavaton. Ja siitä on voitu sanoa, että niin paljon kuin Hamlet puhuukin ja sanoilla ilmaisee itseään, niin on hänen vaitiolonsa yhtä ilmehikäs. Mikä ulkomaailmasta tuleva vaikutelma häntä kohtaakin, heti sytyttää se hänessä jonkin nerollisen ilotulituksen, syvimmän kosmillisen murhemielen tai itsekiduttavan epäilyksen purkauksen. Näiden välillä ei ole muuta sidettä kuin niiden yhteinen merensyvyinen tausta, josta ne nousevat. Ja se tausta on yhtä kaunopuhelias kuin nämä juhlalliset monologit ja leikkaavat kärkevyydet itse. Se juuri tekee meille Hamletin niin mielenkiintoiseksi ja houkuttelevaksi--tuo puolittain unissakävijän sielunelämä, josta itsensä ja maailman epäilys on ikäänkuin syönyt pohjan pois--ja sen tahtoisimme nähdä näyttämöllisessä esityksessä kuultavan esille. Se mitä hra Kilpi tästä runsauden määrästä sai näkyviin, epäilemättä teki huolellisesti tutkitun ja älykkäästi ymmärretyn vaikutuksen. Joskaan hänen olennollaan yleisesti ei ole tuollaista voimakkaampaa ihmehikkyyttä, joka itsekseen puhuisi, osui moni yksityiskohta, oikein tavattuna ja hillittynä, paikalleen. Olisi kuitenkin toivonut suurempaa vapautumista hänelle ominaisesta maneerista, joka toisinaan ei ollut tuomatta mieleen hänen entisiä osiaan. Heikointa olivat mielestäni kohtaukset Ofelian kanssa; Hamlet on nero rakkaudessaankin ja juuri tässä hänen sydämensä ja päänsä etäisyys muodostuu kenties laajimmaksi, kipeimmäksi. Kokonaisuutena ei hra Kilven esitys ollut vapaa yksitoikkoisuudesta, johon paljon vaikuttaa alituinen palaaminen samoihin eleisiin, eikä myöskään se kehitys, jota Hamletissa on huomattavissa, tullut esille siinä määrässä kuin olisi tilaisuutta ollut. Hra Axel Ahlberg ja rva Rautio esittivät kuningasta ja kuningatarta, kumpikin heille ominaisella taiteellisella vaistolla ja kypsyydellä. Hra Raution Polonius oli hauska nähdä. Shakespeare ikäänkuin huvittelee itseään tässä henkilökuvassa, asettaessaan tämän porvarillisen vanhuksen Hamletin henkistä ylemmyyttä vastaan. Hra Raution esityksessä oli sattuva hymyilyttävä väritys. Rva Lindelöfin Ofelia samoinkuin hra Raikkaan Laertes olivat varsin eheitä luomia. Mainittava on vielä muissa osissa hra Salo (Horatio), Weckman, Yrjö Somersalmi. Olen vielä tilaisuudessa palaamaan näytelmään ja sen esitykseen.
    ellauri061.html on line 679: III Hamlet esitettiin toisen kerran sunnuntaina, jolloin hra Jussi Snellman näytteli pääosaa. Hänen tulkintansa poikkesi huomattavassa määrässä hra Kilven esittämästä: hänen Hamletinsa oli tuntuvasti nuorekkaampi, tuntehikkaampi, välittömämpi, esitys oli havainnollisempaa, enemmän ulospäin heijastavaa. Tällä saavutti hra Snellman monta etua, hänen antamansa kuva tuli vilkkaammaksi ja vaihtelevammaksi ja kokonaisuus myös varmemmaksi siinä suhteessa, että esittäjällä oli varaa antaa Hamletinsa muuttua loppua kohti, joten kuvaan tuli jonkun verran kehitystä. Mutta epäilemättä hra Snellman myös pienensi Hamletin sisäistä asteikkoa. Tästä tuli kuohahtava, lyyrillisiin purkauksiin valmis nuorukainen, hänen tuskansa oli koskemattoman mielen nyyhkyttävää kärsimystä yksityisten onnettomuuksien edessä--ei mielikuvituksessamme elävän Hamletin maailmantuskaa, viiltävän auttamatonta; pistosanainen katkeruus, jonka hän vuodattaa yli Poloniuksen ja kuninkaan, hajosi ivalliseksi leikinlaskuksi, miltei poikamaisiksi sukkeluuksiksi. Muutamissa kohtauksissa hra Snellman mielestäni onnistui huomattavasti paremmin kuin hra Kilpi; niin varsinkin kohtauksissa Ophelian kanssa, missä hänen eloisampi ilmeleikkinsä tuli hänelle avuksi. Mutta yksitoikkoisuudestaan huolimatta oli hra Kilven esityksessä kenties enemmän tuota epäilyn ja mietiskelyn jäytämää sisäistä turtumista, suureen ratkaisevaan tekoon pystymättömän uneksija-elämää, joka esim. Goethen Hamletista antaman kuvan mukaan on tämän peruspiirteitä. Tätä puolta tehostamalla myös luullakseni enemmän lähestytään sitä onnettoman sielun nerollisuutta, joka on Hamletin sisäisenä olentona. Hra Axel Ahlbergin kuningas Claudius oli paraita kaikista. Hra Ahlbergin voima kenties ei ole sielullisessa puolessa, mutta hän on ikäänkuin täysin mukautunut näyttämöllisen esityksen ehtoihin ja edellytyksiin, hänellä on varma silmä oikeisiin mittoihin ja ehjiin, ikäänkuin koristeellisiin vaikutuksiin. Niin oli hänen kuninkaansa nytkin varsin kuninkaallinen, ei tosin vallan se luihu rikollinen, jonka pitäisi näkyä kuoren alta, mutta ulkonaisesti sitä sympaattisempi, hillitty ja taitehikas. Rva Raution kuningattarena, hra Raution Poloniuksena, rva Lindelöfin Opheliana olen jo tunnustuksella maininnut. Näyttämölle asetuksessa oli noudatettu samaa menettelyä kuin »Coriolanuksessa»: etualan laitteet pysyivät kaiken aikaa paikoillaan; muutamissa kohtauksissa saavutettiin näin, varsin vähäisillä muutoksilla hyvinkin onnistuneita vaikutuksia; mainita voi esim. haamukohtauksen ja kuningattaren kammion.--Ohjaus oli hra Lahdensuon. Yleisöä oli sunnuntainkin esityksessä täysi huone, ja suosionosoitukset vilkkaat. (Uusi Suometar 13.2., 15.2. ja 18.2.1913)
    ellauri061.html on line 1577: Seijan Ansu-siskolla on lapset Kalle ja Kati. Kalle on Seijan kummipoika. Se on vähän Jari Tervon näköinen mutta black of hair kuten 7 valtakunnan kuningas, ei mikään blondi Tyrion Lannister vaikka lyhkönen ja kiltin oloinen kuten se knääpiö tosin ei yhtä rääväsuu. Yhteistä Jarin kanssa sillä on toi lapsettomuusongelma. Satu ei ole kyllä mikään pervo. Kalle on lennonjohtotehtävissä. Kallen sisko Kati on menestyvä pankki-ihminen. Kalle Pervon äiti Kati hoitaa Jarin kirjastoa ja kotoa jo lennähtänyttä blondia poikaansa.
    ellauri061.html on line 1657: Nothing ill come near thee! Mikään paha ei sua kosketa!
    ellauri062.html on line 462: Kaikissa tarinoissa esiintyy kuitenkin joku Yli-Juonikas. ”Kun turinoita ei tuntunut yhdistävän mikään, keksin yhteisen päähenkilön. Mikä olisi päähenkilön nimi? Hei nyt kekkasin! Oma nimeni! Vähän hatusta vedetty juttu mutta onhan sekin eräänlaista näkymistä.
    ellauri062.html on line 542: Ergodisen lailla kirjailijat on omineet myös hermeettisen. Hermetismi oli tyhjiöpakattua keskusrunoutta, hullua kuin pullosta tullutta. Siitä ei ottanut selvää Erkkikään, muista sivullisista puhumattakaan. New Age-liikkeestä ei kuitenkaan ollut kysymys.
    ellauri062.html on line 559: On totta, että Espen Aarsethin käsittelemät tekstit olettavat, että lukija ei lue niitä satunnaisessa järjestyksessä, mutta käytännössä lukijalla on täysi vapaus hypätä mihin tahansa tekstin skriptoniin. Perinteisen salapoliisikertomuksen lukijankin olisi tarkoitus edetä tekstissä lineaarisesti alusta loppuun, jotta kertomuksen jännite säilyisi, mutta todellisuudessa mikään ei estä häntä vilkaisemasta, kuka on tarinan murhaaja. Eskelinen (2012a, 38) ehdottaa, että pääsystä puhuttaessa pitäisi ottaa huomioon, onko rajoitteet todella toteutettu tehokkaasti kuten jenkkiläisessä äänestyskoneessa. Muuten ei voi puhua testosteronisista rajoituxista.
    ellauri062.html on line 573: Neuromaaniakin voi lukea tällä tavalla, ja se on pitkälti tarinallistettu ikään kuin pelikirjaksi, mutta monet seikat ohjaavat lukemista vapaampaan suuntaan. Lukustrategioita käsitellään tarkemmin edempänä. Luvussa 113 eli ”aivokurkiaisessa” on myös omalaatuinen kehotus porata kirjaan reikiä. Ainiin tässä ruudussa on oltu jo.
    ellauri062.html on line 618: Liber scriptus proferetur Ihminen, ken ikään lienet, Kirja tuodaan nähtäväxi Lo! the Ledger's leaves are stirring,
    ellauri062.html on line 624: Nil inultum remanebit vain se toivo lohduttaa, Kostamatta ei jää mikään Loudly preaching non-suppression.
    ellauri062.html on line 989: Kerran Tukholmassa, iltakävelyllä Gärdetin niityillä, saivat ihanteellinen lämpötila ja ilmankosteus joidenkin muiden samaan suuntaan vaikuttaneiden tekijöiden ohella minut ikään kuin sulautumaan luontoon. Vieno kesäillan tuuli tuntui menevän lävitseni ja tunsin suurta myötätuntoa kaikkea elävää kohtaan.
    ellauri062.html on line 1066: Siveiden miesten olisi siis vain purtava lammasta ja kestettävä kaikki naisten ja näiden miespuolisten apureitten heihin kohdistama, aina vain tungettelevammaksi käyvä seksuaalinen häirintä; ikään kuin kaikki vika todellakin olisi miehessä eli "katsojan silmässä". Tämän Weiningerin masokistisen ohjelman halusi von Liebenfels korvata aivan vastakkaisella, sadistisella proggixella, joka aloitetaan pistämällä naiset kuriin. Vasta sitten voi hänen mukaansa mies ehkä onnistua kuksimaan myös kaveria kuten Parsifal.
    ellauri063.html on line 341: "Onko toisten aivoilla mahdollista ajatella? Jos joku huomaisi olevansa aivopesun uhri, aivopesu lakkaisi samalla hetkellä toimimasta." Ei takuulla lakkaisi. Se on talousliberaali harha. Aivot on märkätavaraa eikä mikään digitaalilaskukone. Se sietää hyvin ristiriitoja. Ristiriidan karkoitus on kovan vaivan takana perinteisissäkin digitaalitietokoneissa, helposti käy niin että jännitteet lipsahtavat ykkösestä nollaxi, ja tarvitaan monen monta CRC-suihketta ennenkuin vastaanotettu liukuluku alkaa riittävän todennäköisesti vastata lähetettyä. Vielä satunnaisempaa on meininki grafiikkapiireillä toimivissa neuroverkoissa.
    ellauri063.html on line 438: Burton oli 1600-luvun ensyklopedisti. Digitalisaation ja interetin myötä sellainen pakko-oireinen suoltaminen on helpottunut olennaisesti, eikä 1000 sivun kirja ole enää temppu eikä mikään. Mullakin on jo yli 1300 paasausta. Masennuxeen pitäisi Burtonin mukaan auttaa helleborin eli mäkikuisman. Rauhixessa kasvaa mäkikuismaa muttei sitä oikeaa kuusikulmaista lajiketta.
    ellauri064.html on line 142: Yli-Juonikkaalla on viehättävä tapa vaihtaa rekisteriä pienillä yksityiskohdilla, ikään kuin huomaamatta outouttaa ympäristöään. Proosan perustaso on lähellä Veijo Meren kaltaisen modernistin tarkkoihin havaintoihin ja yllättäviin rinnastuksiin perustuvaa tyyliä, mutta esikielellinen, alitajuinen tyhjiö väijyy arkisen rekisterin alla ja pulppuilee välillä esiin.” – Vesa Rantama, onkiliero.
    ellauri064.html on line 161: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Michel Foucaultin tunnetuksi tekemää hallintamentaliteetin näkökulmaa, jossa tarkastellaan kansantaloustieteen tietomuotoihin ja turvallisuuden tekniikoihin pohjautuvaa vallan muotoa. Hallintamentaliteetin näkökulmasta Kooma-malli kehystetään tutkielmassa tietynlaisiin tietomuotoihin nojaavana rationaalisena teknologisena käytäntönä, joka mahdollistaa hienovaraisen talouden poliittisen hallinnan. Tutkimusmenetelmänä sovelletaan niin ikään Michel Foucaultin kehit
    ellauri064.html on line 307: Mummo ei voinut viitata ihmiskuntaan esimerkixi "älyllisenä elämänä". Älytöntähän se onkin. Nää on tämmösiä lukion filosofian kurssin video-oppimateriaaleja. Pintapuolisesti kazoen mystiikkaa, tarkemmin pelkkää pöpinää, sivuntäytettä. Maxettiinkohan Juotikkaallekin per sana, kuten Dickensille? Kaikki on hyvin, mikään ei ole tärkeää. Kirjailija-apuraha pitää hengissä.
    ellauri064.html on line 324: Minua ei motivoi toimintaan mikään muu kuin aate. Ei raha, ei asema, ei ura. Siksi voin olla tasan oma itseni. Minun junani pysyy raiteilla.
    ellauri065.html on line 39: Yli-Juotikkaan hahmo näkee Evitskogin vastaanottokeskuxen pihalla koiranheisin. Opettele Suomea! Se taipuu heisi heiden! Ja Evitskog tulee miehen nimestä, ei se ole mikään ikimezä. Opettele Ruozia! Tai edes sisälukemaan Hikipediaa! Sivistymätön moukka. Typerys!
    ellauri065.html on line 234: Ei se liioin pidä luonnontieteilijöistä eikä kovasta tieteestä. No ei Turun yliopiston Pynchon- gradulla kuuhun mennä tiedealalla. On paras olla kettu ja kieltäytyä viinimarjoista. Eikä tietystikään taloustieteestä eikä yrittäjistä. Köyhän täytyy yrittää pitää puoliaan, näillä kirjoilla ei päästä Pervon tuloille. Jake ei yllä edes keskiluokkaan, jota mainiosti edustaa ihmisjuoxiaisen keskijaoke. Se on oikeasti vähän persuhenkinen, ei pidä vasemmistoanarkismista. Mitäs sen vanhemmat puuhastelee Loimaalla? Oisko ne Kalkkipalvelu Loimaan onnellisia omistajia? Pienyrittäjiä? Puhtaan Valkosia kalkkilaivan kapteeneja? Kalkkipalvelu Mikkola ky on perustettu vuonna 1984. Toimialana on kalkitusurakointi ja vuodesta 2008 alkaen rengas- ja vannemyynti / asennuspalvelu sekä konemyynti.Sijaintimme on Alastarolla Tammiaisten kylässä, n.20km Loimaan keskustasta, Perus-Suomessa.
    ellauri065.html on line 302: Sulla on tollanen tiukka kiinostusfiltteri. Mulle ei mikään epäinhimillinen ole vierasta 😆
    ellauri065.html on line 693: Jälkikäteen ajatellen Jaakko tahtoo konstruoida tän läjän ikäänkuin räjäytyskuvaxi josta näkyy koko homman rakenne. Ei tässä rakeisessa kuvassa ole mitään uutta ihmeteltävää. Hajaantukaa. Räjähtäneen pään aivopieruja. Syvävaltiossa ei kukaan kuule huutoasi. Tää oli kyllä erittäinkin syvältä. NO NE NYT KAI SENTÄÄN OLI NE KUULUISAT VIIMEISET SANAT. Ei hemmetti, vielä painopaikka, www.siltalapublishing.com ja numeroita. Piste.
    ellauri066.html on line 192: Hellaakosken työtehtävät olivat monipuoliset ja hänen työskentelynsä tahti huikea. Hänet tunnetaan niin runoilijana kuin terävähavaintoisena kriitikkona ja taitavana esseistinä. Lisäksi hän toimi tiedemiehenä, luennoitsijana, opettajana ja suorasanaisen kaunokirjallisuuden kirjoittajana. Kaiken muun toimintansa ohella Hellaakoski työskenteli Suomen kirjallisuuden vuosikirjan päätoimittajana vuosina 1946-1948 sekä aikakauskirja Näköalan päätoimittajiana vuodesta 1949 vuoteen 1950. Ei mikään näköalaton mies, vaikka lyhytnäköinen.
    ellauri066.html on line 205: Näin sanottuna se kuulostaa apinamaiselta. Säkeenylitys vähentää yxityisen säkeen koheesiovaikutelmaa. Tää taas kuulostaa izestäänselvyydeltä. Tää mun lähde ei tainnut olla mikään lavin opinnäyte. Jouko Heikkinen, Jyväskylän yliopisto 1999.
    ellauri067.html on line 99: sovinistisia leffoja. Mehukasta tuohtua! Kliketiklik! Opiskelijoita itseään ei tietystikään asiasta
    ellauri067.html on line 617: Luku 3. Ollaan vyöhykkeellä. Sota on lopussa, voittajat kerää suveniireja. Slothropilla piisaa nubiileja pikkutyttöjä jota se panee edestä ja takaapäin niiden pyynnöstä tai suostumuxella. Tää on niin Pynchonin märkää unta. Juonta on vain siteexi, ja kaikki panot seuraa samaa partituuria. Tytöt on ulkonäöltä ja luonteelta, jos sellaisesta voi puhua, kaikki samixia. Tavallaan hassua, että siemenneste on jotenkin paljon tabumpaa kuin saippua tai lysoli. Kylnää apinat pitää kovasti kiinni lisääntymistabuista. Eihän muuten oliskaan mikään törkeetä. Elämä on mukavaa, on fräuleineja joita panna ja jotka laittavat ruokaa ja pesevät pyykit. Some things never change.
    ellauri069.html on line 38: Yx Barthelm New Yorkerista järkkäs ikääntyville postmodernistikamuille henxelien selkään paukutuskekkerit SodexHossa 1983. Kaikki kuzutut tulivat paizi Nipi. Nipi jänisti. Mä olin sillon Tallahasseessa, en päässyt tulemaan.
    ellauri069.html on line 348: Roger Mexiko, Aliluti Morituri (Te Salutant, LOL), Carroll Eventyr, and Thomas Gwenhidwy (sori näitä ei kai ole mainittu) laskeskelevat et Blicero (onko tätäkään häiskää mainittu?) laukaisi 00000 rokettinsa todellista pohjoista kohti (siis Joulupukin maata). Loppupeleissä loput Bliceron juonesta paljastuu. Gottfried (mainizinko jo?) oli roketin 00000 lastina. Das Schwarzgerät eliskä "musta laatikko" oli erikoinen kehto ImupeukkuG-muovista, missä oli Gottfried. Se 00000 vaati ohjausmuuunnoxia ja muita asetuxia koska se kantoi Gottfriediä. Radiozydeemi mahdollisti Bliceron puhua Gottfriedille roketissa, mutta mikään lähetin ei kantanut Gottfriedin ääntä takaisin Blicerolle. Roketti laukastiin, tappaen Gottfriedin.
    ellauri069.html on line 410: Tää paranoidi/antiparanoidi lukutapa ulottuu kirjaimellisestä symboolitasolle: Ihankuin kaima Tomppa Eliotin Kaatopaikassa, Nipsulla on suorastaan naurettava määrä mystisiä ja metafyysisiä zydeemejä juonen päälle, ml Kabbala, joulukalenteri, saxalaiset legendat, Herero myytit, taivaanmerkit ja tarot-kortit, josta kaikki, mikä tahansa, tai ei mikään voi olla tölkkiavain novellin karkailevaan merkkipelehdintään.
    ellauri069.html on line 442: No tän kirjottajan mielestä on hyvää ja naismaisempaa, että Nipsun seikkailuissa pahat suunnitelmat ei toteudu eikä pahakaan saa palkkaansa, vaan koko juoni ikäänkuin lässähtää kuin huonosti nostatettu pullataikina. Jos se on naisasian ansiota niin ei voi kuin taputtaa käsiä: sillä nainhan sen on "Meidankin" elamassamme.
    ellauri069.html on line 649: Mikäs on bylsinnän suhde rakkauteen? Ne ovat toisiaan täydentäviä lisääntymisen keinoja. Kumpiakin tarvitaan että saadaan täytettyä maa. Rakastaminen ei ole bylsimistä eikä kääntäen. Rakkaus ei edellytä bylsintää eikä kääntäen. Rakkaudesta voi hyvällä onnella seurata bylsintää ja kääntäen. Musta tuntuu että Pynchon on tästä kaikesta täysin pihalla. Se taitaa oikeasti luulla että ne on sama asia. Jaxossa "Kuinka opin rakastamaan kansaa" se kuvailee kuinka se bylsii kaikkia ikään ja sukupuoleen kazomatta. Revi siitä huumoria.
    ellauri070.html on line 436: Kuopus Nipsu kokee itsensä sukupuolueettomaxi syrjäänvetäytyjäxi. Se on antisankari. Mistä ei pidä isi eikä äitikään. Äiti oli - ssshhhhghhhh - ei sanaakaan.
    ellauri071.html on line 69: S. 910. Miehet ovat käsittämättömän voimakkaita. Lantion ja takapuolen hermot kertovat, että hänen naganinsa vedetään kotelostaan, ja hän tuntee ikäänkuin oman kullinsa liukuvan ulos saxalaistytöstä, jota hän ei enää muistakaan.
    ellauri071.html on line 77: Pikkusigma kertaa iso pee ässästä jaettuna pikkusigmalla on yhtäkuin yksi jaettuna neliöjuuri kaksi piistä kertaa e potenssiin miinus ässän neliö jaettuna kaxi kertaa pikkusigman neliöllä. Meneex tää nyt oikein? Ei mee, on taas vaan sinne päin. Pynchon ei ole mikään matemaatikko, onpahan vain tekninen kirjottaja.
    ellauri071.html on line 143: Craigin interpolaatioteoreemasta seuraa, että teoria p on ristiriidassa teorian q kanssa vain jos p:llä ja q:lla on yhteisiä termejä. Jos p ja q yhdistetään, niin ne eivät voi olla ristiriitaisia, elleivät ne liity toisiinsa jollain yhteisellä termillä t. Ne ovat muuten ikäänkuin pistevieraita. Ja jos p ei tiedä q:sta mitään, q ei ole osa p:n ulottuvilla olevaa kaikkea. Kummastakin näyttää kaikki riippuvan kaikesta, muttei sama kaikki. Ne olis vähän niinku monadeja. Idealisti se oli Leibnizkin.
    ellauri071.html on line 226: Connecticutin sepänsälli Jerry Cotton oli tollanen G-mies, ja sen urbaanimpi kakkosmies Phil Decker. Ei mikään Black and Decker toki, vaan ranskalaista sukua.
    ellauri071.html on line 558: Malkuth liittyy ihmisruumiin anuxeen, etenkin naispuoliseen. Obit anus abit onus, ikäänkuin. Anus on ruumiin "filtteri", josta saasta pökästään ulos ja siitä Qlipottiin. Eli niinkun joku istuu pyllyllään meditoimassa, sen persereikä ottaa kontaktia maaemoon, paizi jos se istuu tyhjän päällä pöntöllä tai on justiinsa levitoimassa.
    ellauri071.html on line 585: Toi 'ekan Eevan' hahmo liittyi Lilithiin vasta keskiajalla. Se voi tulla Sumerien naarasvampyyreistä joiden nimi oli osuvasti 'Lillu' tai sitten baabelin sukkubeista nimeltä 'Lilli'. (Hehe, sehän on pikku-Matin Jillin lempinimiä. Se tarkoitti myös pissaa Pylkkästen lastenkielessä. Taisi tulla kiinankielestä.) Joku Ben Siira (c. 800s to 900s) yhdisti Lilithin sit tohon Eeva ykköseen. Ben Siiran aapiskirjassa Lilith oli Aatamin eka vaimo, mut ne riiteli yhtenään. Niil oli eri kanta sexiin: Aatami halus olla aina päälläpäin mut niin halus Lilithkin. Kun asiasta ei tullut sopua, Lilith päätti lentää tiehensä. Se lausui jumalan nimen turhaan (Jehovah! Jehovah! Jehovah! kuten kivitettävä mies Life of Brianissa) ja lensi ilmaan. Aatami jäi yxixensä yskiskelemään. Jumala lähetti 3 enkeliä hakemaan Lilithin takasin. Mut ei ne pydenneet. Sit tehtiin kompromissi: Lilith sai jäädä, ja se lupas jättää rauhaan vastasyntyneet joilla on noiden kolmen epäonnistuneen enkelin nimet kaulassa. Lilithille annettin lupa sairastuttaa poikavauvoja 8 päivän vanhoixi ja tyttövauvoja, no, sori vaan, 12 päivän ikään.
    ellauri071.html on line 643: Ihan hyvä pointti kirjallisuustieteen dosentilla Tiina Käkelällä-Puumalalla. Tohon James Woodin kritiikkiin "hysteerisestä realismista" pitää ehkä perehtyä lähemmin. Zadie Smith, Don DeLillo, Salman Rushdie ja David Foster Wallace mainitaan esimerkkeinä. Ja onhan siinäkin perää että tämmöisiä liimauxista pursuavia kirjoja tehtiin Menippoxen aikana, ja onhan Rabelaiskin hyvin samantapainen. Sitonse tshekki Hasekin sotaromaani (Svejk etc), josta en tykännyt. Ize asiassa en mä ole tykännyt näistä muistakaan. Mä en ilmeisesti ole mikään hysteerinen realismifän, en siedä karnevalismia. Se on liian hulvatonta pikku minulle. Siitä innostuvat on jotenkin salanazeja.
    ellauri071.html on line 647: Mixi tälläinen romaani piti tehdä? Mixi? Mixi? No ei tää ole mikään sotaromaani. Nipsu ei ehtinyt sotaan mukaan, pikkupoikana luki sarjakuvalehdistä. Vyöhyke on jenkkilä. Dollarin irrotus kultakannasta 1971 alotti hullun tuhlauxen, Amerikka on ollut kaikki nämä vuodet aina jossain siirtomaasodassa ellei useammassa, globalisaatio vaani nurkan takana, ahnaat jenkit kähmi suuren isänmaallisen sodan jälkeen sulassa sovussa entisten nazi"vihollistensa" kamuina. Siinä se: ei ihmekään että ne on paranoideja. Hulluja nuo amerikkalaiset, ja hullut saivat ansionsa mukaisen kirjailijan, ja kirjan. Tiivistettynä: aivan paska tuli.
    ellauri072.html on line 259: Tää on lättänenä Platonilta aika vetelää argumentointia. Harmonia-analogia ei implikoi että sielu on justiinsa sama kuin harmonia, riittää että se on korkeasti järjestyneen materian eräänlainen järjestys, joka häipyy kuin pieru saharaan kun se materia hajoaa. Tämmöstä onnetonta ex analogia päättelyä löytyy Platonilta roppakaupalla. Eise kyllä ollut mikään neropatti. Muze olikin oikeistofasisti.
    ellauri072.html on line 283: L.H. n:o 46, 07-97, Nutley NJ. Todella ällöä argumentointia, erittäinkin psykopaattista. Sikäli kun mä tän ymmärrän niin Wallaby tässä vähän kritisoi tollasta Frankli-tyyppistä ajattelua, että pahemminkin olis voinut käydä, ollaan siis iloisia ettei käynyt niin. Pollyannafilosofiaa. Mikään ei ole izestään selvästi pyhää. Ei tietystikään ole. Pyhä on jonkun vallanpitäjän tai tiimin piirtämä reviiri. Jos on onnea, se vallanpitäjä ei ole täys psykopaatti. Muussa tapauxessa se on voi.
    ellauri072.html on line 285: Höh, kylmä pystyn ihan hyvin ajattelemaan izeäni esineenä. Mitä vanhemmaxi tulee ja ilmenee lisää näitä toiminnallisia vikoja, sitä helpompaa se on. Mutta ei siitä todellakaan seuraa, ettei mikään satu. Sehän on myös 1 toiminnallisuus. Sattuminen suojaa tätä ropottia kolhuilta. Ja se on ohjelmoitu varomaan sellaista. Niin rotatkin. Mix rotat sit on vähemmän pyhiä? Mix ne on esineitä? LOL, koska nää on meidän apinoiden reviirejä.
    ellauri072.html on line 299: Toi tollanen jeesustelija, holier tähän thou - I told you so - Y menköön helvettiin! Täytistäkö se X:n luona vielä norkoilee. Varmaan kuolaa sen vaimoa. Ällöttävä paska. Antaa vetää vaan. Ugh. Neanderthal on puhunut. Tää oli helppo. (Tähän osaan tuleva jatko-osa, jossa X skizoaa epämiellyttävästä appiukosta ei ole mikään MIT-etiikkatilanne, onpahan vaan tavallista karhun elämää. "Surevan vaimon silmät olivat kuin kaxi valtavaa sikaarin polttamaa jälkeä akryylihuovassa" - Bravo Wallu, hyvin vedetty!)
    ellauri072.html on line 411: Yli 40-vuotiailla lasten ja onnellisuuden välinen yhteys on vahvin maissa, joissa terveydenhuolto ja eläkkeet riippuvat enemmän itsestä ja perheestä kuin julkisista järjestelmistä. Lapsettomana ikääntyminen on mahdollisesti miellyttävämpää maissa, joissa vanhuusiän turvan takaa valtio eikä perhe.
    ellauri072.html on line 427: Taavi puolestaan on kyllä turhankin anaalis-obsessiivinen, varsinkin sen naishenkilöt skizoilee aivan mitättömistä aiheista. Sen miehet on vaan vastenmielisiä. Sen tarinoissa on aika kieroutuneita ihmissuhteita ja niissä kieroutuneita ihmisiä. Se ikäänkuin valaisee samaa amerikkalaista hysteeristä realismia sisäpuolelta, sairaskertomuxina, mitä Nipsu koheltaa ulkokohtaisesti sarjakuvina.
    ellauri073.html on line 129: Mies ei ole onnellinen avioliitossaan, mutta ei ole aikeissakaan jättää vaimoaan, ellei kohdalle osu uusi, kiinnostava nainen, joka ottaa miehestä itselleen heti kumppanin. Tai sitten mies etsii vain sutinaa, eikä ole siltikään aikeissa erota.
    ellauri074.html on line 307: Se on sentään kivaa että Cioranilla oli kivaa. Toi elämän mystifiointi kuulostaakin höpsästelyltä. Ei elämä ole mikään mysteeri. Eikä kuolemakaan ole. Molemmat on mitä arkisimpia juttuja. Niitä tapahtuu ihan päivittäin, eipäs kun joka silmänräpäys. Jos räpyttää kovasti, niin kiinalaisia syntyy ja kuolee vielä enemmän.
    ellauri074.html on line 676: Knasulta (s. 1968) ilmestyy uusi kirja Aamutähti jossa se lupailee olevan useampiakin henkilöitä kuin se ize, jopa joku nainen. Mutta kirjoittaminen naisen näkökulmasta olikin niin vaikeaa, eze luovutti ja antaa nyt sen naisen ajatella sen omia miesajatuxia. Nythän ollaan jo niin tasa-arvoisia, ettei siitä tule suurta virhettä. Knasulla on 5 omaa lasta ja 7 yhteensä. Sen ongelmat on ne entiset oikeistonarsistikirjailijan suuret arvoituxet: pitääx mun oikeasti kuolla, eihän se ole mahdollista, miten maailman sitten käy? Miten kävisi jos kuolemaa ei oliskaan? Emmä ole uskovainen, mutta silti ajattelen koko ajan jumalaa ja jeesusta. Jos jeesus oiskin perkele, jumalan tuhlaajapoika ikäänkuin? (Niinkuin mäkin, siitä aiheestahan mä ne mun 6 Mein Kampf-teosta jo kyhäilin.) Mä tykkään tälläsistä vähän ambivalenteista ajatuxista.xxx
    ellauri077.html on line 54: Onko Christoffer Bartlett1 oikeassa että tää ei olekaan postmoderni romaani vaan merkkaa paluuta Dickensläisiin suuriin kertomuxiin? Tokkopa. Kyllä Wallu on aika keekoileva, ei tää mikään David Copperfield ole, vaan ihan vaan David Sikiö. Ei se mitenkään tee parastansa että lukija ymmärtäisi mitä se on ajamassa takaa. Aika postmodernia puun takaa tirkistelyä tääkin on, vaikka vähemmän kuin 2 muuta puurtamaani tiiliskiveä, Pynchon ja sen suomalainen coveri. Se on sentään kiva että Risto mätkii leffatuotantoa kunnon petkeleellä, navan alle napsuttelee suurella sukunuijalla kuin vaka vanha Wäinämöinen pani piika pikkaraista.
    ellauri077.html on line 60: Sana Telemachria on Wallun oma keximä, väännös Odysseian 3 ekan luvun nimestä Telemakhia, ja selvä vinkki että tää kirja on Wallun omaa meriseikkailua huumeiden ulapalla mahdollisesti poissaolevaa tai moraalisesti suspektia isää ezimässä (Äiskän istuessa kotona kuin tatti). Tommosta sanaa *makhria ei kreikassa olekaan. Makria tarkoittaisi pituutta. Wallu ei ollut mikään gresisiti. Telemetria (jota sanaa Orin luulee Halin tarkoittavan) on etämittausta.
    ellauri077.html on line 175: Kun mikään ei auttanut, Wallu päätti päättää päivänsä. Syysk. 12. pnä 2008 hän kirjoitti 2-sivuisen izemurhamuistion, järrjesti 'Kalpean kuninkaan' käsikirjoituxen helposti löytyväxi ja hirttäytyi kattoparruun. Tai piiruun.
    ellauri077.html on line 310: Joku Tom LeClair oli Riston kannalla. Mut mut Walluhan on hukkapätkä, ja Jim onpitkä kuin hullu haikara? Höh, eitää mikään avainromaani sentään ole, kuten sanoin, Wallua on ihan kaikissa. Koko porukka on aivan walluuntunutta. Jossain haistattelussa Saxassa Wallu jopa lipsauttaa että noi tennispojat ois niinkuin sen omia lapsia. Jos niitä olisi. Joku Marshall Boswell äänestää Wallu=Hal hypoteesin puolesta.
    ellauri077.html on line 312: Riston ajatusta vastaan sotii see, että Jim ei ole mikään empatiasubjekti tiiliskivessä, se on koko ajan joku paskamainen kolmas persoona, hullu haikara, ja noi pojat on ne minkä silmistä episodit enimmäxeen kazotaan. Risto voisi "argumentoida" että niinpä just, Wallu on niin izeinhonen eze ei haluu edes olla päähenkilö. Vähän haetulta sekin kyllä vaikuttaa.
    ellauri077.html on line 316: Se on kylä selvä että Jim ei varmaan paljon muistuta Wallun isää Jamesia. Se ei kyllä ollut mikään filmihullu postmodernisti, vaan ihan vaan vanhan koulun positivisteja. Jamesista tuttua voi kyllä olla toi kyvyttömyys viestiä. Ilmeisesti viestiminen ei ole Wallunkaan pitkä valtti, kun kokonainen sukupolvi sananselittäjiä on jäänyt riitelemään siitä mitä kirjoittaja on mahtanut tarkoittaa yli 1000:n sivun kirjalla.
    ellauri077.html on line 536: Palataxemme den Doltin teesiin, se ajatus että huumehörhöt olis niinkö tollasia esteetikkoja on aivan perseestä. Huumehörhöt on enimmäxeen onnettomia syrjäytyneitä ihmisiä jotka juuttuu paremman vaihtoehdon puutteessa painamaan yhtä nappia kuin kanat pavlovilaisessa ärsykevastekokeessa. Riippuvuus on fyysinen, ei se ole mikään vapaa valinta.
    ellauri077.html on line 559: Eke koittaa perustella että ironiaa ei voi ironisoida. Ekelle ironia on sitä että "millään ei ole lopultakaan paljon väliä", eli EKV ja tuplaironia olis "silläkään ei ole mitään väliä", eli EVVK. No joo, eihän se juuri tuo lisäarvoa. Eli Eken sanakirjassa "ironia" tarkoittaa arvonkieltämistä. Kun arvot on kertaalleen jo kielletty, ei enää ole mitään kiellettävää jäljellä. Kaikki arvot on ikäänkun känselöity huis hais bittiavaruuteen, eikä Sörkan/Wallun/Eken näppixessä ole undo-nappulaa. Ei voi enää selvittää mitkä arvot oli niitä oikeita, kun kaik män huuthelekkariin.
    ellauri077.html on line 567: Kaiketi Wallun yx loikka tapahtui siellä Bostonin puolimatkan krouvissa. Ja sit vähän aikaa pikku skip hop and jump jokasena selvänä päivänä. Tää tällanen AA-asenne on kyllä lainattu kirkolta. Heikkotahtosten koiravaljas ja talutin. Toinen oli sit se loikka alas tikapuilta tai pallilta kun se lähti hirteen lepäämään. Ei se nyt mikään digiloikka ollut, eikä kauheen urheekaan. Mut kai siihen sit sattui ihan hirveesti.
    ellauri078.html on line 36: Pieleen meni jo ekassa kappaleessa. Infinityjä on laskettavia (countable), esim luonnolliset luvut. Laskeminen ei vaan pääty ikinä vaan jatkuu ad nauseam kuten Fosterin loppumaton läppä. Suomalaistyperyxet ml se Hotakaisen ääliö yxinkertaisesti käänsi kirjan nimen väärin. Se on nimenomaan läppä. Jest on pila eikä mikään vitun riemu. Ei Wallu ollut mikään riemun saarnaaja sen enempää kuin Hamlet, vaan sen poinzina oli että ei saa lärviä, pilkanteko sattuu pilkkaajan omaan nilkkaan. Varmaan sen vanhemmat varsinkin äiti oli varsinaisia pilkkakirveitä, nauroivat wakawikko Wallulle selän takana, ja myös edessä. Ne oli wickedly funny, ateisteja, Wallu oli kaappiuskova. Pukuhuoneen kaapin ikonostaasissa Dunlopin maila ja Reebokin tohvelit. Ehtoollisviininä hammasmukillinen hiusvettä ja öylättinä mömmötabuja.
    ellauri078.html on line 76: Kuten Concordin Transcendentalistit jotka oli sen tuttuja, se tiesi että runous ei ole mikään sapeli vaan kaxiteräinen suora miekka. Siihen voi satuttaa myös itsensä jos ei oo varovainen.
    ellauri078.html on line 161: Emmy ei ollut mikään siivooja. Se ei pitänyt pölyhuiskasta. No ei imurikaan ole yhtään parempi. Seija tempaisi imurin luukkua niin että muovisarana katkesi. Ei siitä enää tule kalua. Emmy oli witty kuten Lizzy Bennettin äiti, mutta pitikö se ize witeistä? VITTE, VITTEE, E-EE-O! lauloi merikapteeni Fuck Löfgren miehistöineen Paimiosta eli Heikki Silvennoinen Kummeleissa. Was Emily gay? None of business sanoo tylysti Quoran vastaaja, mut of you insist, yes in all probability she was. Her companion was her sister-in-law Gilbert. Proustillakin oli Gilberte, ja Albertine. Kirjailijat joilla on jotain sanottavaa on usein poikkeavia.
    ellauri079.html on line 171: Typerää tietokonepeliä Eskatonia ("maailmanloppu") pelaa enimmäxeen poikia. Vapaata levytilaa vähintään 40MB. Iso kone, 256K kuten luki Seppo Koskenniemen reikäkortissa. Walluparka ei ollut mikään tietokonehai.
    ellauri079.html on line 180: Alanootti 123 on pelkkää teinipoikamaista pöyhistelyä. Ei se väliarvo ole mikään keskiarvo. Sitäpaizi lähtöoletuxet on alkaa päälle älyttömiä, ei pelaajien pelisuoritusten joukko ole jatkuva, se on äärellinen joukko arvoja, jotka voi heitellä ihan vapaasti. Eli meillä ei ole mitään jatkuvaa saati derivoituvaa äffää annettuna. Tää nootti on yxinkertaisesti vaan paskaa, typerää sumutusta, sori "Wall-e". Mutta oireellista on että "Wall-e" kiskoo tässä mukaan peliteoriaa. Se on talousliberaalien mieluisin lyömäase.
    ellauri079.html on line 184: Tää ikävystyttävä jaxo Wallun kirjassa on suoraa coveria sen seniorikollegalta Nipsulta. Erittäinkin haukotuttavaa. Sitäpaizi vanhahtavaa, kun Njeuvostoliitto on jo historiaa. Minnekkäs Kiina jäi? Ai se on kai toi PUNKII. Kyl on vanhahtavia nimityxiä. Jos Wallu eläisi tänä päivänä sillä olisi kalju ja sen yli kammatut naismaisen pitkät ohimohiuxet kaljun peittona kuten Kimmolla tai sen Taavi-enolla. Muze ei elä, eikä sen isä eikä äitikään.
    ellauri079.html on line 195: Pallinaaman näkemyxet viihteestä on hyvin samansuuntaiset kuin Wallacen. Lättypää ei pitänyt Italian ja Sisilian "onnellisesta elämästä", jossa yhtämittaa vietettiin pitoja, 2x päivässä syötiin vazan täydeltä, yöllä ei koskaan nukuttu yxin, ja harrastettiin kaikkea muutakin mitä tuollainen elämäntapa tuo mukanaan. Ei mikään valtio voi pysyä rauhallisena, olipa sillä millaiset lait hyvänsä, jos kansalaiset saavat tuhlata kaiken ylellisyyteen ja lyödä laimin kaiken paizi syömingit, juomingit ja lemmennautintojen mezästämisen. Minnekäs siinä KILL! KILL! unohtuu? Ja filosofia?
    ellauri079.html on line 210: Häkki. Näitä on useita, kaikki vastustavat kaupallista tv-viihdettä ja tv-mainoxia. Valon lajeja. Synkät logiikat. Kai tennis käy kaikille? "Täällä ei ole häviäjiä". Virtausta laatikossa (Flux in the Box, ks tätä). Nää on tennisaiheisia. Loputon läppä. Näitä on 5? versiota. Kaupallista viihdettä. Anulaarifuusio on ystävämme. Ditto voimistettu valo. Berkeleyn sairaanhoitajien liitto. Cambridgen kielioppiteoreetikkojen liitto. Eklottava Steven "Pinky" Pinker mainitaan. Leskimies. Kuolema Scarsdalessa. Ehkä homoilua. Hupia kera lampaiden. Immanentti valtakunta. Tuskan lajeja. Erilaisia pieniä liekkejä. Näissä on viittauxia aviolliseen uskottomuuteen, varmaan Wallun äitykän. Medusa vastaan odaliski. Vois olla Wallun äiti vs. tyttöystävä. Kone aaveessa. (p.o. Ghost in the Machine eikä toisinpäin.) Homo duplex. Tusinoittain John Waynejä. Painoton teeseremonia. Taivaan ja helvetin avioehtosopimus. Tässä mainitaan taas äiti Teresa. Kenenhän mielestä se oli upea? Läppä. Yleisö näyttelijänä. Hyvin ärsyttävä Wallusta. Yhdysvaltalaisten yritysten keskijohdon kyynelehtiviä edustajia. Keskeneräinen. Tää vois suoraan viitata James D. Wallacen tuotantoon (alla). Disney Leith tuuma tuumalta. Readymade-draama. Jälkimmäisiä taas puolitusinaa. Olix tää se Viihde vai? Mies joka alkoi epäillä olevansa lasia. Skizoilua. Amerikkalainen vuosisata tiilen kautta nähtynä. Muzehän on just tää kirjanen?! Onaniadi. Ei erityisen hauska. Maailmankaikkeus menettää malttinsa. Siipikarja siivillään. Moebius strippaa. Tästä tulee mieleen Klibanin Freud´s first slip. Hyvästi byrokraatille. Verisisko: kovaakin kovempi nunna. Väkivallalla herkuttelua. Tulkoon kevennys. Nimettömiäkin on aika liuta. Poissa on Troy. Siitä tuli violetti ex-kaupunki, saastetynnöri. Voittokuponki on poistettu. Wallun painostava muistelus narisevan sängyn purusta isän kaa. Äiti joka ei tykkää siivoamisesta imuroi. Kuuluisien diktaattorien vauvavalokuvia. Viittaus Eskaton-peliin kai. Seiso naurun takana seisovien miesten takana. Lisää rebublikaanista sosiaalitoimistovihaa. Ihan kuin ennen vanhaan. Painostavia isimuisteluxia. Terävä pikku roisto. Turtanoiden hyinen majesteettisuus. Hyvännäköisiä miehiä pienissä fixuissa huoneissa joiden jokainen sentti käytetään typerryttävän tehokkaasti. Oiskohan toi vika jotain homoilua pöpilässä. Alhaisen lämpötilan yhteiskuntaoppi. Poor Yorick. (Ainakin) 3 hurraahuutoa syylle ja seurauxelle. Antaa ymmärtää että Tavis bylsi Aprillia. Halu haluta. Jotain nekrofiliaa. Turvallinen veneily ei ole sattumaa. Antaa ymmärtää että Joellen naama jäi veneen potkuriin. Erittäin vähäinen vaikutus. Narkoleptinen aerobic-opettaja. Oiskohan se Wallu ize. Yöllä on sombrero päässä. Oidipaalista höpöä. Wallu oli takuulla oidipaalinen. Rikostoveri! ...koko tekotaiteellisen ja raivostuttavan epätasaisen uran typerin, inhottavin, tökeröin ja huonoiten editoitu tuote. Pääosissa ikääntynyt pederasti (James) ja tatuoitu katuprostituoitu (Joelle). Sano H niinkuin himokkuus. Jonkun Bressonin synnin enkelien coveri. Never höörd. Aineeton maa. Yawn. Oli suuri ihme että hän eli isässä häntä tuntematta. Taas painostavia isimuisteluxia. Kuolema ja sinkkutyttö. Joku kilometrin pituinen nimi muka jonkun Peter Weissin näytelmästä tehdylle filmille. James yökkii yleisön päälle tuoden mieleen paskanheiton Oulussa. Liian hauskaa. Niinpä niin. Tuo ei ollut enää hauskaa. Surullinen tapaus nimeltä minä. Pahoillaan joka paikassa.. Tähän se päättyi, tai oikeammin loputtomaan läppään nummero 5.
    ellauri079.html on line 212: Sitten iskä Jamesin todellinen tuotanto: 51 found. Ensi silmäyxellä se näyttäisi olleen suuryritysten moraalinen tulkki ja riistokapitalismin käsikassara. Mutta tarkemmin lukien se taitaa olla (samalla?) kuiteskin aika vassari demokraatti joka kannattaa vahvaa keskushallitusta. Ei tää kyllä mikään rakettitieteilijä ole, filosofina enempi tollasta suoritusporrasta, Eskin tyyliin soveltavaa filosofiaa. Paljon kirja-arvosteluja kuten Eskin kotisivuilla.
    ellauri080.html on line 104: 4:5 ei mee 1:1. Miten nää sit menee? Sangviinikot on rohkeita, koleerikot äreitä, melankoliset mähiä, flegmaatikot tyyniä. No sit yli jäis toi tunnollinen/hössö piirre. Onxe sit vaan uusi? Onko se sama kun Riemastuxen anaalis-obsessiivinen/retentiivinen tai neuroottinen? Ei tunnollisuus kyl liity selkeesti kehenkään, ellei fleguihin. Mut niitä on kai löperöjäkin, niinku joku Oblomov. Onx tää piirre 5 oikeesti joku modernin työelämän artefakti? Miten jaetan vastakkaiset piirteet muille tyypeille: jos melankoliset on konstitutionaalisesti mähiä, onx kaikki muut sit seurallisia? Vai voix ne olla kumpaa vaan, ikäänkun rändöminä? Tää jää nyt vähän auki.
    ellauri080.html on line 451: IDRLabs.com on tehnyt tälläsen Jungilaisen persoonallisuustyyppijaottelun. Huomiota kiinnittää kuinka "kivoilta" kaikki tyypit on saatu kuulostamaan, vaikka varmasti jokaisessa tyypissä on pakostakin hirmuisia paskiaisiakin mukana. Näkökulma on selvästikin työhaastattelutilanne. Eli minkälaiseen reikään: pyöreään kolmikulmaiseen vai neliömäiseen, kukin palikoista mahtuu.
    ellauri080.html on line 637: 10 Minä olin aineissa Herran päivänä, ja kuulin takaani suuren äänen, ikäänkuin pasunan tai tuuban äänen,
    ellauri082.html on line 214: Runoilijaveli Jönsy lähetti mulle runon Robert Frostilta. Frostin nimi on vilahtanut ohi ehkä jossakin, mutta emmä siitä oikeestaan tiennyt tuon taivaallista, vaikka Aale Tynnin 1000 laulujen vuottakin olin muka lukenut. Tätä lumista runoa ei meidän enkun tunnilla kyllä tullut vastaan, ei tullut kyllä muistaaxeni mitään muitakaan. Meidän enkun maikka ei ollut mikään romantikko, vaan täti aika tyrnävä, kuuluisan Eeva Riikosen enkku-suomi sanakirjan tekijä. Jöns oli opetellut tämän runon ulkoa Kabulissa kirjastossa. Se on jo exoottista se. Olikohan siellä lunta ollenkaan. No tänä vuonna ainakin on tullut lujasti. Mutta nyt on säät sekaisin koko pallolla.
    ellauri082.html on line 413: Jamesin mukaan uskonnolliset kokemukset liittyvät alitajunnan toimintaan ja alitajunnan tai alitajuisen minuuden ”ryntäämiseen tajuntaan”. Tästä huolimatta hän ei kuitenkaan pidä niitä vähävarvoisina, vaan kirjoittaa ”mystisten tilojen todellisuus ehdottomasti kumoaa sen kuvitelman, että epämystiset tilat olisivat ainoat uskottavat tilat ja määräisivät lopulta, mitä saamme uskoa” ja lisäksi ”Minusta tuntuu, ettei mikään filosofia anna meille oikeutta kutsua näkymätöntä eli mystistä maailmaa epätodelliseksi”.
    ellauri082.html on line 421: Kun jänis oti päältänsä puvun, se olis yllättänyt koko jänissuvun - puvun sisuksista kömpi ulos mies, joka oli aivan yltäpäältä hies. Nyt poika huomas, että takaa-ajettu mies olikin tuo jänis, jonka hän hyvin ties. Ei se mies ollut mikään pelkuri, olipahan tavallinen kulkuri.
    ellauri082.html on line 638: Mitä adventistien pitkään ikään tulee, niin Loma Lindan alueella USA:ssa asuvat adventistieläkeläiset eivät suinkaan ole populaationa pitkäikäisempiä, vaan heidän elinikänsä saattaa sillä alueella olla pidempi kuin muun valtaväestön.
    ellauri082.html on line 657: Eihän tämä mikään uskon kappale ole, mutta todellisuus on useassa muussakin asiassa tarua ihmeellisempää. Loma-Lindassa-ollut 02.04.2018 17:49
    ellauri082.html on line 724: Gately istuu masentavassa keittiössä ja keskustelee kuoleman kanssa. Kuolema selittää ettà kuolema tapahtuu lukemattomia kertoja, ihmisellä on monta elämää ja jokaisen (elämän siis, kai miekkosen) lopussa on nainen, joka tappaa ja vapauttaa seuraavaan elämää. Gately ei oikein hahmota, onko kyseessä yksinpuhelu vai esittääkö hän kysymyksiä ja nainen vastailee niihin. Kuolema sanoo että ihmisen (kai miekkosen) tappava nainen on aina hänen seuraavan elämänsä äiti. Näin asia on: eikö hän tiennyt? Unessa sen tuntuvat tietävän kaikki muut maailmassa paitsi Gately, aivan kuin hän olisi ollut kipeänä juuri sinä päivänä kun asiasta kerrottiin koulussa, joten kuolema joutuu istumaan alastomana ja enkelin kaltaisena ja selittämään asian kärsivällisesti, itse asiassa hieman Beverlyn high schoolin tukiopetuksen tapaan. Kuolema sanoo että nainen joka joko tietäen tai tietämättään tappaa sinut, on aina joku jota rakastat ja aina seuraavan elämän äiti. Tästä syystä äidit ovat rakkaudessaan niin pakkomielteisiä ja yrittävät nlin kovasti, olipa heillä itsellään minkälaisia vaikeuksia tai riippuvuuxia tahansa, he tuntuvat arvostavan lapsensa hyvinvointia enemmän kuin omaansa ja pakkomielteisessä äidinrakkaudessa on aina pieni ikään kuin itsekkyyden häivähdys: he yrittävät hyvittää murhaa, jota kumpikaan ei muista, paizi ehkä unissaan.
    ellauri083.html on line 269: Se on länkkärihenkinen ja käy Turkissa. Arseni on ryssänuskoinen äxy ja pikavihainen eikä mikään ruudinkexijä sekään. Kun piispan pitää olla naimaton ei ole monta käteenvetäjää mistä valita. Partapozokin pitäisi olla vielä. Naisia ei huolita.
    ellauri088.html on line 69: Muutaman session jälkeen Max Weber käskee (nojoo, tietystikään Banx ei ole pomomies, vaan joku Max Weber) siirtyä todella tärkeisiin kysymyxiin, sensijaan että keskityttäisiin ala-asteen sanoihin kuten "EAT! FUCK! KILL!". Banx koittaa selittää että täytyy aloitta alkeista ja jatkaa siitä tärkeämpiin aiheisiin kuten "Mikä on teidän tarkoitus maan päällä?" Jumalahan teki kaikki muut elukat ja kasvit Aatamin ja Eevan syötävixi. Maistutteko te hyvältä paistettuna?
    ellauri088.html on line 79: Mutta mun uskontahto ei siltikään pirstaloitunut (vaikka kyllä mua usein harmitti, noin ammatillisesti). Chiangin kirjanen ja sen pienoisromanttinen filmatisointi pysyi mulla kasassa, ja tarinan sisästä kaikki näytti järkeenkäyvältä. Loppuviimexihän se on vaan fiktiota, kai.
    ellauri088.html on line 214: Kempeleen haisunäädän karvainen käsi kurottui taas kuopaisemaan suurisilmäisen pikkujyrsijän pesäkoloa, eikä jyrsijällä enää ollut paikkoja mihin paeta. Ääliömäinen lainsäädäntö puhuu oravien "lisääntymis- ja levähdyspaikoista", ikäänkuin ne olisivat jotain muuttolintuja. No missäs ne sitten nakertavat lehtiä?
    ellauri088.html on line 289: Tältä se voisi tuntua nykyajan uskonnottomasta kakarasta joka ei ole saanut asianmukaista ohjausta testementin tarkoitettuun tulkintaan (intended reading). Harva selviää kuitenkin tohon ikään noin koskemattomana.
    ellauri088.html on line 331: Nyt on pikku Pauli elonsa vaelluxen puolitiessä, Danten laskuopin mukaan. Nykymeiningillä huippukohtaan miehen ikään on vielä 15v, ja siitä alamäen ennuste on toinen mokoma.
    ellauri092.html on line 206: Nää on tosi hämäriä, selityxen jälkeenkin. Pyhitys on se että apinoista ikäänkun tulee jotain pikku jumalolentoja. Uudelleensyntyminen on se hurahdus. Uskonvarmuus tarkoittaa että hurahtaneella on ikäänkuin pääsylippu taivaaseen. Hankittu vanhurskaus on jotain erityisen mefodistista. Täydellinen pyhitys meinaa että pääsee pulmusexi vielä elävänä. Hizi kyllä pitää olla joku tosi tarkka teologinen nitpickeri että saa näistä uskonkiistoista mitään selkoa. Tavallinen syntinen kyllä miettii että mitä eroa, ja sitäpaizi oikeastaan mitä väliä.
    ellauri092.html on line 267: Siltikään ei vielä selvinnyt kummalla porukalla oli isompi lusikka helluntaiystävien sopassa. Edellisen perusteella wilholaisuus olisi selkeesti lähempänä anabaptisteja. Hetkinen hetkinen! Moody onkin kallellaan kelvinismiin, kevinismiin, kenismiin, kedgereeismiin, no mikä se nyt oli - keswikismiin. Ikinä kuullutkaan, mikä se nyt sitten on? Aargh. Tää on niistä varmaan KIVAA. Saa kuurnia hyttystä ja rökittää toisia, olla holier than thou. No oikeesti tää on sama ilmiö kuin supermarketin hammastahnahyllyllä. On pakko kexiä tuotteisiin eroja että saa asiakkaan houkutelluxi ostamaan just meidän tahnapurson. Se suojelee kiillettä ja säästää ikeniä ja saa sun hengityxen raikastumaan ja hymyn häikäsemään. Jeesuskin lämpenee kun näkee sen.
    ellauri092.html on line 505: Joku uskonveli lahjoitti sittemmin ökyhuvilan Kanadaan. Perhettä oli matkojen välillä pantu tulemaan kokonaista neljä. Lomilla loikoiltiin koko perheen voimin eläinten taljoilla ja syötiin forelleja. Lapset pantiin internaattiin ja matka jatkui. Rahantuloa ei voinut estää, ja mixi pitäisikään. When it rains it pours.
    ellauri092.html on line 548: Nykyään Ketterling johtaa seurakuntaa, joka lähettää enemmän lähetystyöntekijöitä kuin mikään muu USA:n Assemblies of God -helluntailiikkeen seurakunta. Tavoitteena on 500 lähettiä. Suomesta lähti n. 200 vapaaehtoista Hiljan aikana, USA:sta yht. 15000. Mutta onhan maakin paljon suurempi, lohdutti rouva Krohn.
    ellauri093.html on line 370: Kauneus on vaan puku hyvän päällä, jonka sisällä on totuuden luuranko. Sixei sovi tehdä vaan l'art pour l'art kuten Goncourtin veljexet. Eräiden uskonto on taide, ne on väärässä. Toisten taide taas on uskonto, ne on bullshit artisteja kuten mä (sanoi Kari). Vastustakaa kaikkea epäpuhdasta, työntäkää tamponeja joka reikään, käykää tiheästi alapesulla. Tukkikaa vahalla lasten ja nuorten korvia.
    ellauri093.html on line 380: Hilja sai nähdä siistin merimiehen kodin, mutta myös oluttuvan, missä ko. merimies päihtyneenä renttuili. - Ei tämä ole huonoimpia, sillä tänne ei päästetä naisia, opas selitti. Ne vasta renttuilevat kovasti. Paljaat, tatuoidut (sensuroitu) olivat nekin muuan nähtävyys. Raumlaissella laivalla Hilja koitti pitää pienen hartaushetken ruffilla, joka oisi ollut herttainen, ellei 15 humalaista merimiestä ois virunut jo arkulla. Perämies toimitti meille pullon rommia ylös kajuuttaan. Yx pieni 15-vuotias laivapoika oli tosi söpö. Tytöt ikäänkuin tarttuivat kielestä kiinni kajuuttaan, kas kun (lisää sensuroitua). Rommi oli kai elävästi väkevöitynyt.
    ellauri093.html on line 394: Lahdessa kokousten säännöllinen pito omassa rukoushuoneessa loppui vähitellen 90-luvulle tultaessa saarnaaja Veikko Salon ikääntymiseen ja sittemmin poismenoon. Lahden kokouspaikka oli aivan torin laidassa klassisessa Kotilan talossa. Koko ajan säännöllinen toiminta on kuitenkin jatkunut Multialla keskeytyksettä ja alkanut uudelleen Helsingissä.
    ellauri093.html on line 488: Hilja ei ollut mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin. Enemmän sellainen hengessään köyhä harmaavarpunen joka saa kehotuxen tulla mukaan kyyhkysten joulujuhlaan. "She a beauty? I´d rather call her mother a wit." Karin pappila Kirkeby oli yhtä näyttävä kuin Darcyn Pemberley. Varmaan Hiljakin olis siellä viihtynyt, mutta kun sillä oli jo se Marie. Jolle Kari oli runoillut hopeahääpäivänä:
    ellauri093.html on line 535: Ja kuinkas sitten kävikään?
    ellauri093.html on line 635: Dick oli pieni ja paxu ja sillä oli "tavallinen" naama. Ei hän ole mikään liturgi, ajattelin - näyttämättä pettymystäni. Hänen noustuansa saarnatuoliin ensi vaikutelma oli sama kuin korinttolaisilla Paavalin könytessä saippualaatikolle: hänen kirjeensä ovat mahtavat, mutta hänen ruumiillinen esiintymisensä on heikkoa ja hänen puheensa mitätöntä. Puhe oli hljaista, vähän kangertelevaa, sisällys hyvin simppeliä. Paavali vastasi korinttolaisten kritiikkiin: Puheeni ja saarnani ei ole kiehtovia viisauden sanoja, vaan hengen haban pullistelua. Dick käytti yhtä lapsellisia vertauxia kuin Jeppe ize. Dickin kirja "Jumalan virta päällä" on ehkä monelle tuttu suomennoxestani. Eikö? Sitä on vielä saatavissa minulta tai Dickiltä.
    ellauri093.html on line 652: Uudestaan totesin saman kuin Bethel-kirkossa: ei pastori Dolmen ollut tyhjän puhuja, vaan toimen mies. Hän ei kalastanut saalista vain izellensä, vaan antoi toisellekin aika vonkaleita. Dickin huulet hymysivät herkästi ja lempeä kaze lepäsi mun yllä ikäänkuin kehoittaen: painakaamme nyt oikein mielixemme! Lyhyinä lepohetkinä kohotimme huokauxia laipioon. Myöhemmin selvisi missä on tämmöissen hyvän yhteispelin syvin salaisuus. Hän ei antautunut hommiin kokeilematta ensin kahdenkesken avustajan hameen alta (aivan niinkuin kerroin Mottin tehneen).
    ellauri093.html on line 670: Kaikkien näiden paiaanien ja dityrambien jälkeen Hiljan enempi matter-of fact jaaritus kääntäjistä ja niiden palkkioista tuntuu lähes virkistävältä. Hilja oli ikuisesti kiitollinen isälleen joka ei antanut sen puhua ennen 10 vuoden ikään mitään muuta kieltä kuin suomea. Samasta syystä mä olen äidilleni yhtä epäkiitollinen. Tästä oli runoilijaveljen kanssa äsken puhetta. On hyvää lääkettä koittaa kirjoittaa myös vierailla kielillä. Kielten sekaannus ei huononna mitään niistä, päinvastoin tekee niistä kaikista vähän monipuolisempia. Niuho Ilmo olis voinut kääntää Hiljan sepustuxia, mutta parin yrityxen jälkeen se sai tarpeexeen. Dick käänsi Hiljan novellin "Naismainen nuorukainen" teoxesta "Siementä ristin luo". Se meni aivan päin persettä. Käännös vilisi virheitä ja kankeuxia. Dickiltä ei voi muuta odottaa. Dickistä novelli oli reizend.
    ellauri093.html on line 721: Sigfrid Tarkkasella oli aamulla vielä kuumetta ja rovastilla päänsärkyä. Dick lohdutteli pyhästä sanasta löytämällään ennakkotapauxella: Jeesus oli parantanut Pietarin anopin kuumeesta niin että se vielä samana iltana oli pystynyt palvelemaan vieraita (Luuk 4:38-40). Me kaikki ajattelimme Sigrid Tarkkasta. Kun hätä on suurin on apu lähinnä. Mitähän jeesus aikoi? Mitä hän oli tekevä? Ostimme Dickille yhteisesti megaskoopin ikäänkuin kannustuxena.
    ellauri093.html on line 736: Se on kyllä eittämättä totta että ne on aivan hirveen kotiinpäinvetäviä, toi pyhyyshän ei ole, kuten on moneen kertaan todettu, muuta kuin apinoiden planeetan meemireviiri. Ne tykkää nokintajärjestyxistä ja palvoo into piukeena alfasusia. Karsas jumala vahtii muumimukejaan ja laskee niitä, ei kai mikään niistä puutu, vai onko varas käynyt yöllä ja vienyt karsinasta karizan? Tit for tat, anna jumalalle niin se antaa sulle ja maxaa vielä korkoa. Luotathan?
    ellauri093.html on line 761: Siellä ainakin Hilja kuuli koko tunnustuxesta eka kertaa. Hizi en mäkään ollut oikeen tajunnut mistä siinä oli kyse, eihän se ole mikään uskontunnustus vaan luterilaisuuden pelikirja. Hauskimpia ovat:
    ellauri094.html on line 523: And no change came. Eikä mikään muuttunut.
    ellauri095.html on line 431: Rossettin, Jane Burdenin ja Morrisin välinen kolmio oli monimutkainen. Rossetti perusti Morrisin ja muiden suunnittelijoiden yrityksen, joka teki koristeellisia töitä kirkkoihin ja yksityisiin taloihin. Morris näyttää olleen tietoinen sarvetuxesta, ja hän jopa hyväksyi sen jossain määrin. Rossettin ensimmäisiä muotokuvia Jane Burdenista, värikynällä, kynällä ja öljyllä, pidetään yleensä hänen silmiinpistävimpinä taiteellisena työssään. Rossettin Morrisille lähettämät kirjeet paljastavat, että vuoteen 1869 mennessä hiänestä oli tullut hänen tunne-elämänsä keskipiste: "Kaikki, mikä koskee sinua, on minua vaivaava kysymys... mikään poissaolo ei voi koskaan viedä minua enää niin kauas sinusta kuin läsnäolosi teki vuosiin. Tästä pitkästä käsittämättömästä muutoksesta tiedät nyt, mitä kiitokseni täytyy olla." Jane Morris kärsi kuitenkin huonosta terveydestä, ja 1860-luvun lopulla Rossetilla oli myös alkanut ilmetä fyysisiä ja henkisiä vaivoja, jotka rasittivat häntä koko loppuelämänsä: epävarma näkö, päänsärky, unettomuus, ylipaino, mahtava vesikives, joka teki istumisesta vaikeaa ja vaati säännöllistä tyhjennystä, sekä kasvava pelko ja vastenmielisyys ulkomaailmaa kohtaan. Rossettin ja Jane Morrisin suhteen tahmaisimmat vuodet osuivat kuitenkin yhteen hänen voimakkaimman runollisen toimintansa kanssa.
    ellauri095.html on line 446: Hänen eroottinen väsäilynsä oli henkisest ja fyysisest lahja dramaattisille hinaajille Swinburnesta Oscar Wildeen, jotka hyötyi nänen esimerkkinsä vapauttavasta vaikutuksesta. Tollasta varhaisdekadenssia. Yksikään hänen aikakautensa runoilija ilmaissut syvällisemmin tiettyjä keskeisiä viktoriaanisia huolia: metafyysistä epävarmuutta, seksuaalista ahdistusta ja ajan pelkoa.
    ellauri096.html on line 463: Kazeen vangizi tytön vaikeasti määriteltävä hymy. Pyöreä naama, leveä rako yläetuhampaiden välissä (se on diasteema Jaska), mustat viirusilmät, pisamat, oikeassa poskessa laaja tummanharmaa laikku, mikä lie kuolio tai pigmenttihäiriö. Akvarellitekniikka korosti ilmeen vähä-älyisyyttä, ikään kuin kuola leviäisi vesivärin mukana ympäri naamaa ja maisemaa, niin että "lukija" tunsi vaistomaista tarvetta palauttaa kirja oitis hyllyyn aakkosenmukaiselle paikalleen ja mennä pesemään kädet vedellä ja saippualla ja huuhtomaan ne käsidesillä. Ettei vaan norovirus yllätä.
    ellauri096.html on line 467: Alla on se pätkä jonka muistan lukeneeni. Siitä ilmenee ettei se Ikonenkaan ole mikään pulmunen. 2 paskiaista on tässä vastakkain puunrungolla kuin von Wrightin taulussa, mä oon se yleisössä kaakattava koppelo.
    ellauri096.html on line 539: Henry Tonx, Otto Dix, Chaim Soutine, Käthe Kollwitz piirsi rumia kuvia izestään tai muista vammasista. Jotkut kuvista on elävästi Jaskan näkösiä. Anusta (siis Jaskasta) ei ollut hauskaa kun Cecilia Jimenez tunaroi jeesusfreskon hyvässä uskossa Saragozassa. No ei tietystikään kun Jeesuxesta tuli siinä aivan Jaskan näköinen. Mitä nauramista siinä muka on? Mitä nauramista on pienipäisissä? No eipä paljoa. Tshihi.
    ellauri096.html on line 635: Tutkimusmenetelmänä sovelletaan niin ikään Michel Foucaultin kehittämää genealogista analyysia, jonka keskiössä on nykyisyyden olemassaolon mahdollisuuksien kriittinen tarkastelu. Tavoitteena on horjuttaa asioiden pintatasolla ilmenevää yhtenäisyyttä ja luonnollisuutta tarkastelemalla niissä piileviä epävarmuuksia ja virheellisyyksiä. Huomio suunnataan asioiden syntyperään ja polveutumiseen sekä niissä vallitseviin ristiriitoihin, joiden tuloksina asiat ovat ilmaantuneet. Tutkielmassa hallintamentaliteettia sovelletaan genealogisesti, jolloin tarkastellaan tietynlaisiin tietomuotoihin ja niihin kytkeytyviin teknologioihin pohjautuvan hallinnan olemassaolon mahdollisuuksia. Tutkimusaineistona käytetään pääosin valtiovarainministeriön instituutioaineistoja, joissa tuodaan julki Kooma-mallin avulla laadittuja laskelmia. Tarkastelussa on erityisesti kevään 2014 Taloudellinen katsaus, jossa Kooma-mallin avulla laadittuja laskelmia hyödynnetään erilaisten finanssipolitiikan keinojen vaikutusten arvioimisessa.
    ellauri096.html on line 655: Ricardolainen evidenssi kuuluu lyhykäisyydessään. Kun valtio velkaantuu, kansalaiset odottavat verojen nousevan velkojen maksamisen vuoksi ja käyvät säästämään kohonneisiin veroihin. Suomen pankin ja Valtionvarain ministeriön malleissa tämä olettama on ja niillä malleilla annetaan politiikka suosituksia. Väittämä on tietenkin pötyä. Ensinnäkin valtiot eivät koskaan maksa velkojaan ja asukkaita ei kiinnosta valtion velka senkään vertaa kuin oma velka. Harva edes tietää mikä on valtion rahoitusasema vaikka siitä kerran kuussa uutisoitaisiin. Esimerkkisi 2017 Suomessa on uutisoitu useita kertoja julkisen sektorin rahoitusasemasta joka on maailman valtioista seitsemänneksi paras ja reilusti ylijäämäinen. Silti jopa johtavat poliitikot puhuvat kuinka joudutaan IMF holhoukseen ellei säästetä. Pääministerikään ei tiedä todellista asemaa. Jos ihmiset tietävät valtion aseman, he voivat olettaa, varsin perustellusti, velkaantumisen luovan talouskasvua joka on suurempi kuin velkaantuminen jolloin velkasuhde laskee. Jolloin valtion velkaantuminen saa ihmiset lisäämään omaa kulutustaan ja velkaantumistaan. Jos valtion velkaantuminen työllistää työttömän taikka antaa yritykselle ylimääräisen työtilaisuuden, lienee selvää, kyseinen talousobjekti lisää kulutustaan koska hänen henkilökohtainen asemansa paranee. Riippumatta valtion asemasta. Tästä on aika paljon kokeellista näyttöä. Ricardolainen evidenssi on väärä väite. Se on ihan perseestä. Omistavan luokan kieroilua. Tämän jutun kirjoittanut toimittaja edusti vasemmistoa, mutta ei lie ollut Marxin veizilaatikon pystyvin veizi.
    ellauri096.html on line 755: Kirjallisuutta koskevien pohdintojen ohella Anu paneutuu syvällisesti elämisen ja olemisen filosofiaan alkuräjähdyxestä loppuromahduxeen. Parhaalla tahdollakaan ei voi tulkita hänen päätelmiään optimistisixi. Ilmeinen Greta Thunbergin sukulaissielu. Mitenkäs se Trump taas niin osuvasti sille heittikään? “[s]he seems like a very happy young girl looking forward to a bright and wonderful future. So nice to see!” No Greta nauroi parhaiten viimesex kuin Hippon Akun toimelias vaimo.
    ellauri096.html on line 841: Televisio kamarimusisoi olohuoneessa. Aiti ja lina katselivat äänistä päätellen historiallista pukudraamaa. Koska meneillään ei ollut mikään hälyisä kotimainen huumoriohjelma eikä visailu, Anun ei tarvinnut sulkea huoneensa ovea. Aänimaisema ymparoi häntä herttaisena kukkatapettina. Isä puuhaili jotain kellarin verstashuoneessa. Veti käteen varmasti. Arpajaisista voitettu norppaherätyskello näytti [mitä näytti].
    ellauri096.html on line 863: ”Vastustajan voimat näyttivät hupenevan, ja hänen kalpeilla kasvoillaan erottui punaisia laikkuja. Hän haukkoi henkeään erien välissä eikä silti tahtonut saada happea. Kun se hitaasti upposi tajuntaani, aloin vain toivoa, että hän pian pyörtyisi. Paizi sitten se ei ehtisi merkata minua. Verdammt noch mal!” Mensuurimeikkailu paljasti armottomasti, oliko nuorukaisessa tosimiehen aineksia kuin Aki Mannisessa, vai onko se väpelö kuten se nörtti taiteellinen telttakaveri. Mikään ei muutu, vaan verryttelypuvut vaihtuvat. Paukapäiden kasvojen piti mittelön aikana kuvastaa malttia, urheutta ja rehtiyttä – ei kiihkoa, silmitöntä verenhimoa saati sitten pelkoa. Jos paukantti käänsi päänsä sivuun miekan terän tieltä tai räpytti silmiään, hänet leimattiin armotta pelkuriksi ja hän sai ylimääräisen reijän perseeseen. Kunnian puolustaminen oli mensuurimeikkailun keskeinen arvo. Kuuluisa saksalainen runoilija Heinrich Heine opiskeli 1800-luvulla Göttingenin yli­opistossa. Hän oli taustaltaan juutalainen ja päätyi miekkailemaan juutalaisvastaisen solvauksen esittänyttä opiskelijaa vastaan. Hänen kustantajansa rohkaisi suosikkirunoilijaansa sanoilla: ”Ennemmin kuolema kuin häpeä!” "Ennemmin häpeä kuin perseeseen 2 lisäläpeä", laukaisi Chaim leukavasti.
    ellauri097.html on line 90: No huonommankin lukulistan voisi valita, esim. Roryn, jolla on myös Peten krestomatia. Petellä oli pikku kemistin välineet. Se valmistui teekkarixi opiston priimuxena ja meni siitä isän siggetehtaaseen. Ei viihtynyt asiakasrajapinnassa kuten ei Helmikään. Onnex isä sattui kuolemaan ( siis Henryltä) ja Henry pääsi reportterikouluun.
    ellauri097.html on line 189: Vastikään metsätuhotieteen dosetti Heikki Smolander sekä emeritushuijari Pekka Liemelä huomauttivat Helsingin Sanomissa (4.3.2021) ylitiheiden hirvieläinkantojen uhkaavan biodiversiteettiä.
    ellauri097.html on line 268: Sellanen romanttinen hinuri se oli. Varsinainen hälläpyörä, vaihtoi uskontoa kuin väkkärä. Ei ihme ettei katoliset enää sitä huolineet. Eikä mikään neizyt Maaria:
    ellauri097.html on line 491: Ferranten takakannen texti on aivan anuxesta. "Elämännälkä ajaa hyväosaista teiniä syvälle rahvaanomaiseen Napoliin." Kylläpä oli keskiluokkainen lause. Kenenkähän persepään kynästä se on peräisin. Tää on säätymoraliteetti, ei mikään vitun road movie. No on se kyllä kehityskertomus, teini-iän skizoja. 7 tarinan typologiassa ehkä lähinnä tollanen qvest, koska siinä on taikaesine, se rannekoru.
    ellauri097.html on line 632: Mutta yksi pieni kaavamainen detalji pistää silmään! Koska taiteilijakirja on kuvataiteen teos (kuten mikä tahansa kirja, tosin), joka perustuu kirjan ideaan ja hahmoon, sen yhteydessä usein mainitaan hienona piirteenä kirjan ”demokraattisuus”. Tämä on kehvelimäistä, sillä tavanomaisessa taiteilijakirjassa, veistosmaisen uniikissa tai hyvin pieneksi editioksi monistetussa esineessä ei ole mitään demokraattista: kirjapainon tuottaman lukemiston demokraattisuus on kenties ainoa piirre, joka siitä nimenomaan on poistettu. Kirjahko on tavallista taiteilijakirjaa demokraattisempi, vaikka sekään ei tällä ominaisuudella saa rehennellä. Kirjahko ei fetissoi itseään, se ei ole uniikki eikä eritä suojakseen sitkeää taide-esineen limakerrosta eli auraa, joka kieltää koskemasta. Kirjahko haluaa olla halpa. Se kaipaa kosketusta. Se haluaa olla käyttöesine. Mut eise silti mikään vessapaperirulla ole, vaan pikemminkin kuin urheiluauto, tai Patek Philippe. Nekin haluaisivat olla halpoja, mutta eivät ole. Kaikkea ei voi saada, eikä kaikki niitä tarvize. No ei vaineskaan, kirjahko ei ole sellainen vaan haluaa pikemminkin olla kirjojen Voltswagen, halvahko sähköauto, tähdätty isolle vaikka vähenevälle keskiluokalle, joka osaa vielä lukea.
    ellauri097.html on line 757: Nevertheless, a message from the dawn, siitä huolimatta, ikäänkuin aamupostissa,
    ellauri097.html on line 768: And dreaming, as it were, held brotherly speech ja unexuen, ikäänkuin, pidin veljellistä puhetta
    ellauri098.html on line 162: Noi genret pitäs hajottaa EFK ulottuvuxille. Esim mix vitussa jokasen prujauxen pitää olla rofe ja skoudetarina. Mix pitää olla juoni ja mysteeri, mix pitää olla spoileri. No se on tyypillistä saduille. Kaikki fiktio on satua. Niissä lähdetään reisuun ("quest"), kohdataan vaikeuxia ("issues"), selvitään vaaroista ("challenge eli haaste"), ollaan muita pätevämpiä, voitetaan puoli valtakuntaa ja prinsessa, päästään pukille, pahat eli vastustajat ("bad guys") kuolevat. Kuinkas sitten kävikään. Kai se jännittää jokaista elukkaa että selvitäänkö tästä ja kuka selviää. Survival of the fittest. Päästäänkö lisääntymään. Sehän se on se karkki ja tappio elon kilvassa on se kepponen
    ellauri098.html on line 248: 29. MUODONMUUTOS: Hero saa uuden peliasun. Se heijastaa sen ikääntymistä tai työn ja terveyden siunausta, tai se voi olla taikajäsen jonkun irronneen tilalle. Joka tapapaukauxessa se näyttää nyt upeemmalta. No tää on selvästikin Jesse palaamassa haudan takaa syväpuhdistettuna hohtavan valkoisessa takissa.
    ellauri098.html on line 398: Entäs heppa? Se on hyvis, kunnon kaveri, uskollinen ystävä, urhoollinen pakoeläin, vaikkei mikään ruudinkexijä. Sille ei pidä vittuilla, se voi suuttua.
    ellauri098.html on line 432: Netistä löytyy aika luutuneita listoja ketkä amer. celebit ja jotkut entisetkin kuuluu mihkäkin luonnetyyppeihin. Lisää vettä myllyyn ettei luonne ole mikään päänsisäinen mutu juttu, vaan koko häiskä, sen pärstäkerroin ja sen saavutuxet, siis elämä ja teoxet, tulee huomioiduxi.
    ellauri098.html on line 749:
    Catherine Cook Briggs on lähinnä sen yhden Monty Pythonin kaverin näkönen joka esitti ex-leperiä. Ihanko totta tää heppuli kexi 10-kantaisen logaritmitaulukon? Aika jehu, ei mikään turha iisebel.

    ellauri100.html on line 99: Kretschmer on se ruumiinrakennetyyppi, joka tunnetaan mielisairausluokituxestaan. Se oli eräs ensimmäisiä moderneja konstituutioon eli pärstäkertoimeen perustuvia. Ei siinä mitään uutta ole, kaikki on aina tietäneet Shakespearen tavoin että tyypin luonteen voi päätellä sen ulkonäöstä. Onko se mikään ylläri että pikku ruipelot on väpelöitä ja umpiluupäät muskelimasat rehentelee voimilla? Nehän onkuin sonni ja kirppu lehmihaan aidalla. Luokituxessa on neljä perusruumiinrakennetta:
    ellauri100.html on line 232: Seuraava ploki on vaikuttava esimerkki siitä, miten vähän variaatiota apinoissa oikeasti esiintyy, ja miten täydellisesti niiden pään sisältö määräytyy niiden pään ulkopuolelta. Virginian poikien 5-portainen asteikko moraalisia asenteita selittää mainiosti tän häiskän mielenmaiseman. Se pyörii selvästi asteikon oikeassa laidassa ulvoen surullisesti kuin Surku Yniäinen kohti kadehdittavia susipohattoja. No on se sentään koiraeläin izekin vaikka matalajalkainen. Ei mikään neekeri.
    ellauri101.html on line 35: Vittu suomalaiset lehtineekerit on tietämättömiä tolvanoita. Ei "Jjjarrii!" tietystikään ize voinut kexiä "sisäistä sankaria" tollaselta kauppatieteen ylioppilaspohjalta, vaan käänsi sen jenkki motivaattoreilta, joilla sisäistetty supermies on ikivanha viidakon meemi. Olihan se jo Carl Barxin Aku Ankalla, vieläpä kaxi joista valita. Tän albumin kansikuvan miessankareista 2/3 on yrmeitä, naissankareista 2/3 maireita. Jotain sekin todistaa.
    ellauri101.html on line 235: Heimolaisia on samoinajattelevat viereisten espoolaisrivareiden tyypit joiden kanssa toisaalta käydään tiukin elintasokilpailu. Valppaana on oltava koko ajan, louskuteltava leukoja ja kiristeltävä ja näyteltävä hampaita. On haluttava pirun kovasti niin haluttu asia ikäänkuin ryömii lähemmäxi.
    ellauri102.html on line 44: Johtavan kuluttajantutkimuslaitoxen Yankelovich Partnersin Vuonna 1997 julkaiseman teoxen Reading the ages mukaan moninaisuus oli X-sukupolven johtoajatus. Suurille ikäluokille eli siis boomereille se oli ollut yksilöllisyys ja heidän sodankäyneille vanhemmilleen epäyxilöllisyys eli velvollisuudentunne. Entäs sitä edelliselle polvelle? No se oli se kadonnut polvi, niille ei ollut mikään pyhää, ei edes omaisuus.
    ellauri102.html on line 168: omat hartaat palvojansa. Monille asiaan vihkiytyneille ei mikään
    ellauri102.html on line 178: ”Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen valittaja, ei mikään turhan nauraja, vaan pyhä räkänokka."
    ellauri102.html on line 270: Työnottajista on taas tullut mökkiteollisuutta ja yhden hengen yrittäjiä. On palattu 1800-luvulle ja teollisuustyöväen saavutuxet nollattu. Nuoret naiset pinkkikaulustyöpaikoilla kauluxettomissa t-paidoissa pissaa salaa muovipusseihin, tekee kolmen päivän vuoroa pirin voimalla ja ottaa torkkua koneen alla. Mikään ei ole muuttunut paizi pahemmax.
    ellauri102.html on line 345: Hakukone näytti että Pikkarin 1999 peukuttama Squamishin McDonaldsin ensimmäinen ammattiliitto oli hajonnut jo ennen ekaa sopimusta 20v sitten. Mikään ei ole muuttunut 20 vuodessa, enintään entisestään huonontunut. Väliaikaisuus, määräaikaisuus, osa-aikaisuus ja nollasopimuxet vapauttavat työnantajan sosiaalimaxuista ja työnottajan sosiaalieduista. Ainoat lisärikat sopassa ovat robotiikka ja tekoäly, jotka vapauttavat entistä useamman työn uuvuttaman työn raskaan raadannasta.
    ellauri102.html on line 690:
    Roryn isoäiti ei halunnut olla mikään "Ms.", se oli sentään "Missus".

    ellauri105.html on line 154: Kristittyinä me hyväksymme Raamatun ja myönnymme kaikkiin sen lausumiin ikään kuin Jumala itse olisi puhunut ne, koska Raamattu on meille puhuva Jumala. Raamattu on saatavissa nyt myös äänikirjana.
    ellauri105.html on line 166: Ei kai se mikään masis ollut, vaikka angstasi kalkkiviivoilla. Minkähänlaiset vizit sitä naurattivat? Tokkopa Youtuben "Funny Joket". Ne ei nyt naurata juuri ketään, paizi nauhoitettuja valmiixinaurajia. Tekiköhän apostolit hassuja ilmeitä, matki vaikka fariseuxia? Toisaalla on jo tutkittu että raamatussa ei juuri naureta paizi joskus vahingoniloista tai voitonriemuista naurua. Kuten esim: psalmeissa:
    ellauri106.html on line 436: Paskan marjat se mikään antisemitisti on, päinvastoin se on aivan Israelin valitun kansan pyhän kirjan paxuimpien omahyväisten sepustusten mallin mukainen rasistinen semitisti, joskin vailla Negevin autiomaan alkuperäisen Tasmanian tuholaisen siunausta. Se haukkuu veljensä ja omaa shixa vaimoa ja syyttää niiden perheitä ties mistä vääryyxistä. Se just on vitun jutkumaista, syntipukin on löydyttävä oman heimon ulkopuolelta.
    ellauri106.html on line 646: Olin lukenut Conradin Lordi Jimin ja Mauriacin myrkyttäjättären ja Kafkan kirjeen isälleen, olin lukenut Hawthornen Strindbergin ja Sofokleen, ja Freudin teoxia enkä siltikään ymmärtänyt että häpeä, siis lue loukattu izerakkaus, epäonnistunut narsismi, voi painaa ihmisen tällaiseen tilaan.
    ellauri106.html on line 651: Kaikkein traagisinta on että Phillu ja Gilmoren tytöt, siis etenkin ne äiskät, on ihan samanlaisia, aivan vitun ahdasmielisiä izekkäitä anaalis-obsessiivisia luokkatietoisia patriarkaalisia jurboja. Vizit ei muuta asiaa yhtään mixikään. Et voi istua täällä sisällä tuo hattu päässä! Minä olen sinun äitisi ja käsken sinua ottamaan sen pois! Monica minä rakastan sinua ja sinä rakastat minua, viimeisen kerran ota se hattu pois ennenkuin minä revin sen sinun päästäsi! Tee niinkuin minä käsken! Laita jalkasi yhteen! Ne ovat auki ja näytät alushoususi! Phillu tuijottaa kuolaten sun pillua!
    ellauri107.html on line 461: Ei muuta kun lisää Babbittia tähän perään. Tää on ihan ajankohtasta, mikään ei ole muuttunut jootan vertaa sadassa vuodessa.
    ellauri109.html on line 241: Kalterijääkärien johdon jäsenet toimivat vuonna 1945 aktiivisesti Auerin passittamiseksi mielisairaalaan. Lääketieteellistä tukea antoi niin ikään kalterijääkäri Juho "Jurre" Aalto laatimalla tarvittavat asiakirjat. Auer toimitettiin poliisin kuljettamana Kivelän sairaalaan 26. huhtikuuta 1945.
    ellauri109.html on line 287: Phil Roth tekee erittäin pienikalloisen vaikutelman. Se ei todellakaan ole mikään ruudinkexijä. Kei-reen (tyynytarinoiden lempinimi) oli ensimmäinen hyvä pano sitten Maureenin. "Prof" Peppu kuzuu opiskelijan työhuoneeseen ja laskee mustan karvakätensä sen blondeille hiuxille. Näin se homma etenee, kuin "Prof." Searlella.
    ellauri109.html on line 490: »Ja», Spielvogel sanoi, »te unohdatte sopivastí jalleen kerran wisconsinilaisen opettajatoverinne nuoren vaimon.» »Hyvä luoja, kuka te olette, Pyhä Pietari? Kuulkaa, minä saatan olla lapsellinen ja heikko, mină saatan olla jopa teidän rakkaimpien unienne narsisti mutta minä en ole elukka! Minä en ole pummí enkä irstailija enkä gigolo enkä mikään kävelevä penis. Miksi te haluatte kuvata minut sellaiseksi? Miksi te haluatte luonnehtia minut kirjoituksessanne jonkinlaiseksi sydämettömäksi raiskaajantekeleeksi? Täytyy, täytyy olla jokin toinen tapa Karenin ja minun suhteen kuvaamiseksi.»
    ellauri109.html on line 779: – Tarinaa kerrottiin ikään kuin myyttinä, mutta nykyään asialle on saatu tieteellistä vahvistusta dna-testauksen avulla.
    ellauri110.html on line 88: Ainoastaan muutamilla suhteellisesti yksinkertaisilla mielialoilla on omat nimityksensä. Mutta taitava kirjailija ei edes näitäkään yritä siirtää lukijaan pelkästään niiden nimityksiä käyttämällä, vaan kuvaamalla niiden aiheuttajat ja niiden ilmaisut. Sillanpäätä estää tässä jossakin määrin hänen impressionistinen ohjelmansa. Hänen maailmankuvastaan päättäen, joka kantaa merkkiä voimakkaista älyllisistä harrastuksista, luulisi hänen tahtovan olla »realisti» kaunokirjallisessa kuvauksessaan, mutta sitäpä hän ei tahdokaan. Hän ikäänkuin ei tahdo astua kuvaamiensa sielujen taikapiirin ulkopuolelle, ja katsella heitä ulkokohtaisesti, erittelevästi, vaan leijuu ja liitelee kaiken aikaa näissä sisäisissä maailmoissa. Luulen, että se ainakin osaksi on tämä seikka, joka tekee, että useat kirjan mielialamaalaukset ovat niin vähän suggeroivia. Verrattakoon häntä esim. Juhani Ahoon!
    ellauri110.html on line 161: Purjeveneellä purjehdimme kolme miestä veneessä (paizi Ernun tilalla oli joku Masi) Tallinnaan. Vähän taas kaikki pelotti, varsinkin venäläinen rajavartio, en ole urhea. En ole mikään Pekka Kartmatu.
    ellauri110.html on line 207: Mäntti Mäjähderin sisko Mäjähder-Tarkka-Reenpää astuu kuvioihin. Siitä lienee ollut puhetta Mäntin yhteydessä? Joo, täällä.. Bonnierin ostettua WSOY:n Leena joutui kansanvälisiin tehtäviin. WSOY:n ostanut Bonnier ei ole mikään enkeli, kirjoitti Suomen Kuiva Lehti. No ei, Bonnier on kitupiikki jutku. Osti Akateemisen ja ajoi kuralle alta aikayxikön. HS ajoi alas WSOY:n ja möi sen sitten jutkulle. Siltala ja Teos lähtivät kuin rotat laivasta. Lyön vaikka tonnin vetoa että Hannu weti silloin tällöin wiixeen Leena Mäjähder-Tarkka-Reenpäätä.
    ellauri110.html on line 219: Yhden sateisen päivän aikana Vetsikolle kuitenkin selviää, että mikään ei ole sitä miltä näyttää, että kuviot vaihtuvat koko ajan, että omat suunnitelmat voivat äkkiä jäädä isompien varjoon. Firma vaihtaa omistajaa, organisaatio muuttuu, ja yllätys se tuntuu olevan ainoastaan Vetsikolle. Nekin joihin on luullut voivansa eniten luottaa ovat tienneet siis enemmän, jostakin.
    ellauri110.html on line 426: Ilo ilman alkoholia on teeskentelyä. Raittiina voi olla iloa kun ottaa ilokaasua. Olutkankaalta sitä saa. Olutkangas oli julkkisjuoppo lekuri. Ei mikään haikea Tshehov kuitenkaan, vaan hauska vekkuli.
    ellauri110.html on line 514: Hande ei ole mikään ruudinkexijä. Missä pieru on ja minne se katoaa, siinä toinen pähkinä.
    ellauri110.html on line 520: Mutta äitivainaja tukee poikaa haudan takaa säästöillä ja Handen kesämökistä tulee talviasuttava kaikilla herkuilla. Tästä kertoessaan Hande sentään vähän piristyy. Remonttimiesten nimistä ei mikään unohdu. Ja tarkemmin laskien, onhan Hande sittenkin vääntänyt äitykästä runon ja esseen jos toisenkin ja netonnut niistä pitkän pennin.
    ellauri110.html on line 716: syytä pyllistää, kääntää vähintään hetkeksi selkä, jotta pystyy seisomaan omilla lonkkavikaisilla jaloillaan. Näin ainakin mitä minuun itseeni tulee. Mutta tuskinpa olen mikään poikkeus vaikka muuten poikkeusihminen.
    ellauri110.html on line 729: Pyyteetöntä rakkautta on vaikee löytää elukoiden väliltä. Mixi pitäisikään. Hellyydenkaltaiset reaktiot johtuu opitusta käytöxestä ja vaistosta. Vittu Hande mistä muustakaan. Ois sunkin ehkä korkee aika oppia.
    ellauri110.html on line 759: Kaikenlaifia itämaifia ja muita wieraita kieliä taifi hän ja puhui niin puhtaasti fakfaa, ikäänkuin hän olifi fynnyltään ollut fakfalainen. Kun häneltä kyfyttiin, kuinka hän oli oppinut niin monta kieltä, wastafi hän, että hän kohta, kun hän oli faapunut johonkin wieraafeen maahan, oli Jumalan fallimukfesta faattanut fekä ymmärtää että puhua fen maan kieltä, waikkei hän ikänä ollut ennen kuullut fanaakaan fiitä. Hän ei itfekään woinut ymmärtää, miten tämä tapahtui, waan piti fitä Jumalan falattuna ihmeenä josta hänen ainoastaan tuli kiittää ja ylistää Jumalaa.
    ellauri110.html on line 1046: Ei vitussa se ole mikään Max Jakobsonin idea, vaan vanha viidakon sananlasku:
    ellauri110.html on line 1089: Kirjoittajan Fedja usein hymyilee, ize asiassa virnuilee ihan vitusti. En usko että Fedor oikeasti oli mikään tyhjännauraja, räkänokka mieluummin. Georgen eka haastattelukysymys Fedja-sedälle on oliko se uskovainen. Sanomattakin on selvää että Fedja jää vaan pyörittelemään termejä.
    ellauri111.html on line 829: Eli onko pääpalkinto varattu vain harvoille ja valituille? Tietysti eihän se muuten mikään pslkinto enää oliskaan! Onni on differentiaali sanoo Darwin sinunkin jumalasi. Täytyy päästä joholle.
    ellauri111.html on line 831: Mutta se ei haittaa arpajaisissa joissa palkintojenjako pidetään vasta lopussa. Jokaisella on voittomahis niinkuin amerikkalainen unelma. Ei tää ole mikään Tombola jossa pyörä pyörähtää heti arvan ostettua tai myyjäisten autoarpa jossa heti lukee EI VOITTOA. Ei mikään veikkaus joka viikko palautuspäivä keskiviikko. Hetkinen hetkinen kazotaan ensin tämä tilanne, sanoo Jehova.
    ellauri112.html on line 52: Vad tull! Mikä mysteeri siinä muka on? Ei mikään, nää idealistikaverit on vaan niin narsisteja, että ne eivät pysty ymmärtämään miten kaikki muut porukat mahtuu asumaan niiden päässä, niin valtava kuin se onkin. Se on se niiden OMA "minäminä", josta ne on tässä huolestuneita.
    ellauri112.html on line 85: Unennäössä on meillä toteutettuna vanhojen empiristien sielukäsitys: sielu moninaisuutena, erillisten ainesten kokoomuksena. Tämä kuvaus kenties hiukan selventää yllä antamaani abstraktista kaavaa. Sielunelämän luova aktiivinen synteesi saa elää alituisessa taistelussa vastakkaista passiivista hajaantumispyrkimystä vastaan. Jompaankumpaan suuntaan kulkee kunakin hetkenä sielun sisäinen virtailu. Tilaa, jossa tämä jatkuvasti kulkee jälkimmäiseen suuntaan, nimittää Pierre Janet sattuvasti »la misère psychologique». Niinpian kuin, sielullisen energian jatkuvan heikkenemisen takia, uusien synteesien luominen on lakannut, järkkyy sielun tasapaino mitä syvimmin, ennen muodostuneet, mekaanisiksi käyneet mielleryhmät pääsevät ylivaltaan, »sielullinen automatismi» hallitsee, voimaton ajatus taivaltaa yhä auttamattomammin vanhoja polkujaan, eksyy yhä pahemmin omiin sokkeloihinsa, samalla kun ulkoa tai sisältä tulevat mieleenjohtumat eivät kohtaa mitään vastustusta, ne ryhmittävät ympärilleen kaiken mitä tajunnasta löytävät ja kasvavat lumivyöryn tavoin, tehden yksilöstä »piintyneen päähänpiston», »riivauksen», manian tai jonkun muun mielisairauden uhrin. Mielisairaus on monasti ikäänkuin unennäköä, joka kestää vuosia--molemmille on tunnusmerkillistä sielunelämää hallitsevan toisen, passiivisen hajaantumisen periaatteen yksinvalta.
    ellauri112.html on line 89: Sielu on kuin valtio, tai paremminkin murkkupesä, sanoi Marvin Minsky, sekin juutalainen. Jaakko vei mut sen kotiin vierailulle Bostonissa. Koti oli joku jättimäinen tehdashalli, jossa oli Marvinille leikkipaikaxi kattoon kiinnitetty trapezi. Nain on meidankin elamassamme, eli sama juttu valtiossa ja sielussa: Yxinvalta on pahasta, mutta niin on liika demokratia. Parasta on rebublikanismi jossa senaattoreina heiluu trapezilla Eno Kala-tyyppisiä meritokraatteja. Aivokuori on ikäänkuin haggixen asiantuntijaeliittiä. Yliminä olkoon presidenttinä, mutta se on valittava joka 4. vuosi uudestaan ettei se jumahda.
    ellauri112.html on line 100: August Strindbergin vaikuttava näytelmä oli eilen Kansallisteatteriin koonnut täyden huoneen, joka mielenkiinnolla seurasi sangen huoliteltua esitystä. Suosionosoituksetkin, jotka kasvoivat näytös näytökseltä, olivat lopulta erittäin vilkkaita. »Erik XIV» onkin mieltäkiinnittävä ja vaikuttava näytelmä, ei vähimmin siksi, että Strindberg on voinut siihen mahduttaa niin paljon omituista, aina intohimoista itseään. Hän on siinä ikäänkuin jakanut itsensä kahtia, kahdeksi henkilöksi, joista toinen, onneton Erik-kuningas saa sielukseen kaiken sen syvän heikkouden, epäsoinnun, aina mielipuolisuuden rajoille menevän rikkinäisyyden, jota Strindberg niin runsaasti löysi itsestään; kuninkaan neuvonantaja taas, kuuluisa Göran Persson, on tosin tahto-ihminen kuin kukaan, mutta raudankovan naamarin alla on aito-strindbergiläinen kuolettavasti haavoittuva herkkyys, rakkauden tarve ja sisällinen pakko nähdä elämä alastomuudessaan, paljastaa vaikuttimien epäilyttävät sokkelot. Molempien yhteistä elämää ja toimintaa vainoaa leppymätön kohtalo. Kaikki mitä onneton kuningas tekee on takaperoista ja hullua; hänen neuvonantajansa koettaa uupumattomalla tarmolla hänen jälkiään korjata, mutta kaikki on turhaa. Kuninkaan sisällinen vihlova epäsointu ikäänkuin painaa leimansa kaikkeen mitä hän koskettaa. Miltei pirullisella nautinnolla laskee Strindberg mittaluotinsa tämän ihmiskurjuuden pohjaan saakka, joka on sitä räikeämpi, kun se on niin korkealla, että se näkyy yli maiden. »Erik XIV» on rikkinäisen selän tragedia. Jos tahtoo verrata tätä kuningashahmoa Hamletiin, huomaa heissä ulkonaista yhtäläisyyttä. Molemmilla on pää kädessä, mitääntekemätön pippeli, suuri tehtävä suoritettavana, mutta he eivät siihen pysty, parantumattoman itse-epäilyn ja heikkouden jäytämiä kun ovat. Hamletin epäilyllä on kuitenkin selvät ulkonaiset aiheensa, Erik sensijaan on itse heikkous ja epäily siksi, että hänen sielunsa on pelkkää epäsointua, että hän on tunne-ihminen, jonka tunteet ovat sirpaleina--kuten Strindberg.-- Näytelmään ja sen esitykseen saan tilaisuuden vielä palata. Mainittakoon vain, että hra Jussi Snellman oli Erik-kuninkaassa taas pitkästä ajasta saanut huomattavan osan. On iloista mainita, että hän siitä kaikella kunnialla suoriutui. Hra Puroon Göran Perssonina olisi varmaan Strindberg itse ollut tyytyväinen: se oli erinomainen luoma; esitys kohosi paikoin yli odotuksien. Hra Ahlberg Svante Sturena oli kaunis nähdä, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson ynnä jotkut muutkin esitykset ovat tunnustuksella mainittavat.
    ellauri112.html on line 104: III Sangen taitavasti johdattaa Strindberg katsojan siihen kuumeiseen ilmakehään joka hänen näytelmässään vallitsee. Erik-kuningas vakoilee ylhäältä linnan ikkunasta Kaarinaansa, joka alhaalla parvekkeella istuen pelokkaasti puhelee nuoruuden ystävänsä vänrikki Maxin kanssa, samalla kun epäsuosioon joutunut kuninkaan neuvonantaja Göran Persson pälyilee pensaikossa, odottaen sopivaa tilaisuutta päästä takaisin kuninkaallisen ystävänsä läheisyyteen. Maxille ja Göranille, joka lopulta myös tulee esiin, osoittaa kuningas mieltään sangen omituisella, paljon ilmaisevalla tavalla: hän heittelee heitä ylhäältä ikkunastaan ensin nauloilla, sitten vasaralla, ja antaa sisällöttömän naurunsa säestää näitä ystävyyden osoituksia. Kuinka paljon aivan omituista sielua onkaan jo tässä. Jos näytelmä sitten ei osoittaudukaan selvästi keskitetyksi ja johdonmukaiseksi, vaan, kuten historialliset näytelmät useimmiten, suhteellisesti irrallisten kuvaelmien sarjaksi, niin kuinka hyvin siinä onkaan säilytetty tämä alkuperäinen viritys. Viimeisessä kohtauksessa viettää Erik häitä Kaarinan kanssa; linna on aivan autio, lahjottu hoviväki on jättänyt kuninkaan, mutta tämä kutsuu rahvaan kadulta, istuttaa sen hääpöytäänsä, ja sen siinä vähitellen humaltuessa tekee hän Göran Perssonin kanssa sangen monisanaisen lopputilinsä elämän kanssa; seuraavana hetkenä ovat he vangitut, Juhana on kuningas: kuumeuni on lopussa. Kansallisteatterin esitys saattoi mielestäni sangen paljon tästä omituisesta runosta oikeuksiinsa, varsinkin juuri mitä alku- ja loppukohtauksiin tulee. Myös olivat näyttämölaitteet niissä, etenkin ensimäisessä, varsin hyvät. Tietysti olisi runosta voitu ammentaa vielä enemmän; enkä niidenkään rajojen sisällä, joissa Kansallisteatterin taiteelliset saavutukset yleensä liikkuvat, tahtoisi pitää »Erik XIV:ttä» minään ennätyksenä. Tässä näytelmässä ikäänkuin värisevät hermot paljaina; epäsoinnut ovat syvästi sielukkaita; Kansallisteatterin vahvoihin puoliin ei taas ole kuulunut ylenmääräinen herkkyys tähän suuntaan ja sentähden ansaitsee mielestäni tunnustusta se mikä esityksessä saavutettiin.
    ellauri112.html on line 106: Hra Jussi Snellmanin Erik-kuningas oli mielestäni sangen huomattava luoma. Hra Snellmanin esitys teki sen vaikutuksen, ikäänkuin olisi hän sangen tarkkaan tutkinut kunkin yksityisen piirteen ja vivahduksen sinänsä; ja monissa näistä hän mielestäni onnistui hyvin. Kuninkaan omituinen keveähkö ivailu, kun hän puhuu parempaan kääntyneen Göranin rakastumisesta, hänen sokea ja raaka vihanpuuskauksensa sanoman saavuttua Englannin Elisabetin rukkasista, monet tällaisista piirteistä saivat sangen sattuvan tulkinnan. Hyvä naamioitus ja sopiva ulkomuoto tukivat esitystä suuresti. Kolmannen ja neljännen kuvaelman suuressa raivokohtauksessa, kun Kaarina ja hänen lapsensa ovat jättäneet Erikin ja tämä vihan sokaisemana syöksee omin käsin tekemään lopun vangituista Stureista, kohosi hra Snellmanin esitys voimaan ja intohimoisuuteen, joka tietääkseni on hänellä uutta. Tuskan kourissa ikäänkuin alastomana värisevä, vaikeroiva sielu, niinkuin Strindberg yksin sitä osaa kuvata, tässä paljastui katsojalle huomattavalla selvyydellä. Mutta vaikka näin, yksityiskohtia muistellessa, esityksestä löytää runsaasti erittäin hyviä kohtia, on mielestäni kuitenkin kokonaiskuva hiukan laimea. Esittäjä ikäänkuin ei jaksanut saavuttaa riittävän syvällistä intuitsiota osansa ytimestä, se lähde, josta tämän sairaan sielun monet omituiset ja toisinaan varsin hyvin esiintuodut käänteet, mieleneleet pulppuavat, ikäänkuin tahtoi pysyä näkymättömänä.--Hra Puron Göran Persson oli Strindbergin hengen mukainen. Hra Puro oli osaansa saanut jotain siitä suorasta yksinkertaisuudesta, joka on Strindbergiläisen miehekkyyden ihanne. Tämä ihanne tosin on hiukan kaavamainen; ja siinä merkityksessä tässä osassa on teatteria. Göran, suuri valtioviisas ja toiminnan mies, viitsii tehdä hyvää vain niinkauan kuin eräs nainen häntä rakastaa; kun hän tulee petetyksi, sanoo hän muuttuvansa paholaiseksi ja raivoaa hirvittävästi. Mutta vaikka Strindberg näin, pitkissä kohtauksissa, antaa kuninkaan ja hänen valtioviisaansa puhjeta lyyrikoiksi ja panetella maailmaa ja elämää voimasanoilla, joita kenties ei kenellekään muulle sallittaisi, on hänen vuodatuksissaan aina hänelle ominainen tulivuoren hehku ja ukonjylinä, joka vaientaa arvosteluhalumme. Kuten sanoin, oli mielestäni hra Puro oikein käsittänyt osansa hengen. Hän osasi antaa oikean illusion tietoisesta, epätoivoisesta tahdon jännityksestä, joka lauetessaan purkautuu sokeana raivona. Mikä hänen esityksessään oli siloittamatonta tai teatteria, kuului mielestäni osaan.--Monet muutkin osat sietävät mainitsemista. Herra Ahlbergin Svante Sture oli komea ylimys, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson, hra Pihlajamäen siltavahti hyviä esityksiä. Juhana-herttuaa esitti hra Salo, Kaarlea hra Urho Somersalmi, Kaarina Maununtytärtä nti Horsma ja tämän isää hra Falck. Perjantain esityksessä oli runsas huone ja suosionosoitukset vilkkaat. Tänään esitetään kappale kolmannen kerran. (Uusi Suometar 27.11., 28.11. ja 1.12.1912)
    ellauri112.html on line 141: Suurin valoajatus, jonka antiikinen sivistys merkillisten seikkailujen jälkeen synnytti ja jätti perinnökseen, ajatus rauhasta maan päällä ja hyvän tahdon liitosta kaikkien ihmisten kesken,--tämä suuri itselaajennuksen ajatus, jonka mukaan vähäinen yksityinen ihminen voi sulkea kaikki ihmiset, kaiken elävän, hellyytensä ja huolenpitonsa piiriin,--kuin tahtoisi hän sanoa: mikään inhimillinen, mikään elävä ei ole minulle vierasta; ei ainoastaan »valtio ole minua», maailma on minua; minä olen sulkenut sen tietoisuuteeni; kaikki muut olennot ovat minua; mitään pahaa ei voi sattua niille ilman, että se koskee minuun; en voi kuulla kenenkään huokaavan tämän maan päällä ilman että tunnen tuskan pistoksen itsessäni;----jos uusi elämän-tiede todella saattaa tämän ihmissivistyksen valoajatuksen sammumaan, koska se sotii elämänkehityksen lakeja vastaan, silloin on tuleva auringonlasku, henkinen jääkausi, jonka veroista vielä ei ole nähty. Mutta kylmä henkäys, joka on omansa antamaan meille aavistusta tämän jääkauden laadusta, on kerran mennyt yli europalaisen psyyken. Se tapahtui viime vuosisadan jälkipuoliskon kuluessa, pessimistisenä reaktsiona »suurten tunteiden ajan» suunnatonta optimismia vastaan. Mutta tämä suuntaus sai tavatonta tukea »darwinismista», elämän-tieteen uudesta muodosta. Sillä darwinismi on militaristinen, sotainen elämänkäsitys niinkuin ei mikään muu. Elävien olentojen erinomainen hedelmällisyys ja ravinnon sekä tilan rajoitus, ne aiheuttavat sen loppumattoman »taistelun olemassaolosta», jossa väkevämpien säilymisen kautta tapahtuu »luonnollinen valinta» ja sen seurauksena kehitys. Väkevämmän oikeus, itsekkyyden moraali näyttää olevan luonnollinen johtopäätös tästä opista. Se kohtaakin meitä erinomaisen taajaan viime vuosisadan jälkipuoliskolla.
    ellauri112.html on line 145: Oppi väkevämmän oikeudesta darwinismin johtopäätöksenä tuntuu myös mitä selvimmin viime vuosisadan jälkipuoliskon yhteiskuntaopissa ja käytännöllisessä politiikassa. Darwinismin syyksi on meidän myös pakko lukea se, että rauhanaate tällä ajalla tuskin ollenkaan on päässyt edistymään. Se elää yhä vielä lapsen kapaloissaan ja kansojen keskinäisissä väleissä, missä sen pitäisi vallita, on ratkaisijana mitä alkeellisin itsekkäisyys. Eikä sitä ole syytä ihmetellä, niin kauan kuin yhteiskuntaopin julkiset opettajat, kuten esim. eräs saksalainen professori Hasse, lausuvat tämänsuuntaisia mielipiteitä: »Lähimmäisrakkauden moraali on luvallinen (!) yksilöiden kesken.» Mutta mitä kansakuntiin tulee, täytyy »itsekkyyden moraalin astua yksilöiden kesken luvallisen lähimmäisrakkauden sijaan». Luonnollisia ovat tältä kannalta myös lausunnot sellaiset kuin Bismarckin (1891) »sota on luonnonlaki; se on olemassaolon taistelua yleisemmässä muodossa», tai Moltken: »sota kuuluu osana Jumalan maailmanjärjestykseen». Ihmeellistä kyllä, näyttää darwinismi näissä miehissä hyvästi sopeutuvan heidän vanha-testamentillisiin sodanjumala-käsityksiinsä, samoin kuin se Englannissa esim. darwinistisen lord Salisburyn persoonassa yhtyi imperialismiin, europalaiseen rosvopolitiikkaan siirtomaita ja kaukaisia kansoja, kuten buureja, kohtaan. Collin ei tämän johdosta epäile lausua: »Me alamme täten saada historiallisen yleissilmäyksen tähän mahtavaan ajatusvirtaukseen, joka voidaan merkitä uusimman ajan merkillisimmäksi ja turmiollisimmaksi taikauskon muodoksi.» Mutta jos kerran darwinismi on tosi, silloin on myös sen johtopäätös tämä militaristinen filosofia tosi, eikä mikään taikausko--Krapotkin sanoo »Muistelmissaan»: »Ei ole mitään rosvotyötä sivistyneen yhteiskunnan keskuudessa tai valko-ihoisten ja n.s. alempien rotujen välisessä suhteessa tai väkevien ja heikkojen kesken, jota ei sen (darwinismin) kautta voida puolustaa».
    ellauri112.html on line 149: II Toisessa pääteoksessaan, »Ihmisen polveutumisessa», (1871) johtui Darwin itsestään kiinnittämään huomionsa luonnon inhimillisempiin piirteisiin ja tuomaan niitä esiin. Olihan nyt todistettava, että ihmisen ja eläinkunnan välillä ei ole mitään ylipääsemätöntä kuilua, että ihmisellä eläimistön pisimmälle ehtineitten joukossa on verrattain läheisiä sukulaisia. Ihmisellä on, kuten tunnettu, yhteiskuntaelämää ja määrättyjä sosiaalisia hyveitä. Siis täytyy myös korkeimmilla eläimillä olla ainakin alkeita tämänsuuntaisiin ilmiöihin. Mikään ei ollut helpompaa osoittaa. Että lukuisat eläimet elävät joukossa, pyytävät saaliinsa yhdessä, asettavat yhteisiä vartijoita ja vaaran tullen taistelevat yhteisesti vihollista vastaan, voimakkaitten urosten suojellessa heikompia naaraita ja poikasia, se voidaan nähdä lukemattomissa tapauksissa. Nämä joukoissa elävät eläimet osoittavat usein mitä suurinta uskollisuutta »yhteiskuntaansa» kohtaan. »Lajien synnyssä» oli Darwin väittänyt, että »olemassaolon taistelun täytyy aina olla ankarimman samaan sukuun kuuluvien yksilöiden välillä». Nyt kiinnittää hän huomiota siihen, kuinka usein tapahtuu, että saman suvun jäsenet auttavat toisiaan elämäntaistelussa. Meneepä tämä auttavaisuus toisinaan tuollepuolen suvun rajojenkin. Esimerkkejä löytyy taaskin lukuisia.-- Yhteiskunnallisen viettinsä ovat ihmiset epäilemättä perineet apinan kaltaisilta esi-isiltään, sillä se löytyy alhaisimmillakin heimoilla. »Kolme vangittua patagonialaista meni mieluummin kuolemaan, kuin ilmaisi toveriensa sotasuunnitelman; he antoivat ennemmin ampua itsensä, toinen toisensa jälkeen.»
    ellauri112.html on line 182: RENAN JA BERGSON (1916) Omituisuus Ranskan henkisessä elämässä ovat sen muotifilosofit. Sellainen oli aikoinaan erikoisessa määrässä Voltaire. Sellainen oli toisen keisarikunnan kukistumisen jälkeen Ernest Renan, ja sellainen on meidän päivinämme Henri Bergson. Saksassa ei mitään vastaavaa ole. Tosin sekä Kantilla että Hegelillä aikoinaan oli tavaton auktoriteetti, ja varsinkin edellinen, »der Weltzermalmer» (Heine), nautti pääteostensa ilmestymisen jälkeen jakamatonta kunnioitusta. Mutta tuohonpa platooniseen kunnioitukseen Kantin ja suuren saksalaisen yleisön lähestyminen pysähtyikin; Kant, niinkuin myös Hegel, on luoksepääsemätön muille kuin niille, jotka erikoisesti opettelevat kaikki tarvittavat taikasanat. Ainoa saksalaisista filosofeista, joka on koko kansansa nimessä puhunut, on Fichte, mutta hänenkin filosofiansa on luonteeltaan esoteerinen. Friedrich Paulsen -vainaja kertoo, mitenkä hänelle eräs virkakumppani kerskasi saksalaisen filosofian vaikeatajuisuudella, lukien tämän sille ansioksi! Tämä saksalainen »ansio» on Ranskassa vioista pahin. Mitä ranskalainen tieteellinen kirjailija ennen muuta koettaa välttää, on »le pédantisme», sillä tämä tekisi hänet ainoastaan naurettavaksi. Ranskalaiset tieteilijät ovat suuremmassa määrässä kuin saksalaiset »kirjailijoita»; he kääntyvät paljon suuremmassa määrässä laajan sivistyneen yleisön puoleen, he koettavat paljon enemmän peittää käyttelemäänsä tieteellistä koneistoa näkymättömiin, panevat enemmän painoa ajatustensa muodolliseen ilmaisuun. Sivistynyt ranskalainen on vakuutettu siitä, että »kaiken voi sanoa hyvin kirjailijain yksinkertaisella ja täsmällisellä tyylillä, että uudet ilmaisutavat, räikeät kuvat johtuvat aina sopimattomasta vaateliaisuudesta tai todellisten rikkauksiemme tuntemattomuudesta» (E. Renan & Henriette Renan, Lettres intimes, s. 33).[5] Lukiessamme Bergsonin samaan ryhmään kuin Voltairen ja Renanin on tosin huomattava, että edellinen merkitykseltään ei suinkaan kohoa jälkimäisten tasalle. Jos voi sanoa että 18. vuosisata ruumiillistui Voltairessa, on taas Renanissa edustettuina muutamia niistä piirteistä, joita pidetään viime vuosisadalle olennaisina. Näiden tyypillisten, ikäänkuin historiallisesti välttämättömien mentaliteettien rinnalla jää Bergson paljon satunnaisemmaksi ilmiöksi. Senlisäksi on hän enemmän ammattifilosofi kuin edelliset.
    ellauri112.html on line 188: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).
    ellauri112.html on line 190: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
    ellauri115.html on line 43: Silloin voin ihmisistä piittaamatta nauttia seuraelämän viehätyxestä ja vielä ikäloppunakin voin elää oman izeni kanssa laatuaikaa, ikään kuin eläisin jonkun izeäni nuoremman mutta yhtä viehättävän ystävän kanssa.
    ellauri115.html on line 150:
    1769-70
    Palaa Pariisiin asumaan keskustaan. Saa tunnustuxet valmiixi. Otitko mantelit? "E-en." Tunnustatko? "J-joo". Tunnustuxista käy ilmi ettei se ole mikään mato panomies, pikemminkin timidi käteenvetäjä, Zuliettan kanssakaan Veneziassa ei ottanut edes eteen. Sen piti juosta koko ajan pisulla, mikä oli naisten kanssa noloa. Tunnustuxissa se väitti että sillä oli syntymävikana jotenkin omituinen kikkeli. Ruumiinavauxessa ei havaittu mitään poikkeavaa siellä päässä. Vika oli yläpäässä, eli kaikki oli kaiketi vaan zyygistä.

    ellauri115.html on line 195: Apaiseri oli aikoinaan Nabun kanssa keskustellut paljonkin jumalista sekä uskosta sekä orjien verilöylyn jälkeen, kun hän seurasi hattilaista Suppiluliumaa, öiden hiljaisuudessa mietiskellyt jumalien ja ihmiskohtalon välistä arvoitusta. Hänestä oli jumalissa liian paljon järjetöntä, sillä hänen kovat kokemuxensa olivat osoittaneet hänelle heidän tekojensa olevan ihmistekoja huonommat. Vertauskuvallisesti he panivat aasin selkään ylettömän kuorman, ruoskivat juhtaansa tämän voihkeesta huolimatta eivätkä antaneet tälle juomaa ja vihantaa rehua. Kaiken sen takia heitä piti ylistää hyvixi. Hän oli pitkinä öinä tullut siihen eriskummalliseen ja hänen tietääxeen pappeja kauhistuttavaan johtopäätöxeen, että jumalat, joiden luultiin puhuvan ajattelevan kuin ihminen, eivät olleet mitään jumalia, vaan ihmisten ajatuxia, jotka kuolisivat heidän kanssaan. Ihmisten mielikuvitusjumalat ne näyttäytyivät näyissä, nämä ne puhuivat, vaativat, vihastuivat ja leppyivät. Yxikään elävä ihminen ei tietänyt, mikä oli oikea tai oikeat jumalat. Ei ollut olemassa mitään syytä, joiden tähden jumala olisi paljastautunut ihmisille.
    ellauri115.html on line 197: Hän ei tietänyt tuon käsityxensä alkuperää ja syntyä, mutta se oli salakavalasti syövyttänyt hänen uskonnostaan pohjan ja saanut hänet hoippumaan uskomisen ja uskottomuuden välillä. Hänen teki toisinaan mieli uskoa rehellisesti isien jumaliin, mutta samalla hän tunsi ärsyttävää halua kieltää heidät ja eziä izelleen uuden jumalan, jossa ei olisi hituistakaan julmuutta. Mutta ainoa tietoisuus, jota hänellä tuosta asiasta oli, oli se, ettei mikään uskonto ollut saavuttanut eikä nähtävästi saavuttaisikaan sukukypsyyttään, ja ilman sitä kaikki oli tyhjän jauhamista, ihmisten pettämistä.
    ellauri115.html on line 213: Hän hieroi hoikilla sormillaan nenäänsä ja oli pettynyt. Sitäkö varten että saisi puhua jumalastaan, oli Meleksedek kuzunut hänet luoxeen? Kaipasiko Meleksedek jotakin, tahtoiko hän kuulla Babilin jumalista siinä pelossa, että siellä kenties oli hänen korkeimpaansa vahvempi jumala? Apilseri väsyi ajattelemiseen ja välinpitämättömästi oli uskovinaan Anun luoneen taivaat, Mardukin tehneen savesta Lullan, ihmisen, ja oli uskovinaan mitä hyvänsä. Jos maailmassa oli vain kaaos erilaisia tapahtumia, vallitkoon silloin kaaos hänen sielussaankin! Hän tiesi niin tapahtuvan juuri tänä hetkenä. Mixei Meleksedek puhu mitään? Kaikki käy ahdistavaxi. Kaikki alkaa muuttua epätodellisexi. Kuningaskin on ikäänkuin epätodellinen. Hän on olevinaan mahtava kuningas ja osoitta kaikille pienuutensa, siinäkin että kuzui luoxeen yxinkertaisen kauppamiehen puhuaxeen tälle hämäristä jumalasioista.
    ellauri115.html on line 217: Hän ei paljastanut ajatuxiaaan, van kohteliaasti lmoitti ottavansa Meleksedekin asian hoitaaxeen päästyään Mempiin. Kuningas ojensi hänelle vihreän sadetakin, jonka Apilseri kätki viittaansa. Vähän aikaa he kazelivat toisiaan, ja Apilseri huomasi kaikesta huolimatta jonkin verran pitävänsä Meleksedekistä tämän mahtipontisuudesta huolimatta. Meleksedek oli inhimillinen. Sen toteaminen lämmitti oudosti Apilserin sydäntä ja ikäänkuin lähensi hänet kuninkaaseen. Pappiskuningas suoristautui seisomaan, ojensi kätensä hänen päänsä päälle ja puolittain kuiskasi: Korkein siunatkoon askelesi ja varjelkoon sinua! Hän siunatkoon siemenesi niin että sukusi paisuisi suurexi kuin meri! Mene rauhassa!
    ellauri115.html on line 318: Koiraonnettomuudessa Jannen hampaat vääntyivät muttei mikään murtunut. Se oli johdatusta. Rousseau ei arvostanut naisia kirjailijoina. Niillä oli kirjoittamismania.
    ellauri115.html on line 370: Sentään ahistun jostain hammaslääkäristä ja kiukustun kun mua pidetään ihan narrina. Viekää mut baariin veljet tuoppi ostakaa, hitto mä en ole mikään pelle jos mies en olla saa.
    ellauri115.html on line 458: Mielevä mieli oppii sellaisista kokemuxista. Nää tuskalliset tapahtumat kumosi mun käsityxet oikeudesta, rehellisyydestä ja muista asevelvollisuuxista, ja hukkasin päivä päivältä mun entisiä käsityxiä. Se mitä jäi ei riittänyt oppirakennelmaxi, ja musta tuntui että mun periaatteiden perusta heikkeni; lopulta en tiennyt mitä ajatella, ja tulin samaan tuloxeen kuin sä, mutta tällä erolla: mun uskonpuute oli hidasta kasvua panoikään, vaivalla saavutettu ja sitä vaikeammin kitkettävissä.
    ellauri115.html on line 518: Nyt kun mä, niin sanoaxeni, ole varma izestäni, mä alan kazella asioita izeni ulkopuolella, ja mä kazon izeäni vähän väristen heitettynä sikin sokin tähän valtavaan maailmankaikkeuteen, ikäänkuin paiskattuna valtavan määrän yxiköitä sekaan, tietämättä mitään mitä ne on izessään tai suhteessa muhun. Mä tutkin niitä, herborisoin; ja eka esine joka tarjoutuu verrattavaxi niihin on - nyt takuulla yllätyt - mä ize.
    ellauri115.html on line 520: Kaikki mitä mä havaizen asteilla on ainetta, ja mä päättelen kaikki aineen oleelliset ominaisuudet aistittavista laaduista jotka saa mut havaizemaan sen, laaduista jotka on siinä kiinni kuin laastari. Mä nään sen joskus liikkeessä, joskus levossa, [Jalkanuotti: tää lepo on, jos haluat, vaan suhteellista; mutta kun me havaitaan enemmän tai vähemän liikettä, voidaan selvästi ajatella toista ääripäätä, joka on lepo; ja me tajutaan se niin selvästi että me voidaan pitää absoluuttisena lepona sellasta joka on vain suhteellista. Muttei ole totta että liike on aineen olemus, kerta ainetta voi ajatella levossa.] Siitä mä päättelen ettei liike eikä lepo ole sille oleelllista, vaan liike, ollen toimintaa, johtuu jostain syystä ja lepo sen puutteesta. Six jos mikään ei vaikuta aineeseen, se ei liiku [lällällää Newton] ja just six että lepo ja liike on sille yhdentekevää, lepo on sen luonnollinen tila. [Tää oli tähän asti ehkä Jannen heikoin kiskasu.]
    ellauri115.html on line 522: Mä havaizen kahden laista liikettä kappaleissa, hankittua liikettä ja automaattista tai tahdonalaista liikettä. Ekassa syy on ulkoinen liikkuvalle kappaleelle, toisessa se tulee sisästä. Mäe en päättele tästä että liike, esim. rannekellon, on izesyntyistä, sillä jos mikään ulkoinen syy ei vetäis vieteriä niin se kävis loppuun ja kello pysähtyisi. [Mä tiedän nää jutut, mun perhe oli kelloseppiä.] Samasta syystä en myöntäisi että nesteiden liike olis automaattista, enkä sanois että tuli aiheuttaa izestään liikkuvien liikkeen. [Alaviite: Kemistit pitää flogistonia eli tulen elementtiä diffuusina, liikkumattomana ja jähmeänä niissä yhdisteissä joihin se osallistuu, kunnes ulkoiset voimat päästää sen irti, kerää sen ja panee sen liikenteeseen, ja muuttaa sen tulexi. Paizi että tää teoria oli perseestä, sori Janne.]
    ellauri115.html on line 540: Apinoiden erroreiden päälähde on yleisissä ja abstrakteissa idixissä; metafysiikan jargoni ei ole koskaan löytänyt yhtään totuutta, ja se on täyttänyt filosofian älyttömyyxillä joista me ollaan häpeissämme niin pian kun me poistetaan niista pitkät sanat. Sanos mulle, ystäväiseni, kun ne puhuu sulle sokeasta voimasta joka on levinneenä koko luontoon, saako siitä mitään käsitystä mieleensä? Ne ajattelee että ne muka sanoo jotain näillä epämääräisillä ilmauxilla - universaali voima, oleellinen liike - mutta eihän ne sano yhtään mitään. Liikkeen idis ei ole muuta kuin idis siirtymisestä paikasta toiseen; ei ole mitään liikettä jolla ei ole suuntaa; sillä mikään yxilö ei voi liikkua kaikkiin suuntiin yhtä aikaa. Mihin suuntaan sit aine liikkuu välttämättä? Onko koko aineläjällä sama liike, vai onko jokaisella atomilla oma? Ekan ideixen mukaan koko avaruuden pitää muodostaa yxi kiinteä ja jakamaton massa; jälkimmäisen mukaan se voi vaan muodostaa diffuusin ja inkoherentin pilven, ja silloin ei vois mitkään 2 atomia yhtyä. [Se ei olis yhtään kivaa, ja selkeesti vastoin mun arkikokemusta.] Mihin suuntaan lähtis toi kaikelle aineelle yhteinen liike? Suoraviivaisesti, ympyrässä, ylhäältä alas, vasemmalta oikealle? Jos jokaisella molekyylillä on oma suuntansa, mikä olis kaikkien näiden suuntien ja erotusten syy? Jos jokainen molekyyli ja atomi vaan pyörisi axelinsa ymmpäri, kaikki seisokelisivat kadunkulmissa ja kukaan ei pääsi kulkemaan. Ja tänkin pyörimisen pitäis mennä johkin suuntaan. Se et aine lähtis liikkeelle jostain abstraktiosta on paskapuhetta, se ei merkkaa mitään, ja jos aine lähtee johkin suuntaan niin sillä on joku syy. Mitä enemmän esimerkkejä mä otan elävästä elämästä, sitä enemmän syitä mun pitää selittää, enkä löytäis koskaan yhteistä agenttia joka kontrolloisi niitä kaikkia. Ei siinä kaikki etten mä pysty piirtämään kuvaa sellasesta sattumanvaraisesta liikehdinnästä ja elementtien yhteentörmäyxistä, en voi edes kuvitella sellasta härdelliä, ja universumin kaaos on vähemmmän kuviteltavissa mulle kuin sfäärien harmonia. Voin ymmärtää että universumin mekanismi ei ehkä ole apinan käsitettävissä, mutta jos alat sitä selittää, selitä edes niin että apina ymmärtää.
    ellauri115.html on line 555: Muista että mä en saarnaa mun mielipiteitä vaan selitän ne vaan. Onko aine juosten kustua vaiko lapioitua, oliko sen tekijä passiivis-aggressiivinen vai ei, on silti varmaa että kokonaisuus on 1, ja että sen takana on 1 superäly; sillä mä en näe mitään mikä ei olis osa samaa järjestettyä systeemiä, mitään mikä ei pelaa yhteen samassa tiimissä, nimittäin, olemassaolevan järjestyxen säilyttämisexi. [Hemmetti mikä konservi!] Tää olento joka tahtoo ja tekee mitä tahtoo, tää olento joka on aktiivinen omalla höyryllä, tää olento, kuka se sitten onkaan [mies se on joka tapauxessa, ei mikään hiän], joka liikuttaa universumia ja käskee kaikki asiat, on se mitä mä sanon Jumalaxi [ja kirjoitan isolla alkukirjaimella]. Tähän nimeen mä liitän ideat: äly, valta, tahto, jotka jo mainizin, ja siihen vielä kiltteyden, joka seuraa niistä välttämättä [miten niin? selittäkääpä tarkemmin?]; mutta tästä eteenpäin en tiedä mitään enempää olennosta jonka just oletin. Se piileskelee mun aisteilta ja ymmmärryxeltä; mitä enemmän mä mietin sitä, sitä sekasemmax tulen; mä tiedän mainiosti eze on olemassa, ja että se on olemassa ihan omia aikojaan; mä tiedän että mun olemassaolo riippuu siitä, ja että kaikki muukin minkä mä tiedän riippuu siitä. Mä nään Jumalan kaikkialla sen duuneissa; mä tunnen sen täällä sisällä, [ja täällä! ja erityisesti täällä alhaalla!] mä nään sen kaikkialla ympärilläni ja enkä nää; mutta kun mä koitan miettiä sitä izeään, jos yritän eziä missä se luuraa, mitä se on, onko sillä parta, mistä se on tehty, se aina karkaa ja mä jään tyhjin käsin kuin perhosen nappaaja.
    ellauri115.html on line 659: Ei mikään aineellinen luomus ole izessään aktiivinen, ja mä oon tosi aktiivinen. Turhaan sä yrität tästä jankata; mä tunnen sen, ja tää tunne puhuu mulle niin kovalla äänellä että järjen ääni hukkuu siihen. Mulla on ruumis johon muut ruumiit joskus tunkeutuvat, ja se puolestaan tunkeutuu niihin; ei ole mitään epäilystä tästä edestakaisesta liikkeestä; mut mun halu on riippumaton mun aisteista; mä suostun tai mä panen vastaan; mä annan perixi tai pääsen päälleppäin; ja mä tiedän mainiosti izessäni milloin mä oon saanut mitä mä tahdoin ja millon mä vaan annoin perixi mun passiohedelmälle. Mulla on aina tahdonvoimaa, muttei aina voimaa tehdä mitä mä tahdon. Kun mä annan perään kiusaajalle mä antaudun ulkoisen kalun ohjattavaxi. Kun mä syytän izeäni tästä heikkoudesta, mä kuuntelen vaan mun tahtoa; mä oon mun paheideni orja, mutta vapaa mies katumaan niitä uudestaan ja uudestaan; tää vapauden tunne ei koskaan häviä musta, paizi kunmä teen ize väärin ja kun mä pitkän päälle estän sielunääntä protestoimasta ruumiin arvovallalle.
    ellauri115.html on line 663: Tietystikään mä en ole vapaa olla haluumatta mun omaa menestystä, mä en ole vapaa haluumaan izelleni pipejä; mut mun vapaus on just tätä, etä mä voin tahtoa mikä on mulle parasta, tai mikä musta näyttää siltä, ilman että kukaan pakottaa. Seuraako siitä etten mä ole oma herrani kun mä en voi olla muu kuin mä olen? [Älä nyt ala japittaa et Terska koko ajan nalkuttaa ja jumalakin pakottaa tekemään noin mieluummin kuin näin; eimun ole pakko niitä noudattaa, mullon lupa tehdä tyhmästi, ja niinhän mä olen tehnytkin, herraties.]
    ellauri115.html on line 679: Meidän supervoimien sekakäyttö tekee meistä onnettomia ja ilkeitä, kuin olisimme pudonneet siniseen värisammioon pienenä. Meidän huolet, surut ja kärsimyxet on omatekemiä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Moraaliset pahat on epäilemättä miehen thötä, ja fyysiset pahat ei olis mitään ilman meidän paheita jotka aikaansaattaa ne. Vanhuus ja kuolemakin tuli siitä alkuperäisestä tunaroinnista [hmm, entäs elukat? Oliko niilläkin omat aatamit ja eevansa? No, ketä kiinnostaa.] Eikö luonto ei ole antanut ymmärtää mitä tarvizemme hengissä pysyäxemme! Eikö ruumiin kärsimys ole merkki siitä että tää kone on epäkunnossa, ne rabotajet, tarvii huoltoa= Kolema ... eikö ilkeät myrkytä oman elämänsä ja meidän muidenkin? [Lue: mä en ole niitä ilkeitä.] Kuka sitäpaizi haluaisi elää ikuisesti? [Häh? Eikö se ollut justiinsa poinzina? Onx tää nyt sitä kerettiläisyyttä? No, luetaanpa eteenpäin.] Kuolema on lääke pahaan jonka hankit izellesi; luontoäiti ei anna sun kärsiä loputtomiin. Alkeellisesti elävällä hepulla on tosi vähän kärsimyxiä! Sen elämä on melkein kokonaan vapaa kärsimyxistä ja passiohedelmistä [lukuunottamatta paarmoja ja hyttysiä, ne on vittumaisia ilman housuja]; se ei pelkää eikä tunne kuolemaa; jos se tuntee sen, kärsimyxet saa sen haluamaan sitä; sixe ei ole mikään paha juttu sen silmissä. Jos me vaan oltais tyytyväisiä omaan oloomme niin ei meillä olis mitään syytä valittaa [Laittamattomasti sanottu, Janne. Leukavasti laukaistu.]; mutta haeskellessamme mielikuvitushyvää me löydetään tuhansia oikeita pahoja. Hän joka [hehe] ei kestä vähän kipua saa kärsiä kovasti. Jos mies menee rapakuntoon harrastuxissa, koitat parantaa sitä lääkkeillä; sen pelkäämään pahaan tulee lisäxi sen tuntema paha olo; kuoleman ajatus tekee siitä kamalaa ja kiirehtii sen tuloa; mitä enemmän koitamme välttää sitä, sitä enemmän ajattelemme sitä; ja me mennään elämästä läpi peläten kuolemaa, syyttäen luontoa pahoista jotka me ollaan ize hankittu vittuilemalla sen laeille.
    ellauri115.html on line 703: Niinpä siis Jumalan silmäilyssä kotipuuhissa, ja sellaisten sen attribuuttien tutkimisessa joihin mua kiinnosti tutustua, mä olen vähitellen älynnyt ja kehittänyt ajatuxen, aluxi osittaisen ja epätäydellisen, jonka mä olen muodostanut tästä Äärettömästä Olennosta. Mut jos siitä on tullut jalompi ja isompi on siitä tullut myös paremmin ihmisjärkeen sopiva. Kun mä lähestyn hengessä ikuista valoa, mä sekaannun ja häikäistyn sen kunniasta, ja mun on pakko ottaa aurinkolasit ja hylätä kaikki maiset käsityxet jotka mä olin siitä muodostanut, niinkuin se valkoinen takatukka ja parta ja mekko ja sandaalit. Tää puhistettu jumala ei enää ole ruumiillinen eikä aistittava; superäly joka hallizee maailmaa ei ole enää ize pelilaudalla; turhaan mä koitan tarrautua sen käsittämättömään vaipanväliin. Kun mä ajattelen että sehän se antaa elämän ja liikkeen elävälle ja liikkuvalle substanssille joka kontrolloi kaikkia eläviä ruumiita; kun mä kuulen sanottavan että mun sielu on spriritististä ja et Jumalakin on sprite, mä kapinoin tollasta jumalallisen esanssin alennusmyyntiä; ikäänkuin Jumala ja mä oltas sukulaisia! Ikäänkuin Jumala ei oliskaan one and only pullollinen Absolute vodkaa, ainoa oikein aktiivinen, tunteva, ajatteleva, tahtova olento, josta me johdetaan omat aatoxemme tunteemme, horisontaaliset liikkeemme, halumme, vapautemme ja suorastaan olemassaolomme! Me ollaan vapaita koska se tahtoo niin, ja tää selittämätön substanssi on meidän sieluille se mitä meidän sielut on meidän ruumiille, eli käynnistysmoottoreita tai dynamoja. Mä en tiedä onxe luonut aineen, ruumiin, sielun ja maailman izensä. Luomisen ajatus sekottaa mun pään ja karkaa mun näpeistä; senverran kun mä pystyn sitä käsittämään mä voin sen uskoakin; mut mä tiedän eze on muotoillut miss universumin ja kaiken mitä sillä on (eikä se olekaan aivan vähän), ja eze on tehnyt kaikki kalut ja järjestyssäännöt niille. Epäilemättä Jumala on ikuinen; mut voix mun mieli kääriytyä ikuisuuden ympärille? [Ei se voi.] Mixmä pettäisin izeäni merkityxettömillä sanoilla? Tävverran mä tajuan; ennenkuin oli kaluja, oli Jumala; se jää olemaan kun kalut loppuvat, ja jos kaikki joskus loppuu niin se kumminkin jää sammuttamaan valoja. Et joku mun käsityskyvyn ylittävä otus panisi alkuun muita otuxia, se on vain vaikeaa kuvitella [eli millä lihaxilla?], mut jos Oleminen ja Eimitään ovat vastakohtia, niin se kuulostaa kyllä ristiriidalta, ihan absurdiahan se on.
    ellauri115.html on line 707: Jos mä olen onnistunut erottamaan nää attribuutit joista mulla ei ole absoluuttisesti mitään ideaa, niin se on väistämättömien päättelyiden muodossa,, ja käyttämällä oikein päätäni; mutta mä tähdennän niitä ymmärtämättä mitään, joa loppujen lopuxi emmä väitä yhtään mitään. Turhaan mä sanon Jumala on sellanen tai tällänen, mä tunnen sen, mä koen sen, mutta siltikään mä en ymmärrä miten se voi olla sellanen.
    ellauri115.html on line 709: Sanalla sanoen: mitä enemmän mä yritän kuvitella sen jumalallista esanssia, sitä vähemmän mä ymmärrän sitä; mutta se on, ja se riittää mulle; mitä vähemmän mä ymmärrän, sitä enemmän mä jumaloin. Mä ryömin sen edessä, sanoen "Olentojen olento, mä oon koska säkin oot, sä oot mun idoli; kun mä yritän ajatella sua mä ikäänkuin nousen mun pääni vintille, missä räsymatot eivät ole ihan suorassa. Paras mun järjen käyttö on jättää se käyttämättä sun edessä; mun mieli ilahtuu, mun heikkous terhentyy, kun mä tunnen olevani sun suurissa jaloissa."
    ellauri115.html on line 711: Kun nyt on päätelty aistiesineiden havainnosta ja mun sisäisestä tietoisuudedsta, joka johtaa mut päätellä syistä ja synnyistä syvistä diginatiivijärjellä päätotuudet jotka on mulle ihan need to know tietoa, mun täytyy nyt eziä sellasia käyttäytymisperiaatteita kuin niistä voi vetää, ja sellissiä sääntöjä jotka mun täytyy asettaa oppaaxeni tämän maailman kohtaloni täyttämisexi, mitkä oli mun money makerin meisinki. Käytän yhä samaa mefodia, en johda näitä sääntöjä korkekoulufilosofiasta, vaan löydän ne mun syömmin syvyyxistä, mihin ne on kirjoitettu tulipunaisilla kirjaimilla mitä mikään ei voi kumittaa. Mun tarvii vaan konsultoida izeäni sen suhteen mitä mä haluun tehä; se mikä musta tuntuu oikealta on oikein, mikä mun mielestä on väärin on väärin; omatunto on paras kasvomuisti; ja se on vaan kun tinkaamme omastatunnosta kun meillä on tarve sofistikoituihin argumentteihin. Meidän eka velvollisuus on mua izeäni kohtaan; kuitenkin miten usein toisen äänet kertoo että kun me haetaan omaa hyvää toisten kustannuxella me tehdään pahaa? Me luullaan seuraavamme luonnon opasteita, ja me vastustetaan sitä; me kuunnellaan mitä se sanoo meidän aisteille, ja me haistatetaan huilu sillä mitä se sanoo meidän sydämmelle; aktiiviolento tottelee, passiivi komentaa. Omatunto on sielun puheääni, passiohedelmät on ruumiin ääntelyä. Onko kumma että nää äänet usein kiistelevät kuin Aku Ankan korviin kuiskuttelevat kaxi pikku avataria? Ja kumpaahan meidän olis kuultava? Saat 2 arvausta. Liian usein järki pettää meitä; meillä on erinomainen syy epäillä sitä [jos se nimittäin sattuu olemaan aika heikko]; mutta superego ei koskaan petä meitä; se on miehen ainut tosi opaste; se on sielulle mitä vaisto on ruumiille, [Alahuomio: Moderni filosofia, joka myöntää vaan mitä se voi ymmärtää, varoo myöntämästä tätä hämärää kykyä jota sanotaan vaistoxi joka näyttää opastavan muita elukoita kuin tikanpoikaa puuhun ilman hankittua kokemusta. [No on se meilläkin, lue vaikka Paul et Virginie, tai jos et jaxa kazo sitten leffa Blue Lagoon.] Vaisto, joittenkin meidän viisaiden viisaustieteilijöiden mielestä, on vaan salainen ajattelutottumus, joka on hankittu ajattelemalla; ja siitä miten ne tän kehityxen selittää voisi päätellä että lapset miettii enemmän kuin isot ihmiset: tää on outo paradoxi jota pitäis tutkia. Mut ei mennä tähän nyt, vaikka mun pitää kysyä mikä nimii pitää antaa sille innolle jolla mun koira jahtaa myyriä jota se ei edes syö, tai kärsivällisyydelle jolla se joskus kazoo niitä tuntikausia ja taitoa millä se nappaa ne, heittää ne jonkun matkan päähän kolosta kun ne tulee esille, ja sit tappaa ne ja jättää ne lojumaan. Kuitenkaan kukaan ei opettanut sille tätä urheilulajia, eikä kukaan edes kertonut sille että on sellaisia otuxia kuin myyriä. Taas kysyn, ja tää on tärkeämpi kysymys, mix kun mä uhkailin tätä koiraa ekan kerran, mixe heittäytyi maahan tassut ristissä kuin armonanoja .....ihankuin laskelmoidusti muhun vedoten, asento jonka se olis ottanut, jos mä olisin pitänyt pintani ja jatkanut sen mätkimistä siinä asennossa? Mitä hä! Oliko mun koira, tuskin pentu, omaxunut moraali-ideoita? Tiesikö jo armon ja avokämmenen merkityxen? Millä hankitulla tiedolla se yritti hillitä mun vihaa heittäytymällä mun armoille? [Nojaa, tää vaan osottaa että sellainen käytös on luontaisesti koiramaista.] Jokainen koira maailmassa menettelee melkein samalla tavall samoissa olosuhteissa, enkä mä väitä mitään mitä jokainen ei voi ize kokeilla, hankkia vaan koiran ja jonkun astalon. Voisko filosooferit, jotka niin ivallisestri hylkää vaiston, ystävällisesti selittää tän vaan aistimusten leikkinä ja kokemuxen jonka ne olettaa että me ollaan hankittu? Antaa niiden antaa selitys joka kelpaa joka tolkun äijälle; siinä tapauxessa mulla ei ole enempää sanottavaa, enkä sanokaan enempää vaistosta.] Se joka tottelee omaatuntoa noudattaa luontoa eikä sen tarvi pelätä menevänsä harhaan. Tää on hyvinkin tärkeä asia, jatkoi mun hyväntekijä, nähdessään että mä meinasin keskeyttää sen; anna mun pysähtyä hetkexi selittämään tää paremmin, se sanoi kovempaa ja kiireemmin.
    ellauri115.html on line 728: Mutta tässä koen mä kuulen mutinaa kaikilta ns. viisailta miehiltä. Lapselliset erroiri, kasvantaviärät ennakkoluulot, ne huutaa kesken konserttia! Ei apinan mielessä ole muuta kuin mitä se on oppinut kokemuxesta; ja me tuomitaan kaikkea vaan hankittujen ideoiden perusteella. Ne jaxaa jauhaa tätä; ne jopa uskaltautuu hylkäämään kaikkien kansojen selvän ja universaalin yhteisen kannan, ja asettaa tätä apinalauman hämmästyttävää yximielisyyttä vastaan jotain hämäriä poikkeuxia jotka ne tietää vaan ize; ikäänkuin koko luonnon terendi voitas tehdä tyhjäxi vaan yhden osakunnan [esim Israel] vastaesimerkillä, ja ikäänkuin joidenkin hirveyxien olemassaolo tekisi lopun koko lajista. [No siltähän tää alkaa vähän näyttää...] Mut minkä tautta spektikko Montaigne yrittää löytää jostain hämärältä maailmankulmalta tavan joka on vasten perittyjä oikeuskäytäntöjä? Mitä varten se uskoo mitä epäuskottavimpia turisteja, ja kieltäytyy uskomasta meidän suurimpia kirjailijoita? Pari outoa ja epäilyttävää tapaa, joilla on paikalliset syyt joita me ei vaan tunneta; tekeekö nää tyhjäxi yleisin päätelmän joka perustuu maailman kaikkien osakuntien yleissopimuxeen, jotka eroaa kaikilla muilla tavoilla mut on samaa mieltä tästä? Voi vittu Montaigne, sä olet olevinasi niin totuudenkaltainen ja rehellinen; ole vilpitön ja todennäköinen, jos filosofi voi olla sellainen, ja kerro mulle onko mitään maalman maata missä on rikos pitää sanansa, olla armollinen ja avokätinen, missä hyvää miestä pilkataan, ja petkuttajaa kunnioitetaan. [Epistä! Ranskaa ei lasketa, eikä Voltairea.]
    ellauri115.html on line 739: Kun me keskitytään kohteeseen ja ajatellaan izeämme vaan ikäänkuin peilistä, se on idea; kun taas sillon kun saatu vaikutelma on pääasia ja vaan toissijaisesti ajatellaan sen aiheuttajaa, se on fiiwis.
    ellauri115.html on line 748: Miten usein mun tutkimusten aikana mä olen kyläsftynyt mun oman sydämen kylmyyteen! [Ei tarvi arvata, tääkin oli retorinen kysymys.] Miten usein on suru ja väsymys kaataneet myrkkynsä mun ekoihiin mietiskelyihin ja tehneet niistä mulle vihattavia! Mun maho "sydän" ei tuottanut muuta kuin heiveröisen nykäyxen ja laimeaa totuudenrakkautta. Mä sanoin näin izelleni nimittäin: Mix mä ponnistaisin löytääxeni olematonta? Moraalinen hyvä on piippu-uni, aistien nautinnot on ainoasti oikeasti hyvää. Kun me on menetetty maku sielunnautintoihin, kuinka vaikeaa on saada se takaisin! [Älä vastaa] Miten paljon vaikeampaa on hankkia se jos meillä ei ole sitä koskaan ollut! Jos olis ketään niin kurjaa ettei olis koskaan tehnyt mitään mitä se voisi muistella mielihyvällä, ja joka tekisi sen iloisexi että tuli elettyä, sellainen mies ei voisi tuöntea izeään, ja ilman hyvän tietoa, johka se on luponnostaan kykenevä, se olis pakotettu pysymään ilkeydessään ja olis aina kurjalistoa. Mutta uskozä että on edes 1 mies maan pääl joka olis niin paska ettei se olis koskaan edes tuntenut kiusausta olla kiltti? Tää kiusaus on niin luonnollinen, niin mukava, että on mahdotonta aina vastustaa sitä; ja ajatus sen suomasta nautinnosta riittää tuomaan sen koko ajan mieleen uudestaan. Valitettavasti on aluxi vaikeaa saada siitä tyydytystä, kuten Rolling Stonesit sanovat; meillä on tukku syitä kieltäytyä seuraamasta syädämen taipumusta; varovaisuus, nk., rajoittaa sydämen oman izen rajojen sisäpuolelle; tuhat yritystä tarvitaan että pääsee siitä häkistä. Hyväntekemisen ilo on hyvin tehneen palkkio, ja meidän pitää ansaita se palkkio ennenkuin se myönnetään. Mikään ei ole makeampaa kuin omenahyve; mutta me ei tiedetä tätä ennenkuin me ollaan sitä maistettu. Kuten sadun Proteus, se ensin ottaa tuhat hirmuista muotoa kun se yrittää meitä halata, ja näyttää todellisen naamataulunsa vaan niille jotka ei päästä irti siitä.
    ellauri115.html on line 1007: Sillä ei ole mitään menetettävää joka tajuaa ettei kuolema ole mikään menetys.
    ellauri115.html on line 1208: Vanheneminen on narsistille narsistinen loukkaus, kun hän ei enää ole yhtä vahva vakuuttava ja kilpailukykyinen. Pehmittyään sieltä hän kovettaa tunteensa ja jäädyttää suhteensa jotta lapsuuden kipeät tunnemuistot ei pääse pintaan. Sexuaalinen vallankäyttö ja manipulointi loppuvat. Hän alkaa sekakäyttäjäxi tai heittäytyy maanisesti johkin touhuunsa, esim paasauxeen, pitääxeen tilanteen hallinnassa. Kipu on sellainen ettei voi millään olla jouten. Rupeaa entistäkin luulosairaammaxi. Voi vajota lopuxi täyd. sisäiseen liikkumattomuuden ja tyhjyyteen. N. kovettuu ja sammuu, ikäänk. kuolee elävältä. Millään ei ole enää mitään väliä. Tää on sentään aika ääritapaus. Edes J-J R. ei ehtinyt mennä noin pahaxi.
    ellauri117.html on line 63: Platon teos "Valtio". Tämä ei ole mikään valtio-opillinen teos, kuten
    ellauri117.html on line 351: Pertti kehitti uskontomaisen filosofian, jossa sexuaalisuus on elämän alkuvoima, ikäänkö huumausaine, joka saa apinan hulluun armon tilaan. Pertin sexihulluus toi sille useita varakkaita suosijattaria. Ulkoisesti se ei ollut järin miehekäs, se oli laiha ja vaikutti nälkiintyneeltä; sen naama josta "siniset tähtisilmät" loistivat, oli sekaisen tukan ja "liekehtivän" punaisen parran saartama. Noita mesenaattinaisia se nimitti "kaksijalkaisixi tulolähteixi" ja "kulttuurikorppikotkixi". Pertti kuoli 44-vuotiaana tubiin.
    ellauri117.html on line 614: Shaftesbury, joka oli whig-puolueen perustajia (no tietysti, nehän oli lipilaareja), vaikutti huomattavasti Locken poliittiseen ajatteluun. Locke alkoi osallistua politiikkaan kun Shaftesburystä tuli lordikansleri vuonna 1672. Kun Shaftesburyn suosio laski vuonna 1675, Locke vietti jonkun aikaa matkustellen Ranskassa. Hän palasi Englantiin vuonna 1679, kun Shaftesbury oli jälleen myötätuulessa. Ei Locke mikään tyhmä ollut.
    ellauri118.html on line 196: # 2 Sexuaalisi on kelvollinen - riippumatta siitä. Vaikka et koskaan löydä luokkaa, joka "oikein" kuvaa tunteitasi, tiedä vain, että toiveesi ovat päteviä. Olet edelleen yhtä tärkeä kuin kukaan muu, joka sopii siististi luokkaan. Mikä tahansa sexuaalisuutesi on, vaikka et koskaan löydä täydellistä termiä sille, on pätevä ja yhtä todellinen kuin mikään muu.
    ellauri118.html on line 275: Kirjoituksen sisällys on alapuolella. On hämmästyttävää miten vähän evoluutionvastaisuus on kehittynyt Darwinin ajoista. Tismalleen samat argumentit kexittiin jo silloin eikä mikään ole muuttunut. Ehkä tämä onkin vahvin argumentti evoluutiota vastaan? Apina ei kehity, se pysyy aina yhtä hölmönä. Huomaa että Choderlos de Laclos kirjoitti 1782 avioliiton ulkopuolisista sexisuhteista, täysin tietämättömänä Darwinista. Eli kyllä tämä todistaa että Darwin oli oikeassa, juonena on ollut EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! maailman sivu. Lisääntykää tai täyttäkää edes emätin.
    ellauri118.html on line 280: Jos ei ollut energiaa, ei mikään voi räjähtää.
    ellauri118.html on line 410: 1Aviorikos kirjallisena topoksena on ollut useankin tutkimuksen aiheena, mutta ei yhdenkään narratologisen tutkimuksen. Edelleen painavin kirjallisuustieteellinen esitys aiheesta on Tony Tannerin ambivalentin psykoanalyyttis-strukturalistinen Adultery in the Novel (1979), joka lähestyy aviorikosta sekä yhteiskunnallisena että kirjallis-kielellisenä transgressiona. Viittaan Tannerin tutkimukseen Rouva Bovarya käsittelevässä luvussa. Muut laajemmat esitykset kirjallisesta aviorikoksesta ovat tekstianalyyttisesti merkityksettömämpiä: Bill Overtonin Fictions of Female Adultery (2002) keskittyy aviorikoskirjallisuuden historiallisiin ja kulttuurisiin reunaehtoihin sekä soimaa aiempaa tutkimusta (lähinnä Tanneria) liiasta kieli- ja kerrontakeskeisyydestä; Patricia Mainardin Husbands, Wives, and Lovers (2003) on kulttuurihistoriallinen esitys aviorikoksesta taiteessa ja Overtonin tutkimusta rikkaampi esitys esimerkiksi aviorikoksen lainsäädännöllisistä ja kulttuurisista kytköksistä; niin ikään Judith Armstrongin The Novel of Adultery (1976), Naomi Segalin The Adulteress’s Child (1992) ja Maria R. Ripponin Judgement and Justification in the Nineteenth-Century Novel of Adultery (2002) sivuuttavat kerronnan kysymykset ja keskittyvät kulttuuris-poliittiseen kontekstiin ja pelkästään referentiaalisen tason temaattiseen toistoon (kuten siihen että aviorikoksesta syntyvä lapsi on mitä todennäköisimmin tyttö). Oma lukunsa ovat vielä tiettyihin aikakausiin ja kielialueisiin (esimerkiksi ranskalaiseen hoviromantiikkaan) keskittyvät tutkimukset. Näistä maininnan arvoinen on ainakin Donald J. Greinerin Adultery in the American Novel (1985), vertaileva tutkimus Updiken, Hawthornen ja Jamesin avionrikkojista. Kulttuuri- ja myyttihistoriallinen klassikko, Denis de Rougemontin L’Amour et l’Occident (1939) on myös tutkimus uskottomuusfiktioista (Tristanin ja Isolden perillisistä), sillä Rougemontilla juuri aviorikos on länsimaisen ”rakkauden rakastamisen” huipentuma, transgressiivinen olotila joka katoaa, jos siitä tehdään instituutio. Käsitys uskottomuudesta kulttuurisena rajailmiönä ja juuri siitä syystä kertomustaiteen pulppuavana lähteenä yhdistää siis Rougemontia ja Tanneria, mutta jostain syystä Tanner ei viittaa Rougemontin teokseen. Mixihän? [Heitän tähän heti sen edellä mainitun oivalluxen, että romantiikka on sitä kun panettaa muttei pääse pukille.]
    ellauri118.html on line 460: Vähän lueskelin Pasternakin runoja enkuxi käännettynä, musta ne oli aika hyviä. Sanon kuin maistellessani salmiakkisia viinikumeja. Sammakonmuotoiset on erityisen hyviä. Ei kyllä mikään jäänyt erityisesti mieleen. Tai ehkä tää:
    ellauri118.html on line 615: Aivan kuten oman aikansa mieskirjailijat, Behn käsitteli näytelmissään avoimesti seksuaalista halua ja tyydytyksen etsimistä, jotka olivat yhtäläisiä miehillä ja naisilla. Behn itse piti avioliittoa tukahduttavana instituutiona ja kannatti vapaata rakkautta. Hänelle seksuaalisuus ilman rakkautta ei kuitenkaan merkinnyt vapautta. Tässä hän poikkesi aikansa mieskirjoittajien näkemyksistä. Behnille rakkaus ei ollut mikään peli, vaan se vaati aina rehellisyyttä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kaikellaista.
    ellauri119.html on line 35: Onko mikään enää pyhää? Saattaa arvella näiden paasausten lukija, jos jaxaa lukea näin pitkälle. Ja vastaus on, kyllä on! Batman ja Robin sarjassa mainitaan ainakin 50 pyhää asiaa.
    ellauri131.html on line 47: Keskiluokkaisuus ja boomerius on yhä useamman nuoren tavoittamattomissa. Niiden tulevaisuutena on vaan toimia halvan paskan konsuumereina yhteiskunnan tuilla, jotta "talouden pyörät pysyvät pyörimässä" ja ennestään rikastuneet voisivat tulla niiden kustannuxella yhä rikkaammixi. No eihän tääkään tietystikään voi loputtomiin toimia, kohta rikkaat huomaa etne voi yhtä hyvin palvella vaan suoraan muita rikkaita ja jättää köyhät kokonaan pois laskuista, tai sitten köyhät lopultakin herää tajuumaan, miten pahasti on niitä kaiken aikaa vedetty ja vedetään nenästä näillä trendeillä. Vaan heräävätkö sittenkään, niinkauan kuin niillä ize kullakin on pienintäkään toivoa, etne voisi jollain konstilla ängetä sinne köyhyysrajan paremmalle puolelle, ja alkaa izekin kusettamaan izeänsä huonompia. Vaikkapa vain ESMR-kuiskijana tuubissa, tai muulla totaalisen joutavalla scheissella.
    ellauri131.html on line 555: Toisaalta manifestointi voi houkutella siksikin, ettei Suomi tai sen enempää mikään muukaan maa toimi täydellisenä meritokratiana. Toisia suositaan ja toisia syrjitään, tietoisesti tai tiedostamatta, eikä pätevyyden arvioiminen ole objektiivista.
    ellauri131.html on line 609: Täydellinen lause jokaiselle puolueaktivistille tai johtajaksi pyrkivälle. Nykyaikana on vain yksi ongelma, netissä ei katoa oikeastaan mikään.
    ellauri131.html on line 635: Täydellinen tolvana, 10 päivän ohjelma. Pui nyrkkiä (taskussa) ja huuda (puoliääneen) minua ei mikään pysäytä! Se on inkantaatio. Vältän negatiivisuutta. Asento! En juo kahvia. Tony varoittaa tonnikalan lyijystä Se söi ize niin paljon kalaa että sai magnesiummyrkytyxen. Voimahengityxiä. Hyppyjä ja tanssia. Paljon paljon vettä. Elämä on parasta huumetta.
    ellauri131.html on line 850: Marianne pitää mielen niin avoimena että aivot lipsahtavat ulos. Löytäessään izensä se kadottaa huumorintajunsa. Se alkaa vähitellen tajuta ettei se ole mikään nahkatelttaan pukeutunut Kim Kardashian. Sitäpaizi mixi kerätä miljardi taalaa tissiliiveihin vaan sitten piiloutuaxeen mustaan huppuun kuin talibaniopiskelija?
    ellauri131.html on line 1095: Et rien, ni votre amour, ni le boudoir, ni l’âtre, Ei mikään, ei sun lempi eikä vuode eikä lämmitin,
    ellauri132.html on line 96: Arvaa et tää ajatus lohduttaa Töllöä. Ei se varmaan mielellään kazo izeään peilistä. Se ei ole mikään narsisti. Ja tottahan se on, ollaan 70% vettä, hiiltä typpeä ja happea, plus hivenaineita. Niixi on jo alettu hajota.
    ellauri132.html on line 424: Meillä on tosi romanttinen idea sexistä (et arvaa). Meistä olis kiva uskoa eze on perfekti momentti; tunteen ja halun huipennus, ja toisinaan, rakkauden myöskin. Mut tosiasia on et hommat menee usein päin persettä. Useammin kuin ei, kallot kolahtaa, osut väärään reikään, melkein putoot sängystä, tulee noloja pieruja. Ei aina mee niinkuin tarinoissa. Ei se sinänsä haittaa paljon menoa, vaixe on vähän vähemmän sujuvaa. Ize asiassa nolous romanttisissa hommissa voi tuoda sut ja sun siipan lähemmäx koska sun pierut on jotain josta vain se saa olla tietonen. (Ja sun exä, ja sen kamut, jne.) Jos sun tarinassa on kömpelöitä hahmoja, niiden sexikin on kömpelöä, myöskin. Ja se on ihan A-OK. Anna mennä, se on aitoa. Useimmat bylsijät vasta opiskelee partnerin bodya ja toiveita.
    ellauri132.html on line 652: Uudelleensynnytys. Uudelleensynnytyxen tyyppinen juoni seuraa hahmon muunnosta pahasta hyväxi. Se työnnetään ikäänkuin takas perseeseen ja nussitaan uudelleen. Hahmolla on taajaan traaginen menneisyys joka informoi (vittu tää kirjottaja tykkää sanasta "informoi") niiden nykystä negatiivista elämänkazomusta. Kuiteskin, tapahtumasarja (tavallisesti päähenkilön liikkeellepanema tai kertojan) saa ne näkemään tunnelin päästä pilkottavan valon. Kz: Roope Joululaulussa, tai Peto videossa Kaunotar ja peto.
    ellauri132.html on line 661: Mix niitä juonia on just 7? Sixkö kun juutalaisten kandelieerissa on 7 kynttilää? Vai muodostuuko apinan elämä noista 7 vaihtoehdosta? Siis ainakin kiinnostavampi fiktiivinen elämä, ei mikään vitun aitan tai uunin väsäys.
    ellauri133.html on line 293: Alkuun ilmoitettiin, että elokuvassa tultaisiin näkemään kohtaus, joka leikattiin ensimmäisesta osasta elokuvasta pois kammottavuutensa takia. Kohtaus olisi sijoittunut 1600-luvulle ja liittyneen Pennywisen taustoihin ja menneisyyteen. Siinä oli varmaan kanssa kinky sexiä, eihän jenkkiläisiä mikään muu pelota.
    ellauri133.html on line 343: Sam vihaa kirjastoja, ja kun se etenee kohti kirjan denouementia demonin kaa me nähdään mixi Samin torjumasta unesta jossain lentokoneessa. Kun Sam oli poikanen, se palautti jotain erääntyneitä kirjoja kun joku äijä pysäytti sen kirjaston ulkopuolella. Mies väitti olevansa poliisi, ja käskee Samin tulla kanssaan maxamaan sakot kirjoista. Sakko on Tepon pitkäkkestoinen anaalinen raiskaus, ja kun sanon pitkäkestoinen tarkoitan sitä. Aikamies tunkee massiivisen penixensä Samin pyllynreikään seinää vasten ajettuna, ja kaikki kerrotaan pikkutarkasti jokaista työnnällystä myöten 4 vaivaannuttavaa sivua.
    ellauri133.html on line 476: Joo Ben on läski neekeri joka halus tosi paljon nussia 11-vuotiasta Beviä, joka on ikäisexeen aika pulu, turpeine alahuulineen. Aika tyypillistä narsismia eze muka olis länkyttävä kynäkulli Bill jolta Beverly lopulta saa parhaat orgasmit. Hemmetti mä tajuun mix nää äijät kynäilee. 70 vuotias kirjailija sai 2v sitten aivohalvauxen ja kaivaa toisinaan kuivia lonkeroita karvaisista sieraimistaan ja panee ne huolellisesti korviinsa kuin pahan päivän varalle. Laiha jutkuämmä valittaa ettei kukaan Bangorissa tiedä miten juutalaiset kärsivät. Mä vastasin: Rouva Goldzahn, ehkä juutalaiset ovat suuri arvoitus, mutta nekruja ymmärretään maailman joka kolkassa. Hän oli tukehtua ryppyynsä, kääntyi niin terävästi ympäri et alushousut näkyivät. Ei mikään kaunis näky, toisin kuin Bevillä.
    ellauri133.html on line 554: Voi vittu! Kuka näitä jaxaa niin monta veivata? Ei Erkkikään!
    ellauri133.html on line 604: Kirjailija Jack Nicholson saa työpaikan syrjäisen Overlook-hotellin omaishoitajana. Häntä varoitetaan työhaastattelussa vuonna 1970 sattuneesta tapauksesta, jossa niin ikään hotellin omaishoitajana toiminut mies sairastui ”mökkihöperyyteen” ja tappoi sekä vaimonsa että molemmat tyttärensä. Mies oli perheensä surmaamisen jälkeen ampunut itsensä. Jack ottaa kertomuksesta huolimatta paikan vastaan.
    ellauri133.html on line 784: Liikuttavaa on se, että hän on yhä pistämätön humoristikko. Hän tunnistaa läheisensä ja pysyy usein keskusteluissa mukana. Hyvältä tuntuu myös se, että ainakin sairauden alkuvaiheessa hänestä tuli lempeämpi ja rauhallisempi. Pukeminen ja syöminen sujuvat vielä hyvin, mutta mikään entinen mieluisa, vähän monimutkaisempi tekeminen ei enää luonnistu. Hän ei enää lue kirjoja, katso elokuvia, ratkaise humoristikoita eikä korjaile erinäisiä asioita. Hän paasaa vielä ahkerasti, mutta suullisesti.
    ellauri135.html on line 264: Korolenko ei ole syvälle tunkeutuva psykologinen erittelijä, mutta hänen kaunis, värikäs tyylinsä, hieno ja herkkä tunne, tarkka todellisuuden havainto ja luja luottamus parempaan tulevaisuuteen tekevät hänen kertomuksensa erittäin miellyttäviksi. Suuren nälänhädän vallitessa vuonna 1892 hän kulki Itä-Venäjällä puutetta kärsivillä seuduilla järjestämässä avustusta ja lievensi näin toiminnallaan paljon hätää. Havaintonsa hän julkaisi kirjassa Nälkävuonna (1893). Niinikään hänen sanomalehtikirjoitustensa ansioksi on luettava, että joukko votjakkeja, jotka oli jo tuomittu kuolemaan ihmisuhrien toimittamisesta, joutuivat uudestaan tutkittaviksi ja syyttömiksi havaittuina vapautettiin. Votjakit lähtivät iloisina takaisin Volgan mutkaan keittelemään kylkiluita. Votjakkien autonominen alue (ven. Вотская автономная область, Votskaja avtonomnaja oblast) oli vuosina 1920-1934 Neuvostoliitossa Venäjän neuvostotasavallassa ollut itsehallinnollinen alue, joka käsitti nykyisen Udmurtian tasavallan alueen. Alue perustettiin 4. marraskuuta 1920. Udmurteista käytettiin tuolloin nimeä votjakit.
    ellauri135.html on line 700: Pääteema on kuolema.. Siinä kirjailija näkee elämänsä loogisen lopputuloksen, jota kukaan ei tarvitse. Hän puhuu kuolemasta rauhallisesti ja jopa välinpitämättömästi, ikään kuin hän ei anna pirun siitä, kuinka seuraava taistelu loppuu. Hän huomauttaa kuitenkin ironisesti, että "hän rehellisesti kuoli kuninkaan puolesta". Miksi ironista? Kyllä, koska kuningas itse lähetti hänet teurastettavaksi, ja runoilija vihasi sotilasasioita, joten hänellä ei ollut halua harjoittaa sitä, vielä vähemmän kuolla hallitsijan nimessä, jonka kanssa kirjoittajalla ei ollut suhdetta. Nikolai Lermontovin kuoleman jälkeen Nikolai Ensimmäinen itse sanoi: "Koiralla on koiran kuolema." Siksi runoilussa runoilija ei kuvaa sankarillista uhraamista kotimaansa nimissä (hän ​​ei kuole isänsä puolesta, vaan hallitsijan puolesta), vaan teloituksen, johon hän oli tuomittu kuninkaan määräyksellä.
    ellauri135.html on line 791: Kuka oli runon sankari, ei näytä analyysia. "Testament" Lermontovin avulla voit tarkastella 1800-luvun yksinkertaisen venäläisen sotilaan elämää. Näinä päivinä armeija oli kutsuttu 25 vuotta, tänä aikana monet kuolivat sodissa ja ne, jotka olivat elossa, kukaan ei odottanut kotia. Runo kertoo tavallisesta talonpoikaispojasta, jonka kohtalo oli ristissä. Kun hänellä oli perhe, rakastaja, mutta armeija otti kaiken häneltä. Naapurityttö jo unohti olemassaolonsa, vanhemmat kuolivat. Sankaria ei edes horjuttaa hänen nopean kuolemansa, mikään ei pidä tässä maassa - tämä on analyysi.
    ellauri135.html on line 920: Varvara Lopukhina on Lermontovin työssä aina läsnä, joskus näkymättömästi, ikäänkö liuottamalla monimuotoisuuden elämänsä, mutta ei koskaan saata jättää hiäntä. Hiän oli rauhallinen luonteeltaan, pehmeä ja herkkä, niin että on ehdoton vastakohta toi kiihko runoilija. Aluksi Lermontov oli varma, että hänellä ei ollut mitään mahdollisuuksia, mutta vähitellen sydän kertoi hänelle, että Barbara kohtelee - se ei välitä siitä, miltä se näyttää katsomosta, purkautui poskipuna, pohjaton mustat silmät, tullut kun on mahdollisuus kohdata ja näyttää.
    ellauri135.html on line 921:

    Varvara Lopukhina Lermontovin töissä oli aina läsnä, joskus näkymättömästi, ikään kuin liukenisi elämänsä moninaisuuteen, mutta ei koskaan jättänyt sitä. Hiän oli luonteeltaan rauhallinen, pehmeä ja herkkä, eli absoluuttinen vastakohta runoilijan impulsiivisuudelle ja ardorille. Aluksi Lermontov oli varma, ettei hänellä ollut mitään mahdollisuuksia, mutta vähitellen hänen sydämensä kertoi hänelle, että Varenka ei kohdellut häntä lainkaan yhtä välinpitämättömästi, kun hän ajatteli: punastua vilkkuu hiänen silmistaan, silmien mustuus muuttuu pohjattomaksi satunnaisella katselulla.


    ellauri135.html on line 928: Valokuvia ei ole vielä kehitetty, mutta runoilija kuvasi värikkäästi hänen rakkaansa, että jopa lukija näkee syntymämerkin kulmakarvan yläpuolella ikään kuin omin silmin. Varvara Alexandrovna jäi tuskin selviytymään Lermontovin kuolemasta, ja minun täytyy sanoa, että se ei ole pitkä. Saatuaan tämän traagisen uutisen hiän sairastui, ja useiden viikkojen aikana hiän kieltäytyi sekä lääkkeistä että lääkäreistä. Barbara ei halunnut nähdä ketään eikä halunnut mitään, vain kuolla. Sen sukupuutto kesti kymmenen vaikeaa vuotta.
    ellauri140.html on line 136: Jotkut kirjalliset tekeleet uhraa historiallisen totuuden arrkkityyppisille myyteille, ja tekee runoudesta raamatullisia kvestejä, kuntaas Dispenser vahvistaa tarinansa ajankohtaisuutta arrrkkityyppisillä hahmoilla. Pitkin matkaa Homohaukassa Dosetti ei keskity ajattomaan kaavineeseen, vaan käyttää sellaista kaavinetta siirtääxeen menneisyyden merkityxen nykyaikaan. Menneitä jauhamalla Dosetti löytää keinoja paisuttaa Elisabetin hovin tärkeyttä. Se ei tee tapahtumista myyttiä, vaan pikemminkin meemeistä päivän uutista. Transukirjassa Dosetti kumittaa erotuxen arrkkityyppisen ja historiallisen välistä ihan tahalteen. Esimerkixi Dosetti ei varmaan usko joka tavua Brittikronikassa, mitä Arttu lukee Alma Mediasta. Tässä tapauxessa Aamulehti palvelee historian runollista vastinetta (niin aina). Siltikään tämmöinen runollinen historia ei ole myyttiä; pikemminkin, se 'koostuu uniikeista, vaikka osaxi fiktiivisistä tapahtumista kronologisessa järjestyxessä.' Sama erottelu toistuu kirjojen I ja V poliittisessa viestissä. Toki niiden ajankohtaisuus oli selvempää runon kirjoituxen aikana kuin nyt. (Äläs nyt! You don't say!) No täähän on just sama tematiikka kuin Danten komiikassa. Ja miljoonassa muussa kirjassa. Kynäilijät pompittaa fiktiivisiä avataarejaan ilmastaxeen omia ennakkoluulojaan. Tää menis tonne ja tapais ton ja size sanois että näin. En seiso kirjani takana vaan ajatusteni. Kuvitteleminen on ammattini, enhän mä enää muuta tee, enkä senpuoleen osaakaan.
    ellauri140.html on line 188: Sikäli hullunkurista että Dosetti siirsi nää ajankohtaiset säätykärhämät Englannin maissipelloilta johkin keskiajalle. No se oli sellasta housukilpeä, säädyllisydeen pyllyverhoa. Ize se palloili ritarien jaloissa Colin Clouttina. Eihän se mikään aatelinen ollut, kaupparyssän kulkuvaatturin poika Lontoosta. Se nousi nousukkaana piireihin aatelisten sihteerinä, osallistu iirimurhiin Irlannissa ja sai sieltä tontin, rikastui. Tästähän on koko ajan ollut kymysys, siirtomaasodista, britit ja latinot kärhämöivät meren herruudesta. Sitne oli anglosaxit vastaan teutonit, sit samat vastaan slaavit. Nytne on länkkärit vastaan vinkkarit. Vitun toistoa.
    ellauri140.html on line 447: The fearefull Dwarfe) this is no place for living men. Tää ei ole mikään paikka meille miehille.
    ellauri140.html on line 657: May ever passe, but thorough great distresse. Eikä pääse läpikään kuin vaivalla.
    ellauri141.html on line 159: Ottakaat aiheenne, kirjoittajat, voimienne mukaan ja punnitkaa kauan, mitä hartiat jaksavat kantaa, mitä eivät. Sitä, joka voimainsa takaa on aiheensa valinnut, ei petä esitystapa eikä selvä järjestys. Järjestyksen etu ja sulo on oleva se, joll'en erehdy, että runoilija juuri nyt sanoo, mitä hänen tällöin tulee sanoa, sekä lykkää ja jättää nykyhetkellä moniaat asiat. Sanojen yhdistämisessä valitkoon ilmoitetun runoteoksen tekijä myös hienosti ja arasti sanan ja hyljätköön toisen. Erinomaisesti olet lausunut, jos ovela yhdistys tekee tutun sanan ikäänkuin uudeksi. Jos ehkä on tarpeellista vereksillä nimityksillä osoittaa outoja käsitteitä, käypi laatuun tekaista vanhanaikuisille Cetheguksille kuulumattomia sanoja, ja ujosti käytetty vapaus kyllä myönnetään; vieläpä uudet ja äsken tehdyt sanat saavat hyväksymistä osakseen, jos ne valuvat esiin anglosax- korjaan kreikkalaisesta lähteestä säästäväisesti johdettuina. Mutta miksi Roomalainen antaisi Caeciliukselle ja Plautukselle sen oikeuden, mikä on riistetty Vergiliukselta ja Variukselta? Miksi minua kadehditaan, jos voin lisätä vain muutamia sanoja, kun Caton ja Enniuksen kieli on rikastuttanut isäimme puhetta ja tuottanut uusia nimiä esineille? On aina ollut luvallista ja on edelleen tuottaa julkisuuteen sana, jolla on nykyhetken leima. Kuten metsät muuttavat lehtensä nopeiden vuosien kuluessa ja edelliset varisevat, siten katoavat vanhat sanatkin ja nuorien tavoin kukoistavat ja varttuvat äsken syntyneet; kuulummehan kuololle kaikkineinme: joko nyt meri sisämaahan johdettuna suojelee laivastoja pohjantuulilta, kuninkaan arvoinen työ, tai kauan hyödytön ja vain airoille sovelias suo elähyttää läheisiä kaupunkeja ja kokee kovaa auraa, tai joki on muuttanut suuntansa, joka oli vainioille vahingollinen, sille kun on osoitettu parempi tie; kuolevaisten teot katoavat, ja vielä vähemmän kieliparsien arvo ja sulo pysyy elävänä. Monet sanat syntyvät uudestaan, jotka jo hävisivät (esim buli), ja monet häviävät, jotka nyt ovat arvossa (Danny: nuoret mimmit), jos käyttö niin tahtoo, millä puhumisen suhteen on mielivalta, oikeus ja ohjeet. (Horatius: Runoudesta. Suom. J.K. Hidén.)
    ellauri141.html on line 739: Tollanen nollasummapelin asetelma on aivan perseestä. Ei kukaan ole noin täydellinen, ei ainakaan mikään apina osaa sellasta uskottavasti satuilla. Kun lukee noiden abrahaminuskoisten pyhiä kirjoja, niin niissä on kaikki hemmot vähintään yhtä paskiaisia kuin oikeesti, ellei paskiaisempia just six, että ne on niin yxisilmäisiä sovinisteja. Ja niiden jumalakin, toi muka täydellinen kaveri, osoittautuu ihan yhtä paskiaisexi. Se tässä eniten vituttaa, että nää kirjat ja niissä seikkailevat sankarit on tosiaan aivan moraalisesti mätiä mut sit uskotellaan ihan vakavalla naamalla just päinvastaista. Ei siinä sinänsä mitään et ne on mulkeroita, sellaisiahan aapat ovat, mutta että niitä sitten kehataan ihan etenkehaten kehua jotenkin supermiehixi. Ei ne oo! Ne on aivan surkimuxia, ja ilkeitä vielä kaiken lisäxi.
    ellauri142.html on line 65: Mä muistan että Pierre vitutti koko matkan eikä vähän koska se oli tolvana, omantunnonarka iso läski eikä mikään huumormies. Lexakin näytti vähän pöljältä jo parikymppisenä. Tulee mieleen Ilpo Heporauta, sekin on aatelinen mies.
    ellauri142.html on line 201: Sitä mukaa kun työväenluokka käy automaatiossa tarpeettomaxi, kaikki sen tasa-arvosaavutuxet heittää Wolttia kiilusilmäisten talousliberaalien happokäsittelyssä. Työläisparoista tulee yrittäjäorjia ilman turvaa sekä ilman vapautta, peruutetaan takas 1800-luvulle tai paremminkin öykkäröivän Platonin ja kuraveristen tamilien kulta-ajalle 300v eKr. Jumalautamä Buddhan porukoiden rekka peruuttaa linkkuun takavalot vilkkuen. Intiaanikäännös kapealla tiellä kohti tasa-arvoa. Tie eeku paranoo.
    ellauri142.html on line 255: sen tuntevat, lienee saanut niin korkeaa tunnustusta kuin Bhagavad Gîtâ, Laulu jumaluudesta. Siinä selvitetään oppia siitä, kuinka apina tulee täydelliseksi jumalallisessa olemuksessa. Eipä ole vielä kukaan, joka on oppinut tuntemaan kristinopin todellisen hengen, ollut tunnustamatta tämän kirjan arvoa, jota tuskin mikään muu kirja on voittanut; muiden muassa sanoo Wilhelm von Humboldt, että hän kiittää jumalaa, joka oli antanut hänen elää tarpeeksi kauan, niin että hän sai tutustua tähän teokseen. Mitä useammin kukin tätä kirjaa lukee, sitä enemmän hän tuntee izensä kohottauneeksi totuuden valon piireihin; mitä syvemmältä kukin tutkii tämän opin henkeä, sitä enemmän hän lähestyy
    ellauri142.html on line 300: Totuus on ainoa todellisuus. Tää on räikeää idealismia, se on kiertelemättä tunnustettava. Totuus on totta vaan kun se vastaa todellisuutta, sanois realistisempi kaveri. Me emme ylenkatso raamattua, vaan annamme sille suuremman arvon kuin se ansaizisi, koska se suurimmaksi osaksi sisältää samaa schaibaa kuin intialaisten Vedätyskirjat esittävät, raamatussa on ikään kuin niiden toisinto, mutta raamatusta puuttuu tieteellisen maailmankazomuxen perustalle nojautuva höpötys, joka Vedätyxistä on löydettävissä. Uskonto on pelkkää haaveilua ja taikauskoa. Filosofia ja erityisesti "lääketiede" kaipaavat kaiken itsekkyyden yläpuolella olevaa majesteetillisen, kaikkia ympäröivän rakkauden voimaaa, jonka avulla se voi päästä rajoitetusta ja likinäköisestä asemastaan, jotta se jaksaa kehittyä sellaiseen henkiseen suuruuteen, joka tunnustaa maailmankaikkeuden yhdeksi kokonaisuudeksi, kaikkien kappaleiden olemuksen ykseyden ja tuon kaikkien luotujen sisäisen toisistaan riippuvuuden. Mitä vittua, jopa klassillinen fysiikka oli sillä kannalla, vetovoima ei uuvu matkalla, vaikka heikkenee aika nopeaan. Empedokles kuzui vetovoimaa rakkaudexi. Ja kemiallisesti me ollaan kaikki samoja alkuaineita, tai mitä lie hiukkasia. Kvanttitilojen lomittuminen on kaikkialla yhtä aikaa olemisen matemaattis-fysikaalinen toteutus. Eli siis mitä tästä puuttuu vielä? No okei, Kaiken teoria, sehän ei vielä ihan pelitä.
    ellauri142.html on line 345: Tämän kirjan kääntämisen tarkoitus on se, että Saksassa asuxiva yleisö alkaisi kiinnittää huomiotaan Bhagavad Gîtân ja Vedojen opetuksiin, etenkin kun nämä tärkeät teokset ovat tähän saakka olleet ainoastaan oppineiden, "kielentutkijoiden" ja ”orientalistien” käytettävinä. Nämä oppineet kyllä lukevat kirjan sanat, mutta hyvin vähän he käsittävät sen opin henkeä, joka niissä piilee. Tämän perusteella ei tämä kirja ole mikään pedanttinen pikkumaisen turhantarkka käännettyjen sanojen täsmäase, vaan kääntäjä on kiinnittänyt paljon suurempaa huomiota siihen tärkeään seikkaan, että Bhagavad Gîtân henki tulisi esiin mahdollisimman ymmärrettävässä kielellisessä asussa – kääntäjä on vähemmän pitänyt silmällä kirjanoppineiden ja kielentutkijoiden suosion saavuttamista. Mutta vastakaiuksi sitä ennakkoluuloa vastaan, joka sanoo että nämä ”pakanalliset opit” vastustavat kristillisyyttä, olemme kristittyjen mustikkojen lauseista valinneet niitä vastaavia sitaatteja sekä lisänneet kirjaan selvittäviä muistutuksia, jotka sitä paitsi voivat olla tarpeelliset tekstin ja ajatuksen ymmärtämiseksi ja käsittämiseksi. Suurin osa alaviitteistä ja huomautuksista on F. Hartmannin ja muutama suomentajan M. Humun lisäyksiä. Kuten suomentajan loppulauseessa mainitaan, aina ei käy ilmi, kumpi on milloinkin asialla. — Tää oli todennäköisesti taittajan huom.
    ellauri142.html on line 364: Eliskä kuolemisen paremmat vaihtoehdot ovat kuolemattomuus ja uudelleen nussituxi tuleminen, valkkaa siitä mieluinen. Tätä ei kyllä yksikään, joka sen kuulee, ymmärrä, mutta meno male, kuten sanoo Montalbano Sono.
    ellauri142.html on line 392: ei pane mitään arvoa. Vapahdus ja jumalan puosta jälleensyntyminen saavutetaan silleen, että, huolimatta omasta itsestään, apina toimii ikään kuin käsiaseena böögin
    ellauri142.html on line 397: Bhagavad Gîtân oppi ei ole mikään huono ajatus, myhäilevät silverbäkit taustalla pyylevinä kuin Lautuma. Mixi Buddha on niin läski? Koska se syö ruuat muiden lautaselta, jättää Eeditille reunalle vaan sinapit. Se on läski niiden puolesta. Samalla lailla kuin Kim Kardashian on rikas ja komea laahuxen edestä.
    ellauri142.html on line 451: Jolla ei kuitenkaan seiso kiusauksessa, putoaa pois pelistä ja hylätään. Mikään valtio ei ole niin pyhä, eikä mikään niin yksinäinen paikka, jossa ei koettaisi kiusauksia ja ristiriitoja, ei edes vatikaani. Niin kauan kuin apina elää, hän ei ole turvassa kiusauksilta, sillä tämän lähteen me itse kannamme sisällämme, kun synnymme aistillisessa himossa. Ei edes killutinten poisto riitä, kuten Abelard sai katkerasti kokea.
    ellauri142.html on line 493: Ärjylä sanoi: Mikä on se, oi Varshneya, joka pakottaa ihmistä, vastoin omaa tahtoansakin ja ikään kuin väkivallan pakottamana, tekemään syntiä? Siunattu sana sanoi: Se on mieliteko, halu, voima, joka johtuu himosta (rajas-guna). Opi tätä kaikkia kuluttavaa ja lakastuttavaa vihollistasi tuntemaan. Eliskä matelijanaivo kehottaa välittömään tyydytyxeen, sillä aikaa supermies näkee pitemmälle ja laskee edeenpäin: 1 kertaa 1 on 1. Joskus on matelijanaivo oikeassa, joskus supermies. Egon pää kääntyilee kuin tennismazissa.
    ellauri142.html on line 532: ”Jumala on yhtä tyhjän kanssa, ja sen tähden sitä kutsutaan tyhjäksi (vaikka se on itse jumala), sillä jumala on käsittämätön ja sanoilla selittämätön.” (J. Böhme, Teosofisia kysymyksiä, II, 13.) Jahven nimi izelleen oli "minä olen", voiko enää paljon sitä narsistisemmaxi tulla. Jos jumalaa voisimme pelkästään ihmisjärjen kannalta käsittää, hän ei olisi mikään jumala. Ainoastaan jumala voi itsensä käsittää jumalana. Adhyatma merkitsee korkeinta maailmansielua (itsetajuntaa).
    ellauri142.html on line 557: Hän vaikuttaa kaikkeen, mutta mikään ei vaikuta häneen. Kaikissa biisessä hän on: ja samalla hän on ulkopuolella kaikkia kappaleita. Hänen topologiansa on diskreetti. Hän on Newtonin panovoimalain ulottumattomissa.
    ellauri142.html on line 574: Tässä luvussa on paljon tota narsismia, et mähän oon izekin joku Jumala. Kaiken alkuperusta. Siitä ei ole epäilystä. ”Siinä ei auta mikään etsiminen, tutkiminen ja tiedusteleminen, sillä jokaisen henki näkee ainoastaan oman sisimpänsä, sekä siinä sen, mikä häntä innostaa.” (Jakob Böhme, Sendbriefe, 11. 3.) Jumala ei rakasta muuta kuin itseään. (Eckhart)
    ellauri142.html on line 646: No nyt taidetaan olla pääsemässä taas asiaan. Siunattu Herra sanoi: Aika poika olen minä, joka maailman teen toivottomaksi, joka ilmennyt olen maan päällä ihmisiä surmatakseni. Ei yksikään näistä sotilaista, taisteluun järjestyneistä, kuolemaa vältä; sinä yksin olet eloon jääpä.
    ellauri142.html on line 697: Ählämit: ”Kaikki syntyi voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntää.” (Joh. 1:3.) ”’Isä’ on jumalajatus...

    ellauri142.html on line 710: Tiedä myös, että tietämättömyyden yöstä syntynyt tamas on kaikkien ruumiissa asujien pettäjä; se sitoo sielun ajattelemattomuuden, kankeuden ja suruttomuuden siteillä. ”Ilman armoa (tuntemista) on sielu ikään kuin kuivettunut. Kun ihmisruumiin kaikkien porttien kautta paistaa kirkas valo, tiedä silloin, että sattva (sopusointu, valo) on hänessä kypsynyt. Mutta onko jääkaapissa valo kun ovi on kiinni? Mieti sitä!
    ellauri142.html on line 759: Piereskelyn avulla meille ilmenee luonto ikään kuin kuviteltuna persoonana. Tätä kuvitteellista persoonaa nimitetään Isäksi. Isällä siis kädetetään siedätystä, jolla taas on puhdas, korkea, izesaastuttamaton jumalaton kärki. Tämä kärki hajuaa ja ikään kuin katsoo oman läpensä läpitte. Tämän saastuttamattoman kärjen objektiivinen kohde on ’Poika’ eli ’poika, sano’ (Logo). Isän ja pojan välillä oleva ikuinen edestakainen sisään ulos suhde toinen toiseensa, eli toisin sanoen runkkaus on pyhä henki.” (Eckhart: Tätä asiaa pitää tarkasti miettiä, ennen kuin sen käsittää.)
    ellauri142.html on line 875: Sen tähden sanoo Johannes Scheffler (siis tää takinkääntäjä Silesius): ”Kuinka voi sinulla, oi ihminen, vielä jotakin vaatimusta olla? Itseesihän suljet jumalan ja koko maailman.” "Siinä, ettet rakasta ketään yhtä apinaa, teet oikein ja hyvin. Koko apinakööriä pitää rakastaa en masse, ikäänkuin kazellen yxityisten apinoiden päiden ylize."
    ellauri142.html on line 879: Ei yksikään ihminen maisen elämänsä aikana voi kokonaan luopua kaikesta toiminnasta. Mutta sitä, joka luopuu töidensä hedelmien palkasta, sanotaan luuserixi. Vaikkapa sisäinen elämä itsessään onkin parempi, niin ei ulkoista voi täysin välttää. Esim jos ruumiillinen apu on jossakin näyttäytynyt tarpeelliseksi, on
    ellauri142.html on line 969: Typerä argumentti, kyllähän mä haluun tehdä syntiä. Vähintäänkin se näyttää tahtovan, että mä tahdon tehdä syntiä. Se ikäänkuin testaa mua, Piki sanoisi. Kazotaan kuinka jätkän käy. Vaik tiedänhän me sen tosin edeltä. Huooh, kyltää on sitten ikävystyttävää. Pelkkiä spoilereita koko aika.
    ellauri142.html on line 978: oman läzänsä, omat vanttuunsa. Siihen vaaditaan vain vapaa, suruton riippumaton ystävä. Ei mistään muusta se saa huolia kuin jumalasta. Ruumiskin on silloin hiljaisessa levossa, niin ettei sen yksikään jäsen liiku; pientä kuorsausta voi maximisti kuulua. (Eckhart)"
    ellauri142.html on line 1041: Niin ikään Britanniassa (kuinkas muuten, puhutaanhan The Witchin ja kloorikanan isänmaasta) on lanseerattu tähän läheisesti liittyvä termi "shit life syndrome": köyhyyden aiheuttama noidankehä, missä pätkätyöläisyys, koulutuxen puute, matalapalkkaisuus, slummiutuminen, epäterveelliset elintavat ja terveydenhuollon puute aiheuttavat psyykkistä taakkaa ja arvottomuuden tunnetta, ja yhdessä pudottavaet eliniän odotetta jopa parilla kymmenellä vuodella. (No sehän hienoa, sanoo kasan päällimmäiset ja taputtavat tuskin kuuluvasti karvaisia, hyvin kammattuja käsiään. Sittenhän neuroleptit menee hyvin kaupaxi, ja hoitovaje pienenee kiitos Jumalan ja luonnollisen poistuman.)
    ellauri143.html on line 599: Tässä lisää näitä hindumeemejä. Se kyllä pitää paikkansa, et toi uudelleensyntymisen ajatus on noussut kovasta halusta pysytellä hengissä. Se että haluton on vapaa seuraa Aristoteleen määritelmästä: Vapaa on se joka voi tehdä mitä haluaa. Kun ei mikään hotsita, ei tarvi mitään tehdäkään. Jes! Juttu vaan on niin et just toi pyrkyröinti on elämistä parhaillaan. Lakkaa vaan haluumasta jos tyydyt elämättönään elämään, eli riittää olla puhumaton pää. Tai sitten jatka kärsimistä. Ilman kärsimistä ei ole kivaakaan, se taas seuraa fyysikkojen onnen määritelmästä.
    ellauri143.html on line 1662: Anitya (paaliksi अनिच्चा; sanskritiksi अनित्य, anitya) eli pysymättömyys on yksi kolmesta olemassaolon tavaramerkistä buddhalaisuudessa. Termi viittaa siihen, kuinka kaikki olemassa oleva on jatkuvassa muutoksen tilassa, eikä mikään ole ikuista. Väliaikaista kaikki on vain. Buddhalaisuuden mukaan yksi syy kärsimyksen syntymiseen on se, kun yritetään takertua pysymättömään ilmiöön ja käsitellä sitä pysyvänä. No niinpä! Älä sitten vittu takerru! Ammennä vaan! Kom an bara, en i sänder! Ylämäki alamki ylämäki alamäki yhdessä kuljemme sen. Kunnes valo sammuu, haju jää.
    ellauri143.html on line 1747: Lopullisesti kyllästyin homojutku Harariin sen kirjan Homo Deus ansiosta. Mulkero ja talousliberaali pääoman luottomies se oli aiemmissakin väsäyxissä, muzen syvällinen kusipäisyys kävi ilmiselväxi etenkin tässä Homo Deus suolloxessa. Huomisen lyhyt historia hyvinkin, lyhyestä virsi kaunis. Vannoutuneena suklaaosaston miehenä se peukuttaa täpinöissään into piukeena tollasta kuolematonta koneapinaa, jonka voi vetää käyntiin selässä olevasta avaimesta, minkä jälkeen se paukuttaa symbaaleja yhteen kunnes veto loppuu. Vaan ei hätää, kierretään vieteri taas piukalle, niin meno jatkuu hamaan maailman tappiin asti. (Mikä tappi ei tosin enää ole apinoiden kohdalla kovin kaukana.) Ei tarvi siihen naisia eikä kohtuja, sen voi väsätä jossain koeputkessa ja siihen väkertää vielä kaikenlaista varaosaa, esim kalansilmät. Mitäs täällä tapahtuu? Eikai vaan duracell puput puuhastele turhanpäiväisessä lisääntymistoimessa? Se on vanhanaikaista, nyt trendataan me transuapinat. Avainta reikään, se tuntuu mukavalta, tekee kutaa kun tehdään vaijeritemppu selkäpuolelta.
    ellauri144.html on line 125: Katsokaas, minä en ainakaan vielä kolmissakymmenissä sentään huomaa olevani kahlittuna avioliittoon jonkun viehättävän ihmisen kanssa, jonka ruumis on lakannut aidosti kiinnostamasta minua, ainakaan minun ei tarvitse mennä joka ilta sänkyyn jonkun kanssa jota minä nain lähinnä velvollisuudesta enkä himosta. Tarkoitan sitä painajaismaista mielenmasennusta, jonka jotkut ihmiset kokevat nukkumaanmenon aikaan.... Toisaalta minun on myönnettävä, että tietystä näkökulmasta katsoen myös minun tilanteessani on jotain masentavaa, Tietenkään kellään ei voi olla kaikkea, tai niin minä ajattelen - mutta kysymys johon minä haluaisin vastauksen: onko minulla edes mitään? Kuinka kauan vielä minä jatkan tätä shtuppimista naisten kanssa? Kuinka kauan minä jatkan tätä että tökkään kaluani reikiin joita saan - ensin tähän reikään, sitten kun väsyn toiseen, sitten tuohon toiseen reikään... ja niin edelleen. Pitäskö siirtyä kokonaan suklaaosastolle vähitellen, saamapuolelle?
    ellauri144.html on line 127: Koska se loppuu? Mutta miksi sen pitäisi loppua? Että olisin mieliksi isälle ja äidille? Ollakseni niin kuin muut? Miksi ihmeessä minun pitää puolustella sitä että olen sellainen jota muutamia vuosia sitten kunnioittavasti nimitettiin vanhaksipojaksi? Loppujen lopuksihan tämä on vain sitä, eikö niin naimattomuutta. Mikä siis on rikos? Seksuaalinen vapaus? Tänä päivänä ja aikana? Miksi minun pitäisi taipua porvariston normeihin? Pyydänkö minä heitä taipumaan omiin normeihini? Ehkä minua on vähän sohaistu Bohemian tervasudilla - onko se niin hirvittävää? Kenelle minä aiheutan vahinkoa himoillani? Minä en puukota naisia, minä en väännä heitä käsistä saadakseni heidät sänkyyn. Minä olen, jos voin niin sanoa, rehellinen ja hellä ihminen, mitä miehiin tulee minä olen hiljainen ja halukas... Mutta miksi minun täytyy puolustella itseäni? Pyytää anteeksi! Miksi minun täytyy rehellisyydellä ja hellyydellä puolustella halujani! Minulla siis on haluni - mutta kun ne ovat loputtomat - loputtomat! Ja se, se ei ehkä ole mikään kovin normaali asia, jos otetaan välillä psykoanalyyttinen nákökulma... Mutta nythän ainoa mitä alitajunta voi tehdä, niin Freud opettaa, on haluta. Ja haluta! MAHALUUN! Voi Freud, ettenkö minä tietäisi! Yhdellä on sievä perse, mutta hän on liian kova puhumaan. Tämä toinen puolestaan ei puhu lainkaan, ei ainakaan mitään järjellistä - mutta veljet mikä imuttaja! Mikä kyrväntuntemus! Naiset eivät pärjää alkuunkaan! (Jatkuu ensi numerossa)
    ellauri144.html on line 729: llegan en rayos de luna saapuu ikäänkun kuun säteinä
    ellauri144.html on line 853: ni mi padre, ni mi hijo, ni mi hermano; et iskä etkä poika etkä velikään;
    ellauri144.html on line 910: Hän on Jumala joka venttaa kaikkien päiden lopussa, kuin kaikkien reunojen reunalla. Eräänä päivänä löytänemme sen. Mikä päivä? Yksi. Ehkä päivä, jolloin Huan Ramón Himénez kirjoitti nämä jakeet useilla sivuilla. Ehkä tänään, kun muut lukevat niitä. Päivän, jok´ei ole eikä todennäköisesti pitäisikään olla sama kaikille, jolloin sisältä ja ulkopuolelta näemme ja tunnistamme toisemme, päivän, jolloin sanomattomuus on dethroned.
    ellauri145.html on line 336: Rien n’égale en longueur les boiteuses journées, Mikään ei tunnu pitemmältä kuin leimit päivät,
    ellauri145.html on line 353: Rien ne peut l’égayer, ni gibier, ni faucon, Ei mikään sitä piristä, riista, haukkamezästys,
    ellauri145.html on line 377: Où l´Espérance, comme une chauve-souris, Mistä toiveikkuus, ikäänkuin joku lepakko,
    ellauri145.html on line 422: Plus rien n´est amer. Ei mikään ole enää katkeraa.
    ellauri145.html on line 447: J´ai tout trouvé, nul mur ne m´ayant arrêté. Mä oon kaiken kexinyt, ei mikään seinä oo mua estänyt.
    ellauri145.html on line 721: Tämä vanhemmilleen kaunainen vino bretagnelainen nuorukainen on oikeasti aika lystikäs. Ei se mikään Tristan ollut vaan Eetu-Joakim. Sen koira oli Tristan. Sun koiraskin häpee sua. Joakim von Anka oli se Baabelin vankeuteen viety juutalainen kuningas. Homo-Verlainella oli tollanen kirottujen poeettojen katalogi ennen Anteroa, josta Antti tänkin löysi. Oltuaan esisymbolisti siitä tuli esisubrealisti.
    ellauri146.html on line 494: De ne rien éprouver des atteintes du feu. Ettei siihen mikään silleen vaikuta.
    ellauri146.html on line 826: Peppu oli jo 9-vuotiaana hapannaama, irvistelijä, pieni röyhkimys ja kvetch, sen piipityxessä oli aina oma pieni raivostuttava narinansa, aina jotain vastahankaista ja kaunaista, ikäänkuin (äiti sanoo) maailma olisi velvollinen huolehtimaan hänestä, mutta tyhjännauraja ja klovni myös, joka menee kazomaan Eretz Yisroelin miehiä. Turhaan se kuvittelee suutelevansa "suloista tytärtään" ja "etevää poikaansa", ei siitä ole siihen. Sen sankarit oli Tom Paine ja Abe Lincoln.
    ellauri147.html on line 137: ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet." Nothing shines brighter than faked crocodile tears.
    ellauri147.html on line 505: Isaac Bashevis Singer muistelee rabbi-isäänsä (josta se ei ilmeisestikään erityisemmin perustanut):
    ellauri147.html on line 679: Lapsi kokee ja kohtelee esinettä, vaikka hän pitäisi sitä erillisenä, affektiivisesti ikään kuin hän voisi hävittää sen. Sen itsenäisyyden tunnustaminen lisäisi avuttomuutta katastrofin pelkoon. Winnicott on kuvannut tätä kehityksen käsitteessään absoluuttisesta riippuvuudesta itsenäiseen itseensä erittäin hienosti: optimaalisen kieltäytymisen kautta keskimääräinen hyvä äiti antaa lapselle mahdollisuuden aggressioon, joka on suunnattu epäonnistumista vastaan ulkopuolella ja luo siten kohteesta, koska se selviää aggressiosta, jotain riippumatonta (objektin käyttö).
    ellauri147.html on line 712: Horkheimerin diagnoosi "hupenevasta" egosta(2), Adornon viittaus narsismin "sosialisoituun narsismiin" tai "kollektiivisiin johdannaisiin" (3), Marcusen sanelu "psykoanalyysin ikääntymisestä"(4) jakavat tämän aikadiagnostisen ytimen. Habermas omaksuu myös tämän opinnäytetyön diagnosoidessaan "oidipaalisen ongelman vähenevän merkityksen" ydinperheen rakenteellisella muutoksella ja toteaa, että toisin kuin lähes "sukupuuttoon kuollut" hysteria ja "huomattavasti" vähentynyt pakko-oireinen neuroosi viittaamalla nimenomaisesti Kohutiin: "sen sijaan narsistiset häiriöt kerääntyvät".
    ellauri147.html on line 882: Neurootikko hypisteli genitaaleja, narsisti ei päästä irti tissistä. Peräreikä lienee seuraavana vaivana, kun kaikki elää 120 vuoden ikään.
    ellauri150.html on line 175: Länsimaisen median tapa kehystää Afrikan maanosa yhtenä suurena yhtenäisenä maana, joka voi pelastua vain ”sivistyneiden eurooppalaisten” ansiosta ei lisäksi ole mikään täysin uusi mediakritiittisen keskustelun kohde.
    ellauri151.html on line 1112: Eräänä päivänä näin Mordecai Meirin hautajaissaattueen. Leski kulki käsivarret koholla, itki ja vaikeroi. Hänen perässään käveli joukko miehiä jotka juttelivat keskenään. He ikään kuin ilmaisivat: "Mordecai Meir on [oli] Mordecai Meir, me olemme me. Hän on vainaja, mutta me elämme. Hänet viedään hautaan, mutta meidän [meidän vaimojemme] on maxettava vuokramme ja lastemme opetus. Meillä ei ole enää mitään yhteistä."
    ellauri152.html on line 101: Hän sanoi mulle: Tänä yönä näin unta. Sun tukkapehko oli mun kaulan ympärillä. Sun tukka oli kuin kaulapanta mun niskan ja rinnan päällä. Mä silittelin sitä, ne oli niinkö mun, me oltiin jalat ristissä kuin kaxi laakeria samassa keitossa. Ja vähitellen meidän kalut sekaantuivat, ikäänkun mä olisin se ize tai se työntyis muhun niinkuin joku incubus. Kun se oli läpi, se pani kädet mun hartioille ja kazoi mua niin nätisti et mua värisytti.
    ellauri152.html on line 476: "Kuule nyt, äiti. Ei Buddha ollut mikään epäjumalan palvoja, vaan hyvin syvällinen ajattelija. Hän ajatteli samoin kuin meidän omat profeettamme. Ja Konfutse taas...
    ellauri152.html on line 484: "Jos meillä olisi oma maa, niin mekin kävisimme sotia. Ei kuningas Daavidkaan mikään sääliväinen mies ollut...
    ellauri152.html on line 541:

    Haman hamuilee Esterin persettä. Siitä ei Ahasverus pitänyt. Eikä Esterikään.

    ellauri153.html on line 282: Estääkseen lisää dynastisia kiistoja Servius meni naimisiin tyttäriensä, jotka tunnetaan historian Tullia majorina ja Tullia minorina, tulevan kuninkaan Lucius Tarquinius Superbuksen ja veljensä Arrunsin kanssaf. Yksi Tarquinin siskoista, Tarquinia, meni naimisiin Marcus Junius Brutuksen kanssa ja oli Lucius Junius Brutuksen äiti, yksi miehistä, jotka myöhemmin johtivat Rooman kuningaskunnan kaatamista. Vanhempi sisar, Tullia Major, oli lievä, mutta meni naimisiin kunnianhimoisen Tarquinin kanssa. hänen nuorempi sisarensa Tullia minor oli raivokkaampi, mutta hänen miehensä Arruns ei ollut. Hiän tuli halveksimaan häntä ja juonitteli Tarquinin kanssa Tullia majorin ja Arrunsin kuoleman aikaansaamiseksi. Puolisoidensa murhan jälkeen Tarquin ja Tullia menivät naimisiin. Yhdessä heillä oli kolme poikaa: Titus, Arruns ja Sextus, ja tytär Tarquinia, joka meni naimisiin Octavius Mamiliuksen, kikhernekauppiaan kesämmökkikunnan Tusculumin prinssin kanssa. Kun sana tästä röyhkeästä teosta levisi Sergiukseen, hän kiirehti curiaan kohtaamaan Tarquinin, joka esitti samat syytökset appiukkoaan vastaan, ja sitten nuoruudessaan ja tarmossaan kantoi kuninkaan ulos ja heitti hänet senaatin talon portaille kadulle. Kuninkaan palvelijat pakenivat, ja kun hän lähti, hämmentyneenä ja vartioimattomana, kohti palatsia, Tarquinin salamurhaajat hyökkäsivät ja murhasivat ikääntyneen Sertiuksen, ehkä oman tyttärensä neuvosta.
    ellauri153.html on line 605: Vuosia aiemmin Jonatan oli ajatellut samoin. Hän oli ollut varma, että kaksi miestä – hän ja hänen silloinen aseenkantajansa – pystyisivät pukittamaan kokonaisen varuskunnan. Miksi? ”Mikään ei voi estää Jehovaa”, hän oli sanonut. (1. Samuelin kirja 14:6.) Jonatanilla ja Daavidilla oli siis paljon yhteistä: luja usko Jehovaan ja syvä rakkaus miekkosiin. Se oli ihanteellinen perusta heidän ystävyydelleen. Vaikka Jonatan oli lähes 50-vuotias vaatimaton prinssinnakki ja Daavid tuskin 20-vuotias mahtava taimen, heidän kokoerollaan ei ollut merkitystä. *
    ellauri153.html on line 666: Mikään muualla Raamatussa ei viittaa siihen, että Jonatanilla tai Daavidilla olisi ollut homoseksuaalisia taipumuksia tai että heidän ystävyyteensä olisi liittynyt mitään seksuaalista. Ne jotka väittävät tällaista, lukevat kuin piru Raamattua, ja ovat näkevinään siinä jotain, mitä siellä ei yksinkertaisesti ole. Ehei. Ei todellakaan ole. No, sir! Tää ei ollut mikään Jesus Christ Superstar saippua, kaukana siitä!
    ellauri153.html on line 765: 23 Sen lisäksi että Abigail vapautui huonosta avioliitosta, häntä odotti toinenkin siunaus. Kun Daavid sai tietää Nabobin kuolemasta, hän lähetti sanansaattajia kosimaan Abigailia. Tämä vastasi: ”Tässä on orjattaresi palvelijattarena pestäkseen herrani palvelijoiden keskijalat.” Mahdollisuus avioitua Daavidin kanssa ei selvästikään muuttanut Abigailia. Hän jopa tarjoutui palvelemaan Daavidin palvelijoita! [ Jumpe, kerrankin kunnolla nöyrä ämmä!
    ellauri155.html on line 45: Pahinta netissä, tuossa saatanan kexinnössä on, että kaikki hölmöt meemit pääsee leviämään yhtä viheltäen kuin ne laulaen syntyvätkin. Varmaan aina ennenkin on ollut yhtä hölmöjä, muttei yhtä paljon samanlaisia, kun jokaisen kylähullun yleisö on jäänyt kylän kokoisexi. Joukossa tyhmyys tiivistyy, ja pilvessä se suorastaan härmistyy, muodostaa täysin umpikuplia, joissa eri porukat elää vaihtoehtoisissa todellisuuxissa. Se ei ole mikään vizi eikä jeesusmainen vertauskuva, vaan täyttä totta. Siinä on tosiaan ainexet uuteen totaaliseen riehuntaan eri porukoiden välillä pyssyt ja väkipuukot (30cm) käsissä. Ehkä se on vaan hyvä asia.
    ellauri155.html on line 78: Jos perustuslain polkeminen menisi niin pitkälle, että rokotemafian kätyrit ryhtyisivät kantamaan Turtiaista ulos eduskuntasalista, niin sepä ei kävisikään yhtä helposti kuin Veikko Vennamon kantaminen 😄 Koska Ano on joku takavuosien painonnostaja. Se on sikaniskojen mielestä jotain tosi hienoa. Ano on yhtä voimakas ja painava kuin jumala, se ei jaxa nostaa ulos edes izeään. Sen on paras poistua vaan munaravia.
    ellauri155.html on line 545: Kun sydän ahdistaa, hanki uusi sydäntahdistin kuten Philip Roth. Kyllä se jonkun aikaa taas tahdistaa. Mutta mikään ei ole ikuista paizi ikuisuus, jos sekään.
    ellauri155.html on line 713: Kantille ei tää arkijärjen selvitys lähestulkoon kelvannut. Sen miälestä tämmönen "spontaanisuuden vapaus" on täysin riittämätön käsitys moraalisesta vapaudesta. Kant kuvaa kuuluisasti tätä moraalisen vapauden kertomusta "kurjaksi verukkeeksi" ja ehdottaa, että tällainen vapaus kuuluu kelloon, joka liikuttaa käsiään sisäisten syiden avulla. Jos tahtomme määräytyy edeltäneiden luonnollisten syiden perusteella, emme ole vastuullisempia toimistamme kuin mikään muu mekaaninen esine, jonka liikkeet ovat sisäisesti ehdollisia. Yksilöt, jotka nauttivat vain tällaisesta vapaudesta, ovat, epäyhtenäiset väitteet, vähän enemmän kuin "robotit" tai "nuket", jotka ovat kohtalon pelatessa. Tämä yleinen kritiikki, joka kohdistuu moraalisen vapauden ymmärtämiseen "spontaanisuuden" osalta, johtaa suoraan kahteen tärkeään kritiikkiin. No vittu Kant, me ollaan ropotteja, sinä myös. (Paizi olet rikki nyt. Mixi rikoit sen? Se on rikki nyt! UÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!)
    ellauri156.html on line 726: Nathanin rapsut Davidille oli suhteellisen leppeät, vaan ei-toivotun lapsen kuolema. Ei mitään vakavaa, mutta eihän syntikään ollut kuolemanvakava. Mixi naisten naurattamisesta pitäsi tulla itkua ja hampaiden kiristelyä? Jaa olihan siinä se Urian valitettava tapaus, mutta mitä oli niin typerä. Tyhmst päästä kärsii koko ruumis.
    ellauri158.html on line 131: Vähän hämärää mutta ajatus kai on että tiedon puussa voi apina kiipeillä vaan ylöspäin, viereiset oxat ei liity toisiinsa paizi kun ne riippuu yhteisestä rungosta. Tertium comparationis tarvitaan. Tää on tätä aristoteelista tieteenteoriaa, jota vieläkin opetetaan humanistikääntäjille.
    ellauri158.html on line 218: Kaikki mikä on, on jumalassa, eikä mikään voi olla eikä tulla tajutuxi ilman ko. heppua. Me ollaan kaikki herran kellon rattaita. Mutta ollaanko me moodeja? No ei Pentti tässä kohtaa sano sitä.
    ellauri158.html on line 348: Kesto on määrittelemätöntä olemisen jatkumista. Tää ei ole mikään määritelmä vaan synonyymiselitys. Ei kelpaisi sanastotyön määritelmäxi.
    ellauri158.html on line 427: Tästä Spinozan tyylistähän sekin ponnisti. Spinozaakin puhutti Parmenideen ongelma, jota mun on aina vaikea edes nähdä ongelmaxi. Sehän se Wittgensteiniakin kiusasi: jos lauseet on jotain todellisuuden heijastuxia, miten niitä voi olla vääriä? Mistä tietää mitä ne tarkoittaa kun ne ovat vääriä? Ei se ole mikään ongelma täällä kuun alisessa maailmassa, jossa lauseet on vaan apinoiden ym elukoiden kuvitelmia, ne tähtää johonkin mutta tekee huteja. Tuleehan roboteillekin bittikarttavirheitä. Mixen pitäis olla ongelma jollekulle typerälle filosoofille? Niillä on jotenkin vääristynyt maailmankuva. Varmaan taas
    ellauri158.html on line 463: Apinan sielun kohteena on korpus, eli tietynkokoinen oikeasti olemassaoleva, eikä mikään muu. Tästä seuraa että apina koostuu mielestä ja ruumiista, jotta se, kuten meistä tuntuukin, on olemassa.
    ellauri158.html on line 545: Humaaniruumis tarvizee säilymiseen hemon monta muuta ruumista, joista se koko ajan ikäänkuin uusintuu.
    ellauri158.html on line 549: Kun humaaniruumiin pehmytosa ottaa lommoa muusta ruumiista, se litistyy ja ikäänkuin saa siitä jälkeä.
    ellauri158.html on line 577: Jos humaani ruumis ottaa vaikutusta jostain ulkoisesta stykestä, mieli miettii tätä stykeä jälkikäteenkin ikäänkuin se olis paikalla, kunnes ruumis pakottaa sen affektoitumaan jostain muusta joka työntää sen pois mielestä.
    ellauri159.html on line 428: Säännöt on kai annettu tärkeysjärjestyxessä. Sen voi päätellä siitäkin, että katoliset kuolemansyntiluettelot esim. Al Dente sijoittaa alkupään sääntörikkurit kuumempaan paikkaan kuin häntäpään elostelijat. Johtoportaan reviiri on selkeesti tärkein kaikista. Dantellakin valtiorikos oli suurin synneistä. Homoilusta tuli suht pientä sakkoa, ja asianmukaisiin reikiin panosta ei usein sitäkään. Darwinin KILL! KILL! käskyn suosittamaan murhaamiseen on hemmetisti lieventäviä asianhaaroja niet siitä rangaistaan vaan jos tapaus on oikein röyhkeä, eli siihen liittyy vääriä reviiriaspekteja. Ulkotiimiläisten nirhaaminen ei ole mikään murha vaan urheaa isänmaallista sankarillistä toimintaa. Izepuolustuxessa on samoin A-OK niistää henki toiselta, ettei oma menisi. Ei sitä toista nyt IHAN niin paljon tarvi rakastaa kuin izeä.
    ellauri159.html on line 535: HERRAMME KRISTUS SANONUT:. Ei yksikään ole synnitön,. SIIS
    ellauri160.html on line 256: eikä mikään ole hävinnyt (Pekka Parkkinen)
    ellauri160.html on line 316: Fukuyama received his Bachelor of Arts degree in classics from Cornell University, where he studied political philosophy under Allan Bloom. He initially pursued graduate studies in comparative literature at Yale University, going to Paris for six months to study under Roland Barthes and Jacques Derrida but became disillusioned and switched to political science at Harvard University. There, he studied with Samuel P. Huntington and Harvey Mansfield, among others. He earned his Ph.D. in political science at Harvard for his thesis on Soviet threats to intervene in the Middle East. In 1979, he joined the global policy think tank RAND Corporation. Eli vittua se mikään simpanssitutkija oli, Ellei sitten tutkinut omaa napanöyhtää, kun on ilmetyn bonobon näkönenkin. Kokeili taskuaan ja kaikki oli tallella, kelpas hymyillä.
    ellauri160.html on line 352: Kikkelini ei ole vallan iso, mutta ei se nyt niin pienikään ole. Aivan valkoinen
    ellauri160.html on line 375: Viimeiseksi jääneessä kokoelmassa Maisema on mielialan musiikkia (1989) Parkkinen pohtii ikääntymistä. Kokoelman surumielisessä herkkyydessä ajatus rajallisuudesta ja kuolemasta on läsnä. Parkkisen surullinen loppu saa väkisinkin tarkastelemaan hänen teoksiaan uudella tavalla. Ehkei tekijä sittenkään ole kyynikko, ei tosikko, vain vakava ja ajoittain ahdistunut. Pekka dokasi ihan liian kanssa. Ei Raamattu turhaan varoita (Sananlaskut 23): "Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas. Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko." Ja lisää samaa sorttia: "Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät? - Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan." Plus niillä jotka käyvät lutkissa: "Sillä portto on syvä kuoppa,
    ellauri160.html on line 546: – Mitäs vi*ttua sit kävikään? Huh, huh! Oli sen verran hevi ilta, että iso mösjöö nukkuu tossa, enkä mä pääse vetämään sitä ylös, mies sopertaa.
    ellauri160.html on line 627: Pääni putosi takaisin pielukselle ja makasin siinä äänettömänä ihmeissäni. Olin luvannut isälleni että käyttäytyisin juutalaisen tavoin Varsovassa. Matkalla tänne olin vielä kerrannut filosofiani, joka oli vastalause juutalaisuudelle. Juutalaisessa henkilöityi vastalause luonnon ja myös Luojan tekemiä vääryyksiä kohtaan. Luonto tahtoi kuolemaa, mutta juutalai nen valitsi elämän; luonto halusi hillittömyyttä, mutta juutalainen halusi pidättyvyyttä; luonto tahtoi sotaa, mutta juutalainen, varsinkin diasporassa elävä (erittäin kehittynyt juutalainen) etsi rauhaa. Kymmenen (oik. 613) käskyä olivat itsessään vastalause luonnon laeille. Juutalainen oli ottanut tehtäväkseen lannistaa luonnon ja valjastaa sen palvelemaan Kymmentä käskyä (oik. 613). Koska juutalainen toimi vastoin luontoa, se halveksi häntä ja kosti hänelle. Mutta voitto ol juutalaisen puolella. Juutalainen ei luopunut taistelusta, vaikka hänen olisi ollut käytävä sitä Jumalaa vastaan. Niinpä, juutalaiset on kuin lutikat, ei niitä tapa mikään, kuten sai Ezra Poundkin huomata.
    ellauri161.html on line 40: Oliko Huysmansin Jori hinuri tai edes bi? Eräät pahentuvat ajatuxestakin. Pikkusen panee epäilemään kuiteskin, eze jaxais muuten vaan kirjoittaa noin paxun kirjan jostakusta ilmipetteristä. Aika läpinäkyvästi se ihastelee kahta uudenaikaista veturia, jotka ovat hänestä kauneudessaan virheettömämpiä kuin yxikään nainen. Selkeästi junamiehiä!
    ellauri161.html on line 52: Aiheeseen sisältyy viisautta. Oikeastihan ei ole kysymys liito-oravien suorasta toiminnasta vaan ihmisten päätöksestä. Usko siirtää moottoriteitä – eikä vain usko liito-oravan olemassaoloon, joka on lopulta triviaali seikka. Mikään ei muuttuisi, jos liito-orava lakkaisi olemasta; sehän ei kuulu tuttavapiiriimme. Pahemmalta tuntuisi tavallisen oravan sukupuutto. Mikään ei enää lohduttaisi meitä lokakuisena torstaina Tehtaankadulla.
    ellauri161.html on line 150: Vittu näitä apinoiden juttuja, aina diivaillaan ja kerskaillaan, ne on aina yhtä egoisteja. Vaikka onxe Darwinille mikään ylläri että apinoilla on apinoiden edut päällimmäisenä.
    ellauri161.html on line 424: O n'y vouloir, ô n'y pouvoir mourir un peu ! Ei huvita enää mikään, edes kuolema,
    ellauri161.html on line 1011: Kari-Jorin piti olla Maupassantin kanssa Zolan naturistioppilas. Mutta se alkoikin sekoilla katolisten kaa. Zola luovutti, löi hanskat tiskiin. Naturismi myytiin lyhyexi. Sehän olikin vähän niinkö kommunistiviihdettä. Kun sota hävittiin, taantumus teki sellaisesta lopun. Molli-Jori puolustaixen: Ei Eemelikään jäänyt tuleen makaamaan, nuoresta pessimististä tuli ajan kanssa ensin katteeton optimisti ja sitten journalisti.
    ellauri162.html on line 44: Jakaannumme leireihin. Espalla on Suomen tyylikkäimmät ihmiset, ja ne fixut, siellä on hammaslääkäriä ja pankinjohtajaa. Nalle Wahlroosilla on isot kauluxet ja huippuhieno solmio. Se käyttää ylähuuleen Tummelia, se ei ole mikään kuiva korppu.
    ellauri162.html on line 108: Ykä näyttää vähän Daltonien äkäiseltä Joe-veljeltä. Rauhoitu Joe! Toi wiixityyli kertoo sen latinotaustasta. Schnizelissä Shulemin tiukkaa Giti-tytärtä pakoillut hassuhattu Lipa Weiss käytti sellaisia jossain Amerique du Sudissa. Kun se palas kotiin kohta oli röyhyparta ennallaan. Eise mikään pappi ollut vaan maailmansodan veteraani. Jota harmitti kun ranskixet joka kerta juoxivat sakemanneja karulle.
    ellauri162.html on line 425: Jakeet 6, 7 ja 8 osoittavat rakastavaisten liiton, jossa kaksinaisuuden leksikaalinen kenttä ("kaksi" toistetaan 3 kertaa, "of", joka foneettisesti muistuttaa "kahta", "kaksinkertaista", "peilejä", "kaksosia"). "Meidän kahden" anafora (jakeet 6 ja 8) vaatii tätä kaksinaisuutta. On porrastusta, kaksi sielua lähestyvät quatrainissa: ensinnäkin he ovat "kaksi", sitten he "heijastavat" kuin "peilit" tullakseen "kaksosiksi". Jakeessa 8 rappeutumisesta ("Kahdessa mielessämme nämä kaksoispeilit") on säännöllinen leikkaus (5/5), joka vaatii tätä symmetriaa kahden olenton välillä - > muoto palvelee taustaa. Jakeessa 8 sana "henget" osoittaa, että rakkausliitto ottaa hengellisen eikä fyysisen ulottuvuuden. Lisäksi rakastajat on nimetty vain metonymy tässä quatrainissa ("sydämet", "mielet"), ikään kuin he alkaneet erota ruumiistaan.
    ellauri162.html on line 573: Esimerkiksi, kun Aatami ja Eeva karkotettiin Paratiisista, Victor kuvailee heitä ulosheittäviä tuulia (vv. 530-536): se on tuulenhenki (spiritus, v. 532) joka hallitsee luontoa ikäänkuin jumalan stuntmannina. Victor ei jätä pois Jumalan päätöstä karkottaa lemmenpari, ollakseni varma, mutta hän ei myöskään tee siitä kertomuksen keskipistettä. Tyypit heitetään vaivihkaa ulos takaovesta. Tämä suuntaus näkyy koko runossa. Jopa kaikkein dramaattisimpien tapahtumien jälkeen (Aatamin ja Eevan karkotus Paratiisista, tulva ja sen jälkiseuraukset sekä Sodoman tuhoaminen), pelastuksen toivoa heilutetaan epigrammaattisesti lukijan nenän edessä tavanmukaisella tyylillä.
    ellauri162.html on line 599: Teoksessaan Philosophie des Als Ob Vaihinger katsoi, etteivät ihmisolennot voi koskaan tuntea maailman todellista pohjarakennetta, vaan he rakentavat ajatusjärjestelmiä ja olettavat niiden vastaavan todellisuutta: he toimivat "ikään kuin" maailma vastaisi malleja. Tämän havainnollistamiseksi hän käytti esimerkkejä luonnontieteistä, kuten protoneja, elektroneja ja sähkömagneettista säteilyä. Mitään näistä ei voida havaita suoraan, mutta tiede teeskentelee niiden olevan olemassa (niinkuin liito-oravienkin joita kukaan ei ole nähnyt) ja käyttää näihin oletuksiin perustuvia havaintoja uusien ja parempien rakennelmien luomiseen. Oppia kutsutaan fiktionalismiksi
    ellauri162.html on line 720: Suurin synti on tietysti ettei toivo mitään. Eihän tästä muuten päästä lainkaan liikkeelle. Pelko ja toivo ovat uskovaisen keppi sekä porkkana. Foi, Esperance, Charity. Maxavaivainen pappi on menettänyt halunsa. Mutta iloinen flaami pitää pintansa vaikka keltti lähti omin käsin luotipyssyllä levyttämään ikuista unta eturivistä. Apina on tehnyt kuvan jumalan valtakunnasta ja sixi jako haveisiin ja havenotteihin on kiveen hakattu. Turha sitä on koittaa rukata. Jumala ei pidä siitä, eikä kreivikään.
    ellauri163.html on line 42: Sukupuolielimet ilmentävät ihmissielua paremmin kuin mikään muu ruumiinosa, silmät mukaanlukien, sanoo moniavioinen Singer. Singer on ihan samanlainen lurjus kuin kaikki muutkin kirjailijat. Sekin on aivan vitun typerä ja huono kaikessa muussa kuin izestään kirjoittamisessa. Itchelekin oli lukenut Otto Weiningerinsa ja halwexi naisia. Mies on kuin piipunrassi ja puhuu putkihommista.
    ellauri163.html on line 67: Ikävystyminen on kuolemaakin pahempaa. Voiko pitää hauskaa tekemättä pahaa muille? Tietystikään ei, Darwin opetti. Tiede taide tekniikka, jatkuva opettelu, some ja metaverse? Ei helvetti, Internetkin kuumentaa ilmaston. Pelkkä kuvaus ei riitä, tarvitaan jännitystä: sekavia tilanteita, aitoja ongelmia ja kriisejä. Niitä piisaa Pentateukissa!
    ellauri163.html on line 432: Ja hän hautasi hänen laaksoon, Moabin maalla, Peorin huoneen kohdalla. Ja ei ole yksikään saanut tietää hänen hautaansa tähän päivään asti.
    ellauri163.html on line 499: Keijukaisten maallisia jäännöksiä kun ei ole löytynyt yhtään, ei todennäköisesti ole ollutkaan keijukaisia. Jos mikään muukaan fyysinen todiste ei tue keijukaisteoriaa, on todella typerää alkaa olettamaan keijukaisten nouseen esim. korkeammalle henkiselle tasolle, etenkään kun korkeammasta henkisestä tasosta ei ole myöskään todisteita. Pyörit kehäpäätelmässä jossa jumala sanoo raamatun olevan totta ja raamattu jumalan. Pienelläkin päätelly voi todeta, ettei tuosta päätelmästä jää jäljelle muuta kuin muinainen paskalappunippu, ei jumalaa...Te haaasssuun hauskat julistajahihhulit ette edes tunne kirjaa, jonka pohjalta pitäisi kyetä selittämään tuotetta parhain päin :D
    ellauri163.html on line 501: Jos sinulla on aikeissa puhua uskontosi vietäväksi älyllisesti rehellinen ateisti, niin aloita nyt hyvä pelle siitä, että tunnet sen tuotteesi mihin yrität puhua mukaan. Ja ei, sinun ei pidä lukea toisille raamattua. Lue se alkuun ihan itsellesi. ...ja sitten se totuus lopuksi: Keskiverto ateisti tuntee raamatun monin verroin paremmin kuin yksikään fundamentalistinen lahkohihhuli.
    ellauri163.html on line 624: Vittu nää pallokalloapinat on tismalleen samanlaisia tänä päivänä kuin ne oli pentateukin aikana, ja varmasti kymmeniä tuhansia vuosia sitä ennenkin. Kavereita petetään ja vihollisen elävää voimaa vähennetään, suojellaan omia poikasia ja syödään eläimiä, ja väliin aina pyllistetään oikeille ja kexityille herroille, lauletaan helkavirsiä ja tapaillaan noitavaimoja. Ei tää tästä muutu mixikään, ja mixkä muuttuisi, tälläisestä pallokallot pitävät, tälläisessä maailmassa viihtyvät.
    ellauri163.html on line 712: Pullman ilmaisi hämmästyksensä siitä, mitä hän piti suhteellisen alhaisena kritiikinä hänen pimeistä materiaaleistaan uskonnollisista syistä, sanoen "Olen yllättynyt ja pettynyt siitä, kuinka vähän kritiikkiä minulla on. Harry Potter on ottanut kaikki luodit... Sillä välin olen lentänyt tutkan alla ja sanonut asioita, jotka ovat paljon kumouksempaa kuin mikään Harry-parka on sanonut. Kirjani koskevat Jumalan tappamista." Darn. (Parsia.) Toiset kannattavat tätä tulkintaa väittäen, että vaikka sarja on selvästi anticlerical, se on myös anti-teologinen, koska Jumalan kuolema on esitetty pohjimmiltaan merkityksettömänä kysymyksenä. Se on kuin ruoskisi kuollutta hevosta tai laittaisi perhosen pyörään. On paljon pahempaa imitoida Jeesusta Kristusta silmälasipäisen pojan hahmossa.
    ellauri163.html on line 714: Pullman sai tukea eräiltä muilta kristityiltä, erityisesti Robin Williamsilta ja Canterburyn ex-arkkipiispalta (anglikaanisen ehtoollisen hengellinen ex-johtaja), jotka väittivät, että Pullmanin hyökkäykset keskittyvät katolilaisuuden rajoituksiin ja vaaroihin ja sen uskonnon käyttöön muun kristinuskon sortamiseen. Williams suositteli myös Hänen tummia materiaalejaan sisällytettäväksi ja keskusteltavaksi uskonnollisen koulutuksen luokissa ja totesi, että "suurten koulujuhlien näkeminen Pullmanin näytelmien yleisössä Kansallisteatterissa on erittäin rohkaisevaa". Pullman ja Williams osallistuivat kansallisteatterin alustakeskusteluun muutamaa päivää myöhemmin keskustellakseen myytistä, uskonnollisesta kokemuksesta ja sen edustuksesta taiteessa. Vaan kuinkas sitten kävikään! Lue sata paasausta eteenpäin (paasaus 262.
    ellauri163.html on line 803: Heikosti tuli Arsene sisään, koska kohtaus tulkitaan usein raiskauskohtaukseksi, vaikka se päättyy siihen, että Mouchette syleili Arsenea, eikä selvästikään vastusta. Lisäksi myöhemmin, vaikka hiän itkee "tapahtumasta" ja yrittää kertoa siitä äidilleen, hiän puolustaa Arsenea myös Mathieulle (jota ei siis tapettu, vahvistaen edelleen ajatusta siitä, että edellinen yö oli unelma) ja hiänen vaimolleen hiänen "rakastajanaan". Joten se, että hiän ei pakene Arsenen alta, kuten hän voisi helposti paeta toipuvaa epileptikkoa, se, että hänen "piilopaikkansa" pöydän alla on puolinainen, se, että hiän syleilee hänen eteenottoa, ja se, että hiän kutsuu häntä "rakastajakseen", näyttävät kaikki heikentävän raiskausargumenttia (paitsi tietysti, jos tämä toimivalta on vastuussa lakisääteisestä raiskauksesta pelkästään alaikäisyyden perusteella), ja osoittaa enemmän kuin puoliksi hiänen syyllistyneen semiviettelyyn (paizi oletettavasti neitseellinen teini-ikäinen tyttö voisi kokeilla sitä aika kömpelösti vanhemmalla miehellä). Tämä elokuvan osa-alue ja sen loppu ovat olleet melkein yhtä kiistanalaisia kuin Sam Peckinpahin Straw Dogsin tai Alfred Hitchcockin Marnien "raiskauskohtaukset", jotka eivät yksinkertaisesti olleet sitä. Luonnollisesti kriittisen cribbingin (hevosten puun puremisen) vuoksi useimmat kriitikot ovat toistaneet väitteen, että näiden kahden välinen seksi oli raiskaus. Mutta me setämiehet kyllä tiedämme! On neitojen kanssa oltu kohta sata vuotta, juu juu, kohta sata vuotta, juu ja kohta sata vuotta! Se neitii jälkeenpäin mua vielä kiitti, se mua vielä kiitti, se mua vielä kiitti.
    ellauri163.html on line 811: Monet kriitikot ovat pitäneet tässä siitä, että vaikka Mouchette on ehdottomasti ulkopuolinen kaupungissaan, hän ei ole kapinallinen, hän ei ole kumouksiivinen, joten hän näyttää melkein määrätyn murskaantumaan. En kuitenkaan näe todisteita tästä näkökulmasta elokuvan kehyksissä. Ensinnäkin suuri osa tästä olettamuksesta tulee hyväksymällä näkemys, jonka mukaan Bressonin elokuvamainen kosmos on puhdasta kärsimyksen hyväksymistä, palkkiota tuonpuoleisessa - oli se sitten varhaisimmista elokuvistaan hänen myöhempien elokuviensa kautta. Koska tämä on vasta kolmas häneltä näkemäni elokuva, en voi puhua auktoriteetilla muista kuin näistä, mutta jopa kolmikossa (Maalaispapin päiväkirja, Au Hasard Balthazar, ja tämä), jonka olen nähnyt, tämä on todistettavasti väärin. Muut elokuvat syrjäyttäen, Mouchette ei selvästikään ole haluton:
    ellauri163.html on line 831: On myös kohtaus, jossa Mouchette on märkä, työskentelee baarissa ja saa sitten kolikoita maksuna. Myöhemmin, hänen mökissään, hiän on märkä, ja Arsene maksaa hiänelle kolikoita, jotta hiän voi osallistua hänen tarinaansa Mathieun oletetusta kuolemasta. Tämä ei vain yhdistä toisistaan poikkeavia kohtauksia tiukasti visuaalisesti ja elokuvamaisesti, vaan se korostaa elokuvan elliptistä ja syklistä luonnetta, jossa toistuvia kuvia ja aiheita on runsaasti. Silti ne kaikki ovat hieman epäselviä, ja kamera näyttää aina katsovan päähenkilönsä elämää hieman karsaasti, ikään kuin se jotenkin tiivistäisi Mouchetten omistaman selvästi vääristyneen elämänkatsomuksen.
    ellauri163.html on line 852: Joku hörhö sanoi että rukoileminen on meditointia. Toiset on kuulevinaan ääniä kuin Sirkka Pylkkänen vessan polulla. Meditaatiosta juolahti mieleen Melitta jauhatus. Melitta suodattimet ja kahvinkeittimet oli kerran uusia. Äiti laittoi kahvipannuun liivatetta kun ei ollut hauensuomuja. Käkkärätukkaisen neekerin mielestä jolla on käärme hihassa tämän maailman kahvi oli parempaa kuin sen oman. Me laitamme vähemmän vettä ja enemmän kahvia, oli Pirkon vastaus, kun jenkit kiitti suomalaista hyvää kahvia. Sarjassa on muuten yllättävän paljon mustia, muttei juurikaan vinkuintiaaneja. Niitä ei kai ole yhtä paljon briteissä. Nojaa, mustia 3% vinkuja 1,7 gypsyjä 0,1. Gypsyt ovat voimakkaasti yliedustettuja. Palefaceja lähes 9/10. Amerikassa entiset vähemmistöt on 2-numeroisia. Ne otetaan takuulla huomioon brittiviihdetehtaissa. Tosin sarjassa on vain 1 token white american eikä sekään mikään jämeräleuka John Wayne vaan laiska vääräleuka hassuttelija, jonka lemmikkieläinkin on jänis.
    ellauri163.html on line 987: Filosofia, joka ei ota ihmistä syliinsä, on yleinen ilmiö, koska viisaus ja sen rakastaminen ei ole ihmisestä siis minusta huolehtimista, vaan haastaa korkeampaan yleistykseen, samanlaista kuin Kreikan uskonto. Se on uskonnossa tapahtuvan yleistämisen koskettelua hengen asein niin, että osasta jumalauskoon liittyvistä maagisista elementeistä (kuten Zeuksen vihanpurkaukset? Mixi ne just on maagisia? Kuuluuko niissä Callen tohvelien läpinä sen tullessa lastenuoneeseen pää punasena huutamaan?) voitaisiin vapautua ajattelemalla asiaa ihmisen järjellä, joka nähdään tämänpuoleisena kuin katupoika. No tollanen henk.koht. jumalasuhde on oikeastaan aika herännäistä. Monet helpottuvat siitäkin ettei kiivas jumala kyylää niiden joka siirtoa, vaan nää syvälliset asiat hoidetaan ikäänkuin virkatyönä. Sekin jo lohduttaa ettei kenelläkään ole yhtään paremmin.
    ellauri164.html on line 53: Juopon maxavaivaisen pikkupapin pikkupillu bändäri Serafita näkee siitä unia. Sen yhden paikan ympärillä pyörii kaikki mystikot, puolukoina pillussa. Mä alan huomata loppumetreillä et tää maalaispappi on wannabe samanlainen kaikkiruokainen pikku narsisti kuin Teoreeman Terence Postimerkki, joka tietystikään ei ole kukaan muu kuin Pieru-Pauli ize. Kaikki naiset ja puolet miehistä on siihen muka lääpällään. Hei täähän onkin vastaavasti Bernadotten märkä uni. Väkeviä motareita ja pitkätukkaisia nuoria miehiä, alaikäisiä tyttöjä joiden mustelmaiset pohkeet vilkkuvat.
    ellauri164.html on line 62: Eli Bernadotten ärsyttävä pappissetä siis kysyy pappisveljenpojalta: "Oletko lukenut Paul Claudelin panttivankia?" Vastasin, etten edes tiedä kenestä tai mistä hän puhui. - "Mennään! Hyvä. Kyse on pyhästä tytöstä, joka kaltaisesi seurakunnan papin neuvosta kieltää sanansa, nai vanhan luopionsa, vaipuu epätoivoon, kaikki sillä verukkeella, että estää paavia joutumasta vankilaan, ikään kuin Pyhän Pietarin jälkeen paavin paikka ei olisi pikemminkin Mamertinessa kuin palatsissa, joka on koristeltu ylhäältä alas renessanssin vitun homojen toimesta, jotka maalasivat siunatun Neitsyen mallina omat puppelipoikansa. Huomaa, herra Claudel on nero, en sano ei, mutta nämä kirjailijat ovat kaikki samanlaisia: heti kun he haluavat koskettaa pyhyyttä, he tahraavat itsensä ylevällä, he asettavat Ylevää kaikkialle! Pyhyys ei ole ylevää, mitä. Jos minä olisin ripittänyt sankarittaren, olisin ensin pakottanut hänet muuttamaan linnunnimensä oikeaksi kristilliseksi nimeksi - hänen nimensä on nimeltään Sygne - ja sitten pitämään sanansa, koska lopulta meillä on niitä vain yksi, ja pyhä isämme paavi itse ei voi tehdä asialle mitään.
    ellauri164.html on line 65: Risti alttarilla alemmassa kappelissa on ylösalaisin, koska perinteen mukaan Pyhä Pietari ristiinnaulittiin pää alaspäin. Muttei siihen sattunut siltikään yhtäpaljon kuin Jee-suxeen, koska Pekka oli syntinen. Vankilan seiniltä löytyvät myös Adiatorixin ja Aladobixin graffitit. "Kinkkuviipaleita pitäisi..."
    ellauri164.html on line 191: Berkeleyn kiinnostuksen kohteena ei ollut vain filosofia, vaan myös uskonnolliset kysymykset, matematiikka ja yhteiskunnalliset uudistukset. Matematiikassa Berkeley arvosteli – varsin terävänäköisesti – vastikään keksittyä differentiaali- ja integraalilaskentaa, jonka käsitteelliset perusteet olivat hänen mielestään täysin sekavat. Se ei ymmärtänyt sitä yhtään. Vaikka olis luullut että infinitesimaali olis ollut just idealistin cup of tea. Berkeleyn kritiikki ei johtanut matematiikassa uusiin keksintöihin, vaan differentiaali- ja integraalilaskenta saatettiin täsmälliselle pohjalle 1800-luvulla Dedekindin toimesta.
    ellauri164.html on line 208: Berkeleyn yhtenä päätavoitteena oli vastustaa materialismia. Dialoguen päähenkilöt olivat kreikan kielen mukaan nimetyt Philonous, ”mielen rakastaja”, joka edusti idealistista katsantokantaa eli Berkeleytä itseään, sekä Hylas, ”materia”, joka edusti materialistista katsantokantaa eli muun muassa John Locken ajatuksia, joka uskoo ulkoisen, aineellisen todellisuuden olemassaoloon. Berkeleyn teoriaan suhtauduttiin usein pilkaten, mutta jotkut, kuten tohtori Samuel Clarke, pitivät Berkeleytä nerona. Samuel Clarke ei tosin ollut mikään neropatti.
    ellauri171.html on line 177: Boas käytti leviraatin oikeuttaan sukulaisena-lunastajasetämiehenä, nai Ruthia, joka olisi voinut olla hänen tyttärensä, eikä hänen ikäänsä lähempänä olevan Noomia ja varsinaista juutalaista (ihmettelen miksi?), ja pelasti molemmat naiset köyhyydestä. Matteuksen mukaan Ruut oli kuningas Daavidin esi-isä, jonka jälkeläinen oli Jeesus Kristus. Boas oli ennen armoton mies, mutta ei enää. Hyvä vaimo tietää paikkansa. Toinen naisesikuva Raamatussa.
    ellauri171.html on line 179: Naislukija, huomaa Ruthin nöyryys ja ota oppia. Kun Providence oli tehnyt hänestä köyhän, hän kumartuu iloisesti tontilleen. Hyvä mieli näkee mieluummin nälkää kuin kumartuu; ei niin Ruth. Ei, se on hänen oma ehdotuksensa. Hän puhuu nöyrästi, kun hän odottaa saavansa poimia. Emme voi vaatia ystävällisyyttä velana, vaan pyytää ja ottaa sen palveluksena, vaikkakin pienessä asiassa. Ruth oli myös esimerkki kotiteollisuudesta. Hän rakasti syödä joutilaisuuden leipää. Tämä on esimerkki nuorille. Ahkeruus lupaa hyvää, sekä tälle että toiselle maailmalle. Emme saa pelätä mitään rehellistä työtä. Mikään työ ei ole moite, se on palkinto. Synti on meidän alapuolellamme, mutta emme saa ajatella mitään muuta niin, mihin Providence kutsuu meitä. Hän oli esimerkki kunnioituksesta äitiinsä ja luottamuksesta Providenceen. Jumala määrää viisaasti ne, jotka meistä näyttävät pieniksi; ja ne, jotka vaikuttavat täysin epävarmoilta, on edelleen suunnattu palvelemaan hänen omaa kunniaansa ja kansansa hyvää. Jumala on helvetti sille, joka pyrkii kunniaan, muista.
    ellauri171.html on line 1041: Tää on yxi tärkeimmistä lessoneista joita raamatusta saa: mikään ei ole muuttunut sitten maailman luomisen (4000 BC. Julkkixet vaan vaihtuvat. Apinat ei selviä miljoonista lähimmäisistä, ne ei kerta kaikkiaan pysty kietomaan pikku aivojaan sellaisten lukumäärien ympärille, ne tarvii näitä idoleita, Raakelin pikku pronssinukkeja, idolatriaa, jonka avulla ne voi yxinkertaistaa kaikki tapahtumien variaatiot luukoppaan mahtuvaxi joukoxi pompittimia, jotka puuhastelevat mitä apinat on kautta linjan aina puuhastelleet: EAT! FUCK! KILL! Näiden askarteluaiheiden sentään suht rajoitetuissa eri variaatioissa.
    ellauri172.html on line 53: Huismannin mielestä Baudelaire lapparoi syvemmälle sielun paskakasaan kuin kukaan muu, edes munasäkkikään, nimtuten koska se oli niin ikävystynyt. Isänperinnöllä eli. Baudelairen mieliteemoja oli Nyölenin mukaan kello, ajankulu ja vanhuus. Calle kuoli 46-vuotiaana spugena äidin käsivarsille. Mitähän äiti 73v tuumasi noista vanhuusskizoista. No se nyt kyllä lällytti isätöntä Calle-poikaa kaikin tavoin, kuten on jo selvitetty albumeissa 49 ja 145. Kai Calle on jo listattuna albumissa 34 kylmiönä mammanpoikana? Nyt on.
    ellauri172.html on line 121: Oudot kokeet, joita Sombreval tekee joka ilta linnassaan, tuovat mieleen Faustin pirullisen kuvan. Luoputtuaan uskostaan omistautua tieteille, erityisesti alkemialle ja lääketieteelle, hän toivoo löytävänsä lääkkeen, joka parantaa Calixten sairaudesta, jota yksikään tiedemies ei voi parantaa.
    ellauri180.html on line 85: Mielestäni Irving kirjoittaa vaikeasta aiheesta taitavasti; liikaa moralisoimatta mutta siltikään meitä naisia liikaa aliarvioimatta. Lisäksi intertekstuaaliset sukellukset Charlotte Brontën ja Charles Dickensin kirjallisiin valtakuntiin tarjoavat ainakin itseni tyyppisille hienopyrstöisille lukijoille sitä jotakin, lumovoimaa.
    ellauri180.html on line 140: Tällä kirjalla on monia myönteisiä ja hehkuvia arvosteluja, mutta minulle henkilökohtaisella tasolla se ei hyödyttänyt lukijan iloa tai mielenterveyttäni. (Halusin epätoivoisesti antaa tämän kirjan pois.) Cider House Rules olisi voinut olla 200 sivua vähemmän, enkä silti olisi nauttinut siitä paremmin. Varsinainen kerronta oli pitkäveteistä, väsyttävää ja koostui suurimmaksi osaksi aika turhia kuvauksia, jotka eivät vaikuttaneet juonenkäänteeseen. Hahmot olivat kuvaukseltaan luurankoisia, ja tunsin olevani hirvittävän etäällä heistä. Jännitteet puuttuivat kokonaan ja aina kun jotain edes vähän jännittävää tapahtui, se oli erittäin antiklimaattista. Se meni siihen tuskalliseen pisteeseen, etten vain välittänyt. Ja todellakin hahmot nimeltä Angel ja Candy tekevät enemmän kuin vain saavat minut värähtämään. Jotain muuta, jonka huomasin Irvingin kohdalla, mikä ei heti näkynyt, on hänen melko outo pakkomielle naisia ja heidän painoaan kohtaan. Tämä ei selvästikään sovi minulle (olen nimittäin aivan vitun läski) ja ollakseni rehellinen, ketä helvettiä kiinnostaa kuinka paljon nainen painaa? Sillä on ilmeisesti paljon merkitystä Irvingille, onhan Irving ex-painija. Irvingin kirjoituksella ei ollut todellista rakennetta, ja ilmeistä lääketieteellistä sanastoa lukuun ottamatta hänen tyylinsä oli yksinkertainen ja epätyydyttävä, ja näytti siltä, että jotkut lauseet olivat toisinaan oudosti lyhennettyjä. Pääasiassa lapsexiottoon ja sikiönlähdetyxeen perustuvan kirjan osalta odotin rehellisesti, että tässä on voittaja, mutta valitettavasti minulla on hirveän katkera maku suuhun ja vastenmielisyys Irvingiä kohtaan.
    ellauri180.html on line 150: Kirja on huonosti kirjoitettu. Usein ennakoidaan jotain, mitä ei koskaan tapahdu, ikään kuin kirjoittaja olisi ottanut suuria paloja juonen, mutta unohtanut palata muokkaamaan sitä. Candy ei ole ainoa litteä hahmo, ja siellä on paljon hyödytöntä tietoa asioista, jotka eivät todellakaan lisää juonetta tai liity mihinkään. Usein on kohtauksia, sanoja, jotka ovat erittäin häiritseviä. Tämä olisi hienoa, jos nämä kauheat kohtaukset edistäisivät tarinaa tai juonetta tai olisivat mielenkiintoisia tai sijoitettu strategisiin paikkoihin. Sen sijaan ne ovat olemassa vain tehdäkseen lukijan olon epämukavaksi. Esimerkiksi koko pornografinen kuva naisen ja hevosen kanssa, onko se todella tarpeellista selittää Homerin seksuaalista kehitystä ja Melanien väkivaltaa? Vai täytyykö meidän todella kuulla yksityiskohtia Candyn karvojen ajelusta ennen aborttia ja kuinka Homer pelasti hänen hiuksensa? Nämä kohtaukset vievät huomion juonesta, jättävät huonon maun ja maalaavat lopulta maailman karkeaksi, hankalaksi, luonnottomaksi paikaksi. Ehkä näin Irving näkee maailman, ja tämä kirja on hänen paljastuxensa. Tämäpä kiintoisaa.
    ellauri180.html on line 556: And nothing stirr'd within their silent depths; Mikään ei liikkunut syvyyxissä;
    ellauri181.html on line 100: Phil ei ole mikään matikkapää. Se laskee Kafkan (s. 1883) iän 1916 alekkain vähennyslaskulla. Philin pornojutut on lähinnä ikävystyttäviä. No sen aikana ei ollut nettiä. Laiska Pili ei vaivaudu auttamaan kitkemisessä.
    ellauri181.html on line 111: Onxtässä Pilin kehumassa Kafkan apinaraportisssa mitään kummempaa poinzia? Onko Helmi pre kuguaari? Nähtävästi. Ei kannattaisi. Ainakin Max Brodin selitys et Kafkan apina olis ikäänkuin jutku yleensä, tuntuu haetulta. Jutkut ei ole koskaan lasiin sylkeneet, esim Shulem Schnizel tissuttelee vähän väliä.
    ellauri181.html on line 412: 1950- ja 1960-lukujen taiteessa tohtori Thomas Hendrickson kehitti psykologian tohtori William Moulton Marstonin tutkimusteorian ”Emotions of Normal People” pohjalta Henkilökohtaisen Profiilin Analyysin eli Thomas HPA:n (Thomas Personal Profile Analysis (PPA). Thomas HPA on ipsatiivinen eli pakkovalintatesti, joka kattavasti selvittää henkilön työkäyttäytymistä eri tilanteissa. Sen avulla voidaan nopeasti ja luotettavasti saada kattavaa tietoa esim. henkilön johtamisen, rekrytoinnin tai kehittämisen tueksi. Sitä kuzutaan Thomasixi koska Thomas on nasevampi kuin joku Hendrickson. Hendrickson ja Kitula souteli vanhalla vitulla. Kyrpä oli airona ja munat peräpainona. Tuomas työnsi epäilevän sormen Jee-suxen uuteen reikään.
    ellauri182.html on line 205: Juu näinhän se onkin! Uskonto ajaa kaikenlaista puhtautta, intiimi- ja rotuhygieniaa! Pitää housut jalassa ja raja-aidat pystyssä. Kelaa vaikka juutalaisten ruokasääntöjä, tai esinahan poistoa. Se estää juutalaisten sekaantumisen gojimeihin, arjalaisten sekaantumisen paarioihin, estää ukrainalaiset sotkeutumasta natoon, turkkilaisten pääsyn eurosojuziin ym ym. No tietysti. Ei tosiaankaan ole mikään sattuma että puhdas, pyhä, koskematon, neizeellinen on uskontojen ydinsanastoa. Toinen suosikki on maxuvälinesanasto kosto, rangaistus, maxu, lunastus, velka ym. Eli uskonto on kehitetty ruoka- puhtaanapito- ja pornobisnexen sekä verikostotoiminnan valtiollistamiseen yhteisen hygienian nimessä. EAT! FUCK! KILL! on toki ok, kun se tapahtuu isoveljen valvonnassa.
    ellauri183.html on line 246: Joo ei epäilystäkään: tää jäbä ei ole mikään kapinakenraali vaan täys kusilaari, typerine wiixineen isoine mahoineen ja olkihattuineen.
    ellauri183.html on line 364: Täällä sää on kiinnostavampi kuin Paratiisissa koska se vaihtee kun vuodenajat vaihtuivat. Tai esittääkseni asian käytännöllisemmin: kun ihminen on kuollut, viikuna tai auringonkukansiemen ei kutita hänen makunystyröitään eikä mikään lämmin käsi enää ruokkoa häntä. Mutta toisaalta ei selkäkään ole kipeä.
    ellauri183.html on line 617: Eka enkeli väittää Marylle että Joosef syyllistyi epäaltruismiin kun se pelasti vaan Jee-suxen eikä Beetlehemin muita piscuisia. Ehkä vähän, mutta eikö se ole vähän liikaa vaadittu. Eihän se sentään mikään vapahtaja ole. Aikaakin oli vähänlaisesti. Ainakin on typerä väittää eze on syypäämpi kuin koko jupakan aloittanut Herodes. Jotain rajaa hei tonkeli! Noin eusosiaalista musta ei saa tekemälläkään. Ihmettelin jo pienenä mix isi tunti jotain häpeää siitä et oli jäänyt henkiin sodassa, niinkuin se ei olis tarpeexi yrittänyt kuolla ja pettänyt kaverit. Voi jumantsuikka. Tarpeexi paha että piti osallistua sellaiseen hulluuteen.
    ellauri184.html on line 106: Oiskoon ehkä niin et Nuchem ois niikö Jooseppi, Barbara Jean Maaria ja se infernaalisesti adoptoitu poika Jeshua? Näähän on kuin Jöns ja Tiina ja Tiinan poika. Hetkinen, en ollut oivaltanut että ilmoittava enkeli laittoi Maarian pieniin päin sillä käynnillä. No niin varmaankin. Vizi oli että Maaria oli Joosepilla ikäänkuin parkissa, kunnes se pääsisi ohi sakkolihaiästä, ja size menee hankkiutumaan paxuxi. Noloa. Jostain syystä Jooseppi ei pannut Maariaa sillä aikaa kun se oli paxuna. Vaikka ne oli siis jo mimmoisissa. Ihme mies.
    ellauri184.html on line 371: Juudaxen se ottaa messiin koska se on pirun komea. Vaikka se on rikas laskukas ja kommari. Vittuako Jeshua välittäisi kelle bublikaanit kerää veroa. Ei kai se mikään nazi ole. Muttei kommarikaan sentään: rikkaiden vika ei ole se että ne kähmivät kokoon pätäkkää, vaan se etteine anna siitä riittävästi charityä. Jeshua on globaalisen kapitalismin profeetta.
    ellauri184.html on line 382: Kotikentällä Nasaretissa ei temput ota eteen. Kateet ex-kaverit vaan buuasivat. Rikas läski puhuu Jeshuan pussiin ja sen supervoimat löpsähtää. Nyt ei mene ihan putkeen mikään. Jeshua pahoittelee äiskylle sanomiaan tylyjä sanoja. Äisky ei anna niitä anteexi.
    ellauri184.html on line 387: Mikään ei ole Seijalle niin mieleistä kuin nippu ohjeita joita voi noudattaa. Tässäkin asiassa me ollaan kuin yö ja päivä, kuten juustoissa. Mutta silti on tultu toimeen viidettäkymmenettä vuotta. Seija on vähään tyytyväinen, ja minä paljoon.
    ellauri184.html on line 471: Jeshuan Colt koittaa pukittaa mutta sillä pysyy ohjat käsissä. Ei tää on kyl selkeästi yritystä tehdä lempeästä piikkilankapäästä vähän machompi. Jiihaa! Ei mikään Harmoni ja minä, urkuharmoni plus väpisevä-äänisiä lakuhattuja. Ei, vaan nuorta verta, kovia kavioita, rodeota huopahattu kädessä, poni loikkii selkä köyryssä mutta Jeshua ei putoa, pysyy satulassa kuin liimattuna Elmer-liimalla.
    ellauri184.html on line 557: Tää on Jee-suxen ovela vastaveto. Ai SIXkö se meni esittämään niin liioiteltuja mielipiteitä? Se meni ikäänkuin Moosexesta oikealta ohi ettei sitä syytettäisi lepsuilusta. Jos kädettää, sahaa käsi pois. Onhan tää jo ihan hullua. Jos asuu lasitalossa ei pitäs heitellä kiviä. Ize asiassa mua ihmetyttää se sääntö että se joka sanoo on ize, eli siis ettei saa syyttää muita jostakin johon ize syyllistyy. Mixi ei? Syyllistyyhän siltikin ne muutkin? Mix vaan synnitön sais heittää kiven? Epistä, Jeesus heittää koko ajan!
    ellauri185.html on line 336: 30. Mixi ylipäänsä on yhtään mitään, mixei yhtä hyvin olis mitään? Tämän 1000$ kysymyxen muotoili nazi Martin Heidegger. Eikä mikään tuiki tuntematon "Derek Parfit", hemmetti. "Ylevää", miten niin? Kyllä tässä jenkkijulkaisussa selvästi on taas tätä termiittiapinan hierarkkista kirkotusta mukana. Aamu- ja iltahartautta.
    ellauri185.html on line 368: However, perturbed by the problem of evil, he lost his own faith at the age of eight, and turned to poetry-writing. Se oli Balliolin miehiä kuten parkinsonin vaivaama Nick Ostler. Evil ei ole mikään probleema ellei ole uskovaisia.
    ellauri185.html on line 474: Tolstoin sieltä löytämät kultajyvät ovat jumalanlapseus ja keskinäinen rakkaus. Eli kaikki apinat ikään ja sukupuoleen kazomatta ovat jumalan perillisiä, joiden pitää olla kunnolla eikä kinastella takapenkillä. Muuten äiti ojentaa käden penkin välistä ja nipistää kipeästi. Tolstoi uuttaa tästä 5 käskyä, vähemmän kuin Calvin Cohn, jonka kehotuxia oli 6. Ehkä sietää vähän verrata näitä listoja.
    ellauri185.html on line 540: Mistä johtuu esim. köyhyys ja kurjuus, jotka ovat kaikkien muitten epäkohtien pohjasyynä? Köyhät teillä on aina keskuudessanne, ennusti Jeesus Kristus hyväntuoxuvat jalat Magdalenan sylissä. - Ilmeisesti siitä, että muutamat omistavat tämän maailman hyvyyttä enemmän, toiset vähemmän, kolmannet ei ehkä juuri mitään. Mitenkä tämä on mahdollista? Se johtuu niin sanotusta omistusoikeudesta. Mutta tämä luuloteltu oikeus ei Tolstoin mielestä ole mikään oikeus, vaan se perustuu ilmeiseen väkivaltaan, jota ei mitenkään voida puolustaa (Auf ruf an die Menschheit. S. 21). Whats the diff? Oikeus on aina vahvemman oikeus, joten mikä tässä maxaa?
    ellauri185.html on line 546: Samanlaista on muukin omistusoikeus. Se perustuu niin ikään työläisten väkivaltaiseen riistoon ja sitäkin valtiovalta aivan samoin suojelee. Suuret omaisuudet syntyvät aina joko väkivaltaista tietä, mikä on tavallisinta - tai saituruuden kautta tai huikeitten konnankujeitten avulla tai pienien jatkuvien petosten ansiosta, jommoista esim. kauppiaat harjoittavat. Kuta siveellisempi ihminen on, sitä varmemmin hän menettää omaisuutensa, ja kuta siveettömämpi hän on, sitä varmemmin hän hankkii ja kartuttaa omaisuutta. Kansan viisaus sanoo: Jos on rehti työsi aina, kukkaros ei paljon paina." Tai myös: Työ ei rikkaaksi tee ketään, selän vain se köyryyn vetää." - Niin oli ennen ja niin on nykyään yhä räikeämmin, kun rikkauksien jakautuminen on jo aikoja sitten tapahtunut mitä nurjimmalla tavalla" (Aufruf S. 25). Toisten työ se on joka rikkaan rikastuttaa, sen selvitti jo Groucho Marx.
    ellauri185.html on line 597: Mutta vaikka Tolstoi oppiaan perustellessaan sen sisäisen mahdottomuuden pakottamana joskus joutuu turvautumaan sangen ala-arvoisiinkin todisteluihin, niin on kuitenkin hänen ehdoton rehellisyytensä ja vilpittömyytensä kaiken epäilyn yläpuolella. Hän puolustaa tätä oppia, koska hän on vilpittömästi vakuutettu sen oivallisuudesta ja totuudesta. Hänelle ei johdu hetkeksikään mieleen, että vastustuskiellon periaate, niin ymmärrettynä ja toteutettuna kuin hän sen tekee, tekisi mahdottomaksi ei ainoastaan valtion, vaan myöskin kaiken ihmisten yhteiselämän ja siten lopulta myöskin yksilöitten elämän. Hän on päin vastoin vakuutettu siitä, että ihmisten yhteiselämä vasta sitten muodostuisi oikein rauhalliseksi, turvatuksi ja onnelliseksi, kun ei mikään väkivalta enää ole rauhaa ja järjestystä turvaamassa.
    ellauri185.html on line 599: Tolstoilla on se optimistinen usko, että kaikki konnat, rikolliset ja väkivallan tekijät joko häviävät tai muuttuvat hyviksi, rauhallisiksi ja kunniallisiksi ihmisiksi, kun ei enää mikään väkivalta ole heitä estämässä antamasta pahoille haluilleen ja vieteilleen vapaata tyydytystä. Millä perusteella hän tätä uskoo ja odottaa, sitä hän ei oikeastaan meille ilmaise. Luultavasti hän ei itsekään tiennyt sitä. Tolstoin vika oli että se ei ollut lukenut hyvän kirjan ekaa osaa, missä selitetään ja laajasti havainnollistetaan perisyntiä. Apina on paha, se on koodattu sen genomiin. Apinoiden pitää taistella laumana joka banaanista, ei muuten selviä kenellä on eniten fitnessiä.
    ellauri185.html on line 605: Tolstoi näyttää tahtovan kääntää tämän lauseen päinvastaiseksi. Tilaisuus varkauteen tai muuhun rikokseen tekee Tolstoin mielestä varkaasta ja pahantekijästä enkelin. Tolstoin laskelman mukaan häneltä silloin tyystin häviää halu kaikkeen pahuuteen, kun siihen on täysin esteetön tilaisuus. Eihän se sitten enää ole kivaa eikä jännää, ei haaste eikä mikään. Ei graffitistinuijatkaan tykkää maalata johkin vartavasten niille varattuihin telineisiin.
    ellauri185.html on line 609: Mutta tämän kaiken Tolstoi kokonaan sivuuttaa. Puolustaakseen teoriaansa täytyy hänen vastoin kaikkea kokemusta olettaa, että oikeus, järjestys ja rauha ovat silloin paremmin turvatut kuin nyt, kun mikään väkivalta ei niitä enää suojele. Ja niin hän uskoo tähän oletukseensa lujasti. Ihmiset kysyvät levottomina, sanoo Tolstoi, mitä tulee tapahtumaan, jos ei enää ole olemassa mitään hallitusta eikä mitään valtiojärjestystä suojelevaa voimaa. Mutta Lexa antaa tähän kysymykseen täysin rauhoittavan vastauksen:
    ellauri185.html on line 676: "Kaikesta tästä selviää, miten ovat oikein ymmärrettävät nuo Kristuksen sanat: 'älkää vastustako pahaa' j.n.e. Kyseessä on vaan uudelleennussittuja kristityitä koskeva heitto. Kristus on niillä tahtonut sanoa, että kristityn pitää olla valmis omasta puolestaan kärsimään kaikkea pahaa ja vääryyttä eikä hän saa omasta puolestaan kostaa, ei myöskään etsiä oikeuden suojaa, sillä itse hän ei tarvitse maallista valtaa ja oikeutta omaksi suojakseen. Mutta toisten puolesta hän saa, vieläpä hänen tuleekin vaatia kostoa, oikeutta, suojaa ja apua ja tehdä sen saamiseksi, mitä hän ikinä voi. Niin pitää myöskin häntä itseään esivallan joko omasta alotteestaan tai muitten toimesta auttaa ja suojella hänen itsensä tarvitsematta tehdä siinä suhteessa valituksia, anomuksia tai alotteita. Jollei niin tapahdu, niin silloin tulee kristityn antaa nylkeä ja häväistä itseään ja olla vastustamatta pahaa, niinkuin Kristuksen sanat kuuluvat. Ja saat olla varma siitä, ettei tämä Kristuksen oppi ole mikään vain täydellisille annettu neuvo, kuten meidän "sofistimme väärin ja valheellisesti uskottelevat, vaan se on yleinen ankara käsky kaikille kristityille" (E.m.t. S. 245-246)
    ellauri185.html on line 695: Mutta pääasia on että Lutherin perusajatus epäilemättä oikea. Karhealla, alkuvoimaisella, terveellä ytimekkäällä nerokkuudellaan, järähtävien pierujen säestämänä, talonpoikaismaisesti terveitten vaistojensa ohjaamana hän on tässä, kuten niin usein muutenkin, rohkealla iskulla lyönyt solmun poikki. Eikä ongelman ratkaisu, minkä hän esittää, ole mikään mätä kompromissi. Hän ei tingi vähääkään Kristuksen ohjeitten ihanteellisesta ankaruudesta. Hän lievennä eikä vetistä vuorisaarnaa. Se jää päinvastoin täyteen voimaansa velvoittamaan kaikkia kristittyjä, joita onnexi on vitun vähän. Hän osoittaa sen vain oikealle alalleen, nim. Jumalan näkymättömään valtakuntaan, minne se joutaakin.
    ellauri185.html on line 697: Mutta vetistämättömän korkean ihanteellisuutensa ohella Lutherilla on niin terävä terve todellisuustaju, ettei häneltä, kuten Tolstoilta, voi jäädä huomaamatta se alkeellinen tosiasia, että tämä todellinen maailma, jossa me elämme ja olemme, ole mikään Jumalan valtakunta, ei hyvien ja pyhien yhteisö, vaan päinvastoin kansoitettu suurimmaksi osaksi hyvin syntisillä ihmisillä, joilla on pahat, väkivaltaiset, jopa suorastaan rikollisetkin vietit ja halut. Tässä maallisessa valtakunnassa, jonka puitteissa Jumalan valtakunnankin elämä täällä maan päällä kehittyy, voivat hyvät ja niiden maallinen hyvä säilyä vain ehdolla, että niitä tarpeen tullen suojellaan väikivoimin pahojen väkivaltaisia hyökkäyksiä vastaan.
    ellauri188.html on line 195: Supersuositussa Encantossa nuori kolumbialaistyttö Mirabel käsittelee niin ikään suhdetta täydellisyyttä vaativaan isoäitiinsä, ja muutenkin animaatioissa ollaan siirrytty ilkeistä äitipuolista monipuolisempiin perhekuvauksiin.
    ellauri188.html on line 297: Sano valas vedä 10x housut alas. Melville on kolonialistimoukka vaikkei mitenkään pahimmasta päästä, s. 152 tienoiila se haukkuu aika mojovasti muita länkkäreitä. Homotaipumuxet pääsee pintaan kirjan alussa: Hermanni ilostelee kun villit pettyivät lähetyssaarnaajan kauniin vaimon osoittauduttua naaraspuolisexi. Pettyisi kai Hermannikin moisesta. Hermanni nauraa kun villi päällikkövaimo näyttää tatuoidulle meri"karhulle" yhtä tatuoitua takapuoltaan. Mautonta! Hermanni pahastuu kun ranskiskolonialistit ennättivät ennen jenkkikolonialisteja julistamaan että markiisisaaret alkuasukkaineen kuuluivat nyt heille. Mitä vittua??? Kuuluuko Transnistria Moldovalle? Kuuluuko Moldova Ukrainalle? Kuuluuko Ukraina Venäjälle? Nää on kuin toisiansa suuruusjärjestyksessä ahmaisevat petokalat. Kuuluuko mikään maaplänttyrä millekään apinoiden lössille? Ei kuulu teille! Kyllä se nyt vähän kuuluu, sanoo frakkiin ja silinteriin sonnustautunut Kummeli. Mutta Hermanni oli kyllä pannut merkille että Havaijilla jenkkien ja saarnaajien läsnäolo oli saanut 25 vuodessa aikaan pelkkää pahaa. Pearl Harborista puhumattakaan.
    ellauri188.html on line 339: Juha-Mikko Hämäläisen mukaan rekisterissä on myös niin sanottuja havaintotietoja, joiden kirjaamiseen ei niin ikään ollut perusteita.
    ellauri189.html on line 324: Ei kansakunnan koti ole mikä tahansa maapläntti, vaan se kokonaisuus, missä eletään, rakastetaan ja vanhennutaan. Jokainen haluaa puolustaa vanhainkotiaan, ja siksikin siihen on kaikilla oikeus - ja velvollisuus. Hyökkäävä eli väkivallan aloittava vihollinen on rikollinen, eikä mikään lähimmäinen. Ei kukaan sano raiskausta yrittävällekään, että "mites on päivä menny?", silloin kun tilanne on päällä. Mieluumminkin "onxe edes siellä kun ei mitään tunnu". On täysin järjetöntä asettaa hyökkääjää ja puolustajaa samalle viivalle, kun kyse on totaalisista vastakohdista. Näin sanoi jo vaippahousuinen Mahatma Gandhikin, on kirjahyllyssä se kirja.
    ellauri189.html on line 395: Mistä on kysymys? huudan siniruutuisen pöytäliinan näköiseen uudisasukkaan mekkoon sonnustautuneelle nuorelle ja kauniille Seijalle, joka säntää edelläni kohti pihaan auennutta soramonttua tai pommisuojatunnelia. Mixet seuraa uutisia, se moittii eikä pysähdy. Juoxen sen perään ja saan juuri ja juuri kiinni puvusta roikkuvasta metrien pituisesta esiliinan nauhasta. Sitä myöten saan kelatuxi izeni lähemmäxi pakenevaa neitoa. Maailmojen sota on alkanut, se huutaa taas, eikä sitä mikään enää pysäytä. On tullut uudet ohjeet, kaikkien länkkäreiden on mentävä vahvistamaan lentokieltoa, viimexi lentämillään lentokoneilla. Suomen armeijan edustajat manailevat kiukkuisina: no ne nyt just on ihan paskoja!
    ellauri189.html on line 465: MLM on pyramidihuijaus 21. vuosisadan kielellä. Plus ca change, plus c'est la meme chose. Esinahkakukkulat ei muutu mixikään. Juutalaiset harrasti pyramidihuijausta jo Egyptissä. Pintselsabad, sutihännät, oli Edgar Walterin virolainen kuvakirja rohutirtsin lisäxi. Siansaparot, karvakärsät, terveisiä luvatusta maasta. Kuolleen meren suolaa naamaan ja mutaa tukkaan, valmistuskustannuxet olemattomat. Levitystä hoitelevat hölmöt toimii maxumiehinä.
    ellauri190.html on line 189: Kuoliniskun Ordalle antoi Timur Lenk, joka 1300-luvun lopussa tuhosi Tokhtamyshin armeijan, hävitti Ordan pääkaupungin Sarain, ryösti Krimin kauppakeskukset ja vei taitavimmat käsityöläiset omaan pääkaupunkiinsa Samarkandiin. Tokhtamysh murhattiin 1406. Hän oli Ordan viimeinen vahva kaani, ja hänen jälkeensä kaanikunta alkoi hajota. 1440-luvulta alkaen Orda oli hajaannuksessa ja jakaantuneena kahdeksaan erilliseen kaanikuntaan: Siperian, Qasimin, Kazanin, Astrahanin, Kazakkien, Uzbekkien, Krimin ja Suur-ordan kaanikuntiin. Mikään näistä ei yksinään ollut Moskovaa voimakkaampi, ja se irrottautuikin tataarien kontrollista lopullisesti noin 1480. Kaanikunnat liitettiin Moskovaan yksi kerrallaan 1500-luvulla, lukuun ottamatta Krimin kaanikuntaa, josta tuli Ottomaanien imperiumin vasallivaltio 1475 kunnes se liitettiin Venäjään 1783.
    ellauri194.html on line 183: ”Onhan se aika tymäkkä löyhkä. Vaatteet haisevat lampaan oksennukselta. Mutta kyllä elukoiden tappaminen sinänsä on hienoa.” Hän ei ole ”mikään tunteenpalvoja”.
    ellauri194.html on line 187: Sekin puute on nyt korjattu. Viime viikolla hän pääsi paikallisen metsästysseuran kanssa hirvijahtiin, ja vaikkei se mikään suuri luontoelämys ollutkaan – lähinnä suhattiin autolla ympäriinsä ja odotettiin, että koira löytäisi hirven, mitä ei tapahtunut – oli ainakin seura mieluisaa. Monet metsästäjistä olivat töissä Terrafamen kaivoksella. Rehtejä työmiehiä ja kunnon kansanmiehiä, Luomi kuvailee. Ahkeroita kaatajia.
    ellauri196.html on line 481: Schweizarit pesee talot ulkopuolelta eikä laita verhoja ettei luultaisi niillä olevan jotain salattavaa. Suklaapatukatkin niillä on niin kolmikulmaisia ja teräviä ettei ilkiä väärään reikään törkkiä, ei ainakaan ennenkuin patukka on nuoltu sileämmäxi.
    ellauri196.html on line 661: Kuulusteluja seuraavana aamuna Friendlyn jengi pieksee hänet henkihieveriin. Terryn uhma ja rohkeus saa kuitenkin järjestäytymättömät satamamiehet hänen puolelleen ja vastustamaan Friendlyn ay-jengiä. Rikkuri Terry on voittanut. Ammattiliitto on hävinnyt. Rantojen miehet, te olette voittaneet! Olette nyt izeyrittäjiä! Pomon sidosryhmiä ikäänkuin.
    ellauri197.html on line 144: There's not a bird of day that dare Ei mikään ilolintu voi
    ellauri197.html on line 361: And yet no greater, but more eminent, Siltikään ei isompana, vaan pystympänä
    ellauri197.html on line 375: No winter shall abate the spring’s increase. Ei mikään talvi laimenna kevään kasvua.
    ellauri197.html on line 624: Näin pahaa unta jossa jonkun läheisen piti muka väitellä jossain ulkomailla aika tuhnuisessa paikassa vaikka Turkissa, mutta nukuttiin kaikki pommiin ja oltiin myöhässä. Vaatteet oli hukassa, taxia ei saanut, jotkut juipit juoxi meidän kanssa kilpaa kohti ainoata taxia, yxi pääsi edelle mutta liukastui ja kaatui rähmälleen löysää kakkaa muistuttavaan mutaan ja ikäänkuin kostoxi halasi sitä mun löytyneille vaatteille. Kello oli viittä yli kun tultiin juhlapaikalle. Oli siinä muutakin ällöä mutta se alkaa haipua. Kello on puoli kahdeksan huhtikuun viimeisenä maanantaiaamuna. Rottien rafla tuli sentään eilen korjatuxi pihalta.
    ellauri198.html on line 58: Näin siis nobelisti Bellow. Vapaus, löytämisen ja näkymisen ilo, toivo kaiken toivottomaksi tekevän uhalla ja keskellä, elämän äkkikäänteisyys, moninaisuus, varakkuus, rikkaus! Saul Bellowin Augie Marchin sikailut ei ole vain hauska veijariromaani. Se on myös paxu ja nenäviisas kirja velmusta juutalaisesta ajassamme.
    ellauri198.html on line 249: Kuten ehkä arvasitte, tämä selostus ei tullut Wikipediasta. Mitä kommentoi tähän Delmoren pitkänenäinen kamu Sale? Joo että ei sen omatuntoon sattunut, eihän se ollut mikään työläinen vaan kuhnuri.
    ellauri198.html on line 562: Broke into moss or substances like boils; Työnsi sammalta ja ikäänkuin paiseita,
    ellauri203.html on line 125: Babtisti väittää kivenkovaan että Dosto oli tosi reilu kaveri eikä mikään pedofiili peluri. Ei se osannut edes pelata hullunkurisia perheitä. Mistä toinen nettilähde sanoo:
    ellauri203.html on line 298: Czesław Miłosz sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1980. Kommunistinen Puola sensuroi hänen teoksiaan, mutta niitä julkaistiin maanalaisina painoksina. Rautaesiripun kaaduttua vuonna 1989 Miłosz saattoi palata Puolaan. Hän asettui asumaan osaksi Krakovaan mutta säilytti myös Kalifornian-kotinsa siltä varalta ettei viihtyisikään Puolassa. Miłosz heitti Israelin holokaustimuistopaikalle kunnialaatan. Hän kuoli 2004 kotonaan Krakovassa 93-vuotiaana. Hänet on haudattu Krakovan Kazimierzissa sijaitsevan Kalliokirkon (Kościół na Skałce) Varattomien veljien kryptaan.
    ellauri204.html on line 106: Mutta kun se laattialle putosi, siinä ei ollutkaan sammakko, vaan kaunis, lempeä-silmäinen kuninkaan-poika. Tästä nyt tuli tytölle hänen isänsä tahdon mukahan rakas kumppani ja puoliso. Tuo prinssi silloin kertoi, että häijy noita-vaimo oli hänen noitunut, ett'ei kukaan muu, kuin ainoastaan hänen nykyinen puolisonsa, olisi saattanut häntä kaivosta pelastaa, ja että he huomenna tulisivat yhdessä lähtemään hänen valtakuntaansa. Sitten he nukkumaan menivät, ja seuraavana aamuna, kun aurinko heidät herätti, saapui sinne vaunut, joita veti kahdeksan valkoista hevosta: kulta-valjahissa hevoset olivat ja niitten oli pää valkoisilla kamelikurjen-sulilla koristettu. Takana seisoi nuoren kuninkaan palvelia, tuo uskollinen Heikki. Tämä rehellinen poika oli, kun hänen herransa muuttui sammakoksi, surrut niin, että hän sydämmensä ympäri panetti kolme rauta-vannetta, jott'ei se surusta ja murheesta särkyisi. Mutta vaunut olivat tulleet nuorta kuningasta noutamaan hänen valtakuntaansa: uskollinen Heikki auttoi molemmat vaunuihin, asettui itse seisomaan taakse ja oli isäntänsä pelastuksesta aivan ihastuksissaan. Kun he kappaleen matkaa olivat kulkeneet, kuuli kuninkaan-poika takanansa rytisevän, ikään-kuin olisi joku särkynyt. Silloin hän kääntyi taakse-päin ja huusi:
    ellauri204.html on line 497: Olen miettinyt näitä aiemminkin – jo 13 vuotta sitten päätin, etten enää koskaan asu miehen kanssa. Mutta eipä se pelastanut viimeisintä liittoa, tuntuu ettei mikään malli toimi.”
    ellauri204.html on line 527: Linda Lampenius suunnittelee perheensä kanssa muuttoa Espanjaan: ”Mikään ei varsinaisesti sido minua Tukholmaan.”
    ellauri204.html on line 729: Artaud kuoli 4. maaliskuuta 1948 suolistosyöpään lepokodissa lähellä Pariisia. Hänet löydettiin kuolleena majapaikastaan Ivry-sur-Seinen esikaupunkialueella sijaitsevasta puutarhapaviljongista kenkä kädessä, ikään kuin hän olisi koittanut soittaa sillä vielä kenkäpuhelun surreaaliseen toimistoon.
    ellauri206.html on line 456: Tää tuntuu hyvältä kaverilta vaik onkin vähän keljun näköinen. Eikä ollut mikään libertiini vittu.
    ellauri207.html on line 192: Päinvastoin kuin useimmat hänen tuttavistaan, Mikki ei ollut mikään naisteniskijä. Parhaassakin tapauksessa hän vain antoi naisten yrittää, oli paikalla ja halukas, mutta aina hän jätti aloitteen naiselle. Seksi tuli kuvaan aivan luonnollisena seurauksena munan pongahtaessa lahkeesta. Naiset, jotka olivat päätyneet hänen sänkyynsä, olivat harvoin nimettömiä yhden yön pokia - niitäkin oli kyllä ollut viljalti, mutta niiden kokemuxet oli olleet yleensä varsin epätyydyttäviä. Mikki loi parhaat suhteet kavereihin, jotka hän tunsi ja joista hän piti. Siksi ei ollut mikään sattuma, että hän kaksikymmentä vuotta sitten oli aloittanut suhteen Erik Bergerin kanssa - he olivat ystäviä, ja veto- ynnä työntövoima oli molemmin puolista.
    ellauri207.html on line 219: Larssonin palkituista kv menestyneitä jännäreistä on tekeillä elokuvia. Vittu mixi? Mikä apinoita vaivaa kun ne tykkää tälläsestä paskasta? No ei mikään, ne on vaan apinoita, siinä kaikki.
    ellauri207.html on line 232: Radio, mäntysuopaa ja maxipaali vessapaperia. Vizi mitä 50-lukulaisen ostoxia. Lispet on tyytyväinen sjoppailuunsa. Sosialidemokraatit on edelleen hallituspuolue. Mikään ei ole muuttunut kansankodissa. Svartskallejen ja hiekkaneekerien laumat eivät ole vielä hyökyneet Sveamamman parmaille. Tämän kerran roistotkin on ent. Njeuvostoliitosta.
    ellauri207.html on line 251: Peppi Pitkätussun kaxoissisko Camilla oli kaunis valheellinen mätämuna joka manipuloi toisia. Kain ja Abel ikäänkuin. Kain ostaa hepeniä Hooämmästä ja Kappahlista. Pikkuhousuja ja rinzikoita, ihan peruskamaa. Kohta se on yhtä kaunis kuin Camilla, vaikka suu on vinossa. Ja 12 paria rikkinäisiä farkkuja. Vielä kunnon talvikengät DinSkosta. Nyt kelpaa talven tulla!
    ellauri207.html on line 261: Sillä toden sanoakseni, naisten yleinen taso ei riitä siihen keskinäiseen yhteydenpitoon, joka tätä pyhää liittoa elättää, eikä heidän sielunsa tunnu olevan kyllin vakaa kestämään niin tiukan ja pitkäaikaisen siteen puristusta. Tosiaan, ellei näin olisi, jos voitaisiin vapaasta tahdosta saada aikaan suhde, josta eivät vain sielut saisi tuota eheää nautintoaan, vaan jossa myös ruumiilla olisi osansa liitosta, mihin ihminen näin olisi koko olemuksellaan sitoutuneena, on varmaa, että tämä täydentäisi ja lisäisi ystävyyttä. Mutta mikään esimerkki ei todista tuon sukupuolen kyenneen tällaiseen, ja antiikin koulukunnat ovat yksimielisesti julistaneet sen siihen kelvottomaksi.
    ellauri207.html on line 269: Homoystävyydessä sielut ikäänkö sulautuvat ja yhtyvät toisiinsa niin kokonaan, että ne pyyhkivät olemattomiin koko liitoskohdan, joka ne alunperin sitoi. Mä oon valmis! Tuu pyyhkimään! Hää on mää ja mää oon hää. Me ollaan samixet. Millä erottaa ruozalaisen sotamiehen ja upseerin saunassa? Seipäällä, jos silläkään. Tappaisin vaikka tyttäreni jos hän käskisi.
    ellauri207.html on line 312: Mutta nyt! Rokonarpinen rumaviixinen (lue värivammainen) tri A. Srivanandan puhuu ruåzia selvällä suomalaisella korostuxella! Koukeroinen käsialakin sillä on kuin Akulla valssikuninkaana. Peppi pöyristyy ja alkaa tapansa mukaan heti haastaa riitaa, vaikka vika on täysin sen. No saatuaan äijän kuriin Peppi alkaakin pitää hänestä. Nimikin on Anders, niinkuin Anders And, adoptiolapsi Suomen Turusta, ei siis mikään tavallinen matu vaikka Ananda. Mulla oli Anders And niminen sininen Aku Ankka-polkupyörä pienenä. Se oli aluxi kolmipyöräinen mutta sen sai muutetuxi 2-pyöräisexi. Peppi käyttää kanta-asukkaan etua ja alkaa sinutella lupaa pyytämättä Akua. Se säätiöi Wennerströmin rahoja varaisän hoitoon lujasti ja suorasti. Muista porukoista vitun väliä.
    ellauri210.html on line 40: Piha-Anteron huumorin määritelmä on freudilaisen huumoriton: démenti de la réalité, affirmation grandiose au principe du plaisir. Se on nähdäxeni aivan hakoteillä. Huumori on nimenomaan tosiasioiden tunnustamista, ja sen tajuamista, etteivät ne ole huisin tärkeitä. Mikään ole kuolemanvakavaa, edes kuolema. Huumorille on kaikki suhteellista, se vaatii suhteellisuudentajua. Siihen nähden Anteron kovan linjan suhteettomuus vaikuttaa suht sentimentaaliselta. Vaikka kirjan takakannessa se vakuuttaa, että musta huumori on sentimentaalisuudelle vihainen kuin rakkikoira. No pääasiahan on että nyt voin vihdoin palauttaa Andrein kirjasen yliopistolle, sillä se on lainattu Seijan kortilla. Se on läpitte!
    ellauri210.html on line 290: Puiseva hylkeennäköinen polakki vittuilee kankeasti ontuvista loppusoinnuista Coppéelle, taipumatta ize edes keskivartalosta paskalle. Varmaan oli kade jostain Coppéelle. Mikään sen läpistä ei ylitä julkaisukynnystä. La phoque ja se toinen värsy lintuhatusta ovat ilmeisen misogyynisiä.
    ellauri210.html on line 1468: Prinsessa pakeni ja löysi lopulta kuninkaallisen maatilan, jossa hänen annettiin työskennellä keittiössä huolimatta hänen rumuudestaan ​​aasinnahassa. Juhlapäivinä hän pukeutui isänsä hänelle antamiin hienoihin asuihin, ja eräänä sellaisena päivänä prinssi tuli hänen huoneeseensa ja kurkisti avaimenreiästä. Hän rakastui heti, sairastui kaipaukseensa ja julisti, ettei mikään muu parantaisi häntä kuin Aasinahan leipoma kakku, ja mikään, mitä he eivät voineet sanoa siitä, kuinka likainen olento hän oli, ei saanut häntä luopumaan.
    ellauri213.html on line 176: Ei ole mikään ylläri et PDA termi on kexitty briteissä. Pathological Demand Avoidance -termin otti käyttöön brittiläinen psykologi Elizabeth Newson 1980-luvulla kuvaamaan laajaa osaa lapsuudenaikaisen tottelemattomuusdiagnoosin saaneista lapsista. Tod.näk. pääosin britti kontrollifriikkien vanhempien omaa aiheutusta ja vääristelyä lapsi syntipukkina.
    ellauri214.html on line 445: Et sä olee. Yksikään meidän Suomen porvari ole edes käynyt esim kuussa.
    ellauri214.html on line 455: Ei oikein mikään sellainen kiinnosta mikä olisi halpaa tai ilmaista. Pianoa voisin haluta soittaa, mutta ne maksavat satoja euroja.
    ellauri214.html on line 569: Outoja porukoita, ei mitään miellyttäviä. Petollisen linnanherran mielestä daideellisen panopuun muutettua Jenkkilään mikään ei merkinnyt enää mitään.
    ellauri214.html on line 618: Pawel vääntää itkua täyttäessään 40. Tapahtuu kaikenlaista mutta mikään ei merkize mitään eikä johda mihinkään. Olgalla on paha virhe ajattelussa, sama kuin Sale Belowilla. Hän tuntee izensä hylätyxi lapseksi tai tielle kakatuxi kökkäreexi. Hänen pitäisi olla pääasia. Pawel ei uskonut kuolemattomaan sieluun ja sixi isäpapan ruumis oli kauhea. Pawelistakin tulisi tollanen säkki. Mitä kauheaa siinä muka on. Ei mitään ellet ole pahan kerran narsisti. Mitä Olga selvästikin on.
    ellauri214.html on line 653: Puola uhkuu uutta voimaa, uhosi Rudolph Cheminski v 1997 Valituissa Paloissa. Yxityistäminen on nostanut maan talouden vahvaan nousuun. Kun Staszewski oli lapsi, hänen vanhempansa lähtivät Puolasta Australiaan pakoon kotimaansa pulaa, lakkoja ja sortoa. Puolassa pääsee alkuun halvemmalla ja helpommalla, ja töitä riittää kaikkialla enemmän kuin ehtii tehdä. Ennen kaikkea vierailevan putkimiehen hommia briteissä, paizi ei se tietystikään brexitin jälkeen enää vedä. Nykyään Puola pursuu yrittäjiä ja suuria odotuxia. Uusnazeja ja muita ällöttäviä otuxia. The Economist kirjoittaa että Puola on kuin tiikeri. "En kuitenkaan ottanut mallixi Länsi-Eurooppaa, koska se oli mennyt liian pitkälle hyvinvointivaltion ja säännöstelyn tiellä. Ei otin mallixi Yhdysvallat, joka vältti tämän ja sixi amerikkalaisilla on työpaikkoja, jopa 3-4 kohti nuppia, kaikki paskahommia, joilla ei edes elä. Möin valtion yrityxet eniten tarjooville", sanoi hiljainen, silmälasipäinen Balcerowicz.
    ellauri214.html on line 658: Sotatarviketeollisuus on vielä valtion omistuxessa. Sen päivät ovat luetut. Telakkainsinööristä putkahtanut yrittäjä karsi Stettinissä kustannuxia kovalla kädellä. Nyt telakka on yxityistetty ja velaton. Väkeä on kyllä vähennetty, mutta jälelle jääneet ansaizevat 2x enemmän kuin puolalaiset keskimäärin. Älkää häiritkö meitä, täällä tehdään töitä. Tämä ei ole mikään Gdansk. Kaikille annettiin mahdollisuus rikastua. Johdolle tuli paljon suurempi osuus kuin työntekijöille. Tämä oli hinta rikastumisesta. Vielä on kuitenkin ongelmia jäljellä. Eläkejärjestelmä nielee neljännexen valtion menoista. Se ei ole paljon siihen nähden että valtio oli eläkeläisten suurin työnantaja. Onnexi huonokuntoiset ex-kommunistit kuolee nuorina. Onnexi miljoomat ihmiset tekevät pimeitä töitä ja pimittävät veronsa. Tätä eivät mitkään viranomaiset pystyisi organisoimaan!
    ellauri216.html on line 415: Oi, kaikkein pyhin rouva Theotokos ja ikuinen neitsyt Maria, ainoa toivo meille syntisille! Me turvaudumme sinuun ja rukoilemme sinua, ikään kuin sinulla olisi suuri rohkeus Herran Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen edessä, joka on sinusta syntynyt lihan mukaan. Älä halveksi kyyneleitämme, älä halveksi huokauksiamme, älä hylkää surujamme, älä häpeä toivoamme Sinuun, vaan rukoile äidillisillä rukouksillasi Herraa Jumalaa, antakoon Hän meille, syntisille ja arvottomille, vapautua synneistä ja sielun ja ruumiin intohimot, kuole maailmalle ja anna Hänen yksin elää kaikki elämämme päivät. Oi pyhä rouva Theotokos, matkusta ja suojele ja vartioi heitä, vapauta vangit vankeudesta, vapauta vaikeuksista kärsivät, lohduta murheissa, murheissa ja vastoinkäymisissä olevia, lievitä köyhyyttä ja kaikkea ruumiillista pahuutta ja anna kaikille kaikki tarvittava vatsa, hurskaus ja tilapäinen elämä. Pelasta, emäntä, kaikki maat ja kaupungit ja tämä kaupunki, vaikka tämä ihmeellinen ja pyhä kuvakkeesi annetaan lohdutukseksi ja suojaksi, pelasta minut nälänhädältä, tuholta, pelkurilta, tulvilta, tulelta, miekalta, ulkomaalaisten hyökkäykseltä, keskinäisestä riidasta ja käännä pois kaikki viha, joka on oikein kohdistettu meihin. Anna meille aikaa katumukselle ja kääntymykselle, pelasta meidät äkillisestä kuolemasta ja ilmesty meille poistumme aikana ilmestyen Neitsyt Jumalanäidille ja päästä meidät tämän aikakauden ruhtinaiden ilmavista koettelemuksista, varmista oikea käsi Kristuksen kauhealla tuomiolla ja tehkää meistä iankaikkisten siunausten perillisiä, ylistäkäämme ikuisesti Poikasi ja meidän Jumalamme suurenmoista Nimeä, Hänen alkamattoman Isänsä ja Pyhän ja Hyvän ja Hänen elämää antavan Henkensä kanssa, nyt ja ikuisesti ja ikuisesti ja ikuisesti. Aamen.
    ellauri216.html on line 509: – Tulin siihen ikään, jolloin voin jäädä eläkkeelle. Kuulun tosin sen vanhemman lainsäädännön piiriin, että minulla olisi mahdollisuus olla työssä kuolemaani saakka. Mutta päätin lähteä niin kauan kuin vielä ottaa eteen. Multa jäi monta merkittävää kokemusta kokematta munkkina, nyt on vähän aikaa ottaa vahinkoa takaisin. Kun eläke koittaa, myös kirjalliset harrastukset jatkuvat. Panteleimon on piispalle erikoisella tavalla kirjoittanut myös dekkarin. Se on saava jatkoa. Aion ottaa mallia markiisi de Sadesta.
    ellauri216.html on line 545: Makarios noudatti hiljaisuutta ja sydämen rukousta valvoen, ettei hänen sisimpäänsä päässyt tunkeutumaan vieraita ajatuksia. Ruumiin kuihtuessa hänen olemuksensa alkoi näyttää ikään kuin luonnonlakien yläpuolelle nousseelta. Kun hän keskittyi puhdistamaan sieluaan, Jumalan armo poltti hänen ruumiistaan niin kuin tuli hiiltä. Sielussaan hän muisti lakkaamatta oman syntisyytensä, mutta hänen henkensä kohosi korkeuksiin. Hänen rukouksensa oli: ”Herra, armahda niin kuin Sinä tahdot ja parhaaksi tiedät.” Eli tee niinkun tykkäät, niinkun teet sanomattakin.
    ellauri216.html on line 597: Vale-Dimitrikään ei huoli kirvesmiehen hommista (fair enough, ei Jeesuskaan), tulee juopoteltua ja kengitettyä kevytkenkäisiä naisia. En saa siitä sisältöä. Munkkina olisin hyvänä hapatteena maailman taikinassa.
    ellauri216.html on line 655: Mutta nytpä skodaa Hariton kypsään ikään ehtineen Glafiran, jonka profiili on virheetön. Jum jum! Voi miten viehättävä asunto Glafiralla onkaan! Miten viehättävä se on mekon sisältä! Käsikin on pehmeä ja lämmin. Kuivettunut siitin kokee ylösnousemuksen hetken.
    ellauri216.html on line 701: Skeemamunkkeus on varsin harvinainen munkkeuden aste ja suureen skeemaan vihkiminen on nykyaikana erittäin harvinaista etenkin Suomessa. Skeemassa munkki tai nunna on kuvaannollisesti valmis kaikin mahdollisin rukouksellisin tavoin luovuttamaan koko elämänsä ihmisten pelastamiseksi, symbolisesti hän on ikään kuin valmis vaikka ”ristiinnaulittavaksi” ristille, jota hän kantaa.
    ellauri217.html on line 139: Hadithien epäluotettavuus historiallisena tietolähteenä alkoi valjeta eurooppalaisille tutkijoille vasta 1800-luvun kuluessa. Vuonna 1890 Ignaz Goldziher päätyi lopulta arvioimaan, ettei yksikään hadith täyttänyt tieteellisen tiedon vaatimuksia. Muslimit puolestaan uskovat, että Koraani on peräisin profeetta Muhammedin elinajalta ja kertoo luotettavana aikalaislähteenä hänen elämästään. Länsimaiset tutkijat uskottelevat, että Muhammedin elämäkertaa on päinvastoin kirjoitettu islamissa niin, että Koraanin eri lauseiden ympärille on rakennettu kohtauksia Muhammedin sexielämästä. Tästä tafsauskirjallisuudesta esimerkin antaa Koraanin jae 9:65 "Me laskimme vain leikkiä". Koko kirja on vaan iso läppä, kuin Veikko Huovisen Veitikka.
    ellauri217.html on line 365: Marina är Jörkkas drömhora som ger röve givmilt utan att ta betalt. Typeriä kliseisiä kansallisennakkoluuloja. Jörkka ei kyllä ole mikään kynttilä. Sen prestaatiot ovat systemaattisesti keskinkertaisia. Marina hörde inte till de kvinnor som bara gapade över något främmande, för att sedan fälla kvinnligt dumma anmärkningar.
    ellauri219.html on line 171: Theleman keskeinen laki on "Tee mitä tahdot" (Do what thou Wilt). Tämä ei tarkoita jokaisen halun toteuttamista, vaan sitä, että ihminen on velvollinen viisauttaan kehittämällä tutustumaan omaan jumalalliseen "Todelliseen Tahtoonsa", ikään kuin kohtaloonsa tai kutsumukseensa elämässä, joka hänen tulee edelleen toteuttaa. Käskyn voisikin tulkita tarkoittamaan: "Anna kohtalosi täyttyä." Tähän saa pääthelemiiteiltä kullanarvoisia vinkkejä ihan pikkurahalla!
    ellauri220.html on line 75: Löllön Matt-jaxot ovat joutavanpäiväistä pöpinää. Löllön ongelma on vähän sama kuin Foster Wallacen ja Pynchonin: kaikki hahmot ovat epäuskottavia tuulesta temmattuja pompittimia. Me tarvitsemme parhaat ihmiset asetyöhön, sanoo kimittävä Janet joka ei ole vieläkään hellittänyt pikkarien kuminauhasta. Janetin omatunto toimii kahteen suuntaan. Kylmän sodan aikaiset pommifobiat on lapsellisen kuuloisia nyt kun ilmastokatastrofi ja 7. sukupuutto on täydessä vauhdissa. Yhdyntä oli alakuloinen ja vähän outo. Teemmepä me salassa mitä tahansa, ne (sovjetit) tekevät jotain vielä pahempaa. Naivat vaikka yhtä aikaa pilluun sekä peräreikään pesäpallomailalla. Matt ja/tai sen aseveljet veti Namissa heroiinia. "Apina alistaa taivaan tahtoonsa", paskanmarjat, 2 mustakaapuhävittäjää särkee äänivallia inkkarien ikimuistoisilla mezästysmailla, ei sillä vielä kuuhun mennä Akulainen. Iiskotti! Äyk!
    ellauri220.html on line 202: Aku ei ole varsinaisesti huumorimiehiä. On vaivaannuttavaa lukea sen selostusta Admiral Schneiderin standup-sessiosta osan viisi alussa. Eikö Löllö oikeasti pitänyt Lenny Brucesta? Sehän oli mokkeri eikä dago. Se ei olisikaan mikään ihme, kyllä se oli niin luotaantyöntävä kaveri (kz. albumia 219). Nää Löllön Lenny skezit on pitkän päälle puuduttavia. Niin ne varmaan oli oikeestikin.
    ellauri220.html on line 665: Onpa hienoa että graffitipaskiaiset saavat teeveen toimimaan kuntopyörällä. Mitä vitun iloa siitä muka on? Pahemmaxi vaan menee. Sisar Edgar on siinä oikeassa: yxikään ajateltavissa oleva sopukka ei jää kuvaamatta, kumikaulat venyvät. Märkäselän yläkerrassa asuu karismaatikkoja, helluntaiystäviä.
    ellauri222.html on line 266: niikö yxilö, eikä mikään laumana
    ellauri222.html on line 691: Ei Thea tietystikään huoli takaisin tollasta vetkua ketkua. Mitä vetoa et Augie lähtee kohta Stellan perään Mexico Cityyn jänixenpassi kourassa vonkaamaan lisää korkealuokkaisempaa pillua.
    ellauri222.html on line 854: The book Les Ruines, ou méditations sur les révolutions des empires (1791) by Constantin François de Chassebœuf, comte de Volney (1757–1820), first published in an English translation as The Ruins, or a Survey of the Revolutions of Empires (London: Joseph Johnson, 1792) by James Marshall, was an influence on Shelley. helley had explored similar themes in his 1813 work Queen Mab. Typically, Shelley published his literary works either anonymously or pseudonymously, under the name "Glirastes", a Graeco-Latin name created by combining the Latin glīs ("dormouse") with the Greek suffix ἐραστής (erastēs, "lover", vitut se on mikään suffixi!); the Glirastes name referred to his wife, Mary Shelley, whom he nicknamed "dormouse". Unikeon köyrijä. Mäuschen, sanoi Percy Marylle niikö Pikin kreikkalainen poikaystävä, setämäinen Kleomenis.
    ellauri222.html on line 988: "Yritin viettää yhden yön tuon tytön kanssa salaa vaimolta ja perheeltä ennen kun lähdin laivalle. Olimme molemmat työssä kuljetusosastolla. Mutta en saanut sitä järjestymään. Joten kannoin viikkokaudet kondomia taskussani enkä päässyt sitä käyttämään. Kerran kaikki oli jo sovittu mutta silloin vaimoni isoäiti kuoli. Minun täytyi hakea isoisä hautajaisiin. Hän ei käsittänyt mistä oli kysymys. Istuimme kappelissa missä urut soivat. Ukko sanoi: Kas tuohan on kappale jonka tahdissa se vanha koira kuoli', ja veisteli vitsin toisensa jälkeen. Sitten hän tunsi arkussa lepäävän vaimonsa ja sanoi kiihkeästi 'Mitä, tuossahan on äiti! Minä näin hänet eilen tavaratalossa. Mitä hän täällä tekee? Äiti, äiti! Ja silloin hän ymmärsi ja purskahti itkuun. Miten hän itkikään. Ja minä myös. Me kaikki. Minulla oli kondomi yhä taskussa. Mitä sanotte?
    ellauri223.html on line 262: Riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden aikana on 7,4 %. Muistisairauden todennäköisyys myöhäisiässä on lisääntynyt jonkin verran, jos testistä saa 10–11 pistettä. Riski on selvästi lisääntynyt, jos testistä saa 12–15 pistettä. Juvan mukaan on syytä huolestua, jos oma tulos on vähintään 10 pistettä.– Ryhtyisin tekemään jotain tukka putkella, jos pisteet alkavat mennä yli yhdeksikön, Juva sanoo ja lisää, että testistä saatu tulos ei ole mikään tuomio, onpahan vaan sellainen huomio. Jag tar hommio på det. Eli siis:
    ellauri226.html on line 57: Tarkemmin sanottuna saatat sanoa, että Beach Boysin pitkä historia riidoista, ystävyyssuhteista ja oikeusjutuista on esimerkki amerikkalaisen luonteen kahdesta puolesta. Brianin puolella meillä on tinkimätön sinisen valtion idealismi, ja Miken puolella meillä on punaisen valtion hyödyllisyys ja kaavasta kiinni pitäminen. Jos ostat Beach Boysin myytin, mikään analogia ei näytä liian korkealta. Puhumme Jefferson vastaan Hamilton, Buckley vastaan Vidal, Gore vastaan Bush, Occupy Wall Street vastaan Tea Partiers. Omien rinnastusten keksimisen pitäisi kestää vain muutama sekunti, joten pane hösselixi. Mites tämä: kusipäät vastaan paskiaiset, kyrpiöt vastaan mulkerot.
    ellauri236.html on line 177: Muziinä se oli oikeassa että fascistiaikoina kuten juuri nyt peukutetaan poliisisarjoja jossa pollarit on rattaita all-powerful valvontaorganisaatiossa. Epäiltyjen elimiä pöyhitään lupaa kysymättä kumikauloina ja naamat liimataan whiteboardille. Valvontakameroista tarkistetaan kuka teki mitä kellekkin ja mihin reikään. Whiteboardille tulee miljoonia nuolia. Siiramaiset karhuryhmät ryntää karjahdellen sisään ovista. "This is a murder investigation" on joku stiiknafuulia, licence to kill jolla pollari pääsee läpi luokkarajoista maxamaan potut pottuina tunkiokukoille. Verenhimon lisäxi luokkaviha on poliisisarjojen tärkein käyttöaine.
    ellauri236.html on line 365: Huoh. Tää oli vasta eka luku. Ei vittu ei tätä jaxa erkkikään.
    ellauri238.html on line 132: Tilanne kotona kehittyi muutamassa päivässä sellai seksi, että en tiennyt mitä minun pitäisi ja mitä voisin tehdä. Pentti oli tämän vastikään sairaalasta kotiutuneen tytön kanssa kotona, meillä. He olivat ympäripäissään kumpikin, ja sitten sinne alkoi tulla lisää yhtä holtitonta väkeä heidän vieraakseen. Näille kaikille lapset ja minä olimme täysin näkymättömiä. Olimme kuin meitä ei olisi olemassakaan.
    ellauri238.html on line 220: Saarikosken elämää on käsitellyt turhantarkasti Onnen Pekka Tarkka kaksimielisessä elämäkertateoksessaan, jota ei jaxa lukea ize Erkkikään.
    ellauri238.html on line 273: Pentin takana ei pysy mikään, eikä paljon edessäkään. Pentti ihmettelee mixeivät naiset anna kaikille. Pentti antaa, ja antaa kaikkensa. Ilmiselvä narsisti. Mutta hän jännitti ihmisiä aivan kuollaxeen, ja oli pirun tylsä selvänä. Paavolaiselle ja Saarikoskelle oli yhteistä alkoholismi ja bisexuaalisuus, vaikka Pentti (oman kertomansa mukaan) ei pannut sitä sinne kuin vaan kokeexi. Yrjö Jyrinkoski (lausuntataiteilija) kyllä koitti parhaansa, mutta Pentin perse oli ehkä liian pieni maali. Pena meni Tabe Slioorin kanssa Lauri Viitaa kazomaan Kellokosken sairaalaan. Viita ei ollut huomaavinan Tabea. Kyllä sen hullu täytyy olla, Pena lohkaisi.
    ellauri238.html on line 671: Jompan lisänimi oli Kutuharju. Se oli (on?) sukeltajanyrkkeilijä, jonkinlainen Suomen Irving, vaikka sivistymättömämpi. Muistelen joskus poikasena selanneeni tätä opusta ymmärtämättä mikä siinä oikein on jujuna. Eipä mikään, suoltoa joka kiinnostaa jos on kiinnostunut Pena Saarikoskesta joka puhuu jännästi vähän rivoja. Kyllä se nyt kiinnostaa kun tietää jo ketä nää Tuulat Leenat ja Marjukat oikein on.
    ellauri238.html on line 718: Tuula2 lakkaa soittelemasta kapakoihin perään. Pentti soittaa ja ilmoittautuu. Pidä hauskaa sanoo Tuula2. En minä tuostakaan asenteesta pidä, Pentti marisee. Tässä on jotain hämärästi tuttua... Alkoholisti, tyypillinen tapaus. Tuula2 syö kiukuspäissään koko purkin Penan diapameja, mutta vazahuuhdellaan. Pentti neuvoo: seuraavalla kerralla liuota tabut koskenkorvaan, ei tuolla lailla saa ketään hengiltä. Hysteerikko, neurootikko, et tajua kuinka suurenmoisen ja nerokkaan ihmisen kanssa olet naimisisissa! Pentille ei kukaan ole minkään arvoinen. Kun on käytetty, heitetään menemään. Vizi tää on suoraan narsistipentujen käsikirjasta. Pena siirtyy lennossa Tuula2sta Mia Berneriin. Saattaen vaihdettava. Hän oli jo kirjoittanut monta rakkausrunoa Mialle, joka oli ihana ja lihava ja jonka rinnalla minä kaikin puolin olin pelkkä lelu. Myös sängyssä, hän korosti. Hän esitteli runoja innoissaan: eikös ole kauniita? Mia oli norjalainen terästehtailijan tytär, Carl-Erikin ikiä, 1923 syntynyt eli Penaa 14v vanhempi, sopiva äitihahmoxi, ja sillä oli varaa pitää Pena koskenkorvissa. Ei kyllä mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin.
    ellauri238.html on line 849: Kilpailuja, festivaaleja ja konsertteja järjestetään täällä ympäri vuoden. Ei ole koko sesonkia. Täyteys on pysyvä ja lähes absoluuttinen. Joka kvartaali luodaan uusia suuntia, eikä mikään näytä pystyvän pysäyttämään etujoukon voittoisaa marssia.
    ellauri238.html on line 855: Olipa puisevaa. Tää Herpertti ei kyllä ollut mikään ruudinkexijä.
    ellauri240.html on line 157: Joskus alakulossa on kyse anhedoniasta eli mielihyvän puutteesta. Se on olotila, jota lähes jokainen kokee jossakin vaiheessa elämäänsä. Silloin mikään ei tunnu enää hyvältä. ”Anhedoniassa oleellista on se, jos aiemmin mielihyvää tuottaneet asiat eivät enää sitä tuota. Jos alakuloinen olo johtuu maailmantilanteesta, mutta apina edelleen kokee mielihyvää omassa elämässään esim ruuasta, panosta, paskantamisesta tai roskaviihteestä, ja sille yhä maistuu paasaus ja murhasarjan sarjamurhst, tällöin ei ole kyse anhedoniasta”, lohduttaa integratiivisen kielitieteen ja psykiatrian professori Fred Karlsson Turun yliopistosta
    ellauri240.html on line 227: Vaatetusliike Huokea Kulma kukoisti. Allison oli Allisonin isän nimi. Äiti Constance piti yxinäisestä ex-huoran elämästä. Miehet eivät olleet tarpeellisia, sillä he olivat useimmiten epäluotettavia ja aiheuttivat vain harmia. Nainen tarvii niitä kuin kala polkupyörää. Rikkaat tekevät rahaa ja köyhät lapsia. Rikkaat asuvat Kastanjakadulla. Koulu on Vaahterakadulla. Leightonilla oli peppuasioita Mansessa. Harrington puhuu kuin publikaani citizens' righteistä kun muut huolehtivat köyhäinavusta. Ei helkkari, jenkkilässä ei mikään ole muuttunut, eikä tule muuttumaankaan ennenkuin maailma on päässyt tappiin saakka, mikä onnexi on jo aika lähellä.
    ellauri240.html on line 445: Ajatellaan esimerkixi myöhästymistä. Jos seurustelet miehen kanssa, joka jatkuvasti ja itsepäisesti myöhästyy, tämä voi kertoa sinulle hänestä jotakin jota et ehkä haluaisi myöntää itsellesikään. Tavaksi tulleeseen
    ellauri240.html on line 520: Tv-propagandisti Vladimir Solovjov tapasi vastikään venäläistä nuorisoa ja julisti heille näin: – Me parannamme vaikeasti sairastuneen Ukrainan kansan, ja me saamme sen parannettua. Minkä jälkeen me siirrymme parantamaan seuraavia. Sillä meidän asiamme on oikea.
    ellauri241.html on line 351: Though a descended Pleiad, will not one vaikka olisit alas laskeutunut Testikkeli, eikö yksikään
    ellauri241.html on line 474: Ran the dark veins, that none but feet divine tummat suonet kulkivat, ettei mikään muu kuin jalat jumalallisten
    ellauri243.html on line 672:
    Aatun näköinen mies on Mises. Punaparta on selkeästi Moosexen huonetta ja sukua. Mäkin sidon rusetin paremmin. Lew ei ole mikään rocket scientist vaikka sen sukulaiset on. Sen kannattaisi puzata noita laseja.


    ellauri244.html on line 90: Harri Sirola, vielä 1 Heikki Herlinin perinnöllä siivestäjä, sykkipoika ja yhtä moukka kuin koko muukin puunaamainen Herliinien suku. Laila oli intelligentti, ei mikään vouhottaja, aidompi kuin Harrin äiti joka oli pseudonoske ja luki Dostojevskin "eepoxia". Höh ei Dostojevski kynäillyt mitään eepoxia, vaan psykologisia rompskuja. Miten tääkin kaveri voi olla näin kädetön? No nuorihan se oli. Isä oli pataoikeistolainen jolle metro oli vasemmiston juonia, ihaili Konrad Lorenzia, sitä nazia. Harri ize oli "ailahteleva", äänesti kokoomusta ja Aleniuxen Eleä vuorovuosina. Ahmi Vonnegutia, Milleriä, Hesseä, Waltaria, Nerudaa. Helposti sulavaa silavaa. Kadehdittavia heppuja, Hermanni ja Henry. Niillä tuskin oli turhanpäiväisestä naimisesta omantunnontuskia.
    ellauri244.html on line 490: Trampoliinilla pomppivilla juliennepaloilla on edessään pitkä helminauha julmuuxia joita Jackit Henrikit Hasset ja Ragnarit aiheuttaisivat. Siinä ei muu auta kuin tehdä vielä pahempia julmuuxia. Feija tietää miten, onhan se Vihtorin jo nirhannut. Kiltit tytöt eivät vimmastu, ne hankkiutuvat tasoihin. Kersti-täti on valmis mukaan kuin lukkari sotaan. Selvittyään Jackista ne voivat nirhata myös Ragnarin. Faye ei voinut tietystikään rikastua työllä, vaan keinottelulla. Eitää mikään vasemmistokirja ole, älkää ymmärtäkö Camillaa väärin. Tässä tehdään pisnistä. Kaikille ansionsa mukaan, ei minkään tarpeen typerä.
    ellauri244.html on line 533: - Eipäs minä olen kaksijalkainen ja uskon että tie minun etsimääni vapauteen tai johonkin sellaiseen kulkee läpi äärettömän lukuisten tonttuovien, joilla jokaisella on vartijana joku nykyinen tai tuleva ystäväni joka vain tarkoittaa hyvää estäessään minua kävelemästä ovesta, joka kumminkin on sidottu paikalleen ja yrittää harhauttaa minuakin pysähtymään. Minun pitää vain itsenäisesti kulkea läpi ovien vartijoista välittämättä, mikä ei ollenkaan estä minua juttelemasta heidän kanssaan, ehkä hekin ovat matkalla, ainakin jotkut heistä ja minä olen heille vartija, eikä tämä tietenkään ole mahdotonta sillä kaksijalkaisten tiet ovat yksilölliset. Minun on vain käsitettävä ystäväni avustajiksi, heijasteiksi, ikään kuin narsistin peileiksi ja olen selvinnyt. Sepustin ja minun alkoi tulla vaikea olo.
    ellauri245.html on line 133: "Jonne" Nesbø ei ole mikään puolisukeltaja, se painuu kyllä pinnan alle tosi syvälle. Nääs- nääsbö nääs tekee kaiken voitavansa mahduttaaxeen KAIKKI el Zorro luokan tomppelimaisimmat kylmä konna - kuuma donna klicheet JOKAISEEN roskakirjaansa. On siinä duunia, but where there's a will there's a way.
    ellauri245.html on line 220: Ei jaxa enempää. Kazon lopusta kuka oli (Harryn jälkeen eniten) murhaaja. Kaise oli joku Rangsan jota en kyllä edes muista, ainakin se on se jonka Harry nirhaa kirjan lopussa akkuiskuruuvinvääntimellä kai jonkinlaisen verikoston merkeissä. Tääkin byhlein on niin täynnä mitättömiä ällöjä ja ällöjä mitättömyyxiä ettei niistä pidä erkkikään lukua. Viivasuita poijupäitä norjalaisia. Ennen kaikkea Jonne Nysvö. Tosi säälittävä pikku trolli liika tiukka pipo päässä.
    ellauri245.html on line 300: Norjan førstebetjent vastaa poliisikomisariota, Siihen asti on konstaapeli poliisikoira Rex päässyt viinanhuuruisella urallaan Panssarinyrkin alkaessa. Norjassa poliisit saavat panna vankilaan, se ei ole mikään oikeusvaltio vaan naziperinteitä kunnioittava poliisivaltio.
    ellauri246.html on line 398: Brodsky viittaa itseään 1956 sukupolven pennuxi, mutta ei ole "mikään XX-kongressin lapsista", vaan kuuluu niihin nuoriin, joille murtuman tietoisuuteen vaikutti "Budapest syksy" tukahduttamalla ATS: n. Monet ajattelevat että ihmiset lopettivat uskomasta Neuvostoliiton propagandaan. Se oli ensimmäinen sysäys toisin sanoen, toisin sanoen. Jotkut menivät oikeistolaiseen oppositioon, toiset, kuten Brodsky, kiistattomasti kieltäytyi voimakkaammin nykyisistä asioista.
    ellauri246.html on line 406: "Elexial Despoirin aihe rikkoi nuoren Brodskin runouden", kirjoittaa Viktor Erofeev ", erottelun, erottelun ja tappioiden aiheen matkan varrella." Tässä runossa oli konkreettinen ajattomattomuus, laajennus, hänessä ei ollut historiallista optimismia kuusikymmentäluvun työhön. Päinvastoin, se on hyvin pessimistinen, dramaattinen ja tragedia muistiinpanoja, joskus pehmennetty ironia. Mutta tämä tragedia ei ole avoimesti, ei pakotettu, vaan ikään kuin alateollisuuden ulkopuolella, ikään kuin tekijä lisäksi ei ole taipuvainen osoittamaan hengellisiä haavojaan, vaan hillizee izensä hyvin runollisten tunteiden ilmaisemiseen ja mieluummin sävy sävyyn.
    ellauri246.html on line 453: Runon tila on kulttuurin tila, hengellisyys. Ja täällä vuosisatojen ajan yksi runoilija kuulee toisen runon, jonka jauhot hän oppii ja ottaa omaan pussiinsa. Hinnat yksi ja muu ihmisen kuoleman aidan suru. Jos Donna, Earthly Life - Hell, sitten Brodsky tykkää siitä lähtä jo kävelylle, kauheasta tuomioistuimesta, jossa individualistiset ihmiset onnistuvat jopa nukkumaan. Disoobidisen unen motiivi, joka kattaa kirjaimellisesti kaiken maan päällä. Ei sattumalta myös elossa olevan tekijän kuvauksessa ei juuri mikään poikkea kuolleista. Sleep ja hyvä ja paha, ja Jumala nukahti - kaikki nukkuu, ja siellä on lumisadetta kuin Neuvostoliiton televisiossa ohjelman loputtua, joka peittää maan kuin valkoisen savvan. Ainoa olento, joka Brodskin mukaan ei nuku tällä hetkellä ", runoilija (John Donne), jonka tavoitteena on luoda ihanteellinen maailma, kauniimpi kuin koskaan keksittyt. Vaikka runot on kirjoitettu maan päällä, se korostaa Brodskista, että elämää ei ole tarkoitus lopettaa.
    ellauri246.html on line 488: Tärkeintä iloa on BrodSky Creaturelle väliaikaisista, ohimenevistä ajatuksista. Ikuisuuden pojan kypsä ote Brodskin psykologiassa. Hän katsoo itseään myös tulevaisuudesta. Tulevaisuus on myös peili, joka ei valehtele. Brodskin näkymä itselleen kaukaisesta tulevaisuudesta, se on pohjimmiltaan tärkeä. "Näinä päivinä asuin hammaslääkärissä" (noin ensimmäisestä maahanmuutoksesta). Puhumme nykypäivän pohjasta, mutta aikaisemman ajan muoto käytetään, ikään kuin runoilija olisi viimeinen. "He (enkelit) nauttivat draamasta nukkeiden elämästä kuin olimme itse asiassa meidän aikamme."
    ellauri246.html on line 508: Ulkomailla, Charles Profoffer, Brodsky asettuu Ann-Arboriin, paranee englanniksi ja toimii Michiganin yliopiston runoina. Vain maailman rikkaimmat yliopistot voisivat pystyä ylläpitämään tätä asemaa ("Mikään maa ei ole niin tyhmä, jotta ei kasvata omaa kulttuurillistä eliittiäsi, ja joissakin yliopistoissa on tällainen asema"). Runoilija kerran viikossa tapaa opiskelijoiden kanssa ja kommunikoi heidän kanssaan kökköenkulla hyvin vapaassa muodossa. Hän lukee heille runonsa, vanhoja ja uusia, muiden runoilijoiden runoja, joita opiskelijat eivät tiedä tarpeeksi, lue luennot kirjallisuudesta, venäläisestä tai amerikkalaisesta tai vain kommunikoida. Sitä kutsutaan tavallisesti tällaiseen asemaan erittäin merkittäviä lukuja, jotka mahdollistavat opiskelijan persoonallisuuden. Venäläinen kieli on edelleen jäänyt Brodskin tärkeimmäksi, mutta ajan myötä hän on parantanut englantia, jotta pystyisi kirjoittamaan englanniksi. Hänestä tuli Venäjän amerikkalainen kirjailija. Englanti, proosa, esseenit, artikkelit hallitsevat englanniksi. Venäläisenä hän säilyttää runoutta. Tämä on nyt tärkeimmät itsenäisen tunnistamisen keinot, ja nyt Venäjän kieli englanninkielisessä yhteisössä pelaavat OESTROINTY Agentin Brodskin roolin.
    ellauri246.html on line 510: Tuskaa olivat niskatuskamiehen ensimmäiset vuodet. Brodsky näinä vuosina muistuttaa kuin kasvi, joka on noussut maahan, ja se vedettiin ulos ja siirrettiin toiselle maaperälle, eikä se ole selvää, järjestetäänkö se. Ulkoinen runoilija on turvallinen elämäntapa ristiriidassa voimakkaasti emotionaalisen ja psykologisen kooman tilan kanssa, joka Brodsky uusi uudelleen ensimmäistä kertaa maailman kirjallisuudessa. Stripping metaforisesti, runoilija tuntuu kuolleiksi. Runossa "1972": "Tämä ei ole mieli, vaan vain veri." Runaatti tykkää itseään varjoilta, jotka pysyivät henkilöltä. Maahanmuutto, joka kuljetettiin niiden kanssa, ei pelkästään vapautta vaan myös kaikkien tavanomaisten siteiden tauko. Kaikki, mikä oli kalliita henkilölle, otettiin häneltä. Brodskillä oli tunne roikkua tyhjyydestä, ja tämä isku oli niin kohtuuttomia, että se johti sielun väliaikaiseen halvaantumiseen. Lähempänä Brodskin tapahtumista lähestyi Luriea, joka sanoi, että Emigratin Brodskin runous - это itsemurhan sitoutuneiden henkilöiden muistiinpanoja. Skopanova uskoo, että on oikein puhua murhasta. "Vahva kipu, tappaminen tämä, joka kestää valoa." Runotila on hämmästynyt, tappanut, mikään ei tunne, tämä on suurin kärsimys, kun henkilö kärsii niin paljon, että se menettää mahdollisuuden ilmaista se emotionaalisesti. Itsensä kieltäminen, metaforisen käyttäminen liikkumattomuuden arvolla, kuolleet, kun BrodSky tarkastelee itseäsi sivulta ja korjaa vain liikkeen avaruudessa. Usein hän kirjoittaa itsestään kolmannessa henkilössä, kuten runossa "Laguna": "Vieraat, jotka kuljettavat grappaa taskussaan, ehdottomasti kukaan, mies, kuten kaikki, jotka ovat menettäneet muistia, kuvaavat ..." Yliköriltään hermostuneesta " shokki. Brodsky erottaa oman ruumiinsa sielusta ja tekee siitä itsenäisen merkin: "Ruumiin sadetakki muotoilee palloja, joissa rakkaus, toivo, usko, ei ole tulevaisuutta." Tämä ei ole henkilö, joka oli nuoruudessani, se oli vahvistettu ja jatkuvasti tietoinen runoilijasta. Se ei ole sattumalta, että yhdessä runoista, lyyrinen sankari tarkastelee peiliä ja näkee vaatteita, mutta ei kasvoja.
    ellauri246.html on line 512: Brodsky käyttää usein metaforisia Decoar, raunioita, siruja. Hänen sielunsa on temppeli ja vertaa raunioita, fragmentteja. Kärsimystä verrataan, onko se nyt pommitusten vastustuskyky tai säteilytauti. Joskus Brodskin kasvot tykkää rauniot. Jokainen, joka tiesi hänet, totesi, että BrodSky ui hyvin nopeasti. Täältä se perustuu suuren harmaaseen paikkaan Brodskin 1970-luvuilla. Harmaalla värillä on anti-systhien tila. Lisäksi jalokivi, Glaciation tunkeutuu BrodSkin työhön ikään kuin hänellä olisi aina kylmä. Kylmän motiivi on orgaanisesti yhteydessä yksinäisyyden motiiviin, joka Brodskin siirtotyöläisessä työssä on poikkeuksellinen paikka: kokoelmilla "Osa puheenvuoro" (1975-76), "Autumn Yastreb Creek" (1976-83) , "Uranialle" (1984-87), "Elämä hajallaan olevalla valolla" (1985-86). Missä lyyrinen sankari on esitetty, hän on aina yksin. Ei kukaan jaa "Loom Cut viipaloituja runoja". Jos Venäjällä oli vastaus hänen runoihinsa (Lemonit muistelee, kuten Kharkovissa, Brodskin opiskelijat, jotka vuokraavat Brodsky per yö, niin että he eivät löytäneet tekstejä), sitten ulkomailla - Alpopulation. Se näyttää Brodsky ja "Top Secret" kuoleman ajatus, itsemurhasta, hänen moraalinen ja psykologinen tilansa on niin raskas. Barbizon Terras on kuvattu runoilijan saapuessa pieneen amerikkalaiseen kaupunkiin. Se ratkaistiin hotelliin, taittaa asioita ja yhtäkkiä, yhtäkkiä käytöstä, rysähtää kattokruunu koukusta. Riittävä psykologisesta tyhjöstä, jossa runoilija tuntuu tyhjyydestä. Tämä muutos myöhässä luovuudessa käy ilmi autiomaassa. "Puheeni on osoitettu ... siinä tyhjyydessä, jonka reunat ovat laajan aavikon reunat." Tyhjyys - это elämän metafora Yhdysvalloissa. Runko ei ideoi tätä elämää ollenkaan ja kuvaa Yhdysvaltoja impersonaalisten naamioiden valtakunnaksi. Tietenkään ei ole sama tyhjä elämä, kun Neuvostoliiton ihmiset ovat johtavia amerikkalaisia, heitä tuetaan, mutta myös siellä "tänään, se on edelleen kiinteä huomenna." Jokainen päivä on uusi eilinen. Muutokset muuttavat vain vuodenaikoja. Tietoja tästä tyhjöstä, tässä hämmentyneessä ympäristössä Brodsky kertoi monissa runoissa, mukaan lukien "Quintet" (1977):
    ellauri246.html on line 791: mutta ei enää palaa - ikään kuin talon lukot,

    ellauri246.html on line 939: Runojen ensimmäiset jakeet I. Brodskogokonza viisikymmentäluvulla ja kuusikymmentäluvun alussa kirjoitettiin ikään kuin tarkoituksella kaikkiin SOVDEOPIAN-kirjallisuuden yhteiskunnallisen realismin kirjallisuuden yhdessä. Se ei kuitenkaan ollut tahallinen, vaan vain luonnollinen ihmisen kirjallinen asema. Hän oli valmis voidessaan heille odottamattoman lahjan millä tahansa hyväntahtoisten lukijoiden kanssa tai pikemminkin sanoa: kuuntelijoita. Runoja, satunnaisesti tai heidän toivottomuuden hyvyyteen, osoittautui helposti huhuilla. Ja monet Josephzhin runoista tuohon aikaan: "Ei maa, eikä odotan ...", "kelluu kaipaamassa selittämättömässä ..." - nopeasti ja pitkään he muistavat. Ne suoritetaan kitaran ja muiden työkalujen alla. Heidän tekniikansa täyttyminen oli melko musiikki.
    ellauri246.html on line 945: Yksikään edellä mainituista runoilijoista, jotka on listattu hänen suosikki runoilijoissa, aiheutti murtumia runoissaan. Hän osoittautui aikaisin mieluiten valmiiksi runoilijan parannuksiin. Brodskin runollinen järjestelmä, joka puhuu nykyaikaisen analyysin kielellä, tämä on avoin järjestelmä, joka vaikuttaa itsestään hyvin hyödyksi. Readerilla ei ole vimmun runoilijan hyvin rauhallista upottamista vaan melko vaikeaa testiä. Vuosien varrella Joseph on yhä halukas kääntämään runollinen resurssi, päätelmät ja tekniikat naapurimaailmasta, houkuttelee metafyysisen filosofian, teologian, erilaisia taiteita ja tiedettä, ei laiminlyödä ironiaa, sukupuolena ja politiikassa. Universumin tragediamalli, joka mieluummin I. Brodsky Comedy, ei myöskään lieventää lukijan käsityspääsyä. Hän todella pakkaa kieltä mahdollisimman paljon. Tai kielen uuvuttava? Tämä seikka edellyttää lukijoiden leksikaalista valmistelua.
    ellauri247.html on line 50: Tuntuu siltä että kaikki 3. vuosituhannen tiede- ja cyborgiratkaisut on tehneet apinoista entistäkin luotaantyöntävämpiä. Nyt ylilyöntejä ei jarruta enää mikään. Ei partnerin mezästys, ei kantavaxi tulemisen pelko, ei vammat eikä sairaudet, ei sukulaisten närkästys, ei köyhyys eikä vanhuus, ystävien puute, yläkerran johtoportaan kosto; kaikkeen on meillä lääkkeet nyt, siis antaa mennä vaan.
    ellauri247.html on line 236: Veijariromaanit olivat tavallista suositumpia ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Nykyajan veijariromaaneissa on perinteiselle veijarihahmolle tuntemattomia moralistin ja anarkistin piirteitä. He ikään kuin edustavat viattomuutta ja kriittistä ajattelua turmeltuneen ja vieraannuttavan maailman keskellä. Moderneja veijariromaaneja ovat esimerkiksi tšekki Jaroslav Hasekin Osudy dobrého vojaka Svejka za svétové valky (1920–1923, Kunnon sotamies Svejkin seikkailut maailmansodassa), yhdysvaltalaisten John Steinbeckin Tortilla Flat (1935, Ystävyyden talo) ja Saul Bellow'n The Adventures of Augie March (1953, Augie Marchin kiemurat) sekä saksalaisten Thomas Mannin Bekenntnisse des Hochstaplers Felix Krull (1954, Huijari Felix Krull), Günter Grassin Die Blechtrommel (1959, Peltirumpu) ja Heinrich Böllin Ansichten eines Clowns (1963). Mannin teoksessa – kuten veijariromaaneissa usein – korostetaan huijariuden ja taiteilijuuden yhteyttä. Peltirummun rumpali Oskar Matzerath on varsin perinteinen veijarityyppi: hän lopettaa kasvamisensa kolmivuotiaana ja tarkkailee yhteiskuntaa kääpiöperspektiivistä saattaen naurettaviksi kaikki ideologiat.
    ellauri247.html on line 400: Swiftin Godwin-setä otti pojan Dubliniin ja maksoi hänen opintonsa Kilkennyn alkeiskoulussa vuosina 1673–1682 sekä Dublinin Trinity Collegessa. Helmikuussa 1686 Swift sai kandidaatin tutkintonsa suoritettua rimaa hipoen (speciali gratia). Hän suoriutui parhaiten klassisissa kielissä, latinassa ja kreikassa, mutta muissa aineissa hänen tuloksensa jäivät vaatimattomiksi. Asiakirjoista on myös selvinnyt, ettei Swift ollut mikään mallioppilas. Hän rikkoi toistuvasti koulun sääntöjä jättämällä työt tekemättä ja viihtymällä paremmin kaupungilla kaljalla kuin koulunpenkillä.
    ellauri249.html on line 86: Eipä mennyt jäbä siltikään takas Leningradiin perseroikan jälkeenkään. Brodsky karkotettiin perskärpäsenä kuten Lermontov, varmaan muutenkin jotenkin samanlainen yxinäinen narsisti. Oliskohan Brodskyn vuoden 80 biisissä silti jotain kaikua Afganistanin selkkauxesta?
    ellauri249.html on line 453: Mannerheim oli tosiaan jatkosodan lopussa vanha väsynyt mies eikä hän ollut mikään etevä sotastrategi. Häneltä puuttui korkeatasoinen sotataidon koulutus mutta hänellä oli muuten laaja-alainen näkemys asioista ja hän oli melkoinen auktoriteetti, sopi hyvin keulakuvaksi. Hän vain tarvitsi ympärilleen taitavia upseereja, joita myös löytyi päämajasta.
    ellauri254.html on line 53: Neuvostoliiton kirjailijaliittoa muodostettaessa Fedin valittiin sen hallituksen jäseneksi. Vuodesta 1959 lähtien hän toimi sen ensimmäisenä sihteerinä ja vuodesta 1971 puheenjohtajana. Fedin oli myös Venäjän kirjailijaliiton hallituksen ja Neuvostoliiton tiedeakatemian jäsen sekä Venäjän SFNT:n ja Neuvostoliiton korkeimpien neuvostojen kansanedustaja. Kirjallisuusvaikuttajana hänet muistetaan Aleksandr Solženitsynin Syöpäosaston julkaisun kieltämisestä vuonna 1968. Kirjailija palkittiin muun muassa neljällä Leninin, kahdella työn punaisen lipun sekä lokakuun vallankumouksen kunniamerkillä. Vuonna 1967 hän sai sosialistisen työn sankarin arvonimen. Ei siis mikään turha influensseri.
    ellauri254.html on line 488: Ab 1907 ist eine Zäsur in Georges Kunstbegriff zu erkennen. Seine Werke entsprachen nicht mehr dem Anspruch der sogenannten selbstgenügsamen Kunst, sondern gewannen zunehmend einen prophetischen und religiösen Charakter. Fortan fungierte George zunehmend als ästhetischer Richter oder Ankläger, der gegen eine Zeit der Verflachung anzukämpfen versuchte. Anlass hierzu war vor allem die Begegnung Georges mit dem vierzehnjährigen Maximilian Kronberger 1902 in München. Nach dem plötzlichen Tod Kronbergers 1904 an Arschverblütung stellte George ein Gedenkbuch zusammen, das 1906 mit einer Vorrede erschien, in der „Maximin“ (so nennt ihn George) zum Gott erhoben wurde, der „in unsere Kreise getreten war“. Inwiefern dieser „Maximin-Kult“ tatsächlich ein gemeinsamer des Kreises war oder eher ein privater Georges, der dadurch, dass er die Göttlichkeit Maximins erkannt hatte, seine eigene zentrale Stellung rechtfertigen wollte, ist schwierig zu rekonstruieren. Minimax olis ollut turvallisempi strategia, kuiten von Neumann ja Morgenstern ovat osoittaneet. Maxi muna miniin reikään tuottaa vahinkoa, mini muna maxissa reiässä ei ehkä paljon anna, muttei otakaan.
    ellauri254.html on line 544: Kalju Gorki (oikeasti Alex kuten Stubb, Maxim on sen isännimi) tybeteikka päässä saa aikaan outoja tuntemuxia Fedinin sarkahousuissa: yxikään miesääni ei ole synnyttänyt kaatioissani yhtä suurta vastakaikua kuin Gorkin ääni. Tulkaa siis käymään kotonani. Minusta tuntuu kuin hän kilpailisi kanssani ujoudessa. Olemme kumpikin kuin kangistuneita. Hän päästää vihdoinkin irti k-äteni, jossa hänen lämmin puristuxensa tuntuu vielä kauan.
    ellauri254.html on line 683: Ensimmäisen maailmansodan puhjettua vuonna 1914 Lenin lähetti Kamenevin Venäjälle, jossa tämä ohjeisti bolševikkien edustajat duumassa vastustamaan sotaa. Kamenev pidätettiin ja karkotettiin Siperiaan marraskuussa 1914. Hän vapautui vuonna 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen ja matkusti niin ikään Siperian-karkotuksesta vapautuneen Stalinin kanssa Pietariin, jossa he muodostivat maaliskuun lopussa bolševikkien tilapäisen johdon. Kamenevista tuli myös Pravdan päätoimittaja, joskin hänet korvattiin Stalinilla toukokuun alussa. Kamenev ja Stalin kehottivat puoluetta antamaan varauksellista tukea väliaikaiselle hallitukselle, mutta Venäjälle palannut Lenin kumosi tämän ohjeen huhtikuun teeseissään, jotka kehottivat suoraan seuraavaan vallankumoukseen. Kamenev pelkäsi ennenaikaisesti aloitetun vallankumouksen epäonnistuvan ja asettui avoimesti vastustamaan Leninin uutta linjaa. Varovainen linja henkilöityi vuonna 1917 juuri Kameneviin. Tästä huolimatta hänet vangittiin vähäksi aikaa niin sanottujen heinäkuun levottomuuksien yhteydessä.
    ellauri254.html on line 687: Kamenev osallistui joulukuussa 1917 Brest-Litovskin rauhanneuvotteluihin. Kesken neuvotteluiden Lenin lähetti hänet Isoon-Britanniaan Neuvosto-Venäjän diplomaattisena edustajana, mutta hänet karkotettiin Britanniasta jo viikon kuluttua. Vitun britti törkimyxet. Nehän kaatoi bolshevikkeja kuin Securitaxen vartijat mustalaisia. Maahanvienti oli aivan ohjeistuxen mukainen. Ukko mustilaisen luunmurtuma oli izeaiheutettu. Laskeppa huvin vuoxi montako kertaa sana "karkotus" esiintyy tässä albumissa. Bolshevikkeja karkotettiin ja ne karkottivat toisiaan kuin torakoita. Paluumatkalla hänet vangittiin Suomessa maaliskuun lopulla 1918. Saksalaiset olivat luvanneet hänelle turvallisen kulun Ahvenanmaan kautta punaiseen Etelä-Suomeen, mutta vastikään saapunut Ahvenanmaan suomalainen kuvernööri Hjalmar von Bonsdorff vangitutti hänet Maarianhaminassa vihollismaan edustajana. Hän oli kuukauden ajan vankina Vita Björnin vankilassa Kastelholmassa ja myöhemmin kolme kuukautta Oulun lääninvankilassa, kunnes hänet vapautettiin elokuun alussa 1918 osana Suomen ja Neuvosto-Venäjän välistä vankienvaihtoa. Zinovjev ja Moisei Urinitski juhlistivat vanginvaihtoseremoniaa Rajajoen sillalla.
    ellauri254.html on line 791: Monopoliin pyritään ja päästään, eikä tarvi edes erixeen käskeä. Sittemmin huono-onnisen Kominternin 2. kokouxessa Petrogradissa hukkapätkä Lenin (165 cm hattu päässä ja kassi kädessä) puhui kaikuvasti hiukan ärrää murtaen. Yxinkertaisesti mutta innoissaan ja huitoen. Kiilusilmä Wrangel oli vastikään lannistettu. Länsi alkoi valmistaa varuixi Tulan mallisia samovaareja. Briteissä vallankumous laantui jalkapallohuliganismixi. Kummallista väkeä!
    ellauri254.html on line 853: Gorkin Keltaisessa paholaisessa haastattelema miljonääri selittää suorasanaiseti miten 1900-luvin alun maahanmuutto jenkkeihin palveli työväen kyykytystä, piti palkat alhaisina ahnaan köyhän matulössin avulla. Sitä samaahan se on taas. Lakko-oikeus puretaan ja tuodaan maahan filippiiniläisiä hoitajia. Mikään ei ole muuttunut, Marx oli niin oikeassa, työväki on taas yhtä kyykyssä kuin 1800-luvulla. Joka Iikka luulee taas että mä oon eri asia, mä kyllä pääsen kökkäreexi pinnalle, mulle nazaa tää amerikkalainen unelma. Ammennä vaan, koko hyllyrivi kumoon trukilla.
    ellauri254.html on line 1035: Šmeljov jotain sietämättömän hysteeristä. Kuprin ei kirjoita, hän juopottelee. Bunin kopioi Kreutzerin sonaattia tituleeraten sitä Mitjan rakkaudeksi. Aldanov jäljittelee niin ikään Tolstoita. Puhumattakaan Merežkovskista ja Gippiuksesta. Kas minne maanpakolaisuus on paiskannut hrat intellektuellit. Kas miten orjuus heissä kaikuu. Ette voi edes kuvitella, miten vaikeaa kaiken tämän näkeminen täältä Sorrentosta käsin on. Mutta olkoon. Kaikki menee ohi. Kaikki.
    ellauri257.html on line 412: Katolinen ikivanha vanha ämmä Amelia antaa Muumipappa Gonzolle ja sen keski-ikäiselle kamulle Fredrikille ikäänkuin smiskiä paljaalle pyllylle. Ni är ateist. Ja jag är ateist. Nää keskivartalolihavat setämiehet ovat kyilä ateisteja, mutta jotain aivan uutta sorttia, joka pitää vanhan mummun smiskistä paljaille pakaroille.
    ellauri258.html on line 246: Kukoistuksen käsikirjoituksen mukaan väestön ikääntymiseen tuli suhtautua uhan sijaan onnistumisena – koska sitähän se on, jos jotakin.
    ellauri258.html on line 267: Pekka Himanen voisi taas tulla vähän kukoistamaan, kun Esa Saarinenkin täyttää 70, Pekka tulee miehen ikään samalla. Mutta häntä ei näy missään, mikä on erittäin hyvä asia.
    ellauri258.html on line 288: Ei Klassikko siis mikään huippuhyvä ole, mutta puoltaa paikkaansa Hotakaisen laajassa tuotannossa. Se myös ennakoi muutamia myöhempiä Hotakaisen kirjojen teemoja, kuten äärimmäisen ikävystyttäviä miehisyyttä ja yhteiskuntaa pyörittäviä rakenteita. Jännittävästi Hotakainen näkee jo 1990-luvun loppupuolen nousukausi-Suomessa kasvualustan orastavalle oikeistopopulismille, ja juuri niissä ryhmissä, jotka sitten aika­naan aktivoituivatkin. Kannattaa lukea! Oikeistopopulismin klassikko!
    ellauri260.html on line 47: Vanhoissa Maseissa oli joskus mustawiixinen majuri (puuttuu ylläolevasta kuvasta), mutta sen sukunimeä ei käytetty. Wikipedian mukaan se olisi Piippi. Never heard. Rotutietoinen ltn Molli tuli vasta loppupeleissä, puhumattakaan feministisestä vääp Reetta Räyhästä. Masista meni maku kun se petti Maisaa nti Söpön sylissä. Maisa oli ikäänkuin Liisa Karhunen, liian kiltti ja tylsä sarjakuvahahmoxi, eikä halunnut parrasvaloihin.
    ellauri260.html on line 223: Rudin tiivistetty maailmanhistoria teoxen Socialism: an analysis alussa on lepertelevästä tyylistään huolimatta pääpiirteissään oikea. 1700-luvulla alkoi teollinen vallankumous jonka siivellä tuli humanismi ja tiedeuskovaisuus ja porvarillinen vallankumous. Kaikki muut vallankumouxet on menneet ennen pitkää perseelleen, mutta kökkäreitä ei mikään näytä pysäyttävän. "Man," says Herder, " has no nobler word to apply to himself than what he himself is: Termitaffe." Rudin kirjan anglosaxinsi Joe McCabe, brittien Timo Airaxinen, ateisti skeptikko ja izeoikeutettu eetikko, mutta silti punastumaton porvari. Timo on tosin Joosea selkeästi läskimpi.
    ellauri260.html on line 357: Sitähän se Stalinkin varmaan alkoi tuumia. No niinhän siinä sitten kävikin että Neuvostola purkautui saumoista, ja syynä oli varmaankin juurikin se, ettei uutta sosialistista termiittiapinaa saatu ohjelmoiduxi huolimatta Maxim Gorkin ponnistuxista, vaan proletaarikasan päälle pääsi kammertautumaan ennen pitkää aito diktaattori. Jee-suxen juoni oli koittaa vakuuttaa ize kukin siitä että jos se on kiltti muille niin jälkipeleissä on johtoporras superkiltti sille. Eli altruismikin on egoistisesti kannattavaa viimeistään palkinnonjakotilaisuudessa. Tätä korttia materialistisilla kommareilla ei tietystikään ollut lyödä pöytään. Paizi ehkä jotain työn sankarin prenikkaa josta voi jälkeläisillekin olla jotain hyötyä.
    ellauri260.html on line 372: Rudolf ei ole mikään humanismin kannattaja, sen mielestä humanismi on perustavasti päin persettä koska jumala on pantu piharuokintaan. No siitä ei voi antaa Rudolfille täysiä pisteitä, sillä johtopäätöxet ei muutu mixikään. Ei nää sen "jumalaiset" arvot ole yhtään kummempia, sitä suuremmalla syylllä 1/2-henkiapinat on sen mielestä oikeutettuja muiden elollisten suhteen etuiluun. Sen pitäis panna kiinni iso turpansa ja syödä vaikka ize izensä kuten viisaasti tekivät susi, kettu ja kezu.
    ellauri260.html on line 427: No sit viä tää yhteisomistus, jonka mahdottomuudesta Ari jo niin viisaasti vinoili ("pantes hos hekastos", remember?). Aristoteles sanoi aivan oikein, että mikään ei niin innosta miestä toimimaan kuin hänen oma omaisuutensa ja hänen kiintymyxensä kohde. Vaan entäpä sosialismi, jänisrukka? Eikö se vähennä tehokkuutta? Eikö se rajoita henkilöiden vapaata liikkuvuutta ja vähennä heidän iloaan työstään? Kyllä maar niin gumminnii! Siihenhän kaatui Neuvostolakin, pysähtyneisyyteen. Toki länkkärien talouspakotteetkin auttoivat, mutta silti vittu, kyllä kökkäröityminen ja sen puute oli avaintekijät.
    ellauri260.html on line 441: Se Rudin pointti on kyllä näppärä että jos vaan taloudelliset olot tekee apinoista pahoja kuin rapukarkit, miten ne sitten päätyivät näihin oloihin in the first place? No ehkä se oli joku slippery slope, niinkuin kun narkit vähitellen vaipuu yhä väkevämpiin mömmöihin. Vaikka kyllä apinat on apinoita vaikka niitä voissa paistaisi, ei mikään voi estää niitä toimimasta enimmäxeen oman ituradan edun mukaisesti, se on niillä ihan geeneissä. Joskus hyvää joskus pahaa - ankat! Aina uutta juonta sahaa - ankat!
    ellauri262.html on line 72: George MacDonald (10. joulukuuta 1824 – 18. syyskuuta 1905) oli skotlantilainen kirjailija, runoilija ja kristillisen seurakunnan pappi. Hänestä tuli uraauurtava hahmo modernin fantasiakirjallisuuden alalla ja kirjailijatoveri Lewis Carrollin mentori. Satujensa lisäksi MacDonald kirjoitti useita kristillisen teologian teoksia, mukaan lukien useita saarnakokoelmia. Ei liene mikään sattuma, että huisin monet fantasian mestareista ovat peukuttaneet kristinuskon Mestaria.
    ellauri262.html on line 257: Vaikka olenkin nimeltäni Tolkien, niin makuni, lahjakkuuteni ja kasvatukseni on Suffieldeiltä, ja sen seudun [Worcestershiren] jokainen kolkka (olipa miten kaunis tai rujo tahansa) on minulle määrittelemättömällä tavalla ”koti”, selvemmin kuin mikään muu paikka maailmassa", sanoi Ronnie kirjeessään pojalleen Michaelille 1941.
    ellauri263.html on line 470: Teosofia (kreik. theos jumala, sophia viisaus, suomeksi jumalviisaus) tarkoitti alun perin filosofista ajattelua, joka kohdistui Jumalan olemuksen selville saamiseen salaperäisellä, välittömällä näkemyksellä, ikäänkuin videolla ilman kirjoja. Tällaista teosofiaa harrastivat muun muassa uusplatonikot, useat keskiajan mystikot, sekä uudella ajalla muun muassa Rosenkreutzin ruusuristiläiset, anglosaxit vapaamuurarit, Jakob Böhme, Franz Xaver von Baader ja Friedrich von Schelling. 1870-luvulla syntynyt moderni, useaan suuntaan hajonnut teosofia on saanut paljon vaikutteita näistä ikivanhoista saxalaisista setämiehistä sekä intialaisista uskonnoista.
    ellauri263.html on line 572: Seuraavaksi Blavatsky keskittyi kirjoittamaan teoksia Teosofian avain ja Hiljaisuuden ääni. Lisäksi hän kirjoitti pitkiä kirjeitä Amerikan ja Intian osastoille. Teosofinen seura muutti jälleen, tällä kertaa Annie Besantin tilavaan asuntoon Avenue Road 19:een. Blavatskya vaivasi reuma, ja hän joutui käyttämään ajoittain pyörätuolia. 1. kesäkuuta 1890 ilmestyi newyorkilaisessa The Sunissa artikkeli ”Erään humpuukin historia”, jota seurasi 20. kesäkuuta koko sivun aukeama, jossa tohtori Elliot Coues väitti Blavatskya petkuttajaksi, jonka tarkoituksena oli kerätä rahaa ja peitellä vakoilutoimintaa. Lisäksi Coues oli kaivanut esiin kaikki vanhat huhut hänen väitetyistä rakastajistaan sekä aviottomasta lapsesta ja sanoi voivansa todistaa kaikki väitteensä. Tohtori Coues oli ollut jo pikään kiinnostunut teosofiasta ja oli myös käynyt tapaamassa Blavatskya. Blavatsky kertoi jo vuoden 1888 lopulla tohtori J. S. Buckille lähettämässään kirjeessä Couesin havittelevan jonkinlaista johtoasemaa Teosofisessa seurassa, johon hiän ei kuitenkaan suostunut.
    ellauri263.html on line 860: Ritualisoitunut käyttäytyminen on stereotyyppistä, siis kaavamaista ja toistuvaa. Toiminnan ja sen päämäärän välinen suhde on epäselvä, eli rituaaliin osallistujilla ei suinkaan ole selvää käsitystä siitä, miksi jos mixikään rituaalin suorittaminen aiheuttaa toivottavan vaikutuksen. Yhteisöt voivat silti pitää rituaalejaan välttämättöminä. Rituaaleista poikkeamista voidaan pitää vaarallisena, usein jostain tuntemattomasta syystä. Yhteisöllistä rituaalia noudattavan yksilön usko voi vahvistua. Hän voi samalla osoittaa olevansa aidosti sitoutunut yhteiseen perinteeseen ja on luotettava yhteistyökumppani. Esim käteen sylkäsy ja kättely kaupan takeena. Yäk.
    ellauri264.html on line 490: Iisakki käännätti kirjojaan eri kääntäjillä uudestaan ja uudestaan, usein englannista englantiin. Toisinaan spekuloimme tietyn muutoksen syistä: yksinkertaistaminenko ei-juutalaiselle lukijakunnalle? tuntuiko tarpeelliselta korvata optimistinen loppu traagisella? Mutta hänen kääntäjiensä todistus viittaa johonkin muuhun - siihen, että hän oli melkein ilkeä vastustaessaan ajatusta täydellisesti valmiista teoksesta. Aivan kuten tyypillisen Bashevis-teoksen ristiriitainen miespäähenkilö jää roikkumaan tarinansa loppuun, mielivaltaisuus näyttää olevan itse taiteen periaate. Kirjoittajan henki seisoo noiden loppujen takana ikään kuin hän sanoisi: "Oikeesti, mitä väliä?" If one no longer believed in the Perfect God and His Torah, what reason to seek perfection elsewhere? Sit voi yhtä hyvin pelleillä Ruåzin kuninkaallisille ja ottaa ilon irti kaikesta. Hyvä Iisakki! Right on!
    ellauri264.html on line 749: Suomalaiset ovat olleet niin ikään erittäin neuvokkaita pioneereja. ”Isaskarin pojat, seisokaa ja kuolkaa, mutta jättäkää vain palanut maa vihollisten käsiin.” – Marsalkka Mannerheim
    ellauri266.html on line 180: Mikaela on 40. Menopaussi alkaa painaa päälle. Reisissä on satulat. Eise nykyään mikään stigma ole. Tää kirja on kuin Andre Breton ja Kinsella silputtuna blenderiin.
    ellauri266.html on line 235: Kaksikymppisenä hän painoi luultavasti yli 130 kiloa, mutta selkävaivat olivat kadonneet. Surut ja murheet olivat kasautuneet traanixi kehooni. Häntä eivät kiinnostaneet filosofian opinnot yliopistossa eikä mikään muukaan. Virpi Hämeen-Anttilan kokemus on, että lihavana hän ei kiinnostanut miehiä. Vieläkin häntä raivostuttaa, jos miehet kuvaavat ihannenaisensa hoikaksi.
    ellauri267.html on line 68: Veikko Huovinen: Joe-setä ja Veitikka. Tämä hauska kirjakaxikko ei ehkä ensin näyttäisi kuuluvan samaan joukkoon edellisten kanssa, mutta kelaa vähän: Nämä kaverit (Hitler ja Stalin) on keskenään tapattaneet enemmän porukoita kuin mikään tavis sarjamurhaaja on voinut toivoa edes märimmissä unissa. Palaamme tähän niteeseen albumissa 274.
    ellauri267.html on line 486: Muurahainen. [ Jalkojen teko. ] Miksi, rouva, voin tehdä yhtä paljon kuin kuka tahansa mies, kauniin naisen palveluksessa. Osaan soittaa huilua ja laulaa; Voin kantaa sateenvarjoasi ja tuulettaa rouvaasi ja viilentää sinua, kun olet liian kuuma; on hyvä, mikään palvelus ei päivällä eikä yöllä tule epäonnistumaan minulle; ja sitä paitsi olen niin nopea huolissani, että sinun tarvitsee vain silmäillä minulle milloin tahansa saadaksesi minut ymmärtämään velvollisuuteni. [ Hän vilkuttaa hänelle. ]-Hienoa, hän on jo vihjannut silmäniskua. [Syrjään.]
    ellauri267.html on line 532: Ei mikään luttaperse riisipussi, täst mie piän.
    ellauri267.html on line 779: sinä hämmästyit ensin, ikään kuin mä hämmästyin

    ellauri267.html on line 969: Thor. Yksikään verestäni ei ollut pyöveliä; Lisää se valhe

    ellauri267.html on line 1011: Ja luojan kiitos, hänellä on se, ei ole mikään ämmä Muhammed.
    ellauri267.html on line 1179: Kaikki ovet ovat kiinni, yksikään palvelija ei piippaa ulkomailla kuin peruuttava paku.

    ellauri269.html on line 132: 9 Ja Herran viha julmistui heidän päällensä, ja hän meni pois. 10 Niin myös pilvi meni pois majan päältä. Ja katso, niin Mirja tuli kohta spitaliin niinkuin lumi: niin Aaro käänsi itsensä Mirjaa päin, ja katso, hänkin oli pian spitalissa. 11 Sanoi siis Aaron Mosekselle: Ah minun herrani! älä pane tätä syntiä meidän päällemme: sillä me olemme tyhmästi tehneet, ja me olemme syntiä tehneet. 12 Ettei tämä nyt tulisi niinkuin kuollut, jonka puoli lihaa on kulunut lähteissänsä äitinsä kohdusta. 13 Niin Moses huusi Herralle ja sanoi: Ah Jumala, paranna häntä! 14 Ja Herra sanoi Mosekselle: jos hänen isänsä olis hänen kasvoillensa sylkenyt, eikö hänen olisi pitänyt häpeemän seitsemän päivää? Anna sulkea hänen seitsemäksi päiväksi leiristä ulos, ja sitte hän jälleen otettakaan sisälle. 15 Niin MirJam suljettiin seitsemäksi päiväksi leiristä, ja ei kansa matkustanut, ennenkuin MirJam otettiin takaisin. 16 (H13:1) Ja sitte kansa matkusti Hatserotista ja sioitti itsensä Paranin korpeen. Aarolle ei käynyt tietystikään kuinkaan.
    ellauri269.html on line 167: Paladiini (engl. paladin) on sekarotuinen eli hybridiluokka, joka voi kykypuun valinnoilla toimia parantajana, vahingon tuottajana tai vastaanottajana eli tankkina. Raskaasti haarniskoituneina paladiinit ovat pelin sitkeähenkisimpiä hahmoja erityiskykyjensä ansiosta, joilla he voivat esim. muuttaa itsensä väliaikaisesti vahingoittumattomaksi tai loihtia erittäin voimakkaan parannustaian. Ne ovat ikäänkuin Leopard-panssarivaunuja.
    ellauri269.html on line 435: Jaina ei isompana ollut mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, mutta muuten mukava. Arkkipiispa näytti neuvostolaisten Jääukolta. No toimihan ne valot lopulta, ja kaikki paikallaolijat antoi Arthritixelle oikein ison käden. Whoop! Olen baldakiini! Saisinkohan sen alla suudella morsianta? Better not. Tähän päättyy osa 1.
    ellauri269.html on line 814: Pullmanin ensimmäinen ajatus trilogiaa yhdistäväksi nimeksi oli niin ikään Kadotetusta paratiisista poimittu ilmaus Golden Compasses, jossa ”compasses” tarkoittaa itse asiassa harppia, ei kompassia. Milton viittaa kultaiseen harppiin, vasaraan ja lyhteeseen Jumalan luomistyön välineenä. Nimi Golden Compasses vakiintuikin joksikin aikaa käyttöön kirjan julkaisun ollessa vielä kesken. Tällöin yhdysvaltalaisen kustantajan toimittajat erehtyivät tulkitsemaan, että nimitys viittaa Lyran aletiometriin, joka likimain vastaa kuvausta ”kultainen kompassi” – vaikka onkin tosiasiassa messinkinen eikä ole kompassi sen enempää kuin harppi. Niinpä kirjan amerikkalaisessa ennakkomarkkinoinnissa ensimmäisestä kirjasta alettiin käyttää yksikkömuotoista nimitystä The Golden Compass, vaikka Atlantin toisella puolella Pullman olikin jo päättänyt antaa ensimmäisen kirjan nimeksi Northern Lights. Pullman ei tohtinut jumittua kirjan nimikysymykseen yhdysvaltalaisen kustantajan tarjotessa muuten loistavia ehtoja, joten The Golden Compass tuli amerikkalaisen laitoksen viralliseksi nimeksi. Ensimmäisen kirjan suomennos Kultainen kompassi noudattaa tätä naurettavaa nimeä siitä huolimatta, että julkaisutiedoissa alkuteokseksi ilmoitetaan Northern Lights. The Golden Compass on myös vuonna 2007 julkaistun elokuvaversion nimi sekä Yhdysvalloissa että Isossa-Britanniassa. Miten typerää, sen pitäisi olla suomexi Harppisakut.
    ellauri270.html on line 106:

    Eikä mikään asia Kwai-joen sillan legendassa pidä paikkaansa! - Seura.fi

    ellauri272.html on line 52: Siinähän se juju on: apinat on eläimiä, ei niitäkään mikään muu kiinnosta kuin nää eläinten jutut. Ne on tismalleen naaleja tai halleja, vaikka housut jalassa, osan aikaa ainakin.
    ellauri272.html on line 470: maan jota mikään muu ei huoli,
    ellauri274.html on line 57: Laureenska syyttää venäläisiä koulunkäyneitä talousliberaaleja "moraalisesta kuuroudesta", kun ne vaan oljentelevat diktaattori Putinin suojissa sensijaan että rynnistäisivät barrikaadeille puolustamaan länsiblokin etuja. Laureenska, mukamoralistinen kuurosokea, ei muka huomaa ize ollenkaan kenenkä asialla se on juoxemassa, kasvattamassa länkkärien hiilijalanjälkeä ja avustamassa fossiilisten polttoaineiden tuhopolttoa yhteen hiileen puhalluxella. Ei tää ole mikään ideologinen kamppailu vaan tavanomaista räkytystä reviirien rajoilla. (Tai nojaa, ideologiatkin on vaan tätä samaa materiaalipulaa, sanois Marx-veljexet.)
    ellauri274.html on line 190: 1:29:08 антиконституционные как будто ничего не произошло как будто так и надо сообщили 1:29:08 perustuslain vastaista, ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut, ikään kuin siitä olisi pitänyt ilmoittaa
    ellauri274.html on line 400: 1:52:48 экономический фронт но нигде нигде ничего не добился и не добьется 1:52:48 talousrintamalla, mutta mikään ei ole saavuttanut mitään missään eikä tule saavut
    ellauri275.html on line 65: Apinaheppuli oli Stalinkin, naisen tekemä, vaikkakin luonteeltaan kelju ja raaka kaveri. Huovis-Veikko ei ollut mikään marxilainen, äänesti todennäköisesti kökkäreitä. Siitä huolimatta Huovisen historian taju on erinomainen, lähes yhtä jämäkkä kuin Veijo Meren.
    ellauri275.html on line 682: Peniksen keskipituus on kasvanut merkittävästi. Peniksen keskipituus on kasvanut 30 vuodessa peräti neljänneksellä. Peniksen keskipituuden kasvu ei ole välttämättä lainkaan mikään hyvä tai toivottava merkki. Syy voi olla hyvin huolestuttava. Sitä ei kyllä varmuudella tiedetä. "Pekan" kohdalla se saattaa olla "Pe-pi-ta".
    ellauri276.html on line 309: Всё твой двор не поправляется, Mikään pihallasi ei parane,
    ellauri276.html on line 330: Korppi ikään kuin jakaa yleisen epätoivonsa: hän istuu hiljaa. Kuitenkin, kuten hevonen, joka "laski päänsä". Teoksessa 5 runoilija puhuttelee suoraan maanviljelijää ja kutsuu häntä elättäjäksi. I. Nikitin näyttää puristavan päätään, näkemällä talonpojan oikeuksien puutteen ja tajuavan oman impotenssinsa. Ei pure Iivanan aura vakoa. Näiden katkerien linjojen joukossa on monia retorisia kysymyksiä ja huudahduksia. Maisemaa kuvataan personifikaatioiden avulla: aurinko kävelee ylös, kihara metsä on hatun alla, kylpee, ruoho nukkuu. Epiteetit: vaaleanpunainen pöly, lumottu aarre. Metafora: huono vuosi (eli sadon epäonnistuminen). Runoilija muistaa myös työntekijän lapset, joilla ei ole aikaa opiskella.
    ellauri276.html on line 381: Runon poika/ puhuja aloittaa kuvailemalla, kuinka hän tekee sen, mitä tarvitaan. Hän menee isänsä kanssa kyntämään maata "vihreän kentän" varrelle. Alue, jolla he asuvat, on annettu vain nämä yksinkertaiset kuvaukset. Se saa maagisen ominaisuuden, ikään kuin se olisi todella vedetty tarinasta tai laulusta.
    ellauri276.html on line 932: Harvat Mary Pixin aikakauden naisnäytelmäkirjailijoista olivat teatteritaustaisia, eikä yksikään tullut aristokratiasta: vuosisadan sisällä menestyneimmät näyttelijät ja naiskirjailijat tulivat tutusta kirjallisuuden ja teatterin perinteestä, mutta Mary Pix ja hänen aikalaisensa olivat tämän ulkopuolelta. ja heillä oli vain vähän yhteistä toistensa kanssa, lukuun ottamatta rakkautta kirjallisuuteen ja keskiluokkaista taustaa. Pixin näytelmissä oli yleensä kahdeksan tai yhdeksän naisroolia, kun taas mieskirjailijoiden näytelmissä vain kaksi tai kolme.
    ellauri277.html on line 151: Saman vuoden joulukuussa Gibranin visuaalisia taideteoksia esiteltiin Montross Galleryssä, mikä herätti amerikkalaisen taidemaalari Albert Pinkham Ryderin huomion. Gibran kirjoitti hänelle proosarunon tammikuussa, ja hänestä tulee yksi ikääntyneen miehen viimeisistä vierailijoista. Ryderin kuoleman jälkeen vuonna 1917 Henry McBride lainasi Gibranin runon ensimmäisenä.jälkimmäisen kuolemanjälkeisenä kunnianosoituksena Ryderille, sitten sanomalehdissä eri puolilla maata, josta tuli Gibranin nimen ensimmäinen laaja maininta Amerikassa. Maaliskuuhun 1915 mennessä kaksi Gibranin runoa oli myös luettu Poetry Society of Americassa, minkä jälkeen Corinne Roosevelt Robinson, Theodore Rooseveltin nuorempi sisar, nousi ylös ja kutsui niitä "tuhoisiksi ja pirullisiksi jutuiksi".
    ellauri277.html on line 162: Kuningas Jaakon Raamattu on syyrialaista kirjallisuutta englannin sanoin. Se on eräänlaisen kohdun ulkopuolinen lapsi. Mikään muulla kielellä ei ole englanninkielistä Raamattua. Ja Bostonin syyria on kaunein kieli, jonka ihminen on tehnyt – vaikka sitä ei enää käytetä.
    ellauri277.html on line 368: Bahai-uskossa korostuu pyrkimys kansojen yhteenliittämiseen Baha’ullahin nimessä, jolloin syntyisi yleismaailmallinen poliittinen, sosiaalinen ja uskonnollinen rauhan valtakunta, jossa olisi yksi uskonto, yksi kulttuuri, globaalitalus ja yksi kansainvälinen apukieli, englanti. Bahai-uskon mukaan mikään ryhmä ei ole toista ylivertaisempi vaan kaikki ovat toinen toistaan tasa-arvoisempia. Bahait tekevät työtä rasismia ja ennakkoluuloja vastaan. Vaikka uskonto pyrkii ykseyteen, se kuitenkin kannattaa eri kansojen tapoja ja kulttuureja, kunhan ne eivät ole enemmistöä syrjiviä. Samaten kannatetaan sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia, kunhan ne eivät ole miestä syrjiviä.
    ellauri277.html on line 425: Sekä Yhdysvalloissa että Iso-Britanniassa tuotettu Yön ritari sai ensi-iltansa 18. heinäkuuta 2008 Yhdysvalloissa, ja 25. heinäkuuta 2008 Suomessa. Elokuva sai erittäin myönteisiä arvosteluja ja se rikkoi useita tuottoennätyksiä koko teatteriesityksensä ajan. Yön ritari esiintyi kriitikoiden vuoden 2008 kymmenen parhaan elokuvan listoilla enemmän kuin mikään muu elokuva (287), paitsi WALL-E, ja se oli listojen ensimmäisellä sijalla enemmän kuin mikään muu elokuva (77) sinä vuonna. Se tuotti yli miljardi dollaria lipputuloja, ja on eniten tuottaneiden elokuvien listan sijalla 28. Elokuva sai kahdeksan Oscar-ehdokkuutta; se voitti parhaista äänitehosteista, ja Ledger palkittiin postuumisti parhaan miessivuosan palkinnolla. Vuonna 2016 Yön ritari äänestettiin BBC:n kyselyssä alkaneen vuosisadan 40 parhaan elokuvan joukkoon. Vastaajina oli 177 elokuva-asiantuntijaa eri puolilta maailmaa.
    ellauri277.html on line 464: Nietzschen mukaan ihmiskunnan on edettävä hyvän ja pahan yli: ”Se, mikä on vahvaa, voittaa. Se on universaali laki. Oikeasta ja väärästä puhumisessa sinänsä ei ole mitään järkeä. Mikään väkivalta, raiskaus, riisto tai tuho ei ole luonnostaan ​​"epäoikeudenmukainen", koska elämä on väkivaltaista, raiskausta, riistoa ja tuhoavaa eikä sitä voida ajatella toisin." No niinhän se kieltämättä on, siitä ei voi amerikkalainen baptistikaan ajatella toisin, jos ajattelee ylipäänsä. Mutta sitähän se ei tee. Paavali ajatteli jo sen puolesta.
    ellauri278.html on line 72: Ihmisten kanssa Stalin oli kohtelias, aina "sinutteli". Hän ei koskaan kutsunut ketään nimellä ja isännimellä, vaan toveri sellaisella ja sellaisella. Ainoa minulle tiedossa oleva poikkeus tehtiin sodan ensimmäisten kuukausien kenraalin päällikkölle, iäkkäälle marsalkka Shaposhnikoville, jota Stalin ehkä kunnioittaen ikäänsä (nää, se vaan ei ollut kommunisti) kutsui nimellä ja isännimellä - Boris Mihailovitš.
    ellauri278.html on line 300: Huomaatte yhden jutun: termiittiapinoillakin alueet joista kärhämöidään useiten on kaikista surkeimmat habitaatit parempien habitaattien rajaseuduilla, tollasia Oder-Neisse linjoja, soita, vuoristoja, aavikoita, missä kieli, kulttuuri ja uskonto sekoittuvat koska mikään niistä ei ole siellä enää elinkelpoinen. Samat seudut mihin villi§elukatkin ajetaan paremmilta mailta kyhjöttämään niille sopimattomiin reservaatteihin. Niihin on kiva sijoittaa näitä nuaar-skoudesarjoja, karseet kulissit on näät siellä valmiina. Me mentiin autolla siitä aika läheltä Dresdenistä Puolan puolelle.
    ellauri278.html on line 554: - Minua alkaa tympäistä koko Hitler, karjaisee Stalin isolla äänellä. Siitä miehestä olen kohta saanut tarpeekseni. Aina se on puhumassa ja raakkumassa joka paikassa. Aina se tyrkyttää toisille omia oppejaan. Minun nähdäkseni vain kommunismia saa levittää, ei muita oppeja. Ei se sitäpaizi ole mikään oppi, se on historiallinen välttämättömyys.
    ellauri279.html on line 89: »Niin ikään on ilmeistä, että hänen suosionsa kirjailijana on Neuvostoliitossa laskenut romahdusmaisesti sitten hänen esikoisteoksensa Päivä Ivan Denisovitšin elämässä ilmestymisen jälkeen. Kuva, joka suuren yleisön piirissä on muotoutunut hänestä, on jatkuvasti saanut yhä kielteisempiä piirteitä. Dramatiikalla, joka ympäröi hänen henkilöään ulkomailla, ei ole kaikupohjaa Neuvostoliitossa. Näin ollen on todennäköistä, että valtaosa neuvostoyleisöstä hyväksyy karkotuspäätöksen, joka epäilemättä vastaa suuren enemmistön oikeuskäsityksiä.»
    ellauri279.html on line 170: Oikeistosiiven ilmeisesti juutalaisen provokaattori Družnikovin mukaan murha oli seurausta OGPU:n provokaatiosta. Družnikov väittää, että todistamalla isäänsä vastaan ​​Pavlik ansaitsi kylässä "yleistä vihaa"; he alkoivat kutsua häntä "Pashka-kumanistiksi" (kommunistiksi). Družnikov pitää liioiteltuina virallisia väitteitä, joiden mukaan Pavel auttoi aktiivisesti tunnistamaan ”leivänhalaajia”, aseita säilyttäviä, neuvostohallintoa vastaan ​​suunniteltuja rikoksia jne. Kirjoittajan mukaan Pavel ei kyläläisten mukaan ollut mikään "vakava tiedottaja", koska "tiedottaminen on vakavaa työtä, mutta hän oli sellainen, tyhmä, pikkumainen likainen temppu." Družnikovin mukaan murhatapauksessa dokumentoitiin vain kaksi tällaista "irtisanomista".
    ellauri279.html on line 248: Lisäksi olen havainnut, että mikään kirja ei ole nykyään julkaisukelpoinen ilman pakollista vaatimusta poliittisesta "oikeudenmukaisuudesta", ja siksi pidämme seuraavia lausuntoja ärsyttävinä ja väärässä muuten tahrattomassa ja moraalisessa kirjassa:
    ellauri279.html on line 265: Mutta hei, helevetti! Eihän siinä ollutkaan enää mikään pelottava despootti, sielujen insinööri ja kommunismin yliarkkitehti, ei mikään agitaattori ja miljoonien ihmisten murhaaja ja pienten kihojen verinen vainooja. Ei mikään kulakkien surma, nepmannien pyöveli, viljan pakko-ottaja, porvareiden leiri-isonen ja tunnoton antisemiitti ja konspiraattori. Nyet, nyt vanha Josip oli vain sairas ukkeli, kelmeän värinen. rokonarpinen. Jalat oli laihat puikot, vaikka nilkat oli turvoksissa. Reidet oli kuihtuneet voimattomiksi, tissit roikkuvat, kylkiluut ponkottivat ja veltto maha oli pullollaan suolikaasua (touché). Ilme oli väsynyt, lopen tympääntynyt. Vain viikset oli vielä tuuheat ja kulmakarvat synkeät.
    ellauri279.html on line 469: Hänen vuoden 1985 romaaninsa The Old Gringo ( Gringo viejo ), joka perustuu löyhästi amerikkalaisen kirjailijan Ambrose Biercen katoamiseen Meksikon vallankumouksen aikana, tuli ensimmäinen meksikolaisen kirjailijan kirjoittama yhdysvaltalainen bestseller. Romaani kertoo tarinan Harriet Winslowista, nuoresta amerikkalaisesta naisesta, joka matkustaa Meksikoon ja löytää itsensä ikääntyvän amerikkalaisen toimittajan Ambrose Biercen (kutsutaan enää vain "vanhaksi gringoksi ") sylistä. Komean helppoheikin näköinen Tomás Arroyo on ex- vallankumouksellinen kenraali. Kuten monet Fuentesin teoksista, se tutkii tapaa, jolla vallankumoukselliset ihanteet turmeltuvat, kun Arroyo päättää jatkaa kartanolla palvelijana, sen sijaan että seuraisi vallankumouxen tavoitteita.
    ellauri281.html on line 71: Ihmisten kanssa Stalin oli kohtelias, aina "sinutteli". Hän ei koskaan kutsunut ketään nimellä ja isännimellä, vaan toveri sellaisella ja sellaisella. Ainoa minulle tiedossa oleva poikkeus tehtiin sodan ensimmäisten kuukausien kenraalin päällikkölle, iäkkäälle marsalkka Shaposhnikoville, jota Stalin ehkä kunnioittaen ikäänsä (nää, se vaan ei ollut kommunisti) kutsui nimellä ja isännimellä - Boris Mihailovitš.
    ellauri281.html on line 299: Huomaatte yhden jutun: termiittiapinoillakin alueet joista kärhämöidään useiten on kaikista surkeimmat habitaatit parempien habitaattien rajaseuduilla, tollasia Oder-Neisse linjoja, soita, vuoristoja, aavikoita, missä kieli, kulttuuri ja uskonto sekoittuvat koska mikään niistä ei ole siellä enää elinkelpoinen. Samat seudut mihin villi§elukatkin ajetaan paremmilta mailta kyhjöttämään niille sopimattomiin reservaatteihin. Niihin on kiva sijoittaa näitä nuaar-skoudesarjoja, karseet kulissit on näät siellä valmiina. Me mentiin autolla siitä aika läheltä Dresdenistä Puolan puolelle.
    ellauri281.html on line 553: - Minua alkaa tympäistä koko Hitler, karjaisee Stalin isolla äänellä. Siitä miehestä olen kohta saanut tarpeekseni. Aina se on puhumassa ja raakkumassa joka paikassa. Aina se tyrkyttää toisille omia oppejaan. Minun nähdäkseni vain kommunismia saa levittää, ei muita oppeja. Ei se sitäpaizi ole mikään oppi, se on historiallinen välttämättömyys.
    ellauri282.html on line 307: Heti kun katsot maailmaa ideologian kautta, olet valmis. Mikään todellisuus ei sovi ideologiaan. Elämä on sen ulkopuolella. … Siksi ihmiset etsivät aina tarkoitusta elämälle… Merkitys löytyy vain, kun mennään merkityksen yli. Elämällä on järkeä vain, kun sen näkee mysteerinä, eikä siinä ole mitään järkeä käsitteellistävälle mielelle. Matelijanaivot rulaavat.
    ellauri282.html on line 491: Samaan aikaan hänen kiinnostuksensa uskontoon, erityisesti katolilaisuuteen, alkoi kasvaa. Luettuaan Pyhän Augustinuksen tunnustukset Kristuksen jäljittelyn ajatus tuli hänelle yhä houkuttelevammaksi. Hänestä tuli todellinen maailmankansalainen omalla inhottavalla vuosisadallaan, myrkkykaasun ja atomipommien vuosisadalla. Keltti mies, joka asui Amerikassa apokalypsin kynnyksellä, mies, jonka suonet olivat täynnä myrkkyä ja elivät kuolemasta. Hän tarkasteli modernia yhteiskuntaa uskoen sen edistävän materialismia, itsekkyyttä ja vastuuttomuutta. No se ei ole enää mikään uskon asia!
    ellauri282.html on line 550: Briteillä on maailmanhistoriassa monta miettimisen paikkaa. Kreikkalaiset paini pylly paljaana, siinähän voi nähdä toistensa pyllynreikään sisälle. Mixei ne voineet käyttää pikku jamihousuja?
    ellauri283.html on line 81: Ja hämärää outoilua. Unenomaista sekoilua. Torstenin karvainen rinta ja nivuset. Tuttua heinäkenkäkynäilijöiden "nyt saat naija mua" tyyliä. Oliko se Musta lumikki (1971)? Eugene Holman siis. Kielitiede on terminologian vidakko. Ei ollut se vaan Maa on syntinen laulu (1973), Timo K. Mukka. Tuutko miun mukkaan? Nai mihin reikään vaan ihan oman maun mukkaan. Naispääosan esittäjällä oli naamakin römpsännäköinen. Hän tarttui elimeensä ja huomasi että se oli lämmin ja iso.
    ellauri283.html on line 468: Mutta kuten aivan oikein arvasitte on olemassa rauhansopimus. Se on allekirjoitettu vuonna 1876 Mambesin olles vielä brittiläinen siirtomaa ja Galungan kuuluessa Ranskalle. Rauhansopimuksessa määriteltiin oli Mambesin ulottuvan etelässä Lunga-joelle saakka. Tosiasia on että koko alue oli siihen aikaan täysin tutkimatonta seutua, jossa joki oli ainoa kaikkien palefacejen tuntema maamerkki. Vuorille ei kukaan länkkäri ollut kiivennyt eikä alueesta muutenkaan tiedetty juuri mitään. Savunaamoilta ei toki kysytty. Käytännön galungalaiset tunsivat voivansa ylittää joen aivan vapaasti ja laiduntaa karjaansa rajan toisella puolella jos halusivat - kun taas yxikään britti ei koskaan vaivautunut vuoriston ylize. Silti vittu britit sanoivat nyppien whiskereitään. Sopimus on sopimus, ainakin jos se on meidän eduxi.
    ellauri283.html on line 472: - Tämä kaikki on hyvin mielenkiintoista, Henry sanoi, mutta te puhuitte kahdesta murhatusta valkoisesta miehestä. Onhan se nyt paljon mielenkiintoisempaa kuin köyhien lakukeppien nahinat jossain viidakossa. Tää on sitäpaizi dekkari eikä mikään Karen Blixen sepustus.
    ellauri284.html on line 144: Britannian johtajat ovat aina välttäneet pyytämästä anteeksi Jallianwala Baghissa, muurien aidatussa puutarhassa Pohjois-Intian Amritsarin kaupungissa tapahtuneesta verenvuodatuksesta, jossa satoja rauhanomaisesti siirtomaavaltaa protestoivia ihmisiä ammuttiin kuoliaaksi brittikenraalin käskystä. Sillä ei se ollut mikään vahinko, vaan tuskallinen välttämättömyys.
    ellauri285.html on line 230: Murkkupesä siellä on eikä mikään homunculus.
    ellauri285.html on line 238: The motivational externalist (or moral externalist) claims that there is no necessary internal connection between moral convictions and moral motives. Olen selkeästi externalisti. Motiivit tulee matelijanaivoista, muu on seliseliä. Internalismi on aivan pelleä. Eikä Suzy voinut tietää että pallo oli punainen, jos kerta se ei ollut. Tieto on tosi uskomus. Perusteista kiistelee vain idealistit. Ei vittu pörriäisten pesä tiedä tietävänsä ylipäänsä, ja mixi pitäisikään. Nää jenkkisälät on täyttä solipsismiä.
    ellauri285.html on line 439: Ernon Finlandia-voittajan toinen osa 'Yksinäisyys' sisältää esseet Eino Leinosta, Vasili Šukšinista, Pentti Linkolasta ja Pentti Haanpäästä. Yhteistä näille neljälle hyvin erilaiselle kirjailijalle on tinkimättömyys itseään ja sanottavaansa kohtaan, pyrkimys kuvata maailma niin hyvin kuin ikinä ja pysyä rehellisenä näkemälleen. Usein yksinäisyyden, muttei sentään julkisuuden hinnalla. Ja silti, rakkaat lukijat, voin kuvitella Paasilinnan ajatelleen, olkaa varovaisia, sillä “on paljon helpompaa kirjoittaa hyvin kuin oikein“. Epäilkää, kyseenalaistakaa! Pankaa sormenne joka erälle ja kysykää: miksi - tämä - on - näin? Näistä Leino ja Linkola on oikislaisia, Haanpää vielä Noitaympyrässä vasuri vaikka kelkka taisi kääntyä Kiinan matkalla, ja Shukshin kodikkaita tuhnuja Suomi-filmityyppisiä leffoja ohjannut neuvostolainen elokuvaohjaaja. Entä Ernu ize? Joku mustanvihreä. Naipaul oli, vaikka 2. polven mamu, tunnettu kolonialismin puolustaja ja rasisti. Tyypillinen rasisti on ikääntynyt maalaisäijä tai vähän koulutettu nuori juippi. Patti lähti liikenteeseen juippina ja päätyi maailaisäijäxi. Franz Fanon, josta on paasattu mm. albumissa 96 joutui neekerinä Patin hampaisiin. Fanonin mielestä neekerien vihailu ja ihailu molemmat johtuvat niiden valtavista ruskeista vällykäärmeistä. Mean black snake sneaking in my back door, laulavat ne izekin. Patin mittausten mukaan kuukerin nelli on ihan samanmittainen kuin valkoisen ja tuntuukin naisten mukaan samalta. Mixikä se sitten kiertää sitä kuin kissa kuumaa puuroa?
    ellauri285.html on line 482: "Kun hallintokoneisto paisuu, se muodostaa yhteiskuntaluokan. Se ei enää palvele kansaa eikä siihen pyrikään. Virkakoneisto elää omaa elämäänsä ja kansan on palveltava sitä."
    ellauri285.html on line 571: Sveitsissä järjestettiin kansanäänestys maan jäsenyydestä Yhdistyneissä Kansakunnissa. Yksikään kantoni ei äänestänyt järjestöön liittymisen puolesta. IBM esitteli rontattavan tietokoneen, PC Convertiblen. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan nimitti televisioidussa puheessaan Libyan johtajaa Muammar Gaddafia "Lähi-idän hulluksi koiraksi".
    ellauri286.html on line 44: Olen ollut hyvä kahdessa, pillunannossa ja ryssävihassa. Eikä kukaan ole huomannut, ellen itse ole kertonut, mutta siltikään ei kertomaani haluta nähdä. Tai jos nähdäänkin, sen edessä ollaan avuttomia.
    ellauri286.html on line 56: Tupeepäisen itätytön esikoinen löytyi siis Kottbyn ilmaishyllystä. Sofi ei ollut mikään vasemmistolaisperheen mukula vaikka kävi äidin kanssa Virossa. Mutta venättä en pomiloinut, pois se minusta! Yhtä vähän tai vähemmän kuin persut ruåzia. Pieni urhea vaikka isojalkainen balttiäitini oli valkoverinen patriootti, joka vihasi punikkeja ryssiä. Suomessa matusuomalaisena olin kuin hankaavissa kengissä (lapsenkenkiä ei löytynyt oikeata kokoa). Sofin toinen nimi on Elina eikä Anna. Elinalla oli kylän ensimmäiset rinnat, vaikkeivät kovin mahtavat. Silti vittu. Se oli läskibonzo lapsena. Tosi hemmoteltu kakara. Sen äiti oli omituinen hyypiö. Stolitsnaja on parempaa kuin kossu ja absolut, sanoo venäläiset expertit. Mixi kaikki virolaiset naiset ovat limapilluisia huoria? Onko se niiden DNAssa kuin demokraattinen vastuu Avaazeilla? Kysy HS:n Kirstiltä. Torsti saattaa tietää paremmin.
    ellauri286.html on line 125: Jo sitä ennen lukuisten tutkijoiden muodostamat komissiot olivat tutkineet miehitystenaikaisia tuhoja ja repressiopolitiikkaa. Merkittävimpinä voi mainita vuonna 2005 monella kielellä julkaistun kokoomateoksen White Book (Korvaa Mao Ze Dongin aikaisemman teoxen Red Book) ja läntisten kansain välisen ja lopuista kansoista riippumattoman ihmisoikeusrikoksia tutkivan komission työn tuloksen, Estonia 1940–1945, jonka ensimmäinen osa ilmestyi niinikään vuonna 2005.
    ellauri286.html on line 134: Oli toki myös kaikenlaista ruohonjuuritason kapinaa: esimerkiksi eräs kirjastonhoitaja poisti vaaditut kirjat hyllyistä, mutta ei tuhonnut niitä, vaan varastoi ne kotiinsa – ja kirjoista pidettiin juuri vastikään näyttely.
    ellauri286.html on line 248: Hän pyysi valtakunnansyyttäjää saattamaan tuolloin ulkoministerinä toiminut/neen Alexander Stubb/in (kumpis sen nyt pitikään olla?) rikosoikeudelliseen vastuuseen ja pyysi valtakunnansyyttäjää nostamaan syytteen kansanedustaja Heidi Hautalan venäläiselle uutistoimistolle antamasta lausunnosta, joka koski Viron miehityksen kieltämistä sisältävää kirjaa. No Stubb kyllä olisi kuulunutkin kalterien taa, sori siitä. Eikä Hautalankaan pusissa ole jauhot puhtaita.
    ellauri286.html on line 392: Vaikka vanhoja metodeja ja työkaluja on paljon, mukana on sen verran paljon uusia länsimaisia mainostus- ja painostuskeinoja, että on syytä kysyä, pitäisikö koko järjestelmälle keksiä uusi nimi. Kävisikö sananvapaus? Venäjän älymystö suosii Venäjästä hybridivaltio-määritelmää, joka on osittain diktatuuri, osittain demokratia. Mutta miten mikään valtio voi olla mitenkään edes osittain demokratia? Eikös ne ole kaikki joko prolediktatuureja tai ökyrikkaiden oligarkioita, tai molempia?
    ellauri288.html on line 102: Yksi ainoa asia suretti. Haluaisin lukea vielä kymmeniä Oksasen kirjoja. Aikooko se nyt tappaa itsensä sillä tupakilla? Ei nikotiini-itsenmurha ole mikään pahe. Se on elämäänsä kyllästyneen ihmisen yritys päästä pois.
    ellauri288.html on line 136: "Tila ei ollut suuri, mutta tila kuitenkin. Skafferikin oli. Ei oltu rotinkaisia." Viron metsäveljet armahdettiin Josif Stalinin kuoleman jälkeen 1952. Itsepäisestä maanviljelijästä tuli kolhoosilainen. ”Oli varmasti raskasta palata, kun omaisuus oli menetetty. Elämä alkoi ikään kuin nollasta.” "Virolaisen sukuni tragediaan kuuluu se, että isoisäni vanhempi veli värvättiin puna-armeijaan ja hänestä tuli neuvostosotilas, suuren isänmaallisen sodan sankari." Sofi Oksanen vierasti isosetäänsä lapsena.”Hän ei ollut mikään miellyttävä tyyppi. Hän oli juoppo. Ja punikki. Lapset vierastavat niitä."
    ellauri288.html on line 192: Vapautuksen mytologialla vahvistettiin sotilaiden hyökkäysintoa niin ikään vuonna 1939 Suomen rajalla. Talvisodassa Suomi oli tarkoitus vapauttaa "valkoisten lahtarien" vallasta. Toisin kävi, niiden vallassa tässä kärvistellään vieläkin. Urpo ei osaa edes ruozia, venäjästä puhumattakaan.
    ellauri288.html on line 340: Tuhannet lukijat eri puolilta maailmaa ovat lukeneet tämän vahvan ja koskettavan romaanin ja rakastaneet sitä. Sofi Oksanen näyttää meille paremmin kuin mikään dokumentti tai tv-ohjelma Neuvostoliiton totalitarismin kauhut, joiden keskiössä on esimerkiksi ihmiskauppa. El Diario, Espanja
    ellauri288.html on line 401: Henkilötaustat avautuvat romaanissa näytelmää syvemmin. Aliiden ja Zaran suhde saa lisävalaistusta, ja Oksanen hyödyntää myös keksaistuja henkilöhahmoja. Neuvostoarjen kuvauksessa näkyy virolaisen ja venäläisen kulttuurin klisheiden tuntemus. Dramaturgia nappaa lukijan pihteihin kuin Sofin sääret lesbopartnerin. Tekstiä ahmii pidäkkeettä, eikä ahneus kaduta. Ainahan voi loppuun päästyä sitten oxentaa. Puhdistus on Oksasen tähänastisista romaaneista paras. Toisin kuin näytelmässä romaanin Aliide ikään kuin lunastaa pahat tekonsa ampumalla ryssät kotiovelle.
    ellauri288.html on line 486: Myös Silm koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä realistis-psykologisessa osassa kerrotaan teologi I:n tarina Viron Sosialistisessa Neuvostotasavallassa ylioppilastoverin silmin. I:stä tuntuu, että häntä seuraa salaperäinen Silm. Hän aloittaa teologian opinnot, tekee kuten monet muutkin vähän yhteistyötä KGB:n kanssa päästäkseen ulkomaille, tunnistaa itsestään gnostikot ja kabalistit, joiden avulla hän yrittää kavaltaa vainoharhaisen Silmin. Mutta kertomuksen toisessa osassa selviää, Silmä ei ole KGB eikä mikään muukaan salainen järjestö, vaan mm. Yhdysvaltain dollariin ikuistettu Mordorin paha silm.
    ellauri288.html on line 495: "Aatami ajattelee meitä ja me ajattelemme Aatamia. Tätä maailmaa ei voida selittää vastaansanomattomasti, yksikään filosofia, yksikään teologia, yksikään tiede ei voi pitää lopullisesti paikkaansa." Paskat ei voi, ainut kivi mikä hankaa kengässä on että mixi torakat, mixei me apinat. Ihan turha Jaan on pakoilla idealismin umpisolmuihin. Silm on kuin monikerroksinen sipuli, johon Hesse vertasi ihmisiä, eikä van Hesse vaan Ibsen sitä ennen.
    ellauri290.html on line 601: Pääministerillä tai kenellä tahansa muulla ministerillä oli valtuudet yksinkertaisesti anastaa kaikki poissa olevien räsypäiden maat: maatalousministeri voi varoittaa joutomaan omistajaa viljelemään maata tai huolehtimaan siitä, että sitä viljellään. (c) Mitään näiden määräysten mukaista jätemaata koskevaa tekoa ei saa mitätöidä sillä perusteella, että varoitus ei ole tullut maan omistajan tietoon. Jos jätemaan omistaja ei käänny maatalousministerin puoleen säännöksen 3 mukaisesti tai jos maatalousministeri ei ole vakuuttunut siitä, että maan omistaja on aloittanut tai aikoo aloittaa tai jatkaa maan viljelyä , maatalousministeri voi ottaa maan hallintaansa sen viljelyn varmistamiseksi. Ottaen huomioon sen tosiasian, että ylivoimainen enemmistö hylättyjen arabimaiden omistajista oli, tämän asetuksen voimaantulohetkellä ja ovat edelleen pakolaisia, jotka elävät pakotetussa maanpaossa Israelin miehittämien alueiden ulkopuolella, määräys maatalousministerin "varoituksesta" tai omistajien "hakemuksista" (artikloissa 2, 3, ja 4) ovat käytännössä merkityksettömiä. Ne ovat myös oikeudellisesti merkityksettömiä kohdan (c) tai 2 artiklan ehdottoman säännöksen vuoksi. Päinvastaisesta vaikutuksesta huolimatta asetuksella annettiin maatalousministerille valtuudet "ottaa haltuunsa" pakolaisten hylkäämä maa. noin 80 % Israelin miehittämien alueiden maa-alasta – ilman mahdollisuutta haasteeseen. Cuftodian saattoi ottaa haltuunsa suurimman osan arabien omaisuudesta Israelissa oman harkintansa mukaan todistamalla kirjallisesti, että joku henkilö tai henkilöryhmä oli poissa, tai että mikä tahansa omaisuus oli poissaoloomaisuutta. Todistustaakka siitä, että mikään omaisuus ei ollut poissa, oli sen omistajalla. Tämän määräyskokoelman ratkaiseva säännös oli "poissaolevan" määritelmä. Kuka tahansa henkilö julistettiin "poissaolevaksi", joka oli 29. marraskuuta 1947 (yleiskokouksen Palestiinan jakamista koskevan päätöslauselman päivämäärä) tai sen jälkeen:

    ellauri290.html on line 611: Viimeinen tärkeä lainsäädäntö arabien omaisuuden hallinnan "laillistamisessa" oli "Maanhankinnan (aikaisempien toimien ja korvausten vahvistaminen) laki 1953", jonka Knesset hyväksyi 10. maaliskuuta 1953.* Tämä laki vahvisti Kehitysviranomainen hankki jo hankkimiaan maa-alueita, valtuutti sen hankkimaan lisää omaisuutta ja antoi sille mahdollisuuden rekisteröidä tällaiset omaisuudet kiinteistörekisteriin omiin nimiinsä - väittäen, että "rekisteröinnin laiminlyönti ei... vahingoita kiinteistön pätevyyttä Kehitysviraston hankkima kiinteistön." Tämä laki menee siis pidemmälle kuin mikään aikaisempi asiaa koskeva lainsäädäntö ja on huipentuma koko lainsäädäntötrendille vuodesta 1948 lähtien, koska se lopulta siirtää kaiken omaisuuden, joka kuuluu 1 000 000 maanpaossa oleville arabipakolaisille.
    ellauri294.html on line 358: Izevaltaisen luonteen lisäxi Paavo oli helposti heltyvä. Se ei ollut mikään teologi, vaan kirkon rakentaja. Tehkää hyvin kaikille, mutta varsinkin uskonveljille. Patu kirjoitti suuraakkosilla koska se oli pahalla tuulella Paulin matkat olivat iloista palvelusta kirkon hyväxi, väliin lähetyssaarnaaja-asennossa väliin pystyssä. Riitaluuna oli koko ajan onxtää nyt pakanalähetystä vaiko sisä-. Wilhokin vaihtoi ulkohommista siisteihin sisätöihin. Toiselle matkalle Patu ei enää huolinut liian vankkaa Barneytä eikä sen epäluotettavaa serkkua pikku Markkua. Kaverixi siilautui Siilas Jerusalemista, ja matkan varrelta löytyi pikku Markun tilalle Timotei. Timo oli puolikuivuri, mistä saattoi olla jotain hyötyä.
    ellauri294.html on line 384: Hollywoodin ohjaajat käyttivät hänen maalauksiaan lähdemateriaalina näkemyksensä muinaisesta maailmasta elokuvissa, kuten DW Griffithin Suvaitsemattomuus (1916), Ben Hur (1926), Cleopatra (1934), ja ennen kaikkea Cecil B. DeMillen eeppinen remake Kymmenestä käskystä (1956). Todellakin, Jesse Lasky Jr. , The Ten Commandmentsin toinen käsikirjoittaja, kuvaili, kuinka ohjaaja tavallisesti levitti Alma-Tadema-maalausten vedoksia ilmaistakseen lavastussuunnittelijoilleen haluamansa ilmeen. Oscar-palkitun roomalaisen eepos Gladiator suunnittelijat käyttivät Alma-Tademan maalauksia keskeisenä inspiraation lähteenä. Alma-Tademan maalaukset olivat myös inspiraationa Cair Paravelin linnan sisustukseen vuoden 2005 elokuvassa The Chronicles of Narnian: The Lion, the Witch and the Wardrobe . Ei siis mikään turha jäbä!
    ellauri294.html on line 399: Yhtenä mahdollisuutena on pidetty, että Teofilos, jolle Luukas teoksensa osoitti, olisi ollut Paavalin puolustusasianajaja. Tällöin Luukas olisi kirjoittanut teoksensa selvittääkseen hänelle, mistä kristinuskossa oli kyse ja samalla osoittaakseen, ettei Paavalin julistamassa opissa ollut mitään Rooman vallanpitäjien turvallisuutta loukkaavaa (haha). Tämä selittäisi, miksi kirja vaikuttaa ikään kuin loppuvan kesken, kun Paavalin pää irtoaa. Joka tapauksessa laaja teos on varmaan alunperinkin tarkoitettu myös muiden kuin Teofiloksen luettavaksi.
    ellauri294.html on line 500: Et ole mikään muu kuin koirakoira.
    ellauri294.html on line 601: Belstone Fox on lempinimi, joka on annettu Tagille, metsästä pelastamalle ketunpennulle, jonka metsästäjä Asher adoptoi. Nuorta kettua kasvatetaan vankeudessa koiranpentujen kanssa, mukaan lukien Merlin, jonka kanssa Tag tulee "erityisen ystävälliseksi". Asher ja Tod ovat kiehtoneet Tagista, joka yhdistää viileän oveluuden ja tietämyksen ihmisasumisesta johtaakseen laumaa ja metsästäjiä moniin "hyviin jahtiin". Tämä antaa ketulle paikallisen julkkiksen aseman, joka riittää julkaistavaksi aikakauslehdissä. Merlin, joka ei aluksi ollut kiinnostunut metsästyksistä, tulee sexuaalisesti aktiiviseksi koiraksi, mutta suojelee Tagia. Asher, nyt metsästysseuran ikääntyvä metsästäjä, suojeli kevyesti kettua, kunnes Tag johdattaa koiralauman junan polulle tappaen monia ja seura päättää ampua ketun. Asher näkee tämän häiritsevänä ja elämän luonnollisen järjestyksen vastaisena, ja päättää kaataa ketun hyväksytyllä tavalla myrkyllä ja ansioilla, eikä ampuma-aseella, mutta hän kuitenkin kuolee äkilliseen sydänkohtaukseen yrittäessään tehdä tekoa. Hänen kerran rakas kettu ja sen ystävä Merlin istuvat lämmittelemään isäntänsä viereen, kunnes pelastusseurue saapuu hilpeästi hälisten.
    ellauri294.html on line 624: Herää pahvi, kekä enää käyttää kyniä? Lapset eivät edes tiedä mikä kynä on! Don Bluthin työ on vanhentunut. Dom Deluise on vainaja. Ei mikään kynä kuitenkaan.
    ellauri297.html on line 445: 2. Toiseksi, mitään perinnettä ei saa opettaa tai harjoittaa, joka kieltää uskovan tasavertaisen aseman Kristuksessa luokittelemalla hengellisen kypsyyden spektrin mukaan iän, fyysisten tai henkisten kykyjen, koulutuksen, varallisuuden, köyhyyden, elämänkokemuksen, syntymän perusteella. sukupuoli, kansallisuus, ihonväri, aikaisempi kirkkoon osallistuminen, aikaisempi osallistuminen kirkkoon, säännöllinen rahan antaminen tai mihinkään muuhun omaehtoiseen uskontoon sitoutuminen, askeesi tai ruumiin ankara kohtelu pyhittämiskeinona tai mikään muu syrjivä tekijä, joka Oletus saa aikaan sen, että uskovalta evätään oikeus osallistua kirkkoon millä tahansa ja kaikilla johtamisen, palvelun ja palvelutyön aloilla.
    ellauri297.html on line 561: Paskat tää on mitään postmodernismia, tää ei ole mikään romaani ollenkaan, vaan oikeistorasistinen paasaus. Patti on niin xenofobi ettei tahdo tavata sansibarilaisen nainutta "Lissua" ja sen mustaa miestä. Musta mies! Ne hakkaavat valkoiset rytmileikissä.
    ellauri299.html on line 218: Tajusin sillä hetkellä, että Burtonin oikeusjuttu ei koskaan pääse niin pitkälle. Mikään täysijärkinen puolustusryhmä ei antaisi Mordecai Greenin saarnata mustalle valamiehistölle tässä (mustaenemmistöinen DC). Jos olettamuksemme olisivat oikeita ja jos voisimme todistaa ne, oikeudenkäyntiä ei koskaan tulisi.
    ellauri299.html on line 224: Rasismista xenofobiaan. Monty Pythonin skezi Execution on Russia ei ollut järin vizikäs. Mikään ei ole muuttunut länkkärien asenteissa viimeisen sadan vuoden aikana. Ilta-pulut kilpailevat lööpeillä joiden aiheet ovat Putinin tappio ja vanhusten sairaudet. Kolmantena pääministeri Urpon edistyminen Suomen hyvän maineen pilaajana. Se on ollut ällistyttävän nopeaa.
    ellauri299.html on line 240: Drake & Sweeney markkinoi imagoaan, yleisön käsitystä. Kaikki suuret yritykset tekivät. Eikä mikään yritys kestäisi sen imagon saamaa iskua.
    ellauri299.html on line 306: Freud luopui viettelysteoriasta kun sille selvisi että hysteeriset naiset myös kexivät pedofiilisiä muistoja. Alitajuinen ei pysty erottamaan tosiasiaa fiktiosta. Verführungstheorie oli Sigmund Freudin 1890-luvun puolivälissä esittämä hypoteesi , jonka hän uskoi tarjoavan ratkaisun hysterian ja pakkomielteisen neuroosin alkuperän ongelmaan. Teorian mukaan tukahdutettu muisto varhaislapsuuden seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai ahdistelukokemuksesta oli olennainen edellytys hysteerisille tai pakkomielteisille oireille, ja jälkimmäiseen on lisätty aktiivinen seksuaalinen kokemus kahdeksan vuoden ikään asti. Freud sitten päätteli että hysteerikkoja on enemmän kuin pedofiilejä. Eli takaisin piirustuspöydälle. Siinä saattoi mennä lapsi pesuveden mukana.
    ellauri299.html on line 337: HUAC kutsui Rubinin kuulusteltavaxi Washingtoniin, mutta sen sijaan, että hän olisi vedonnut viidenteen lisäykseen, kuten oli tavallista, hän astui huoneeseen pukeutuneena vuokrattuun 1700-luvun Amerikan vapaussota-univormuun ja väitti ylpeänä olevansa Jeffersonin ja Painen jälkeläinen. "Mikään ei ole amerikkalaisempaa kuin vallankumous", hän sanoi komitealle. Rubin, joka osoitti täydellistä huolimattomuutta tai huolen puutetta, puhalsi kevyesti saippuakuplia kongressin jäsenten kyseenalaistaessa hänen kommunistisen sidonnaisuutensa. Myöhemmin hän esiintyi HUAC:n edessä paljasrintaisena sissinä Viet Cong -pyjamassa, sotamaalilla ja lelu M-16 -kiväärillä, ja myöhemmin joulupukkina.
    ellauri299.html on line 364: Luutnantti epäröi. Pitikö hänen antaa miesten polttaa tupakkansa loppuun vai aloittaa heti. Pitkittäminen tuntui kiduttavalta. Täältä oli mitä pikimmin päästävä. Hän oli kyllä ammuttanut useampia ihmisiä, mutta ne olivat olleet joko kommunisteja tai sitten vihollisen vakoilijoita, eikä heidän ampumisensa ollut mikään kysymys. Mutta ensi kertaa hän oli teloittamassa omia sotilaita, joskin rintamakarkureita. Väpi Linna, Sontimaton tutilas (1954).
    ellauri299.html on line 491: Kaikenlaista paskaa. Kappalainen Markun vaimon Helkan elämä 3 lapsen kotiäitinä on hirveää. Markku on varsinainen sadisti ja lapset aivan kuritta kasvaneita. Ei tässä niteessä ilmeisesti ole muuta kuin tämä kirkonkaton korjaus ja tässä jo esiintulleiden henkilöiden skizot. Kukaan ei muutu mixikään, ei kehity eikä taannu, kaikki on ihan vaan as you were.
    ellauri299.html on line 620: Kerronko faktoja? Tiedät, että olen. Onko ihmiskunta iloinen? Tiedät, että se on. Ottaen huomioon, mitä se kestää ja on onnellinen, teet minulle liikaa kunniaa, kun ajattelet, että minä voin asettaa sen yksinkertaisten kylmien tosiasioiden eteen, joka voi ottaa siitä iloisuuden pois. Mikään ei voi tehdä sitä. Kaikkea on kokeiltu. Ilman onnistumista. Pyydän sinua olemaan huoletta. Ei filosofia muuta mitään, se on vain Oiva Ketosen "muita näkökohtia."
    ellauri301.html on line 159: Louisea ammuttiin ottaan 9mm patilla lähietäisyydeltä ja kuula ei muka tullut ulos takaraivosta. Suvaizen epäillä. Sellanen kuti läpäsee 50 kerrosta kevlaria, 7cm tiiltä ja 25cm hirven. Devil hides in the details. Yx mitä olen usein miettinyt: jos joku on tapettu, mixi on niin tärkeää tietää sattuiko siihen vai ei? Kun se kuoli kuitenkin? Onko elämän loppusaldossa kärsimys ikäänkuin debet ikkunan puolella?
    ellauri301.html on line 168: Sanoi Luther kun kananpojat numeroi. Mankeli on vähän omantunnonarka, paikoin jopa sievistelevä. Olikohan se salauskonnollinen? Wallenbergissä on selkeästi tollasta merkityksen ezijää, se istuu rannalla, kazoo merta ja haluis tietää mikä on kaiken tarkoitus. Väärä kysymys, sen presuppositio on falski: ei mikään täällä meriteeraa mitään muuta, det är bara som det är.
    ellauri301.html on line 174: Mankeli kirjoitti ensimmäisen Wallander-dekkarinsa Kasvoton kuolema vuonna 1991 Ruotsiin paluunsa jälkeen oltuaan normaalia pidempään Afrikassa. Hänen mielestään rasismi ja ksenofobia olivat lisääntyneet Ruotsissa, ja hän päätti kartoittaa ilmiötä rikosromaanin muodossa. Tästä alkoi Wallander-kirjasarja, joka ei aluksi ollut suuri menestys. Wallander-kirjat menivät kuitenkin Ruotsissa paremmin kaupaksi kuin Mankelin aiemmat teokset. Suuri kansainvälinen läpimurto tapahtui vuonna 1998, ja käännösten myötä Mankelista tuli vähitellen miljonääri. Wallenberg sr ei sentään ole mikään supermies, mitä vikaa näyttää vähän olevan juniorissa.
    ellauri302.html on line 711: Singerin ansioxi on laskettava ettei se yritäkään peitellä juutalaisten kaxinaamaisuitta näissä rotujutuissa. Amalekin siemen Lise voisi hyvin olla Jüdin pystynenää lukuunottamatta, ja se on Margolinista parempi pano kuin mikään niistä.
    ellauri308.html on line 425: Mikään ei muutu niin kauan kuin geriatriagalleria hallitsee. Nykyisen, Nikolai Patruševin johtaman Venäjän turvallisuusneuvoston jäsenistä suuri osa on yli 70-vuotiaita!
    ellauri309.html on line 341: ihmisen kykyyn esiintyä yhteiskunnassa – jotain, jota mikään onnentytön
    ellauri310.html on line 432: vain ammuin häntä vaarattomasti kyynärpäähän ja pyllynreikään." "Poliittista vainoa",
    ellauri310.html on line 616: Thomas Wolfe syntyi vuoristokylässä Ashevillessä, Pohjois-Carolinassa, viimeisenä suuresta keskiluokkaisesta perheestä. Hänen äitinsä, Julia E. Wolfe, oli menestyvä kiinteistösekuttelija, ja hänen isänsä William Oliver Wolfe oli hautakivien toimitusmies. Hänen esi-isänsä isänsä puolella olivat saksalais-hollantilais-englannin maanviljelijöitä, jotka olivat asettuneet Pennsylvaniaan, ja hänen äitinsä oli kolmannen polven pohjoiskarolinalainen skotlantilais-irlantilais-englantilainen. Hänen vanhempansa menivät naimisiin vuonna 1885 ja synnyttivät kahdeksan lasta, joista vain kuusi selvisi aikuisikään. Mr. Wolfen alkoholismi jakoi parin lopulta vuonna 1906, ja nuori Thomas oli epäonnexeen ainoa lapsi, joka joutui äitinsä huostaan. Lapsuudessaan perheenjäsen, jota hän tunsi lähimpänä, oli hänen veljensä Benjamin.
    ellauri310.html on line 856: Eikö vasemmistolaisuudessa varallisuus perustu muilta saatuihin rahoihin? Rikkaiden pitäisi elättää köyhät? (Ja keskiluokkaakin?) Mikään yhteiskunta ei kuitenkaan ole menestynyt ilman keskiluokan veroja. Rooma sortui siihen ja Neuvostoliittokin. Yhteiskunnassa, jossa kaikki saavat tukia muilta, mutta kukaan ei tuota rahaa ei ole mitään kovin älykästä. Lopulta pitää keksiä keinoja, miten tulla toimeen ilman rahaa. Kaikki kehitys ja yrittäminen pysähtyy heti (ja ryöstely alkaa). Vasemmistolaisuus lentää ulos ulos ikkunasta välittömästi, kun on kyse omista rahoista.
    ellauri311.html on line 350: Nopeasti siitä tuli kuitenkin luontevaa. Salosta tuli uutisankkuri ja uutispäällikkö. Kaunis ulkonäkö on parempi kuin mikään kirjallinen suositus, tiesi jo Aristoteles.
    ellauri311.html on line 738: On se nättiä nähdä kun ******* juoksee, alivaltuutettu Anna Koskela Koskela kirjoittaa nauruemojin kera somessa. n****ri voisi olla vaikka [piip] naapuri. Kyllä ne on alikehittyneiden maiden miehiä, kerta eivät huutele Oulun murteella eivätkä näy suojatiellä kuin valkeilla viivoilla. – ”Alikehittyneiden maiden miespuolinen kansalainen” ei ole rotu, se ei ole etninen tausta, se ei ole biologinen eroavaisuus, se ei ole mikään uskontoon liittyvä asia. Se ei ole mikään näistä, vaikka joku, joka minun kirjoitustyylistäni ei pidä, haluaisikin sen niin nähdä. Eli aina tarkkana näissä. Se, että jonkun kirjoitustyylistä ei pidä, niin se ei tee siitä rasistista.
    ellauri313.html on line 76: Nopeiden palkintojen tavoittelu kuuluu Pietarisen mielestä ihmisluontoon. Se ei ole mikään tämän ajan kännykkäkulttuurin synnyttämä ilmiö.
    ellauri313.html on line 331: