ellauri049.html on line 229: Sarkia asui äitinsä kanssa tämän palveluspaikassa Aadolfilla (Aadolfi Mäkelä), mutta tämän kuoltua joulukuussa 1914, he muuttivat äidin vanhempien kotitaloon Kaarlon isoäidin Emman (Lindroos) ja isoisän Pauli Sulinin (myöh. Pajunen) eli ”Vahalan vaarin” luokse. Äidin terveys heikkeni, ja vastuun otti Hilda Runni. Siirryttyään oppikouluun Kaarlo asui kauppias Lehtosen perheessä ja auttoi apteekkari Bäckmanin poikia läksyissä. Bäckmanin perheestä tuli tärkeä hänen myöhemmälle elämälleen, sillä hän oppi perheen sveitsiläissyntyiseltä äidiltä ranskaa ja saksaa. Hmm. auttoikohan Kalle poikia ihan kädestä pitäen? Oppia ja ojennusta. Karttakeppiä. Kotiopettajat ovat vähän sellaisia.
ellauri067.html on line 149: 2-vuotias von Braun aiheutti suurta häiriötä väkijoukossa räjäytettyään lelurattaat, joihin hän oli kiinnittänyt useita ilotulitusraketteja. Von Braun oli kansallissosialistisen puolueen jäsen vuodesta 1933 alkaen ja SS-majuri. Hitler antoi Vernerille vapaat kädet rakettitieteeseen. Sodan jälkeen jenkit antoi sille vapaat kädet rakettitieteeseen. Siirryttyään Yhdysvaltojen palvelukseen hänet vapautettiin kaikista nazisyytteistä.
ellauri109.html on line 248: Jukka Hankamäki kirjoitti ylioppilaaksi Vammalan lukiosta vuonna 1985. Hän opiskeli vuosina 1987–1993 filosofiaa Tampereen yliopistossa Juha Varton oppilaana. Siirryttyään Helsingin yliopistoon Hankamäki väitteli Esa Saarisen ohjauksessa tohtoriksi Simone Weilin eksistenssifilosofiasta vuonna 1997.
ellauri302.html on line 539: Murrosiässä, siirryttyään chederistä jeshivaan, Sholem tuli tietoiseksi suurista yhteiskunnallisista muutoksista populäärissä juutalaisessa ajattelussa. Uudet ideat ja valistus vahvistivat itsensä juutalaisessa maailmassa. Ystävänsä luona Sholem tutki näitä uusia ideoita lukemalla salaa monia maallisia kirjoja, mikä sai hänet uskomaan olevansa liian maailmallinen ruvetaxeen rabbiksi. 17-vuotiaana hänen vanhempansa saivat tietää tästä "profaanisesta" kirjallisuudesta ja lähettivät hänet asumaan sukulaisten luo läheiseen kylään, missä hänestä tuli heprean opettaja. Vietettyään muutaman kuukauden siellä hän sai vapaamman koulutuksen Włocławekissa, jossa hän elätti izensä lukutaidottomien kaupunkilaisten kirjeenkirjoittajana. Włocławekissa hän ihastui merkittävän jiddish-kirjailijan IL Peretzin työhön.
xxx/ellauri237.html on line 354: Hyvä Veli Yrjö Pernaa (s. 30. elokuuta 1934 Kauhava) on suomalainen prinssieversti evp, filosofian tohtori w.c. ja professori h.c. Siirryttyään eläkkeelle 1980 Pernaa toimi tuntiopettajana Kuopion teknillisessä oppilaitoksessa ja aloitti samalla jatko-opinnot Kuopion korkeakoulussa (myöh. Kuopion yliopisto). Hän väitteli tohtoriksi 1988 aiheesta Tuotekehitys Suomen kehitysalueiden elektroniikkateollisuudessa ja toimi väitöksen jälkeen johtamisopin luennoitsijana Kuopion yliopiston yritystalouden laitoksella vuoteen 1992.
5