ellauri023.html on line 1158: Saul Bellow, joka on toisaalla on jo mainittu jenkkijutkukirjailijoiden listassa, on sanonut (sanoo James) että kaikki suuret modernit novelisti (Saul Bellow mukanlukien) oikeesti pyrkivät määrittelemään ihmisluontoa, oikeuttaaxeen elämän jatkamisen ja oman nysväyxensä. (Johon usein sisältyy elämän jatkaminen useamman kuin yhden hoidon kanssa.) En ymmärrä. Mix sitä nyt pitäs justifioida niin sairaasti? Eiköhän riitä vaan todeta millaista tää on. Ja jatkaa naimista kuin kanit.
ellauri030.html on line 320: Juuri tässä on hänen melkoisten ansioidensa salaisuus. Alituinen stoalainen vetoaminen ihmisluontoon ja ihmisen velvollisuuksiin, vastenmielisyys koreiluun, miehekäs yksinkertaisuus, syvällisyys sekä hyvät ja oikeat harrasteet ovat tunnusomaisia Epiktetokselle. Oikea setämies.
ellauri060.html on line 320: Avara ihmisluonto
ellauri060.html on line 408: Dodii, ihmisluontosarjan musan tekee Risto Nurmi. Avara ihmisluonto.
ellauri065.html on line 601: Kirjassa syytetään punavihreitä veltosta kaiken hyväksymisestä. Konservatiivien mukaan yhteiskunnalla pitää olla selkeitä arvoja ja kriteerejä. Kun tällaisia kriteerejä sitten sovelletaan, konservatiivit valittavat, että kirkkoihin ja yritysten johtokuntiin tunkeudutaan. Konstigin mukaan konservatiivit pitävät ihmisluontoa melko pysyvänä. Ihmisessä on “peto pinnan alla”, ja ihmisen “kapasiteetti pahaan on järkyttävä”. Heti seuraavalla sivulla kuitenkin kirjoitetaan, että “ihmistä ei voi ymmärtää abstraktina kokonaisuutena, koska hän on sellainen kuin on juuri siksi, että hän on syntynyt tietyssä paikassa ja ajassa”. Jälkimmäinen sitaatti voisi olla kenen tahansa postmodernin marxistin näppäimistöstä, koska siinä kiistetään pysyvä ihmisluonto ja korostetaan, että instituutiot ja yhteisöt mulkkaavat ihmisen käytöstä.
ellauri088.html on line 633: Omalaatuinen ja hyvänluontoinen sanaleivos salaneuvos ja miljunääri Tobler (Robert Walserin Konttoristin pomo oli Herr Tobler auch. Kirjailijat kexi nimen toisistaan riippumatta natustaessaan Tobleronea.) haluaa tutkia ihmisluontoa. Hän osallistuu nimellä Eduard Schulze oman firmansa, maailmankuulujen Putsblank-tehtaiden kilpakirjoituxeen ja voittaa toisen palkinnon: 10-päiväisen oleskelun Bruckbeurenin Grandhotellissa Alpeilla. Sinne matkustaa Tobler kokeazeen, miten ihmiset reagoivat köyhään surkimuxeen. Seuralaisexeen se ottaa pitkäaikaisen palvelijansa Johannin, joka esittää hotellimajoituxen aikana rikasta laivanvarastajaa.
ellauri163.html on line 567: Mutta kimeerisen vapaan tahdon partisaanit sanovat: jos et voi luoda mitään, jos et vapaavaihteisella fiiatilla voi antaa sellaista motiivia tai motiivia, jota sillä ei luonnollisesti ollut, et ole vapaa! — Jos se tehdään, olemme vapaita, emmekä muuten ole vapaita: sen sijaan, että teeskentelisimme, kuten te, annamme voiman motiivin yksinkertaisella (?) tahdolla, salaperäisellä, omituisella teolla, vastoin kaikkia tieteellisiä lakeja, kun meikäpojat taas, me teeskentelemme antavamme sen sille soveltamalla sitä älykkäästi assosiaatiolakia. Komennamme ihmisluontoa vain tottelemalla sitä. Ainoa tae vapaudestamme on psykologian lait, jotka ovat myös ainoa mahdollinen vapautumisvälineemme. Meillä on vapaus vain determinismin puitteissa.
ellauri266.html on line 538: Hänen vuoden 2013 kirjansa The Bonobo and the Atheist tutkii ihmisen käyttäytymistä primatologin silmin ja tutkii, missä määrin Jumalaa ja uskontoa tarvitaan ihmisen moraaliin. Pääjohtopäätös on, että moraali tulee sisältä ja on osa ihmisluontoa. Uskonto tulee siitä samasta reiästä..
ellauri313.html on line 76: Nopeiden palkintojen tavoittelu kuuluu Pietarisen mielestä ihmisluontoon. Se ei ole mikään tämän ajan kännykkäkulttuurin synnyttämä ilmiö.
ellauri330.html on line 463: Hänestä melkein tuli Venäjän maantieteellisen seuran sihteeri. Kropotkin osoitti, että ihmisluonto ei ole kapitalismin kaltainen ja että ihmiset olivat sosiaalisia, yhteistyössä toimivia myyriäisiä eivätkä eristyneitä, pieninä joukkioina kilpailevia apinoita.
ellauri347.html on line 235: Alkaen hänen ensimmäisestä huipputeoksestaan vuonna 1941, Pako vapaudesta (tunnetaan Isossa-Britanniassa nimellä The Fear of Freedom), Frommin kirjoitukset olivat merkittäviä sosiaalisista ja poliittisista kommenteistaan sekä niiden filosofiset ja psykologiset taustat. Itse asiassa Pako vapaudesta nähdään yhtenä poliittisen psykologian. Hänen toinen tärkeä teoksensa, Ihminen itselleen: Tutkimus etiikan psykologiaan, julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1947, jatkoi ja rikasti Pako vapaudesta. Yhdessä nämä kirjat hahmottelivat Frommin teorian ihmisluonteesta, joka oli luonnollinen tulos Frommin ihmisluontoteoriasta.
ellauri347.html on line 245: Fromm uskoi, että vapaus oli osa ihmisluontoa, johka joko hyökkäämme tai pakenemme. Hän huomautti, että tahdonvapautemme omaksuminen oli terveellistä, kun taas vapauden pakeneminen pakomekanismien avulla oli psykologisten konfliktien syy. Fromm hahmotteli kolme yleisintä pakomekanismia:
ellauri384.html on line 294: Solon teki rikoksen kuolleiden herjaamisesta. Mitä tulee eläviin, persoonaan kohdistuvat hyökkäykset olivat kiellettyjä kaupungin valtuustosaleissa ja tietyillä juhlilla. Solon tiesi, että kiusaaminen on osa ihmisluontoa, mutta hän perusti tiettyjä paikkoja, joissa oli laitonta sietää tätä heikkoutta. Sen tukahduttaminen kokonaan olisi ollut mahdotonta.
xxx/ellauri174.html on line 451: - Hyvin ! Androidi, olemme sanoneet, on vasta ensimmäiset liikkumattomat rakkauden tunnit, ikuisesti vangitun Ideaalin tunti: ja jo nyt valittelet, ettei se enää pysty avaamaan epävakaita siipiään jättääkseen sinut jälleen! Oi ihmisluonto! Suomennettuna: silikoninuken bylsinnässä on tollasta pientä tunteetonta raiskauxen makua, ius primae noctis fiilistä, mikä setämiestä viehättää, eikä ihme sillä impregnaation todennäköisyys on defloraatiossa yllättävän korkea, eikä ole pakko pumpata ulos edellisten kävijöiden mällejä. Vaik mukavaahan askaretta sekin on. Samanthan ostajat kertoo oikeasti kiintyneensä siihen, ne menee iltaisin sen kanssa syömään baariin hampurilaisia. Tulee halvaxi, kun Samantha sanoo kiitos ei. Ja kotiin päästyä makkarasämpylälle aina kiitos kyllä.
xxx/ellauri178.html on line 349: Tšehovin toistuvia teemoja ovat ihmisen eristyneisyys, yksinäisyys ja tarpeettomuus. Novellillaan ”Tarpeettomia ihmisiä” Tšehov liittyi tietoisesti venäläiseen tarpeettoman ihmisen kuvauksen perinteeseen. Hänen koko tuotantoaan voidaan pitää tutkielmana tarpeettomasta ihmisestä. Tarpeettomuus, eristyneisyys ja yksinäisyys ovat Tšehoville jotakin ihmisluontoon kuuluvaa, eivät poikkeuksellista. Ne näkyvät hahmojen keskinäisessä kommunikaatiossa tai sen puutteessa sekä heidän suhteessaan yhteiskuntaan.
xxx/ellauri292.html on line 469: Siinä määrin ihmisluonto voi osallistua yli-inhimilliseen; mutta muuten se ei voi laillisesti ylittää rajojaan, eikä siivettömällä ruumiillaan jäljitellä Yeazin jouzenta, eikä ihmisenä tarvitse sekaantua demoneille kuuluvaan kuin Paavalin orjatyttöseen. Tavallinen porsastelu riittää.
xxx/ellauri306.html on line 505: Peter sivuuttaa kuten ryssänjuutalainen ämmäkin kysymyxen mikä oikeasti on yxilön etu. Mihin sen on pyrittävä järjenkäytöllä? Veikkaan että vastaus on sama kuin Roope Ankalla: että hautaan mennessä sillä on valtava hrahalaari jossa voi sukellella kaljuunoissa kuin myyrä ja heitellä niitä sateena päällensä. Siihen ihmisluonto vetää varsinkin juutalaisia.
xxx/ellauri388.html on line 229: Remondino (loc. cit.) huomauttaa, että viranomaiset, jotka ovat sitoutuneet julistuksiin seksuaalisen raittiuden ehdottomien etujen puolesta, ovat yleensä kolmessa virheessä: (1) he yleistävät tarpeettomasti sen sijaan, että tarkastelevat jokaista tapausta erikseen, yksinään. (2) he eivät ymmärrä, että ihmisluontoon vaikuttavat hyvin sekalaiset ja monimutkaiset motiivit, eikä heidän voida olettaa olevan alttiita vain abstraktin moraalin motiiveille; (3) he jättävät huomiotta masturboijien ja seksuaalisten perverssien suuren armeijan, jotka eivät valita seksuaalisesta kärsimyksestä, vaan ylläpitämällä jäykkää seksuaalista pidättymistä, mitä tulee normaaleihin suhteisiin, ajautuvat vähitellen vuolaisiin spermavirtoihin, joista ei ole paluuta.
18