ellauri326.html on line 210: Navigaattori löytää älykkäitä merisalamanterilajeja Tyynenmeren saaren rannikolta. Hän hyödyntää niitä helmenkalastuksessa ja auttaa niitä kehittymään. Emme aio keskittyä tiettyyn hahmoon, tarina kertoo eläintensä laajentumisesta, kuten historiallinen raportti, mutta mitä meidän on erityisesti muistettava tästä romaanista, on sen kritiikki luontoa, ihmistä kohtaan. Karel Capek on hyvin pessimistinen tästä ihmisluonnosta, tämä kirja on kirjoitettu 1930-luvulla ja julkaistiin vuonna 1936, ja on totta, että tuolloin se ei todellakaan ollut kovin hyvä. Se on eräänlainen filosofinen tarina, Karel Capek valaisee kaikkia yhteiskunnan virheitä kaikilla aloilla: kapitalismin lyhytaikainen opportunismi, tuhoisa nationalismi, lahkojen ylilyönne, rasismi, turha tieteellinen kiista, media, shshow bizz… Se liittyy 1930-luvulle, mutta sen aihe ei ole varsinaisesti vanhentunut ja sen ajankohtaisuus on varsin pelottavaa. Jotkut kohdat ovat erittäin hauskoja, kirja on koottu tiedostoksi, johon on lisätty lehdistön otteita, tosiasiat seuraavat toisiaan ilman varsinaisia ​​linkkejä, mutta kokonaisuus muodostaa hyvin yhtenäisen kokonaisuuden, se on fiktiota aiheesta ”Ihmiskunta katoaa, hyvä ero”, terävällä, irrallaan huumorilla ja kauhealla selkeydellä. Vasta aivan äskettäin kuulin tästä kirjailijasta, hän oli ehdolla Nobel-palkinnon saajaksi, mutta ei koskaan voittanut sitä. Salamanterien sodassa on klassisen, ajankohtainen, hauska, ajaton ulottuvuus, se kannattaa mennä tutustumaan.
ellauri428.html on line 227: Saksalainen ideologia (saksa: Die deutsche Ideologie ), joka tunnetaan myös nimellä Saksalaisen ideologian kritiikki, on joukko Karl Marxin ja Friedrich Engelsin huhtikuun tai toukokuun alussa 1846 kirjoittamia käsikirjoituksia. Marx ja Engels eivät löytäneet kustantajaa, vaan teoksen julkaisi ensimmäisen kerran Neuvostoliitto-instituutti 1931-1932. Kirja käyttää satiirista polemiikkaa (anaali- ja genitaaliläppiä) kritisoidakseen modernia saksalaista filosofiaa, erityisesti nuorten hegeliläisten filosofiaa, kuten Marxin entisen mentorin Bruno Bauerin, Ludwig Feuerbachin ja Max Stirnerin The Ego and Its Own. Se kritisoi "ideologiaa" eräänä "historiallisen idealismin" muotona, toisin kuin Marxin historiallinen materialismi ("materialistinen historiakäsitys"). Osan I ensimmäisessä osassa tarkastellaan myös työnjakoa ja Marxin teoriaa ihmisluonnosta, jossa hän toteaa, että ihmiset "erottuvat eläimistä heti, kun ne alkavat tuottaa toimeentulonsa". Hallitseva luokka hallitseessaan yhteiskunnan aineellista voimaa on samalla yhteiskunnan hallitseva älyllinen voima. He säätelevät ikänsä ideoiden tuotantoa ja jakelua. Kun hallitseva luokka muuttuu ajan myötä, muuttuvat myös ihanteet, ja uuden hallitsevan luokan on juurrutettava yhteiskuntaansa omat ideansa, joista tulee yleismaailmallisia. Hallitsevien ideoiden ajatellaan olevan yleismaailmallinen etu. On kuitenkin illuusio, että hallitsevan luokan ideat ovat yhteisön etuja. Tämä järjestelmä pysyy ikuisesti voimassa niin kauan kuin yhteiskunta on organisoitu hallitsevan luokan tarpeeseen. Näin myös proletariaatin diktatuurissa.
ellauri428.html on line 330: Kirjassaan The Passions and the Interest juutalainen Albert O. Hirschmann kertoo ideoiden historiasta, joka loi älyllisen perustan kapitalismille. Hän kuvailee, kuinka seitsemännentoista ja kahdeksannentoista vuosisadan ajattelijat omaksuivat ahneuden synnin tärkeänä vastapainona ihmiskunnan tuhoisille intohimoille. Ajattelijat, kuten Montesquieu, Sir James Steuart ja Adam Smith, edistivät kapitalismia "harmittoman" kaupallisen toiminnan intohimojen tukahduttamisena. Hirschman huomautti, että termit, kuten "pahe" ja "intohimo", väistyivät "sellaisten mitäänsanomattomien termien" kuin "etu" ja "etu" tieltä. [viite Tarvitaan] Hirschman kuvaili sitä kirjaksi, jonka kirjoittamisesta hän nautti eniten. [viite Tarvitaan] Hirschmanin elämäkerran kirjoittajan Jeremy Adelmanin mukaan se heijasti Hirschmanin poliittista maltillisuutta, haastetta taloustieteilijöiden pelkistäville kuvauksille ihmisluonnosta "hyödyn maksimoivana koneena" sekä marxilaista tai kommunitaristista "nostalgiaa maailmaa kohtaan, joka oli menetetty kuluttajien ahneudelle".
xxx/ellauri044.html on line 387: Hänen käsitystään ihmisluonnosta hallizee perinnöllisyysajatus, paha periytyy kolmanteen ja neljänteen polveen. (Vähintään, pitemmällekin.) Tässä paljastuu tri Caireniuxen pieni doktrinäärisyys, joka ei ollut aivan vieras kirjailijattarelle izelleenkään. Loppupeleissä Jutte Cairenius adoptoi junassa tapaamansa yhtä fasistisen pastorinlesken söpön tyttären, joka leikkii niin kivasti sen kanssa lääkärileikkejä. "Meidän lapset on tottuneet ennen maatapanoa rukoilemaan."
xxx/ellauri087.html on line 325: Keynesin mielestä apostolit oli pikemminkin kuin vesimittareita Finnträskin tai Huitilanjoen pintakalvolla. Vanha Keynes katui nuoruutensa kömmähdyxiä. Se ja sen kaverit oli olleet utopistisia immoralisteja, pilkkasivat sovinnaista moraalia ja viisaita vanhuxia, uskoivat pseudojärkeisuskoiseen käsityxeen ihmisluonnosta, olivat pinnallisia arvostelmissa ja tunteissa. Sodan jälkeen Keynes tiesi mistä kenkä puristaa: kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudesta. Tarpeettomalle tavaralle täytyy luoda kysyntää vaikka väkipakolla. Rupusakille on siirrettävä ostovoimaa verotuxella ja julkisella kulutuxella. Ei ei! huusi Chicagon konnajoukkio, ihan väärin! Juuri vastoinpäin! Pois rahat rotinkaisilta ja kaikki liikenevä rikkaille, niin ne perustavat yrityxiä ja palkkaavat sinne osattomat pikkurahalla. Jo lähtee bisnes kulkemaan, onni ja raha tihkuu murusina köyhimyxille rikkaiden ruokapöydästä, ja kaikki ovat win-win tyytyväisiä.
xxx/ellauri208.html on line 464: Michelin mielestä Molli-Jori pelkäsi vain ruumiillista kärsimystä ja kaipasi vain kotiliettä ja piparjuurella maustettua lihasoppaa Anne Meunierin esiliinan nauhoissa. Oletteko mennyt naimisiin? Kyllä, naimisiinpa hyvinkin. Todella merkillistä yhtyä lihassa, mutta oikeastaan ihan mukavaa. Eli mikäs oli tän faabelin opetus? Että sietää varoa musulmaaneja, varsinkin muhoilevia. Ne tekevät vielä lopun ranuista. Ja piilottakaa hyvän tähen apinakoiraiden silmistä las tetas y el culo, ne saavat ne aivan hulluxi. Euroopan johtavan misantroopin vangizeva, tyrmäävän pessimistinen ja myyvä summeeraus ihmisluonnosta. - The Guardian.
xxx/ellauri387.html on line 523: Koska hänen yleinen käsityksensä ihmisluonnosta ja ihmisen tilasta on väärä, Fish epäonnistuu yliopistotutkijan erityistehtävässä, joka edellyttää, että oppiminen asetetaan totuuden palvelukseen. Ja tämä on lopuksi se kriittinen kysymys nykyaikaisessa yliopistossa, jonka tyypillinen edustaja Stanley Fish on: sofistiikka tekee itse totuudesta epäselväksi ja riistää tieteelliseltä oppimiselta sen syyn olla... . Hänen röyhkeä periaatteen halveksunnan ja sofismin syleilynsä paljastavat nykyisen akateemisen yrityksen ytimeen piilevän onttoisuuden.
10