ellauri001.html on line 51: jos ihmisissä ois yhtään järkeä.

ellauri030.html on line 541: Poliittisesti Schopenhauer oli konservatiivi, kannatti poliisivaltiota ja absoluuttista monarkiaa, se on ihmisissä ihan vaistomaista. Maailma tahtoo sitä, ja maailmahan on pelkkää tahtoa. No vähän miellettäkin ehkä, muttei paljon.
ellauri030.html on line 595: ”Kaikissa ihmisissä on sekä optimistisia että pessimistisiä ominaisuuksia yhtä aikaa”, sanoo psykiatri Mikko Pänkäläinen, joka työskentelee osastonylilääkärinä Päijät-Hämeen keskussairaalassa.
ellauri051.html on line 988: 401 In all people I see myself, none more and not one a barley-corn less, 401 Kaikissa ihmisissä näen itseni, ei enempää eikä ohraa vähemmän,
ellauri069.html on line 342: Monet "antoivat perixi kauan sitten yrittämästä pitää häntä koossa, edes käsitteenä." (Ainakin se kustannustoimittaja takuulla.) Mutta näkökohtia Laiskixesta ilmestyy muissa ihmisissä.
ellauri096.html on line 384: Augustinus on läntisen kolminaisuusopin muotoilija. Hän käyttää kolminaisuusopin selventämisessä mallina ihmissielua. Isä, kaiken olemisen lähde, vastaa ihmisen muistia, Poika ihmisen aktiivista ajattelua ja kommunikaatiota ja Pyhä Henki ihmisen tahtoa ja rakkautta. Samoin kuin ihminen ilmaisee itsensä ajatustensa ja sanojensa kautta, Isä ilmaisee itsensä Sanansa, Kristuksen kautta. Ja samoin kuin ihminen tahtoo ja rakastaa sitä, mitä hän ajattelee, Pyhä Henki yhdistää Isän ja Pojan toisiinsa. Suhteessa luomakuntaan Pyhä Henki on se Kolminaisuuden persoonista, joka synnyttää ihmisissä rakkauden Jumalaan yhdistäen heidät näin Isään ja Poikaan. Augustinuksen mukaan Pyhä Henki lähteekin sekä Isästä että Pojasta. Augustinuksen käsitys siitä, että Henki lähtee myös Pojasta on merkittävimpiä läntisten kirkkokuntien ja ortodoksisen kirkon välisiä ekumeenisia ongelmia. Tämä käsitys on päätynyt myös ns. filioque (lat. "ja pojasta") -lisäykseksi lännen kirkkojen uskontunnustuksiin.
ellauri098.html on line 627: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori (lyh. MBTI, engl. Myers-Briggs Type Indicator) on psykologinen indikaattori, joka kuvaa ihmisen persoonallisuutta neljän ulottuvuuden avulla. Ulottuvuuksista kolme on peräisin Carl Jungilta, joka vuonna 1921 julkaisemassa psykologisia tyyppejä esittelevässä kirjassa kuvasi persoonallisuuden piirteitä. Indikaattorin kehitti Katherine Briggs tyttärensä Isabel Myersin kanssa toisen maailmansodan jälkeen mahdollistaakseen yksilöiden henkisen kasvun ymmärtämällä ja arvostamalla henkilökohtaisia eroavaisuuksia persoonallisuuksiltaan terveissä ihmisissä, ja lisätäkseen harmoniaa ja tuottavuutta erilaisissa ryhmissä.
ellauri112.html on line 155: Erittäin mielenkiintoisesti osoittaa Collin, mitkä historialliset olosuhteet ja vaikutukset ovat saattaneet Darwinin niin suhteettomasti panemaan painoa »olemassaolon taistelulle» luonnossa. Hän tuo esiin tunnetun vähän ennen Darwinia esiintyneen kansantaloustieteilijä Malthusin ja hänen (paikkaansapitämättömän) väestönlisäyslakinsa, jonka mukaan väestö lisääntyy paljoa nopeammin kuin ravinto; Malthusilta on »olemassaolon taistelukin» lainattu. Edelleen on huomattava ne kokemukset, joita Darwin suurella kiertomatkallaan teki alempien rotujen surkeasta häviöstä valkoihoisten tunkeutuessa siirtomaihin. Huomattava vaikutus on myös varmaan ollut sillä hurjalla taloudellisella taistelulla, joka niihin aikoihin, suurteollisuuden syntyessä ja rajattoman kilpailun vallitessa, riehui Englannissa. Ja lopuksi on tärkeänä tekijänä huomattava Darwinin filosofisuskonnollinen katsantokanta, tuo varsinaiselta alkuperältään stoalainen teismi, joka rakastaa nähdä maailman jonkunmoisena kellokoneistona, minkä sen jumalallinen seppä kerran on virittänyt käyntiin, sitten enää sen toimintaan sekaantumatta ja antaen sen yksinkertaisten mekaanisten periaatteiden mukaan käydä suurissa piirteissä ennalta päätettyä päämäärää kohti. Lyhyesti, darwinismia ei voida lukea noihin ikuisiin totuuksiin, jotka, kuten esim. joku Newtonin gravitatsio-laki, voitaisiin lausua miltä muulta taivaankappaleelta tahansa samalla jumalallisella pätevyydellä; se kuuluu ennemminkin Ibsenin »suhteellisiin» totuuksiin, jotka »elävät korkeintaan kahdenkymmenenviiden vuoden vanhoiksi». Mutta tarkastamatta on vielä, mitä johtopäätöksiä ja opetuksia uuden elämän-tieteen kolmas, vasta alkanut kausi antaa ihmiskunnan olemiseen ja kehitykseen nähden ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti jo on ollut ajan yleiseen henkiseen ilmapiiriin. Selville on ensinnäkin käynyt, että sekä »suurten tunteiden ajan» optimistinen että darwinistisen kauden pessimistinen luonnonnäkemys kumpikin ovat yksipuolisia, tai paremmin: epätieteellisiä, sillä ne ovat kumpikin jokseenkin karkeasti antropomorfistisia. Molemmat tekevät »luonnosta» jonkunmoisen olennon, joka edellisen mukaan on lapsilleen lempeä äiti, jälkimäisen mukaan niistä täydellisen välinpitämätön. Itse asiassa on elävä luonto tietysti kokoonpantu yksityisolennoista, jotka eivät suinkaan ole ehdottomasti välinpitämättömiä toisistaan. Vaikka tämä huolenpito ei ulottuisi sen pitemmälle kuin emon ja poikasten suhteeseen, olisi sittenkin tietysti väärin sanoa, että luonto on ehdottomasti välinpitämätön ja moraaliton. Ja mitä korkeammalle nousemme elävien olentojen kehityssarjassa, sitä suuremmaksi tulee huolenpito kasvavasta polvesta, sitä enemmän kasvaa yksilöitten itselaajennuksen kyky. Voimmepa sanoa, että selvin merkki elämänmuotojen edistymisestä maapallollamme on siinä, että yksityisten olentojen itsesäilytysvietti tulee yhä laajemmaksi, kunnes se yksityisissä suurissa ihmisissä sulkee sisäänsä koko ihmisyyden ja kaiken elävän. Sekä luonnon pahuus että hyvyys ovat näinollen molemmat samanlaisia mytologisia kuvitelmia; se elämänkäsitys, johon uusi elämäntiede selvästi viittaa, ei ole pessimistinen eikä optimistinen, vaan »melioristinen» (melior = parempi)--niinkuin jo Voltaire tuo sangen viisas mies lausui kuuluisissa sanoissaan: »Jos maailma on hyvä tai huono, on meidän tehtävä voitavamme, että siitä tulisi parempi».
ellauri163.html on line 587: Tahto on aivokuoren säätelemä matelijan pyrkimys. Ajatus siitä, että kuolema on välttämätön, on edelleen abstrakti useimmissa ihmisissä. Ja tämä ajatus, loppujen lopuksi niin lohduttava ja niin levollinen, niin sopiva heikentämään meitä kunnianhimoisia tunteita, ylpeyttä ja egoismia ja kuivaamaan kärsimyksiemme lähteen, ei vaikuta toimintaamme.
ellauri216.html on line 562: Jos Makarios näki ihmisissä vikoja tai heikkouksia, hän ei välittänyt niistä eikä kertonut niitä eteenpäin vaan antoi kaiken peittyä rakkauteen. Näin hän oli samankaltainen kuin Jumala, joka suojelee rakkaudellaan koko maailmaa, niin hyvän- kuin pahantahtoisia. Tästä syystä Makariosta sanottiin ”maanpäälliseksi jumalaksi”. Hän rukoili kyynelin kaikkien, myös kadotukseen tuomittujen puolesta.
ellauri263.html on line 600: Yleensä pidetään selvänä, että sen suosio liittyi 1800-luvun lopun materialismin ja konservatiivisen kristinuskon väliseen kilpailuun ja niiden välillä vallinneeseen pohjattomaan kuiluun. Asioita syvemmin pohtiville ei riittänyt kristillisyys, joka tuntui olevan ristiriidassa tieteen kanssa. Jos kerran hihhuloidaan tehdään se sitten kunnolla. Toisaalta mekanistis-materialistinen maailmankatsomus herätti ihmisissä turvattomuuden tunteen.
ellauri332.html on line 83: Narsismi on yleisintä ihmisissä, jotka olivat taloudellisesti vasemmistolaisia mutta sosiaalisesti konservatiivisia, eli vanhan vasemmiston jäärissä. Kun muut pimeä triadi -ominaisuudet kontrolloitiin, narsismi ennusti lähinnä vain poliittista ekstremismiä, suuntaan tai toiseen.
ellauri351.html on line 656: Hän kehitti epävirallisen diplomatian "uurnamallin", kuvasi "linkkiviä esineitä" ja "linkkiilmiöitä" monivuotisista suureista, havainnoi yhteiskuntien "valittuja traumoja" ja "valittuja loistoja" ja teoretisoi "infantiilin psykoottisen minän" kehitystä ihmisissä, joiden henkiset toiminnot toimivat jäävät Vamikiin verrattuna kehittymättömiksi.
xxx/ellauri027.html on line 434: Yrityxet, jotka ovat jo ottaneet haltuunsa aineellisen pääoman ja panneet työn orjat viihtymään maisemakonttoreihin, monitoimitiloihin ja muihin pihattoihin, ovat huomanneet, että ihmisissä on vielä paljon ryövättävää jäljellä. Vapaa-aika, persoonallisuus ja sielu on vielä putsaamatta. Työ on kesken, eloa paljon, työmiehiä vähän. Tähän ei riitä enää kellokallet, tarvitaan työelämän joustoa saarnaavia posetiivarijouskeja.
xxx/ellauri027.html on line 912: Onkohan tää tilanne nyt premissoitu oikein tai edes ollenkaan? Mix ajatella et ihmisissä ylipäänsä ON jotain muita elukoita mainiompaa? Huono lähtökohta, mun miälest ainaskin. Ja mix niitä pitää olla neljä, mixei kolme riittänyt? Oliko paperissa tyhjä tila? No ei se lukumäärä ehkä ole tärkeää. Kohta niitä varmaan on jo viideskin, jos ei Eskistä sitä ennen aika jätä, onhan enkun sanastossa e-alkuisia sanoja (se on englannin yleisin kirjain), ja vaikkei oliskaan, äkkiähän Eski niitä lisää kexii, onhan se sen ihan keskeisiä vahvuuxia.
xxx/ellauri068.html on line 105: Borat esiintyi säännöllisesti Cohenin Da Ali G Showssa osioissa, joissa hän kysymyksillään aiheutti hämmennystä haastatelluissa ihmisissä. Boratilla on tuuhea tumma tukka ja viikset sekä nuhjuinen puku. Borat on seksistinen ja rasistinen, ja hän kertoo usein Kazakstanista perättömiä seikkoja, joihin ihmiset kuitenkin näyttävät uskovan. Borat myös inhoaa ja pelkää juutalaisia ja väheksyy kehitysvammaisia. Sittemmin Borat on myös juontanut MTV Europe Music Awards -tilaisuuden vuonna 2005 Lissabonissa.
xxx/ellauri087.html on line 305: – Vastakkainasettelun energia synnytti brexitin ja vielä voimakkaammin Yhdysvalloissa Trump-ilmiön, jota edelleen kymmenet miljoonat ihmiset fanittavat. Trump lietsoo ihmisissä vihan energiaa. Muuan nuori filosofikin oli energinen kun se sai gradusta paskakaivoarvosanan, ja kun se kazotiin epäpäteväxi viranhaussa. Nuori filosofi 1981. Sinä vuonna hän julkaisi M. A. Nummisen kanssa Terässinfonia-kirjan. ­Kuva: Ilpo Vainionpää
xxx/ellauri116.html on line 77: Hyttyset, sanatarkasti sanottuna ja ehkä lievästi, ovat vain tuholaisia ​​ihmisille, ja niiden tyypilliset kevät- ja kesähampaidat aiheuttavat kipua, kutinaa ja turvotusta useimmissa ihmisissä. Jotkut eläimet kääntävät pöydät näiden ärsyttävien hyönteisten päälle ja tekevät hyttysiä osaksi omaa ruokavaliotaan; vaikka ajatus näiden hyttysten saalistajien käytöstä tuholaistorjunta-aineina on houkutteleva, tosiasiassa ne auttavat harvoin säästämään hyttyspopulaatioita merkittävässä määrin.
xxx/ellauri137.html on line 120: ”Onhan se turhauttavaa. Toisaalta huomaan, että elämälläni on jotain merkitystä, kun aiheutan edes kiukkua joissakin ihmisissä. Jää joku jälki.” Markku on siis eettisesti samoilla linjoilla kuin Tiemestarin Noora.
xxx/ellauri234.html on line 268: Hyvät herrat. Raamattu todistaa, että ihminen on luonnostansa paha. Ja Darwinin kehitysoppi on omituisen selvästi kyennyt osoittamaan tämän todistuksen pitäneen paikkansa menneinäkin päivinä vielä enemmän kuin nyt, vieläpä niin, että ihminen oli raakalaisen, barbaarin, eläimenkin asteella. Me olemme nousseet siitä joka päivä, vuosisata ja vuosimiljoona. Mutta elämän taistelun primitiivinen vietti on säilynyt meissä. Alkueläimet taistelevat, kirjoittamaton, väkevä, kamala luonnonlaki (EFK) vaikuttaa ihmisissäkin, kahdennenkymmenennen vuosisadan ihmisissä: jonakin odottamattomana päivänä tukahtuvat omituisesti 'Aseet pois' huudot konekiväärien, miinanheittäjien, tykkien ja mössä rien räiskeeseen ja pauhinaan. Tehkäämme työtä sen päivän eteen. Jumala varjelkoon meitä sinä päivänä, muttei ryssiä.
xxx/ellauri304.html on line 63: Kaikissa ihmisissä on narsistisia piirteitä, jotka voivat nousta pintaan erityisesti silloin, kun itsetunto on haavoittunut, elämä on käännekohdassa tai ihmissuhteet ovat solmussa.
xxx/ellauri356.html on line 634: Hauraissa ihmisissä on joitain: vammainen poikani David Joyaux antaa minulle todisteen; hän julkaisee joitakin runojaan Le Papotin -sanomalehdessä, joka on avoin vammaisille. Näin hän uskoo ja vahvistaa selviytymisensä (yhdysviivalla) pitkän sairaalassa olon jälkeen.
xxx/ellauri363.html on line 328: aikansa tavallisissa ihmisissä pelkoa, kauhua ja inhoa”. Hospitaalin suljetut hourut olivat kroonikoita. Potilaan lunastettiin laitokseen loppuiäkseen. Esimerkiksi vuosien 1785 – 1841 välisenä aikana ainoastaan kolme potilasta poistui Seilin hospitaalista a elävänä. Vuoden 1766 potilasluettelossa mainitaan ”spitaalisten” (spetelske) sekä ”sairaiden ja muuten heikkojen” (sjuklige och eljest
xxx/ellauri385.html on line 144: Suhde oli vaikea ja tuskallinen molemmille osapuolille, mutta lähinnä Dostojevskille. Hän oli uupunut työstä, huonosta terveydestä ja kasvavasta taloudellisesta ahdingosta. Suslova oli hallitseva, manipuloiva, mustasukkainen, ja hiän vaati jatkuvasti sexiä, ja että hän eroaa "kulutusvaimostaan" Maria Isajevasta. Dostojevski huomautti myöhemmin, että hän oli "sairaan itsekäs nainen", jonka "itsekkyys ja itsetunto olivat valtavat" ja joka ei sietänyt minkäänlaista epätäydellisyyttä muissa ihmisissä. Marian kuoleman jälkeen vuonna 1865 hän kosi Suslovaa, mutta tämä kieltäytyi.
24