silmin niin kiehtovin ja ikävöivin taipui hän lempeästi puoleen Aadamin puolsyleilyn, ja miehen rintaan nojas hän rinnon täyteläisin ... ihastuin noin viehkeään ja hellään suloon Aadam loi katseen hymyillen, kuin Juppiter luo Junon puoleen hedelmöittäin pilven, mi kylvää kevätkukkaset. Mies peitti nuo huulet rakkaat suudelmin ... Näin puhellen he käyvät käsikkäin luo lehtimajan ihanan. Tään sopen varjoon häävuoteens Eeva puki kukkasin... Luo majan tultuaan he seisahtuivat; he alla avotaivaan kääntyivät ja sanoo: "ahersimme toimin säädetyin iloiten autuaina yhteistyöstä ja rakkaudestamme, joka parhain on lahjoistas. Lupaukses mukaan syntyy meistä maan päälle suku, joka kerallamme hyvyyttäs kiittää, valveilla kun käymme tai unen lahjaas etsimme kuin nyt." Ja estämättä ahtaan puvun, joka vaivaa meitä, pian nukkuvat he vierekkäin. Ei Aadam pois puolisostaan kääntynyt, ei Eeva pelännyt lemmen salatuimman eessä: niin uskon, vaikka tekohurskaus viattomuutta, puhtautta saarnaa ja parjaa likaiseksi, minkä Luoja loi puhtaaksi ja vapaaks ihmisille. Kun Luoja meidän lisääntyä käski, vain Saatana sen kieltää! ... aviorakkaus, tään suvun lähde ja laki salainen - ja Eedenissä myös ainut, jok yhteistä et ollut! Veit ihmisestä riettaan halun olla kuin eläimet; sä, jonka perustus on velvollisus, kuuliaisuus, järki, sait aikaan veren siteet puhtaat, rakkaat välillä siskosten ja isän, lasten ... on porton hymy lemmetön ja kylmä ja hetken nautinnot ...
ellauri030.html on line 329: Stoalainen filosofia yleensäkin sisältää ikäänkuin teleskopoidun yhteenvedon siitä, mitä muinaisuudessa sitä ennen on ajateltu luonnosta ja jumaluudesta, ihmisestä ja hänen velvollisuuksistaan, ja kaivoi kuoppaa kristinopin leviämiselle kreikkalaisessa ja roomalaisessa maailmassa. Sisäistettyä herruutta jo ennen kärpästen herran sisäänheittoa.
ellauri036.html on line 123: Mut kyl Mussessa on jotain pahasti pielessä, se on nähtävästi depis, tai bipolaarinen. Välillä innostuu ja välillä on ihan paskiainen. Siitä on kivaa kun Brigitte (se on lesken nimi, muistinko mainita) kärsii, koska sillä izellä on paha olla; se vähän lohduttaa. Hizi Musse on täysin paska, se on kuin joku Ingmar Bergman, se koittaa ohjastaa Brigitten joka liikettä, ettei se vaan vaikuttaisi liian kurtisaanilta, sillä siitä sille tulee paha olo, pahoja viboja. Brigitte parka, potkaisis nyt pois ton piipunrassin kiusaamasta izeään! "Näin vaihtuivat hyvät ja huonot päivät pitkän ajan kuluessa melkein säännöllisesti. Olin milloin kova ja ivallinen, milloin hellä ja herkkä, milloin kuiva ja ylpeä, milloin katuvainen ja alistuva." Tämmöinen tulee ihmisestä, jonka vanhemmat on ihan skizoja. Voin kertoa.
ellauri038.html on line 133: Nietzsche väitti, että moraalia on kahdenlaista, herramoraalia, joka nousee aktiivisesti ”jalosta ihmisestä” ja orjamoraalia, joka liittyy vasteenomaisena ”heikkoon ihmiseen”. Eri moraalit eivät (sen mielestä) ole toistensa vastakohtia, vaan toisiaan täydentäviä arvotusjärjestelmiä: herramoraali arvottaa teot asteikolla hyvä–huono, kun taas orjamoraali arvottaa ne asteikolla hyvä–paha.
ellauri039.html on line 564: Mikään ei ole sen arvoista että luopuu ihmisestä jota

ellauri047.html on line 871: Preussin nuori kruununprinssi oli lujasti vakuuttunut siitä, että tulevia valtiollisia tapahtumia saattaa aavistaa ennakolta jos vain tuntee edellä tapahtuneen kehityxen. Tämä pohjautui lähinnä hänen pessimistiseen käsityxeensä ihmisestä. Hänessä ei ollut rahtuakaan muiden valistusmiesten auringonpaisteisesta uskosta että ihminen yhä edistyi siveellisessä suhteessa paranemisessaan. Isänsä lailla hän piti ihmistä parantumattomasti pahana. Ihmisten pyrkimysten täytyi aina pysyä yhtä izekkäinä, ja hänen toiminnoistaan johtuivat pakostakin samat vaikutuxet. Samoin oli valtioidenkin laita; niiden politiikan määrää valloitusten ja vallanlaajennusten tavoittelu.
ellauri052.html on line 303: Vuosia 1798–1807 pidetään Wordsworthin parhaana luomiskautena. Hän kirjoitti tuolloin muun muassa omaelämäkerrallisen runoteoksen The Prelude (Alkusoitto), joka tosin julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen. Suuri runoelma ihmisestä ja luonnosta, The Recluse (Erakko), jäi keskeneräiseksi.
ellauri052.html on line 547: Lisää antroposoofista pseudoeläintiedettä: eläimet on kehittyneet ihmisestä. Ihminen on muiden elukoiden syy. Ompa antroposentristä. Narsismia ihan lajitasolla. Ihminen on kuin sielun toukka joka kuolemassa muuttuu henkisexi perhosexi. Missähän se Steiner liihottelee nyt. Salen kanssa jossain pellon laidassa.
ellauri054.html on line 236: Kirjallisuus, kirjallinen tuotanto ei minun silmissäni eroa eikä edes ole erotettavissa muusta ihmisestä ja yhteisöstä. Voin nauttia teoxesta, mutta minun on vaikea arvostella sitä tuntematta ize ihmistä, ja sanoisin mielelläni: hedelmistään puu tunnetaan. Kirjallisuuden tutkimus johtaa minut siten aivan izestään ihmisluonnon tutkimuxeen.
ellauri055.html on line 1302: Varhaisessa etsintävaiheen psykologiassaan Kala kannatti Hjalmar Neiglickin ja Edvard Westermarckin omaksumaa psykofyysistä parallelismia, ja vastusti Rolf Lagerborgin näkemystä ihmisestä pelkkänä fysikaalis-kemiallisena koneena. Mixhän sitä pitää niin vastustaa?
ellauri062.html on line 484: Ja äkkiä on ilta -teoksen runot on koottu suomennokseen useista italiaksi julkaistuista kokoelmista. Suomentaja Elli-Kaija Köngäs on kirjoittanut alkuun valaisevan johdannon Quasimodon runoilijakehityksestä. Hän jakaa runoilijan tuotannon kahteen jaksoon. Ennen toista maailmansotaa kirjoitettu tuotanto on yksilökeskeistä (minä), siitä esimerkkinä tuo alkuun kirjoittamani runo, josta koko suomenkielinen valikoima on saanut nimensä. Sodan jälkeen Quasimodon huomio kiinnittyi yhteiskuntaan (me), ehkä politisoituikin, sillä sota ja sen kauheudet muuttivat hänen käsitystään ihmisestä hiukka negatiivisexi.
ellauri072.html on line 270: Logoterapian käsitys ihmisestä ja ihmisenä olemisesta on lohdullinen ja elämänmyönteinen. Ihminen on fyysinen, psyykkissosiaalinen ja henkinen kokonaisuus. Vaikka fyysinen tai psyykkinen meissä sairastuisi, henkinen ei koskaan! Ihmisen menneisyys ei määrää, mihin hänellä tulevaisuudessa on mahdollisuuksia, vaan elämässä on aina jäljellä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Varsinkin niissä salaperäisissä elämän jälkipeleissä.
ellauri082.html on line 600: Uskonto on 10 kertaa vaarallisempaa huumetta kuin esim. meta-amfetamiini. Uskonto tuhoaa lyhyessä ajassa ihmisen ja hänen ajatusmaailmansa. Uskonto tekee ihmisestä räsynuken joka sätkii huumekauppiaiden=pastoreiden tahdon mukaan. Huumediilerit=pastorikunta ovat rahanahneita ja he pyrkivät tekemään ihmisen riippuvaiseksi uskonnosta=hyvin vaarallisesta huumeesta.
ellauri105.html on line 362: Mitä se todistaa ihmisestä jos joku sen mielestä ilmeisen paskiaisen kirja on sen mielestä hyvä? Vaikka Céline Kristinasta, tai Pulkun itkupaju musta Jönsystä ja Sepusta? Onko se piste kotiin Kristinan uuskriittiselle tiimille? Survo hulluu huhmareessa.
ellauri160.html on line 378: Jos olen enemmän kiinnostunut omasta tyydytyksestäni kuin kumppanistani ihmisenä, rakkaus voi muodostua päihteeksi jota käytetään, johon paetaan. Toisesta ihmisestä ei sittenkään ole vapahtajaksi, ellei hän ole hyvin voideltu. Jos hänestä yrittää sellaisen tehdä, on pettymys molemminpuolinen ja euforian jälkeen seuraa kyrvänpääkipu, sielunelimen krapula.
ellauri161.html on line 272: Kyse on alkukantaisesta kammosta ja pimeistä ennakkoluuloista kristinuskoa kohtaan. Monet on kasvatettu ajattelemaan, että kaikki, mitä kristinusko edustaa, on pahaa. Usko vie muka kaiken vapauden ja estää järjenkäytön tehden ihmisestä herkkäuskoisen hölmöläisen. No jos on hölmöläinen ennestään, ei mitään vahinkoa pääse syntymään.
ellauri163.html on line 987: Filosofia, joka ei ota ihmistä syliinsä, on yleinen ilmiö, koska viisaus ja sen rakastaminen ei ole ihmisestä siis minusta huolehtimista, vaan haastaa korkeampaan yleistykseen, samanlaista kuin Kreikan uskonto. Se on uskonnossa tapahtuvan yleistämisen koskettelua hengen asein niin, että osasta jumalauskoon liittyvistä maagisista elementeistä (kuten Zeuksen vihanpurkaukset? Mixi ne just on maagisia? Kuuluuko niissä Callen tohvelien läpinä sen tullessa lastenuoneeseen pää punasena huutamaan?) voitaisiin vapautua ajattelemalla asiaa ihmisen järjellä, joka nähdään tämänpuoleisena kuin katupoika. No tollanen henk.koht. jumalasuhde on oikeastaan aika herännäistä. Monet helpottuvat siitäkin ettei kiivas jumala kyylää niiden joka siirtoa, vaan nää syvälliset asiat hoidetaan ikäänkuin virkatyönä. Sekin jo lohduttaa ettei kenelläkään ole yhtään paremmin.
ellauri242.html on line 213: Katakombeissa olleista noin 13 000 ihmisestä 48 selvisi 170 päivää kestäneestä piirityksestä. Einige von ihnen wurden von den Deutschen in Simferopol hingerichtet.
ellauri256.html on line 239: Gorki ällösi Dostojevskiä. Ei pelkästään koska Dosto oli musta taantumuxen edustaja, vaan koska se (Fedja-setä) ei uskonut ihmisestä mitään hyvää, toisin kuin Gorki joka oli parantumaton gumanisti. No mä olen tässä asiassa neutraali, apina on sellainen kuin Darwin hänet loi, ei huonompi eikä parempi. Silti mustakin Dosto on aivan pyllynreijästä. Gorkin mielestä hienoileve Belyikin oli parempi kuin konstaileva Remizov.
ellauri260.html on line 109: Jeesuxen hyvää orjuutta vastaan hyökätään sekä oikealta että vasemmalta, onhan se keskustalaisuutta. Nouseva personalistinen filosofia kuitenkin hylkäsi persoonattomuuden paitsi idealistisen tai materialistisen determinismin ja kollektivismin muodossa, myös radikaalin individualismin muodossa, joka oli yhtä lailla modernin rationalismin ja romantiikan tuote ja joka esimerkiksi tiettyjen liberalismin ja anarkismin muotojen kautta oli ominaista myös yhdeksännelletoista vuosisadalle. Alusta alkaen personalismi julisti omalla tavallaan solidaarisuuden ja keskinäisen suhteen yhteisöllisiä arvoja. Vaatiessaan loukkaamatonta ihmisarvoa personalistit vastustivat utilitarismia, joka tekisi yhdestä ihmisestä vain "hyödyllisen" toiselle. Sosiaalisuus on kunnossa kunhan se tapahtuu seurakunnassa.
ellauri277.html on line 317: Tekee ihmisestä optimistisen – Uskonnolliset ihmiset eivät yleensä menetä toivoaan niin helposti. He uskovat aina, että on olemassa Jumala, joka koettelee heitä tässä maailmassa. Tämän seurauksena uskonnolliset ihmiset eivät turhaudu helposti ja pysyvät optimistisina elämänsä suhteen. Like living in the American Dream. Trust me! I promise you!
ellauri283.html on line 174: "Vapaat henget", toisin kuin menneisyyden filosofit, ovat "tutkijia julmuuteen asti, ihottuvilla sormilla käsittämättömille, hampailla ja vatsalla sulamattomimmille". Nietzsche varoittaa niistä, jotka kärsivät totuuden tähden, ja kehottaa lukijoitaan karttamaan näitä suuttuneita totuuden kärsijiä ja lainaamaan korvansa sen sijaan kyyniköille - niille, jotka puhuvat 'huonosti' ihmisestä - mutta eivät puhu hänestä pahaa.
ellauri283.html on line 185: Uskonto on aina liittynyt "kolmeen vaaralliseen ruokavaliomääräykseen: yksinäisyys, paasto ja seksuaalinen pidättäytyminen". Kristinusko, "kaikkien aikojen kohtalokkain itseluottamuxen puute", on lyönyt ihmisestä kaiken iloisen, vakuuttavan ja itsevaltaisen ja muuttanut hänet "yleväksi abortiksi".
ellauri299.html on line 122: Brandon: Kirja on loistava ja liikkuu pari ensimmäistä lukua... Ja sitten putoaa kalliolta ja pysyy vanhentuneena ja tylsänä. Tällä kirjalla oli potentiaalia, ja vaikka se saarnaa liikaa rikkaiden ihmisten synneistä, vittu olisi silti voinut tehdä hyvän kirjan. Ongelma oli siinä, etten välittänyt kenestäkään ihmisistä. Päähenkilö on vinkuinen ja vastenmielinen, joten on vaikea edes välittää oletetusta muutoksesta, jonka hän käy läpi tullakseen "paremmaksi ihmiseksi". Uskotpa, että kirjojen määritelmä paremmasta ihmisestä on totta tai ei, on vaikea välittää hahmosta, kun haluat vain hänen olevan hiljaa.
ellauri301.html on line 382: mitään ihmisestä, jonka kanssa hän on ollut tekemisissä joka päivä.
ellauri326.html on line 291: Ainoa tie ulos on tehdä sotilaallinen tappio koko Venäjälle. Siksi demokraattisten maiden on autettava ukrainalaisia ​​kaikin voimin ja ennen kaikkea ASEIN! (Elävän voiman saatte ize tarjota.) Älkää huoliko, sodan jälkeen koko länsimaailma tulee avuksemne rakentamaan uudelleen sen, mikä on tuhoutunut, ja maa pystyy rakentamaan itsensä uudelleen. Voimme kernaasti ottaa länteen myös ukrainalaisia morsiamia, jos niitä on vielä jälellä. Ja Venäjä tulee makaamaan talouden ja tietoisuuden raunioissa, HAHA! Kotimaani uusi syntymä on mahdollista vain maan hallinnon täydellisellä tuholla. Imperiumi on amputoitava venäläisestä ihmisestä, kuin pahanlaatuinen syöpä. Tämä "nollatunti" on elintärkeä Venäjälle. Maallani on tulevaisuus vain, jos se käy läpi täydellisen tappion, kuten tapahtui Saksan kanssa. Ehkä voidaan jakaa se osiin kuten kävi Saxalle ja Puolalle. Tekin voisitte saada jonkun viipaleen. Slava Ukrainy!
ellauri330.html on line 467: Tämä on absurdia, koska yhteiskunta oli selvästi olemassa ennen yksilöitä. Yksittäistä ihmistä ei ole eikä voisi olla olemassa yhteiskunnan ulkopuolella: kaikki asiat, jotka tekevät ihmisestä nimenomaan ihmisen, ovat syntyneet yhteiskunnassa ja sen kautta: kieli, abstrakti ajattelu, hankitun kokemuksen välittäminen ei-biologisin keinoin, tietoisuus olemisesta muista erillisenä yksilönä, jopa fyysiset ominaisuutemme (äänilaatikko, iso penis, aivojen koko), kaikki nämä ovat sosiaalisia tuotteita.
ellauri336.html on line 529: Chazon Ishillä oli tapana sanoa, että kurituxen velvollisuus alkaa vuosia ennen lasten saamista ja jopa ennen kuin joku alkaa harkita köyrimistä! Se alkaa ihmisestä itsestään, itsekurista, kuinka hänen tulee käyttäytyä ja viettää omaa elämäänsä menschinä. Lasten käyttäytyminen muistuttaa näet järjettömästi vanhempiensa käyttäytymistä. Sääntö "Tehkää miten minä sanon, ei niinkuin minä teen" ei toimi.
ellauri339.html on line 323: Qui vit de l'homme est criminel ; Se, joka elää ihmisestä, on rikollinen;
ellauri341.html on line 518: Siksi, kun puhumme sivilisaation alusta, meidän on ymmärrettävä suotuisten olosuhteiden kilpailu, jossa ihmisen luomis- ja keksintötyö kehittyi erinomaisesti. Tästä näkökulmasta katsottuna tähän mennessä tunnetut tosiasiat näyttävät osoittavan Egyptin ja Kaldean alueen, jossa ensimmäinen ratkaiseva askel kohti sivilisaatiota tapahtui. Neoliittisesta aikakaudesta lähtien ihmisestä on tullut "ruoan tuottaja" - ratkaiseva tekijä sivilisaation rakentamisessa. Ihmisellä on ylijäämää, joka suojelee häntä huomisen epävarmuudelta. Taloudellinen ja ennakoiva henki kehittyy, mikä muuttaa jokapäiväistä elämää. Kertyy hrahahlaareja. Kasautuu kapitalisteja.
ellauri345.html on line 77: Kuoleman pelko, joka sisältää kaikki muutkin, on äänekkäin. Sillä se on se, mikä eniten uhkaa luonnollisen elämän muodotonta panarkiaa, joka muodostaa myytin kiertoradan. Runoilijan vastenmielisyydellä kuolemaa ja kaikkea sitä merkitsevää kohtaan on äärimmäisen taikauskon piirteitä. Sekin on hyvin narsistista, cf. Saul Belov. Tiedetään, ettei kukaan koskaan saanut puhua hänen kanssaan kuolemista; vähemmän tiedetään, ettei hän koskaan mennyt vaimonsa kuolinvuoteelle. Hänen kirjeensä ilmaisevat saman tunteen oman poikansa kuolemaa kohtaan. Mikään ei ole merkittävämpää kuin kirje, jossa hän raportoi Zelternille tämän menetyksen ja hänen todella demoninen loppukaavansa: "Ja niin, yli haudan, eteenpäin!" Myös hänen elämänsä viimeisten vuosikymmenten ennennäkemätön itsekultti juurtui häneen. "Totuus ja taru", "Päivittäiset ja vuosittaiset muistikirjat", Schillerin kanssa käydyn kirjeenvaihdon julkaiseminen, huoli Zelterin kanssa ihmisestä ovat yhtä monta yritystä estää kuolema. Kuolemattomuus myönnetään vain suurmiehille.
ellauri351.html on line 602: – Se on ihmisestä itsestä kiinni, mihin haluaa ryhtyä, Kyösti Lindgren näkee. Mä nään, vahvistaa Riitta Roth.
ellauri352.html on line 167: Esittämällä siis hypoteesinsa järjen ja tunteen välisestä intiimistä suhteesta, Damásio havainnollistaa oman lääketieteellisen uransa vertauskuvallisia patologioita, jotka tukevat sitä, kuinka tunne ja järki tai kognitio ovat erottamattomia. Samalla kirjailija osoittaa, kuinka emotionaaliset prosessit: ovat niitä, jotka tekevät ihmisestä todella ihmisen; he tarjosivat koko nykyisen laajan epistemologisen ohjelmiston; ja ovat aina seuranneet lajia.
ellauri362.html on line 775: Elämäkerrassa Luiska toteaa. "Olen suoraan ja henkilökohtaisesti velkaa Spinozalle hänen hämmästyttävän käsityksensä kehosta, jolla on 'meille tuntemattomia voimia', ja ihmisestä ( hengestä), joka on sitäkin vapaampi kehon kehittyessä sekä hänen coituksensa liikkeet, hänen virtus tai fortitudo."
ellauri364.html on line 153: Hitlerin suuri kokeilu osoitti ettei ihminen ole paha eikä hyvä. Se on vaan elukka, joista voidaan tehdä helpolla ainaskin piruja. Sodalta säästyneessä rauhallisessa Ruåzissakin on enenevästi piruja. Rikollisuutta, kevytmielisyyttä ja sukupuolitauteja. Tilaisuus tekee kunnon ihmisestä varkaan. Viza on väännettävä ajoissa. Liekö ainoatakaan perhettä, jossa ei olisi yhtään epäonnistunutta jäsentä, mustaa lammasta? Jokaisessa perheessä on mätämuna. Vanhuudessa voi tulla luonnevikoja, esim kiimaisuutta ja saituutta. Halu kasvaa mutta kykeneväisyys vähenee. Pahimmassa tapauxessa ovela hoitaja voi viedä varakkaan vanhuxen vihille. Tattaritytöt ja muut ryhdittömät oliot.
ellauri377.html on line 384: Jos tällaisia enkeleitä on, niillä on sellaista potentiaalia, jota emme oikeastaan voi käsittää. Tuomas itsekin totesi, että me emme pysty käsittämään enkeleitä. Myös tiedollisilta kyvyiltään enkeli eroaa ihmisestä. Siinä missä ihminen muodostaa käsitteitä havaintojensa pohjalta päättelemällä, enkeli on jo luomisessa valmiiksi varustettu käsitteillä. Se on siis ikään kuin valmiiksi ohjelmoitu tietämään ne asiat, jotka sen tiedettävissä ovat. Enkelitohtori Työrinoja toteaakin, että tässä suhteessa enkeliä voisi verrata tekoälyyn.
ellauri386.html on line 212: Toinen lukemisto selventää Vanjan poinzia seuraavasti. Dostojevskin näkemyksen mukaan, kun Jeesus käänsi Saatanan kolme kertaa pois, hän pakotti ihmiskunnan kantamaan hengellisen vapauden taakan, valinnan uskoa tai olla uskomatta, ja hengellinen vapaus on keskeinen osa Dostojevskin näkemystä Jumalasta, ihmisestä ja uskosta. Eli: ei leipää köyhille vaan nälistystä, ei tietoa uskon sijasta, ei kominterniä globaalikapitalismin asemesta. Kaikki nää on pahaa lääkettä, koska ne poistavat kaikkein tärkeimmän: yrittäjänvapauden. Tää on tosi pahaa oikeistopropagandaa Fedja setä!
xxx/ellauri027.html on line 738: Ois odottanut että Nokian laivan karille ajanut Ollila, joka nimenomaan tunaroi alaistensa johdossa, latisti softanikkarit ja junnasi rautapuolella, olis ollut jotenkin anteexipyytävä saatuaan Eskiltä nuhteita, mutta ei. Se vaan kohauttaa kapeita hartioita ja on niinkun ei oliskaan. Kaikki lähtee ihmisestä, se kiteyttää. Nimittäin just Jormasta. Muut ihmiset saa lähteä jos ne on eri mieltä.
xxx/ellauri087.html on line 113: Saarinen selittää, että tiede erottaa ihmisestä kaksi systeemiä. Systeemi yksi on nopea ja tilannesidonnainen. Se toimii ilman ajattelua, ärsykkeisiin reagoiden. Siihen voi vaikuttaa systeemi kakkosella, jonka kautta ihminen pystyy erittelemään asioita. Systeemi kakkosen käyttäminen vaatii tietoista keskittymistä ja ajattelemista: siksi se myös lukitsee paljon systeemi ykkösestä.
xxx/ellauri103.html on line 113: Esimerkiksi Yhdysvalloista Eurooppaan rantautunut cancel-kulttuuri pyrkii asettamaan boikottiin henkilöitä, joiden mielipiteet koetaan vääriksi tai loukkaaviksi. Pahimmissa tapauksissa yksi ainoa sana tai ilmaisu on vienyt työpaikan tai tehnyt ihmisestä hylkiön. Tästähän ei Donald Trumpkaan ollenkaan piä.
xxx/ellauri104.html on line 852: Miten niin synnissä siinnyt? Mitä tarkoittaa että ihminen on kohdusta asti syntinen ja synnissä siinnyt? Ja sitten kasteella muka tämä perisynti pestään pois? Eihän kaste tee ihmisestä hyvää, kyllä se johtuu ihan muista seikoista.
xxx/ellauri113.html on line 160: Ei ihme että Tapsa salaa peukuttaa geenimanipulointia. Senhän kippuraisuus johtui geenivirheestä, vieläpä yhdessä ainoassa geenissä. Hizi sen kun oisi saanut korjatuxi ajoissa! Mutta ei. Ellei maailma muutu totalitaarisexi joku porho vielä alkaa kehittää ihmisestä parannettua painosta. Mieluummin kärsin vaikka Stalinia. Nousen seisaalleni ja annan sille loppumattomia suosionosoituxia.
xxx/ellauri114.html on line 59: Mikä tekee ihmisestä omahyväisen moukan? Ylimielisyyden kultainen kirja (Atena, 2021) muotoilee tän peruskysymyksen. Vuonna 2010 ilmestyneen ykkösosan lailla se pohtii, mikä saa ihmisen kuvittelemaan itsestään liikoja.
xxx/ellauri169.html on line 309: Uuden maailman peto-tietokonekeskus oli Alaskassa 1970-luvulla. Sen miehityxenä oli murisevia Panzerbärejä. Jo 1970-luvulla operaattori kykeni puhumaan tietokoneelle ja saamaan vastauksen. Esimerkiksi, jos sinä kysyit tietokoneelta kenestä hyvänsä planeetalla asuvasta ihmisestä, se kykeni tavallisesti antamaan hänestä kaikenlaista tietoa. Jos sinä kysyit tietokoneelta että kuinka sinä saisit tämän henkilön tappamaan jonkun tai kuinka minä voisin tappaa tämän henkilön, tämä tietokone sylkäisisi ulos suunnitelman melkein välittömästi, kertoen sinulle kaikki ihmiset tämän kohteen ympärillä jotka voitaisiin manipuloida halutun lopputuloksen saamiseksi. Teeveenkazelijan märkä uni. Poliisisarjat jää kuin tikku stronzoon. Varo mustaa psykiatria! Tämä kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, eikä sattumalta. Ihmiset jotka tekevät töitä korkean teknologian parissa sanovat että tämä on itse asiassa vanhaa teknologiaa.
xxx/ellauri175.html on line 848: ― Ahaa! Sowana, sanoo Edison, tämä on ensimmäinen kerta, kun Tiede on osoittanut, että se voi tehdä ihmisestä... jopa rakkautta! Koska saaja ei vastannut, sähköasentaja tarttui hänen käteensä: käsi, jäinen, sai hänet vapisemaan: hän kumartui; Pulssi ei enää lyöty, sydän oli liikkumaton. Pitkiä minuutteja hän moninkertaistui uneliaan otsan ympärillä heräämisen magneettiset kulkuset: - turhaan.
xxx/ellauri178.html on line 349: Tšehovin toistuvia teemoja ovat ihmisen eristyneisyys, yksinäisyys ja tarpeettomuus. Novellillaan ”Tarpeettomia ihmisiä” Tšehov liittyi tietoisesti venäläiseen tarpeettoman ihmisen kuvauksen perinteeseen. Hänen koko tuotantoaan voidaan pitää tutkielmana tarpeettomasta ihmisestä. Tarpeettomuus, eristyneisyys ja yksinäisyys ovat Tšehoville jotakin ihmisluontoon kuuluvaa, eivät poikkeuksellista. Ne näkyvät hahmojen keskinäisessä kommunikaatiossa tai sen puutteessa sekä heidän suhteessaan yhteiskuntaan.
xxx/ellauri208.html on line 597: Oli biologian tunti. Opettaja oli kipeänä. Katsoimme luontodokumenttia mangusteista, mankeloidun rotan näköisistä pikkupedoista. Mangustit kiipesivät päivälevon jälkeen paskanhajuisista koloistaan Serengetillä tai jossain muussa afrikkalaisen viranomaiskorruption perslävessä. Mangustit asettuivat pesäkummulle takajaloilleen, kaulaansa kurkottaen, mietteliäinä, mustin silmänympäryksin, muistuttaen Karhukoplan veljenpoikia, ja tuijottivat tasangolla törmäileviä villieläinlaumoja tiiviinä ryhmänä kuin eloonjäämistaistelun tuomitseva demarikomitea. Pörröiset vauvamangustit huojuivat evoluution keskellä unisina ja paahteen tylsistyttäminä, kurttuisin kulmin, ja lysähtelivät kumoon. Tytöt huokailivat. Ihania, ihan kuin ihmisiä, he kuiskivat luokassa, jonka ikkunoiden eteen oli vedetty pimennysverhot. Ja olivathan mangustit ihania, kun niitä katsoi oikealla tavalla, ihmisestä käsin, kun niiden mittana käytti ihmistä. Minä satuin vilkaisemaan ympärilleni muiden keskellä, edessäni pulpetilla viisisormiset käteni, näin lähellä häämöttävät kasvot, jotka tuijottivat sinertävä ruutua ja kuuntelivat lukijan eläytyvää puhetta. Ajattelin: Ihan kuin mangusteja. Palleani jännittyi. Minua huimasi. En saanut katsetta tarkennettua. Luokan tuttuus katosi, ja ihmisten. Ylle tulvahti pimeä, jota ei valaissut mikään oppivelvollisuus. Pimeä nieli seinien topografiset kartat. Pimeän kosketuksesta styroxinen Unkarin väestöpyramidi mureni ja tuprusi ryhmätyötaulun tähtikarttaan. Ikkunalaudalle lokeroidut Pahtavaaran malminäytteet putosivat paperimassakuun näkymättömälle puolelle Moskovanmereen, tyhjiin pyyhkiytyivät kansantuotteen kasvua osoitta graafit. Nicaragualaisen pihvilihan vientireitit ja uhanalaisen oselotin levinneisyysalue. Suurten jokisuistojen murtovesialueet huuhtoivat mennessään lasikaapin jyrsijät ja formaliiniin säilötyn kyyn ja violettisuonisen lehmänsilmän. Minä istuin sen katoamisen keskellä, hiljaisena, pyörteessä, kahdeksantoistavuotiaana, selitykset kadottaneena, ylettömän todellisuudentunnun vallassa, kun pimeään hävisi kaikki minkä olin uskonut jonain päivänä tietäväni. Jäljellä oli tunteikas olentolauma tuijottamassa sinertävää utua. Huh, ajattelin. Se pyyhki yli väkivalloin. Käteni vapisivat, korvani soivat. Vähitellen pelko lakkasi. Puristin kämmenillä poskiani. Ajattelin, että sen täytyi olla aivojen verenkiertohäiriö. Ajattelin olevani poikkeusyksilö. Jos sille yrittäisi antaa nimen, sen täytyisi olla taitoa olla tietämättä mitään.
xxx/ellauri225.html on line 120: Dharma (sanskritia; devanagari धर्म, paaliksi धम्म dhamma '(luonnon)laki', 'oikeus', 'luonnollinen järjestys', 'hyve' ja niin edelleen) on lukuisten intialaisten tai intialaisperäisten uskontojen keskeinen teoreettinen käsite, jolla tarkoitetaan ihmisestä riippumatta olemassa olevaa luonnollista järjestystä sekä tämän järjestyksen mukaista elämää. Eli dharma on niikö normi.
xxx/ellauri227.html on line 286: – Se on myös universaali kertomus nuoresta ihmisestä, joka tuntee elävänsä maailman laidalla, eristyksessä kaikesta. Kiona asuu konkreettisesti kaukana, mutta samalla tavalla minä tunsin teininä Pohjois-Ruotsissa olevani jumissa jossain maailman laidalla. Kiona on vähän niikuin se Disneyn sankari, ei se Fiona (vihreä) vaan se havaijitar, jonka poikaystävä muistuttaa Hulkia (vaikkei sekään ole vihreä).
xxx/ellauri237.html on line 211: Kolmas kirja Totisesta christillisyydestä. Sisällisestä ihmisestä. Kuinka Jumala on pannut korkeimman tawaran, waltakuntansa, ihmisen sydämeen, niinkuin kätketyn tawaran peltoon, ja niinkuin jumaluuden walon sieluun. Ja kuinka se on herätettäwä ja etsittäwä meissä. Suom. Henrik Renqvist. Kuopio, J. Karsten, 1843. Myöhempiä painoksia Turku 1863 ja 1883, Suolahti 1976[11].
xxx/ellauri239.html on line 793: Luettuani koko ketjun tulin pohtineeksi seuraavaa… Jos epäilty olisi ollut varakkaasta kulttuurisuvusta, niin mitä tämä olisi vaikuttanut mihinkään? Että varakas kulttuurisuku erityisesti altistaa murhille? Että varakkaissa kulttuurisuvuissa ei yleensä tehdä mitään pahaa, joten tämä tapahtuma on äärimmäinen harvinaisuus? Vai että tavallisesta ihmisestä tuntuu paremmalta jos varakkaissa kulttuurisuvuissa ei homma pysy koossa. Todennäköisesti juuri näin. Henrik Tikkanenkin kävi hermoille, alkoi vituttaa kun sen luonnevikaisen juoppolallin kaikki joutavat jaarittelut julkaistiin. Märtakin oli kyllä tosi ärsyttävä.
xxx/ellauri252.html on line 65: Penan yhteen pötköön ladotuista Dublin-marinoista "välittyy" kuva hyvin hyvin ikävästä ihmisestä, täynnä izeään olleesta joutavasta narsistiperäreiästä, rapajuoposta vätyxestä ja runkkuvompatista. Miten se Tuula-Liina sitä siesi? Sixkoska se oli 1968 joku paikallinen kuuluisuus.
xxx/ellauri259.html on line 193: ”Niin kauan kuin perusoletukset siitä, mikä tekee ihmisestä moraalisesti arvokkaan pysyvät samoina, ihminen on keskiössä. Jos halutaan hylätä eettisyys ja tietäminen, vasta silloin ollaan posthumanistisella taipaleella. Vähäisempi muutos on humanismin sisäistä hiomista.” Vitun "keskiössä". Ellottaa pelkkä sanakin.
xxx/ellauri259.html on line 287: Amerikkalaiset tutkijat Richard Gombrich ja Alexander Wynne väittävät, että Buddhan kuvaukset ei-itsestä varhaisissa buddhalaisissa teksteissä eivät kiellä, että minä on olemassa. Wynne ja Gombrich väittävät yhteen ääneen, että Buddhan lausunnot anattāsta olivat alun perin "ei-itse" -oppi, joka kehittyi "ei-itseä" -opetukseksi vasta myöhemmässä buddhalaisessa ajattelussa. Wynnen mukaan varhaiset buddhalaiset tekstit, kuten Anattālakkhana Sutta , eivät kiellä, että on olemassa minä, ja ne väittävät, että viisi aggregaattia , joita kuvataan ei-itsenä, eivät ole kuvauksia ihmisestä vaan ihmisestä.
xxx/ellauri295.html on line 352: Pidetaan mielessä keskimitta, ihmisestä, ja sen kahden puolen kirjoitetaan poikkeuksia: musta ja valkoinen, pullukka ja ruipelo. Syvällistä ihmiskuvausta tehdään sitten siten että paljastetaan henkilöiden salaisuudet, asteittain, päältä kuorien ja tavallisessa järjestyksessä: pelko, murha, tuska, rakkaus.
xxx/ellauri296.html on line 621: Kirjassaan Symbolisten muotojen filosofia (1923–29) Cassirer väittää, että ihminen (kuten hän ilmaisi sen suositummassa 1944-kirjassaan Essee ihmisestä ) on "symbolinen eläin". Se lukee merkkejä vielä hartaammin kuin koira kusipaikkoja.
xxx/ellauri306.html on line 48: MUTTA MITEN vahvaan valtioon ja virkamiesten valvontaan perustuvassa massayhteiskunnassa voi olla onnellinen, jos onnellisuus on yksilöllistä itsensä toteuttamista? Viekö suomalaisen sosiaalipolitiikan lattea tarvejattelu kansalaiset yhä kauemmas onnesta? Onko ihmisestä ylipäätään onnellisena eläjäksi ja mitä onni loppujen lopuksi edes on? Muun muassa näihin kysymyksiin Timon Airaxisen Onnellisuuden opas antaa selkeän, ymmärrettävän vastauxen: älä vaivaa päätäsi synnyillä syvillä, juo viiniä, syö hummereita ja osta autoja. Universumilla ei kannata päätä vaivata, se on mitä se on. Anna kaikkien pikkuötököiden suojelijan pitää huolta siitä. Onnesta haaveileminen se vasta onkin onnea. Haave on aina parempaa kuin se joka sitten toteutuu. Sitten eiku haaveilemaan lisää.
xxx/ellauri312.html on line 595: Ihmisen ei pitäisi kiistää tai väittää, vaan kuiskata tuloksia naapurilleen, ja siten jokaisen hengen idulla, joka imee mehua eteerisestä homeesta, jokaisesta ihmisestä voi tulla suuri, ja ihmiskunta sen sijaan että olisi laaja piikkiherne- ja orjantappuranummi, jossa on siellä täällä syrjäistä tammea tai mäntyä, siitä tulisi suuri metsäpuiden demokratia!
xxx/ellauri320.html on line 291: Perinteinen oletus on, että tyhmyys on älykkyyden vastakohta. Se on roskaa. Mitattava älykkyys ei tee kenestäkään immuunia tyhmyydelle, eikä matala ÄO tee ihmisestä automaattisesti tyhmää; hitaamman kyllä.
xxx/ellauri363.html on line 519: Aivoihin lokalisoitu vapaa tahto erotti paitsi nekulturnyj villin kulttuuri-ihmisestä myös terveen sairaasta. Tahdon medikalisointi mahdollistaa toisinajattelemisen laskemisen sairasmielisyydexi ja Kretschmertyyppisen kallonmittauxen diagnostiikaxi. Psykopatologia perustuu sairasmielisen kyvyttömyyteen noudattaa yhteisöllisesti asetettua normistoa.
xxx/ellauri380.html on line 370: Tässä on elämäkerta yhdestä maailman lahjakkaimmista ja rohkeimmista miehistä. Intiimi tarina hänen julkisesta ja yksityisestä elämästään, raaoista vaimoista, joista hän on selvinnyt, ja vaarasta, jota hän nyt kohtaa. Se on ylivoimainen inhimillinen draama ihmisestä, maasta, hallintojärjestelmästä ja sankarillisesta henkilökohtaisesta taistelusta, joka kuuluu aikamme suuriin eeppisiin saagoihin.
xxx/ellauri385.html on line 653: Selvyyden vuoksi: kanonisointi ei tee ihmisestä pyhimystä. Vain Jumala voi tehdä ihmisestä pyhimyksen. Kanonisointi on pyhimyxellisyyden tunnustamista. Se on kirkon antama asetus, kun tutkijat ovat keränneet riittävästi todisteita siitä, että henkilö on taivaassa Jumalan luona.
xxx/ellauri388.html on line 190: Luonnontiede on juuri meidän päivinämme päässyt ratkaisevaan sananvaltaan. Darwinista saatuaan ensi lykkäyksen kaikki tiedemiehet semmoisella uteliaisuudella ja innolla alkoivat tutkia heille ihan uudelta kannalta avautunutta "luontoa", erittäin eläinkuntaa, että ikäänkuin unohtivat itsensä, ihmisen järkinensä. Tuntui niinkuin pitäisi ensin läpitsensä tutkia koko muu luonto, löytää kasvi- ja eläinkunnassa vallitsevat lait, ennenkuin oli aika puhua ihmisestä. Ihminenhän ei ollut muu kuin viimeinen lenkki kiiman kehityksessä; mitäpä siis hänestä saattoi olla puhetta ennenkuin itse kehitys ja sen laki oli selvitetty.
xxx/ellauri388.html on line 485: Yövuodot näyttävät kyllä seuraavan jonkinlaista ihmisestä riippumatonta aikakautisuutta, niin että voisi tuntua niinkuin luonto tässä olisi yläpuoleltamme. Itse asiassa on tämä aikakautisuus kuitenkin meidän entisten tapojemme tuote. Se on näin ainoastaan senvuoksi, että me emme ole tottuneet tekemään mitään hallitaksemme aistillisuutta, vaan olemme antaneet sen hallita meitä, ja aikakautisuus on luonnon menettelyn ainainen ominaisuus. Ryhtyessä vihdoin taisteluun, voittoisaankin, aistillisuutta vastaan, voi kulua monia aikoja ennenkuin saa tämän aikakautisuuden muuttumaan. Kun se on tuote eli ilme meidän vuosikausia noudattamistamme tavoista ja ajatuksista, niin vaatii se muuttuaksensa myöskin vastaavan pitkää aikaa.
64