Kustantaja ei ainakaan säästele ylisanoissa, mainiten Rajalan ”maamme luetuimmaksi elämäkertakirjailijaksi”. Tämän lukijan mielestä hän tuntuu olevan ainakin omasta mielestään maamme tuotteliain ja laadukkain kirjailija. Painosten kuninkaaksi häntä ainakin voi tituleerata, onhan aiemmasta paljastuskirjasta Enkeli tulessa otettu liki 10 painosta.

Lavatähti ja kirjamies on alusta alkaen asenteellinen teos. Rajalalle viihdetaiteilijuus ei merkitse mitään. Hän onnistuu väheksymään pitkän uran tehnyttä tähteä, teki tämä mitä hyvänsä. Vain kansanmusiikista ja -runoudesta vaikutteita ottava levytys saa kirjamiehen hyväksynnän. Kirjamiehen maailmankuvaan ei sovi, ettei lavatähti lue romaaneja. Henkisen kasvun ja tuonpuoleisesta elämästä kertovat teokset hän leimaa hömpäksi ja viiden pennin aforismeiksi. Rajalan mielestä Katri Helena ei pärjää viisaiden kulttuuri-ihmisten parissa. Kukapa viihtyisi seurassa, joka katsoo alaspäin.

Oman täydellisyyden kirjamies muistaa tuoda esille. Hänen erehdyksensä ovat inhimillisiä, jotka miehelle sallittakoon. Hän myöntää ehdollisesti saattaneensa tai taitaneensa tehdä sitä tai tätä, ja sitten ihmettelee, kun toisella on eri näkemys asioista. Hän on rehellinen kun tähti on tekopyhä. Hänen työnsä ovat kulttuurihistoriallisesti tärkeää, tähden henkistä onanointia. Miehen itsetuntoon taitaa koskea olla avec, harvemmin ensisijaisesti kutsuttu.

ellauri238.html on line 273: Pentin takana ei pysy mikään, eikä paljon edessäkään. Pentti ihmettelee mixeivät naiset anna kaikille. Pentti antaa, ja antaa kaikkensa. Ilmiselvä narsisti. Mutta hän jännitti ihmisiä aivan kuollaxeen, ja oli pirun tylsä selvänä. Paavolaiselle ja Saarikoskelle oli yhteistä alkoholismi ja bisexuaalisuus, vaikka Pentti (oman kertomansa mukaan) ei pannut sitä sinne kuin vaan kokeexi. Yrjö Jyrinkoski (lausuntataiteilija) kyllä koitti parhaansa, mutta Pentin perse oli ehkä liian pieni maali. Pena meni Tabe Slioorin kanssa Lauri Viitaa kazomaan Kellokosken sairaalaan. Viita ei ollut huomaavinan Tabea. Kyllä sen hullu täytyy olla, Pena lohkaisi.
ellauri240.html on line 427: Minähän olen mies. Yleisellä tasolla feministit eivät pidä miehisistä miehistä, vaan haluavat muuttaa ne hiirulaisiksi ja nössöiksi. Se ei vaan onnistu kohdallani. Ja eihän tässä ota kukaan kantaa kirjan sisällöstä, vaan toteavat ettei feminismi enää ole sama kuin alkuaikoina, koska äärifeministit ovat kovaäänisesti lähteneet miesvihalinjalle. Sotaisimmat jopa mediassa todenneet olevansa lesboja ja ettei miehiä tarvita edes sänkypuuhiin. Jos ihmettelee miten saadaan sitten lisää jälkikasvua jota maailma kipeästi kaipaa, vastaus on että adoptio kolmansista maista. Mutta sehän ei matemaattisesti päde, koska sen kersan on jo toinen pari tehnyt maailmaan. (👍 Hyvin sanottu: ?)
ellauri297.html on line 76: Seipäänalan verran sulaa maata oli Luoja suonut Juutas Käkriäisellekin. Tupakkapeltoko? ihmettelee kirjakauppias. No sanikoita, nuota muoskia! Oletkos siinä Juutas, on suuttuvinaan Rosina. Muttinen hirnahtelee, neiti kazoo kiukkuisesti naurusuin.
ellauri326.html on line 188: Salamanterien sota on kuitenkin lukemisen arvoinen vielä tänäkin päivänä: dystopia sekä hullu ja räikeä, kirja kertoo älykkään merisalamanterilajin löydöstä jostain Sumatran rannikolta. alku saa uskomaan seikkailutarinaan, jossa on kevyt ja etäinen sävy. Mutta ymmärrämme nopeasti, että näemme romaanin pesänukkeista vain pienimmät, joiden rakenne muuttuu pian vähitellen laajenemalla, kirjoittajan jatkuvasti turmelemalla lukijansa odotukset. Miehet kesyttävät ensin salamanterit, pitävät pian erittäin hyödyllisenä muuttaa ne vedenalaiseksi työvoimaksi halutessaan ja käyttävät niitä häpeämättömästi hyväkseen julistamalla heidän oletettua alemmuuttaan. Sitten he ymmärtävät virheensä laajuuden, mutta silloin on liian myöhäistä palata... Tietyt luvut, jotka pastisoivat tieteellisen tutkimuksen, journalistisen raportoinnin tai diplomaattisen analyysin sävyä, ovat suoraan sanottuna hauskoja. Aina yllättävän kirjan lopussa loppu on niin odottamaton, että ihmettelee, onko se kirjailijan piruetti, joka haluaa päästä kirjansa loppuun, vai eikö se ole johtopäätös taitavasti häiritsevin..
ellauri333.html on line 67: The Sanskrit word occurs as a verb mlecchati for the first time in the latic Vedic text Śathapatha‐Brāhmana dated to around 700 BCE. It is taken to mean "to speak indistinctly or barbarously". Brahmins are prohibited from speaking in this fashion. As mleccha does not have an Indo-European etymology, scholars infer that it must have been a self-designation of a non-Aryan people within India. Based on the geographic references to the Mleccha deśa (Mleccha country) to the west, the term is identified with the Indus people, whose land is known from the Sumerian texts as Meluḫḫa. Asko Parpola has proposed a Dravidian derivation for "Meluḫḫa", as mel-akam ("high country", a possible reference to the Balochistan high lands). Not very likely. Wettenhovi-Aspan nehashkushilta kuulostaa Askon selitys (neekerit haisevat kuselta). Some suggest that the Indo-Aryans used an onomatopoeic sound to imitate the harshness of alien tongue and to indicate incomprehension, thus coming up with "mleccha". Bar, bar! koittaa yhdet sanoa. Mleccha? ihmettelee toiset. Nemetskit seuraa vierestä huuli pyöreänä.
ellauri336.html on line 196: Yksi onnistuneen kurinpidon tärkeimmistä ainesosista on, että jokainen vanhempi hyväksyy puolisonsa rangaistuksen tai kurinpidollisen toimenpiteen. Oletetaan esimerkiksi, että lapsi kieltäytyy tekemästä läksyjään tai syömästä päivällistä, minkä seurauksena äiti rankaisee häntä kieltäytymällä menemään Hachnosas Sefer Toraan sinä iltana. Kun isä tulee kotiin, hänen poikansa itkee: "Totty, äiti ei salli minun mennä Hachnosas Sefer Tooraan. Kaikki ystäväni ovat siellä, voinko mennä?" Isä ihmettelee: "Miksi vaimoni on riistänyt poikamme osallistumasta tähän mitsvaan?" Kiireessä hän saattaa vastata: "Tietenkään, sinun ei pitäisi missata tätä tilaisuutta. Pukeudu ja mene."
ellauri384.html on line 334: Timur Bulatov on innokas ilmiantaja ja ihmettelee nyt, kuka hänet ilmiantoi Venäjän asevoimien julkisesta mustamaalaamisesta.
ellauri390.html on line 176: Radcliffe tunnettiin siitä, että se antoi loppupeleissä lukijoille järkevän selityksen yliluonnollisille käänteille. Yleensä Radcliffe paljasti loogisen tekosyyn romaaniensa loppupuolella, mikä johti kohonneeseen jännitteeseen. Walter Scottille se oli pettymys: "Salakavalilla askeleilla arraxien takana saattaa epäilemättä joissain tilanteissa, kun hermot on viritetty korkealle, olla ei niinkään pieni vaikutus mielikuvitukseen; mutta jos lukija saa loppupeleissä kuulla sen olleen vain kissan tassuttelua, tilanteen vakavuus katoaa ja lukijasta tuntuu että häntä on petetty, ja ihmettelee miksi hän on suostunut petokseen." No se on sitä epäuskon jousitusta tietysti.
ellauri391.html on line 108: Panee ihmettelee, onko tämä myöhäinen muisto todellinen muisto tapauksesta vai laajalti julkaistun kertomuksen hyväksyminen useiden vuosikymmenten ajan? Sekä Hoover että Paderewski näyttävät epäilevän tarpeeksi uskoakseen tarinaan muistelmissaan, paitsi tunnustaakseen, että heidän ensimmäinen tapaamisensa saattoi olla vuonna 1896. Mitä he myöhemmin tekivät puolalaiselle ruoka-avulle ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa ja sen jälkeen on propagandatarina joka on muistamisen ja toistamisen arvoinen. You owe me SOO much, se on jenkkien mielilauseita. Vähävenäläiset on nyt niille velkaa monen monta vehnälastia.
xxx/ellauri027.html on line 768: Varmuudella voi sanoa, et nää mun ehkä hippusen hapahkot kommentit näistä ylistyxistä on just sitä Eskin tarkoittamaa latistamista. Muusakin ihmettelee, miten mä jaxan näin paljon mätkiä näitä epeleitä, onx se vaan kateutta vaiko muuten vaan pahansuopuutta. Mä veikkaisin ize tota narsismia. Mä oon näät myös kuin kamalien eläimien karhu, mua naurattaa kun juhaa sattuu leukaan. Pitäsköhän mennä Pafoxelle hoitoon maximi pitkään seminaariin. Vai olisko se jo cruel and unusual punishment.
xxx/ellauri044.html on line 115: Ruozalaisilla ei muutenkaan ole vintillä räsymatot suorassa eikä kaikki muumit laaxossa. Kun ne yxityisti terveydenhoidon, ne korvas terveen järjen sairaalla rahanhimolla. Semmelweissin opetuxet on unohtuneet. Suoraan ruumishuoneelta synnytyssaliin skrobaamaan alatutkimuxia. Ja sit ne ihmettelee: mix meitä mobbataan? Muut on ilkeitä.
xxx/ellauri084.html on line 238: Wallu ihmettelee miten voi kaivata jotain vaikkei tiedä mitä. Pieru exyxissä sanoi isi. Kissa pistoxissa sanoi äiti. Kiertää kuin kuumaa puuroa. Mikäs ihme se on, varmaan tekee mieli panoa. Siitä Darwin on eniten kiinnostunut. Sana mainehaitta on 2000-luvun ällösanoja.
xxx/ellauri084.html on line 583: Haukun haukun sanoo Seija kun mä soimaan. Mä oon niinkun joku Kevin joka jätti hevoshaan portin auki. Se ihmettelee mixmä oon niin vihainen. No jotkut on vihaisia ettei ne tuntis surua. Se oli mun vanhemmille yhteistä. Ne oli pettyneitä kun ei tarvinnut suuttua. Ollaan kuin lamaannuttimesta vahinkoa ottaneita koiria.
xxx/ellauri091.html on line 316: Woku pörrää Nyrzin pihalla kuin orava. Se on on kuin väkkärä, ihmettelee naapuri. Indeed, monien oravien parittelusysteemissä on sekä säntäys- että turnauskilpailujen piirteitä. On silmiinpistävää että oravat poikkeavat nisäkkäiden tavallisesta meiningistä, missä koiraat on tyrnävämpiä kuin naaraat (Tab. 1). Riku onkin niistä territoriaalisempi, kaipaa takas piikkilanka-aitaa Majan ympärille. Ja on pahoillaan että Talasniemen naapurit ei tiedä kuinka hienot pesäpöntot meillä on Helsingissä. Riku ja Woku kiusaavat Aku Ankkaa Rauharannan puolella ja säxättävät.
xxx/ellauri103.html on line 129: – Tällä hetkellä äänessä ovat tahot, jotka julistavat intersektionaalista feminismiä ja cancel-kulttuuria, mutta jotka eivät halua sanoa mitään poliittisesta islamista, Leena Krohn ihmettelee.
xxx/ellauri121.html on line 252: Tapauksesta on kirjoitettu valtavasti. Siksi Heikka vähän ihmetteleekin, ettei pääepäillyn jälkeläisiltä ole koskaan kysytty mitään. Osa tutkijoistakin tuntuu nimeävän hänen isoisänsä ilman muuta ampujaksi, vaikka asiassa on paljon epäselvää.
xxx/ellauri137.html on line 102: ”Tästä tuli hirveä haloo tästä Heikkilästä. Mä allekirjoitan vain sen, mitä mä siinä sanoin, vaikka puhui Anttikin sillä videolla ihan fiksuja”, Souri sanoo. Hän ihmettelee, miksi toimittajat eivät kysyneet hänen näkemyksiään aiheesta. Ilta-Pulusta sentään soitettiin ja naurettiin. Faktantarkistusvaiheessa Souri neuvoi soittamaan Rantalalle, sillä tämä osaisi kertoa, ”missä viimeisin tiede menee”. Näin toimittaja tekikin ja soitti myös toiselle professorille. Jutun julkaisu venyi ja venyi. Lopulta Souri soitti lehden päätoimittajalle, joka kertoi, ettei juttua julkaistaisi. Souri on ollut julkisuudessa yli 30 vuotta. Hän sanoo, että häntä ei ole koskaan ennen tällä tavoin ”sensuroitu”. Ei edes Playboy-lehden kuvissa. Kaikki sai näkyä. Lämmintä piti vaikka läpi näkyi.
xxx/ellauri174.html on line 249: Ihminen päinvastoin (ja tämä muodostaa hänen salaperäisen jalonsa, hänen jumalallisen valintansa) on alttiina kehitykselle ja virheille. Hän on kiinnostunut kaikesta ja unohtaa itsensä niihin. Hän näyttää korkeammalta. Hän kokee, että hän yksin, maailmankaikkeudessa, ei ole valmis. Hän näyttää dementiltä jumalalta, joka on unohtanut kuka ja missä on. Luonnollisella liikkeellä - ja ylevästi! - hän ihmettelee missä hän on; hän kamppailee muistaakseen, mistä hän aloittaa. Hän koettelee älykkyyttään epäilyksensä kanssa kuin kuka tietää minkä ikimuistoisen kaatumisen jälkeen. Sellainen on todellinen Mies. Nyt vaistonvaraiseen maailmaan edelleen kuuluvien olentojen ominaisuus ihmiskunnassa on olla täydellisiä siinä yhdessä kohdassa, mutta täysin rajoittunut tähän yhteen kohtaan. Mutta se yx paikka on sitten tosi mehevä!
xxx/ellauri252.html on line 278: Seuraavaxi taivaallisen isän luoxe. Se sanoo että monta minä lempinyt oo-len mutta yhtä vain rakastanut. Eikä se ollut vihitty vaimoni Johanna. Miten Johanna jaxaa sussa roikkua, ihmettelee poika. En tajua, ei me miehet voida naisen arvoitusta ratkaista. Sullon mun luonne vaan ei mun luonnevikoja. Toivottavasti kikkelistäsi kasvaa yhtä mahtava kuin mun.
xxx/ellauri265.html on line 121: Mixei parisuhteessa voi sanoa ääneen kaikkea, ihmettelee Stolbova. Puhuminen on yliarvostettua, voi antaa nyrkin puhua. 15% jauhelihan takana on jokin suuri asia: et taida rakastaa minua ize asiassa edes 15%. Carlolla oli aika riski jäädä yxin. Josmä olisin oikeasti tärkeä sulkisit aina kuistinoven ja sammuttaisit valot. Luottamus ja usko ovat tärkeitä. Tästä mulla on kokonainen kirja. Nilkin vanhemmat riitelivät kovasti. Ihminen oppii loppuun saakka paizi jos siitä tulee dementti. Se voi olla kuin Therouxin Borre Borrare joka oli aina ollut ilkeä pikku hammashoitajalle, joka lopulta kyllästyi ja kuskasi sen käkikelloon. Ei olis kannattanut vittuilla. Puhekin on teko, sana lizari. Quod semel emissumst volat irrevocabile verbum. Missäs tämä austinilainen viisaus tuli äsken vastaan? Taisi olla Bashevishillä.
xxx/ellauri281.html on line 464: Lisäksi perunkirjassa Jenni ihmettelee Ukon saamaa käytettyä IWC-merkkistä kelloa. Jennin mukaan kello on ollut sen kaltainen lahja, että se tulisi huomioida ennakkoperintönä.
xxx/ellauri286.html on line 174: Tuntemattomana tammikuun päivänä kertoja istuu olohuoneessa teen jälkeen, polttaa tupakkaa ja lukee. Hän pohtii, että tulen sytyttävät hiilet muistuttavat häntä ritarien kavalkadista ja kääntää huomionsa pois näistä ajatuksista näkemällä mustan jäljen seinässä vaipan päällä. Hän ihmettelee, jäikö se naulasta, jota talon entiset vuokralaiset ripustivat pienoismallin.
xxx/ellauri286.html on line 181: Kertoja tajuaa, että merkki ei ole reikä ja ihmettelee , onko se ruusunlehti. Hän vertaa vaippareunuksen pölyä pölyyn, joka hautasi Troyn, ja pitää itseään köyhänä taloudenhoitajana. Puu koputtaa ikkunaa ulkona, ja kertoja kuvaa Shakespearen istumassa nojatuolissa hänen kaltaisensa tulen edessä ja toivottelevansa keskeytyksetöntä elämää. Hänen Shakespearea koskeva historiallinen fiktionsa kyllästää häntä, ja hän kaipaa päästä miellyttävään ajatusketjuun, joka heijastaisi häntä hyvin.
xxx/ellauri286.html on line 500: Vitun virolaiset pellet rakasti niin paljon länkkäreiden muovia että luopuivat kotimaisista kangaskasseista. Nyt tiedetään miten paljon parempia ne olivat. TIEDE-lehden paljastuneen terskan näköinen päätoimittaja Jukka Ruukki kauppaa muovia, unohtaen kokonaan mainita sen muut ympäristöhaitat kuin hiilijalanjäljen. Miten voi mies olla niin tajuton, joko se on tyhmä tai se on tilauskusettaja. Miten voi nainen olla ilman kaloritajua, ihmettelee Sofi läskinä. Vitun vainoharhaisia valkolaisia. Kumma ettei suomalaiset punikkien lapsenlapsen lapset muista että niitä nälistettiin leireillä enemmän kuin Jaarli Bobs tappoi buurilapsia ja äitejä.
xxx/ellauri298.html on line 100: Syylämunatestattuna joutomiehenä Patti kuvitteli olevansa Dostojevskin Riivaajien Stavrogin. Mulla on tästä määsterpiisistä pitkä paasaus albumissa 203 joka kyllä perustuu kokonaan toisen käden lähteisiin. Voimakas ja venynyt murrosikä, muttei merkkiäkään aggressiosta, ihmettelee testari. Patti vain höröttelee typerästi kuin joku lakukeppi. Riivaajien lopussa Stavrogin hirttäytyy. Patti kuolee perinteiseen viinanläträyxeen.
xxx/ellauri307.html on line 100: