Sitä mä oon usein ihmetellyt et mitä Buddhan ja Kristuxen ns. kultaisessa säännössä on niin hienoa. Et tee toiselle niinkuin haluisit ize izellesi tehtävän. Ei se ota huomioon sitä, et ihmiset on erilaisia. Joku majava EI halua, et hälisevä kettu tunkee koko ajan sen risumajaan, vaik se olis ketusta kuinka mukavaa. Parempi sääntö on: ota selvää, mitä se toinen haluu izelleen tehtävän, ja tee sille sitten niin. Sama pätee myös Kantin kategoriseen imperatiiviin. Ne on kaikki tollasia samis-periaatteita. Ällöön samixia.
ellauri054.html on line 394: Kaikexi onnexi noin 200M kärpästä oli ihmetellyt samaa, ja Googlella oli vastaus valmiina:
ellauri077.html on line 754: Karl Paul Reinhold Niebuhr (21. kesäkuuta 1892 – 1. kesäkuuta 1971) oli amerikkalainen reformoitu teologi, eettikko, politiikan ja julkisten asioiden kommentaattori ja professori Unionin teologisessa seminaarissa yli 30 vuoden ajan. Niebuhr oli yksi Amerikan johtavista julkisista intellektuelleista useiden vuosikymmenien ajan 1900-luvulla, ja hän sai Presidential Medal of Freedom -mitalin vuonna 1964. Julkinen teologi, hän kirjoitti ja puhui usein uskonnon, politiikan ja julkisen politiikan risteyksestä vaikutusvaltaisimpiensa kanssa. Kirjat, mukaan lukien Moral Man and Immoral Society ja The Nature and Destiny of Man olivat hipi hienoja. Niebuhr nimesi vuosien 1938–40 Gifford Lectures (maailman maineikkain teologian luentosarja) "Ihmisen luonto ja kohtalo". Julkaistun osan 1 sivulla 1 hän kirjoitti: "Ihminen on aina ollut hänen oma vaikein ongelmansa. Mixi hän ajattelee aina vain izeään?" Sivulle 2 mennessä hän pohti "ihmishistorian tunnustettuja pahoja", "kysymystä ihmiselämän arvosta" ja "onko elämä elämisen arvoista". Positiivisesti Niebuhrin työn suuri mittakaava tarkoitti, että hän saattoi temmata mukaan melkein kenetkä tahansa. Kukapa ei olisi ihmetellyt pahuuden ongelmaa tai ihmiselämän arvoa? (Scribner's oli riittävän vakuuttunut The Nature and Destiny of Manin vetoomuksesta julkaista kaksiosainen, massamarkkinoille tarkoitettu pokkaripainos vuonna 1963. Modern Library luokitteli sen 1900-luvun 20 parhaan tietokirjan joukkoon.) Niebuhrin realismi syveni vuoden 1945 jälkeen ja sai hänet tukemaan amerikkalaisia ​​pyrkimyksiä kohdata neuvostokommunismi kaikkialla maailmassa. Voimakas puhuja, hän oli yksi 1940- ja 1950-lukujen vaikutusvaltaisimmista ajattelijoista julkisissa asioissa. Akateemikoiden lisäksi aktivistit, kuten Myles Horton ja Martin Luther King Jr, sekä lukuisat poliitikot ovat myös maininneet hänen vaikutuksensa heidän ajatteluunsa, mukaan lukien Hillary Clinton, Hubert Humphrey ja Dean Acheson. sekä presidentit Barack Obama ja Jimmy Carter. Niebuhr on vaikuttanut myös kristilliseen oikeistoon Yhdysvalloissa. Institute on Religion and Democracy, konservatiivinen ajatushautomo, joka perustettiin vuonna 1981, on omaksunut Niebuhrin kristillisen realismin käsitteen sosiaalisissa ja poliittisissa lähestymistavoissaan.
ellauri214.html on line 304: Olen ihmetellyt, miksi Venäjältä ei peritä sopimussakkoja kaasutoimitusten vajavuudesta, mutta kukaan ei ole asiaa kommentoinnut, ei keskustelupalstoilla, eikä missään virallisessa haastattelussa.
ellauri340.html on line 80: Mä oon aina ihmetellyt sitä että vaate ym kaupassa myyjä olettaa sälälle olevan eduxi että "se on ollut hyvin suosittu". Tässähän se nyt selittyy. Silakatkin seuraa johtajaa.
ellauri340.html on line 334: Ilmavoimat luopui hakarististä, kun valvontakomissioon kuuluva venäläinen kenraalimajuri A.P. Andrejev oli ihmetellyt syksyllä 1944 tunnuksen käyttöä ilmavoimien silloiselle komentajalle kenraaliluutnantti Jarl Lundqvistille. Lundqvist esitti tunnuksen hylkäämistä ja päätöksen teki lopulta pääministeri J.K. Paasikivi.
ellauri401.html on line 479: Ervast kirjoitti Ruusu-Ristin perustamisesta Annie Besantille ja kertoi, että tämä oli kutsuttu seuran kunniajäseneksi. Ruusu-Ristin Helsingin ryhmä piti ensimmäisen jäsenkokouksensa Hankkijan talon ylimmässä kerroksessa joulukuussa 1920. Kokouksessa Ervast esitteli yhtä innokkaasti rosenkreutsilaisuutta kuin hetki vielä sitten teosofiaa. Tietäjä-aikakauskirjan nimi vaihtui Ruusu-Ristiksi. "Loppujen lopuksi Ervast puhui myöhemmin sangen vähän rosenkreutsilaisuudesta, mitä olen kyllä ihmetellyt”, totesi hölmistynyt Eino Krohn yli 60 vuotta myöhemmin.
ellauri419.html on line 300: Ongelmia tuli, kun valta valui harvojen käsiin ”täysin sosialismin periaatteiden vastaisesti”. Tapanainen on aina ihmetellyt, miksi Leninistä tehtiin lähes pyhimys. Eikö ideana ollut, että kaikki ovat tasa-arvoisia?
xxx/ellauri027.html on line 869: Siihen loppui uni, ja minä heräsin. Olen jälkeenpäin monta kertaa miettinyt tätä ihmeellistä unta ja ihmetellyt, mikä se Mirjan patja oli. Olen tullut siihen tuloxeen, ettei se ole mikään muu kuin lapsellinen usko ja luottamus jumalaan. Sanassahan sanotaan, että ilman uskoa on mahdotonta olla jumalalle otollinen. Jos me kerran jumalan tielle lähdemme, meidän pitää uskoa, mitä herra sanoo, ja toimia sen mukaan, näyttipä se ulkopuolisesta kuinka hullulta tahansa. Vain tottelevaisuuden ja kuuliaisuuden tiellä herra meitä siunaa ja auttaa. Kuskaa vaikka Mirjan patjalla.
xxx/ellauri177.html on line 635: Hän ei ollut koskaan varhaisessa nuoruudessaan maistanut sellaisen ahkeruuden kasvua. Tämä varhainen nuoruus, jos hän sen nyt herätti, vaikutti hänestä täysin mustalta, kaukana auringosta viettäneeltä, kiittämättömältä, kalpealta, raajarikalta. Myös kuinka hän oli tervehtinyt aurinkoa, kuinka hän oli ihmetellyt ensimmäistä puuta, ensimmäistä kukkaa, pienintä nähtyä hyönteistä, pienintä poimittua kiviä! Kivet itse hurmasivat hänet. Horisontti oli poikkeuksellinen ihme. Hänen aistinsa, kirkas aamu, jolla hänen silmänsä täyttyivät, jasmiinin tuoksu hengitettynä, kiirun laulu kuultu, aiheuttivat hänelle niin voimakkaita tunteita, että hänen raajat pyörtyivät. Hän oli nauttinut pitkään opettaessaan itseään pienimpiinkin elämän jännityksiin. Ja aamulla Albine syntyi hänen vierellään ruusujen sekaan! Hän nauroi edelleen innoissaan muistolle. Hän nousi kuin tähti, joka oli välttämätön auringolle itselleen. Hän selvensi kaiken, selitti kaiken. Hän lopetti hänet.
xxx/ellauri265.html on line 93: Sitten oli aiheina Raamatun tietokonepelimaailma sekä itsesensuuri. Olen papin poika: Sen vuoksi pääsin tai jouduin lapsena usein kuuntelemaan taivaallisen isän puheita. Kirvesmiesisäni oli pidetty sananjulistaja, joka käytti paljon duunarien arkeen sijoittuvia vertauksia. Yksi asia alkoi minua kuitenkin askarruttaa jo varhain, nimittäin kysymys siitä, miksi Raamattu on kirjoitettu niin huonosti, että tarvitaan pappi selittämään, mitä sen teksteillä tarkoitetaan. Ihmetykseni kasvoi, kun koulussa kävi ilmi, että Raamattua voidaan tulkita kovin eri tavoin, jopa niin, että on olemassa eri kristillisiä uskontoja ja lahkoja, joiden väliset kiistat johtuvat erilaisista tulkinnoista siitä, mitä Raamatussa oikeasti sanotaan. Siinä on kommunikaatiota tuntevalle slavistille paljon tehtävää. Podcastin pitäminen antoi mahdollisuuden saada vastauksia näihin kysymyksiin. Sain vieraaksi Ismo Dunderhonungin. Hän on eksegetiikan professori Helsingin yliopistossa. Eksegetiikka tarkoittaa nimenomaan Raamatun selitysoppia. En siis ole ainoa, joka ihmetellyt Raamatun tekstien epämääräisyyttä, vaan sitä pohtii kokonainen teologien armeija. No ei siitä sen enempää. Raamatun tekstit ovat niin sekavia, että tarvitaan legioonittain pappeja tulkitsemaan niitä. Toisin kuin exegeetikot, pelimaailman Tuukka osaa vastata kysymyksiin selkeästi ja ymmärrettävästi niin että tällänen pelimaailman ummikkokin pysyy kartalla.
11