ellauri055.html on line 872: Vuonna 1915 Sillinpää tutustui 17-vuotiaaseen Sigrid ”Siikri” Salomäkeen (1898–1939), joka oli tullut sisäköksi Sillinpään hämeenkyröläisen haltuun
ellauri055.html on line 882: Sigrid Salomäen sosiaalinen tausta oli samanlainen kuin Sillinpäälläkin, hän oli kotoisin Raipalan taloon kuuluneesta Hirvelä-nimisestä mäkituvasta. Tästä alkanut seurustelu johti lopulta siihen, että Sillinpää meni Siikrin kanssa naimisiin syyskuussa 1916. Pariskunnan esikoinen syntyi maaliskuussa 1917, kaikkiaan heillä oli kahdeksan lasta: Saara (s. 1917), Esko (s. 1919), Helmi (s. 1921), Paula (s. 1923), Eero (s. 1924), Juhani (s. 1926), Heikki (1933–1934) ja Kristiina (s. 1938). Siikri nuoli lusikan Kristiinan jälkeen 40-vuotiaana. Hampaankärjet keltaisina.
ellauri093.html on line 721: Sigfrid Tarkkasella oli aamulla vielä kuumetta ja rovastilla päänsärkyä. Dick lohdutteli pyhästä sanasta löytämällään ennakkotapauxella: Jeesus oli parantanut Pietarin anopin kuumeesta niin että se vielä samana iltana oli pystynyt palvelemaan vieraita (Luuk 4:38-40). Me kaikki ajattelimme Sigrid Tarkkasta. Kun hätä on suurin on apu lähinnä. Mitähän jeesus aikoi? Mitä hän oli tekevä? Ostimme Dickille yhteisesti megaskoopin ikäänkuin kannustuxena.
ellauri093.html on line 723: Past Dolmen ja rovasti vetäytyivät suljettujen ovien taaxe pyllistelemään. Mitä siellä tapahtui ei hirviä edes ajatella. Mutta illalla oli Sigrid täysin kuumeeton. Gott sei Dank! Ilomielin sitten näytettiin juutalaispojille lisää megaskooppikuvia.
ellauri093.html on line 746: Matti meni naimisiin henkilön Sigrid Maria Tarkkanen (o.s. von Pfaler) kanssa päivä kuukausi 1889, 26 vuotiaana.
ellauri093.html on line 747: Sigrid syntyi 13. maaliskuuta 1866, paikassa Mynämäki, Finland.
ellauri093.html on line 756: Aika riensi. Lähtömme läheni. Jo aamuhartaudessa meitä oli muistettu monin tavoin, jokainen läsnäolija oli ananut evääxi raamatunlauseen, jonka saimme mukaamme eväspaperille merkittynä. Lounaan jälkeen talon väki lauloi noin neliäänisesti yhtä laulua. Sigrid Tarkkanen laahasi mukana. Kuinka kiitolliset olimmekaan! Dolmenit ripustivat kapyysiin raamatunlausetauluja ja Kunilat kiinnittivät jättiläisneilikoita skunkin rintaan. Jokainen lausui jonkin jumalan sanan hyvästixi. Syvimmin painui mieleen past. Dolmenin jäähyväissana joka saxasta vapaasti käännettynä menee "Sinä ympäröit minut joka puolelta". Tiesin heti mitä sillä oli mielessä. Edestä, takaa, sivulta ja ylhäältä. An, auf, hinter, in, usw. Äkkäättekö? No jos ette antaa olla, ei väliä.
ellauri095.html on line 524: Manlyn iskän runo Gerard pojasta soittaa Hilja Haahden kelloa. Se tuo mieleen Povisen Karin, Hilja Haahden ja Keazin Jussin yhteisen huolen tieteen uskoa uhkaavasta myrskystä ja Dolmenin Dickin haaxirikkonuhtelun heikkouskoiselle flunssaiselle Sigrid Tarkkaselle. Vähänpä Mänli senior arvasi että juniorista tulisi paavin palvelija ja uranistiohjus. Mistäpä se olisi aavistanut millainen sydämetön kääpiö ja uskonluopio oli sille luvassa.
ellauri144.html on line 954: Søsken: Sigurd Toresson, Sigrid Toresdatter

ellauri191.html on line 552: igrid_Undset_1928.jpg" class="image">igrid Undset 1928.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/14/Sigrid_Undset_1928.jpg/75px-Sigrid_Undset_1928.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/14/Sigrid_Undset_1928.jpg/113px-Sigrid_Undset_1928.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/14/Sigrid_Undset_1928.jpg/150px-Sigrid_Undset_1928.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" />
ellauri191.html on line 554: igrid_Undset" title="Sigrid Undset">Sigrid Undset
ellauri248.html on line 334: UNDSET, Sigrid, Ida Elisabet. WSOY, 1977
ellauri327.html on line 515: Terijoen mökki oli alkuperäiseltä nimeltään Esterilä, mutta Kianto alkoi kutsua sitä Antiloopin luolaksi tai Varpusen häkiksi silloisen naisystävänsä Sirkka-Liisan eli Sigrid Engströmin ihastelunimen mukaan. Kianto asui tässä mökissä useina talvina, sillä hän saattoi kirjoittaa siellä teoksiaan rauhassa, mikä ei olisi onnistunut Turjanlinnassa.
ellauri348.html on line 185: "La Paloma" esitetään näissä elokuvissa: "La Paloma" Screen Songs sarjakuva, 1930 Don Juanin yksityinen elämä, 1934 La Paloma, Ein Lied der Kameradschaft, 1934 (luettelossa myös nimellä La Paloma, 1938) Juarez, 1939 Große Freiheit Nr. 7, 1945, Hans Albers laulaa saksankielisen version. Elokuvaa ei annettu näyttää Saksassa vuonna 1944 natsien sensuurin vuoksi, ja liittolaiset julkaisivat sen vasta vuonna 1945 Kulkukoira, 1949 Vartaloryöstöjen hyökkäys, 1956 La Paloma, Saksa 1958 Habanera, Espanja 1958 Freddy, die Gitarre und das Meer, 1959 Freddy und der Millionär Adua e le compagne, 1960 Blue Hawaii, 1961, Elvis Presley laulaa "No More". Hänen nauhoitteensa esiintyi myös ääniraitaalbumilla ja uudelleen nauhoitetulla "live" versio Aloha from Hawaii amerikkalaiselle versiolle, jota ei käytetty lähetyksessä. Tämä vuoden 1973 versio julkaistiin alun perin budjettialbumilla Mahalo from Elvis, mutta on sittemmin sisällytetty useisiin. The Godfather Part II, 1974. Bändi soittaa "La Paloma" Havannan uudenvuodenjuhlien avauskohtauksessa. Bröderna Lejonhjärta, 1977. Karlin äidin kuullaan laulavan "La Paloman" ruotsinkielistä versiota. Peltyrumpu, 1979 Das Boot, 1981 (esittäjä: Rosita Serrano saksaksi). Mortelle Randonnée, 1983. Elokuvassa kuullaan Hans Albersin versio. a> Henkien talo, 1993 Sonnenallee, 1999 Hetki muistettavana, 2004 "La Paloma" on aiheena vuoden 2008 dokumentissa La Paloma. Sehnsucht. Weltweit (saksa La Paloma. Kaipuu. Maailmanlaajuinen), kirjoittaja Sigrid Faltin [de]. Soul Kitchen, 2009 Manila Kingpin: Asiong Salonga -tarina, 2011 Musiikkielokuvassa Down Argentine Way, Charlotte Greenwood laulaa pirteän, nopean kappaleen nimeltä "Sing To Your Senorita". Melodia perustuu löyhästi "La Paloman" melodiaan.
ellauri401.html on line 252: Sigridin raju ja Maijun vieno rakkaus jakoivat Pekan kahtia, niin, että hän mietti hukuttaa itsensä. Ei kuitenkaan hukuttanut.
ellauri401.html on line 306: Myös Sigrid tuli mukaan kuvioihin, ja Pekka alkoi taas puhua Sigridistä lempensä ensimmäisenä kohteena. Pekka kertoi Maijulle, että Sigridillä ”on suurempi oikeus minuun… Häntä olen ennemmin sinua rakastanut.” Kaiken kukkuraksi Pekka sanoi Maijulle, että joka 63 rakastaa niin kuin Maiju rakastaa Pekkaa, ”niin parempi oisi ettei hän ollenkaan rakastaisi”. Kun ero tuli, Anna olisi toivonut, että Pekka olisi kohdellut Maijaa ”veljesrakkauden huomaavalla säälillä – neuvoen ja rohkaisten häntä”. Senlaatuinen huomaavaisuus olisi ollut Maijulle suuri huojennus. Mutta kylmällä välinpitämättömyydellä Pekka antoi Maijun huomata, ”ettei Sinulla enään ole mitään antaa – että luultun rakkauden kadotessa – katosi kaikki!” No jo oli Pekka paskiainen!
16