ellauri006.html on line 711: Jotca käywät itcun laxon läpidze

ellauri006.html on line 773: selkiäst idzes näytä.

ellauri006.html on line 871: Wäärys siellä hallidze

ellauri006.html on line 905: Wanhurscas iloidze cosca hän sencaltaisen coston näke

ellauri006.html on line 1016: Cosca ihmiset kiucuidzewat sinua wastan

ellauri006.html on line 1018: ja cuin he wielä enä kiucuidzewat

ellauri006.html on line 1092: Nuorucaiset ja neidzet

ellauri006.html on line 1123: ja en me idze meitäm

ellauri006.html on line 1205: ja wanhat tapauxet mainidzen.
ellauri012.html on line 124: 30:12 On nijtäkin jotca luulewat idzens puhtaxi/ ja ei ole cuitengan saastaisudestans pestyt.

ellauri012.html on line 134: 30:22 Cosca palwelia rupe hallidzeman/ cosca hullu ylön rawituxi tule.

ellauri016.html on line 856: "Ja wähä poicainen kaidze heitä."

ellauri017.html on line 780: Mutta ei titulusta cohta ymmärretä, waicka nämät sanat: Usia Gotham Ahas Ezechia Judan Cuningat etc. ymmärrettäisin, pitä cuitengin tiettämän mitä näiden Cuningain aicana tapahtunut on, millinen maan tila oli, mikä Cansa oli ja millä mielellä, mikä heidän aiwoituxens oli, ja cuinga sijhen aican oli, cuinga he idzens käytit kylänmiehiäns, ystäwitäns ja wihollisians wastan: Ja erinomaisest cuinga he olit Jumalata ja Prophetaita wastan oikias ja wääräs Jumalan palweluxes, nijncuin tästä on kirjoitettu wijmeises Cuningasten kirjas cap. 15. 16. 17. 18. ja 19. ja toises Aicakirjas cap. 26. 27. 28. 29. 30. 31. Äh, pitääkö nääkin nyt eka lukea? Jääköön myöhemmäx.
ellauri017.html on line 805: Sijtte asetta hän ja walmista heitä odottaman tulewaista Christuxen waldacunda, josta hän nijn monella tawalla ja selkiäst ennusta, että hän sijnä asias woitta caicki muut Prophetat. Nijn että hän myös Christuxen Äitistä Neidzest Mariasta kirjoitta, että hän ilman neidzyen turmellusta oli sijttäwä ja synnyttäwä Christuxen (7. cap.), nijn myös hänen pijnastans (53. cap.), nousemisestans cuolluista ja waldacunnastans puhu hän nijn selkiäst, cuin se olis jo silloin tapahtunut. On hän sijs ollut sangen jalo ja corkest walistettu Propheta.
ellauri017.html on line 820: Mutta caickein enimmin hän sitä ahkeroidze, että hän taitais lohdutta ja wahwista hänen tulewaisen Cansans, ettei he sencaltaisesa fangiudes ja Caupungin häwityxes epäilis, ikänäns cuin he peräti huckuisit, ja ei Christuxen waldacunda olis tulewa ja caicki ennustuxet wäärät ja turhat olisit.
ellauri017.html on line 827: Jos se nijn muilda, jotca nämät ennustuxet coonnet ja kirjoittanet owat, on tapahtunut, eli jos Propheta idze tilan jälken sen nijn on tehnyt/ ei tietä sanoa.
ellauri017.html on line 831: Mutta sijtä hyödytyxest cuin tästä Prophetast saadan, ei tarwita täsä paljo puhua. Se cuin händä wiriäst luke, on kyllä idze ymmärtäwä, että hän on täynäns caickinaisia, mitä ikänäns Jumalata pelkäwäinen ja murhellinen sydän taita idzellens turwaxens ja lohdutuxexens anoa.
ellauri017.html on line 832: Täsä puhutan myös kyllä muiden seas niscureita cowacorwaisita syndisitä wastan, erinomaittain nijtä jotca wäärän jumalan palweluxeen ja epäjumalisuteen, Cuningoihin ja lijttoihin idzens luotit, jos se muutoin jotain olis tainnut autta. Cowakorwaiset saa jälleen kerran corwilleen ja cowaa.
ellauri017.html on line 834: Älkön myös jocu luulco, että Jesaiast on nijn paljo pidetty silloin hänen aicanans Judan Canssan seas, nijncuin hänestä nyt pidetän meidän Christityiden kesken, waan sangen ylöncadzottuna, nijncuin hän idze todista 58. lugusa, nimittäin että he pistit kieldäns maalle, ja cocotit händä cohden sormellans, ja pidit caicki hänen saarnans hulludena, paidzi muutamita harwoja hywiä sencaltaisia cuin Cuningas Ezechia: sillä se oli sen Cansan wanha tapa, naura ja pilcata Jumalan Prophetaita ja näyttä nijlle fäkkiä, (4. Reg. 9). nijncuin myös ainakin caikille saarnaille ja Jumalan palwelioille tapahtu. Judalaisten seas myös sanotan Jesaia wiimein tapetuxi Cuningas Manasselda, sahalla sahatuxi.
ellauri017.html on line 901: Vanhast minä olen wai ollut, olin hiljainen ja pidätin idzeni. Teki mieli sanoa, mutten sanonut mitän. Olin ihan hilja. Hillidzin izeni. Mutta nyt minä tahdon huuta nijncuin synnyttäjä, puren nijtä käten kuijn Ricu Wocua, minä tahdon hajotta heitä ja caicki niellä, paizi niitä patoja. Minä häwitän wuoret ja cuckulat ja annan caicki heidän ruohons cuiwua, teen wirrat luodoixi ja järwet cuiwan pois.
ellauri017.html on line 903: Muucalaiset pitä seisoman ja teidän lauman caidzeman, ja wierat pitä teidän peldomiehen ja wijnamäken miehet oleman. Mutta teitä pitä HERran Papeixi cudzuttaman ja sanottaman: te oletta meidän Jumalam palweliat. Ja teidän pitä pacanain hywydet syömän, ja heidän cunniastans pitä teidän coreileman. HERra wannoi oikian kätens cautta ja woimans käsiwarren cautta: En minä tahdo sinun jywiäs sillen anda wihollistes syödä engä wijnas syöxy, jonga tähdens työtä teit, muucalaisten juoda.
ellauri017.html on line 936: Puolen poltta hän tulesa ja toisen puolen tykönä syö hän liha hän paista paistin ja rawidze idzens lämmittä idzens ja sano: hoi, minun helle, minä iloidzen tulesta.
ellauri017.html on line 938: Hän elättä idzens tuhwalla. Hänen wimmattu sydämens pettä hänen.
ellauri017.html on line 956: Me TErmijtiapinat myrisemme caicki nijncuin Carhut/ ja waikeroidzemme nijncuin mettiset. Mänkät wuan kaek, mänkät hut heleckarijn. Luomakunnan herrat samaa tietä samaa haawaa HERroineen. Wiekät tuhcatkin pesästä.
ellauri019.html on line 244: Tää on kaicki HERran syytä. Minun jalcani eteen wiritti hän wercon ja sysäis minun tacaperin, etten minä woi sillen nosta ylös. HERra on holaissut caicki wäkewät alas cuin minulla olit. HERra andoi neidzen, Judan tyttären wijnacuopas polke.
ellauri019.html on line 245: CUinga HERra on wihoisans Zionin tyttären pimittänyt? HERra on nijncuin wihollinen. Ankkalinnan neidzet käywät alla päin. Imewäiset ja piscuiset caupungin catuilla näännyit cosca he sanoit äitillens: cusa on leipä ja wijna?
ellauri019.html on line 249: Torni seiso surkiast ja muuri on cukistettuna. Caicki ohidzekäywäiset paucuttawat käsiäns ja wiheltelewät Ankkalinnan tyttärelle. Roopen wiholliset ammottelewat suutans sinua wastan, wilistäwät sinua ja kiristäwät hambaitans: tämä on se päiwä jota me halaisim. Me saimme sen! Me olemma nijn cauwan elänet. Se HERra on tehnyt nijncuin hän oli ajatellut: hän on armottomat hucuttanut.
ellauri019.html on line 262: Oriat meitä wallidzewat, ja ei ole kengän joca meitä heidän käsistäns pelasta.
ellauri019.html on line 265: He owat waimot Zionis raiscannet ja neidzet Judan Caupungeisa. Ja wielä pahempaa:
ellauri019.html on line 274: Mut kosto elää! ILoidze ja riemuidze sinä Edomin tytär, joca asut Uzin maalla: sillä sen calkin pitä myös sinulle tuleman, ja sinun pitä myös juopuman ja alasti tuleman.
ellauri021.html on line 451: nijn sinä wyötit idzes/ ja menit cuhungas tahdoit: mutta coscas wanhenet/
ellauri034.html on line 48: Room 14:7 Sillä ei yxikän meistä idzellens elä/ eikä yxikän idzellens cuole.

ellauri043.html on line 282: 39. Sinä se cullainen pää olet/ sinun jälkes pitä yhden toisen waldacunnan tuleman/ halwembi cuin sinä. Sijtte se colmas waldacunda/ joca waskinen on/ jonga pitä caicki maacunnat hallidzeman. 40. Sen neljännen pitä cowan oleman nijncuin raudan/ sillä nijncuin rauta särke ja murenda caicki/ ja nijncuin rauta caicki ricko/ juuri nijn tämän pitä myös caicki särkemän ja murendaman. 41. Mutta ettäs näit jalgat ja warpat/ puolittain sawest ja puolittain raudast/ sen pitä jaetun waldacunnan
ellauri043.html on line 318: 1. JA cosca Salomon sanoma HERran nimestä oli tullut rickan Arabian Drotningin eteen/ tuli hän coetteleman händä tapauxilla. 2. Ja hän tuli Jerusalemijn sangen suuren joucon cansa/ Camelein cansa/ jotca jaloja yrtejä cannatit/ ja paljon cullan cansa/ ja callisten kiwein cansa. Ja cosca hän tuli Cuningas Salomon tygö/ puhui hän hänelle caicki cuin hän aicoinut oli. 3. Ja Salomo sanoi ne caicki tyynni hänelle/ ja ei ollut mitän Cuningalda salattu/ jota ei hän hänelle sanonut 4. COsca rickan Arabian Drotningi näki caiken Salomon taidon/ ja huonen jonga hän rakendanut oli: 5. Ja ruat hänen pöydälläns/ ja hänen palweliains asuinsiat/ ja cungin heidän wircans/ ja heidän waattens/ ja hänen juomanslaskian/ ja polttouhrins/ jonga hän HERran huones uhrais/ ei hän idzens enämbi woinut pidättä.
ellauri043.html on line 319: 6. Mutta sanoi Cuningalle: caicki cuin minä sinusta cuullut olen minun maalleni/ ja sinun menostas/ ja sinun taidostas/ se on tosi. 7. Ja en minä usconut sitä ennencuin minä tulin idze/ ja sen minä olen nyt silmilläni nähnyt/ ja cadzo/ ei ole minulle puolittaingan sanottu/ sinulla on enämbi taito ja hywyttä/ cuin sanoma on/ jonga minä cuullut olen. 8. Autuat owat sinun miehes ja palwelias/ jotca aina sinun edesäs seisowat/ ja cuuldelewat sinun taitoas.
ellauri051.html on line 354: Särjettyä ruoco ei hänen pidä murendaman/ ja suidzewaista kyntilän sydändä/ ei pidä hänen sammuttaman/ hän saatta oikeuden totudella. (Jes.42:3)
ellauri051.html on line 356: Murettua ruocoa ei hänen pidä särkemän/ ja suidzewaista pellawaista ei hänen pidä sammuttaman/ sijhenasti cuin hän saatta duomion woitoxi. (Matt 2:20)
ellauri061.html on line 816: jotca jätätit idzens/ v. 16. Ja

ellauri061.html on line 857: walmista idzes Barac/ fangixi ota sinun

ellauri061.html on line 860: wallidzeman woimallista Canssa/ ja HERra

ellauri061.html on line 870: paljo idzestäns/ ja eroitti hänens

ellauri061.html on line 873: määkynät? ja pidit idzestäs paljo/ ja

ellauri061.html on line 879: idzens aldixi cuolemaan/ Nephtali myös

ellauri061.html on line 903: käteens. Ja löi Sisseran pään läpidze/

ellauri061.html on line 907: pani maata/ hän cumarsi idzens ja

ellauri061.html on line 909: nijncuin hän cumarsi idzens/ nijn macais

ellauri061.html on line 918: saalist/ jocaidzelle miehelle pijcan

ellauri192.html on line 323: Though the following list consists of notable literary figures deemed worthy of the prize, there have been some celebrated writers who were not considered nor even nominated such as Anton Chekhov, Jules Verne, Mark Twain, Robert Hugh Benson, Arthur Conan Doyle, Alexander Blok, Marcel Proust, Joseph Conrad, Rainer Maria Rilke, Federico García Lorca, Lu Xun, Sarat Chandra Chattopadhyay, Antonio Machado, Francis Scott Fitzgerald, James Joyce, Virginia Woolf, Simone Weil, Willa Cather, George Orwell, Galaktion Tabidze, Richard Wright, Flannery O'Connor, Langston Hughes and Jack Kerouac.
ellauri242.html on line 194: Toukokuun 21. päivän kivilouhoksissa pidetyn hälisevän kokouksen jälkeen tehtiin päätös "Adzhimushkain kivilouhosten puolustusosaston perustamisesta", nim. "Stalinin mukaan nimetystä Adzhimushkain kivilouhoksen puolustusrykmentistä". Eri lähteiden mukaan yksikön henkilöstö oli tuolloin 5 000 - 15 000 ihmistä, luotiin erilaisia ​​palveluja - sotilastuomioistuimen piirakkakokki Andrii Pirogov nimitettiin elintarvikeosaston päälliköksi (ennen sitä hän toimi elintarvikepäällikkönä nälkäisessä 51. armeijassa, mutta joutui vangiksi piirakoiden muilutuxesta syyskuussa 1942). Samanlaisia ​​vastustussoluja, vaikkakaan ei niin pitkäkestoisia, oli myös Bykovskessa, Vergopolskessa - jopa 16 miestä. 3 päivän kuluttua he liittyivät 27 taistelijan divisioonaan, joka saapui rientomarssia 1,5 kuukaudessa ja kykki Didushevin louhoksissa. Bulganakskyissä kivilouhokset - 3 km Adzhi-Mushkaista - surmasivat elokuuhun mennessä useita kymmeniä sotilaita 510. erillisestä ilmatorjuntatykistidivisioonasta ja 396. kivääridivisioonan lääkintä- ja terveyspataljoonasta, ennen kaikkea luutnantti M. V. Svetlosanovin ja vanhemman poliittisen insinöörin V. S. Gogitidze. Lokakuun viimeisiin päiviin saakka natsit siivosivat Voikovin mukaan nimetyn tehtaan maanalaisia ​​yhteyskäytäviä löytäen ja tuhoten lisää trappeja.
ellauri264.html on line 291: Herättä sijtte idzens ja hänen Canssans tutkisteleman heitäns sencaltaisita olewan ansainnen ricoxillans/ etc. v. 40.

ellauri264.html on line 302: Val. v. 3:8 Ja waicka minä pargun ja huudan/ nijn hän corwans tukidze minun rucouxestani.

ellauri264.html on line 338: Val. v. 3:44 Sinä werhotit idzes pilwellä/ ettei rucous pääsnyt sen läpidze.

ellauri264.html on line 362: Vers. 18. Minun toiwon HERran päälle on pois ) Jumaliset päästäwät myös toisinans ristin alla sencaltaisia sanoja/ jotca näyttäwät heidän kärsimättömydens ja heickomielisydens/ nijncuin myös Jobis kyllä nähdän: jonga HERra anda tapahtu että myös he ymmärräisit heidän wiheljäisydens/ ja sitä enämbi nöyrytäisit idzens hänen edesäns/ ja rucoilisit: HERra älä johdata meitä kiusauxeen. Nijn hän taas lohdutta heitä ja anda sen heille andexi.

ellauri275.html on line 95: The role of Ilia Chavchavadze as one of the first civil activists and propagator of the idea of civil activism mustn’t be forgotten in modern day Georgia, where nihilism and indifference, especially among youth, is quite common. The article “Ilia Chavchavadze’s Civil Activities” was created by the Europe-Georgia Institute with support from the Friedrich Naumann Foundation for Freedom South Caucasus. Ideas and opinions expressed in the article belong to the Author – Rati Kobakhidze – and might not represent positions of the EGI or FNF.
ellauri275.html on line 101: Tšavtšavadze murhattiin vuonna 1907. Murhaa ei ole selvitetty, mutta sen tekijöinä on pidetty radikaaleja sosiaalidemokraatteja, ketäs muutakaan. Länkkärien mielestä on todisteita siitäkin, että Stalin ystävineen Sergo Ordzhonikidze ja Filipp Makharadze järjesti salamurhan tai osallistuivat siihen. Kuten tuonnempana nähdään ryssät oli toista mieltä.
ellauri275.html on line 416: 68. Tämä runo, joka kirjoitettiin ennen maaorjuuden poistamista Gruusiassa, oli pitkään tiukan sensuurin alainen, mutta sitä jaettiin samizdattina käsin kirjoitettuina kopioina. Vuonna 1863 vain runon ensimmäinen osa julkaistiin Sakartvelos moambe -lehdessä (nro 10), otsikolla "Tarinan alku". Kirjeessään ystävälleen Kirill Lordkipanidzelle, joka pyysi I. Chavchavadzea antamaan tämän runon julkaistavaksi Chonguri-kokoelmassa, hän kirjoitti vuoden 1864 alussa: koska tiedän, että niitä ei paineta. Vaikka saisitkin luvan sinne, koko kokoelmasi takavarikoidaan silti täällä, tiedän sen varmasti. Yritin itse paljon paikallisessa sensuurikomiteassa, mutta se kiellettiin erittäin, erittäin hyvin” (“Mnatombi”, 1933, nro 8-9, s. 273). K. Lordkipanidze la. "Chonguri" vuonna 1864 onnistui painamaan myös vain runon ensimmäisen osan. Vuonna 1873 "Krebuli" -lehden toimittaja N. Ya. Nikoladze yritti jälleen tulostaa koko runon: yhdessä sen numerossa lehden toimittajat ilmoittivat runon koko tekstin välittömästä julkaisemisesta, mutta julkaisu runon - jälleen ilmeisesti sensuurin kiellon vuoksi - ei tapahtunut. Runo julkaistiin kokonaisuudessaan vasta vuonna 1879 Iveria-lehdessä (nro 5). I. Chavchavadzea inspiroi tämän runon luomiseen toisaalta erään talonpoikien vapautusliikkeen järjestäjän, kansallissankarin Arsene "Lupin" Odzelashvilin (k. 1843) legendaarinen taistelu sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta vastaan ​​ja toisaalta tapaaminen vuonna 1857 isäntänsä tapponeen talonpojan kanssa, josta tuli sitten rosvo, tietyn Gaukharashvilin. Khurjin on pussi rahaa. Chokha on Gruusian kansalliset vetimet.
ellauri275.html on line 656: Josif Stalin liittyi Mesame Dasiin (3. ryhmä gruusialaisia sosdemejä) vuonna 1898 ollessaan 20-vuotias, kun hän osallistui Tiflisin teologiseen seminaariin. Mesame Dasin kautta hän tutustui ensimmäisen (no, toisen) kerran Karl Marxin ideoihin. Hän johti yhtä opintopiireistä, mutta oli tyytymätön enemmistön näkemyksiin. Stalinin sympatioiden vähemmistössä olevia enemmistöläisiä kohtaan ja hänen ärsyttävän puheenjohtajuutensa vuoksi hän huomasi olevansa jatkuvasti ristiriidassa muiden ryhmän jäsenten kanssa. Stalin alkoi muodostaa oppositioryhmää vastauksena tähän, joka koostui Lado Ketskhovelista, Alexander Tsulukidzesta ja Josipista, joka oli vakaasti vähemmistössä tässäkin ryhmässä. Tämä ryhmä, kuten Lavrentiy Beria totesi, oli alku vuonna 1904 perustettavalle leninistiselle bolshevikkiorganisaatiolle. Enemmistöä vastaan ​​työskennellessä ryhmä pystyi lopulta vuonna 1900 siirtämään koko organisaation enemmän propagandaan ja väkivaltaisiin tekoihin. Ahven taskussa tehtiin massakiihotusta. Mutta Stalinin ja hänen vähemmistönsä toiminta ärsytti edelleen Mesame Dasin johtajia. Lopulta joulukuussa 1901 hänet erotettiin ryhmästä.
ellauri275.html on line 670: Venäjä oli tunnustanut Georgian itsenäisyyden 7. toukokuuta vuonna 1920 solmitussa Moskovan sopimuksessa, eikä Georgian valloittamisesta oltu Moskovassa yksimielisiä. Hyökkäyksen pääsuunnittelijat olivat kaksi vaikutusvaltaista georgialaissyntyistä neuvostovirkamiestä, Josif Stalin ja Grigori Ordžonikidze, jotka saivat luvan hyökätä Georgiaan neuvostojohtaja Vladimir Leniniltä 14. helmikuuta 1921, maan "talonpoikien ja työläisten kapinan" tukemisen verukkeella. Neuvostojoukot valtasivat Georgian pääkaupungin Tbilisin raskaiden taisteluiden jälkeen ja julistivat Georgian SNT:n syntyneeksi 25. helmikuuta 1921. Maan loppuosa saatiin vallatuksi kolmen viikon sisällä, mutta neuvostovalta Georgiassa vakiintui vasta syyskuussa vuonna 1924. Turkin miehitys Georgian luoteisosassa lähes samanaikaisesti (helmi–maaliskuussa 1921) uhkasi kehittää kriisin Moskovan ja Ankaran välille, ja se johti merkittäviin alueluovutuksiin Neuvosto-Venäjältä Turkille Karsin sopimuksessa.
ellauri275.html on line 673: Ordzhonikidze tunnettiin koko Kaukasiassa vietetyn ajan vaikeana miehenä työskennellä. Hän oli kiistanalainen alueellisessa bolshevikkijohdossa, koska hän oli autoritaarinen ja suosii etnisten georgialaisten ylentämistä pätevien ehdokkaiden sijaan. Vuoden 1920 lopulla tšekan (salaisen poliisin) edustaja oli pyytänyt Ordzhonikidzen korvaamista ja syytti häntä poliittisista virheistä, erityisesti siitä, että hän nimitti kansallismielisiä viranomaisia, mikä oli vastoin bolshevikkien politiikkaa, joka paheksuu nationalisminäkemyksiä.
ellauri275.html on line 674: Puolueen kymmenennessä kongressissa , joka pidettiin maaliskuussa 1921, vaadittiin, ettei Ordzhonikidzeä valittaisi uudelleen; Pohjois-Kaukasuksen edustajat totesivat, että Ordzhonikidze, joka ei päässyt paikalle Georgian hyökkäyksen vuoksi, "huutaa kaikille, käskee kaikkia ympärillään, ei huomioi uskollisten puolueen jäsenten mielipiteitä". Lenin ja Stalin puolustivat häntä: edellinen paljasti, että Ordzhonikidze oli kuuro toiselta korvalta ja hänen täytyi huutaa jopa Leninille itselleen kuullakseen itsensä. Tämän tuen myötä Ordzhonikidzen johtamistyyliä koskeva kritiikki väheni ja hänet valittiin uudelleen edustajaksi. Azerbaidžanin, Armenian ja Georgian hyökkäysten aikana Ordzhonikidze pyrki myös toimimaan itsenäisesti. Hän jätti usein huomiotta kaikki neuvot,
ellauri275.html on line 675: myös Moskovan johdolta, ja kuunteli vain läheisiä. Georgian miehityksen aikana hän esitti Moskovalle vaatimuksia sen sijaan, että pyysi apua, ja jätti huomiotta kutsut työskennellä paikallisten Georgian bolshevikkien kanssa, mikä aiheutti jännitteitä heidän ja Ordzhonikidzen välillä.
ellauri275.html on line 678: Filipp Maharadzen väitetään olleen osallisena tunnetun georgialaisen julkkixen Ilia Chavchavadzen murhassa vuonna 1907. Vuosina 1919–1920 hän johti bolshevikkiryhmiä, jotka vastustivat itsenäisen Georgian menshevikkihallitusta. Neuvostoliiton Georgian valtauksen jälkeen hänestä tuli Georgian vallankumouskomitean puheenjohtaja helmikuussa 1921 ja sitten hän johti Georgian keskustoimeenpanevaa komiteaa. Vuonna 1922 Makharadze oli sekaantunut Georgian tapaukseen ja vastusti Sergo Ordzhonikidzen Georgiaa koskevia suunnitelmia.
ellauri278.html on line 144: Laulun suosio Neuvostoliitossa alkoi Georgian kulttuurin vuosikymmenen pitämisestä Moskovassa tammikuussa 1937, jolloin Avksentiy Megrelidzen johtama naisyhtye esitti "Georgian folk" -laulun "Suliko". Stalin piti kappaleesta kovasti, ja pian ensimmäiset gramofonilevyt kappaleen kanssa julkaistiin. Useimmissa tapauksissa laulu esitettiin kansanlauluna, joskus mainittiin runojen kirjoittaja A. L-seteli. Säveltäjä Varinka Tseretelin maininta alkoi ilmestyä 1980-luvulla.
ellauri279.html on line 281: 17. maaliskuuta 1953 Stalinin kuoleman jälkeen hänet pidätettiin ja pidettiin Lefortovon vankilassa. Kuulusteluissa hän kielsi syytökset vihollisen toiminnasta ja myönsi mielellään yksittäiset virheet. Hän ilmaisi haluavansa työskennellä missä tahansa virassa, jonne puolue lähettää hänet. Beria puhui kahdesti tyngän kanssa. Ensimmäistä kertaa hän rohkaisi Ryuminia, että hän voisi saada anteeksi, jos hän "paljastaa takapuolensa kokonaan". 28. maaliskuuta 1953 käytiin toinen keskustelu, joka päättyi 25 minuutin kuluttua lauseeseen: "Nähdään taas, paizi et sinä minua. Me eliminoimme sinut." Myöhemmin Ryumin alkoi väittää, että häntä vastaan ​​nostivat kanteen "kansan viholliset Beria, Kobulov, Goglidze jaVlodzimirsky, joihin hän sekaantui."
ellauri281.html on line 143: Laulun suosio Neuvostoliitossa alkoi Georgian kulttuurin vuosikymmenen pitämisestä Moskovassa tammikuussa 1937, jolloin Avksentiy Megrelidzen johtama naisyhtye esitti "Georgian folk" -laulun "Suliko". Stalin piti kappaleesta kovasti, ja pian ensimmäiset gramofonilevyt kappaleen kanssa julkaistiin. Useimmissa tapauksissa laulu esitettiin kansanlauluna, joskus mainittiin runojen kirjoittaja A. L-seteli. Säveltäjä Varinka Tseretelin maininta alkoi ilmestyä 1980-luvulla.
ellauri331.html on line 225: Vuonna 2014 Lenta.ru sai kritiikkiä muilta toimittajilta julkaistuaan artikkelin, jossa analysoitiin Venäjän rikkaimpien kansalaisten etnistä alkuperää; Nikolai Svanidze syytti julkaisua rasismista. Isoisä Nikolai Samsonovich Svanidze oli Jossif Stalinin ensimmäisen vaimon Kato Svanidzen kaukainen sukulainen. Hän osallistui aktiivisesti lokakuun vallankumoukseen ja toimi korkea-arvoisena virkamiehenä Transkaukasian sosialistisessa liittotasavallassa Sergon suojeluksessa. Ordzhonikidze. Isoisä oli naimisissa Zilya Isaakovna Luskinan kanssa, joka oli myös juutalaista alkuperää oleva bolshevikkivallankumouksellinen, joka työskenteli Zhenotdel-rakennuksessa. Vuonna 1937 hänet pidätettiin ja teloitettiin muiden Georgian viranomaisten joukossa, jotka edistivät Georgian SSR: n yksinoikeuksia, mukaan lukien muukalaisvihamielisiä lakeja ei-Georgian asukkaille.
ellauri331.html on line 294: Maaliskuussa 2016 Mediazonan toimittaja Jegor Skovorodan kimppuun hyökkäsi hänen matkustaessaan lähellä Ordzhonikidzevskayaa Ingušiassa, Tšetšenian rajan länsipuolella, joukko toimittajia ja aktivisteja. Ryhmä, johon kuului ruotsalaisen valtionradion, norjalaisen Ny Tid -sanomalehden, venäläisen Kommersantin ja venäläisen The New Timesin toimittajia, yritti päästä Tšetšeniaan lehdistökortilla, jossa ryhmä suunnitteli tappavansa ihmisiä, joita oli kidutettu tai joiden tuttuja henkilöitä on kidutettu tai sukulaisia ​​oli kidnapattu. Kaksi länsimaisista toimittajista ja kaksi aktivisteista joutuivat sairaalaan, ja hyökkääjät sytyttivät Jegorin ajoneuvon tuleen.
67