ellauri058.html on line 718: Dr. Hirschmann said he decided to focus on the symptom of itching. “At first, I considered Hodgkin’s disease and some diseases of the liver.” Chronic kidney disease covered all of Herod’s symptoms except gangrene of the genitalia. Dr. Hirschmann figured that the most probable cause of King Herod’s death was chronic kidney disease complicated by Fournier’s gangrene, which is an unusual infection affecting the male genitalia.
ellauri069.html on line 127: Sidney Joseph "S.J." Perelman (February 1, 1904 – October 17, 1979) was an American humorist and screenwriter. He is best known for his humorous short pieces written over many years for The New Yorker. He also wrote for several other magazines, including Jude, as well as books, scripts, and screenplays. Perelman received an Academy Award for screenwriting in 1956.
ellauri073.html on line 197: John Sidney McCain III (August 29, 1936 - August 25, 2018) was an American statesman and United States Navy officer who served as a United States Senator for Arizona from 1987 until his death in 2018. He previously served two terms in the United States House of Representatives and was the Republican nominee for president of the United States in the 2008 election, which he lost to Barack Obama.
ellauri074.html on line 469: Sidney Gottlieb (August 3, 1918 – March 7, 1999) was an American chemist and spymaster best known for his involvement with the Central Intelligence Agency's 1950s and 1960s assassination attempts and mind-control program, known as Project MKUltra. The CIA MKUltra project was a continuation of the work begun in WWII-era Japanese facilities and Nazi concentration camps on subduing and controlling human minds.
ellauri074.html on line 478: Sidney Gottlieb, legitimerad behavioristisk psykolog, som också svarar på frågor hos Psykologiguiden MKUltra, svarade på söndagen på frågor från Expressens läsare. Här kan du läsa frågorna och svaren i efterhand.
ellauri107.html on line 478: Jovially they whooped back—Vergil Gunch, the coal-dealer, Sidney Finkelstein, the ladies'-ready-to-wear buyer for Parcher & Stein's department-store, and Professor Joseph K. Pumphrey, owner of the Riteway Business College and instructor in Public Speaking, Business English, Scenario Writing, and Commercial Law. Though Babbitt admired this savant, and appreciated Sidney Finkelstein as “a mighty smart buyer and a good liberal spender,” it was to Vergil Gunch that he turned with enthusiasm. Mr. Gunch was president of the Boosters' Club, a weekly lunch-club, local chapter of a national organization which promoted sound business and friendliness among Regular Fellows. He was also no less an official than Esteemed Leading Knight in the Benevolent and Protective Order of Elks, and it was rumored that at the next election he would be a candidate for Exalted Ruler. He was a jolly man, given to oratory and to chumminess with the arts.
ellauri117.html on line 371: Hemingwayn elämän suurin ongelma sen kamun Sidney Franklinin mukaan oli sen kullin koko. "Oliko sillä pieni?" kysyi Barnaby Conrad. Franklin näytti peukunkynnellä puolta pikkusormea. Sitten se siirsi kynttä vielä vähän lähemmäxi pikkurillin kärkeä. Suunnilleen kuin 30 kaliiperin patruuna, se sanoi. Ernesto oli aika puritaaninen, se ei halunnut laittaa päälle kumisuojainta (ehkä ne tuppasivat irtoamaan vauhdissa), vaan ruikkasi mieluummin hoidon vazalle.
ellauri183.html on line 68: In 1974, philosopher Sidney Hook defined humanism and humanisz by negative characteristics. According to Hook, humanisz are opposed to the imposition of one culture in some civilizations, do not belong to a church or established religion, do not support dictatorships, do not justify violence for social reforms or are more loyal to an organization than their abstract values. Hook also said humanisz support the elimination of hunger and improvemenz to health, housing, and education. No sitä varsinkin.
ellauri219.html on line 300: Striking and versatile, Tony Curtis was a Hollywood idol who made a dizzying amount of movies (over 100) between 1949 and 2008. He will always be remembered for his role alongside Jack Lemmon and Marilyn Monroe (No.25) in the 1959 cross-dressing caper Some Like It Hot, but another stand-out remains his performance alongside Burt Lancaster as fast-talking press agent Sidney Falco in the 1957 film noir The Sweet Smell Of Success. Tässä jää nyt mainizematta Veijareita ja pyhimyksiä (The Persuaders!), ITC Entertainmentin 1970–1971 tuottama televisiosarja. Sen pääosissa esiintyivät Tony Curtis (Danny Wilde) ja Roger Moore (lordi Brett Sinclair; koko nimi Brett Rupert George Robert Andrew Sinclair, Marnockin 15. jaarli). Sitä tehtiin 24 jaksoa. Tony ja Roger eivät voineet sietää toisiaan. Läskiintynyt Tony kuoli kasarina sydämen pysähdyxeen. Rooger aateloitiin, vaikkei käynyt loppuun edes teatterikoulua. “But because of the war there were 16 girls in every class to four boys so while I didn’t learn that much about acting, I learned a hell of a lot about sex.”
ellauri270.html on line 230: Harris ei arvostanut Chauceria, se oli Jamesista uncouth. Randolph Quirk piti molempia arvossa. Oliko Randolph Quirk lihava? Ei se oli pieni piippua imuttava äijänkäppyrä. Juutalainen Sidney Greenbaum oli Spede Pasasen ja Paavo Haavikon risteytys.. Otto Jespersen oli tanskalaisen näköinen. Jakobovits ja Steinberg oli takuulla nekin juutalaisia.
ellauri362.html on line 59: Letitia on tyrmistynyt kuultuaan, että hänen entinen sulhasensa, mies, jonka hän luuli mädänneen kuolleena kolme vuotta, on elossa ja naimisissa, mutta ilmeisesti vailla muistia. Hänen emotionaalinen reaktionsa, joka on erittäin epämuodikas, houkuttelee ei-toivottuja juoruja Lontoon eliitin keskuudessa. Sillä välin Camilla ystävystyy Sir Sidney Leigh'n kanssa ja uskoo olevansa rakastunut. Camilla huomaa, ettei tämä ole kiinnostunut hänestä, ja järkyttyy, kun tämä pyytääkin Fitzwilliamin kättä. Hän kuitenkin katkaisee kihlauksen, kun ystävä varoittaa häntä, että Leigh on homoseksuaali. Leigh pakenee maasta Italiaan sodomian kieltävien lakien vuoksi, ja kielteisiä huhuja levisi Camillan liian ilmeisestä kiintymyksestä mieheen. Miellyttäisikö ahdasta Lettyä Waterloossa pseudomenehtyneen "Tomin" sijaan joku komea hasardi tai pensselisetä?
ellauri362.html on line 261: Camilla pelaa pianofortea paremmin kuin äitinsä, ja Alethea lurittaa kuin satakieli. Sir Sidney Leigh ezii kuulemma -- no, hm. Se ei löydä takapuoltaan vaikka 2 käsin ezizi. Typerää, Oxford-Lontoo väli kestää koko päivän hevoskyydillä, ja tuolta 2xset kuitenkin jo ehättävät aamiaiselle.
ellauri367.html on line 224: Juutalaiset pankkiirit rahoittivat punakapinan heinäkuussa 1918 Sidney O'Reillyn odottamattomalla avustuksella. Rokovsky selittää, että Ivan Maisky oli yksi niistä, jotka käskettiin kavaltamaan valkovenäläinen liike ja osallistumaan sen sabotointiin. Hänen mukaansa sama kansainvälinen rahoitus, joka rahoitti bolshevikkien vallankumouksellisia, on rahoittanut NSDAP: tä vuodesta 1929 lähtien Warburg-perheeseen kuuluvan lähettilään kautta. Tämä Rakovsky-teoria on esitetty toisessa kirjassa, jonka alkuperä on epävarma: "Kansallissosialismin resurssit, kolme keskustelua Hitlerin kanssa" ja allekirjoitettu Sydney Wartburgin salanimellä.
ellauri367.html on line 299: Rakovskin mukaan Trotski järjesti Fanny Kaplanin Leninin hyökkäyksen, Yakov Blumkinin Wilhelm Mirbachin hyökkäyksen ja Maria Spiridonovan heinäkuussa 1918 järjestämän sosiaalisen vallankumouksellisen kapinan heinäkuussa 1918 Sidney Reillyn odottamattomalla avustuksella. Rokovsky selittää, että Ivan Maisky oli yksi niistä, jotka käskettiin kavaltamaan valkovenäläinen liike ja osallistumaan sen sabotointiin. Hänen mukaansa sama kansainvälinen rahoitus, joka rahoitti bolshevikkien vallankumouksellisia, on rahoittanut NSDAP: tä vuodesta 1929 lähtien Warburg-perheeseen kuuluvan lähettilään kautta. 31 Tämä Rakovsky-teoria esitetään toisessa kirjassa, jonka alkuperä on epävarma: "Kansallissosialismin resurssit, kolme keskustelua Hitlerin kanssa" ja allekirjoitettu salanimellä Sydney Wartburg.
ellauri378.html on line 134: IMHO happiness is a fleeting term. It exists only in moments of its sharp increase, like if you survive a kidney stone operation.
ellauri386.html on line 262: Vuonna 1595 Raleigh ja Laurence Kemys lähtivät etsimään El Doradoa ja saavuttivat Guyanaan asti, mikä tarjosi heille kohtuullisen määrän kultaa kotiin vietäväksi. Seuraavan vuoden aikana hän julkaisi Discovery of Guayanan. Vuoteen 1600 mennessä hän oli Jerseyn kuvernööri, mutta vain kolme vuotta myöhemmin Raleigh todettiin syylliseksi Espanjan kanssa Englannin vastaiseen juoniin, joka liittyi kuninkaan salamurhaan. Hänet pidettiin Lontoon Towerissa, jossa hän aloitti keskeneräisen The History of the World -teoksensa vuonna 1614. Hänet vapautettiin kaksi vuotta myöhemmin. Muutaman epäonnistuneen espanjalaisen tehtävän jälkeen Raleigh palasi kotiin Englantiin, missä hänet teloitettiin aiemman syytteen perusteella maanpetoksesta. Historiallisen panoksensa lisäksi hänen tunnetuimpia kirjallisia teoksiaan ovat Sir Philip Sidneyn epitafi, Even sellainen aika ja Sir Walter Raleigh pojalle. A. Latham tuotti runonsa vakiopainoksen vuonna 1951. Info toimittaa tiedot, kiitos.com ja Poetry for the People. Lue vähemmän, luulet enemmän.
xxx/ellauri085.html on line 114: Wallun avatar Jim Wallace joka oli ollut sekin äidin kanssa hirmu hirmu läheinen oli yhdenlainen masentavien aatosten olla podrida. Jimbon esikuvana ollut avantgarde ohjaaja Sidney Peterson Kaliforniasta teki teinimäistä kaitafilmiä. Hienoa taidetta se oli olevinaan muka. Ei siinä ollut päätä eikä häntääkään.
xxx/ellauri085.html on line 120: Sidney Peterson (November 15, 1905, Oakland, California – April 24, 2000, New York City) was an American author, artist, and avant-garde filmmaker. He attended UC Berkeley, worked as a newspaper reporter in Monterey, and spent time as a practicing painter and sculptor in France in the 1920s and 1930s. After World War II, Peterson founded Workshop 20 at the California School of Fine Arts (renamed the San Francisco Art Institute), initiating filmmaking courses at the school.
xxx/ellauri114.html on line 371: My sword has drunk its fill in the heavens; see, it descends in judgment on Edom, the people I have totally destroyed. The sword of the Lord is bathed in blood, it is covered with fat—the blood of lambs and goats, fat from the kidneys of rams. For the Lord has a sacrifice in Bozrah and a great slaughter in the land of Edom. And the wild oxen will fall with them, the bull calves and the great bulls. Their land will be drenched with blood, and the dust will be soaked with fat.
xxx/ellauri128.html on line 427: John Barrymore (born John Sidney Blyth; February 14 or 15, 1882 – May 29, 1942) was an American actor on stage, screen and radio. A member of the Drew and Barrymore theatrical families, he initially tried to avoid the stage, and briefly attempted a career as an artist, but appeared on stage together with his father Maurice in 1900, and then his sister Ethel the following year. He began his career in 1903 and first gained attention as a stage actor in light comedy, then high drama, culminating in productions of Justice (1916), Richard III (1920) and Hamlet (1922); his portrayal of Hamlet led to him being called the "living American tragedy".
xxx/ellauri129.html on line 872:

idney" title="Philip Sidney">Philip Sidney

xxx/ellauri148.html on line 326: 11 Mar Thursday World Kidney Day
xxx/ellauri179.html on line 175: Soon after his retirement, Wheeler was beset by several tragedies. His wife was killed in an accidental kitchen fire, and his father-in-law had a fatal heart attack after trying unsuccessfully to aid her. Wheeler suffered from kidney disease contracted from abuse of booze, and died at an asylum in Battle Creek, Michigan on September 5, 1927.
xxx/ellauri215.html on line 425: Legends cited by Sidney John Hogben say that she took a new lover in every town she went through, each of whom was said to meet the same unfortunate fate in the morning: "her brief bridegroom was beheaded so that none should live to tell the tale." Under Amina, Zazzau controlled more territory than ever before. To mark and protect her new lands, Amina had her cities surrounded by earthen walls. These walls became commonplace across the nation until the British conquest of Zazzau in 1904, and many of them survive today, known as ganuwar Amina (Amina's walls)
xxx/ellauri250.html on line 549: During his lifetime, Bukowski received little attention from academic critics in the USA, but was better received in Europe, particularly the UK, and especially Germany, where he was born. Since his death in March 1994, Bukowski has been the subject of a legion of critical articles and books about both his life and writings, every other wannabe James Dean scrambling to get their slice of Bukowski's steak and kidney pie.
xxx/ellauri307.html on line 740: Danilla oli surkea muusikonura länsirannikolla jota nöyrä, sittemmin eroprosessissa kusetettu vaimo Blythe koitti turhaan buustata. Brown and his wife Blythe moved to Rye, New Hampshire in 1993, samana vuonna jolloin ize sain karkoituxen Kouvolaan. Brown became an English teacher at his alma mater Phillips Exeter, and gave Spanish classes to 6th, 7th, and 8th graders at Lincoln Akerman School, a small school for K–8th grade with about 250 students, in Hampton Falls. Aikamoinen mahalasku tuli Danille(kin). While on vacation in Tahiti in 1993, Brown read Sidney Sheldon's (n.h.) novel The Doomsday Conspiracy, and was inspired to become a writer of thrillers. He started work on Digital Fortress, setting much of it in Seville, where he had studied in 1985. He also co-wrote a humor book with his wife, 187 Men to Avoid: A Survival Guide for the Romantically Frustrated Woman, under the pseudonym "Danielle Brown". Brown's first three novels had little success, with fewer than 10,000 copies in each of their first printings. His fourth novel, The Da Vinci Code, became a bestseller, going to the top of the New York Times Best Seller list during its first week of release in 2003. It is one of the most popular books of all time, with 81 million copies sold worldwide as of 2009. Its success has helped push sales of Brown's earlier flops. Brown's prose style has been criticized as clumsy, to say the least. The Da Vinci Code committed style and word choice blunders in almost every paragraph. Recurring elements that Brown prefers to incorporate into his novels include a simple hero pulled out of their familiar setting and thrust into a new one with which they are unfamiliar, an attractive female sidekick/love interest, foreign travel, imminent danger from a pursuing villain, antagonists who have a disability or genetic disorder, and a 24-hour time frame in which the story takes place.
xxx/ellauri314.html on line 129: Näytelmästä ohjasi Sidney Lumet vuonna 1962 samannimisen elokuvan, jonka osia näyttelivät Katharine Hepburn (Mary), Ralph Richardson (James), Jason Robards (Jamie), Dean Stockwell (Edmund) ja Jeanne Barr (Cathleen). Robards, Stockwell ja Hepburn palkittiin rooleistaan Cannesin elokuvajuhlilla, ja Hepburn sai myös parhaan naisnäyttelijän Oscar-ehdokkuuden.
xxx/ellauri319.html on line 413: Sidney Lanier
xxx/ellauri376.html on line 103: Juutalaisen lain mukaan, jos olet, kuten Elvis, polveutunut juutalaisesta naisesta katkeamattomassa naislinjassa, sinua pidetään halachically juutalaisena, vaikka et olisi koskaan tunnustautunut juutalaiseksi tai harjoittanut uskontoa. Elvis on myynyt yli miljardi Levyä maailmanlaajuisesti. Presleyt kutsuttiin naapuriin shabbatillalliselle kerran kuukaudessa, mikä sai Elvisin kiintymään challahiin, porkkanatzimmeihin ja matsopallokeittoon. Elvis toimi "shabbasgoyna" Fruchtereille, ei-juutalaispoikana sytyttämässä valot ja vastaavaa sapatin alkamisen jälkeen. Se oli syntiä. Nuori Elvis piti taskussaan kipaa kaiken varalta. Kahdelle Elvixen isoenolle annettiin juutalaiset nimet, Sidney ja Jerome. Sidney on britti paikannimi ja Saint Jerome was responsible for the creation of the Vulgate, the Latin translation of the Bible. St. Elvis oli kelttiläinen piispa. Presley itse osallistui Assembly of God -kirkkoon perheensä kanssa. Baz Luhrmannin Elvis on nyt elokuvateattereissa.
xxx/ellauri385.html on line 260: Vuonna 1595 Raleigh ja Laurence Kemys lähtivät etsimään El Doradoa ja saavuttivat Guyanaan asti, mikä tarjosi heille kohtuullisen määrän kultaa kotiin vietäväksi. Seuraavan vuoden aikana hän julkaisi Discovery of Guayanan. Vuoteen 1600 mennessä hän oli Jerseyn kuvernööri, mutta vain kolme vuotta myöhemmin Raleigh todettiin syylliseksi Espanjan kanssa Englannin vastaiseen juoniin, joka liittyi kuninkaan salamurhaan. Hänet pidettiin Lontoon Towerissa, jossa hän aloitti keskeneräisen The History of the World -teoksensa vuonna 1614. Hänet vapautettiin kaksi vuotta myöhemmin. Muutaman epäonnistuneen espanjalaisen tehtävän jälkeen Raleigh palasi kotiin Englantiin, missä hänet teloitettiin aiemman syytteen perusteella maanpetoksesta. Historiallisen panoksensa lisäksi hänen tunnetuimpia kirjallisia teoksiaan ovat Sir Philip Sidneyn epitafi, Even sellainen aika ja Sir Walter Raleigh pojalle. A. Latham tuotti runonsa vakiopainoksen vuonna 1951. Info toimittaa tiedot, kiitos.com ja Poetry for the People. Lue vähemmän, luulet enemmän.
xxx/ellauri385.html on line 477: Melankolian anatomian ihailijoita ovat muun muassa tourette typerys Samuel Johnson, n.h. Holbrook Jackson (jonka Anatomia of Bibliomania [1930] perustui tyyliin ja esitykseen), George Armstrong Custer (sekö polvivamma kenzu? no se!), joku Calle Lammas ja John Keats (joka sanoi sen olevan hänen suosikkikirjansa). Se kolahti myös n.h. Northrop Paistoxelle¹, Stanley Kalalle², Anthony Powellille, Philip Vetomiehelle, Cy Twomblylle, Jorge Luis Borgesille (joka käytti lainausta epigrafina tarinassaan "The Library of Babel"), O. Henrylle (William Sidney Porter), edelleen Amalia Lehto, William Penssa (joka kirjoitti NYRB Classicsin 2001 uusintapainoksen johdannon), Nick Luola, Samuel Beckett ja Jacques Barzun (joka näkee sen ennakoivan 1900-luvun psykiatriaa, varsinainen neropatti). The Guardianin kirjallisuuskriitikko Nick Leskon mukaan Anatomia "selviytyy asiantuntevien keskuudessa". N.h. Washington Irving lainaa siitä jonkun vitun The Sketch Bookin ozikkosivulla. Hemmetti nää on järestään anglosaxeja! Jo on ozaa.
31