ellauri041.html on line 40: Vuodesta 1916 lähtien Tšukovski töskenteli Maksim Gorkin perustaman Parus-kustantamon lastenkirjallisuuden osaston johtajana ja kirjoitti myös itse lastenrunoja. Kirjailijan runomuotoisista saduista tunnetuimpia ovat Krokodil (1916), Pesujehu (Moidodyr, 1923), Torakka (Tarakaništše, 1923), Nupipäinen kärpäsläinen (Muha-tsokotuha, 1924), Barmalei (1925) ja Tohtori Kivuton (Aibolit, 1929). Venäläisestä ja englantilaisesta perinteestä vaikutteita ammentaneet terävä-älyiset, vitsikkäät ja mielikuvitusrikkaat runot ovat edelleen hyvin suosittuja, vaikka aikanaan ne saivat osakseen jyrkkää kritiikkiä ideologisesti suuntautuneiden proletaarikirjailijoiden ja pedologien taholta. Näkemyksensä lastenkirjallisuudesta Tšukovski on esittänyt kirjassaan Ot dvuh do pjati, joka ensimmäisen kerran ilmestyi nimellä Malenkije deti vuonna 1928.
ellauri060.html on line 898: Sepoykapina (tunnetaan Intiassa myös nimellä Intian kapina tai Intian ensimmäinen itsenäisyyssota, tosin ideologisesti värittynyt nimitys. Suomenkin punakapinaa kehtaavat nimittävät jotkut kansalaissodaxi. Vapaussotahan se oli!) Sepoijikapina on "yleisesti" käytetty nimitys intialaisten epäonnistuneesta kapinasta brittien siirtomaavaltaa vastaan vuosina 1857–1858. Kapinan käynnistäjinä ja kapinallisten tärkeimpänä taisteluvoimana olivat sepoyt, Bengalin brittihallinnon palveluksessa olleet intialaiset muslimisotilaat. Pakistanilaisia! Pakeja!
ellauri161.html on line 177: Tähän mennessä lukemani esseet ovat pääosin tunnetason viittauksia eräänlaiseen ideologisesti vahvan uskon omaavan ihmisen impotenttiin raivoon. Muistakaa nyt tämä: Mies on kaikkein vaarallisimmillaan, kun hän luulee tuntevansa totuuden. Niinpä, kun kertomansa mukaan Antti ähkii ja puhkii täyttäessään lomakkeita, jotka kategorisoivat hänet mieheksi tai naiseksi (voi ei!), kun hän joutuu toteamaan, kuinka paljon hän tienaa (ettäs kehtaavat!), kun hänen on julistauduttava ammatin harjoittajaksi (mitä vielä?). Hän toteaakin: "En koskaan ole kärsinyt niin paljon". Nyt seuraa psykoanalyyttistä analyysiä (varoitan!): Nyölénin kärsimykset lomakkeiden edessä on merkki, ei vihasta, vaan raukeamattoman halun (ehkä käsittelen tätä termiä myöhemmin) aiheuttamasta syyllisyydestä, joka on outo ja alituinen haave yhteydestä, täyttymyksestä.
ellauri254.html on line 120: Boris Pilnjak (ven. Бори́с Пильня́к, oik. Boris Andrejevitš Vogau ven. Бори́с Андре́евич Вога́у; 11. lokakuuta (J: 29. syyskuuta) 1894 Možaisk, Venäjä – 21. huhtikuuta 1938 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen kirjailija. Hän toimi myös Venäjän kirjailijaliiton puheenjohtajana mutta menetti virkansa ideologisesti arveluttavina pidettyjen kirjoitustensa takia. Pilnjak käsitteli kommunistisen puolueen toimintatapoja hyvin epäluuloiseen sävyyn, ja hänen kirjansa joutuivat siksi usein ankaran sensuurin kohteeksi. Hän ei kuitenkaan kieltäytynyt taiteellisten kompromissien tekemisestä. Pilnjakin tunnetuimpia teoksia ovat Alaston vuosi, Mahogani ja Volga vpadet v Kaspiskoje more (suom. Volga virtaa Kaspianmereen), jotka käsittelevät vallankumouksen ja sitä seuraavan ajan Venäjää. Hänen tunnettujen töidensä joukkoon lukeutuu myös Okei: Amerikanski roman, joka kertoo hänen vuonna 1931 tekemästään matkasta Yhdysvaltoihin ja esittelee sikäläistä elämänmenoa pitkälti kielteiseen sävyyn.
ellauri316.html on line 492: Yhdistyneiden kansakuntien (YK) perustaminen oli kollektiivinen reaktio shokkiin, jonka ihmiskunta kärsi toisen maailmansodan aikana. Perustajien joukossa oli 50 maata – pääasiassa Hitlerin vastaisesta koalitiosta. Hitlerin entisiltä porukoilta ei edes kysytty. Uudet kivemmät viholliskuvat korvasivat entiset. Muodollisesti kylmän sodan alkamisena pidetään Britannian entisen pääministerin Winston Churchillin puhetta 5. maaliskuuta 1946 amerikkalaisessa Fultonin kaupungissa Missourissa, jossa hän totesi, että voiton jälkeen yhteisestä vihollisestamme - natsismista – maailma jakautuisi kahteen leiriin, jotka ovat ideologisesti vihamielisiä toisiaan kohtaan, ja kehottivat Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa konsolidoimaan ydinaseet kohtaamaan Neuvostoliitosta tulevan uhan.
ellauri317.html on line 149: Lopuksi, kirjallisesta näkökulmasta Kotliarevski on kunnianhimoisin ja omaperäisin, ei pelkästään parodioimalla ja kontekstualisoimalla Virgilian eeposta valottaakseen Ukrainan rikasta menneisyyttä ja surullista nykyhetkeä, vaan kyseenalaistaessaan Aeneidin peruslähtökohdan – eepoksen vanhurskauden, Troijan syy. Eneidassa ei ole olemassa loistokasta, huolenpitoa sisältävää teleologiaa, joka huipentuu Rooman perustamiseen ja myöhempään Augustanin uudelleenperustamiseen, joka on niin keskeinen Vergilian-projektissa. Sen sijaan Kotliarevski toistuvasti etäännyttää työnsä mustavalkoisista, ideologisesti latautuneista sankaritarinoista. Troijalaiset esitetään siis paljon moraalisesti ambivalenttisessa ja jopa huolestuttavammassa valossa kuin Vergilius. Vaikka he voivat alkaa olla sympatian arvoisia, köyhinä kasakkapakolaisia, jotka etsivät uutta kotia, Jupiterin ohjelmallinen ennustus viittaa aikaan, jolloin Aeneas ja hänen seuraajansa tulevat itse uudeksi armottomaksi hallitsevaksi "tsaarivaltioksi" ja vähentävät koko luokkaa. maailmasta orjuuteen. Talousliberalismista ja roistovaltiosta ei pian jää mitään jälkeä.
ellauri324.html on line 206: Vittu ei todellAkaan ole, juutalaiset ovat ideologisesti ja ihan geneettisestikin kapitalisteja! Niin oli Jeesuskin, vaikka Luukasa koitti muuta väittää.
ellauri352.html on line 86: Texasin paskiainen re-bublikaanikuvernööri armeijoineen tappaa märkäselkiä rajajokeen tieten tahtoen. HS selvitti ensin ideologisesti oikein mutta faktisesti väärin että syypäät oli mexikaanoja, mutta joutui pian pyörtämään puheensa. Oikaisu 14.1. kello 10.59: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että meksikolaissotilaat olisivat yrittäneet estää Yhdysvaltain rajaviranomaisia auttamasta siirtolaisia. Tosiasiassa texasilaissotilaat estivät siirtolaisten auttamisen. Kello 11.06: Jutussa kerrottiin aiemmin Meksikon muun muassa pystyttäneen rajalle aitaa. Tosiasiassa esteet pystytti Texas. Kello 20.15: Muokattu Henry Cuellarin sitaattia muodosta ”Tämä on tragedia, josta Yhdysvallat kantaa vastuun” muotoon ”Tämä on tragedia, josta osavaltio kantaa vastuun”. Lisäksi muokattu kohtaa, jossa kerrottiin, että ”esteiden avulla Texas haluaa estää Yhdysvaltojen rajahenkilökuntaa pääsemästä rampille, jota veneet käyttävät päästääkseen Rio Grande -joelle”. Kyse oli hallinnon kannasta asiaan.
xxx/ellauri295.html on line 278: Erno Paasilinna on nimetty "kansallisen kyynisen palkinnon saajaksi" ja "viralliseksi valtiokriitikoksi" tinkimättömien näkemyksiensä ja ihmistoveriensa ihailun puutteen vuoksi. Hänen terävä analyysinsä vallasta ja voimasta ravisteli suomalaisen yhteiskunnan perustaa, mutta tunnustettiin laajalti suht puolueettomiksi. Hän pyyhkäisi persettään ideologisesti lähellä sydäntään olevilla yhtä voimakkaasti kuin niillä, joiden ideologia oli täysin vastakkainen hänen omaansa.
9