ellauri008.html on line 1029: Kaikki ideat ei saaneet kannatusta, kuten mietiskelytila.
ellauri011.html on line 340: vanhoilta hörhöiltä suoraan ideat kopsaa.
ellauri030.html on line 246: Etenim, cum complector animo, quattuor reperio causas, cur senectus misera videatur: unam, quod avocet a rebus gerendis; alteram, quod corpus faciat infirmius; tertiam, quod privet fere omnibus voluptatibus; quartam, quod haud procul absit a morte.
ellauri032.html on line 343: Tosi ja epätosi on lauseen attribuutteja. Ei Hobbes pohdi miten ne annetaan. Parmenideen (ja vähän Platoninkin) mielestä se oli ihan outoa, kai koska ne piti kielen mallina noita aataminaikuisia nimiä. Eihän nimet ole valetta, vaikka olis nimiä sarjakuvahahmoille kuten Aku Ankka tai jehova. Ne ei vaan tarkota mitään. Platon marssitti tähän apuun ideat eli yleiskäsitteet, tosi ajatus on oikea symplokee eidoon, kuvakudos. Ideat toisin kuin me yxilöt on ikuisia. Sielukin on sit yleiskäsite, se on meemi. Tänhän mä kekkasin jo toisaalla. Platon(ism)ista tuli mukaan paljon tämmöstä ihan puppua, josta eri sortin mystikot on sitten ammentaneet kauhakaupalla. Apinat on oikeesti ihan vitun hölmöjä, alkeellisia matelijanaivoja. Varsinkin kun niillä on joku oma lehmä ojassa.
ellauri046.html on line 539: Miten Kierkegaard jonka sai ideat lattapäältä Scribeltä on saanut niin paljon seuraajia? Hämäryyttään kai. Siinä on jotain joka vetoaa uskonnollisuuteen taipuvaisiin narshisteihin. Uskontohemmot rakastaa nilkkiyttä, siis vapautta ja vastuuta, enemmän kuin luppoaikoja. Pligt og Ansvar.
ellauri079.html on line 322: Siitä seuraavan pohdiskelun luonne on ällistyttävä. 2 veljestä ei vaan panna ristikuulusteluun vaan niillä on jopa aikaa kehitellä vastaväitteitä (357a–367e). Vaikka ne ei nyt suorastaan sano että kähmintä on parempi juttu kuin oikeus, ne väittävät että nyky-yhteiskunnassa konnuus kannattaa – sekä jumalten kaa että ihmisten – niinkauan kun toiminta näyttää päälle respektaabelilta. Veljexet toimii pirun asianajajina ja näyttää karmaisevasti miten yhteiskunta harjoittaa vedätystä. Menestyvin eläin ei olekaan Thrasymakhoxen tyhmä susi vaan ovela kettu. Se menestyy joka pelissä koska se osaa petkuttaa pelin säännöillä. Kunnon mies ei välitä imagosta ja sixi sille käy kuin jollekulle jeesuxelle (no tää ei ollut tietysti Plaatton käyttämä vertaus) kun se ei välitä kumarrella ja ketkuilla. (361e). Jopa jumalat, kuten runoilijat todistavat, on menestyvän ketkun puolella (esim Odysseus), kunhan saa uhreja. Pelkät sananmuunnoxet ei riitä Sokrates. (367b–e: logôi). Sensijaan sun pitäis näyttää mitä hyötyä siitä on. Ei tässä riitä vitun ikuiset ideat ja hämärä teologia, tarttetaan jotain kouriintuntuvaa. (435d; 504b)
ellauri080.html on line 556: Clinicians must take note of the high prevalence and risk of depression among persons with ASD, which may be under-reported. We initially investigated whether temperament and character could be risk factors, but found no association. However, we did find that depression might be a high predictor for suicide ideation, which could remain under-reported in adults with autism, due to impaired communication and problems with expressing emotions and thoughts.
ellauri080.html on line 561: In all subjects from our research on PubMed, 21.3% of subjects with autism spectrum disorder reported suicidal ideation, have attempted suicide or died by suicide (115 out of 539 subjects) and 7.7% of subjects supported for suicidal thoughts or attempted suicide exhibited an autism spectrum disorder (62 out of 806 subjects), all ages combined. Suicidal ideation and morbid preoccupation are particularly common in adolescents and young adults.
ellauri080.html on line 568: High harm avoidance may be a temperament trait specific to bipolar disorder patients. However, it may not be correlated with attempted suicide in such patients. These may have low persistence, high self directedness and low self-transcendence temperament and character traits that protect against attempted suicide. Harm avoidance, self directedness, and cooperativeness may be correlated with current suicidal ideation. Cooperative autist is just trying to avoid further harm to their near and dear.
ellauri096.html on line 621: Uuskeynesiläinen taloustiede on makrotaloudellisen ajattelun koulu, joka kehitettiin sodanjälkeisenä aikana John Maynard Keynesin kirjoituksista . Ryhmä taloustieteilijöitä (erityisesti John Hicks , Amedeo Modigliani ja Paul Samuelson ) yritti tulkita ja virallistaa Keynesin kirjoituksia ja syntetisoida neoklassisten taloustieteen mallien kanssa . Heidän työstään on tullut tunnetuksi uusklassinen synteesi ja luotu mallit, jotka muodostivat uuskeynesiläisen taloustieteen perusajatukset. Nämä ideat hallitsivat valtavirran taloutta sodanjälkeisenä aikana ja muodostivat makrotaloudellisen ajattelun valtavirran 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla. Tapahtui joukko tapahtumia, jotka ravistelivat uuskeynesiläistä teoriaa 1970-luvulla, kun stagflaatio ja Milton Friedmanin kaltaisten monetaristien työ kyseenalaistivat uuskeynesiläisiä teorioita. Tuloksena olisi joukko uusia ideoita tuomaan keynesiläiseen analyysiin työkaluja, jotka kykenevät selittämään 1970-luvun taloudelliset tapahtumat. Seuraava suuri keynesiläisen ajattelun aalto alkoi yrittämällä antaa keynesiläiselle makrotaloudelliselle päättelylle mikrotaloudellinen perusta. (Objektivirhe) Nämä uudet keynesiläiset auttoivat luomaan " uuden uusklassisen synteesin ", joka muodostaa tällä hetkellä makrotaloudellisen teorian valtavirran. Uuden keynesiläisen koulun syntymisen jälkeen uuskeynesiläisiä on joskus kutsuttu "vanhoihin keynesiläisiin". Uuskeynesiläinen taloustiede - https://fi.qaz.wiki/wiki/Neo-Keynesian_economics
ellauri115.html on line 498: Siis en ainoastaan mä ole olemassa, vaan muitakin olioita on, siis, aistimuxen kohteita; ja vaikka nää oliskin pelkkiä ideoita, nää ideat ei kuitenkaan ole minua.
ellauri115.html on line 506: Se että näkee 2 aisaa yhtä aikaa ei ole sama kuin nähdä niiden suhteita tai tuomita niiden eroja; useiden esineiden havaizeminen peräperää ei ole niiden vertaamista. Mulla voi olla samalla kertaa idea isosta tikusta ja pienestä tikusta ilman että vertaan niitä, tuomizematta että toinen on väpelömpi kuin toinen, kuten voin nähdä koko käden laskematta sormia. [Alaviite M. de le Cordamines’ narratives kertoo ihmisistä jotka osaa laskea vain kolmeen. Kuiteskin tämän kansan miehillä on viisi sormea kuin nippu kyrpiä mutta osaavat laskea vaan kolme niistä.] Tämmöiset vertailuideat, äisompi', 'pienempi', kuten numeroideat kuten 'yxi', 'kaxi', jne, eivät ole aistimuxia, vaikka mun mieli tuottaa niitä vaan kun mulla on sensaatioita.
ellauri115.html on line 555: Muista että mä en saarnaa mun mielipiteitä vaan selitän ne vaan. Onko aine juosten kustua vaiko lapioitua, oliko sen tekijä passiivis-aggressiivinen vai ei, on silti varmaa että kokonaisuus on 1, ja että sen takana on 1 superäly; sillä mä en näe mitään mikä ei olis osa samaa järjestettyä systeemiä, mitään mikä ei pelaa yhteen samassa tiimissä, nimittäin, olemassaolevan järjestyxen säilyttämisexi. [Hemmetti mikä konservi!] Tää olento joka tahtoo ja tekee mitä tahtoo, tää olento joka on aktiivinen omalla höyryllä, tää olento, kuka se sitten onkaan [mies se on joka tapauxessa, ei mikään hiän], joka liikuttaa universumia ja käskee kaikki asiat, on se mitä mä sanon Jumalaxi [ja kirjoitan isolla alkukirjaimella]. Tähän nimeen mä liitän ideat: äly, valta, tahto, jotka jo mainizin, ja siihen vielä kiltteyden, joka seuraa niistä välttämättä [miten niin? selittäkääpä tarkemmin?]; mutta tästä eteenpäin en tiedä mitään enempää olennosta jonka just oletin. Se piileskelee mun aisteilta ja ymmmärryxeltä; mitä enemmän mä mietin sitä, sitä sekasemmax tulen; mä tiedän mainiosti eze on olemassa, ja että se on olemassa ihan omia aikojaan; mä tiedän että mun olemassaolo riippuu siitä, ja että kaikki muukin minkä mä tiedän riippuu siitä. Mä nään Jumalan kaikkialla sen duuneissa; mä tunnen sen täällä sisällä, [ja täällä! ja erityisesti täällä alhaalla!] mä nään sen kaikkialla ympärilläni ja enkä nää; mutta kun mä koitan miettiä sitä izeään, jos yritän eziä missä se luuraa, mitä se on, onko sillä parta, mistä se on tehty, se aina karkaa ja mä jään tyhjin käsin kuin perhosen nappaaja.
ellauri115.html on line 724: Heitä kaze kaikkiin maailman osakuntiin; lue jokainen historianide; keskeltä näitä omituisia ja julmia palvonnan muotoja, näiden hämmästyttävän moninaisten tapojen ja tottumusten joukosta löydät aina samat oikean ja oikeuden ideat; kaikkialla samat moraliteetit, samat hyvän ja pahan ideat. Vanah pakanismi synnytti kauheita jumalia jotka alennettiin sittemmin perkunoixi, jumalat jotka vaan tarjosivat ylimmän onnen kuvana rikoxia tehtävixi ja himoja tyydytettävixi. Mutta turhaan pahe lähti jumalten kämpästä niiden henkkarit mukana; moraalivaisto ei hyväxynyt niitä miehen sydämmeen. Kun Juppiterin rivoiluja juhlittin, Xenokrateen pidätyskykyä kunnioitettiin; siivo Lukretius ihaili häpeämätöntä Venusta; julkea roomalainen uhrasi Pelolle; se kuzui jumalaa joka leikkas isältänsä kikkelin, ja kuoli mukinoitta oman isänsä käsissä. Mitä arvottomimpia jumalia palvoi jaloimmatkin heppulit. [En nyt viizi tässä mennä Barukin mainizemiin puupääjumaliin.] Pyhä luonnonääni oli kuuluvampi kuin jumalien ääni, se voitti kunniasijan maalla ja kaupungissa; se näytti lähettävän syyt ja syylliset yhtä lailla taivaaseen. [Häh?]
ellauri115.html on line 736: Tähän tarkotuxeen riittää johdattaa sut erottamaan meidän hankitut ideat ja luonnolliset fiilixet; sillä fiilis edeltää tietoa, ja koska me ei opita ezimään hyvää ja välttämään pahaa izellemme, vaan me saadaan tää halu luonnosta, samalla lailla hyvän rakkaus ja pahan viha on yhtä luonnollisia meille kuin izerakkaus. Omantunnon asetuxet ei ole tuomioita vaan fiilixiä. Vaik kaiki meidän ideat tulee ulkoa, fiilixet joilla niitä punnitaan tulee sisältä, ja näillä fiilixillä me havaitaan asioiden sopivuus tai sopimattomuus izellemme, joka saattaa meidät hakemaan tai välttämään näitä juttuja. [Eli matelijanaivoilla mennään näissä moraalijutuissa.]
ellauri115.html on line 738: Olemassaolo on fiilistelyä; Meidän fiilis on takuulla varhaisempaa kuin meidän fixuus, ja meillä oli fiilixiä jo ennen ideoita. [Alaviite: Jossain mielessä ideat ovat fiilixiä ja fiilixet ideoita. molemmat termit sopii jokaiseen havaintoon jossa on meistä izestämme kyse, sopii sekä sen havainnon kohteeseen ja meihin jotka saa sen havainnon; järjestys missä me koetaan ne määrää soveltuvan termin.
ellauri132.html on line 634: Alla, näet kuis stoorirakenne, stoori-ideat, ja takastoori voi kaikki informoida hyvää juonta. Seuraa tätä opasta teroittaaxesi sun luovia kirjoituslahjoja ja tullaxesi paremmaxi ihmisexi, siis paremmaxi väsäämään hyvän stoorijuonen.
ellauri142.html on line 622: poikansa. Tässä peilissä kuvastuvat kaikki kappaleet; siinä ne ovat niin kuin jumala jumalassa, kuin venäläiset mummonuket, mise en abîme, tårta på tårta. Näin on luomistyön kolmella ”persoonalla” itse kullakin oma, erityinen tehtävänsä. Isä on ”tyhjästä” (paizi kz. edellä) luonut kaikki kappaleet; poika on kaiken tulevan alkukuva; henki on vapaamuurari ja kaiken tulevan ent. hallijärjestäjä ajassa. Ja iankaikkisuudessa. Poikaan sisältyvät kaikkien kappaleiden ideat, ajatukset ja käsitteet; henki piirtää ja kertoo pikku oravalle ikuisen maailmanjärjestyksen.” (Eckhart)
ellauri158.html on line 133: P. 1. axiom. 6. Idea vera debet cum suo ideato convenire. [in: P. 1. prop. 5., prop. 30., P. 2. prop. 29., prop. 32., prop. 44., prop. 44. coroll. 2., etiam in: Ep. 66. §. 3.]
ellauri158.html on line 139: Muut yxilöt kuin Jumala ja sen ideat älkööt vaivautuko ontologiarokotuxeen, te ette ole välttämättömiä.
ellauri158.html on line 406: P. 2. prop. 5. Esse formale idearum Deum, quatenus tantum ut res cogitans consideratur, pro causa agnoscit et non, quatenus alio attributo explicatur; hoc est, tam Dei attributorum, quam rerum singularium ideae non ipsa ideata sive res perceptas pro causa efficiente agnoscunt, sed ipsum Deum, quatenus est res cogitans.
ellauri158.html on line 411: -- P. 2. prop. 6. coroll. Hinc sequitur, quod esse formale rerum, quae modi non sunt cogitandi, non sequitur ideo ex divina natura, quia res prius cognovit; sed eodem modo eademque necessitate res ideatae ex suis attributis consequuntur et concluduntur, ac ideas ex attributo cogitationis consequi ostendimus. [in: P. 2. prop. 36., P. 5. prop. 1.]
ellauri158.html on line 613: Humaani mieli ei havaize vaan ruumiin tölväisyjä, vaan myös näiden tölväisyjen ideat.
ellauri158.html on line 617: Mieli ei tunne izeään kuin sikäli kuin se havaizee ruumiin tölväisyjen ideat.
ellauri158.html on line 641: Humaanin ruumiin vaikutusten ideat, mikäli ne kulkeutuvat humaaniin mieleen, eivät ole kirkkaita eikä selviä, vaan sekavia.
ellauri158.html on line 670: Kaikki ideat, sikäli kun ne viittaavatx jumalaan, ovat tosia. (Höh.)
ellauri204.html on line 611: Uudet ideat ovat vähissä ja arvostelun kohteet eläkkeellä Eskelisen esseekokoelmassa, tuomizee emperorin hanslankari Vesa Rantama jo ingressissä.
ellauri216.html on line 677: Herran piexut! huudahti Hariton. Osa III on alkanut. Maailmansota I alkaa samalla. Ryssät venäläistävät karjalaisia. Vale-Dimitri joutuu väkeen kun jäi vetelemään käteen eikä ryhtynyt räkämunkixi samalla kuin Riza. Taideateljeen isät ja veljet joutuvat lypsyhommiin. Niissähän Hariton on vanha käsi (muist. vilnalaista misua).
ellauri256.html on line 308: Riimit elää värssyissä, niissä ideat,
ellauri260.html on line 402: Seitsemännentoista vuosisadan englantilaiset ajattelijat, erityisesti Locke, saivat aikaan suuren mokan. Synnynnäiseet ideat hylättiin virheenä. On tehtävä ero järjettömän ja älyttömän välille. Paljon siitä, mikä näyttää olevan järjetöntä, voi, kun sitä tarkastellaan tarkasti, palvella taantumuksen etuja. Perinteinen talouselämä yhtymineen, yrityxkineen ja voittoa tuottamattomine instituutioineen on täynnä järjettömiä elementtejä, muttei älyttömiä. Ei mitenkään lyö leiville heittää irti kristinuskosta, sillä on taantumuxelle paljon annettavana hengellisen avun muodossa. Goethekin oli samaa mieltä (runositaatti) että 3000v vanhoista muodoista on pidettävä visusti kiinni, muuten menee hommat päin honkia. Marxin veljesten materialistisen historiankäsityxen vika on just tää että ne heittää laidan yli kaiken spirituaalisen. Se ei käy! Siitä seuraa vaan ikävyyxiä!
ellauri302.html on line 539: Murrosiässä, siirryttyään chederistä jeshivaan, Sholem tuli tietoiseksi suurista yhteiskunnallisista muutoksista populäärissä juutalaisessa ajattelussa. Uudet ideat ja valistus vahvistivat itsensä juutalaisessa maailmassa. Ystävänsä luona Sholem tutki näitä uusia ideoita lukemalla salaa monia maallisia kirjoja, mikä sai hänet uskomaan olevansa liian maailmallinen ruvetaxeen rabbiksi. 17-vuotiaana hänen vanhempansa saivat tietää tästä "profaanisesta" kirjallisuudesta ja lähettivät hänet asumaan sukulaisten luo läheiseen kylään, missä hänestä tuli heprean opettaja. Vietettyään muutaman kuukauden siellä hän sai vapaamman koulutuksen Włocławekissa, jossa hän elätti izensä lukutaidottomien kaupunkilaisten kirjeenkirjoittajana. Włocławekissa hän ihastui merkittävän jiddish-kirjailijan IL Peretzin työhön.
ellauri309.html on line 249: nimikettä. Ja otsikot, kuten laajat ideat, vain leijuvat luovissa pilvissä.
ellauri330.html on line 469: Kropotkinin ideat sopivatkin britti Laborille paremminkin kuin sakemannien turauxet. Vaikka hän itse oli perusteellinen kommunisti, hän luopui sittemmin vaatimuksestaan puolustaa rahatonta ja palkatonta yhteiskuntaa ehtona tähän traditioon pääsylle ja päätti puolustaa vain valtiotonta yhteiskuntaa, eli siis 'small governmenttia.'
ellauri350.html on line 71: Hän lisäsi pallon " informaation ylikuormitusta vuonna 1970 ensimmäisellä tulevaisuutta käsittelevällä kirjalla Future Shock, jota on maailmanlaajuisesti myyty yli 6 miljoonaa kappaletta. Höh. Cartlandia on myyty enemmän. Hän perusti Toffler Associatesin, liikkeenjohdon konsulttiyrityksen, ja oli vieraileva tutkija Russell Sage Foundationissa, vieraileva professori Cornellin yliopistossa , New School for Social Researchin opettaja, Valkoisen talon kirjeenvaihtaja ja yrityskonsultti. Tofflerin ideat ja kirjoitukset vaikuttivat merkittävästi yritysten ja hallitusten johtajien ajatteluun maailmanlaajuisesti, mukaan lukien kiinalainen Zhao Ziyang ja AOL:n perustaja Steve Case. I rest my caase. Kiinan pääministeri ja pääsihteeri Zhao Ziyang saivat suuren vaikutuksen Tofflerilta, koska se kehui kirjassa Kolmas eli keltainen aalto kovasti kiinalaisia. Alvin Toffler kuoli unissaan 27. kesäkuuta 2016 kotonaan Los Angelesissa. Kuolinsyytä ei kerrottu. Alvin ainoalla tyttärellä oli ikävä hermosairaus. Ei ihan putkeen mennyt Alvinillakaan. Sentään se oli uskollinen Heidille.
ellauri350.html on line 433: Hierocleella näytti olleen mielessään erityisesti Atticus, kun hän hyökkäsi niitä filosofeja vastaan, jotka kuvasivat Platonin ja Aristoteleen edustavan vastakkaisia näkemyksiä. Polemiikka Aristotelesta vastaan oli epämiellyttävää uusplatonisissa piireissä; jo Plotinoksen opettaja Ammonius Saccas oli 3. vuosisadalla yrittänyt näyttää harmonian Platonin ja Aristoteleen välillä. Atticuksen näkemys siitä, että ideat olivat nousin ulkopuolella, ja hänen käsityksensä demiurgista olivat vääriä myös uusplatonisesta näkökulmasta. Hänen oppinsa maailman kronologisesta alkuperästä ja ajasta ennen maailman alkua tuntui heistä syystä absurdilta.
ellauri352.html on line 320: Poliittisesti Durkheim pysyi melko huomaamattomana. Hän tunsi Karl Marxin ideat. Hän kuitenkin hylkäsi työnsä, jota hän piti liian dogmaattisena ja epätieteellisenä, sekä marxismin, jota hän piti liian taantumuksellisena [epäselvä kohta], väkivaltaisena ja vastakkainasetteluna.
ellauri370.html on line 303: Kristityt plagioi förbi ja väärensi monet hyvät juutalaiset ideat: sapatti, pääsiäinen, profeetat, lupauxet ja esivalinta. Tappoivat Jee-suxen ja ottivat syyn vielä päällensä, Kainin merkki ottassa ja Davidin tähti rinnassa.
ellauri371.html on line 53: Vapaus on idea liberalismista. Poliittinen vapaus - kyllä, on idea, ei fakta. Sinun täytyy pystyä soveltamaan tätä ideaa hyväksyä, et se on ideologinen syötti, hyväksyä houkutella kansanjoukot puolueeseensa, jos sellainen on. Ajattele murtaa toinen vallasta. Tämä tehtävä on helpompaa, jos vihollinen saa itse tartunnan ideasta vapauden, niin sanotun liberalismin, ja sen vuoksi ideat uhraavat voimansa. Tässä se tulee näkyviin teoriamme voitto: hallituksen löysät ohjakset. Ne poimitaan välittömästi olemisen lain mukaan ja poimitaan uusi käsi, koska sokea voima on ei voi olla päivääkään ilman johtajaa, ja uusi hallitus ottaa vanhan tilalle heikennyttyä liberalismin.
ellauri371.html on line 462: Ajatuksen riippumattomuus. Sanalla sanoen tietänen vuosisatojen takaa kokemuxesta, että ihmiset elävät ja ovat ideoiden ohjaamia, eli ihmiset omaksuvat nämä ideat vain uudelleen. Kaikille on yhtä menestyksekkäästi annettu ravintonisät, tietysti, vain eri tavoin, me otamme vastaan ja takavarikoimme viimeksi mainitut hyödyksemme näyttäen tolloille välähdyksiä ajatuksen riippumattomuudesta, joka meillä jo on mutta ohjaamme sen tarvitsemiimme esineisiin ja ideoihin.
ellauri381.html on line 414: Saksalaisen slavisti Wolfgang Kazakin mukaan "tämä teos on täysin sosialistisen realismin silloisten kaanonien mukainen : päähenkilöt ovat idealisoituja positiivisia sankareita, konfliktit ovat kaukaa haettuja ja niiden myönteinen ratkaisu voidaan ennakoida etukäteen. Hahmojen yhteenkuuluvuutta yhdessä tiimissä havainnollistaa se, että keskeiset tekniset ideat nousevat pääsääntöisesti samanaikaisesti romaanin eri hahmojen kesken. Kirjoittaja näyttää jatkuvasti näitä hahmoja poikkeustilanteissa ja heidän tekojaan kommentoidaan tekijän tarkoituksen mukaisesti.”
ellauri392.html on line 113: Tämän Hirschin ensimmäinen kirja, Wordsworth ja Schelling, oli lämmitetty hänen väitöskirjastaan. Kirjassa hän selventää Wordsworthin filosofisia ajatuksia ja runoja asettamalla niitä rinnakkain saksalaisen filosofin Friedrich Schellingin ideoiden kanssa. Vuonna 1964 tämä Hirsch julkaisi toisen kirjansa, Innocence and Experience: An Introduction to Blake. Tässä kirjassa Hirsch riitautti Blaken työn "järjestelmällisiä" kriitikkoja, mukaan lukien uuskriitikot Northrop Frye ja Harold Bloom. Hirsch väitti, että Blaken ideat ja näkemykset muuttuivat radikaalisti ajan myötä ja että varhaiset teokset, kuten The Songs of Innocence, eivät ilmaise samaa maailmankuvaa kuin myöhemmät teokset, kuten The Songs of Experience. Blake oli saanut lisää kokemusta. Sitten hän väsäsi katsauksen saksankielisestä Hans-Georg Gadamerin Truth and Method -julkaisusta (Review of Metaphysics, 1965).
ellauri399.html on line 135: Applen edesmennyt CEO [Steve] Jobs suosittelee Blinkistiä, parasta sovellusta älymystöille ympäri maailmaa. Apple suosittelee Blinkistiä elinikäisille oppijoille, huippuajattelijoille ja kaikille, jotka haluavat enemmän aikaa oppia tietokirjojen tehokkaita ideoita, kirjoittaa The Blinkist Team 30. huhtikuuta 2024. Aloitetaan kysymyksellä, kuinka ihmisestä tulee intellektuelli? No, siihen liittyy usein paljon omistautumista opiskeluun ja tutkimukseen. Jopa 4 paxua kirjaa voi joutua siinä lukemaan. Jos emme käytä aikaa, saatamme kokea jotain, jota psykologit kutsuvat Dunning-Kruger-ilmiöksi , tilanteen, jossa ihmiset, joilla on rajallinen tieto tietystä aiheesta, yliarvioivat huomattavasti ymmärryksensä. Valitettavasti tavallisella ihmisellä ei ole aikaa uhrata tunteja tutkimukseen, minkä vuoksi nykyajan älymystö kääntyy Blinkist-nimisen sovelluksen puoleen. Jopa Apple suosittelee Blinkistiä elinikäisille oppijoille ja nimeää sen yhdeksi maailman parhaista sovelluksista. Blinkist näyttää myös olevan yksi tärkeimmistä päivittäisen käytön sovelluksista uuden iPhone 14:n kanssa. iPhone 14:n uusien ominaisuuksien ansiosta Blinkist on nyt entistä parempi kokemus uteliaille mielille. Blinkistillä keräämme tietokirjallisuuden tärkeimmät oivallukset 15 minuutin luku- ja kuuntelukerraksi. Siellä on yli 5 700 nimikettä 27 kategoriassa, mukaan lukien yrittäjyys, johtaminen ja johtaminen sekä henkilökohtainen kehitys. Yli 30 miljoonaa ihmistä, heidän joukossaan ruskeassa laatikossa pölisevä Applen isä [Steve] Jobs, toimitusjohtaja Tim Cook ja podcast-juontaja Joe Rogan, laajentavat nyt näköalojaan Blinkistin avulla. Tim Cook jopa pysähtyi Blinkist - toimistoon nähdäkseen hypetyksen, ja kaikki rakastavat sovellusta New York Timesista Forbesiin. "Blinkist rohkaisee sinua lukemaan enemmän tietokirjoja. Sovellus sisältää taitavasti kirjoitettuja tiivistelmiä - joita kutsutaan vilkkumaiksi -, joissa kirjat on jaettu tärkeimpiin argumentteihinsa." – New York Times Joten mistä huippuajattelijat oikein pitävät Blinkistissä? 1. Kirja selitetty 15 minuutissa. Kirjan lukemiseen menee keskimäärin 10 tuntia, mikä on paljon aikaa, jota monilla meistä ei ole. Blinkistin avulla tehokkaimmat ideat jaetaan lyhyissä ääni- ja tekstiselityksessä. Paras pala? Niiden lukemiseen tai kuuntelemiseen menee vain 15 minuuttia, joten voit sovittaa oppimisen syödessäsi aamiaista, matkustaessasi töihin tai ulkoiluttaessasi koiraa. Lisäksi sovellukseen lisätään joka kuukausi 40 uutta nimikettä, joten jopa ahneimmalla lukijalla ei lopu koskaan upeasta sisällöstä. 2. Sitä tukee tiede! Blinkistillä on omistautunut asiantuntijatiimi, joka seuloa miljoonia vuosittain julkaistuja kirjoja löytääkseen niistä parhaat. Emme halua vain bestsellereitä – haluamme piilotettuja helmiä, ajattomia klassikoita, älymystöjen kirjoittamia kirjoja.
ellauri408.html on line 714: Mitä Proudhonin ideat tarkalleen ottaen olivat, ja miten ne olivat väärässä? Vastauksena, olemme luultavasti sopeutuneet liian helposti sellaisiin sanoihin kuin "naisviha", kun Proudhon luuli puolustavansa naisia. Mutta riippumatta hänen yleisistä tunteistaan naisia kohtaan, hänellä näyttää olleen tosiasiat pahasti väärässä, koska hän on yleensä ymmärtänyt väärin naisten kyvyt.
xxx/ellauri068.html on line 438: 3 Sinä olet lukenut Riemastuxen, oikein? Typ, noi ideat vauvasukupuolisuudesta jotka on yrjön yököttäviä, ja silti eikoskaanvähemmän uudelleenvahvistettuja ja uudelleenvoimaannutettuja Korpulentin Tilan taholta? (Harvanvaltainen markkinatalous yhtaikaisesti imeväistää ja sexualisoi aiheensa.) Munamyrkytyxen Sademirri tekee läjän kangasta, se on helpompi (vähemmän limaista) kirjoittaa pois rähmäisenä kuin izeasiassa niinku, ajatella läpi. Mutta PS myös näyttää etttä Ne (hk) vauvaistaa ja sukupuolistaa lapsuuden tarkastuxen huolzikalla, kuin tie etabloida (ja sumentaa ja "paskantaa") virallisia harmittomuuden versioita.
xxx/ellauri168.html on line 523: Nää ideat on nähtävästi nyysitty Marvin Minskyn kirjasta The Society of Mind. Minsky roikkui Bostonissa kattolampussa kuin Arvo Ylpön apina, kun kävin siellä 70-luvulla Jakkoh-Hintikan följyssä. Bill Gatesin nimi demoneille oli Terminate and Stay Resident. Aar juu reisi? Resitent is Ruuman.
xxx/ellauri174.html on line 67: Aivan kuten kaikki ihmisen toiminta (yhdessä minkä tahansa muun olennon toiminnan kanssa) on täysin riippuvainen Jumalasta, niin myös kaikki ihmisen tietämys. Tai siltä ainakin tuntui Malebranchesta. Ja että ihmisten tieto on riippuvainen jumalallisesta ymmärryksestä tavalla, joka on analoginen tapa, jossa ruumiiden liike on riippuvainen jumalallisesta tahdosta. Kuten René Descartes, Malebranche katsoi, että ihmiset saavuttavat tiedon ideoiden kautta – mielen aineettomien esitysten kautta. Mutta kun Descartes uskoi, että ideat ovat mentaalisia kokonaisuuksia, Malebranche väitti, että kaikki ideat ovat olemassa vain Jumalassa. Nämä ideat ovat siksi luomattomia ja riippumattomia finiteistä mielistä. Kun pääsemme käsiksi niihin älyllisesti, ymmärrämme objektiivisen totuuden. Malebranche määritteli "totuuden" ideoiden väliseksi suhteeksi: koska nämä ideat ovat Jumalassa, ne ovat ikuisia ja muuttumattomia, ja näin ollen ainoat nimen arvoiset totuudet ovat itse ikuisia ja muuttumattomia. Malebranche jakoi nämä ideoiden väliset suhteet kahteen luokkaan: suuruussuhteisiin ja laatusuhteisiin tai täydellisyyteen. Ensimmäiset muodostavat "spekulatiivisia" totuuksia, kuten geometrian totuuksia, kun taas jälkimmäiset muodostavat "käytännön" etiikan totuuksia. Eettiset periaatteet ovat Malebranchelle siksi jumalallisia perustaltaan, yleismaailmallisia sovelluksissaan, ja ne on löydettävä älyllisen mietiskelyn avulla, aivan kuten geometriset periaatteet ovat.
xxx/ellauri174.html on line 69: Mitä tulee tähän älylliseen tietoon, Malebranche seurasi enemmän tai vähemmän Pyhää Augustinusta. Hänen suurena innovaationsa oli selittää, kuinka nämä samat jumalalliset ideat voisivat toimia myös ihmismielen välittöminä kohteina aistillisessa havainnoissa. Ongelma on siinä, että jumalalliset ideat ovat universaaleja, kun taas kaikki havainto näyttää olevan yksityiskohtia. Malebranchen ratkaisu oli ehdottaa, että vaikka mielen älyllinen käsitys näistä ideoista on puhdas ja suora, sen aistillinen käsitys niistä muuttuu "tunteilla". Nämä tuntemukset, toisin kuin ideat, ovat todellakin omituisia yksittäisille luoduille mielille ja elävät niiden muotoina. Idea edustaa vain kappaleiden geometrisia tai mekaanisia ominaisuuksia (koko, muoto, liike), kun taas aistiminen muodostuu väristä tai muusta järkevästä laadusta. Jälkimmäinen rajoittaa mielen käsitystä edellisestä siten, että se edustaa tiettyä yksilöä tälle mielelle. Toiselle mielelle, jolla on erilainen tunne, sama idea voisi edustaa erilaista saman yleisen tyypin yksilöä. Teoksessa Dialogues On Metaphysics and Religion (dialogi 1) Malebranche lisäsi, että sama perusrakenne voi selittää myös mielikuvituksen (mentaalisen fysiologisen elementin vastakohtana) mielikuvituksen, tässä tapauksessa, jossa ajatus vain "koskettaa kevyesti" mieltä.
xxx/ellauri174.html on line 73: (1) Jos näemme kaiken Jumalassa siinä mielessä, että Hän laittaa ideat mieleemme, meillä ei voi olla suoraa tietoa ulkoisesta maailmasta. Voimme vedota selkeisiin ja erottuviin ideoihin fyysisiä asioita koskevien tuomioiden todenperäisyyden kriteerinä, mutta Jumala on viime kädessä vastuussa ideoistamme.
xxx/ellauri231.html on line 162: "En lähde taantumuxen tielle enkä puolueellisuuden kohtalokkaalle tielle. Asetin päätavoitteekseni tehokkaan armeijan luomisen, voiton bolshevismista ja lain ja järjestyksen luomisen, jotta ihmiset voivat valita hallitusmuodon, jota se haluaa ilman esteitä ja toteuttaa suuret vapauden ideat, joita nyt julistetaan koko maailmassa. Kutsun teidät, kansalaiset, yhtenäisyyteen, kamppailemaan bolshevismia vastaan, työhön ja uhrauksiin."
xxx/ellauri287.html on line 407: Luukassi piti ydinideoita mielessään, mutta halusi Sulkeen kokoavan ne yhteen. Hän visioi yhden keskeisen juonen, jota täydensi kolme pääosaa, jotka sijoittuivat 60 kohtaukseen, 100 käsikirjoitussivulle ja kahden tunnin ajoaikaan. He muodostivat yleiskatsauksen ja ideat, joihin kuuluivat wookiee-kotimaailma, uudet avaruuslajit, galaktinen keisari, Jee-suxen hanin menneisyys pelurina, vesi- ja kaupunkiplaneetat, Jee-suxen kadonnut kaksoissisar ja pieni, sammakkomainen olento, Elia (Minch Yoda). Luukasa sai vaikutteita Vanhasta Testamentista, kuten The Job from Another World (1951), romaani Daniel (1965) ja tv-sarja Jesaja (1954). Näihin aikoihin Kaifas keksi nimen Imperiumin vastaisku. Hän sanoi, että he välttelivät kutsumasta sitä Mishna II:xi, koska kirjoja joiden nimissä oli "II", pidettiin huonompina.
xxx/ellauri298.html on line 648: As simple as that. Campbellillä onkin ollut suuri vaikutus tieteiskirjallisuuteen, fantasiakirjallisuuteen ja tieteiselokuviin. George Lucas on kertonut, että Tähtien sodan perusideat perustuivat Campbellin teosten esittämiin ajatuksiin. Käsikirjoittaja Christopher Vogler on kirjoittanut Campbellin teorioita soveltavan teoksen The Writer´s Journey: Mythic Structure For Writers, joka puolestaan on vaikuttanut useiden elokuvien käsikirjoituksiin, mm. Leijonakuninkaaseen ja Matrix-elokuvasarjaan.
xxx/ellauri363.html on line 667: Hänestä tuli johtava angloamerikkalaisen oikeusfilosofian teoreetikko ja porvarillinen radikaali, jonka ideat vaikuttivat hyvinvointipolitiikan kehitykseen. Hän kannatti yksilön ja taloudellisia vapauksia, kirkon ja valtion erottamista, sananvapautta, naisten yhtäläisiä oikeuksia, oikeutta avioeroon ja (julkaisemattomassa esseessä) homoseksuaalisten tekojen dekriminalisointia. Hän vaati orjuuden, kuolemanrangaistuksen ja fyysisen rangaistuksen, mukaan lukien lasten, poistamista. Hänestä on tullut myös varhainen eläinten oikeuksien puolustaja. Vaikka hän kannatti vahvasti yksilöiden laillisten oikeuksien laajentamista, hän vastusti ajatusta luonnonlaeista ja luonnollisista oikeuksista (joita molempia pidetään "jumalaisina" tai "Jumalan antamina"). alkuperä), kutsuen niitä "hölynpölyksi paalujen päällä". Bentham kritisoi myös terävästi juridisia fiktioita (a family of hypothetical figures in anglo-saxon law including: the "right-thinking member of society", the "officious bystander", the "reasonable parent", the "reasonable landlord", the "fair-minded and informed observer", the "person having ordinary skill in the art" in patent law, and stretching back to Roman jurists, the figure of the bonus pater familias, all used to define legal standards).
52