ellauri260.html on line 131: Husserlin myöhempi kääntymys idealismiin, joka syntyi 1920 -luvulla, aiheutti tauon monien opetuslastensa kanssa, jotka uskoivat, että hän oli luopunut alkuperäisestä sitoumuksestaan yhdistää filosofinen pohdinta ja objektiivinen todellisuus. Sen oppilaat alkoivat lipsua ja hipsiä personalismiin.
ellauri449.html on line 79: Pirsig tekee koko ajan kategoriavirheitä. Se luulee että Aristoteleen poion tarkoittaa Rectal Quality, eli "excellence", "worth", "goodness". Se luulee että luonnonlait on olioita. Alkeellinen ajatusvirhe. Lait ovat propositioita. Ne ovat totuusarvojen duaaleja, kuten olioiden numerot. Tästä ajatusvirheestä Pisig vääjäämättä päätyy idealismiin taas, kuten kaikki oikeistonarsistit. Eli niitä ei ole ellei joku ajattele niitä. Koko maailma on vain ihmisten päässä. Ei kyllä ole. Vitun intiaani. Jopa taas apina paukuttelee henxeleitä. Sen puhekuplaan pitäisi koko maailman mahtua. Ei kandeis lähteä filosofoimaan ilman logiikan kurssia. Tääkin lause on puppua: logic presupposes a separation of subject from object. Ei pidä paikkaansa, toi on jotain ikivanhaa syllogistiikkaa.
xxx/ellauri056.html on line 476: Kant katsoi, että filosofiassa oli puhjennut ajattelun ”kopernikaaninen vallankumous”. Kantin perustana tälle vallankumoukselle olivat toisaalta hänen transsendentaaliseen idealismiin perustunut tietoteoriansa ja toisaalta hänen itsenäiseen järkeen perustunut moraalifilosofiansa. Nämä asettivat järjen ohjaaman ihmissubjektin tiedollisen ja moraalisen maailman keskipisteeseen.
xxx/ellauri056.html on line 534: Monet Kantin merkittävimmistä oppilaista, kuten Reinhold, Fichte ja Jakob Sigismund Beck, etenivät kantilaisuudesta yhä jyrkempään idealismiin. Tämä sai aikaan saksalaisen idealismin nousun. Kant vastusti tätä kehitystä ja arvosteli Fichteä avoimessa kirjeessään vuonna 1799. Nappuloilta lähti mopo käsistä.
xxx/ellauri056.html on line 593: Filosofisesti Schelling yleensä lasketaan postkantilaiseen saksalaiseen idealismiin muun muassa Fichten, Reinholdin ja Hegelin kanssa. Schelling tunsi henkilökohtaisesti ja vaihtoi ajatuksia monien aikalaistensa filosofien kanssa. Kaverit tais jäädä tappiolle vaihdossa. Näistä mainittakoon Fichte, Hegel, Goethe ja Hördelin. Vittu Jöötti ja Hördelin mitään filosofeja olivat, kuhan tökeröitä runoltajia.
xxx/ellauri417.html on line 507: Kävi ilmi, että hän piti idealismiin ja metafysiikkaan taipumusta alkavan mielenterveyshäiriön merkkinä ja halusi selvittää, kuinka pitkälle tämä oli minussa edennyt.
xxx/ellauri452.html on line 62: Tämä narsistinen hölmöily elpyi ja muuttui varhaismodernilla kaudella Immanuel Kantin väitteiden myötä, joiden mukaan tietomme todellisuudesta perustuu täysin henkisiin rakenteisiin. Transsendentaalinen idealismi  oli yhtä älyvapaata kuin absoluuttinen. Epistemologiseen idealismiin liittyy minkään mielestä riippumattoman asian olemassaolon tietämisen mahdollisuuden hylkääminen.
7