ellauri012.html on line 381: Rakas Abelard, - sä ehkä luulet et mä syytän sua vetelyydestä. Sä et ole vastannut mun viime kirjeeseen, ja taivaan kiitos, siinä kunnossa missä mä nyt oon, on helpotus että sä osoitat niin vähän kiinnostusta tunteisiin jotka kavalsin. Lopultakin Abelard sä olet menettänyt Heloisen iäksi. Kaikista niistä valoista huolimatta etten ajattelis muuta kuin vaan sinua, enkä saisi viihdytystä muusta, olen nyt karkottanut sut mun mielestä, mä oon unohtanut sut. Sä ihana ajatus rakastetusta jota kerran jumaloin, sä et ole enää mun onnen avain! Rakas Abelardin kuva! sä et enää vainoo mua, mä en enää edes muista sua. Ooh kuuluisuus ja ansio, mies joka vihollisista huolimatta on aikansa ihmemies! Oi lumoavat nautinnot mihin Heloise alistui - te olitte mun kiduttajia! Mä tunnustan mun häilyvyyden, Abelard, ihan punastumatta; opettakoon mun uskottomuuteni maailmalle ettei naisten lupauksiin ole luottamista - meidän mieli ja kielikin on niin muuttuvainen. Tää kiusaa sua, Abelard; tää tieto ulkoa voi sut yllättää; sä et koskaan kuvitellut että Heloise voisi olla petollinen. Sillä oli niin vahvat ennakkoluulot sun puolesta, ettet voi kuvitella miten aika voisi muuttaa niitä. Mutta pidä kiinni tuolista, mä aion nyt paljastaa sulle mun kaksinaamaisuuden, vaikka luulenkin että sä et moiti mua, vaan itket ilosta.
ellauri047.html on line 93: Weimarin herttua Karl August (1757–1828) vaikuttui Goethen kirjallisista kyvyistä ja tarjosi tälle vuonna 1775 työtä herttuakunnassaan. Weimarista tuli Goethen kotikaupunki tämän loppuiäksi. Hänestä tuli monialainen poliitikko, joka vastasi muun muassa ulko-, opetus-, kulkulaitos- ja rahaministerin tehtävistä. Lisäksi hän toimi sotaministerinä yhteistyössä herttuan kanssa. Kaiken tämän ohella hän jatkoi työtään kirjailijana. Aikaa riitti myös tieteellisille harrastuksille, muun muassa kasvitieteelle ja geologialle. Weimariin perustettiin myös teatteri, jossa Goethe toimi käsikirjoittajana, ohjaajana, lavastajana ja näyttelijänä. Hänen ansiostaan vähäpätöisestä Weimarista kehittyi eurooppalainen kulttuurikeskus, joka veti puoleensa aikansa lahjakkaimpia taiteilijoita. Kaikkein kuuluisin näistä Goethen jälkeen Weimariin muuttaneista taiteilijoista oli kirjailija Friedrich Schiller.
ellauri066.html on line 541: Mutta nyt hän ymmärtää, missâ on. On siis sittenkin mahdollista kuolla unohdettuna ilman että on auttanut ainuttakaan ihmistä: vailla rakkautta, halveksittuna, vailla kenenkään luottamusta, saamatta milloinkaan hyvitystä - jäädä osattomien joukkoon, kadottaa kunniaparkansa, kadota iäksi ilman lunastuxen mahdollisuuttakaan.
ellauri107.html on line 598: olis meno toisen ihmisen kanssa koko loppuiäksi (odota hetkinen kun nauran) olisi arkipäiväinen asia. Se ei ole.» Olit kopan pohjimmainen, äitisi paras
ellauri110.html on line 574: ja ilma ja ihmismieli. elin-iäksi hälle se riittää: ja kuvaa sa kaunista kannoit.
ellauri155.html on line 480: Tosin puut ovat mäntyjä, ikivanhoja. Arvellaan iäksi 250-300 vuotta. Paikka on muinaisen merenrannan töyräs.
ellauri184.html on line 487: Nuori Roope Ankka kiersi uransa alkuaikoina ympäri maailmaa erilaisten liiketoimien perässä. Hänen varhaiset bisneksensä ovat sittemmin herättäneet runsaasti kritiikkiä, sillä on pystytty näyttämään toteen, että Ankka ei liiketoimissaan juuri ottanut huomioon eri alueiden alkuperäisasukkaiden oikeuksia tai ympäristökysymyksiä. Myös Ankan suhteet Saksan aseteollisuuteen 1930-luvulla ovat jättäneet paljon avoimia kysymyksiä, joiden vastaus jäänee iäksi Sveitsin pankkien vaikeneviin holveihin.
ellauri189.html on line 331: Jatkossa toivoisin, että palveluksen suorittaminen palkittaisiin vaikkapa henkilöverotuksessa eliniäksi tai reserviajan mittaisesti. Ei tarvitse koskea minun kaltaisiani setämiehiä taannehtivasti, mutta jotain rotia asenteisiin pitäisi saada. Etsellasta velvollisuuden tuntoa ja vastuullisuutta hakisin tässä.
ellauri325.html on line 540: Jatkosotaa Helanen nimitti "Jihadixi". "Nyt luodaan eheän, yksimielisen, mutta monitahoisen kansamme voimalla Suomi, jonka yltä idän uhka on iäksi poissa", hän kirjoitti päätoimittamassaan Suomen Heimo -lehdessä 1941. Helanen oli Suur-Suomi -aatteen innokas kannattaja. Hän toimi talvisodan aikana propagandatehtävissä ja jatkosodan aikana valtionlainojen propagandatoimikunnan puheenjohtajana, Itä-Karjalan sotilashallinnon virkailijana ja asutuksen suunnittelijana sekä sisäasiainministeriön edustajana Tallinnassa.
ellauri325.html on line 551: Maaliskuun 1944 veljesillassa AKS:n päällikkö Vilho Helanen piti pitkän ja synkän puheen. Hän toisti vuodesta toiseen toistamansa teesin: meidän sukupolvemme toteuttaa Suuren Suomen, tai se jää iäksi toteuttamatta. Saavutus, jota oli juhlittu seuran 20-vuotisjuhlassa Äänislinnassa, oli vaarassa pudota lusikasta. Monet, jotka silloin juhlivat kanssamme, olivat menettäneet uskonsa.
ellauri367.html on line 193: Rakovski toimi köigi maide proletaarlased liikkeissä joutuen karkotetuksi maasta toisensa jälkeen. Mentyään ensi kerran Venäjälle vuonna 1900 hänet karkotettiin nopeasti, minkä jälkeen hän tuki Venäjän sosialisteja rahoittamalla perinnöstään Iskra- ja Pravda-lehtiä. Vuosina 1904–1907 Rakovski vaikutti jälleen Romaniassa, jossa hän perusti sosialistisen puolueen. Vuoden 1907 talonpoikaiskapinan jälkeen hänet julistettiin iäksi karkotetuksi Romaniasta ja häneltä poistettiin siellä kaikki kansalaisoikeudet. Päätös johti hänen kannattajiensa väkivaltaisiin mellakoihin, joten se kumottiin vuonna 1912. Rakovski vastusti Balkanin maiden osallistumista ensimmäiseen maailmansotaan, ja kuului vuonna 1915 perustetun sodanvastaisen Balkanin vallankumouksellisen sosiaalidemokraattisen työväenliiton keskusjohtoon. Hän osallistui samana vuonna Zimmerwaldin konferenssiin tämän järjestön edustajana. Romanian liityttyä sotaan Rakovski pidätettiin vuonna 1916. Hän oli vankina Iașissa toukokuuhun 1917, jolloin venäläiset sotilaat vapauttivat hänet. Hän meni sen jälkeen Venäjälle, jossa sortui yhteistyöhön bolševikkien kanssa. Vladimir Burtsev vaati Venäjän väliaikaista hallitusta pidättämään hänet vaarallisena henkilönä, joten hän pakeni syksyllä 1917 Ruotsiin ja oli siellä lokakuun vallankumouksen puhjetessa.
xxx/ellauri076.html on line 511: Ja hän hajaantui korpikuusien huminaksi, pusertui kultaisena pihkana hongan punaisesta kyljestä, katosi rahkasammaleen viheriäksi kospteudeksi.”
12