silmin niin kiehtovin ja ikävöivin taipui hän lempeästi puoleen Aadamin puolsyleilyn, ja miehen rintaan nojas hän rinnon täyteläisin ... ihastuin noin viehkeään ja hellään suloon Aadam loi katseen hymyillen, kuin Juppiter luo Junon puoleen hedelmöittäin pilven, mi kylvää kevätkukkaset. Mies peitti nuo huulet rakkaat suudelmin ... Näin puhellen he käyvät käsikkäin luo lehtimajan ihanan. Tään sopen varjoon häävuoteens Eeva puki kukkasin... Luo majan tultuaan he seisahtuivat; he alla avotaivaan kääntyivät ja sanoo: "ahersimme toimin säädetyin iloiten autuaina yhteistyöstä ja rakkaudestamme, joka parhain on lahjoistas. Lupaukses mukaan syntyy meistä maan päälle suku, joka kerallamme hyvyyttäs kiittää, valveilla kun käymme tai unen lahjaas etsimme kuin nyt." Ja estämättä ahtaan puvun, joka vaivaa meitä, pian nukkuvat he vierekkäin. Ei Aadam pois puolisostaan kääntynyt, ei Eeva pelännyt lemmen salatuimman eessä: niin uskon, vaikka tekohurskaus viattomuutta, puhtautta saarnaa ja parjaa likaiseksi, minkä Luoja loi puhtaaksi ja vapaaks ihmisille. Kun Luoja meidän lisääntyä käski, vain Saatana sen kieltää! ... aviorakkaus, tään suvun lähde ja laki salainen - ja Eedenissä myös ainut, jok yhteistä et ollut! Veit ihmisestä riettaan halun olla kuin eläimet; sä, jonka perustus on velvollisus, kuuliaisuus, järki, sait aikaan veren siteet puhtaat, rakkaat välillä siskosten ja isän, lasten ... on porton hymy lemmetön ja kylmä ja hetken nautinnot ...
ellauri004.html on line 1178: Paratiisin puista ei kajota saa yhteen. Se on ainut merkki alamaisuutemme. Kiittäkäämme hänen hyvyyttään kun puuhailemme toimin mieluisin...
ellauri012.html on line 249: Et voi olla muistamatta (eihän rakastavaiset unohda) miten mieluusti mä kuuntelin päivät pitkät sun saarnoja. Miten mä sulkeuduin sun lähdettyå kirjoittamaan sulle; kuinka olin kärsimätön kunnes kirje tuli perille; miten vaikeaa oli löytää viestinviejiä. Tää detalji voi yllättää sua, ja saatat kärsiä kun kuulet jatkon. Mutta mä en aio enää hävetä että mun rakkaudella ei ollut rajoja, mä oon tehnyt vielä enemmän. Olen vihannut itseäni jotta rakastaisin sua; tulin tänne vankeuteen tuhoomaan itseni et sulla olis mukavaa ja helppoa. Mikään muu kuin hyve ja täydellinen rakkaus ei voisi saada tälläistä aikaan. Pahe ei tämmöistä synnytä, se on liikaa kiinni ruumiissa. Ruumiillinen rakkaus rakastaa elävää ruumista, ei kuollutta. Tää oli mun sedän käsitys; se mittasi mun hyvyyttä mun sukupuolen mitalla, ja luuli että rakastin kikkeliä enkä ihmistä. Turha vaiva; mä rakastan sua enemmän kuin koskaan, ja kostan tällä lailla sille. Rakastan sua hellästi elämäni viimeiseen hetkeen saakka. Aikaisemmin mun rakkaus ei ollut ihan näin puhasta; silloin rakastin sua sekä mielellä että ruumiilla. Mutta silloinkin sanoin että sydän oli tärkeintä, ja kikkeli vaan bonusta.
ellauri034.html on line 515: hyvyyttä, ja hyvyys pahuutta. Se on sellaista arvorelativismia,

ellauri035.html on line 1096: Tuan Jöns: Mä taas ostin Chamfortin ajatelmat Martti Anhavananan (kaikkitietävyys ilman hyvyyttä ja valtikka) suosuosuomenentamana. Ihan hyviä, vähän varmaan kuin Criticon: meksikolaisia papuja eri asennoissa, mutta liian vähän sipulia.
ellauri048.html on line 510: hyvyyteen tai pahuuteen: hyvyyttä ei ole perus ja päällys-

ellauri048.html on line 513: ja sitä ympäröivästä komplexista todellisuudesta. Pelkkää hyvyyttä

ellauri058.html on line 428: Kritiikissä arvioidaan teoksen hyvyyttä tai huonoutta. Mutta mitä on hyvä kirjallisuus? Kimmo Jokinen (1997) sivuaa hyvän kirjallisuuden kriteereitä tutkiessaan suomalaista lukijamaisemaa. Hän huomaa eron tavallisen lukijan ja kirjallisuuden ammattilaisen eli kriitikon välillä. Tavallinen lukija odottaa sitä, että kieli on tuttua ja se on riittävän nopealukuista ja helppoakin. Aiheiltaan teokset ovat arkipäiväisiä. Henkilöt ovat tavallisia ihmisiä ja kerronta kytkeytyy henkilöiden kautta tavalliseen, yleensä työn, perheen ja läheisten ystävien täyttämään arkeen. Lisäksi hyvä kirjallisuus on todenmukaista. Lukijat ovat tarkkoja teosten faktoista. Vaatimus realistisuudelle tosin on voinut muuttua 2010-luvulle tultaessa varsinkin nuorten keskuudessa scifi-ja fantasiabuumin ansiosta. Tuija Saresma (2013) näkee fantasian suosion nousun mahdollisena vastaiskuna realistiselle fiktiolle. ”Kaunokirjallisuudelta toivotaan nykyisin --viihdettä ja fantasiaa, jännitystä, velhoja ja magiaa, tieteisspekulaatiota tai romantiikkaa.” (Saresma 2013: 241.)
ellauri072.html on line 429: Esim ajatus että tyyppi tekee "hyvän teon" antamalla rahaa köyhille eikä sitä saa muuten kertoa muuten se menee pilalle, on hemmetin feikkiä, puhdasta amerikkalaista charity-hanuria. Ja se että kuitenkin pitäis saada noilta köyhiltä vielä kiitosta on samasta hanurista. Ylipäänsä kiitosten odottelu mistään on. Siinä on kyse siitä samasta luotonannosta ja IOU:n kuittauxesta kuin kaikessa muussakin bisnesjeesustelussa. Tätä on vaikea pitää mielessä, mutt näinhän se on. Se mitä näissä yhteyxissä sanotaan "hyväxi" on justiinsa vaan tota tiimikäytöstä. Tiimitoiminta ON termiittiapinoiden hyvyyttä, tit for tat tiimin tasolla on sen hyvän määritelmä pähkinänkuoressa.
ellauri096.html on line 395: »Pyhä Augustinus opetti, että Aadamilla oli ennen syntiinlankeemusta vapaa tahto ja että hän olisi voinut pidättäytyä synnistä. Mutta kun hän ja Eeva söivät omenan, turmelus tuli heihin ja siirtyi heistä kaikkiin heidän jälkeläisiinsä, joi[s]ta ainoakaan ei kykene omin voimin karttamaan syntiä. Vain Jumalan armo tekee ihmisen kykeneväksi olemaan hyveellinen. Koska me kaikki olemme perineet Aadamin synnin, me kaikki ansaitsemme iankaikkisen kadotuksen. Kaikki, jotka kuolevat kastamattomina, myös pienet lapset, joutuvat helvettiin kärsimään loppumattomia tuskia Meillä ei ole oikeutta valittaa tätä, koska olemma kaikki pahoja. (Tunnustuksissaan pyhimys luettelee rikokset, joihin hän teki itsensä syypääksi kätkyessä.) Mutta Jumalan vapaasta armosta ovat muutamat kastetuista määrätyt pääsemään taivaaseen; nämä ovat valitut. He eivät pääse taivaaseen siitä syystä, että ovat hyviä; me kaikki olemme turmeltuneita, mikäli ei Jumalan armo, joka on suotu ainoastaan valituille, tee meitä kykeneviksi olemaan toisenlaisia. Ei voida mainita mitään syytä, miksi eräät pelastuvat ja toiset joutuvat kadotukseen; tämän määrää Jumalan motivoimaton valinta. Kadotukseen joutuminen osoittaa Jumalan oikeamielisyyttä, pelastuminen hänen armoansa. Molemmat yhdessä osoittavat hänen hyvyyttään.
ellauri109.html on line 334: Mietitäänpä vielä kerran mikä oli Rothin kurjan elämän rikos ja rangaistus. Peppu oli patriarkaalisen hyväxikäyttöjärjestelmän häviäjä. Sen kolmekymppinen tyttöystävä tartti päästä naimisiin kun ei ollut muuta leipäpuuta yxinäiselle tumpelolle naiselle, ja Pepun korkea moraali oli eze tosiaan meni naimisiin sen kanssa vaikkei halunnut. Sitä pelotti. Se ei tehnyt sitä hyvän hyvyyttään vaan vasten tahtoaan ja pani vaimon maxamaan todella kovan hinnan elatuxestaan. Pyristeli vastaan oikeudessakin kuin Kohlenhaas jolla kyse oli 2 hevosesta ja periaatteesta.
ellauri161.html on line 311: Ansoja ja hyvyyttä läpihaureassa ajassa tarjoaa Nyölénin poika sijalle.
ellauri183.html on line 527: Aika törkeetä! Vanhuxet antoi hyvän hyvyyttään omastaan Pezkun porukoille ja siinä kiitos! Saramagon ilosanoma on aika hapanta textiä, varsinkin mitä tulee naisten kohteluun. Portugalin merkittävimmän nykytysharjan haastava - jonkun mielestä ehkä rienaavakin - tulkinta evankeelisten kertomasta.
ellauri185.html on line 540: Mistä johtuu esim. köyhyys ja kurjuus, jotka ovat kaikkien muitten epäkohtien pohjasyynä? Köyhät teillä on aina keskuudessanne, ennusti Jeesus Kristus hyväntuoxuvat jalat Magdalenan sylissä. - Ilmeisesti siitä, että muutamat omistavat tämän maailman hyvyyttä enemmän, toiset vähemmän, kolmannet ei ehkä juuri mitään. Mitenkä tämä on mahdollista? Se johtuu niin sanotusta omistusoikeudesta. Mutta tämä luuloteltu oikeus ei Tolstoin mielestä ole mikään oikeus, vaan se perustuu ilmeiseen väkivaltaan, jota ei mitenkään voida puolustaa (Auf ruf an die Menschheit. S. 21). Whats the diff? Oikeus on aina vahvemman oikeus, joten mikä tässä maxaa?
ellauri219.html on line 686: Kaikkein musertavimmin tämä ilmenee luvussa 5: ”Niinpä sanonkin, jos voin tehdä sen loukkaamatta, että tässä työssä hyödyttää vain vähän, jos ollenkaan, ajatella Jumalan hyvyyttä tai suuruutta.” Sama teema jatkuu luvussa 7: kun hän ensin on teroittanut, että jumalaa ei voi ajatuksin käsittää, hän selventää:
ellauri277.html on line 452: Päähenkilöistä Harvey "Two-Face" Dent (Aaron Eckhart) näkee kaikki valinnat sattumanvaraisena, kolikonheittona. Jokeri on nihilisti, jolle kaikki valinnat ovat absurdeja. Teodikeaa ei voi selittää parhain päin vaikka kuinka yrittää. Batman/Bruce Wayne (Christian Bale) kulkee partakoneen terällä Gothamin valitsemattomana, mutta puolivirallisena vartijana ja päättää suojella viattomia, tehdä oikeutta ja (hänen sanojensa mukaan) inspiroida hyvyyttä yrittäessään välttää omia henkilökohtaisia ​​kostoaan ja tunteitaan. Bruce Waynen valintaa vaikeuttaa entisestään hänen tunnustus, jonka mukaan valppaus ei ole hyvä korvike laille ja järjestykselle, ja jos hän voisi tukea oikeusjärjestelmää ilman mailapukuaan esim. vaaliuurnilla, hän tekisi sen. Vaan ei se käy, demokraatteja on liikaa, siis mailapukuun taas.
ellauri297.html on line 353: Vavisten he lähestyvät Herraa ja hänen hyvyyttänsä
ellauri371.html on line 424: Tulevan valtakunnan lakien lyhyys ja selkeys. Kun tulee avoimen hallituksemme aika, aika näyttää sen hyvyyttä, teemme uudelleen kaikki lainsäädäntö, lakimme ovat lyhyitä, selkeä, horjumaton, ilman minkäänlaista tulkintaa, niin Jokainen voi tuntea ne lujasti. Koti niihin piirrettävä viiva on seuraava: shanie viranomaisille, saatettu suureen määrään.
ellauri384.html on line 162: ja hyvyyttä, totuutta ja kauneutta omistettavaksi.
ellauri384.html on line 348: Tässä on tärkeää huomata, että kaikkien ei ole Aristoteleen mukaan sopivaa tavoitella korkeinta inhimillistä hyvää. Jokaisen on etsittävä sitä, mikä on hyvää luonteensa mukaisesti, mutta jokainen luonto ei sovellu korkeimpaan hyvään. Siksi Aristoteles väittää, että isännän hyvyys on erilaista kuin orjan; aviomiehen hyvyys eroaa vaimon hyvyydestä; ja vanhemman hyvyys eroaa lapsen hyvyydestä. Lisäksi orja etsii hyvyyttään isännän kautta, vaimo miehensä kautta ja lapsi vanhemman kautta. Siten vapaan aikuisen miehen, perheen isännän, on etsittävä korkeinta hyvää – näin ollen Aristoteleen mielestä hänen on etsittävä kaltaistaan poliittista seuraa. Tällä tavalla Aristoteles sulkee poliisien ulkopuolelle orjat, naiset ja lapset – he elävät siinä, mutta pamputettuina.
ellauri384.html on line 354: ”Nyt paras perustuslaki on se, jonka mukaan kaupunki voi saavuttaa suurimman onnen; ja että, kuten olemme jo todenneet, * ei voi olla olemassa ilman hyvyyttä. Näistä periaatteista seuraa selvästi, että kaupungissa, jossa on paras mahdollinen perustuslaki – kaupungissa, jonka jäsenilleen kuuluu ehdottoman oikeudenmukaisia ihmisiä, ei vain tiettyihin normeihin nähden oikeudenmukaisia – kansalaisten ei pidä elää mekaaniikon tai kauppiaan elämää, mikä on arvotonta ja hyvyyden vastaista. Kansalaisiksi tulevat eivät myöskään voi harjoittaa maanviljelyä: vapaa-aika on välttämättömyys sekä hyvyyden kasvulle että poliittisen toiminnan harjoittamiselle." 1328b24
xxx/ellauri010.html on line 1314: Köyhä antaa vähästään, hyvää hyvyyttään,

xxx/ellauri044.html on line 396: Herman Hessen Romaani Narkissos ja kultasuu käsittelee keskeisesti ristiriitoja maallisen ja taivaallisen, ruumiin ja sielun, järjen ja tunteen sekä taiteen ja tieteen välillä. Näitä dikotomioita kuvaavat ystävykset Narkissos ja Kultasuu, joista toinen on omistautunut Jumalalle ja toinen etsii nautintoa maallisista iloista. Ystävykset tutustuvat Mariabronnin luostarissa, jossa Narkissos on noviisina ja jonne Kultasuu tulee oppilaaksi. Kultasuu ei kuitenkaan viihdy luostarissa, vaikka ihaileekin suuresti Narkissosta ja toivoo tulevansa hänen kaltaisekseen. Kultasuu lähtee luostarista ja kokee suurta epäonnistumisen tunnetta, koska ei kyennyt noudattamaan ajan ihanteita, nöyryyttä, kuuliaisuutta ja hengellisyyttä. Hän kulkee, kohtaa kauneutta, hyvyyttä ja pahuutta ja päätyy taiteilijaksi, kuvanveistäjäksi. Niinkuin Hessekin, jonka pappi-isä oli pettynyt taiteilijapoikaansa.
xxx/ellauri165.html on line 444: Hän on neitsyyden malli. Milloin hän loukkasi vanhempiaan, vaikka vain asenteellaan? Täynnä kunnioitusta vanhuksia kohtaan, ilman kateutta ikäisiään kohtaan, hän kävi vain niissä miesten kokouksissa, joissa hänen hyvän hyvyyttään tullessaan ei tarvinnut punastua tai kärsiä vaatimattomuudestaan. Oh lord I am coming!
xxx/ellauri237.html on line 104: Äläs nyt toppuutteli Osmo Markea. Huomaavat vielä että meillä on kotona tälläsiä lääppimistapoja. Topi kiusaa tyttöjä aivan simona. Eero on pyöreistä silmälaseistaan huolimatta oikea visukinttu. Varmaan senkin lasit välähtelevät ilkeästi. Eero oli vielä liian nuori huomaamaan, miten Marken silmät sädehtivät ja hymy oli lempeä. Kuten pomppatakkinen saapasjalka isoisä, Marquetta oli hieno nurealta puolelta. Marken toimesta pahuudesta tuli hyvyyttä ja raakuudesta kypsyyttä. Olenkohan minä tekopyhä, Marke tutkistelee sydäntään. Voi kauheaa! Topi oli yllättänyt Marken kadulla keikailemassa Osmolle. Vaikka eniten Marquetta rakasti opettajia, niille oli ihana niiata ujona ja kixauttaakin tilaisuuden tarjoutuessa.
xxx/ellauri303.html on line 504: Klassinen rabbiininen teos, Avoth de-Rabbi Natan , sanoo: "Kerran, kun Rabban Yochanan ben Zakkai käveli Jerusalemissa rabbi Yehosuan kanssa, he saapuivat sinne, missä Jerusalemin temppeli nyt seisoo raunioina. "Voi meitä", huusi Rabbi Yehosua, "sillä tämä talo, jossa Israelin syntejä sovitettiin, on nyt raunioina!" Rabban Yochanan vastasi: "Meillä on toinen, yhtä tärkeä sovituksen lähde, gemiluth ḥasadim (rakastava ystävällisyys), kuten sanotaan: "Minä tahdon rakastavaa hyvyyttä enkä uhria" (Hoosea 6:6). Myös Babylonian Talmud opettaa, että "Rabbi Yochanan ja rabbi Eleazar selittävät molemmat, että niin kauan kuin temppeli seisoi, alttari sovitti Israelin, mutta nyt pöytä sovittaa [kun köyhät kutsutaan vieraiksi]" (Talmud, traktaatti Berachoth 55a). Samoin kunnioituksen päivien (korkeiden pyhien päivien eli Rosh HaShanah ja Jom Kippur) liturgia sanoo, että rukous, parannus ja tsedakah (izetyydytys? eipäs kuin charity) xsovittavat synnin.
xxx/ellauri387.html on line 165: Kaupungin ulkopuolella olevalle kukkulalle pystytettiin suuri alusta. Kuningas ja munkki seisoivat yhdessä edustaen maan ja taivaan yhteistä tahtoa. Clermontin kokouksen innostus vuonna 1095, kun Pietari Erakko ja Urbanus II aloittivat ensimmäisen ristiretken, vastasi pyhää kiihkoa, jonka Bernard inspiroi hänen huutaessaan: "Oi te, jotka kuuntelette minua! Kiirehdi tyynnyttämään taivaan vihaa, mutta älkää enää rukoilko sen hyvyyttä turhalla valituksella, vaan peittäkää itsenne läpäisemättömillä soljillanne. Aseiden melu, vaara, työ, sodan väsymys ovat niitä katumuksia, joita Jumala nyt määrää. Kiiruhda sitten sovittamaan syntisi voitoilla uskottomista, ja pyhien paikkojen vapautuminen olkoon katumuksenne palkinto." Kuten edellisessä jaxossa, huuto "Deus vult ! Deus vult!" vierähti peltojen yli, ja se kaikui puhujan äänestä: "Kirottu olkoon se, joka ei tahraa miekkaansa verellä."
27