ellauri011.html on line 1138: Peruspahuus ja perushyvyys on yhä tyhmä kymysys kuin onko maapallo, taivas tai meri perussininen. Kaikissa sioissa on pikkuisen likaa; maapallo on läheltä kirjava, vaikka avaruudesta kazoen voi näyttää siniseltä.
ellauri024.html on line 463: Hauskuus niinkuin kauneus ja hyvyys on kazojan silmässä. Sille nauraa mille haluu muutenkin pahaa. Herlinin sanomien kuukautisliitteen loppusarjixessa on yleensä pilkattu oikeistoa, on usein naurattanut. Nyt oli Marinin naishallituksesta huonoa setämiespilaa tekevä tuherrus. Ei yhtään naurattanut. Nimimerkki Kuukautinen lohkoi pilaa Jeesuxen 2. tulemisesta. Ne joissa ivailtiin kokoomusta ja persuja naurattivat, mutta kun Janne Saarikivi pantiin sanomaan, ettei Jeesuxelle pidä puhua englantia vaan mieluummin arameaa, pysyi ilme peruslukemilla. Mitä hauskaa siinä muka on? Sano mihin uskot, niin sanon mille naurat, ja mille et.
ellauri034.html on line 515: hyvyyttä, ja hyvyys pahuutta. Se on sellaista arvorelativismia,
ellauri043.html on line 6001: Säkö muka taivuttaisit sitä kuin pahvia! Sä puhut sille, koristelet sitä äijyyxillä: hyvyys, vanhurskaus, sääliväisyys, etkä tunnusta että sillä on kaikki nää täydelliset ominaisuudet!
ellauri048.html on line 527: kyllä se hyvyys sieltä löytyy risaisenkin mekon sisältä, kun sen
ellauri098.html on line 621: Asiaan vaikuttaa vielä mikä disniprinsessa mieluiten olisit, tukan väri, suosikkisometin, mieliliikenneväline ja lemppari teeveeshow. Aika paljon testikysymyxet koskee sosiaalista käytöstä. Epäselväxi jää miten se seuraa esim Jungin luonteenpiirteistä. Mistä esim rohkeus röyhkeys vs. arkuus pelkuruus seuraa noissa luonnejutuissa? Tai ahkeruus vs laiskuus? Tuleeko ne intro/extron sivutuotteena? Entä hyvyys/pahuus?
ellauri112.html on line 155: Erittäin mielenkiintoisesti osoittaa Collin, mitkä historialliset olosuhteet ja vaikutukset ovat saattaneet Darwinin niin suhteettomasti panemaan painoa »olemassaolon taistelulle» luonnossa. Hän tuo esiin tunnetun vähän ennen Darwinia esiintyneen kansantaloustieteilijä Malthusin ja hänen (paikkaansapitämättömän) väestönlisäyslakinsa, jonka mukaan väestö lisääntyy paljoa nopeammin kuin ravinto; Malthusilta on »olemassaolon taistelukin» lainattu. Edelleen on huomattava ne kokemukset, joita Darwin suurella kiertomatkallaan teki alempien rotujen surkeasta häviöstä valkoihoisten tunkeutuessa siirtomaihin. Huomattava vaikutus on myös varmaan ollut sillä hurjalla taloudellisella taistelulla, joka niihin aikoihin, suurteollisuuden syntyessä ja rajattoman kilpailun vallitessa, riehui Englannissa. Ja lopuksi on tärkeänä tekijänä huomattava Darwinin filosofisuskonnollinen katsantokanta, tuo varsinaiselta alkuperältään stoalainen teismi, joka rakastaa nähdä maailman jonkunmoisena kellokoneistona, minkä sen jumalallinen seppä kerran on virittänyt käyntiin, sitten enää sen toimintaan sekaantumatta ja antaen sen yksinkertaisten mekaanisten periaatteiden mukaan käydä suurissa piirteissä ennalta päätettyä päämäärää kohti. Lyhyesti, darwinismia ei voida lukea noihin ikuisiin totuuksiin, jotka, kuten esim. joku Newtonin gravitatsio-laki, voitaisiin lausua miltä muulta taivaankappaleelta tahansa samalla jumalallisella pätevyydellä; se kuuluu ennemminkin Ibsenin »suhteellisiin» totuuksiin, jotka »elävät korkeintaan kahdenkymmenenviiden vuoden vanhoiksi». Mutta tarkastamatta on vielä, mitä johtopäätöksiä ja opetuksia uuden elämän-tieteen kolmas, vasta alkanut kausi antaa ihmiskunnan olemiseen ja kehitykseen nähden ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti jo on ollut ajan yleiseen henkiseen ilmapiiriin. Selville on ensinnäkin käynyt, että sekä »suurten tunteiden ajan» optimistinen että darwinistisen kauden pessimistinen luonnonnäkemys kumpikin ovat yksipuolisia, tai paremmin: epätieteellisiä, sillä ne ovat kumpikin jokseenkin karkeasti antropomorfistisia. Molemmat tekevät »luonnosta» jonkunmoisen olennon, joka edellisen mukaan on lapsilleen lempeä äiti, jälkimäisen mukaan niistä täydellisen välinpitämätön. Itse asiassa on elävä luonto tietysti kokoonpantu yksityisolennoista, jotka eivät suinkaan ole ehdottomasti välinpitämättömiä toisistaan. Vaikka tämä huolenpito ei ulottuisi sen pitemmälle kuin emon ja poikasten suhteeseen, olisi sittenkin tietysti väärin sanoa, että luonto on ehdottomasti välinpitämätön ja moraaliton. Ja mitä korkeammalle nousemme elävien olentojen kehityssarjassa, sitä suuremmaksi tulee huolenpito kasvavasta polvesta, sitä enemmän kasvaa yksilöitten itselaajennuksen kyky. Voimmepa sanoa, että selvin merkki elämänmuotojen edistymisestä maapallollamme on siinä, että yksityisten olentojen itsesäilytysvietti tulee yhä laajemmaksi, kunnes se yksityisissä suurissa ihmisissä sulkee sisäänsä koko ihmisyyden ja kaiken elävän. Sekä luonnon pahuus että hyvyys ovat näinollen molemmat samanlaisia mytologisia kuvitelmia; se elämänkäsitys, johon uusi elämäntiede selvästi viittaa, ei ole pessimistinen eikä optimistinen, vaan »melioristinen» (melior = parempi)--niinkuin jo Voltaire tuo sangen viisas mies lausui kuuluisissa sanoissaan: »Jos maailma on hyvä tai huono, on meidän tehtävä voitavamme, että siitä tulisi parempi».
ellauri115.html on line 250: Kungfuze oli säntillinen mies. Hän ei istunut rukousmatolleen ellei se ollut suorassa. Hän vaati inkivääriä joka aterialle eikä keskustellut syödessään eikä sängyssä. Hänen mielialansa muuttui yhdellä iskulla. Kun Kungfuzelta kysyttiin mitä hyvyys on se sanoi: Se on ihmisten rakastamista. Ihmisten ymmärtäminen taas on viisautta. Kiltteyttä on se ettei ole ahne pikkumainen mulkero.
ellauri115.html on line 683: Kun kaikki on hyvin, ei ole sellaista kuin epäoikeudenmukaisuus. Oikeus ja hyvyys on erottamattomia; hyvyys on välttämätön seuraus supervoimista ja izerakkaudesta joka on synnynnäistä kaikissa herkissä olennoissa. [Tää kuulostaa aivan tuubalta?! Tai vähintäänkin aivan vitun narsistiselta.] Kaikkivoiva heittää kuvansa, niin sanoaxeni, kuin yliolanheittimellä luomiinsa nautoihin. Luominen ja säilöminen on powerin ikuista duunia; se ei toimi siihen mitä ei ole olemassa; Jumala ei ole kuolleiden jumala [no tää nyt ainakin on harhaoppia!]; se ei voi aiheuttaa harmia ja tuhoa vahingoittamatta izeään. Kaikkivoipa voi haluta vain hyvää. [Jalkanuotti: Muinaiset olivat oikeassa kun ne kuzuivat ylijumalaa optimixi maximixi, mutta olisi ollut vielä parempi sanoa sitä maximixi optimixi, sillä sen hyvyys johtuu sen voimista, se on good koska se on great. Tääkin kuulostaa taaas ihan peliteorialta.] Six se joka on eniten hyvä, koska se on eniten skrode, on myös ylioikeudenmukainen, muuten se puhuisi ristiin kuin liito-orava; sillä se järjestyxen rakkautta joka luo järjestystä me sanotaan hyväxi, ja sitä järjestyxen rakkautta joka pitää sitä pystyssä me sanotaan oikeudexi. Diktatuuria peliin ja poliisivoimia. Ei ihme että Russell sanoi kaimaansa protofasistixi.]]
ellauri142.html on line 576: Leväytellään nippu buzzwordejä kuin leijoja: Ymmärrys, viisaus, erehtymättömyys, kärsivällisyys, totuus, itsehillintä, levollisuus, ilo, suru, syntymä ja kuolema, pelko ja rohkeus, viattomuus, tasamielisyys, tyytyväisyys, pidättyvyys, hyväntahtoisuus (almujen anto), kunnia ja hyvyys.
ellauri142.html on line 781: Pelkäämättömyys, elämän (sydämen) puhtaus, väsymättömyys (kestävyys) todellisen tuntemisen etsimisessä (joogan harjoittamisessa), almujen anto, pyhien kirjoitusten hiljainen mietiskely, iloinen katumus, rehellisyys, nöyryys, viattomuus, totuuden rakkaus, lempeämielisyys, siviilikieltäytyminen, rauhallisuus, hyvä tahto, laupeudentunne kaikkia olentoja kohtaan, vapautuminen himoista, mielen levollisuus, lempeys, hyvyys (kohteliaisuus), mielen lujuus, voimallisuus, kärsivällisyys, pysyväisyys, siveys, vapaus kostonhimosta ja turhamielisyydestä, vakavuus. Nämä ovat sen, joka on syntynyt jumalallista olemassaoloa varten, hyvät avut. Aivan mahtavat maitomunat ja hyvä perse.
ellauri146.html on line 524: Car la bonté de l’Homme est forte, et sa douceur Sillä miehen hyvyys on iso, ja kiltteys
ellauri216.html on line 844: Jumalan nimen muistaminen aina valveilla ollessa on tärkeää, auttaa pysymään rukouksen tiellä. Rukouksen hedelmät (sisäisiä); miten Jumalan armo tulee ja pysyy (tai katoaa); sisäisen työn paremmuus (joskin ulkoisen työn kanssa tekeminen ei mahdotonta); sota himoja vastaan; yksinäisyyden hyvyys; kuivien kausien kestäminen; hieman nöyryydestä. Ja lopuksi on muutaman Valamon ohjaajavanhuksen opetusta.
ellauri302.html on line 561: Shulemin pikkuveljet olivat työläisteurastajia ja isoveljet hurskoja hasideja. Tämmöisiä hahmoja se sitten mielellänsä kuvasi. Yksi Aschin tärkeimmistä tavoitteista kirjoituksessaan oli artikuloida juutalaista elämää, menneisyyttä ja nykyisyyttä. Hän asetti juutalaisen jokaisen työnsä keskipisteeseen sekä tietoisuuden juutalaisten suhteesta ulkomaailmaan. Jotkut hänen yleisimmistä toistuvista teemoistaan olivat: ihmisen usko, hyvyys ja anteliaisuus. Hänet karkoittivat ja kiehtoivat kristittyjen väkivalta, ja juutalaisten marttyyrikuolema ja eloonjääminen inspiroivat häntä kovasti.
ellauri384.html on line 348: Tässä on tärkeää huomata, että kaikkien ei ole Aristoteleen mukaan sopivaa tavoitella korkeinta inhimillistä hyvää. Jokaisen on etsittävä sitä, mikä on hyvää luonteensa mukaisesti, mutta jokainen luonto ei sovellu korkeimpaan hyvään. Siksi Aristoteles väittää, että isännän hyvyys on erilaista kuin orjan; aviomiehen hyvyys eroaa vaimon hyvyydestä; ja vanhemman hyvyys eroaa lapsen hyvyydestä. Lisäksi orja etsii hyvyyttään isännän kautta, vaimo miehensä kautta ja lapsi vanhemman kautta. Siten vapaan aikuisen miehen, perheen isännän, on etsittävä korkeinta hyvää – näin ollen Aristoteleen mielestä hänen on etsittävä kaltaistaan poliittista seuraa. Tällä tavalla Aristoteles sulkee poliisien ulkopuolelle orjat, naiset ja lapset – he elävät siinä, mutta pamputettuina.
xxx/ellauri027.html on line 657: Henkiset arvot on käypä, neutraali ja ehkä hieman laimea vastine, joka korostaa universaaleja arvoja kuten sivistys, rakkaus, hyvyys, viisaus, armollisuus ja totuudellisuus. Vitun charityä. Noi on just vanhan pappisvallan iskusanoja. Minnes jäi ystävällisyys, häveliäisyys ja kohtuullisuus, ja ennen kaikkea toisten asioihin puuttumattomuus.
xxx/ellauri128.html on line 297:
R. on enemmän kuin sääli ja hyvyys, joissa on 2 pelaajaa, R:ssä mini imeytyy siniin.
Nikos Kazantakis
M
FUCK!
xxx/ellauri167.html on line 287: "Kaikki mitä ihminen rakastaa on Kaikkivaltiaan luomaa. Vääräuskoisetkin rakastavat Jumalaa. Jos hedelmä on hyvä ja sinä pidät siitä, rakastat tämän hedelmän luojaa, koska sen maku on Hänestä. Ja jos ihminen on instailija ja himoitsee naisia, niin luoja on heille antanut kaiken kauneuden ja viehätyksen. Viisas ymmärtää mikä on kaiken hyvyyden lähde ja rakastaa tätä lähdettä. Kun hedelmä mätänee, sinä et halua sitä enää, ja kun nainen vanhentuu ja tulee sairaaksi, instailija kaikkoaa hänen luotaan. Hullu ei uhraa ajatuksia sille mistä kaikki hyvyys on lähtöisin.
xxx/ellauri195.html on line 60:
xxx/ellauri228.html on line 206: Viimeisinä päivinään sairaalassa äiti aloitti kaksi sinikantista vihkoa. Veljen vihkossa on kolme sivua kirjoitusta, Raisan vihkossa vain yksi. 53 vuotta äidin kuoleman jälkeen Raisa osaa äidin kirjoittaman viestin ulkoa: ”Äidin kukka muurahainen, pieni lintu laulavainen! Auringonkukka! Että minun täytyy jättää sinut, rakas, kovin pienenä ja hellyyttä kaipaavana. Kunpa osaisit elää oikein, lintuseni. Oleellista on vain hyvyys ja aurinko.”
xxx/ellauri237.html on line 281: Annelikin pääsisi vaunun 4:nnexi pyöräxi vaan ei lähde. Hyvä niin. Kaikkea kaunista ei aina ymmärrä, kazelee vain ja mahan alla tuntuu hyvältä, ja on niinkuin kaikki pahat jutut lakkaisivat olemasta, on vain jumala ja hyvyys ja... ja... 2 tuuheata majavaa Kaijan lakanoilla ja yksi porsliini. Hän ei olisi kestänyt tämän tunteen tuskallista viehätystä ellei hän olisi kesken kaiken tarrannut open majavaan ja puristanut sitä. Se sattui olemaan lehtori Kaijalaisen, ja hän haistoi sen vielä kauan aikaa jälkeenpäin. Oliko teill hauskaa kysyi Anneli. - Hauskaako? Niin, en osaa sanoa. Se oli SUURI, ihan valtava.
xxx/ellauri259.html on line 343: Teidät on kuzuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne. Lain kaikki käskyt on pidetty, kun tätä yhtä noudatetaan: »Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.» Mutta jos te revitte ja raastatte toinen toistanne, pitäkää varanne, ettette lopullisesti tuhoa toisianne. Tarkoitan tätä: antakaa Hengen ohjata elämäänne, niin ette toteuta lihanne, oman itsekkään luontonne hajua. Liha haluaa toista kuin Henki, Henki toista kuin liha. Liha haluaa toista lihaa. Ne sotivat toisiaan vastaan, ja siksi te ette tee mitä tahtoisitte. Mutta jos Henki johtaa teitä, ette ole lain alaisia. Lihan aikaansaannokset ovat selvästi nähtävissä. Niitä ovat siveettömyys, saastaisuus, irstaus, epäjumalien palveleminen, vapaa-ajattelu, noituus, vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku, juonittelu, eripuraisuus, lahkolaisuus, kateus, juomingit, remuaminen ja muu sellainen. Varoitan teitä, kuten olen jo ennenkin varoittanut: ne, jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa enää sen lisäxi omaxeen eikä edes vuokralle Jumalan valtakuntaa. Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole lakia, eikä homostelua. Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen. Jos me elämme Hengen varassa, meidän on myös seurattava Hengen johdatusta. Emme saa tavoitella turhaa kunniaa emmekä ärsyttää ja varsinkaan kadehtia toisiamme. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön. » Lisää tietoa.[piilota viesti]
23