ellauri012.html on line 371: Ja siltikin on turha edes yrittää erottaa näitä kahta: ne jotka ei ole vanhurskaita on syntisiä, ja ne jotka hidastelee hyvän kanssa jää siitä jälkeen. Sitäpaitsi ei pitäisi olla muita motiiveja kuin rakkaus jumalaan. Voi vinde! mitä toivoa on sit mulla? Mun sekavuus johtu enemmän pelosta loukata miestä kuin suututtaa jumalaa, ja mä käytän vähemmän aikaa sen miettimiseen kuin edelliseen. Just niin, sun käsky vaan, eikä mikään oikee kutsumus lähetti mut tähän luostariin; mä koitin helpottaa sun oloa enkä pyhittää itseäni. Mä oon niin onneton! Mä revin itseni irti kaikesta mistä pidin; hautaan itseni elävältä; harjoitan mitä tiukinta paastoa ja kaikkia muita julmuuksia joita täällä tehdään; ruokin itseäni kyynelillä ja suruilla; ja tästä huolimatta en ansaitse mitään näillä harjoituksilla. Mun väärä hartaus on kauan pettänyt niin sua kuin muitakin, sä oot luullut että mä oon rauhoittunut vaikka mä oon häiriintyneempi kuin mä oon ollut ikinä. Sä uskottelit itsellesi että mä olin ihan omistautunut tälle hommalle, mutta mulla ei ollut muuta harrastusta kuin tää rakkaus. Tässä harhassa sä pyydät multa rukouksia - hitsi! mä tarvitsen niitä sulta! Älä oleta mitään mun hyveistä tai huolesta; mä horjun, tue mua sun neuvoilla; mä oon heikko, vahvista ja ohjaa mua sun ohjeistuksilla.
ellauri077.html on line 760: Niebuhr ei aina ollut samaa mieltä veljensä kanssa. Amerikan interventiosta Japanin imperialismia vastaan ​​ja laajemmin kristittyjen osallistumisesta politiikkaan. H. Richard väitti "Emme jaxa tehdä mitään", mutta Reinhold vastasi: "Eikö meidän tarvitse tehdä mitään?" Reinholdista tuli varhainen, äänekäs Yhdysvaltain osallistumisen puolestapuhuja toiseen maailmansotaan. Molemmat veljet olivat aikanaan tärkeitä hahmoja amerikkalaisen protestantismin uusortodoksisessa teologisessa koulukunnassa. Hänen teologiansa (yhdessä hänen Yalen kollegansa Hans Wilhelm Frein teologian kanssa) on ollut yksi postliberaalisen teologian päälähteistä, jota joskus kutsutaan "Yalen koulukunnaksi". Hän vaikutti sellaisiin mitättömämpiin hahmoihin kuin James Gustafson, Stanley Hauerwas ja Gordon Kaufman. Pojat toivat synnin takas teologian keskiöön. Niebuhrin veli H. Richard Niebuhr karikatuuristi tunnetusti lauseessa: "Jumala ilman vihaa toi ihmiset ilman syntiä valtakuntaan ilman tuomiota Kristuksen ilman ristiä palvelemalla. ” Reinhold yhtyi veljensä kanssa halveksimaan tätä löyhkeää evankeliumia, erityisesti ensimmäisen ja toisen maailmansodan kauhujen valossa. Pääasia oli kuitenkin hänen rikas ironian tajunsa, joka selvisi erityisesti teoksessa The Irony of American History (1952). Juuri kun Yhdysvallat siveli itseään vanhurskaudessa eeppiseen taisteluun jumalatonta kommunismia vastaan, Niebuhr varoitti, kuinka helposti Amerikan hyveistä voi tulla paheita, kuinka usein kansakunta julisti rikan toisen silmissä jättäen huomioimatta lankun omassaan. Parhaat suunnitelmat tosiaankin johtivat katastrofiin.
ellauri102.html on line 557: 21-vuotias Carly Stasko on yhden naisen vaihtoehtoisia kuvia tuottava lenkkitossutehdas - hänen taskunsa ja selkämyksensä ovat tupaten taynna antitarroja, kopioita hänen uusimmasta vaihtoehtolehdestä ja käsin kirjoitettuja lentolehtisiä kaupunkien joutomaiden kayttöönoton (vihersissitoiminnan) hyveistä. Stasko ajaa asiaansa hyvin aktivisesti. Kun hän ei opiskele semiotiikkaa Toronton yliopistossa, kylvä auringonkukan siemeniä hylätyille tonteille tai tee omaa mediaansa, hän pitää kursseja paikallisissa vaihtoehtokouluissa ja opettaa 14-vuotiaita tekemään antimainontaa. Stasko kiinnostui markkinoinnista huomatessaan, miten paljon nykyiset, lähinnä median ja mainonnan välittämät naiskauneuden määritelmät voimaannuttivat hänen ja hänen ikätovereidensa epävarmuuden ja riittämättömyyden tunteita. Mun ikäluokkani
ellauri140.html on line 64: Siinä se. Noita kahta vikaa kirjaa ei Wikipediakaan jaxanut enää lukea. Sexikohtauxet puuttuvat. Ritarillisista hyveistä on mulla entinenkin paasaus. Varmaan tääkin eepos on yhtä kliseinen kuin kaikki muutkin. No voihan sitä vähän matkaa kaalata, mutten vitussa kyllä ala koko paskaa suomentamaan! En! EN! Johan siinä menis ikä sekä terveys.
ellauri159.html on line 543: Oppi teologisista hyveistä on peräisin Tuomas Akvinolaiselta (1225–1274) hänen kirjastaan Summa Theologiae. Hyveet on mainittu Uudessa testamentissa Paavalin ensimmäisessä korinttolaiskirjeessä (1. Kor. 13:13) ja ne ovat:
ellauri267.html on line 416: 1. Mer. Mistä hyveistä hän ansaitsee tuon hinnan?
ellauri294.html on line 708: Russell Herman Conwell (15. helmikuuta 1843 – 6. joulukuuta 1925) oli yhdysvaltalainen baptistiministeri, motivoiva puhuja, hyväntekijä, kirjailija, lakimies ja kirjailija. Hänet muistetaan parhaiten Philadelphian Temple Universityn perustajana ja ensimmäisenä presidenttinä, baptistitemppelin pastorina ja inspiroivasta Bald Beaver-luennostaan ​​"Acres of Diamonds". Teoksen keskeinen ajatus on, että mahdollisuutta, saavutusta tai onnea ei tarvitse etsiä muualta kuin Paulo Coelhon tyhmä alkemisti; resurssit kaiken hyvän saavuttamiseen ovat läsnä omassa yhteisössä. Tämän teeman on kehittänyt johdanto-anekdootti, jonka Conwell on luotottanut arabioppaalle, miehestä, joka halusi löytää timantteja niin kovasti, että myi omaisuutensa ja lähti turhaan etsimään niitä. Kotinsa uusi omistaja havaitsi, että rikas timanttikaivos sijaitsi juuri tuolla kiinteistöllä. Conwell käsittelee teemaa esimerkkien avulla menestyksestä, neroudesta, palvelusta tai muista hyveistä, jotka koskevat tavallisia amerikkalaisia, jotka ovat hänen yleisönsä nykyaikana: "kannattaa kaivaa omalla takapihallasi!"
ellauri345.html on line 161: Vastasin, että minulla ei ollut epäilystäkään heidän hyvästä taustastaan, enkä myöskään heidän kunnioitettavasta käytöksestään. Säälin hiäntä vain, että jokin välttämättömyys pakottaa hiänet palvelemaan, koska hiän näyttää niin arvoiselta löytää palvelijoita; ja että vilkkaasta uteliaisuudestani huolimatta en halunnut tutkia hiäntä syvemmälle, eli en välttämättä halunnut bylsiä hiäntä, vaan halusin vakuuttaa itselleni hiänen läheisemmän tuttavansa kautta, että hiän oli kaikkialla yhtä huolissaan maineestaan ​​kuin hyveistään. Nämä sanat näyttivät taas satuttavan hiäntä, koska hiän vastasi: Hiän piilottaa nimensä ja isänmaansa nimenomaan maineensa vuoksi, joka lopulta sisältää yleensä vähemmän todellista kuin olettamusta. Jos hiän tarjoaa palvelujaan, hiän voi näyttää todistukset viimeisistä taloista, joissa hiän on tehnyt jotain, eikä salata sitä, ettei hiän halua kuulustella isänmaataan ja perheestään. Anna heidän sitten päättää ja sitoutua taivaalle tai sanalleen koko elämänsä viattomuudesta ja rehellisyydestään.
ellauri348.html on line 912: Christopher Petersonin ja Martin Seligmanin laatima Character Strengths and Virtues (CSV) -käsikirja inhimillisistä vahvuuksista ja hyveistä on ensimmäinen tutkimusyhteisön yritys tunnistaa ja luokitella ihmisen positiiviset psykologiset piirteet. Sori näitä on nyt 30, nähtävästi on tullut jonkinlainen inflaatio.
ellauri352.html on line 640: Vuonna 1831 hän sai ministeriöltä passituxen tutustumaan Yhdysvaltain rangaistuslaitoxeen kalterien sisäpuolelta, mikä muodosti hänen passinsa Yhdysvaltoihin ja kypsytti päätöxen, mitä pitää parhaana saatavilla olevana esimerkkinä demokratiasta. Tästä lähes kymmenen kuukautta kestäneestä oleskelusta hän veti kirjan From Democracy in America, analyysin demokraattisesta järjestelmästä yleensä (sen hyveistä, riskeistä ja dynamiikasta) ja sen erityisen amerikkalaisen kuvauksen, joka oli valtava menestys, kun se julkaistiin vuonna 1835. ja 1840. Tämä johti siihen, että hänet valittiin moraali- ja valtiotieteiden akatemiaan vain 33-vuotiaana ja sitten Ranskan akatemiaan 36 -vuotiaana. Hän asettui ehdolle vuoden 1839 parlamenttivaaleissa ja valittiin Valognesin varajäseneksi Manchessa, jossa Tocquevillen perheen linna sijaitsi ja jossa hänet valittiin uudelleen Louis-Napoléon Bonaparten vallankaappaukseen asti joulukuussa 1851. Napsuista Alexis ei perustanut.
xxx/ellauri059.html on line 311: Airaksinen tietää mistä puhuu. Se on erittäinkin isomahainen. Se on syntyisin Vaasasta, Pohjanmaalta, jossa vaatimattomuus ei liene hyveistä suurin. Vaatimattomasta oloista? No ehkä ize jostain fotoshopista, mutta on sillä rikkaitakin sukulaisia.
xxx/ellauri149.html on line 161: Niin, keskinkertaisuus on paras hyveistä. Aurea mediocritas, kuten tiesivät jo muinaiset kreikkalais-roomalaiset painikollegat. Ja mä sanon tän kaiken ihan hyvällä. En voisi olla enempää yhtä mieltä.
12