ellauri001.html on line 65: vaihtaisivat hyve, pahe paikkaa!
ellauri005.html on line 429: Kun se vitut välittää enää hyveestä.
ellauri012.html on line 229: Kerro nyt äläkä väitä ettet halua aiheuttaa kyyneleitä; naisten kyyneliä, jotka on suljettu surulliseeen paikkaan ja omistettu katumukselle, ei tarvi säästellä. Ja älä odota tilaisuutta kertoa mukavia ja miellyttäviä juttuja, se kestää liian kauan. Menestys ei ole hyveellisten puolella, ja onni on niin sokea, että joukosta jossa on ehkä vaan yksi viisas ja hyvä mies se ei kyllä löydä sitä.
ellauri012.html on line 249: Et voi olla muistamatta (eihän rakastavaiset unohda) miten mieluusti mä kuuntelin päivät pitkät sun saarnoja. Miten mä sulkeuduin sun lähdettyå kirjoittamaan sulle; kuinka olin kärsimätön kunnes kirje tuli perille; miten vaikeaa oli löytää viestinviejiä. Tää detalji voi yllättää sua, ja saatat kärsiä kun kuulet jatkon. Mutta mä en aio enää hävetä että mun rakkaudella ei ollut rajoja, mä oon tehnyt vielä enemmän. Olen vihannut itseäni jotta rakastaisin sua; tulin tänne vankeuteen tuhoomaan itseni et sulla olis mukavaa ja helppoa. Mikään muu kuin hyve ja täydellinen rakkaus ei voisi saada tälläistä aikaan. Pahe ei tämmöistä synnytä, se on liikaa kiinni ruumiissa. Ruumiillinen rakkaus rakastaa elävää ruumista, ei kuollutta. Tää oli mun sedän käsitys; se mittasi mun hyvyyttä mun sukupuolen mitalla, ja luuli että rakastin kikkeliä enkä ihmistä. Turha vaiva; mä rakastan sua enemmän kuin koskaan, ja kostan tällä lailla sille. Rakastan sua hellästi elämäni viimeiseen hetkeen saakka. Aikaisemmin mun rakkaus ei ollut ihan näin puhasta; silloin rakastin sua sekä mielellä että ruumiilla. Mutta silloinkin sanoin että sydän oli tärkeintä, ja kikkeli vaan bonusta.
ellauri012.html on line 274: Meinasin lopettaa jo kirjeen tähän, mutta kun nyt kerran valitan susta niin mun pitää keventää sydäntä ja kertoa sen kaikki mustasukkaisuudet ja syytteet. Pidin tosiaan aika raukkiksena sitä että kun me molemmat oltiin päättäneet pyhittää itsemme taivaalle, niin sä panit mut kaikki tekee ensiksi. Epäileekö herra Abelard siis, sanoin, että kuin Lootin vaimo, mä katson selän taakse? Jos mun nuoruus ja sukupuoli antoi aiheen pelätä että palaisin maailmaan, eikö mun käytös, uskollisuus, ja tää sydän jonka tunnet, karkottanu sellaiset epäreilut epäilykset? Tää luottamuksen puute satutti; sanoin izelleni, Kerran oli aika jolloin se luotti mun pelkkään sanaan, haluuko se nyt multa nunnalupauksen suojellakseen oman selustansa? Mitä mä olen ikinä tehnyt ansaitakseni tällaisen epäluottamuksen? Mä tulin kaikkiin sen sopimiin salaisiin tapaamisiin, miks sitten kieltäytyisin seuraamasta sitä luostariin? Minä, joka en kieltäytynyt olemasta mielihyvän uhri ollakseni sille mieliksi, miten voisin kieltäytyä kunniasta sen hyväksi? Onko pahe niin koukuttavaa, että kun kerran on juotu siitä kupista niin ei voi ryypätä pyhimysten maljasta? Vai olitko pätevämpi opettamaan paheita kuin hyveitä, tai minä parempi oppimaan edellisiä kuin jälkimmäisiä?
ellauri012.html on line 276: Ei; sellainen epäilys loukkaisi meitä molempia: hyve on niin kaunis et sitä on pakko halaata kun näet sen sulot, ja pahe liian karmea et sitä vois sietää kun sen muodottomuuden näkee. Ei, kaikki mikä sulle on mieleen näyttää musta ihanalta, ja mikään ei ole rumaa kun mä oon sun kanssa. Mä oon heikko vaan kun mä olen yksin ilman sun tukea, ja siksi on sun asia tehdä musta sellainen kuin haluat. Vittu miten mä toivon ettei sulla oisi sellaista valtaa muhun! Jos sulla olis jotain syytä pelätä mua, sä et olis noin välinpitämätön. Mutta mitä sulla on pelättävää? Olen tehnyt liian paljon, ja nyt en voi tehdä muuta kuin niittää sun kiittämättömyyttä. Kun elimme onnellisina yhdessä, olisit voinut epäillä oliko se mielihyvä vai kiintymys joka liitti suhun mut, mutta mun oleminen täällä kyllä poisti epäilykset siitä. Täälläkin mä rakastan sua yhtä paljon kuin ulkona maailmassa. Jos se olisi ollut vaan mielihyvä, enkö mä ois löytänyt muita keinoja sitä hankkia? En ollut kuin 22, ja onhan niitä muitakin miehiä kuin Abelard. Ja kuitenkin mä hautasin itseni elävältä luostariin, ja jätin elämän iässä jolloin oisin voinut vielä nauttia siitä täysillä. Sulle pyhitän nää katoovan kauneuden jämät, nää leskenyöt ja tylsistävät päivät; ja koska sä et ota niitä vastaan, mä otan ne sulta ja tarjoon ne taivaalle, teen näin uudelleen lämmitetyn näkyleivän mun sydämestä, mun päivistä, mun elämästä!
ellauri012.html on line 295: Uskonto käskee mun tavoitella hyvettä koska mulla ei ole enää mitään saatavana rakkaudelta. Mutta rakkaus vallitsee yhä mun mielikuvitusta ja viihdyttää menneillä nautinnoilla. Muisti toimii mun rakastajattarena. Vanhurskaus ja velvollisuudentunto ei aina seuraa eläkkeelle menosta; autiomaassakin kun taivaasta ei tule mannaa, sitä halaa mitä ei enää saa. Yksinäisyyden herättämät himot täyttää nääkin maisemat kuolemalla ja hiljaisuudella; harvoin täällä tehdään mitä pitäisi, harvoin palvotaan vain jehovaa. Jos mä oisin tiennyt tän aiemmin, oisin opettanut suakin paremmin. Sä sanot mua sun mestariksi; totta on että sut uskottiin mun huostaan. Mä näin sut, koitin tosissani opettaa sulle kaiken maailman tieteitä; se maksoi sulle neitsyyden ja mulle vapauden. Sun sedästä, joka tykkäs susta, tuli mun vihollinen ja se kosti mulle. Jos olisin munat menetettyäni lakannut rakastamasta sua, olisi se ollut joku lohtu. Konnat oisi antaneet mulle saman onnen mihkä Origenes pääsi omin käsin vaikka ilman lupaa. Kyll on kurjaa! Tunnen itseni syyllisemmäksi nyt sua ajatellessani itku kurkussa kuin silloin kun panin sua täysissä voimissa. Mä mietin sua koko ajan; mä muistan koko ajan sun hellyyden. Tässä kunnossa, herran pieksut! jos juoksen sun alttarille, ja pyydän sua mua säälimään, miksei hengen kestoliekki kuluta tarjottua uhria? Eikö nää mun katumusharjoitukset kiinnosta taivasta pätkän vertaa? Mutta taivas on yhä taipumaton, koska mun himo on vielä elossa; tuli on vaan pettävien hiilten peitossa, eikä sitä sammuta kuin joku poikkeusarmahdus. Ihmisiä käy pettäminen, mut millään et huijaa jumalaa.
ellauri012.html on line 301: Kyl rakkaus on sitten vittumainen homma! Ja kylläpä hyve on on arvokasta ihan omaa rauhaa ajatellen! Muista meidän intohimon hurjastelut, arvaa mun kauhistus; laske mukaan sun omat huoles, meidän ongelmat; heitä vaikka nää kaikki pois debetin puolelta ja ota krediittinä huomioon vaan rakkauden hellyys ja nautinto. Miten vähän siitä tulee! Ja kuitenkin me kaivataan noita varjomaisia alkuajan nautintoja niin sikana, ettei voida olla kirjoittamatta toisillemme, vaikka ollaan puettuna tuhkaan ja säkkikankaaseen. Me oltais hurjasti onnellisempia jos nöyristely ja kyynelehdintä takais pelastuksen. Nautinnonrakkautta ei saa juuritetuksi sielusta muuten kuin pinnistelemällä ihan raivona; sillä on niin kova puolustusasianajaja sydämessä, että meidän on vaikee siitä itseämme tuomita. Miten mä voin kauhistella syntejäni jos niiden kohde on mulle aina reilu? Miten mä voin erottaa rakastamastani henkilöstä vihattavan rakkauden? Riittääkö itkemäni kyynelet saamaan mut sitä vihaamaan? En tiedä miten mutta rakastetun itkeminen on aina jotenkin myös ihanaa. On vaikea erottaa surustamme katumuksen ja kaipuun osuuksia. Rikkeen ja rikoksen kohteen muistot on liian lähellä toisiaan. Ja rakkaus jumalaan ei tee tyhjäksi rakkautta sen luomaan.
ellauri012.html on line 303: Mut mitä lieventäviä näkökohtia löytyiskään sussa jos rikos oisi anteeksiannettava? Kannattamaton kunnia, vaivalloinen rikkaus ei mua koskaan oisi houkuttanut; mutta noi sulot, toi kauneus, toi ilme, jonka näen silmissäni vielä nyt, ne aiheutti mun lankeemuksen. Sun kasvot oli mun syyllisyyden syy; sun silmät, sun puhe lävisti mun sydämen; ja vaikka mun kunnianhimo ja omatunto koitti panna vastaan, rakkaus kohta voitti. Jumala hylkäs mut mua rangaistakseen. Sä et ole enää maailmassa, sä sanoit sen irti: mä oon munkki olosuhteiden pakosta; eikö meidän pitäisi ottaa lusikka nyt kauniiseen käteen? Koitatko sä tuhota mun hartauden näin alkumetreillä? Pitäiskö mun jättää apottikunta jonka just vasta aloitin? Hylätä valat? Mä tein ne jumalan katsoessa päältä; minne mä pakenen sen vihaa jos mä rikon ne? Anna mun hakea helpompaa oloa työhommista, vaik se onkin vaikeaa. Multa kuluu kokonaisia päiviä ja öitä täällä luostarissa ilman silmän täyttä. Mun rakkaus palaa vaan kuumemmin keskellä näitä huolettomia hessuja, ja mun sydäntä pistää sun surut ja mun omat. Vitsi mä menetin paljon ajatellen sun uskollisuutta! Mitä nautintoja jäikin kokematta! Mun ei pitäs tunnustaa tätä heikkoutta sulle; tiedän että teen siinä virheen. Jos mä voisin olla lujempi, saattaisin suututtaa sut muhun ja sun vihastus vois saada aikaan sen mihin sun tahdonvoima ei näytä riittävän. Mä julkaisin mun heikkouteni maailmalle rakkauslauluissa ja värssyissä, eikö tän rakennuksen pimeät sellit vois peittää saman heikkouden ees vähän? Mut ei! Mä oon yhä sama! Tai jos vältänkin mä pahimman, en pysty hyvään. Velvollisuudentunto, järki ja säädyllisyys, jotka joskus on merkinneet mulle jotakin, on täällä hyödyttömiä. Kaikkien näiden äänten keskellä jotka käskee mun tehdä mitä pitää, mä kuulen ja tottelen vaan salaisen ja epätoivoisen tunteen ääntä. Nauttimatta yhtään hyveestä, välittämättä tilastani ja keskittymättä lukuihin, mä olen mielikuvituksessani koko ajan just siellä missä mun ei pitäis olla, enkä pysty oikaisemaan itseäni. Koko ajan panttaa vastakkain taipumus ja pakko. Olen sekopäinen rakastaja, meluan hiljaisuuden keskellä, olen levoton täällä rauhan sydämessä. Tää on niin vitun noloa!
ellauri012.html on line 307: Tyydy tähän näin komeeseen lopputulokseen; tee hyveestäsi malli miehille ja enkeleille. Ole nöyrä lastes edessä, laula ahkerasti kuorossa, pidä kova kuri, lue uutterasti; uhraa jopa vapaa-aika hyötyliikuntaan. Oletko sä saanut viran niin helpolla ettei sun tarvi nähdä yhtään vaivaa? Kun kerta annoit mun käyttää sua hyväksi ja opettaa sulle kiellettyjä juttuja, älä nyt vastusta näitä hyviä neuvoja jotka mulle inspiroi nyt armo ja uskonto. Mun on tunnustettava että tähän asti ajattelin olevani parempi naimisen opettajana kuin uskossa uimisen tai niiden asioiden puimisen. Mun hyvästä supliikista on ollut pelkkää harmia. Mun sydän, joka juopui hekkumasta, keksi vaan niitä sanoja, jotka sopi siihen tarkoitukseen. Syntisten kuppi kallistuu niin ihku makeasti, että meillä on luontojamme suurta taipumusta maistaa siitä, ei sitä tarvi kahdesti tarjota. Pyhimysten tuoppi taas on täynnä niin pahanmakuista juomaa, että yhtä luonnostaan sitä kammotaan. Ja sit sä ihmettelet miks mä pelkurina tarjoon sitä ensin sulle. Syytä vaan, olet oikeassa, enkä mä voi kyllin ihailla sua et sä menit siihen halpaan. Kanna siksi rohkeasti risti jonka otit niin visusti vastaan. Juo pyhimysten litran tuoppi pohjaan saakka, äläkä kato muhun päin, anna mun juosta sua pakoon noudattaen apostolin (ja sopuleita pakenevan Roope Ankan) käskyä: Karkuun!
ellauri012.html on line 309: Sä pyydät mua palaamaan sun luo pyhistelyn tekosyyllä. Sun ponnekkuus tässä kohtaa herättää mussa epäilyksiä enkä tiedä mitä vastata. Jos teen tässä virheen, mun sanat punastuu, niin sanoakseni, sen jälkeen miten meille kävi. Kirkko on mustasukkainen kunniastaan, ja käskee että sen alamaiset koulutetaan hyveeseen hyveen avulla. Jos lähestymme jumalaa moitteetta, sitten voimme kutsua sinne mukaan muitakin. Mutta se mitä taivas odottaa Abelardilta on et se unohtaa Heloisen, ei tapaa sitä enää, ja se mitä se pyytää Heloiselta on olla odottamalta multa enää mitään, tyyten unohtaa koko jäbä. (Mistäkö mä sen tiedän? No mä oon apotti, mullon suora linja sinne, me jutellaan jahven kanssa päivittäin kuin mies miehelle.) Rakkauden ollessa kyseessä unohdus on välttämätön rangaistus, ja vaikein. On helppo luetella meidän vikoja; miten monet niistä on salaa tarjonneet lisää mielihyvää eikä tarvittavaa nöyryttä. Ainoo tapa palata herran helmaan on hylätä palvomamme luojanluoma, ja palvoa vaan unohtamaamme jumalaa. Tää voi kuulostaa kovalta, mut se meidän pitää tehdä pelastuksen eteen.
ellauri012.html on line 326: Vapaudu Heloise liian syvälle juurtuneen rakkauden häpeällisistä jämistä. Muista että nyt on aviorikos sun ajatella ketään muuta miestä kuin jeesusta (ja jehovaa, jos se nyt on eri äijä, tai edes mies. Pyhää henkeä ei kärsi mainita, siitähän ei saa heittää läppää, se on kuolemaksi.) Jos sä näkisit mut täällä näin laihana ja naama pitkänä, tunkeilevan munkkilauman keskellä, jotka pelkäävät mun oppinutta mainetta ja loukkaantuvat mun kaidasta lätystä, ihan kuin mä uhkaisin niitä uskonpuhdistuksella, mitä sanoisit mun alhaisista huokailuista ja hyödyttömistä kyynelistä jotka harhauttaa näitä herkkäuskoisia miehiä? Voi voi. Mua nöyryyttää rakkaus, eikä ristin sellainen. Sääli mua ja riistäydy vapaaksi. Jos sun kutsumus on mun ansiota, älä sit kiusaa mua jatkuvilla epäilyksillä. Lupaa että olet uskollien asulle joka peittää sut. Pelkää jumalaa jotta se vapauttaa sut pelosta, rakasta sitä että pääset etiäppäin hyveessä. Älä pitkästy luostarissa, sillä se on paikka pyhimyksille. Halaa tyhjää, tyhjät kädet on jeesus-lasso, se kyllä halaa takaisin jos nöyristelet sille.
ellauri012.html on line 369: Näiden taistelujen keskellä koitan edes piilottaa heikkouteni niiltä jotka sä olet antanut mun hoitoon. Kaikki mun alaiset ihailee mun hyvettä, mut jos niiden silmät vois tunkeutua mun sydämeen, mitä ne näkiskään siellä? Mun tunteet siellä kapinoi; mä käsken muita mutten pysty käskee itseäni. Mulla on valepuku, ja tää valehyve on tosi pahe. Miehet pitää mua kiitettävänä, mut mä olen syyllinen jahven silmissä; niiltä ei mikään pysy piilossa, ja se näkee suonikiekuroiden läpi suoraan sydämeen. Mä en välty paljastukselta. Ja kuitenkin on kova homma pitää yllä edes tää hyveen näköiskuva, joten kait tääkin teeskentely jotain hyvittää. En aiheuta skandaalia maailmalle, joka on herkkä ottamaan huonoja vaikutteita; en heiluta hyveen venettä noille jotka on mun käskyläisiä. Sydän täynnä rakkauta yhteen mieheen opetan niitä rakastamaaan yhtä jumalaa. Maisten nautintojen hurmaamana koitan näyttää niille että ne on kaikki turhuutta ja petosta. Mulla on just tarpeeksi voimaa kätkeä niiltä mun kaipaus, sitä kai on pidettävä armon työnä. Jos se ei saa mun aikomuksia hyviksi, se ainakin estää mua jauhautumasta jyviksi.
ellauri012.html on line 371: Ja siltikin on turha edes yrittää erottaa näitä kahta: ne jotka ei ole vanhurskaita on syntisiä, ja ne jotka hidastelee hyvän kanssa jää siitä jälkeen. Sitäpaitsi ei pitäisi olla muita motiiveja kuin rakkaus jumalaan. Voi vinde! mitä toivoa on sit mulla? Mun sekavuus johtu enemmän pelosta loukata miestä kuin suututtaa jumalaa, ja mä käytän vähemmän aikaa sen miettimiseen kuin edelliseen. Just niin, sun käsky vaan, eikä mikään oikee kutsumus lähetti mut tähän luostariin; mä koitin helpottaa sun oloa enkä pyhittää itseäni. Mä oon niin onneton! Mä revin itseni irti kaikesta mistä pidin; hautaan itseni elävältä; harjoitan mitä tiukinta paastoa ja kaikkia muita julmuuksia joita täällä tehdään; ruokin itseäni kyynelillä ja suruilla; ja tästä huolimatta en ansaitse mitään näillä harjoituksilla. Mun väärä hartaus on kauan pettänyt niin sua kuin muitakin, sä oot luullut että mä oon rauhoittunut vaikka mä oon häiriintyneempi kuin mä oon ollut ikinä. Sä uskottelit itsellesi että mä olin ihan omistautunut tälle hommalle, mutta mulla ei ollut muuta harrastusta kuin tää rakkaus. Tässä harhassa sä pyydät multa rukouksia - hitsi! mä tarvitsen niitä sulta! Älä oleta mitään mun hyveistä tai huolesta; mä horjun, tue mua sun neuvoilla; mä oon heikko, vahvista ja ohjaa mua sun ohjeistuksilla.
ellauri012.html on line 373: Oliko sulla mitään syytä kiittää mua? Kiitoksesta on usein haittaa niille joita kiitetään: salainen turhamaisuus syttyy sydämeen, sokeuttaa, ja peittää haavat jotka oli vasta puoliksi parantuneet. Viettelijä imartelee, ja samalla pilaa ihmisen. Rehellinen ystävä ei salaa mitään, eikä silittele haavaa, oikeestaan saa tuntumaan sen kipeemmältä, koska laittaa lääkettä. Mikset sä menettele näin mun kaa? Haluutko olla halpa vaarallinen liehittelijä? tai jos sä näät mussa jotain kehuttavaa, etkö pelkää, että turhamaisuus, joka vaivaa jokaista ainakin meistä naisista, pian tuhoo sen? Mut ei tuomita hyvettä ulkopuolelta, sillä muuten rikolliset kelpaa yhtä hyvin kuin herran valitut. Ovela huijari voi saada enemmän ihailua osakseen kuin intoileva pyhimys. Touché, osui ja upposi, vai mitä Abelard?
ellauri012.html on line 375: Ihmissydän on sokkelo, jonka reittejä on vaikee seurata. Sun ylistykset mulle on sitä vaarallisemmat, kun mä rakastan ihmistä joka niitä tarjoilee. Mitä enemmän mä haluun sua miellyttää, sitä helpommin mä uskon kiitosta jonka sä osoitat mulle. Mrr! ajattele mieluummin miten vahvistaa mun heikkoutta terveellisillä haukuilla! Sun pitäisi pikemmin epäillä kuin uskoa mun pelastukseen; sanoa että sun hyve perustuukin heikkouteen, ja et vaan ne saa seppeleen jotka on pinnistäneet kovimmin. Mut mä en edes tavoittele voiton seppelettä - mulle riittää vältellä vaaroja. On helpompi pysyä poissa tieltä kuin voittaa taistelu. Voitonpallilla on monta tasoa, enkä mä tavoittele korkeinta; jätän sen niille jotka on usein jo voittaneet. En koita valloittaa ettei mua voitettaisi; mulle on tarpeeksi onnea välttää haaksirikko ja päästä johkin satamaan. Taivas vaatii mua hylkäämään tän mun kohtalokkaan rakkauden suhun, mut voi helvetti! mun sydän ei koskaan suostu siihen. Moido.
ellauri012.html on line 385: Yksinäisyys on kestämätöntä ahdistuneelle mielelle; sen huoli kasvaa hiljaisuudessa, ja syrjäytyminen vaan lisää sitä. Siitä lähin kun olen ollut suljettuna näihin seiniin, en ole tehnyt muuta kuin itkeskellyt meidän vahinkoa. Tää luostari on kaikunut mun kiljunnasta, ja ikuiseen orjuuteen tuomitun kurjimuksen lailla olen kuluttanut päivät surun parissa. Sen sijaan että olisin toteuttanut loordin armollisen suunnitelman mua kohtaan, olen kapinoinut sitä vastaan, pidin tätä pyhää pakopaikkaa kauheeena vankilana, ja olen kantanut loordin iestä vasten tahtoa. Sen sijaan että olisin putsannut itseäni katumuksen harjoituksilla, olen vaan vahvistanut mun tuomiota. Fataali erehdys! Kardinaalimunaus! Mut Abelard, mä oon nyt repinyt silmiltä siteen joka sokaisi mut, ja jos mä nytkään voin yhtään luottaa omiin tunteisiin, musta on nyt tullut sun arvostuksen arvoinen. Sä et ole mulle enää muuta kuin se rakastava Abelard, joka aina pyrki yksityisiin hetkiin mun kanssa sumuttaen meidän vartijoiden silmät. Meidän onnettomuudet sai sut kammoamaan pahetta (ei ihme, kun et siihen enää itse kyennyt), ja sä heti omistit loput päiväs hyveelle, ja näytit alistuvan siihen pakkoon mielelläsi. Mä taas, joka olin herkempi, ja enemmän nautinnon perään (ja jolla oli paikat vielä kunnosssa) olin vitun kärsimätön tästä, ja olet kuullut miten paljon kannoin kaunaa sun kalttaajille. Oot nähnyt mun kaunan mun viime kirjeistä; tää se oli, varmasti, joka sai mun Abelardin, sut munattoman Hannibalin, mulle äkämystymään. Sä hermostuit mun valituksista, ja jos totta puhutaan, menetit toivon mun sielun pelastuksesta. Et voinut aavistaa että Heloise voisi voittaa noin vahvan tarpeen; mut olit väärässä, Abelard, mun heikkous, armon lihaksilla, ei estänyt mua tavoittamasta voiton seppelettä. Palauta mut siis sun hyviin kirjoihin; sun oma jumalisuus varmaan kehottaa sua siihen.
ellauri012.html on line 387: Mut mut: mikä salainen huoli nyt nousee mun sieluun - mikä loppuun ajattelematon tunne nyt nousee joka vastustaa mun lupausta olla huokailematta Abelardin perään? Voi taivas! eks mä ookkaan päihittänyt mun rakkautta? Heloise sä onneton! niin kauan kun sulla henki pihisee sun pitää nähtävästi rakastaa Abelardia, niin on päätetty. Itke vaan kurja ämmä, sillä tätä parempaa tilaisuutta siihen tuskin tarjoutuu. Mun pitäis kuolla surusta; armo oli jo kerran ohittanut mut, ja sit mä lupasin olla sille uskollinen, mut nyt mä olen taas kerran pettänyt lupaukseni, ja armo on taas uhrattu Abelardille. Tää pyhäinhäväistys kyllä jo saa kupin kaatumaan. Miten mä voin tän jälkeen enää toivoa et jumala aukasee mulle aarrearkkunsa, sillä mä oon ihan väsyttänyt sen. Aloin loukata sitä heti ekasta hetkestä kun näin Abelardin; onneton sielun veljeys sai meidät ryhtymään luvattomiin panopuuhiin, ja jumala lähetti roiston erottamaan meidät puukolla. Mä valitan tätä onnettomutta, mutta jumaloin sen syytä. Aargh! mun pitäisi pitää tätä onnettomuutta taivaan lahjana, se ei hyväksynyt meidän liittoa ja erotti meidät, ja mun pitäisi pinnistää et saisin mun tunteen loppumaan. Eikö olis paljon parempi jos unohtaisin kokonaan sen kohteen, enkä jättäisi mieleeni mitään muistoa joka on fataali mun rauhalle ja pelastukselle? Herra varjele! pitääkö Abelardin kummitella mun ajatuksissa iän kaiken? Enksmä koskaan pääse vapaaksi lemmen kahleista? Mut ehkä mä pelkään ihan turhaan; ohjaahan hyve nyt kaikkia mun akteja ja ne on kaikki armon huostassa. Siis pelko pois, Abelard; ei mulla enää ole noita tunteita joiden kuvaaminen mun kirjeissä sai sut niin hermoksi. En mä enää yritä, kertomalla noista hyvistä hetkistä jotka rakkaus meille jakoi, herättää mitään syyllistä tunnetta jota sä voisit tuntea mua kohtaan. Mä vapautat sut kaikista sun valoista; unohda rakastajan ja aviomiehen tittelit ja jätä vaan toi iskä. Mä en odota sulta enää muuta kuin lempeitä nuhteita ja kirjeitä jotka pitää yllä rakkauden loimua. En vaadi sulta muuta kuin hengellistä neuvontaa ja terveellistä kuria.
ellauri012.html on line 389: Koskemattomuuden polku, niin okainen kuin onkin, näyttää musta silti hyvältä, jos vaan saan kulkea sun saappaiden jäljessä. Sä löydät mut aina täältä sun kintereiltä. Mä luen suuremmalla mielihyvällä kirjeitä jossa sä ylistät hyveen etuja kuin koskaan niitä joilla sä taitavasti pistit muhun naintihalun myrkkyä. Et voi nyt enää mulle vaieta tekemättä rikettä. Kun mulla oli niin kova rakkauden hätä, ja mä painostin sua niin kovasti kirjoittamaan mulle, kuinka monta kirjettä sain kirjoittaa ennen kuin sain edes yhtä takaisin? Sä kielsit multa mun kurjuudessa mun ainokaisen lohdun, koska pidit sitä vaarallisena. Sä yritit tylyttämällä pakottaa mut unohtamaan sut, enkä mä sinänsä syytä sua, mut nyt sulla ei ole mitään pelättävää. Tää hyvän onnen sairaus, jolla sallimus mut nujersi, on tehnyt sen mitä ihmisten ponnistukset ja sun julmuus turhaan yritti. Nään nyt miten turhaa oli meidän rakkaus, johon me luotettiin kuin johkin ikuiseen. Kyllä siitä tuli sitten paljon harmia!
ellauri012.html on line 391: Ei hyvä herra, maan päällä ei ole muuta nautintoa kuin hyveen antama. Kaikkien maisten ilojen keskellä sydäntä pistää, se on rauhaton ja levoton kunnes se pysähtyy suhun. Miten paljon mä oonkaan kärsinyt, Abelard, niin kauan kun mä koitin pysytellä elossa luostarissa niillä eväillä jotka oli tuhonneet mut maailmassa? Vihasin seiniä jotka ympäröivät mua; tunnit tuntui pitkiltä kuin nälkävuodet. Kaduin tuhannesti että olin haudannut itseni tänne. Mut sen jälkeen kun armo avas mun silmät on kaikki muuttunut; yksinäisyys tuntuu kivalta, ja tän paikan rauha on vuotanut mun sydämeen. Tyytyväisenä että hoidan hommani tunnen iloa joka ylittää kaiken sen minkä rikkaus, komeus tai aistillisuus vois mulle tarjota. Mun tyyntymys on kyllä käynyt mulle kalliiksi, sillä se maksoi mun rakkauden; tein ihan väkisten tän uhrauksen joka tuntui ennen mahdottomalta. Mut jos mä oon vihdoinkin päässyt susta eroon, älä mustasukkaile; jumala jonka ois aina pitänyt omistaa mut on nyt mun sisässä sun sijasta. Ole tyytyväinen että voit vielä nussia mun mieltä, sitä sä et koskaan menetä; ja mä saan aina salaista mielihyvää kun ajattelen sua, ja must on hienoa totella säääntöjä jotka sä mulle teet.
ellauri012.html on line 400: On se nyt häpeä ettei filosofi voi sulattaa mikä oisi voinut sattua kelle vaan. Kato musta esimerkkiä; mä sain syntyessäni kovat halut, mä joudun päivittäin taistelemaan tunteiden kanssa, ja iloitsen kun saan ne järjen hallintaan. Miten tälläinen heikko luonne joutuu vahvistamaan vahvempaansa? Mut nyt mä meen liian pitkälle. Näinkö mä kirjoitan mun kultu Abelardille? Sille joka noudattaa kaikkia saarnaamiaan hyveitä? Jos valitat onnen arvasta, se ei ole niinkään että tunnet sen iskut, vaan koitat osoittaa vihollisilles kuinka moitittavia ne on kun ne satutti sua. Jätä ne rauhaan Abelard, anna niiden kiehua omassa liemessään, jatka sä sun yleisöjen hurmaamista. Löydä ne sivistyksen aarteet jotka taivas näyttää varanneen vaan sulle; sun viholliset jotka sä häikäiset sun järkeilyllä tulee lopulta kyllä järkiinsä. Voi että sä olisit onnellinen jos saisit koko maailman vakuutetuksi sun oikeassa olosta, niinkun mä jo oon. Kaikki myöntää sun fiksuuden; sun pahimmat vastustajatkin tunnustaa, että sä tiedät kaiken mikä on inhimillisesti tiedettävissä.
ellauri012.html on line 406: Olisin halunnut lopettaa tän kirjeen kertomatta mitä täällä tapahtui pari päivää sitten. Nuori nunna joka oli pakotettu luostariin ilman kutsumusta siihen karkasi jollain ilveellä, en tiedä miten, ja pakeni Englantiin yhden herrasmiehen mukana. Olen käskenyt koko talon salata tän jutun. Voi Abelard! Jos sä olisit täällä näitä juttuja ei tapahtuisi, sillä kaikki siskot jotka hurmaantuis sut nähdessään ja kuullessaan, eivät ajattelisi kahdesti vaan noudattaisivat sun sääntöjä ja ohjeita. Se noviisi ei olisi ikinä tehnyt noin rikollista suunnitelmaa kuin rikkoa valansa, jos sä olisit ollut täällä kehottamassa kuuliaisuuteen. Jos sun silmät vahtis meitä, kaikki olis viattomia. Kun me liukastutaan sä nostaisit meidät pystyyn ja tukisit neuvoillas; me marssittaisiin varmajalkaisina lampaina hyveen kaitaa tietä. Alan huomata että musta on ihan liian hauskaa kirjoittaa sulle; mun pitäis polttaa tämäkin kirje. Siitä näkee että mulla on vielä ihan liikaa tunteita sua kohtaan, vaikka yritin aluksi vakuuttaa sut ettei niin ole laita. Mä tunnen joskus armon, joskus himon laineita, ja vuorotellen annan periksi kummallekin. Sääli mua Abelard, ja tilaa johon sä olet mut saattanut, ja tee mun viime päivistä tääällä yhtä levollisia kuin ne ensimmäiset oli ahdistuneita.
ellauri012.html on line 415: Ja jos mä joskus puhuisin niin vaan nostaakseni teidät ylös kun te lankeette, vahvistaakseni teitä kun ootte jälleen heikkoja, valaistakseni teidän pimeitä päitä, aina kun pimeys teidät yllättää. Mä lohduttaisin teitä kun hyveen harjoitus tuntuu liian ankaralta; mä kohtuullistaisin teidän virkaintoa, ja silittelisin teidän hyveitä sopivan oloisiksi: mä osoittaisin mitä tehtäviä teidän pitää toimittaa, ja rauhottaisin epäilyksiä joita teidän järjen hataruus voisi nostattaa. Se olisi kivaa. Mä olisin teidän mestari ja iskä, ja hämmästyttävän taitavasti olisin eloisa tai hidas, hellä tai ankara, aina sen mukaan mitä eri luonteet vaatisivat, jotta saisin ne kaituksi kaitaa polkua kristilliseen nirvanaan.
ellauri012.html on line 424: Alku on tietty aina vaikeaa, mutta lopussa luojan kiitos seisoo (siis ainakin jos on kassit). On hienoa rohkeasti aloittaa akti, ja kunnia kasvaa suhteessa siihen miten vaikeat on vastukset. Meidän pitäisi siis selvitä urheasti kaikista vastuksista jotka estää meitä kristillisten hyveitten käytössä. Luostarissa miehistä otetaan mittaa kuin kullista uuneissa. Kukaan ei kestä siellä kauaa ellei ne vedä kiltisti loordin iestä.
ellauri012.html on line 434: Älä anna sen harmittaa, Heloise, vaan ala jo; pane sun pelastussuunnitelma täytäntöön viivytyksittä; kyllä sä vielä ehdit kuiville kun pidät kiirettä. Lemmi jesseä, ja halveksi itseäsi sen sijasta. Se tulee sun sisään ja on sun huokausten ja kyynelten ainoo kohde; älä etsi muuta lohtua kuin se. Jos et pääse musta vapaaksi (ei tosin ihme, mähän on niin ihana), niin sä lankeet mun mukana; mut jos sä jätät mut ja liimaudut siihen, niin sä oot hyvässä veneessä. Jos pakotat loordin heittämään sut oman onnes nojaan, sulle käy köpelösti; mut jos sä olet uskollinen sille, niin iloa löytyy kyllä. Magnaleenakin itki kun luuli jo et jeesus oli sen jättänyt, mut Martta sanoi, kato hei, loordilla on sulle asiaa. Ole hiljainen ja halukas, ketterä ja kurvikas, vastaa joka kutsuun, niin jeesus tulee. Ja hei Heloise, tässä olis vielä muutamia ohjeita: sä olet teidän yksikön esimies, ja siellä on privaattipotilaita ja toisia jotka johtaa muita; ensinmainitut hoitaa vaan omaa pelastusta, ja niiden ei tarvitse noudattaa kaikkia hyveitä niin näkyvästi, mut ne jotka on alipäällystöä niiden pitää näyttää muille esimerkkiä ja tehdä niin hyvin kun vaan pystyy. Muista tää, ja seuraa sitä, niin että sun koko elämästä tulee hyvän abbedissan rautalankamalli.
ellauri012.html on line 448: En edes kyseenalaista sitä Heloise, ettet sä ryhtyis tästä lähin ihan tosissaan hommaamaan tota pelastusta; tän pitäs olla sun ykkösasia. Hylkää mut siis lopullisesti sun sydämestä - tää on paras neuvo jonka mä kykenen sulle antamaan, sillä syyllisesti rakastetun persoonan muistelu ei voi kuin vahingoittaa taivasasiaa, miten pitkälle olisikin päästy hyveen tiellä. Kun olet saanut sammutetuksi sun epäterveen kiinnostuksen muhun, muiden hyveiden harjoitus käy helpoksi; ja kun lopulta sun koko elämä noudattaa kristillisiä sääntöjä, sä olet ihan kypsä heittämään jo lusikan nurkkaan. Sun sielu lehahtaa iloisesti ruumiista ja suuntaa lennon kohti taivasta. Siellä sä meet itsevarmana pelastusmiehistösi eteen, sulle ei lueta lakia tuomiolla, vaan kuulet kun pelastaja sanoo: tule mukaan, meillä on täällä tosi kivaa, soitellaan harpulla ja laulellaan virsiä, heitetään rengasta sädekehillä pilven päällä, ja muuta sellasta.
ellauri012.html on line 630: Maalaus, musiikki ja varsinkin runous on aika turhanpäiväistä. No, jotain hyveellistä musaa tai runoja voi harkita. Kirkkomusiikki on A-OK.
ellauri014.html on line 527: Aika ikävästi kohtelee nyt Julle Pröötä, Heloise Abelardin hattu päässä. Mä en anna enää sulle, mut älä hemmetissä silti petä mua, pidä itses miehenä mutta munattomana, vaan hyveen lippu liehukoon sun tangossa. Ja hölmö Pröö lupaakin ripustaa pippelinsä kuivumaan. Mulkut tuulessa ne heiluu. Samaan aikaan toisaalla Volmar pian rassaa pikku Juuliaa. No ehkä Pröö voi Lontoossa britin kanssa alkaa suunnitella junaa. (Ne ei vielä tähän aikaan käyneet höyryllä.)
ellauri014.html on line 531: Pariisiin tultua Pröö (eli Ted) alkaa kirjottaa muistiin Jullen opetuxia, ostaa oikeen ison vihkon, niitä onkin kosolti. Niistä tulee kokonainen postilla, käsityöopas, josta voi opiskella kuivan hyveen vetoa. Kuha ei jää kirjan väliin fläkkejä niin ettei sivut aukea. (Onkohan tää kirja se?)
ellauri014.html on line 534: Ei kyl Julie on niin täti, et sen pitää olla Janne-Jaakon Mamanin reinkarnaatio. Sieltä kai on peräisin nää opettavaiset sormenheristyxet. Täällä puhuu kunnon juustomaalainen villi kuttu, ei siedä pariisilaista leikinlaskua (esprit), naama peruslukemilla saarnaa hyvettä. Katolista tai kalvinistista, mitä väliä. Ei Rusakkokaan välitä. Leikki leikkinä, pylly pois mun tyynyltä. Suuret tunteet ei siedä vitsejä. Tää Jullen kirje oli kai olevinaan JJn mielestä hulvattoman hauska, sillä Ted kertoo seuraavassa viestissä nauraneensa huutonaurua. Haha. Vallatonta ja vakavaa kuin Ilmo Launis. Aargh. Huumorin totaalinen puute on Rusoolle yhteistä Pauli Kanin kaa.
ellauri014.html on line 627: Paksuinta on et just niin kuin ei pitänyt JJ toimi ize, siitti 4-5 au-lasta leipäsuden kaa ja dumppas ne samantien nunnille tai kunnalle, niitä ei jälkeenpäin ees voitu löytää. Hyvä puhumaan, paha pappi mulkero. Tästä heimoveli Voltaire sille vittuili. Mut sehän oli ihan eri asia, tässä on nyt puhe hyveellisten naisten moraalista, ei musta, tää on filosofiaa. Setämiespisteet kilahti tappiin, pajatso tyhjeni. Törkee 2-naamainen Casanova kehtaa vielä sanoa:
ellauri014.html on line 694: Ei muuta kuin takas sorvin ääreen. Julie de Wolmar sanoo ännännen kerran kotiopettajan irti kirjan puolivälissä. Arvaa etukäteen kuinka siinä käy, kun on puolet opuksesta jäljellä. Takinkääntänyt Julle pyytää Prööltä lupaa kavaltaa kaikki sänkyhommat Wollelle. Pröö sanoo ehottomasti ei. Jotain rajaa vittu sentään hyveellisyydelläkin.
ellauri014.html on line 823: Ajatella et kaikki tää häsläys naismoraalin kaa van six, ettei ollu pilleriä. Ei muuta kuin hyveen sokerpala tytön polvivälissä. Kun se pääsee putoomaan on kaikki mennyttä.
ellauri014.html on line 1007: Mut yllättäen, pikku Laura ei antanutkaan sille, se näät teki pikaparannuxen, koska se oli pikapihkaantunut ihanaan ja hyveelliseen loordisetämieheen. Loordi koitti väkisinkin, Laura itki ja kynsi vastaan. Tästä loordi oli jo vähän ihmeissään ja imarreltu, ja alkokin nyt käydä Lauran luona useemmin. Se pani Lauran luostariin, jossa kävi usein pikku visiiteillä. Sama vanha tuttu madonnahuorameemi kuin Dideroon leffakässärissä, se taisi trendata sen ajan #metoo jengillä.
ellauri014.html on line 1053: Wolmari on hirmu mielissään asioiden saamasta käänteestä, ja kuzuu poikakaveruxet jatkamaan poikarakkauttansa paratiisissa. Ted on osoittautunut luotettavaxi hyveen ritarixi. Kylmä Wolmari pitää Lolitan nitistystä tästä parhaimpana todistuxena. Jos Aku oisi pettänyt kotijoukot tässä asiassa, Wolle-setä oisi antanut sille potkut margariinitehtaasta siinä samassa, ajanut sen pihalle kepin kanssa (Äyk!) palkatta ja ilman työtodistusta. Mut ei, Wolmari on innoissaan: Nuorimies on varma nakki, aina meidän aatelisten puolella. Niin on Rusookin. Aatelisten ja papiston fänijoukoissa, niin rotinkainen tai mikä vitun kellosepän sälli onkin.
ellauri014.html on line 1089: Saarnaajamatroona Juulia alkaa sillä aikaa tykistövalmistelun tyrkkiäxeen Tedin Clairen makkariin. Se kirjoittaa sille ekan kirjeen 7 vuoteen tässä asiassa. Perustelut lähtee pelottelupäästä, ne on Rusakolta tutux tullutta hyvetuubaa. Hyve sillä aina tarkottaa tunkkasta säätymoraalia, jolla pönkitetään porvariston hegemoniaa. Käytännössä Julkku kieltää Prööltä paratiisin portin ilman vihkirinkulaa. (Ralphin anulus ei todellakaan kelpaa.) Mitään puolivallatonta poikamiestä se ei päästä pentujansa sorkkimaan.
ellauri014.html on line 1374: Naisia kannustettiin olemaan siveitä, hurskaita, alistuvia, vaatimattomia, epäizekkäitä, sulokkaita, puhtaita, herkkiä, tottelevaisia, hiljaisia ja kohteliaita. Hieno lista hyveitä.
ellauri018.html on line 638: Pamin vanhemmat ja hyvä rouva neuvoivat: Hyvä Pamelani, ole siveellinen, ja pidä miehet loitolla. Hra Bn ohje oli päinvastainen: Älä ole hyveellinen Pamela, päästä härrat viivalle.
ellauri018.html on line 697: Muhammed oli synnitön kuin Jeppe Nasaretilainen, tuo edeltävä mutta mitättömämpi profeetta. "Kun hän kasvoi mieheksi, hän oli ylevyytensä ja jaloutensa ansiosta hyveellisin kansastaan, paras tavoiltaan, jaloin teoiltaan, paras naapurina, lempein, totuudenmukaisin, luotettavin ja kauimpana siveettömyydestä ja tavoista, jotka alentavat miehen."
ellauri024.html on line 564: Hyvä ja huono vizi on kaunista ja rumaa esteettisessä mielessä, hyvä suoritus tai huono, sanoo Aarne lihavalla. Mautonkin vizi voi olla hyvä siis, ja huono hyveellinen. Hyveelliset vizit onkin enimmäxeen huonoja. Tää ero on hiuxenhieno, monet ei sitä tee, ne samat joiden mielestä pahuutta ei voi ymmärtää.
ellauri028.html on line 675: Musta hyvempiä vizejä
ellauri030.html on line 347: Zenon oli soveltavan filosofian perustajanimiä, käytännöllinen moraalioppi oli sen ihan vahvuusalue. Osmo Soininvaaran henkisiä sinivihreitä. Kaikki riippuu mielialasta, teko sellaisenaan on yhdentekevä. Esimerkiksi rikokset ovat seurauksia siitä, että tekee vääriä päätelmiä hyödyllisestä ja vahingollisesta. Niinpä niin, ei ois kannattanut sen huumepoliisinkaan rikoxen tielle lähteä, meni isänperinnötkin mukana. Kardinaalihyveet on oikeus, maltti ja urheus. Seppuku on ookoo ratkaisu jo se tuntuu siltä omalta kannalta, siitä vaan riippumattomasti heilumaan ohjenuoran jatkona. Älkää lapset melutko, isä menee hirteen lepäämään. Stoalaisuus on kristinopin jälkeen hyvä kakkonen, sanovat kristinoppineet, stoalaiset kuinka ollakkaan pitää vastakkaista järjestystä oikeampana. Myöhempien aikojen kristityt on lainanneet stoalaisilta takas enemmän kuin Epiktetos otti niiltä luvatta.
ellauri030.html on line 855: Tragedioissa on patriarkaalisuutta ja militarismia, soturihyveitä eli sokeaa tottelemista, tappamista tai kuolemista käskystä, kyselemätöntä lojaliteettia, yksisilmäisyyttä, päättäväisyyttä, ylpeyttä. Ollaan yleviä koska ollaan eliittiä. Puhutaan hienosti.
ellauri035.html on line 977: > L: rumasta ankanpojasta rumax ankax more like it. pitäskö käydä kehnosti et ois hyvempi mieli?
ellauri035.html on line 1131: Tieto ja rohkeus on jesuiitan hyveet. Kateus on tasa-arvon pahe, hyvin paha.
ellauri036.html on line 1140: Mut se seurasi hyvettä, joka sen mielestä oli nätimpi.
ellauri045.html on line 757: Porvarillisia hyveitä
ellauri045.html on line 759: Suomen Toivo Paul Lillrank lillui kokkareena kokkareiden saman nimisessä think tankissa 2012 ja miettii porvarien hyveitä. Seuraavassa kirjaesittely, kirjoittanut Tuuli Liski.
ellauri045.html on line 761: Kokoomuksen Suomen Toivo -ajatuspajan julkaisema Paul Lillrankin pamfletti ”Bourgeois virtues” perustuu amerikkalaisen tutkijan ja professorin Deirdre McCloskeyn tutkimukseen porvarillisesta hyveestä ja sen roolista modernin maailman muokkaajana. Teksti käsittelee myös samaisen tutkijan teoriaa neljästä poliittisesta mentaliteetista.
ellauri045.html on line 763: Lillrank aloittaa esittelemällä McCloskeyn kuvauksen porvaristosta, sen historiasta, rakenteesta ja luonteesta. Porvaristoa tarkastellaan hyveisiin perustuvan teorian pohjalta. Porvariston päähyveeksi teoria nimeää harkitsevuuden, johon liittyy oma etu mutta myös muita hyveitä kuten usko, toivo ja rohkeus. Näistä koostuu taito olla hyvä liikemies. Porvariston hyveiden merkitys McCloskeyn teorialle on keskeinen, sillä sen mukaan niiden yhdistyminen valistuksen ihanteisiin loi pohjan kapitalismin synnylle.
ellauri045.html on line 767: Porvaristo on kokenut myös vastustusta. McCloskeyhin nojautuva Lillrank näkee hyökkäyksen valistuksen arvoja ja porvarillisia hyveitä kohtaan tulleen kahdesta suunnasta, marxistisesta vasemmistosta sekä romantiikan ja nationalismin oikeistosta. Syytteinä ovat olleet muun muassa epätasa-arvon tuottaminen ja ahneus.
ellauri045.html on line 769: Huomattava osa pamfletista on osoitettu McCloskeyn esittelemälle poliittisten mentaliteettien jaottelulle. Perinteisten vasemmisto–oikeisto ja konservatismi–reformisti jakolinjojen sijaan teoria perustuu hyveille ja mentaliteeteille. Teorian neljä erilaista poliittista mentaliteettia ovat: aristokraatti, askeetti, raataja ja porvari.
ellauri045.html on line 771: Jokaisella näistä on omat hyveensä. Aristokratialla se on rohkeus, askeetilla maltti, raatajalla rakkaus ja porvarilla harkitsevuus. Kolmelle ensimmäiselle McCloskeyn teoria esittää myös merkittäviä negatiivisia puolia, kuten aristokraatin ylenkatseen työtä ja kauppaa kohtaan tai raatajan yritteliäisyyden ja parempaan pyrkimyksen puutteen sekä askeetin kollektiivisen uhraamisen ilman henkilökohtaista panosta.
ellauri045.html on line 775: Lopuksi Lillrank painottaa pamfletissaan kapitalismin ja porvariston luoneen muutoksen ja vaurautta, mutta aika ennen tätä on unohtunut. Hänen mukaansa muut ovat jakamassa kapitalismin tuloksia, verottaen ja rajoittaen, mikä heikentää kasvua. Myös maailma ja sen haasteet ovat muuttuneet. Lillrank peräänkuuluttaa uusia porvarillisia hyveitä.
ellauri045.html on line 792: Ja mitkäs olivat siis ne porvarien hyveet?
ellauri050.html on line 1115: nein! feindselig solchen Tugend-Standbildern, Ei! Vihamielisenä sellaisille hyveen esikuville,
ellauri050.html on line 1149: tugendhaft, schafmässig, krauswollig, hyveellisinä, lammasmaisina, kiharavillaisina,
ellauri051.html on line 1053: 464 What blurt is this about virtue and about vice? 464 Mitä hämärää tämä on hyveestä ja paheesta?
ellauri051.html on line 1852: 1238 Wicked rather than virtuous out of conformity or fear, 1238 Paha kuin hyveellinen mukautumisesta tai pelosta,
ellauri061.html on line 1279: Sarjassa ei myöskään pyritä siihen hyveelliseen tunnelmaan, joka syntyy studiossa sen jälkeen, kun televisioväittelyn osallistujat ovat tulleet kaikille yllätykseksi siihen loppupäätelmään, että, hitsi vieköön, maahanmuuttaja onkin voimavara eikä uhka, ne pesee meidän vessoja tosi halvalla. Fiktio on väärä paikka ylvästellä poliittisella korrektiudellaan Tervo kirjoittaa. En mä tee mitään setä Tuomon tupia, ne ei myy riittävästi. Rasismilla on paljon parempi kysyntä. Mä en halua onnea, varsinkaan varattomille mutiaisille, mä haluun pätäkkää.
ellauri073.html on line 227: Toisin sanoen, oikea johtaja on joku joka "auttaa" meitä voittamaan oman henk.koht. laiskuuden ja izekkyyden ja heikkouden rajoituxet ja saa meidät stahanovilaisiin ponnistuxiin, tekemään hyvempiä ja kovempia asioita kuin mitä ize pystymme. (Tommonen niinko persoonallinen treineri, tai Matt Foley, motivational speaker. I am 35 years old, thrice divorced, living in a van down by the river. Yks, kaks, Petteri mukaan. Kazokaa Lallia, kolme, neljä. Vitun Tuomo Jalantie, musta sillä ois saanut vaikka pyyhkiä koiranoxennuxia.) Lincoln oli nähtävästi oikea johtaja (onnexi se ammuttiin), ja Churchill (aimo kusipää vessa kengänkärjessä), ja Gandhi (sankarillinen ruipelo eläinlääkixen edessä jolta viedään aina rillit nenältä), ja King Kong. Teddy Kennedy ja Franklinin Benjamin, ja todennäkösest de Gaulle (se oli pitkä ainakin, ja isonenäinen, hassu verikauha päässä), takuulla ryhmä Haun palomieskoira Marshall, ja ehkä Eisengardin Saruman. No olihan tietty Hitlerkin oikea johtaja, ja eri pätevä, niin että paras varoa; eihän tää ole muuta kuin lavakarismaa. “Älä kysy mitä maasi voi tehdä puolestasi, kysy mitä sä voit tehdä maasi puolesta.” Tämmöstä totalitääristä paskanjauhantaa. Myynnin ja markkinoinnin tieteet olivat vielä kuolaavissa lapsenkengissä 1961 kun Kennedy tän kekkasi. Nuoret ihmiset tinttijulisteineen ei olleet olleet markkinoinnin uhreja koko ikänsä. Ne ei tienneet mitään kierrepalloista. Ne eivät olleet totaalisen, karmean perillä mainosmiehistä.
ellauri082.html on line 749: Uhriutuminen on näet eräs hyvesignaloinnin muoto:
ellauri096.html on line 395: »Pyhä Augustinus opetti, että Aadamilla oli ennen syntiinlankeemusta vapaa tahto ja että hän olisi voinut pidättäytyä synnistä. Mutta kun hän ja Eeva söivät omenan, turmelus tuli heihin ja siirtyi heistä kaikkiin heidän jälkeläisiinsä, joi[s]ta ainoakaan ei kykene omin voimin karttamaan syntiä. Vain Jumalan armo tekee ihmisen kykeneväksi olemaan hyveellinen. Koska me kaikki olemme perineet Aadamin synnin, me kaikki ansaitsemme iankaikkisen kadotuksen. Kaikki, jotka kuolevat kastamattomina, myös pienet lapset, joutuvat helvettiin kärsimään loppumattomia tuskia Meillä ei ole oikeutta valittaa tätä, koska olemma kaikki pahoja. (Tunnustuksissaan pyhimys luettelee rikokset, joihin hän teki itsensä syypääksi kätkyessä.) Mutta Jumalan vapaasta armosta ovat muutamat kastetuista määrätyt pääsemään taivaaseen; nämä ovat valitut. He eivät pääse taivaaseen siitä syystä, että ovat hyviä; me kaikki olemme turmeltuneita, mikäli ei Jumalan armo, joka on suotu ainoastaan valituille, tee meitä kykeneviksi olemaan toisenlaisia. Ei voida mainita mitään syytä, miksi eräät pelastuvat ja toiset joutuvat kadotukseen; tämän määrää Jumalan motivoimaton valinta. Kadotukseen joutuminen osoittaa Jumalan oikeamielisyyttä, pelastuminen hänen armoansa. Molemmat yhdessä osoittavat hänen hyvyyttään.
ellauri097.html on line 655: On myös kauneutta käyttää sitä kartonkia, jota sattuu löytymään hyllystä. Se on päätynyt hyllyyn tätä varten. Moukkamaista olisi tilata Italiasta viidentoista kartongin näytteet ja valita. (Siihen meillä ei ole rahaa, ja sitähän tässä yritetään tehdä. Mme otamme tästä tosiasiasta kaiken taiteellisen ja käytännöllisen ilon irti kuin 70-luvun betonibrutaalit arkkitehdit, teemme välttämättömyydestä hyveen. Keep it cheap.)
ellauri102.html on line 372: Ei vittu narsismista on tullut hyve! Se ei ole luonnevika enää vaan sen puute on! 😃 Naimi myöntää reilusti että se ize on bestsellerejä suoltavana friilänsärinä justiinsa tollainen kermapursopylly, varmaan narsistikin jos sen pintaa vähän raaputtaisi. Mutta jokaista menestyvää "Minä Oy"tä kohden on miljoonittain säälittäviä "Tmi Mä" putiikkeja jotka käy siivoomassa näille kusipäille, leikkaa niiden kynsiä tai pesee niiden autoja jonkun vuokrafirman orjana.
ellauri102.html on line 528: oonoton (vihersasitouminman) hyveist Stasi
ellauri102.html on line 557: 21-vuotias Carly Stasko on yhden naisen vaihtoehtoisia kuvia tuottava lenkkitossutehdas - hänen taskunsa ja selkämyksensä ovat tupaten taynna antitarroja, kopioita hänen uusimmasta vaihtoehtolehdestä ja käsin kirjoitettuja lentolehtisiä kaupunkien joutomaiden kayttöönoton (vihersissitoiminnan) hyveistä. Stasko ajaa asiaansa hyvin aktivisesti. Kun hän ei opiskele semiotiikkaa Toronton yliopistossa, kylvä auringonkukan siemeniä hylätyille tonteille tai tee omaa mediaansa, hän pitää kursseja paikallisissa vaihtoehtokouluissa ja opettaa 14-vuotiaita tekemään antimainontaa. Stasko kiinnostui markkinoinnista huomatessaan, miten paljon nykyiset, lähinnä median ja mainonnan välittämät naiskauneuden määritelmät voimaannuttivat hänen ja hänen ikätovereidensa epävarmuuden ja riittämättömyyden tunteita. Mun ikäluokkani
ellauri105.html on line 397: Joku voi kysyä, miksi Raamatun Jumalaan uskovan ja Jeesusta seuraavan kristityn pitäisi ylipäätään perehtyä ei-kristilliseen (saati sitten antikristilliseen) kirjallisuuteen. Itse vierastan ajatusta, että tietämättömyys inhimillisestä kulttuurista (johon kirjallisuuskin kuuluu) olisi kristitylle hyve. Paavali ei olisi osannut viitata sopivassa kohdassa pakanafilosofien teoksiin ateenalaisille puhuessaan eikä C.S. Lewis olisi osannut analysoida osuvasti Raamatun ja muiden tarinoiden eroja sivistyneille lukijoille kirjoittaessaan, jos he olisivat jättäneet ”jumalattoman” kirjallisuuden huomiotta. Toki on olennaista, että oman uskon perusta on tukevasti Jumalan omassa ilmoituksessa – oltiinpa sitten lukemassa maallista kirjallisuutta tai keskustelemassa maailmankuvien eroista ei-uskovan ystävän kanssa. Muuten ne sanovat kuin anhelitohtori: "timeo hominem unius libri."
ellauri107.html on line 623: "Älä unohda että olit nuoruuteni rakkaus ja elämäni tärkein ilo, rakastetuin ja arvollisin maallisesta lohdustani. Sen rakkauden syy on enemmän sisäinen hyvyytesi kuin ulkonaiset hyveesi, vaikka jälkimmäisetkin ovat monet. Jumala tietää, sinä tiedät ja minä voin sen sanoa, että meidän yhteytemme oli sallimuxen työtä, ja jumalan kuva toisissamme eniten meitä veti toisiemme puoleen."
ellauri109.html on line 254: Väitöskirjassaan Rakkauden välittäjä (1997) Hankamäki tarkastelee Weilia yhtenä platonistisen mystiikan edustajana, jonka ajattelussa eksistenssifilosofinen ihmiskäsitys ja hyve-eettinen moraaliajattelu liittyivät yhteen. Toisessa väitöskirjassaan (2016) Sosiaalipsykologian sydän Hankamäki tulkitsee symbolista interaktionismia pragmatismin vastaukseksi behavioristisen ihmistutkimuksen haasteisiin.
ellauri110.html on line 584: Kas, hymy jo puoli on hyvettä Se usko, mi sitä ei opeta, kun annoit sa vankkaa kättä kaks,
ellauri112.html on line 149: II Toisessa pääteoksessaan, »Ihmisen polveutumisessa», (1871) johtui Darwin itsestään kiinnittämään huomionsa luonnon inhimillisempiin piirteisiin ja tuomaan niitä esiin. Olihan nyt todistettava, että ihmisen ja eläinkunnan välillä ei ole mitään ylipääsemätöntä kuilua, että ihmisellä eläimistön pisimmälle ehtineitten joukossa on verrattain läheisiä sukulaisia. Ihmisellä on, kuten tunnettu, yhteiskuntaelämää ja määrättyjä sosiaalisia hyveitä. Siis täytyy myös korkeimmilla eläimillä olla ainakin alkeita tämänsuuntaisiin ilmiöihin. Mikään ei ollut helpompaa osoittaa. Että lukuisat eläimet elävät joukossa, pyytävät saaliinsa yhdessä, asettavat yhteisiä vartijoita ja vaaran tullen taistelevat yhteisesti vihollista vastaan, voimakkaitten urosten suojellessa heikompia naaraita ja poikasia, se voidaan nähdä lukemattomissa tapauksissa. Nämä joukoissa elävät eläimet osoittavat usein mitä suurinta uskollisuutta »yhteiskuntaansa» kohtaan. »Lajien synnyssä» oli Darwin väittänyt, että »olemassaolon taistelun täytyy aina olla ankarimman samaan sukuun kuuluvien yksilöiden välillä». Nyt kiinnittää hän huomiota siihen, kuinka usein tapahtuu, että saman suvun jäsenet auttavat toisiaan elämäntaistelussa. Meneepä tämä auttavaisuus toisinaan tuollepuolen suvun rajojenkin. Esimerkkejä löytyy taaskin lukuisia.-- Yhteiskunnallisen viettinsä ovat ihmiset epäilemättä perineet apinan kaltaisilta esi-isiltään, sillä se löytyy alhaisimmillakin heimoilla. »Kolme vangittua patagonialaista meni mieluummin kuolemaan, kuin ilmaisi toveriensa sotasuunnitelman; he antoivat ennemmin ampua itsensä, toinen toisensa jälkeen.»
ellauri115.html on line 726: Siis meidän sydänten pohjakerroxdessa on synnynnäinen oikean ja hyveellisen käsite, jolla meidän maximeista riippumatta me arvioidaan omia ja toisten tekoja hyvixi tai pahoixi; ja tää periaate on toi omatunto. [Aika usein omat on kyllä hyviä ja toisten pahoja, vaikkei välttämättä aina.]
ellauri115.html on line 748: Miten usein mun tutkimusten aikana mä olen kyläsftynyt mun oman sydämen kylmyyteen! [Ei tarvi arvata, tääkin oli retorinen kysymys.] Miten usein on suru ja väsymys kaataneet myrkkynsä mun ekoihiin mietiskelyihin ja tehneet niistä mulle vihattavia! Mun maho "sydän" ei tuottanut muuta kuin heiveröisen nykäyxen ja laimeaa totuudenrakkautta. Mä sanoin näin izelleni nimittäin: Mix mä ponnistaisin löytääxeni olematonta? Moraalinen hyvä on piippu-uni, aistien nautinnot on ainoasti oikeasti hyvää. Kun me on menetetty maku sielunnautintoihin, kuinka vaikeaa on saada se takaisin! [Älä vastaa] Miten paljon vaikeampaa on hankkia se jos meillä ei ole sitä koskaan ollut! Jos olis ketään niin kurjaa ettei olis koskaan tehnyt mitään mitä se voisi muistella mielihyvällä, ja joka tekisi sen iloisexi että tuli elettyä, sellainen mies ei voisi tuöntea izeään, ja ilman hyvän tietoa, johka se on luponnostaan kykenevä, se olis pakotettu pysymään ilkeydessään ja olis aina kurjalistoa. Mutta uskozä että on edes 1 mies maan pääl joka olis niin paska ettei se olis koskaan edes tuntenut kiusausta olla kiltti? Tää kiusaus on niin luonnollinen, niin mukava, että on mahdotonta aina vastustaa sitä; ja ajatus sen suomasta nautinnosta riittää tuomaan sen koko ajan mieleen uudestaan. Valitettavasti on aluxi vaikeaa saada siitä tyydytystä, kuten Rolling Stonesit sanovat; meillä on tukku syitä kieltäytyä seuraamasta syädämen taipumusta; varovaisuus, nk., rajoittaa sydämen oman izen rajojen sisäpuolelle; tuhat yritystä tarvitaan että pääsee siitä häkistä. Hyväntekemisen ilo on hyvin tehneen palkkio, ja meidän pitää ansaita se palkkio ennenkuin se myönnetään. Mikään ei ole makeampaa kuin omenahyve; mutta me ei tiedetä tätä ennenkuin me ollaan sitä maistettu. Kuten sadun Proteus, se ensin ottaa tuhat hirmuista muotoa kun se yrittää meitä halata, ja näyttää todellisen naamataulunsa vaan niille jotka ei päästä irti siitä.
ellauri115.html on line 754: Mixmun sielu on mun aistien alainen, ja vankina tässä bodyssa jossa se on orjuutettuna ja ryppääntyneenä pienexi rytyxi? Enpäs tiedäkään; onko Lujaapierevä nyt tietoinen mun tilanteesta? Mut mä voin ilman hätiköintiä uskaltautua esittämään vaatimattoman arvauxen. Mä sanon izelleni: jos miehen sielu olis pysynyt vapaana ja viattomana, mitäs ansiota sitten olis sillä eze olis rakastanut ja totennut järjestystä joka oli jo aikaansaatuna, järjestystä, jota se ei edes olis voinut yrittää häiritä? Se olis onnellinen toki toki, mutta sen onni ei voisi saavuttaa ihan hekumanhuippua, nimittäin hyveellisyydestä tulevaa ylpeyttä, ja hyvän omantunnon läpytystä sisällä; se olis vaan kuin jotkut enkelit, ja varmastikin hyvä mies on jotain enemmän kuin ne, nehän on vaan Lujaapierevän lakeijoja ja ovimiehiä. Kuolevaiseen ruumiiseen sitaistuna siteillä jotka ovat yhtä merkillisiä kuin vahvoja, sen huoli tän ruumiin ylläpidosta houkuttaa sielua ajattelemaan vaan izeään, ja antaa sille mielenkiinnon aiheen joka on vastakkainen asioiden yleiselle järjestyxelle, jonka se kyllä voi vielä tietää ja rakastaakin vähän; tässä tilanteessa vapauxien oikeasta käytöstä tulee samalla kertaa ansio ja sen palkkiio; siinä se valmisteleee izelleen loputonta onnea, vastaustaessaan maanpäälisiä passiohedelmiä ja seuratessaan alkuperäisiä GPS-lukemia.
ellauri115.html on line 980: Kaikki etiikat on yhtä hanurista, sopimus, velvollisuus, hyve, seuraus. Nihilismi rulaa.
ellauri117.html on line 99: On kuitenkin joskus olemassa hyvänluontoisia nuoria naisia, jotka tässä suhteessa rohkenevat vastustaa muodin valtaa ja sukupuolensa parjaushuutoja, täyttäen hyveisellä pelottomuudella tämän luonnon heille määräämän suloisen velvollisuuden. Oi jospa heidän lukunsa lisääntyisi sen siunauksen viehätyksestä, joka on suotu tuota jaloa menettelytapaa noudattaville! Perustuen mitä yksinkertaisimman järkitoiminnan päätelmiin sekä tekemiini havaintoihin, joita en koskaan ole vääriksi huomannut, rohkenen luvata tällaisille äideille vahvaa ja pysyvää kiintymystä heidän miestensä puolelta, vilpitöntä ja todellista rakkautta heidän lastensa puolelta, kanssaihmisten kunnioitusta ja arvossapitoa, onnellisia synnytyksiä ilman pahoja seurauksia, lujaa ja jäntevää terveyttä ja lopuksi tuon ilon, että kerran näkevät omien tyttäriensä noudattavan heidän esimerkkiään ja että heitä mainitaan muille esikuvana.
ellauri118.html on line 403: Kirjallisuuden tutkijat epäilevät hänen tutustuneen Milanossa Stendhaliin. Teosta Vaarallisia suhteita pidetään yleisesti lajityyppinsä kirjeromaanin parhaana esimerkkinä. Teoksen henkilöt jakaantuvat selvästi hyviin ja pahoihin. Cécile ja ritari Danceny ovat hyviä, viattomia, nuoria ja kokemattomia. Valmont ja markiisitar de Merteuil ovat pahoja. Valmont on terävä-älyinen, viehätysvoimainen pelimies, jonka intohimona on valehtelu. Markiisitar de Merteuil ei ole hyveellinen, viaton, uskollinen tai aito. Häneltä puuttuu myös kaikki uskonnollisuus. Yhdessä Valmontin kanssa hän pitää ihmisiä joko ottajina tai niinä, joilta otetaan. Heillä ei ole muita aitoja tunteita kuin itserakkaus. Valloitukset tuovat paitsi vallantunnetta myös eroottista tyydytystä. Vaikka Cécile ja ritari Danceny turmelevat viattomuutensa, he tuntevat kuitenkin katumusta. Rouva de Tourvel edustaa aitoutta ja viattomuutta, joka säilyy iästä huolimatta. (Höh? Mistä iästä? Se oli 22v.) Teos puhuu lakkaamatta hyveestä ja viattomuudesta sekä niiden menettämisestä. Valmont ja markiisitar de Merteuil yrittävät parhaansa mukaan kitkeä viattomuuden ja hyveet, pelkästään kostonhalunsa takia tai pönkittääkseen omaa statustaan. Teoksen painopiste ei ole toiminnassa, vaan viettelyn tekniikassa. Siinä suhteessa tää jää selvästi 2.ksi verrattuna Vargas Llosaan. Vastoinkäymiset ovat Valmontille esteitä, jotka ovat kierrettävissä oveluudella ja julmuudella. Vaarallisia suhteita on lajityypistään huolimatta hyvin draamallinen, ja se on sovitettu teatterinäyttämölle lukemattomia kertoja. Elokuvaksi se on sovitettu viidesti. Helsinkiläinen Ryhmäteatteri esitti vuonna 2015 Vaarallisia suhteita Suomenlinnan kesäteatterissa. Näytelmäsovituksen teki Juha Kukkonen ja pääosia näyttelivät Minna Suuronen ja Antti Virmavirta. Se oli Pierren uran huippuhetkiä.
ellauri140.html on line 48: Homohaukka on satu eri ritareista jotka taistelee pahaa vastaan. Se on vertauskuvallinen keijutarina, ja jokainen runoelman kirja on eri hyveestä. Runo ylistää myös Englannin Kymingatar Elisabet ykköistä ja hänen perhettään Tuudoreita. Kymingatar Elisabet piti runosta niin kovasti eze antoi Dispenserille palkkioxi elinaikaisen £50 (1890 egen) vuosieläkkeen. Eise kyllä sitä lukenut, TLDR.
ellauri140.html on line 64: Siinä se. Noita kahta vikaa kirjaa ei Wikipediakaan jaxanut enää lukea. Sexikohtauxet puuttuvat. Ritarillisista hyveistä on mulla entinenkin paasaus. Varmaan tääkin eepos on yhtä kliseinen kuin kaikki muutkin. No voihan sitä vähän matkaa kaalata, mutten vitussa kyllä ala koko paskaa suomentamaan! En! EN! Johan siinä menis ikä sekä terveys.
ellauri141.html on line 483: Helmikuussa 1896 syntyi perheen toinen tytär Elsie Kipling. Useiden elämäkertojen mukaan Kiplingien avioliitto ei enää ollut niin huoleton ja spontaani. Vaikka he tulivat aina säilymään uskollisina toisilleen, he vaikuttivat irtautuneen kumpikin omiin erillisiin rooleihinsa. Kirjeessään eräälle juuri kihlautuneelle ystävälleen 30-vuotias Kipling tarjosi tätä synkkää neuvoa: avioliitto pääasiassa opetti ”vakavampia hyveitä, kuten nöyryyttä, malttia, kuria ja harkintaa”.
ellauri142.html on line 578: Nämä ovat (give or take a few) muuttumattoman, sisäolennon (inessiivi) Minusta johtuneet hyveet. Täh? Onko suru ja syntymäkin nyt jotain hyveitä? Entäs siittäminen? Ainaskin se tuntuu juuri sillä hetkellä tosi hyvältä. Bylsimisessä muuttuu
ellauri142.html on line 882: Puhtaat sielut kärsivät devachanissa hyvien töidensä hedelmistä; pirulliset tuovat tullessaan rikostensa kärsimykset; mutta ne, joissa hyveen voima on hiukan
ellauri143.html on line 82: Hetkinen ei tää nyt ihan nazannut, tässähän on pyykkikorikaupalla kunnon nazihyveitä ja pro governmenttiä.
ellauri143.html on line 757: Kinkun hyveitä. Kinkku sitä tulee räkänokasta muttei turhan naurajasta. Hyvä kunkku on avokätinen neuvoxille. Se on viisautta...
ellauri153.html on line 298: Sit tää Lucretia tarina. (Tää on eri Lucretia kuin Lucretia Borgia. Nimi tulee amerikanenglannin sanasta lucrative, tuottoisa.) Lucretia otti prinssit ystävällisesti vastaan, ja yhdessä hänen kauneutensa ja hyveensä sytytti halun liekin Collatinuksen serkussa Sextus Tarquiniuksessa, kuninkaan pojassa. Muutaman päivän kuluttua Sextus palasi Collatiaan, jossa hän pyysi Lucretiaa antautumaan hänelle. Kun hiän kieltäytyi, hän uhkasi tappaa hiänet ja väittää, että hän oli löytänyt hiänet aviorikoksessa orjan kanssa, jos hiän ei antanut hänelle periksi. Säästääkseen miehensä Sextuksen uhkaamalta häpeältä Lucretia alistui hänen 5 pistoonsa ja antoi perää. Mutta kun hän oli lähtenyt leirille, hän kutsui miehensä ja isänsä, paljastaen koko tapauksen ja syyttämällä Sextusta. Perheensä vetoomuksista huolimatta Lucretia vei oman henkensä häpeästä. Collatinus vannoi yhdessä appiukonsa Spurius Lucretius Tricipitinuksen ja hänen kumppaneidensa Lucius Junius Brutuksen ja Publius Valeriuksen kanssa valan erottaa kuningas ja hänen perheensä Roomasta.
ellauri155.html on line 723: Hume myöntää tietenkin, että meillä on rajallinen kyky muuttaa ja muuttaa luonnettamme. Hume myöntää erityisesti, että voimme jossain määrin vaalia ja parantaa moraalista luonnettamme itsekritiikin ja itseymmärryksen avulla. Hän korostaa kuitenkin, että kaikki tällaiset ponnistelut ovat laajuudeltaan ja vaikutukseltaan rajoitettuja (ESY 169) ja että tämän lisäksi "miehen on oltava etukäteen siunattavan hyveellinen", jotta tällaiset "uudistuspyrkimykset" voidaan alun perin toteuttaa.
ellauri159.html on line 43: Se mitä tässä ajan takaa on että miten albumin 98 luonnetaksonomioihin saadaan takas mukaan se niistä poispudotettu arvoaxeli. Epäilemättä kullakin luonnetyypillä on omat helmasyntinsä ja luonnolliset hyveensä. Mutta niitä ei saa esiin ellei mukaan ota jotain preferenssejä. Todennäköisesti se on kaikkien uskontojen peukuttama tiimiajattelu. Siihenhän uskontoja tarvitaan. Niinkuin Jepu sanoi, en tullut noutamaan jo lunastettuja, vaan ostamaan ylijääneitä kelvottomia. Eli siis matelijanaivo luonnostaan johtaa apinoita tekemään tietyntapaisia temppuja, ja yliminä käskyineen ohjaa sitä suositettuun käytöxeen, joka hyödyttää tiimin johtoa. (Tai siis tarkoitan, koko tiimiä, sanoo nilkki yskähdellen nyrkkiinsä. Tää on win-win tilanne, I win a lot and you guys win a tiny bit. Älkää olko kateita, se on 1 tappavista synneistä.) Just tätä angstasi Paavali Roomalaiskirjeen 7. luvussa.
ellauri159.html on line 470: Keskiajan katolisen kirkon teologiassa ns. seitsemän kuolemansyntiä olivat seitsemän kristillisen hyveen vastakohtia. (Miten niin? Kato alla olevaa taulukkoa, ei se nyt ole mitenkään ilmeistä. Onx esimerkixi toivo ja kateus vastakohtia? Ehkä tällä tavalla: älä kadehdi naapuria vaan pane toivosi kuonpuoliseen, siellä puntit tasataan! Silti vittu, monet noista näyttää tosi oudoilta.) Näitä paheita olivat ylpeys, kateus, ahneus, viha, mässäily, himo ja valheellisuus. Seitsemän kuolemansyntiä ovat usein olleet kiinnostava aihe myös taiteessa, erityisesti kirjallisuudessa ja elokuvissa. Paizi hei, toisessa listassa on valheellisuuden kohdalla laiskuus?
ellauri159.html on line 472: Seitsemän kuolemansyntiä ovat varhaisessa kristillisessä opetuksessa käytetyssä paheiden luokituksessa pääpaheita, joista muut synnit seuraavat. Seitsemän kuolemansyntiä ovat Danten Jumalaisen näytelmän mukaan lajiteltuna pahimmasta laskevassa järjestyksessä näin (suluissa vertailun vuoxi kristilliset hyveet alempaa).
ellauri159.html on line 489: Näistä 2 ensimmäistä koskee taas reviirejä ja 3 liittynee KILL! pykälään. Laiskuus on ihan uusi pykälä, siitä ei 10 käskyssä ollut mitään puhetta. 3 viimeistä on ihan ok kohtuudella harjoitettuna, kunhan ei olla kitupiikkejä, sairaalloisen liikalihavia eikä erotomaaneja. Nää on viimeisinä just six että niissä ei ole mitään vikaa sinänsä, kuha vaan ei tule ikäviä seurauxia. Huomiota kiinnittää paheiden ja hyveiden huono nazaus. Eikai esim mässäys ja rohkeus ole mitään vastakohtia.
ellauri159.html on line 542: Kristillisiä hyveitä on 7, joista 3 teologista ja loput kardinaalihyveitä.
ellauri159.html on line 543: Oppi teologisista hyveistä on peräisin Tuomas Akvinolaiselta (1225–1274) hänen kirjastaan Summa Theologiae. Hyveet on mainittu Uudessa testamentissa Paavalin ensimmäisessä korinttolaiskirjeessä (1. Kor. 13:13) ja ne ovat:
ellauri159.html on line 559: Kardinaalihyveet perustuvat Platonin hyveoppiin ja ne omaksuttiin osaksi kristillistä teologiaa uusplatonismin välityksellä.
ellauri159.html on line 561: Noi teologiset hyveet on suoraan talousliberalismin oppikirjasta: luotto, optimismi ja charity. Loput on jotain stoalaista hapatusta. Rohkeus on läntisestä antiikista tullut pykälä, sitä ei ole juutalaisten luetteloissa, eikä sen vastakohtaa arkuutta.
ellauri159.html on line 563: Ritarihyveet on vähän toisennäkösiä razumiestaitoja. Kavaljeerit oli ritarillisia, koska niillä oli hevoset. Nyt hevosia on vaan tytöillä. Kavaljeerit ajaa autoilla. Ritari Ässän auto oli naaras, tottelevainen Kit. Äktiveittö tööbobuust.
ellauri159.html on line 594: Kristityillä kavaljeereilla on kokonaista 24 hyveen luettelo:
ellauri159.html on line 793: Tässä uutena tulee mukaan Mastery, joka ei ole aikaisemmissa hyvelistauxissa näyttäytynyt. Mixhän ei?
ellauri161.html on line 452: Koska hyve on tässä maailmassa poikkeus - sitä ei kannattane kiistää - sille ei yksinkertaisesti ollut tilaa naturalistisissa piirustuksissa. Koska meillä ei ollut sellaisia kristillisiä käsitteitä kuin lankeemus ja kiusaus, shynti ja ahdishtush, emme oivaltaneet millaisten ponnistusten ja tuskien tulosta hyve aina on; emme ymmärtäneet mitään siitä sielullisesta sankaruudesta, jota elämän karikoiden välttäminen vaatii. Niinpä mieleemme ei juolahtanut kuvata tuota taistelua kaikkine voittoineen ja tappioineen, yllätyshyökkäyksineen ja harhautusliikkeineen, tai niitä erinomaisia liittolaisia, jotka tosin usein varustautuvat kamppailuun jossakin luostareiden perukoilla, hyvin kaukana niistä, joita Paholainen pahimmin kiusaa. Yhdistimme hyveet tylsimyksiin tai hurahtaneisiin ihmisiin, joiden kuvaaminen taiteessa ei tuottaisi sykähdyttävää vaikutusta.
ellauri162.html on line 557: Prudentiuxen Psychomachia oli aikansa Marvel sarjakuva, jossa hyveet ovat supermiehiä. Hieman alle tuhannessa rivissä runo kuvaa paheiden ja hyveiden konfliktia taisteluksi Virgilin Aeneidin tyyliin. Tuhat kristittyä marttyyriä hurraa kristinuskon hyökkäystä, tekee aaltoja ja voittaa sen.
ellauri162.html on line 563: Mehukas toinen osa alkaa klo 2.394 käärmeen onnistuneella Eevan viettelyllä. Adamin kaatuminen seuraa pian, ja kilpajuoxu pohjamutaan alkaa. Se ei ole aivan vapaapudotus. Victor mainitsee aikanaan hyveellisiä miehiä, kuten Abelin, Sethin, Sethin pojan Enoxen ja Enochin. Mutta nämä ohitetaan niin nopeasti (Abel otetaan käyttöön klo 2.209, Kain lähettää hänet asianmukaisesti vv. 225-226; Victor kattaa Sethin Enochille vv. 319-338), että saa vaikutelman, että Victor mainitsee heidät vain velvollisuudentunnosta Genesis-kertomukselle.
ellauri163.html on line 556: Viranomaiset eivät ole minkään todisteen arvoisia. Tässä ovat ainoat argumentit, jotka löysimme Koala-sedältä: 1) jos luonne olisi täydellinen, pitäisi löytää huomattavasti enemmän hyvettä ihmiskunnan vanhimmasta puoliskosta kuin nuorimmasta, mikä ei ole; 2) jokainen, joka on kerran osoittanut olevansa lurjusmies, on ainaisexi menettänyt luottamuksemme, mikä osoittaa, että me kaikki uskomme muuttumattomaan luonteeseen. No varmaan Koala-setä oli juuri sellainen pitkävihainen.
ellauri171.html on line 169: 11 of 20 Ruth: Jeesuksen hyveellisempi esi-isä
ellauri171.html on line 175: Ruth oli hyveellinen nuori leski, luonteeltaan niin suorapuheinen, että hänen rakkaustarinansa on yksi koko Raamatun suosikkikertomuksista. Kun hänen juutalainen anoppinsa Noomi palasi Israeliin Moabista nälänhädän jälkeen, Ruut lupasi seurata Noomia ja palvoa hänen Jumalaansa eikä omaa moabilaisten kalajumalaansa, nimeltään Kemos. Bet Chemosh loukkaantui hieman. Itse asiassa Kemosh oli niin vihainen, että hän antoi moabilaisten joutua Israelin vallan alle.
ellauri181.html on line 247: Spirituality was considered as an additional eleventh value, however, it was found that it did not exist in all cultures. Sixköhän se Franklinin ylimääräinen 13. hyvekin (nöyryys) jäi puuttumaan sen saldosta?
ellauri181.html on line 538: Arvot ja hyveet
ellauri181.html on line 539: Miten suhtautuvat arvot ja hyveet toisiinsa? Täysin ennustettavasti tietysti. Valuet on pelin optimal outcomes, virtuet on pelaajien strategiasettejä, jotka toivon mukaan edistävät optimaalisia outcomeja. Jos esim toivoo menestystä bisnixessä, pitää olla bisnisvaistoa, pitää myydä kalliilla ja ostaa halvalla ja kyynärpäillä huomaamattomasti jonossa.
ellauri204.html on line 327: Eeron amerikkalainen vaihtoisä Martin oli löytänyt mytopoeettisesta miesliikkeestä eheyttävän henkisen kodin ja vastapainon kuolettavalle ikävystymiselle. Mytopoeetikot opettivat kilpailukapitalismin, tieteellisen järjen, toimistobyrokratian ja modernin perhemallin rikkoneen miestenvälisen alkukantaisen veljeyden. Länsimaissa terve sankarienpalvonta oli korvautunut sankarien pilkkaamisen dekadentilla nautinnolla, koko sankaruus oli kyseenalaistettu, tilalle hyväksytty banaalius ja keskinkertaisuus. Miehiset hyveet oli virvoitettava henkiin myyttisellä tarinankerronnalla, rituaaleilla ja symbolisella sodankäynnillä. Miesten ei pitänyt pelätä toisiaan eikä primitiivistä takapuoltaan, vaan uskaltautua syvämiehuuteen yhteisyyden, luottamuksen ja luovan leikin avulla. Siitä kumpusi Zeus-voimaa. Hän otti Eeron mukaan muutamille melko huvittavillekin viikonloppuleireille - eräällä leirillä miehet konttasivat yössä tuhansia vuosia vanhoista juurakoista kasvavien amerikanhaapojen alla ja ulvoivat ja murisivat toteemieläintensä äänin -, ja vaikkei Eero ottanut tosissaan puoliakaan Martinin puheista, hän oli varma, että hänkin voisi kaupallisesti hyödyntää toteemipaaluaan ja pimeätä puoltaan.
ellauri210.html on line 115: Mutta sinä sanot, Mme. Yvettellä ei ole vain yhtä roolia, jonka hän toistaa. Hän näyttelee yhtä taitavasti kaikkia mahdollisia rooleja: pyhimyksiä ja syntisiä, keilaajia, hyveellisiä, rikollisia ja naiiveja. Se on totta, ja se on todiste äärimmäisen rikkaasta ja mukautuvasta henkisestä elämästä. Mutta en epätoivoisi jäljittää hänen nuorten vuosiensa kokemuksia ja konflikteja koko hänen taiteensa ohjelmistoon. Olisi houkuttelevaa jatkaa täällä, mutta jokin pidättelee minua. Tiedän, että ei-toivotut analyysit herättävät epäilyksiä, enkä halua tehdä mitään, mikä saattaisi häiritä suhteemme muodostavaa sydämellistä myötätuntoa.
ellauri216.html on line 846: Vaikka en olekaan kaikkien kohtien varsinainen vastaanottaja (osa kirjoituksista on munkeille ja nunnille osoitettuja), on niissä minulle ei-ortodoksille paljon hyödyllistä. Vaikka elämäni onkin tavallisessa arjan hyörinässä luostarien ulkopuolella, on tämän kirjan tekstien kutsusta parempaan rukouselämään, kristillisiin hyveisiin ja muuhun aktiivisuuksiin ja henkisen puolen asioihin todella vakuuttava. Ja jotkin lopun rukousohjelmaliitteistä sopivat minun(kin) käyttööni. Tämän kirja antaa paljon sitä sitkeästi lukevalle.
ellauri217.html on line 156: 900-luvulla kirjoittaneen al-Tabarin mukaan Muhammed syntyi vuonna 567, 569 tai 572. Tai size oli 579. Vakiintuneimman perimätiedon mukaan Muhammed syntyi rabbi-kuun 12. päivänä vuonna 570. Mekassa Arabian autiomaassa Mekan mahtavimpaan Quraish-heimoon kuuluvaan klaaniin. Mekka sijaitsee vuorten ympäröimässä karussa laaksossa Länsi-Arabiassa Hijazin alueella. Islamilaisten lähteiden mukaan Mekka oli niemimaan länsiosan tärkein vaikka köyhin kauppakeskus. Ibn Hishamin kuvauksen mukaan se oli ahdas ja köyhä kaupunki. Siellä sijaitsi Kaaban temppeli, arabien tärkein pakanallinen palvontapaikka, jonka oli rakentanut Abraham. Mekasta tai Quraish-heimosta ei ole löytynyt historiallisia tietoja ennen 800-lukua, joten myös varhaiset tiedot Mekasta ovat lähinnä vain islamin tekopyhää historiaa. Ibn Hishamin mukaan mekkalaiset kuvailivat kaupunkiaan seuraavasti: "me asumme mitä ahtaimmassa kaupungissa ja meillä on vain vähän vettä ja niukka elanto." Muhammedin luonteesta Hisham kirjoittaa: "Kun hän kasvoi mieheksi, hän oli ylevyytensä ja jaloutensa ansiosta hyveellisin kansastaan, paras tavoiltaan, jaloin teoiltaan, paras naapurina, lempein, totuudenmukaisin, luotettavin ja kauimpana siveettömyydestä ja tavoista, jotka alentavat miehen." Supermäntä oli selkeästi tekeillä. Ja toisin kuin Rifaa, tällä kaverilla mäntä toimi jopa sakkolihassa.
ellauri222.html on line 1040: Roope Änkkä kirjoittaa onnen saavuttamisesta rikkaiden kannalta. Miten paljon pätäkkää on Aristoteleen mielestä oltava ennenkuin voi harjoittaa hyveitä. Suunnittelen taulukkoa, Sir Walter Raleigh ylhäällä, Carlyle on potaskaa. Ei kiinnosta.
ellauri246.html on line 394: Tuleva runoilija syntyi Leningradissa, joka on Pietarin ikivanha nimi. Esseessä "pienempi kuin yksiköt" Brodsky omistaa monia sivuja kuvaamaan jälkiläistä Leningradia. Näiden kilpailujen ja julkisivujen sekä klassisten, eklektisten ja modernistien mukaan hän opiskeli kulttuurin historiaa paremmin kuin myöhemmin kirjoissa. Mutta, ei petä Brodsky, kauniin kaupunkimuseon kohtauksessa oli elämää, jolla on keskittyminen, militarisointi. Kansalaisten, kuten koululaisten, tärkeimpänä hyveenä pidettiin tottelevaisuutta. Koulu antoi Brodskille ensimmäiset ärsyttävät väsyneet ideologian oppitunnit. 15-vuotiaana tuleva runoilija heittää koulua vesilinnulla ja harjoittaa lisää itsehallintaa. Hän uskoi, että kahdeksannesta palkkaluokasta on välttämätöntä aloittaa kapea erikoistuminen, koska nuori mies on terävä mieli ja erinomainen muisti, mutta hänellä ei voi vietävä ole aikaa opiskella tieteenaloja, jotka eivät koskaan tarvitse häntä.
ellauri254.html on line 413: Jokamies on näytelmällinen saarna, joka käsittelee ala-allegorioita shyntiä, katumushta, hyveitä ja armoa. Sen henkilöitä ovat esimerkiksi Jumala, Kuolema, Jokamies, Hyveet, Kauneus, Paholainen ja Seitsemän kuolemansyntiä.
ellauri262.html on line 536: Kirjan 31 kirjeessä Ruuvinauha (Screwtape) antaa Matomezälle (Wormwood)ille yksityiskohtaisia neuvoja erilaisista tavoista heikentää Jumalan (God) sanoja ja edistää Jumalan (God) hylkäämistä "potilaassa" (jota Matomezä (Wormwood) houkuttelee) sekä havaintoja ihmisluonnosta ja Raamatusta (Bible).Ruuvinauhan (Screwtapen) neuvoissa itsekäs voitto ja voima nähdään ainoana hyvänä, eikä kumpikaan demoni voi käsittää Jumalan (God) rakkautta ihmiseen tai tunnustaa ihmisen hyvettä.
ellauri267.html on line 416: 1. Mer. Mistä hyveistä hän ansaitsee tuon hinnan?
ellauri267.html on line 418: On pakko. Tule naimisiin, herra! hyveet, quotha! Otin hänet kuninkaan seuraan; hän on suuresta perheestä ja rikas; mitä muita hyveitä sinulla olisi aatelismiehessä?
ellauri282.html on line 163: De Mellon teoksista otetaan edelleen uusia painoksia, ja hänen opetuksistaan on koottu lisää teoksia hänen kuolemansa jälkeen. Vuonna 1988 joitain hänen mielipiteistään tuomittiin postuumisti uskonopin kongregaatiossa. Kardinaali Ratzinger, josta myöhemmin tuli Paavi Benedictus XVI, kirjoitti: "Mutta jo eräissä kohdissa hänen varhaisissa kirjoituksissaan, sekä myöhemmissä töissä vielä vahvemmin, on huomattavissa kasvavaa etäisyyttä kristillisen uskon olennaiseen sisältöön... Tällä tiedoksiannolla, tarkoituksenaan suojella kristillisen totuuden hyveitä, tämä kongregaatio julistaa, että yllä mainittu asenne on yhteensopimaton katolisen uskon kanssa ja voi aiheuttaa vakavaa harmia."
ellauri294.html on line 710: Russell Herman Conwell (15. helmikuuta 1843 – 6. joulukuuta 1925) oli yhdysvaltalainen baptistiministeri, motivoiva puhuja, hyväntekijä, kirjailija, lakimies ja kirjailija. Hänet muistetaan parhaiten Philadelphian Temple Universityn perustajana ja ensimmäisenä presidenttinä, baptistitemppelin pastorina ja inspiroivasta Bald Beaver-luennostaan "Acres of Diamonds". Teoksen keskeinen ajatus on, että mahdollisuutta, saavutusta tai onnea ei tarvitse etsiä muualta kuin Paulo Coelhon tyhmä alkemisti; resurssit kaiken hyvän saavuttamiseen ovat läsnä omassa yhteisössä. Tämän teeman on kehittänyt johdanto-anekdootti, jonka Conwell on luotottanut arabioppaalle, miehestä, joka halusi löytää timantteja niin kovasti, että myi omaisuutensa ja lähti turhaan etsimään niitä. Kotinsa uusi omistaja havaitsi, että rikas timanttikaivos sijaitsi juuri tuolla kiinteistöllä. Conwell käsittelee teemaa esimerkkien avulla menestyksestä, neroudesta, palvelusta tai muista hyveistä, jotka koskevat tavallisia amerikkalaisia, jotka ovat hänen yleisönsä nykyaikana: "kannattaa kaivaa omalla takapihallasi!"
ellauri302.html on line 614: Musar-kirjallisuus on didaktista juutalaista eettistä kirjallisuutta, joka kuvaa hyveitä ja paheita sekä polkua luonteen parantamiseen. Tämä kirjallisuus antaa nimen Musar-liikkeelle 1800-luvun Liettuassa, mutta tällaista kirjallisuutta löytyy laajemminkin.
ellauri313.html on line 152: Leukavasti laukaistu. Tähän ei ole muuta lisättävä kuin että anglosaxeilla heikon työväenliikkeen ja The Witchin mellastuxen takia olematon työlainsäädäntö mahdollistaa tolkuttoman hiostuxen työpaikoilla ilman aikarajoja ja vapaita. Edes vessaan ei päästetä Jeff Bezosin Amazonilla. Tästä julmasta kyykytyxestä ne yrittää sit kääntää jotain ahkeruuden hyvettä. Ja mikä on lopputulos tästä seppoilusta, hullusta murkkumaisesta uurastuxesta? Ekokatastrofi, resut loppuvat. Kurkot karkaavat johkin Tralalaahan, osattomat jäävät pyörimään tyhjään pesään terroristiampiaisina.
ellauri322.html on line 476: Tilaisuus näyttää olevan se muotti, jolla ihmisten hahmot muovataan: niin paljon, että viime aikoina näkemäni perusteella en halua näyttää ankaralta, kun lisään - kysyttyäni aiemmin, miksi papit ovat yleensä ovelia ja valtiomiehet petollisia? - että ihmiset, jotka ovat täysin omistautuneet kaupalle, eivät koskaan hanki tai menetä kaikkea makua ja mielen suuruutta. Rikkauksen näyttävä esittely ilman eleganssia ja nautintojen ahne nauttiminen ilman sentimentaalisuutta kuluttaa heidät, kunnes he kutsuvat kaikkia hyveitä sankarillisiksi, romanttisia pyrkimyksiä johonkin luontomme yläpuolelle ja huolenpitoa toisten hyvinvoinnista, onnettomuuden ezimisexi, josta emme välitä hevon vittua.
ellauri330.html on line 309: Maalla Ippolit tutustutetaan siskon ystävättäreen, Varjenkaan. Varjenka on kaikilla kuviteltavilla tavoilla Ippolitin vastakohta. Häntä kiinnostavat ritariromaanit, ei kuiva yhteiskuntateoria. Hän uskoo syvästi Jumalan johdatukseen. Tätä ei pidä lukea että Varjenka olisi hyveellinen ja hauras neito, kaikkea muuta. Varjenka hoitaa maatilan juoksevat asiat isän ollessa siihen liian raihnas, eikä kainostele alaistensa lyömistä jos näkee sen olevan tarpeen. Hän elää hetkessä, on hyvin fyysinen ja välitön sekä ennen kaikkea suorapuheinen.
ellauri333.html on line 496: Sikhien viisi tavallista pahetta ovat himo, viha, ahneus, maallinen kiintymys ja ylpeys. Viisi hyvettä ovat harvinaisia: totuus ja rehellisyys, tyytyväisyys ja kärsivällisyys, myötätunto, nöyryys ja rakkaus.
ellauri336.html on line 217: Samanlaisen käsityksen selittää Shelah Hakadosh, joka kommentoi possukia Mishleissä, "Älä nuhtele pilkkaajaa (letz), ettei hän vihaisi sinua. Viisaan nuhteleminen saa hänet kuitenkin rakastamaan sinua." Shelah selittää, että Shlomo HaMelech viittaa samaan henkilöön. Kutsumalla henkilöä halventavalla nimellä, esim. letz tai hölmö, osoitamme hänen pahaa puolta ja saamme hänet vihaamaan sinua sen sijaan, että kuuntelemme sanojasi. Päinvastoin, kun kerrot hänelle, että hän on viisas (chacham) ja että hänen kaltaisensa on häpeällistä toimia tällä tavalla, osoitat hänen hyveellisen puolensa. Vasta silloin hän kuuntelee sinua. Shelah opettaa meille hyvin yksinkertaisen käsitteen: Ihminen reagoi ja toimii sen mukaan, miten häntä kohdellaan. Kutsu jotakuta tyhmäksi, niin hän käyttäytyy kuin tyhmä; kutsu häntä chachamiksi, niin hän käyttäytyy kuin yksi ja elää nimensä mukaisesti.
ellauri336.html on line 479: Kimchit oli täysin vaatimaton persoona elämänsä kaikilla osa-alueilla, mukaan lukien pukeutumistyylinsä. Hänen vaatimattomuutensa oli niin synnynnäistä, ettei hän edes tunnistanut hyvettään. Omassa nöyryydessään ainoa ansio, jonka hän pystyi osoittamaan itsestään, oli tapa, jolla hän peitti hiuksensa.
ellauri341.html on line 89: Kaipasin kuitenkin lisää ihan perinteisen modernistisen kerronnan hyveitä, jotka ovat välittyneet myös parhaille niin sanotuille postmodernisteillekin, tämä teos kun olisi varmaan takavuosina luokiteltu herkästi juuri sellaiseksi.
ellauri345.html on line 161: Vastasin, että minulla ei ollut epäilystäkään heidän hyvästä taustastaan, enkä myöskään heidän kunnioitettavasta käytöksestään. Säälin hiäntä vain, että jokin välttämättömyys pakottaa hiänet palvelemaan, koska hiän näyttää niin arvoiselta löytää palvelijoita; ja että vilkkaasta uteliaisuudestani huolimatta en halunnut tutkia hiäntä syvemmälle, eli en välttämättä halunnut bylsiä hiäntä, vaan halusin vakuuttaa itselleni hiänen läheisemmän tuttavansa kautta, että hiän oli kaikkialla yhtä huolissaan maineestaan kuin hyveistään. Nämä sanat näyttivät taas satuttavan hiäntä, koska hiän vastasi: Hiän piilottaa nimensä ja isänmaansa nimenomaan maineensa vuoksi, joka lopulta sisältää yleensä vähemmän todellista kuin olettamusta. Jos hiän tarjoaa palvelujaan, hiän voi näyttää todistukset viimeisistä taloista, joissa hiän on tehnyt jotain, eikä salata sitä, ettei hiän halua kuulustella isänmaataan ja perheestään. Anna heidän sitten päättää ja sitoutua taivaalle tai sanalleen koko elämänsä viattomuudesta ja rehellisyydestään.
ellauri345.html on line 647: Fichtestä poiketen Arndt ihannoi voimaa ja väkivaltaa. Sotaakin hän piti Jumalan säätämyksenä, koska ihminen epätäydellisyydessään ei kestäisi ikuista rauhaa, vaan kaikkinaiset paheet kitkisivät hänestä tällöin viimeisetkin hyveet. Orjamieli oli kirjailijan paheista suurin. "Jokainen, joka kätkee koiran mielessä oikean asian, livahtaa pian oikean ja väärän ympärille."
ellauri348.html on line 104: Toiveikkuus syntyy kyvystä kuvitella ja nähdä tulevaisuudessa sellaista, jota ei voi nähdä juuri nyt. Tästä syntyy automaattisesti näkymä, jonka mukaan kaikki tulee muuttumaan paremmaksi, vaikka eläisi keskellä tosi paskamaista arkea. Inhimillisenä vahvuutena toivo lukeutuu transsendenttisten hyveiden luokkaan, joka sisältää käsityksen, että elämällä on jokin suurempi tai korkeampi tarkoitus tai merkitys kuin tää paskamainen arkielämä. Siis hetkinen, mixi kyvystä nähdä tulevaisuuteen seuraisi tollasta? Todennäköisemmin sieltä näkyisi pikemminkin pyöreä ja soikea. Esim termiittiapinoista on prosentti ökyrikkaita ja valtaosa vitun köyhiä. Kumpi siis on todennäköisempi tulevaisuuden näkymä? Tai jos olet vanha, millä todennäköisyydellä tulet terveemmäxi loppupeleissä? Millä todennäköisyydellä tulet vanhaxi? Millä todennäköisyydellä päädyt matojen ruuaxi?
ellauri348.html on line 132: Pyhä Peeveli ja enkelitohtori pitivät toivoa suurena hyveenä. Eli on hienoa jos pitää taivasta palkintona ja sinne päätymistä edes mahdollisena. Molemmissa suhteissa jää kyllä toivomisen varaa. Hippo ei pitänyt toivoa hyveenä vaan armona. Siis se ei ole toivojan ansio vaan lahja ylhäältä. Voihan muuten toivoa jotain mennyttäkin, kuten mennyttä voi myös ennustaa. Voi vaikka toivoa että Jeesuxen murhasta vuonna 30 seurasi jokin suotuisa käänne syntisäkeille. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden, sanoi Paavo Väyrynen. Tyhmät hohottivat Paavolle kuin Münchenin räkämunkit kaljatuopin ääressä. Peevelille usko ja toivo oli sama asia. Ja eikähän juuri maxa vaivaa uskoa ellei siitä koidu izelle jotain hyötyä.
ellauri348.html on line 852: Koirojen ja apinien hyveitä ja vahvuuxia
ellauri348.html on line 854: Näitä hyveiden luetteloita on jo nähty pyykkikorikaupalla, esim. albumeissa 80, 98, 159. Mutta tämä on ensimmäinen joka on vahvistettu eläinkokeilla.
ellauri348.html on line 871: CSV tunnistaa kuusi hyveluokkaa (eli "ydinhyveet"), jotka sisältävät 24 mitattavissa olevaa "luonteen vahvuutta". Kuuden hyveen ja 24 vahvuuden järjestys on seuraava:
ellauri348.html on line 890: luonnostaan arvokas eettisessä mielessä (lahjat, taidot, kyvyt ja asiantuntemus voidaan tuhlata, mutta luonteen vahvuudet ja hyveet eivät lopu tuhlaamalla)
ellauri348.html on line 910: Hahmon vahvuudet ja hyveet
ellauri348.html on line 912: Christopher Petersonin ja Martin Seligmanin laatima Character Strengths and Virtues (CSV) -käsikirja inhimillisistä vahvuuksista ja hyveistä on ensimmäinen tutkimusyhteisön yritys tunnistaa ja luokitella ihmisen positiiviset psykologiset piirteet. Sori näitä on nyt 30, nähtävästi on tullut jonkinlainen inflaatio.
ellauri348.html on line 914: Kirjan hyveiden ja vahvuuksien järjestys on seuraava.
ellauri348.html on line 978: CSV (comma separated vector formaatti) viittaa siihen, että suurin osa kulttuureista ja kautta historian pitää näitä kuutta hyvettä hyvinä ja että näiden ominaisuuksien harjoittaminen lisää onnellisuutta. Huolimatta lukuisista varoituksista, tämä yleismaailmallisuuden ehdotus vihjaa, että sen lisäksi, että positiivisen psykologian liikkeen johtajat pyrkivät laajentamaan psykologisen tutkimuksen piiriä henkiseen hyvinvointiin, he haastavat moraalirelativismin ja viittaavat siihen, että hyveellä on biologinen perusta. Nämä väitteet ovat sopusoinnussa moraalitieteen kanssa.
ellauri348.html on line 980: Jokainen 24 luonteenpiirteestä on määritelty käyttäytymisen perusteella, ja psykometriset todisteet osoittavat, että se voidaan mitata luotettavasti. Kirja osoittaa, että "empiirisesti ajattelevat humoristit voivat mitata luonteen vahvuuksia ja hyveitä tiukasti tieteellisesti."
ellauri348.html on line 982: Positiivisen psykologian käytännön sovelluksiin kuuluu auttaa yksilöitä ja organisaatioita tunnistamaan vahvuutensa oikein ja käyttämään niitä oman hyvinvointinsa lisäämiseen ja ylläpitämiseen. Jokainen ominaisuus "tarjoaa yhden monista vaihtoehtoisista poluista hyveeseen ja hyvinvointiin". Terapeutit, ohjaajat, valmentajat ja monet muut psykologiset ammattilaiset voivat käyttää uusia menetelmiä ja tekniikoita rakentaakseen ja laajentaakseen sellaisten yksilöiden elämää, jotka eivät välttämättä kärsi mielisairaudesta tai häiriöstä.
ellauri348.html on line 988: Robert E. McGrath muokkasi inventaariota lisäämällä neljä uutta asteikkoa (positiivisuus, tulevaisuus, vastaanottavaisuus, älylliset pyrkimykset) ja poistamalla neljä aikaisempaa: johtajuus, into, toivo ja kiitollisuus. Hän ehdotti viittä hyvettä (toisen asteen tekijöitä) Petersonin ja Seligmanin kuuden hypoteesin sijasta. Nämä hyveet olivat: ihmissuhde, emotionaalinen, älyllinen, pidättyväisyys ja tulevaisuuteen suuntautuminen.
ellauri348.html on line 996: Kardinaaliset hyveet – mielen ja luonteen hyveet
ellauri348.html on line 1014: Aristoteleen Nikomakean etiikka – Aristoteleen hyveetiikan teoria, joka perustuu luonnonfilosofiaan ja ihmisen teleologiaan
ellauri348.html on line 1104: Positiivisen psykologian peukuttajat luokittelevat rohkeuden hyveexi, joka käsittää vahvuuxia kuten aitous, innostus, sitkeys ja arvokkuus. Sitten vielä tavoitteellinen toiminta, pelko, tarkoituxen ylevyys ja merkittävä henkkoht. riski. Valinta ja vapaa tahto on yhteistä kaikille rohkeuden määritelmille. No onkos sitten sotamiehet rohkeita jos vaihtoehto tappotoimelle on niskalaukaus? No ehkä niskalaukauxen välttäminen on mielekäs päämäärä.
ellauri349.html on line 52: Esan uomakipitys päättyi paskakaivoarvosanaan filosofian apulaisen haussa 1990-luvun lopussa. Vähän taisin vahingoniloisesti virnuilla Kouvolan suunnalta. Sen jälkeen se teki välttämättömyydestä hyvettä kuin kettu pihlajanmarjoista, ja alkoi Schopenhauerin ja Nietzschen lailla dissata "koulufilosofiaa." Siitä tuli motivationaalinen puhuja ja yritysvalmentaja.
ellauri350.html on line 427: Etiikassa Atticuksen aristotelismin hylkääminen on erityisen akuuttia. Hän puolustaa platonista oppia, jonka mukaan hyve yksin riittää saavuttamaan eudaimonian, aristotelilaisten näkemystä vastaan. Aristotelilainen oppi väittää, että eudaimoniaan tarvitaan myös fyysisiä ja ulkoisia hyödykkeitä. Siksi on välttämätöntä, että eudaimoniaa tavoittelevaa hyveellistä ihmistä suosivat lisäksi suotuisat ulkoiset olosuhteet, muuten eudaimonia on hänen ulottumattomissaan. Atticus vastustaa väitettä, jonka mukaan ihmisen onnellisuus riippuu myös jalosta alkuperästä, fyysisestä kauneudesta ja hyvinvoinnista, mitä hän pitää matalana ja harhaanjohtavana ajatteluna. Ilmeisssti Atticus oli ize aika hämäristä oloista eikä suinkaan mikään Adonis.
ellauri352.html on line 81: Hegelin isäntä-orja-luvun Stekeler-Weiterhofer ymmärtää kritiikkinä sokratis-platonista vertauskuvaa kohtaan sielusta ruumiin hallitsijana. Stekeler-Weithofer näyttää henkilökohtaisen itseluottamuksen kehittymisen itsekasvatuksena ja itsehillinnäna sen sijaan, että se keskittyisi vain yhteiskuntateoreettiseen arkkityyppiin, ihmisten väliseen tunnustamistapaukseen. Platonin tulkinnassa hän erottaa psykḗen maineen ja kunnian kantajana, joka kestää myös kuolemamme jälkeen, ja aktiivisen aretḗ- ihmisen (hyve), jossa toimimme tunnollisesti ja itsetuomisesti, riippumatta muiden kehuista tai moituksista. Huolehditaan siitä, että sielua ei ymmärretä onttisesti 'sieluksi' kutsutun henkisen olennon todellisena olemassaolona. Sielu on vaan meemi, tyypin kuolematon maine meedioissa ja pilvipalveluissa. Stekeler vakuttaa (kuorossa Hegelin ja muiden kellarin juuresten kanssa) tiedon subjektin absoluuttisuudesta. En voi epäillä ajatusteni ja tekoni toteutumista. Ja mixi en, bitte sehr? Die Geschichte vom hölzernen Bengele, by: Joseph Mengele. Ei tässä ole päätä eikä häntää Pirmin hyvä, puhdasta potaskaa.
ellauri352.html on line 640: Vuonna 1831 hän sai ministeriöltä passituxen tutustumaan Yhdysvaltain rangaistuslaitoxeen kalterien sisäpuolelta, mikä muodosti hänen passinsa Yhdysvaltoihin ja kypsytti päätöxen, mitä pitää parhaana saatavilla olevana esimerkkinä demokratiasta. Tästä lähes kymmenen kuukautta kestäneestä oleskelusta hän veti kirjan From Democracy in America, analyysin demokraattisesta järjestelmästä yleensä (sen hyveistä, riskeistä ja dynamiikasta) ja sen erityisen amerikkalaisen kuvauksen, joka oli valtava menestys, kun se julkaistiin vuonna 1835. ja 1840. Tämä johti siihen, että hänet valittiin moraali- ja valtiotieteiden akatemiaan vain 33-vuotiaana ja sitten Ranskan akatemiaan 36 -vuotiaana. Hän asettui ehdolle vuoden 1839 parlamenttivaaleissa ja valittiin Valognesin varajäseneksi Manchessa, jossa Tocquevillen perheen linna sijaitsi ja jossa hänet valittiin uudelleen Louis-Napoléon Bonaparten vallankaappaukseen asti joulukuussa 1851. Napsuista Alexis ei perustanut.
ellauri362.html on line 216: Jotka sun hyveet ja rinnat mussa nostatti; Which thy beauty and virtue had rais’d in my breast;
ellauri362.html on line 684: Oppinut, mutta ei viisas ja ilman hyvettä rohkea,
ellauri369.html on line 427: Carlyle katsoi, että "Suurten miesten tulisi hallita ja pikkumiespalvelijoiden tulee kunnioittaa heitä". Yhteiskunnat, kuten organismit, kehittyvät läpi historian, kukoistavat jonkin aikaa, mutta heikkenevät väistämättä ja kuolevat sukupuuttoon antaen paikan vahvemmalle, paremmalle rodulle. Sankarit ovat niitä, jotka vahvistavat tämän elämänprosessin hyväksyen sen julmuuden tarpeelliseksi ja siten hyväksi. Heille rohkeus on arvokkaampi hyve kuin rakkaus; sankarit ovat aatelisia, eivät pyhiä. Sankari toimii ensinnäkin mallina, jota muut voivat jäljitellä, ja toiseksi luojana, joka siirtää historiaa eteenpäin eikä taaksepäin (historia on suurten miesten elämäkerta). Carlyle oli aikansa ensimmäisten joukossa, jotka ymmärsivät, että Jumalan kuolema ei sinänsä ole iloinen asia, ellei ihminen astu kalifixi kalifin paikalle ja luo uusia arvoja vanhan tilalle. Carlylen mukaan sankarista tulisi tulla palvonnan kohde, uuden uskonnon keskus, joka julistaa ihmiskunnan "ihmeiden ihmeeksi... ainoaksi jumaluudeksi, jonka voimme tuntea". Hemmetin kusipää.
ellauri369.html on line 433: Henry David Thoreausta Carlyle oli parempi kuin Plutarkhos. P:n "yhdensuuntaiset elämät" oli antiikkisen kreikkalaisen elämäkerturin Plutarkoksen klassinen teos, jossa hahmotellaan eliittihenkilöiden elämää ja heidän edustamiaan hyveitä.
ellauri373.html on line 95: Brutus, Porcian esiserkku, erosi vaimostaan Claudiasta ja meni naimisiin Porcian kanssa vuonna 45 eKr., kun tämä oli lutukka, vaikka vielä hyvin nuori. Avioliitto oli skandaali, koska Brutus ei kertonut avioeron syitä, vaikka oli ollut naimisissa Claudian kanssa monta vuotta. Claudia oli erittäin suosittu suuren hyveen naisena. Jotkut, mukaan lukien Brutuksen äiti Servilia, eivät ottaneet avioeroa hyvin vastaan
ellauri382.html on line 780: Ukrainassa suurin (ja harvinaisin) hyve on olla huijaamatta valtiota. Plokhy käyttää sodasta termiä venäläis-ukrainalainen sota. Kyseessä ei ole hänestä pelkästään Putinin sota, koska Venäjän väestö ei osoita halua tai kykyä protestoida sitä, ukrainalaiset vielä vähemmän. Putin ei ymmärrä, että Ukrainassa kieli ja identiteetti eivät ole sama asia. ”Sekä Itä-Ukrainassa että Venäjällä puhutaan venäjää, ja voisi olettaa, että ne olisivat yhtä ja samaa. Mutta kuten tämä sota on osoittanut, ne eivät ole. Ukrainan erottaa monista muista kansakunnista se, että toimimme kahdella kielellä, kuten ruåzi-suomalaiset.”
ellauri384.html on line 53: Silti hyvettä halveksin vaihtaakseni
ellauri384.html on line 113: Mutta hyveen suurimmat päämäärät
ellauri384.html on line 155: Se, joka osoitti hyvettä loppuun asti, viisas Seneca,
ellauri384.html on line 258: Siitä huolimatta osoittaa harkintakykyä ja rohkeutta välttää hyviä asioita, koska pelkäämme menettävämme ne. Jopa omenahyveemme, joka on ylivoimaisesti arvokkain omaisuutemme, voidaan menettää sairauden tai huumeiden takia. Sielulla on synnynnäinen taipumus kiintymykseen, ja kun se ei pysty kiinnittymään lapseen, se etsii jotain muuta esinettä, ja suru tulee samalla tavalla. Kun koira tai hevonen kuolee, omahyväinen poikamies romahtaa surusta, mutta jotkut rohkeat isät voivat kestää jopa lapsen menetyksen ilman ylimitoitettua surua.
ellauri384.html on line 346: Poliittisen yhdistyksen, joka on suvereenisin yhdistys, on pyrittävä eettisesti korkeimpaan hyvään. Tärkeää tässä on se, että aristoteelinen etiikan käsite – ja todellakin suurin osa hänen Nikomakean etiikasta – keskittyy omenahyveen luonteeseen ja kehitykseen. Aristoteleen mielestä etiikka ei ole määrättyjen sääntöjen noudattamista, vaan pikemminkin asennetta, joka tulee kehittää korkeimman hyvän saavuttamiseksi, jota hän nimittää onnexi (eudaimonia).
ellauri386.html on line 480: Vaikka näytelmän suosio on pudonnut ja sitä esitetään nykyään harvoin, se oli suosittu ja sitä mainittiin usein 1700-luvulla, ja Cato oli esimerkki tasavallan hyveestä ja vapaudesta.
xxx/ellauri013.html on line 377: Touché taas, Bert, jenkkifäni? No ei, itse asiassa tässä prujauxessa orjuutettujen hyveellisyydestä Bert tähtää kieron kautta köyhälistön kyykytykseen. Sorretut ja syrjäytyneet on lähes yhtä pahixia kuin me paremmat. Ja vetelämpiä. Tuttua oligarkkipuhetta.
xxx/ellauri013.html on line 465: David Hume kerskaili hyveellisen miehen maineella, ikäänkuin kieriskeli omassa paremmuudessaan. USA:n kapinavuonna se kuoli peräsuolen syöpään kunnon anaalipersoonana, ja teki vielä tiivistelmän omasta vaelluxestaan. Hän oli, hän kirjoitti, a man of mild disposition, of command of temper, of an open, social, and cheerful humour, capable of attachment, but little susceptible of enmity, and of great moderation in all my passions. Omakehu haisi pahemmin kuin suoli. Vertaa Bertrandiin, joka somisti myös oman hautakivensä. Hume pikku narsistia pelotti, että paranoidi sveitsari Rousseau nostaisi metakan, mustaisi sen pyhimyxen maineen, kun Hume koitti fumigoida riitapukaria ulos briteistä. Sitähän se yritti, muttei oma maine riittänyt.
xxx/ellauri044.html on line 1067: Nyt mun hyboteesi on että takana on eurohyve eli äijyys. Tässä länsimaisessa viikinkimäisessä meemissä pahe ja häpeä on noloutta, luuuseriutta kompetitiivisessä pelissä, eikä tota itämaisempaa syyllistä nöyristelyä kooperatiivisen tiimin sisällä. Ja just six kapitalismi syntyi lännessä, ryövärien, keräilijöiden ja kauppiaiden keskessä, seppoilun ja kilpailun kehdossa, cro magnonien päässä. Parrattomat denisovanihmiset painui itään vinkumaan mekoissaan, työntämään kottareita riisivainioilla ja kumartelemaan peltoa lannoittavia esi-isiä. Väliin jäi paimentolaiset partriarkkoineen ja kiivaine tuulenpuhuri-jumalineen, jotka kyllä tiesi kuinka häpy kätketään omaan sydämeen. Kun ruumiit hävii hiekkaan ja vaihdetaan maisemaa koko ajan, mobiili jumala on paras.
xxx/ellauri059.html on line 311: Airaksinen tietää mistä puhuu. Se on erittäinkin isomahainen. Se on syntyisin Vaasasta, Pohjanmaalta, jossa vaatimattomuus ei liene hyveistä suurin. Vaatimattomasta oloista? No ehkä ize jostain fotoshopista, mutta on sillä rikkaitakin sukulaisia.
xxx/ellauri087.html on line 419: And your quaint Honour turn to dust; ja sun sievä kunnia on tomua; tomussa hyve tahraton
xxx/ellauri122.html on line 327: Nyt on hyvesignalointi uusilla leeveleillä. Ensimmäinen Big
xxx/ellauri126.html on line 591: Jotta eheytyisimme, meidän täytyy elää kuin villieläimet. Uhrille ei avioeroratkaisu ole helppo, sillä hän menettää paizi narsistin myös sexikumppanin, lapset, yhteiset ystävät, paritalon, kesäpaikan ja pörssiomaisuuden. Jokaisen pitäis duunata sitä mitä sen sisin kuzuu sitä tekemään. Siitä saa ylizevuotavaa iloa. Omien vikojen peittely on yleistä myös henkisissä piireissä. Kaikki yrittävät näyttäytyä mahdollisimman iloisina, hyveellisinä ja viattomina. Jos hengität suun kautta ja laitat oikean käden vasemman alle, saat energiasi virtaamaan uudella tavalla. Sinun olisi hyvä pysytellä tässä asennossa 1h joka päivä. Saat siitä sopivassa määrin rentoutusta ja jännitystä. Jokainen apina on osa luontoa, olemme syvältä vapaita ja luovia.
xxx/ellauri127.html on line 358: Lukuisesti lukema ja suosittu romaani toi mainetta Stratton-Porterille. Kirjan koko teksti on saatavilla verkossa monissa paikoissa, kuten osoitteessa ClassicReader.com. New York Times kutsui romaania "merkittäväksi". Patricia Raub kertoi romaanin naisista tuon vuosikymmenen aikana, "Stratton-Porter vakiinnutti sankaritarinsa kuvaamalla Elorna Cumstickin vuonna 1909 julkaistussa A tyttö Limberlostissa, ja hänen päähenkilöidensä kuvaus pysyi käytännössä muuttumattomana sen jälkeen. Terve, järkevä ja kaunis Elorna on myös myötätuntoinen, itsevarma ja älykäs: 'Ei ollut minkäänlaista kärsimystä, jota tyttö ei voinut myötätuntoa, ei työtä, jota hän pelkäsi yrittää, eikä yhtään tutkittavaa aihetta, jota hän ei ymmärtänyt.' Kun komea nuori sankari saapuu paikalle, Elorna vangitsee hänet välittömästi, vaikka fyysisesti houkutteleva, mutta itsekäs yhteiskuntatyttö väittää jo hänen. Elornan hyve voittaa hänet sankarin. Yhdistys Elornan kanssa kehottaa yhteiskuntatyttöä uudistumaan: hän lupaa olla tulevaisuudessa enemmän kuin Elorna. " Toinen arvostelija kirjoitti sen "tämän kirjan sankaritar on virkistävä esimerkki nuoresta naisesta, jonka todellinen houkuttelevuus on hänen rohkeudessaan ja älykkyydessään, erityisesti kärsimysten edessä, vaikka hänellä on edelleen terveellinen huolenaihe siitä, kuinka hänet" puusepäksi ". Hän omaksuu myös syvän rakkauden Jumalan luomakuntaan olematta raivostunut ympäristönsuojelija. - - Elornan ainoa kiintymys on naapuriparista, jolla ei ole omia lapsia. Tässä kylmässä ilmapiirissä Elorna kukoistaa ihmisen harvinaiseksi jalokiveksi; Sen sijaan että hän katkeroituu äitinsä tavoin, hän palaa rakkauteen äitinsä huolimattomuudesta ja osoittaa huomattavaa kekseliäisyyttä vastaamaan haaveisiin, joita hänen unelmansa tavoittavat, kun hän yrittää selvittää uudelleen uskollisesti äitinsä käskyille. - - Elorna on huomattavan kärsivällinen ja rakastava tehdessään läpi. vaikeissa koettelemuksissa, mutta sen sijaan, että hän olisi uskomaton, sairaanherkullinen hahmo, hän osoittaa malttia, ahdistusta ja kulkee joskus hienolla rajalla äitinsä tottelevaisuuden ja tiettyjen asioiden piilottamisen oikeuttamisen välillä. Esseen, Joan Aiken mainitsi kuvauksen Elorna n Lunchbox hyvänä esimerkkinä yksityiskohtia kirjallisesti.
xxx/ellauri129.html on line 412: Omankin morokolhonkokoisen tajuntani lävistää päivittäin viisisataa arveluttavaa ajatuskulkua: murhanhimon välähdyksiä, seksistisiä fantasioita, etnisiä ennakkoluuloja ja poliittista vihaa. Tietoisuuden hyveellisten ja valistuneiden rakenteiden juurella mekastaa berserkkialtis apina, jolle en myöntäisi edes pienoistrukin ajolupaa, kynän käyttöoikeuden kylläkin.
xxx/ellauri129.html on line 418: Muoti-ilmiöksi nousseen naisviihteen brutaali mieskuva marginalisoi identiteettejämme tasa-arvon pallopoikina ja empaattisina kähäräpersiljan kasvattajina. Mutta jos monet naisoletetut haluavat kirjoittaa ja lukea kuvitelmia, joissa mies on A Dark Bad Boy, olkoon niin. Toivottavasti he saavat tehdä sen häpeämättä. Eikä miesten kuvitelmien kai tarvitse olla sen hyveellisempiä? Eli saammeko jatkaa entisinä setämiehinä? Sopiiko? Sopiiko?
xxx/ellauri129.html on line 530: | Naiset ei ole hyveellisiä eikä paheellisia silloin kun niiden pitäisi. | Paul Géraldy | M | FUCK! |
xxx/ellauri134.html on line 234: Härkä on kiintonainen maamerkki. Aurinkovuodessa se on pellon kylvämisen aika, ja ruuan kasvatuxen ensi vuodexi. Sixen alkumöykky on Jokamies / Moukka, lähellä luontoa ja aisteja. Kehittää tavismaisia tukevia hyveitä.
xxx/ellauri136.html on line 649: toivoton lopetus jättäisi lukukokemuksemme tyhjäksi. (Miten niin?) Kirjojen halutaan viimekädessä käsittelevän inhimillisiä hyveitä, jolloin vaikeat ja häiritsevätkin aiheet kuten inhimilliset paheet pyritään palauttamaan jonkinlaiseen järjestykseen, joka tekee niistä helpommin sulateltavia. Tarinan lopetus jättää varovaisen toiveikkaan tunteen: ”Tänä aamuna maailma on tomua ja tuhkaa, mutta ei toivosta tyhjä." (Miten niin?)
xxx/ellauri138.html on line 192: Masentavaa hyveellisyyshöpötystä, amer. säädyllisyyttä jota Pete Mencken piti sinisilmäisenä, Philip Wylie (kekä?) mamismina (momism), Reagan ydinarvoina ja eurooppalaiset historian tajuttomasti puritanismismina, omanarvontuntona, entisenä lojaalisuutena tai tunteikkaana juutalaisamerikkalaisena
xxx/ellauri149.html on line 160: Niin, keskinkertaisuus on paras hyveistä. Aurea mediocritas, kuten tiesivät jo muinaiset kreikkalais-roomalaiset painikollegat. Ja mä sanon tän kaiken ihan hyvällä. En voisi olla enempää yhtä mieltä.
xxx/ellauri157.html on line 371: Naisten ministeriön kohdalla Afganistanissa on nyt hyveen kieltämisen ja paheen edistämisen ministeriö. Vapaamielinen ministeri saattaa kazoa naisia silmiin. En minä kyllä kehtaisi jos olisin sen vaippahousuissa.
xxx/ellauri165.html on line 80: Vuoden 2022 utopiassaan Mercier vastaa näihin kritiikkeihin. Hän uskoi lujasti ihmisen synnynnäiseen hyvyyteen ja hyväntahtoisuuteen ja siksi näki ihmisessä luontaisen taipumuksen hyveeseen. (Har, har.) Mercier’n mukaan onnellisuutta ei pysty saavuttamaan ilman kanssakäymistä, sosiaalisuutta. Juuri tämän sosiaalisuuden ja siitä seuraavan onnellisuuden Mercier esitti perusteluksi sille, miksi vuoden 2022 yhteiskunnassa sovellettaisiin rousseaulaista yhteiskuntasopimusta. Vaatimattomuus, huolenpito köyhistä ja tasa-arvo ovat Mercier’lle onnellisuuden premissejä yhteiskunnassa.
xxx/ellauri165.html on line 86: Kaikki poikkeava (paitsi erityisen hyveellisestä toiminnasta annettava ”palkinto”) on tuomittavaa. Myös ”uudelleen kasvattavat” menetelmät (pelkistäen mm. aivopesu ja propaganda), joita Mercier kuvailee käytettävän ”poikkeaviin” ja rikollisten muokkaaamiseksi kunnon kansalaisiksi kuulostavat kaikkea muuta kuin onnellisuutta edistäviltä. Kyllä kovat rangaistuxet ja yxityiset vankilat on tehokkaampia. Law and order on ihan parasta.
xxx/ellauri174.html on line 322: Todellakin, kuoki upa sen miljoonista tuholaisista ja loistavista toukista: ja se ei ole muuta kuin kuollut puu, jossa on likaisen vaaleanpunaiset kukat ja josta aurinko ei enää repi heijastusta pois. Sen murhaava hyve jopa katoaa, jos se siirretään pois sen toiminnalle suotuisasta maasta, eikä se kestä kauaa kuihtua kaiken ihmisen huomion halveksittaneena.
xxx/ellauri175.html on line 519: Häivyttääksesi ehdotukset, sytytit valoa ja huomasit sitten järjelläsi, että nämä kasvot, nämä muodot tai nämä katseet olivat vain seurausta yöllisten varjojen leikistä, pilvien heijastuksesta kaukana verho, näkökulmasta, jota oudosti elävöittävät yön hiljaisten miragestien hyve, vaatteesi, jotka on heitetty huonekalun päälle, hätäisesti, satunnaisesti unesta.
xxx/ellauri175.html on line 607: Lordi Ewald ei ollut vain rohkea, vaan myös peloton mies. Tämän ylpeän tunnuslauseen hyve ”Etiamsi omnes, ego non! (vaikka muut, en minä!) sulautui hänen vereensä vuosisatojen vaikutuksesta, kulki hänen suonissaan; kuitenkin näiden viimeisten sanojen jälkeen hän levottisi pitkää vapinaa: sitten hän nousi seisomaan melkein tyhmänä:
xxx/ellauri175.html on line 788: "Ensinnäkin", vastasi sähköasentaja, "itse asiassa etäisyys ei ole enää täällä, vaan eräänlainen illuusio. Ja sitten! unohdat suuren osan kokeellisen tieteen äskettäin virallisesti hankkimista faktoista: tiedät esimerkiksi, että - ei enää vain elävän olennon hermosto, vaan tiettyjen aineiden yksinkertainen hyve välitetään "etäisyyden päässä ihmiskehoon ilman nieltämistä, ehdotusta tai induktiota. Eivätkö seuraavat tosiasiat ole todistettu nykyajan positiivisimpien lääkäreiden silmissä: - Tässä on sellainen määrä ilmatiiviisti suljettuja ja käärittyjä kristallipulloja, joista jokainen sisältää sellaista ja sellaista lääkettä, jonka nimeä en tiedä. Otan satunnaisesti yhden niistä; Lähestyn sitä kymmenen tai kaksitoista senttimetriä esimerkiksi hysteerisen kallon tyvestä: ― muutamassa minuutissa tutkittava kouristelee, oksentaa, aivastaa, itkee tai nukahtaa sen mukaan, mitä hyveitä hänen takanaan esitellään. pää tällä etäisyydellä. - Mitä ! jos se on tappava happo, näkyykö tällä potilaalla tämän hapon aiheuttaman myrkytyksen oireita – jotka mahdollisesti johtavat hänen kuolemaansa? Jos se on tällainen vaalijuhla, hän lankeaa täsmälliseen hurmioon, pukeutuu jatkuvasti täsmälliseen uskonnollisuuden luonteeseen, - hallusinaatioissa aina pyhä? Oliko hän uskollinen kulttiin, joka on erilainen kuin se, jonka mystisiä näkyjä hän tulee kokemaan? Jos satun pitämään kloridia, - kultakloridia, - katso, tämä naapurusto polttaa häntä, kunnes hän huutaa kivusta? "Missä ovat näiden ilmiöiden johtavat tekijät? Ja kun kohdataan nämä kiistattomat tosiasiat, jotka tunkeutuvat kokeelliseen tieteeseen niin oikeutetulla hämmästyksellä, miksi en voisi olettaa uuden, sekalaisen nesteen, sähkön ja hermoston synteesin mahdollisuutta, joka sisältää samalla yhtä ainoaa. kuka liikkuu kohti pohjoisnavaa minkä tahansa magneettineulan kärkeä ja sen, joka kiehtoo haukan siipien lyönnin alle asetettua lintua?
xxx/ellauri175.html on line 790: Jos hysteerisen yliherkkyyden tilassa indusoiva affiniteetti voi siten yhdistää potilaan elimistön näiden aineiden intiimeihin ominaisuuksiin ja houkutella niiden elävää vaikutusta lasin ja pergamentin huokosten läpi - kuten magneetti tekee vaikutuksen, lasin ja kankaiden läpi, rautaa, ― jos on vihdoin kiistatonta, että jonkinlainen hämärä magnetismi lähtee ulos jopa kasvi- ja mineraaliaineista ja voi ylittää ― ilman induktoreita, ― esteitä ja etäisyyksiä niin, että saan vaikutuksen elävään olentoon erityisellä hyvellään, kuinka voisin ihmetteletkö suunnattomasti, että kolmen samantyyppisen lajin yksilön välillä, jotka on asetettu toisiinsa yhteisen sähkömagnetoidun keskuksen avulla, nesteet ovat tietyllä hetkellä korrelatiivisia siinä määrin, että kyseinen ilmiö on tapahtunut?
xxx/ellauri176.html on line 240: Voulez-vous, mon enfant, essayer la vertu Saisiko olla lapsi hautajaismaista hyvettä?
xxx/ellauri176.html on line 439: Mailanstaitress tama tarkoitt roppakaupalls lõpe whit ja ryhjänpärvisi aiheita, kirjallisuudessa kyllas Tumise asti hengetöntä tyyli ja vetelä ajattelua, sillä siinä piti olla rehellisyyttä pörssipelurille, hyveellisyyttä rosvolle, joka on kahmimassa myötäjäisiä pojalleen mutta kieltäytyy maksamasta niitä, kun tytär on menossa vihille, siveellisyyttä voltairelaiselle irvileualle, tekopyhälle tyhmyrille, joka syyttää pappeja irstailusta mutta - tajuamatta todellisesta, harkitusta synnin turmeluksesta mitään luuhaa itse ilotyttöjen suttuisissa makuukamareissa nuuhkimassa pesuvatien likaisia huuruja ja pesemättomien hameitten pistävänlämpimiä tuoxuja. Mmm!
xxx/ellauri177.html on line 459: -- Rakas sisareni, ole alamainen miehellesi, niin kuin kirkko on alamainen Jeesukselle. Muista, että sinun on jätettävä kaikki seurataksesi häntä uskollisena palvelijana. Sinä hylkäät isäsi ja äitisi, pidät kiinni miehestäsi, tottelet häntä voidaksesi totella itse Jumalaa. Ja sinun Ikesi on oleva rakkauden ja rauhan Ike. Ollos hänen leponsa, hänen onnensa, hänen hyvien tekojensa tuoksu, hänen heikkoutensa pelastus. Löytäköön hän sinut aina viereltään, samoin kuin armon. Anna hänen ojentaa kätensä ja pikku jalkansakin sinut kohtaamaan. Siten te molemmat vaeltelette, eksymättä koskaan, ja löydät onnen jumalisten lakien täyttymisestä. Vai niin! rakas sisareni, rakas tyttäreni, nöyryytyxesi on täynnä makeita hedelmiä; se saa kotimaiset hyveet, tulisijan ilot, hurskaiden perheiden vaurauden kasvamaan sinussa. Anna miehellesi Raakelin hellyyttä, Rebekan viisautta, Saran pitkää uskollisuutta. Kerro itsellesi, että puhdas elämä johtaa kaikkeen hyvään. Pyydä Jumalalta joka aamu voimaa elää naisena, joka kunnioittaa velvollisuuksiaan; sillä muuten rangaistus olisi kauhea, menettäisit rakkautesi ja leipäpuusi. Vai niin! elää ilman rakkautta, ilman lihaa hänen liha-annoxestaan, olla enää kuulumatta sille, joka on puoliksi tyhmempi verrattuna itseesi, kuolla kaukana siitä, mitä olet rakastanut! Ojensit kätesi, ja hän kääntyisi pois sinusta. Etsisit ilojasi ja löytäisit vain häpeää sydämesi syvyydestä. Häpeä on aseeni, sanoi Alistair McLean. Kuuntele minua, tyttäreni, Jumala on asettanut liittosi voiman sinuun, alistumiseen, puhtauteen, rakkauteen. Se on kaikki kiinni vaan sinusta. Siinä se. Ei mulla tämän enempää.
xxx/ellauri177.html on line 623: Oli hyvä olla olematta mitään, olla kirottu, haaveilla helvetistä, taistella hedelmättömästi kiusausten hirviöitä vastaan. Jeesukselta hän otti vain ristin. Hänellä oli tämä ristin hulluus, joka käytti niin monia huulia krusifiksissa. Hän otti ristin ja seurasi Jeesusta. Hän painoi hänet, teki hänestä musertavan, hänellä ei ollut suurempaa iloa kuin antautua hänen alle, kantaa häntä polvillaan selkäreppuna, selkärankansa murtuneena. Hän näki siinä sielun voiman, hengen ilon, hyveen täyttymyksen, pyhyyden täydellisyyden. Kaikki oli hänessä, kaikki kuoli häneen.
xxx/ellauri193.html on line 443: Sama herraviha jatkuu seuraavassa osassa, missä Fred Karlssonmainen varakanslerixi pyrkivä professorinkuikelo paljastuu selkärangattomaxi huumehemmoxi. Jälleen kerran komisario Lewis osoittaa käsittämätöntä lattapäisyyttä. Kirjelaput oli selvästi nykykreikkaa eikä "muinaista". Kaikki sarjan porukat ensimmäisestä viimeiseen on inhoja kylmiöitä. Lewisin räyhäävästä sinkoilusta ja sivistymättömyydestä tehdään suoranainen hyve, ja sen vaimon auto-onnettomuudesta sen elämän pitkästyttävän kuiva johtotähti. Viha ja kostonhimo on tosi hienoa, ainakin Lewisin kirjassa, ja niin Lewisin kazojien kirjoissa kai myös. Täysin paska sarja, näyttää mitä briteissä on klassillisesta sivistyxestä jäljellä: huonosti istuvia viittoja, mongerrellen äännettyä latinaa ja kreikan alkeita. Olen aika varma että edellisen sarjan Morsella (josta en onnexeni nähnyt yhtään osaa) oli yhtä paha yskä, joka tässä yhä pahenee.
xxx/ellauri225.html on line 120: Dharma (sanskritia; devanagari धर्म, paaliksi धम्म dhamma '(luonnon)laki', 'oikeus', 'luonnollinen järjestys', 'hyve' ja niin edelleen) on lukuisten intialaisten tai intialaisperäisten uskontojen keskeinen teoreettinen käsite, jolla tarkoitetaan ihmisestä riippumatta olemassa olevaa luonnollista järjestystä sekä tämän järjestyksen mukaista elämää. Eli dharma on niikö normi.
xxx/ellauri235.html on line 258: Their growing virtues, but their crimes confin'd; Heidän kasvavat hyveensä, mutta heidän rikoksensa rajoitettu;
xxx/ellauri235.html on line 376: Vastoinkäymiset ja hyve ovat molemmat Joven tyttäriä; entinen on vanhempi kuin ja opettaja jälkimmäiselle. Vastoinkäymiset on varustettu "raudalla vitsauksella ja kidutuksella", mutta sillä on myös vaihtoehtoinen "hyvänlaatuinen muoto", "lievempi vaikutus". Hyve tarvitsee vastoinkäymisiä "muodostaakseen [Hyveen] lapsen mielen"; suojelijan hengen tehtävänä tässä on synnyttää sääliä ("hän oppi sulamaan muiden surussa"). Opetus on omaksunut Hyveen ("jäykkä tarina / kärsivällisyydellä monta vuotta hän kantoi"). Vastoinkäymisten hillitsemä hyve kykenee tunnistamaan surun ("Mikä suru oli, sen tiedät sinä paha") ja se on suojattu halulta ("Pelkää kulmien rypistymistäsi loistavaa, lennä / itseään miellyttävä Follyn joutilassikiö, / villi nauru , Melua ja ajattelematonta iloa,
xxx/ellauri237.html on line 1047: Kukaan ei voi epäillä sitä, että optimismi on asenne, joka voi viedä meidät pitkälle elämässä ja auttaa meitä olemaan onnellisia. Optimismi on hyve, kunhan optimistisella ihmisellä on korkea itseluottamus ja hän on realistinen ympäröivään ympäristöön nähden. Elikkä siis terve optimisti on se jolla oikeasti on hyvin pullat uunissa.
xxx/ellauri239.html on line 92: Daodejing (道德經 pinyin: Dàodéjīng; Wade-Giles: Tao te ching) , ”Tien (dao) ja hyveen (de) loimi (jing)”, on Laozin kirjoittamana pidetty uskonnollis-filosofinen teos, joka on tunnetuin taolaisuuden kirjoituksista. Alun perin kirja tunnettiin nimellä Laozi tekijänsä mukaan. Se jaetaan osiin Dao ja De. Varhaisimmassa Mawangduista (馬王堆) löydetyssä Daodejingissä osat ovat toisin päin, eli ensin hyve, sitten tie. Ensin lepo, sitten puhelu. Lepo hyvä verelle.
xxx/ellauri259.html on line 313: Varhaisten buddhalaisten suttojen mukaan jolla on "suuri minä", jolla on mieli, joka ei ole ulkopuolisten ärsykkeiden eikä omien tunnelmiensa armoilla, ei hajallaan eikä hajallaan, vaan itsehillinnän täynnä ja itsenäinen kohti yhtä päämäärää. nibbanaa ja " itsen kaltaista" tilaa. Tämä "suuri minä" ei ole vielä Arahat , koska hän tekee silti pieniä pahoja tekoja, jotka johtavat karmeaan hedelmään, mutta hänellä on tarpeeksi hyvettä, ettei hän koe tätä hedelmää kovin pahan makuisena helvetissä.
xxx/ellauri287.html on line 626: Pyhä Paavali saattoi honottaa kuin Mårten Ringbom! Dion Prusalaisen ("Kultasuu") ensimmäisen tarsolaispuheen (Or. 33) ainutlaatuiset ominaisuudet ovat laajalti hätkäyttäneet nykyajan tiedemaailman. Samalla kun siinä tavanomaisia retorisia genrejä manipuloidaan monin eri tavoin (Bost-Pouderon 2009), puhe korostaa tarsolaisten, sen oletetun yleisön, taipumusta "nuuskuttaa" ja antaa siten ymmärtää, että tarsolaisten kreikkalainen puhe oli kärsinyt idän vaikutuksista Rooman aikana. Puhe käyttää myös fysiognomisia strategioita eli naaman vääntelyjä, jotka muodostavat tarsolaisten ainutlaatuisesta "nuuskutuxesta" osoittimen intersektionaalisista ei-toivotuista ominaisuuksista, kuten ylellisyydestä, seksuaalisesta poikkeavuudesta, androgyniasta, kansalaishyveen heikkenemisestä, barbaarisuudesta, Aasian sivistyxen tai pikemminkin sivistymättömyyden (nekulturnost, ἀπαιδευσία) muodoista.
xxx/ellauri292.html on line 311: Abigail on myös listattu yhdeksi seitsemästä juutalaisesta naisprofeettasta, muut kuusi ovat Mirjam, Debora, Hanna, Saara, Hulda ja Esther. Moraalisen luonteensa vuoxi Abraham Kuyper väittää, että Abigailin käytös osoittaa "mielenkiintoisimman luonteen ja horjumattoman uskon", mutta moraalittomammpi Alice Bach pitää häntä kumouksellisena. Adele Berlin puolestaan asettaa vastakkain Abigailin (a) tarinan Batseban (b) tarinan kanssa. Yhdessä (a) vaimo estää Davidia murhaamasta typerää ja ahnetta miestään. Toisessa (b) Daavid määrää hyvän miehen kuolemaan, koska hän haluaa hänen vaimoaan. "Abigail-tarinassa (a) Daavidin, potentiaalisen kuninkaan, pili nähdään yhä vahvempana ja hyveellisempänä, kun taas Batseban tarinassa (b} hallitseva munarakki näyttää römpsänpuutteensa yhä avoimemmin ja alkaa menettää sukunuijansa hallinnan." (Detaljit kz. albumia 156.)
xxx/ellauri296.html on line 457: Armon ja totuuden tavoittelu. Jos synnintekijä ei palaa Jumalan luo, hänen syntinsä ei tule sovitetuksi pelkästään korvaavilla hyväntekeväisyysteoilla, sillä Jumala ei hyväksy lahjusta… Kun ihminen pyrkii saavuttamaan totuutta, ja hän kunnioittaa totuuden miehiä ja alentaa valehtelijoita, niin näillä keinoilla voi vähän pyhittää Jumalan Nimeä. Kun ihminen herää totuuden hyveeseen, niin hänen [Jumalan Nimen, ha-shem, ei Jeshuan, ha-ish] häväistyksen synti annetaan anteeksi kun hän tekee parannuksen.
xxx/ellauri298.html on line 176: Tutkimukseni, sovellettu antropologia/psykoanalyysi/runous ja ammatillinen panokseni sijaitsevat monien akateemisten alojen ja kiinnostuksen kohteiden lähentymis-/leikkauspisteessä: niiden joukossa soveltava, psykoanalyyttinen, lääketieteellinen ja organisaatioantropologia; psykohistoria; työpaikkaorganisaatioiden psykoanalyyttinen tutkimus; maaseudun lääketiede ja maaseudun terveys; maaseudun Oklahoma, vehnänviljely perheet ja kulttuuri; Oklahoman kulttuuri; poliittinen psykologia; etniset tutkimukset; etnisyys amerikkalaisessa elämässä; 1960-luvun lopun ja 1970-luvun White Ethnic Revitalization Movement ja muut elvyttämisliikkeet/kriisikultit, kuten Donald Trumpin liike; Amerikan opinnot; Slaavi-Itä-Euroopan tutkimus; "hallitun yhteiskunnallisen muutoksen" psykodynaaminen tutkiminen 1980-luvun alusta lähtien (esim. supistaminen, RIFing, uudelleensuunnittelu, uudelleenjärjestelyt, osaamisen poistaminen, ulkoistaminen/offshoring, hallinnoitu terveydenhuolto jne.); sääntelyn purkamisen kulttuurinen psykodynamiikka; Trumpin aikakauden psykodynaaminen-kulttuurinen tutkimus; tarinankerronta ja tarinan kuuntelu organisaatioissa ja sen ulkopuolella; soveltavan runouden käyttö organisaatio- ja kulttuuritutkimuksessa, tulkinnassa, selityksessä ja konsultaatiossa; "syvä kuuntelemisen" tärkeys. Suuri osa organisaatiopsykodynaamisista kirjoituksistani ja Trumpin aikakaudesta kirjoituksistani on saanut vaikutteita heimoveljiltä Michael Diamondilta ja Seth Allcornilta ja usein yhteistyössä heidän kanssaan. Vuosikymmenten aikana monet kollegat useilla aloilla ovat kertoneet minulle (usein hylkääessään lehti- ja kirjakäsikirjoituksia), että vaikka ideani ovat aina mielenkiintoisia, ne "eivät ole kalaa eikä lintuja", että ne eivät sovi mihinkään akateemiseen erikoisalaan, että ne putoavat halkeamien väliin. Minulla on ollut onni matkan varrella löytää paikkoja ja ihmisiä, joissa tämä on pikemminkin hyve kuin kohtalokas virhe. Kaikesta tästä on syntynyt noin 32 julkaistua kirjaa (mukaan lukien 10 runokirjaa ja chapbookia), yli 200 julkaistua lukua ja esseetä sekä yli 700 runoa.
xxx/ellauri306.html on line 84: Itsekkyys puolestaan on hyve, jota on syytä juhlia. "Olla itsekäs", kirjoittaja kirjoittaa, "on pitää elämäänsä arvokkaana asiana, jota pitää kiihkeästi syleillä, ei itseriippuvaisena antautuneena. Olla itsekäs on pyrkiä saavuttamaan parasta, mikä on nimenomaan sinulle mahdollista. Olla itsekäs on pysymistä uskollisena ideoillesi.” Itsekkyys suojelee sitä, mitä yksilö on saavuttanut, erityisesti varallisuutta. Schwartz pitää naurettavana ajatusta, että "miljardöörin tekemiseen tarvitaan kylä"; Hän väittää, että itse tehty rikkaus ei ole myytti. "Yleinen etu" on kuitenkin myytti, poliitikkojen temppu (ei välitä siitä, että kansalaiset ovat valinneet heidät) pakottaakseen ihmiset maksamaan siitä, mitä he eivät halua: kansallispuistoista, taiteen rahoituksesta, julkisista asunnoista ja jopa julkiset koulut.
xxx/ellauri306.html on line 138: Tässä kohtaa kysyt varmasti hämilläsi mixi? Mixi on hyveellistä antaa pois hankkimaan asioita toisten nautittavaksi, mutta paheellista pitää niitä izellään omaa nautintoa silmälläpitäen?
xxx/ellauri307.html on line 638: Lizzie, epäitsekkäällä teolla ja eräiden kehon nesteiden vaihdolla Wulfin kanssa, muuttaa himokiven "ilkeäksi todelliseksi rakkauden kiveksi", mikä tarkoittaa, että oikeissa olosuhteissa synnin sappikivet voidaan muuttaa hyveen puolijalokiviksi.
xxx/ellauri357.html on line 380: Mutta on havaittu, että myös Couplement- varsinkin ennen meidän emansipaatioon tämän koko Me, ja itse asiassa mitä kehon jäsen kokemuksia sanomme koemme. Tämä kattaa sitten kaksi erilaista käsitettä; joskus se sisältää raa'an osan, joskus se ylittää raa'an osan. Keho iljettävine kyrpineen on raa'asti kosketettu elämään; todellinen mies on toinen, joka on puhdas kehosta, joka on syntyperäisesti varustettu älylliseen toimintaan kuuluvilla hyveillä, hyveet, joiden istuin on erillinen sielu, sielu, joka jopa asuu täällä voidaan pitää erillään. [Tämä sielu muodostaa ihmisen] milloin se on kokonaan vetänyt pois sen toisen sielun, joka on säteily [tai emanaatio] siitä myös vetäytyy, vedettynä sen jälkeen.
xxx/ellauri357.html on line 382: Sitä vastoin ne hyveet, jotka eivät kumpua mietiskelystä viisaus, mutta tavasta tai käytännön kurinalaisuudesta, kuuluvat pariin: Liittoon kuuluvat myös paheet; ne ovat sen vastenmielisyyttä, haluja, sympatiat.
xxx/ellauri379.html on line 330: Hans Joachim Morgenthau (* 17. Februar 1904 in Coburg, Oberfranken; † 19. Juli 1980 in New York) war ein deutschamerikanischer Politikwissenschaftler und Jurist jüdischer Abstammung. Oli siinäkin aivan vimmattu paskiainen. Vaikea löytää ärhäkämpää termiittisekoitusta kuin saxalaissyntyinen juutalais-amerikkalainen poliittinen tipilintu. Hannu-Roope suunnitteli sodan jälkeen puolanmallista Saxan jakoa ja sen taannuttamista maatalousmaaxi. Eihän siinä mitään moittimista sinänsä jos sama olis tehty samantien anglosfäärille. Mutta ei. Oman valtion vallan maksimoiminen ja vieraan valtion rodeen nakkaaminen on Morgenthaun mukaan rationaalista ja myös hyveellistä, mikäli se perustuu hillittömään omanvoitonpyyntiin.
xxx/ellauri385.html on line 629: "The National Shrine of Saint Philomena, Miami, Florida" -sivustolla nähdään vuonna 1960 toteutetut toimet "paholaisen työnä, jolla pyrittiin riistämään Jumalan kansalta voimakkain esirukoilija, erityisesti alapään puhtauden ja uskon aloilla aikana, jolloin näitä hyveitä haastettiin niin paljon kuin on jatkunut tähän asti!"
xxx/ellauri385.html on line 655: Tavoitteena on osoittaa, että Jumalan palvelija käytti sankarillista hyvettä tai kärsi marttyyrikuoleman. Jumalan palvelijoista tulee kunniallisia, elleivät he kärsi marttyyrikuolemaa. Marttyyrit ovat erityinen tapaus, koska he ovat kuolleet uskon puolesta. Marttyyrit vilahtavat taivaaseen viipymättä.
xxx/ellauri385.html on line 687: Kanonisointiprosessin aikana kootaan elämäkerta, ja mukana olleet panevat merkille hyveen harjoittamisen yksilön elämässä. Huomaa: he eivät etsi synnin puuttumista, vaan hyveen esiintymiä.
xxx/ellauri385.html on line 688: Avainsana tässä hyvekeskustelussa on "sankarillinen" ja viittaa pyhän kykyyn voittaa syntiset taipumukset ja kiusaukset. He eivät olleet immuuneja synnille, ja monet heistä joutuivat kamppailemaan vuosia voittaakseen syntiset intohimonsa. Esimerkixi Ensio Rislakki tupakkapaheen vankina.
xxx/ellauri388.html on line 115: Hän oli voimistellut runkannut ja kävellyt ruumiinsa väsyksiin monena iltana ja kuitenkin usein aamulla herännyt ja muistanut syntisiä, likaisia unia polttava häpeäntunne mielessään. Nyt hän ensimmäisen kerran luki viisaan, jalon miehen ajatuksia sukupuolikysymyksestä ja ymmärsi, että tätä asiaa täytyi voida ajatella samalla tavoin kuin kaikkia muita ihmiselämän asioita puhtaan tunteen ja siveellisen järjen kannalta. Ja koko hänen sielunsa otti intomielisesti vastaan ja hyväksyi tuon ehdottoman puhtauden ja huolellisen alapesun vaatimuksen - lihanhimo ja nautinto oli sama, tapahtui se sitten nuoruudensyntinä, laillisena haureutena tai avioliiton näennäisesti hyveellistämänä.
xxx/ellauri388.html on line 247: Summa summarum, edellä kuullun Havelock Ellisin miälestä koko kymysys on väärin asetettu! Sen sijaan, että kysyisin: Kuinka voin tuoda iloa ja voimaa toiselle? kysymme vain: Kuinka voin säilyttää tyhjän hyveeni? Eikö mulkun herkullinen jotmuilu emättimen kuumissa syövereissä tuota iloa myös vastaanottavalle osapuolelle?
211